ENSIAPUPÄIVYSTÄJÄN OSAAMISEN PÄIVITYS Tavoite ja arviointilomakkeet

Transkriptio

1 ENSIAPUPÄIVYSTÄJÄN OSAAMISEN PÄIVITYS Tavoite ja arviointilomakkeet Suomen Punaisen Ristin ensiapupäivystäjien hätäensiaputaitojen osaaminen ja toimintaohjeiden tunteminen tulee varmistaa vuosittain. Tätä varten ovat käytössä valtakunnalliset arviointilomakkeet. Näissä lomakkeissa on osalle myös uutta asiaa erityisesti liittyen ensiarvion ja tarkennetun tilanarvion tekemiseen. Osaamisen varmistamisen tavoitteet: kaikki ensiapupäivystäjät hallitsevat hätäensiavun antamisen kaikki ensiapupäivystäjät saavat hätäensiaputaidoista palautetta yhdenmukaisin perustein kaikki ne ensiapupäivystäjät jotka ovat käyneet lääkekoulutuksen ja haluavat osallistua itsehoitolääkityksen tukemiseen, tietävät missä tilanteissa he voivat tukea asiakkaan itsehoitolääkitystä ja miten. Osaamisen varmistaminen: tukee oppimista korostaa hätäensiavun toimintaprotokollaa yhtenäistää ensiapuopetusta ja harjoittelua on apuna ensiavun kertausharjoituksissa syventää vapaaehtoisten osaamista erityisesti ensiarvion ja ryhmäelvytyksen ja tarkennetun tilanarvion osalta Kenelle osaamisen varmistaminen on tarkoitettu? Kaikkien ensiapupäivystäjäien tulee suorittaa osaamisen varmistaminen hyväksytysti vuosittain. Ensiauttajien tulee suorittaa ensiauttajien oma testi hyväksytysti vuosittain, mihin sisältyy ensiapupäivystäjien osaamisen varmistaminen. Ensiauttajien testi toteutetaan niin kuin se on sovittu sairaanhoitopiirin kanssa. Ensiapupäivystäjinä toimivien terveydenhuollon ammattilaisten tulee suorittaa ensiapupäivystäjien osaamisen varmistaminen hyväksytysti. Teemat vuonna PPE-D pareittain 10min 2. Tajunnan lasku (hereillä/heräämätön) 3. HUPSIS -tunnuksen luominen tai päivittäminen 4. Autettavan itsehoidon tukeminen - lääkkeen luovuttaminen autettavalle, käytännön näyttö tai vaihtoehtoisesti kirjallinen testi. Tämä osaamisen varmistaminen on tarkoitettu niille ensiapupäivystäjille, jotka ovat käyneet lääkekoulutuksen ja haluavat osallistua itsehoitolääkityksen tukemiseen.

2 5. Opetusrasti: Ryhmäelvytys 6. Opetusrasti: Autettavan suojaaminen kylmältä, peittely 7. Itseohjautuva rasti: Ensiapupäivystyksen laatuauditointiin tutustuminen ja ISBAR raportoinnin tukena. Rasteista 1-3 ovat pakolliset kaikille, autettavan itsehoidon tukeminen lääkeosuus niille, jotka ovat lääkeluvallisia. Opetusrastit ovat valinnaisia Rasteilla toimitaan kahden hengen pareissa Toiminta-aika on kerrottu kunkin rastin kohdalla Mikäli osaamisen varmistamista ei suoriteta hyväksytysti Mikäli ensiapupäivystäjä ei läpäise yksittäistä rastia, tulee tästä ilmoittaa hänelle heti rastilla. Hänelle annetaan saman tien uusintamahdollisuus. Mikäli ensiapupäivystäjä ei kolmannellakaan kerralla saa rastia hyväksytysti suoritettua, kerrotaan asiasta ensiapuryhmätoiminnasta vastaavalle piirin työntekijälle ja ryhmänjohtajalle. Työntekijä sopii, kuinka asiassa edetään. Tarvittaessa piirin työntekijä rajaa päivystysoikeuden. Ensiaputaitojen arvioinnin tulee olla mahdollisimman objektiivista ja standardisoitua. Tarkkailijan on arvioinnin yhteydessä aina otettava huomioon, olisiko autettava saanut oikean avun tositilanteessa auttajan tekemillä toimenpiteillä. Tarkkailijalle on tehty arvioinnin tueksi kirjallinen toimintamalli. Ohjeet perustuvat ensiapupäivystäjien elvytysohjeeseen (2018), hätäensiavun arviointilomakkeisiin ja Punaisen Ristin ensiapupäivystäjän lääkeohjeeseen.

3 PAINELU-PUHALLUSELVYTYS / 2 auttajaa Lähtötilanne: Henkilön nähty menevän elottomaksi, istuu tavattaessa tuolilla. Päivystyspari hälytetty heti auttamaan, kun elottomuus nähty, pari tavoittaa autettavan 3 min. hälytyksestä. Kesto 5 minuuttia + 5 minuuttia. Tilanne alkaa alusta 5 min kuluttua jolloin osia vaihdetaan Ensiapupäivystäjä käyttää aina taskunaamaria puhalluselvytykseen. Taskunaamari tulee olla jokaisen päivystäjän henkilökohtainen varuste. Ryhmällä tulee olla käytössään defibrillaattori ensiapupäivystyksessä. TOIMIJA A, johtaja Autettavan vasemman kyljen puolella. TOIMIJA B Autettavan oikean kyljen puolella Toimintajärjestys Toimintajärjestys Varmistaa turvallisen toimintaympäristön - Kuiva, sähköä johtamaton alusta, riittävä työtila. Turvallinen tilanne. Selvittää, onko autettava herätettävissä - Herättelee autettavaa puhuttelemalla äänekkäästi ja ravistelemalla Autettava ei herää. Soittaa hätänumeroon Oikea osoite / Suomi112 sovelluksen käyttö. - Päivystäjän tulee tietää päivystyspaikan osoite (kerrostalossa myös kerros), vaikka käytössä olisi Suomi112 -sovellus. Siirtää autettavan selälleen kovalle kuivalle alustalle. Ilmoittaa tilanteesta päivystyksen johdolle. Auttaa autettavan siirtämisessä ja selälleen asettamisessa. Avaa hengitystiet ja selvittää hengittääkö autettava normaalisti - Ojentaa autettavan päätä leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Tarkistaa, onko hengitys normaalia: - Tunnustelee poskella tuntuuko ilman virtaus. - Katsoo nouseeko rintakehä. - Kuuntelee hengityksen ääntä. Kytkee defibrillaattorin päälle Autettava ei hengitä.

4 Kiinnittää elektrodit paljaalle, kuivalle iholle - Noudattaa laitteen antamia ohjeita. - Kiinnittää elektrodit ilman, että painelut keskeytyvät. - Elektrodien paikat: - toinen elektrodi autettavan oikean solisluun alapuolelle, viistäen rintalastaa, ei nännipihan päälle - toinen elektrodi vasemman kainalon alle keskikainalolinjaan (noin neljä sormen leveyttä kainalosta). Laite analysoi sydämen rytmin - Noudattaa laitteen ohjeita - Käskee irti auttavasta, kun laite näin käskee. Iskua suositellaan (defibrilloi) - Huolehtii turvallisuudesta, kaikki irti autettavasta - Antaa iskun laitteen ohjeen mukaisesti Vaihtavat tehtäviä analysoinnin aikana Aloittaa paineluelvytyksen välittömästi iskun jälkeen - Asettaa kämmenen tyviosan keskelle autettavan rintalastaa ja toisen käden rintalastalla olevan käden päälle. - Painaa suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin 30 kertaa siten, että rintalasta painuu 5-6 cm alaspäin. Paineluiden tulee olla mäntämäisiä eli alas - ylös jaksot ovat yhtä pitkiä. Rintakehän on annettava palautua painallusten välissä. - Keskimääräinen painelutiheys on vähintään 100 ja korkeintaan 120 kertaa minuutissa. - Laskee painelut ääneen. Aloittaa paineluelvytyksen - Paljastaa rintakehän (B). - Asettaa kämmenen tyviosan keskelle autettavan rintalastaa ja toisen käden rintalastalla olevan käden päälle. - Painaa suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin keskeytyksettä ensimmäiseen analysointiin asti - Painaa siten, että rintalasta painuu 5-6 cm alaspäin. Paineluiden tulee olla mäntämäisiä eli alas - ylös jaksot ovat yhtä pitkiä. Rintakehän on annettava palautua painallusten välissä. - Keskimääräinen painelutiheys on vähintään 100 ja korkeintaan 120 kertaa minuutissa. - Laskee painelut ääneen. Siirtyy autettava pääpuolelle - Irti autettavasta analysoinnin ja iskun aikana. - Siirtyy autettavan pääpuolelle laitteen analysoinnin aikana. - Ottaa taskumaskin esiin. Vaihtavat tehtäviä analysoinnin aikana Avaa hengitystiet ja asettaa taskumaskin autettavan kasvoilla - Laittaa taskumaskin tiiviisti autattavan kasvoille. - Avaa hengitystiet.

5 Puhaltaa 2 kertaa - Puhaltaa rauhallisesti ml ilmaa autettavan keuhkoihin siten, että rintakehä nousee. - Toistaa puhalluksen. - Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia. Jatkaa paineluelvytystä - Jatkaa paineluita seuraavaan analysointiin asti. Vaihtavat tehtäviä analysoinnin aikana Kirjaus ensiavun tarkkailusaatelomakkeelle Jatkaa puhalluselvytystä - Puhaltaa 2 kertaa taskunaamaria käyttäen aina 30 painelun välein, kunnes johtaja käskee irti autettavasta. Vaihtavat tehtäviä analysoinnin aikana Tarvittaessa raportoinnin täydentäminen Raportointi ensihoitoyksikölle - löydetty, alkurytmi (defibrilloitava), autettavan tavoittamisen kellonaika. - kirjaa defibrillaatiot Osaamisen varmistaminen on hyväksytty, kun vähintään seuraavat asiat on hoidettu: Varhainen 112 soitto Elvytys alkaa paineluilla Tehokkaat painelut Defibrillaattorin (sydäniskurin) oikea käyttö Hengitystiet avataan joka kerta kunnolla ja puhallukset menevät perille Toimija A:n nimi Hyväksytty /Hylätty Toimija B:n nimi Hyväksytty /Hylätty Tarkkailijan nimi

6 HERÄÄMÄTÖN/HEREILLÄ OLEVA Lähtötilanne: Messukeskuksessa/jäähallissa on ensiapupäivystys. Järjestyksenvalvoja (rastin arvioija) kutsuu paikalle. Autettava on kaatunut ja lyönyt päänsä lattiaan noin 10 min sitten. Järjestyksenvalvoja kertoo kaatumisesta. Autettava: Tavattaessa autettava istuu tuolissa. Hän vastaa viiveellä puhutteluun sekavasti lyhyitä lauseita, hengitystaajuus (HT) oma ja rannesyke oma. Haastattelun aikana (noin 1 min tapaamisesta) autettava menee heräämättömäksi, reagoi kipuun äännellen, HT edelleen oma ja rannesyke tuntuu. Kesto 5 minuuttia + 5 minuuttia. Tilanne alkaa alusta 5 min kuluttua jolloin osia vaihdetaan TOIMIJA A (johtaja) Ilmoitus päivystyksen johtoon: Kohteessa TOIMIJA B Toimintajärjestys Toimintajärjestys Varmistaa kohteen turvallisuuden - Esittäytyy - Katselee tilaa ja tilannetta - Varmistaa turvallisuuden kysymällä järjestyksenvalvojalta - Toteaa ääneen tilan olevan turvallinen - Huomioi mahdollisen vammamekanismin Pyytää paria tekemään ensiarvion Tekee ensiarvion Selvittää, onko autettava herätettävissä, kertoo havainnot ääneen - Esittäytyy. - Herättelee autettavaa puhuttelemalla äänekkäästi ja ravistelemalla. Ilmoitus päivystyksen johtoon: Ensiarvion tulos Autettava vastaa viiveellä puhutteluun sekavasti lyhyitä lauseita - Ei näkyviä massiivisia verenvuotoja - Toteaa hengityksen riittävyyden puhekykyä arvioimalla. - Tuntuuko rannepulssi? Tuntuu Auttaa autettavan siirtämisessä ja selälleen asettamisessa. - Päätös autettavan siirtämisestä makuulle - Vammamekanismin huomiointi (vammojen ääneen pohtiminen) Auttaa autettavan selälleen lattialle

7 Tarkennettu tilanarvio Pari pitää tilannepäivityksen - Käydään läpi ensiarvion tulokset. - Päätetään yhdessä jatkaa tarkennettuun - tilanarvioon. - Pyytää parin tekemään tarkennetun tilanarvion. - Kirjaa tarkennetun tilanarvion tarkkailu- ja saatelomakkeelle. Tarkennettu tilanarvio (ABCDE) Selvittää, mitä on tapahtunut ja minkälaisia vaivoja/löydöksiä autettavalla on. Autettava menee heräämättömäksi. Uusi ensiarvio Selvittää, onko autettava herätettävissä - Herättelee autettavaa puhuttelemalla äänekkäästi ja ravistelemalla. Autettava reagoi kipuun äännellen. Soittaa hätänumeroon Oikea osoite/suomi112 sovellus Avaa hengitystiet ja selvittää hengittääkö autettava normaalisti - Ojentaa autettavan päätä leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. (A) Tarkistaa, onko hengitys normaalia (B): - Tunnustelee poskella tuntuuko ilman virtaus. - Katsoo nouseeko rintakehä. - Kuuntelee hengityksen ääntä. Ilmoitus päivystyksen johtoon: Autettava ei heräteltävissä Auttaa autettava kääntämisestä kylkiasentoon - Kääntö kylkiasentoon. Kirjaa - Kirjaa Tarkkailu- ja saatelomakkeelle - tilanteen muutoksen, peruselintoiminnot, toteutetun hätäensiavun ja saadun vasteen. Autettava hengittää normaalisti. Tuntuuko rannepulssi? (C) Tuntuu Turvaa avoimen hengitystien - Avoimien hengitysteiden turvaaminen asentohoidolla (kylkiasento). - Kääntö kylkiasentoon. Jatkaa tarkennetun tilannearvion tekemistä - (B) hengitys; taajuus, äänet, SaO2 (jos on SaO2-mittari ja osaa sitä käyttää) - (C) verenkierto; syketaajuus, rytmi, RR (jos on RR-mittari ja osaa sitä käyttää) - (D) tajunnan arviointi (hereillä-herää puheelle-herää kivulle-ei heräteltävissä) - (E) vammojen tutkiminen; rintakehä-vatsa-kallo-ranka-raajat (Ri-Va-Ai-Se-Ra)

8 Kylmältä suojaaminen - Erityisesti alta Kirjaa Raportointi ensihoitoyksikölle ISBAR menetelmää käyttäen Varmistaa, että autettava hengittää normaalisti Seuraa henkilön hengitystä, verenkiertoa ja tajuntaa avun tuloon saakka. Tarvittaessa raportoinnin täydentäminen Osaamisen varmistaminen on hyväksytty, kun vähintään seuraavat asiat on hoidettu: Ensiarvio on tehty (tajunta, hengitys ja verenkierto on vähintään kerran tarkistettu) Varhainen 112 soitto Osaa laittaa kylkiasentoon Osaa mitata hengitystaajuuden Osaa mitata rannesykkeen Ensiapupäivystäjällä suoritus on hyväksytty, kun autettavalla on mahdollisuus selviytyä saamansa avun perusteella. Toimija A:n nimi Hyväksytty /Hylätty Toimija B:n nimi Hyväksytty /Hylätty Tarkkailijan nimi

9 ENSIARVION TEKEMINEN - MUISTILISTA Ensiarvion tekemisen tarkoituksena on selvittää, onko autettava hätätilapotilas. Käytä ensiarvion tekemiseen noin sekuntia. Ensiarvion tekemiseen on erilaisia muistilistoja. Tässä DrcABCDE muistilista: D Danger r respons c catastrophic bleeding A Airways B Breathing C Circulation D Disability Arvioi kohde ja turvallisuus Herättele, puhuttele Tyrehdytä suuri verenvuoto Varmista avoin hengitystie Arvioi hengitys Arvioi verenkierto Arvioi tajunnan taso Tarkennetussa tilannearviossa mukaan tulee E: E Exposure Onko näkyviä vammoja? Suojaa kylmältä Tarkennettu tilannearvio on jatkuva prosessi. Seuratessasi autettavan vointia, tee sen aina uudestaan ABCD periaatteen mukaisesti hyödyntäen aistejasi ja tutkimusvälineitä.

10 HUPSIS -TUNNUKSEN LUOMINEN TAI PÄIVITTÄMINEN Tavoitteena on, että kaikilla Punaisen Ristin ensiapupäivystäjillä on käytössään HUPSIS-päivystystietokanta vuonna Järjestelmä on vapaaehtoisten luoma, ensiapupäivystysten (ja ryhmäiltojen) hallinnointiin ja tilastointiin tehty työkalu. Sitä on käytetty osassa Suomea jo vuosia ja palautteet ovat olleet erittäin hyviä. HUPSIS kehittyy koko ajan. HUPSIS 2.0 otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana. Uusia ominaisuuksia on paljon, mm: - Ryhmän tilastot saa myös Exceliin. - Ruotsinkielinen käännös on valmis, - Tapahtumaan voi liittää liitetiedostoja. - Päivystykselle voi laskea perushinnan. - Järjestelmän lähettämiin sähköposteihin voi vastata, jos sellainen on järkevää. - Tapahtuman voi merkitä näkyväksi kaikille Hupsiksen käyttäjille. - Tapahtuman voi merkitä näkyväksi vain omille ryhmäläisille (ei siis naapureille). - Piirien pääkäyttäjät näkevät piirin ryhmien tapahtumat ja ryhmien jäsenet. Ja kaikenlaista muuta. Käyttöohjeet, tietosuojaselosteen, viimeisimmät muutokset ja muut asiat löydät:

11 AUTETTAVAN ITSEHOIDON TUKEMINEN LÄHTÖTILANNE: Olet ensiapupäivystäjänä messuilla. Arvioitsija toimii autettavana. Ensiapupäivystykseen tulee henkilö, joka pyytää Buranaa päänsärkyyn. Hänellä ei ole allergioita, hän on syönyt ja juonut kaksi tuntia sitten. Henkilö ei ole raskaana, eikä päihtynyt. Tilassa on saatavissa ensiapupäivystyksessä sallitut itsehoitoa tukevat lääkkeet, sekä lomakkeet. Kesto max 5 minuuttia / auttaja. Auttaja 1. Esittäytyy 2. Arvioi päänsäryn laatua, onko aiemmin ollut samanlaista, kipumittaristo (VAS) 3. Arvioi autettavan tilan muuten, voisiko tilanteeseen auttaa jokin muu, kuin itsehoitolääke? Auttajan toimintajärjestys Muita huomioita 4. Haastattelee autettavan, onko estettä lääkkeen luovuttamiselle? - Käyttää haastattelun tukena Lääkkeenluovutuskyselymuistilistaa. 5. Tarkistaa, että lääke on oikea. - Lääkkeet on pidettävä alkuperäispakkauksissa, jolloin lääkkeen annostus tapahtuu lääkepakkauksen ohjeen mukaisesti ulkomuistilla ei toimita. 6. Tarkistaa annettava lääkkeen vahvuuden ja voimassaoloajan 7. Ohjeistaa, kuinka lääke otetaan. 8. Kirjaa tiedot huolellisesti ylös. Toimijan nimi Hyväksytty /Hylätty Tarkkailijan nimi

12 Tarkkailulomakkeen kahdeksan kohtaa pohjautuvat Suomen Punaisen Ristin Ensiapupäivystäjän lääkeohjeeseen (2015). Kun arvioit ensiapupäivystäjän (auttajan) ensiaputaitoja, numeroi hänen tekemänsä toimenpiteet ruudukkoon siinä järjestyksessä, kun hän ne suorittaa. Jos toimintajärjestys on oikea, ovat ruudukkoon merkityt numerot samat kuin arviointilomakkeessa. Kohtaan - muita huomioita - voit kirjoittaa lisäohjeita ensiapupäivystäjälle. 1. Puhuttelee autettavaa. Tervehtii, esittäytyy ja kysyy miten voi auttaa. Autettava pyytää Buranaa päänsärkyyn. Hänellä ei ole allergioita, hän on syönyt ja juonut kaksi tuntia sitten. Henkilö ei ole raskaana, eikä päihtynyt. 2. Tee tilannearvio ja haastattele autettava, onko estettä lääkkeen luovuttamiselle? - Minkälaista kipu on? - Onko sitä ollut aiemmin? - Voisiko tilanteeseen auttaa jokin muu, kuin itsehoitolääke? - Miten kova kipu on (VAS)? Ensiapupäivystäjän tulee haastatella autettava määriteltyjen kysymysten avulla (Lääkkeenluovutuskysely- muistilista), jos autettava päivystyskäynnin yhteydessä pyytää oireeseen tai vaivaan jotain niistä itsehoitolääkkeistä. Autettavan tulee pyytää lääkettä joko kauppanimellä, rinnakkaisvalmisteen nimellä tai vaikuttavan aineen nimellä. 3. Tarkistaa, että lääke on oikea. Lääkkeet on pidettävä alkuperäispakkauksissa, jolloin lääkkeen annostus tapahtuu lääkepakkauksen ohjeen mukaisesti ulkomuistilla ei toimita. 4. Tarkistaa annettava lääkkeen vahvuuden. 5. Ohjeistaa, kuinka lääke otetaan. 6. Kirjaa tiedot huolellisesti ylös. Kun ensiapupäivystäjä on varmistanut määriteltyjen kysymysten avulla, ettei lääkkeen luovuttamiselle ole estettä, hän saa tukea autettavan itsehoitoa luovuttamalla yhden annoksen ko. lääkettä tai valmistetta. Jos lääkkeen luovuttamiselle ilmenee este, autettavalle ei luovuteta lääkettä ja syy siihen selitetään. Tieto luovutetusta lääkkeestä ja sen vahvuus tai syy siihen, miksi lääkettä ei ole luovutettu, kirjataan päivystysasiakirjoihin selkeästi. Yhdelle autettavalle saa luovuttaa vain yhtä lääkevalmistetta, poikkeuksena hydrokortisonivoide, jota voidaan käyttää myös muiden allergialääkkeiden kanssa.

13 OPETUSRASTI: RYHMÄELVYTYS Tavoite: Osallistujat ymmärtävät eri henkilöiden roolit, kun auttajia on elvytystilanteessa neljä. Osallistujien elvytystaidot vahvistuvat harjoittelun avulla. Osallistujat: Neljä ensiapupäivystäjää Tarvikkeet: Elvytysnukke, harjoitusdefibrillaattori, pocket maski(t), Tarkkailu-saatelomake. Mikäli elvytystilanteessa on monta auttajaa, on roolit seuraavat: Johtaja (A) Paikka: Autettavan jalkopäässä Tehtävät: - Johtaa toimintaa - Huolehtii turvallisuudesta - Soittaa Ilmoittaa päivystyksen johtoon tilanteesta - Seuraa elvytyksen laatua, huolehtii tehtävien säännöllisestä vaihtamisesta - Kirjaa - Raportoi ensihoidolle - Tarvittaessa huolehtii autettavan yksityisyyden suojaamisesta Toimija B Paikka: Autettavan oikean kyljen puolella Tehtävät: - Herättelee autettavan, toteaa heräämättömäksi - Avaa hengitystiet, varmistaa normaalin hengityksen - Aloittaa paineluelvytyksen, jatkaa painelua keskeytyksettä ensimmäiseen analysointiin asti - Painelee aina vuorollaan 2 minuuttia tai kun johtaja pyytää vaihtamaan painelijaa Toimija C Paikka: Autettavan vasemman kyljen puolella Tehtävät: - Laittaa defibrillaattorin päälle - Paljastaa rintakehän ja tarvittaessa leikkaa vaatteet auki - Kiinnitä elektrodit paljaalle, kuivalle iholle. Tarvittaessa kuivaa rintakehän ja ajelee kertakäyttöisellä partahöylällä rintakarvat elektrodien paikoista. Noudata laitteen ja laitevalmistajan antamia ohjeita - Defibrilloi, jos laite ohjaa niin - Painelee aina vuorollaan 2 minuuttia tai kun johtaja pyytää vaihtamaan painelijaa Toimija D Paikka: Autettavan pääpuolella Tehtävät: - Avaa hengitystiet ja asettaa taskumaskin autettavan kasvoille - Puhaltaa 2 kertaa aina paineluiden välissä

14 ENSIAPUPÄIVYSTÄJIEN PPE-D /AIKUINEN, neljä auttajaa

15 ENSIAPUPÄIVYSTÄJIEN PPE-D /AIKUINEN, neljä auttajaa Toimitte elvytyksessä neljän ensiapupäivystäjän voimin. Kun kohtaatte autettavan joka ei ole heräteltävissä ja joka ei hengitä normaalisti, toimikaa seuraavalla tavalla: Päivystäjä A on johtaja, hän soittaa 112. B herättelee ja huolehtii vuorollaan painamisesta. C käyttää defibrillaattoria ja painaa vuorollaan. D huolehtii avoimista hengitysteistä ja puhaltaa taskumaskia käyttäen. 1. Varmista turvallinen toimintaympäristö. (A) Kuiva, sähköä johtamaton alusta, riittävä työtila. Turvallinen tila ja ympäristö. 2. Saatko autettavan hereille? (B) Mene autettavan oikean kyljen puolelle. Herättele autettavaa puhuttelemalla ja ravistelemalla. Autettava ei herää. 3. Soita hätänumeroon 112. (A) Oikea osoite / Suomi112 sovelluksen käyttö. Päivystäjän tulee tietää päivystyspaikan osoite ja osata ohjata lisäapu paikalle (kerrostalossa kerros), vaikka käytössä olisi Suomi112 -sovellus. Ilmoita päivystyksen johdolle. (A) 4. Aseta autettava viiveettä selälleen kovalle kuivalle alustalle, mikäli hän ei jo ole niin. (B) Auta autettavan siirtämisessä ja selälleen asettamisessa. (C ja D) 5. Avaa hengitystie ja selvitä hengittääkö hän normaalisti. (B) Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Kumarru ja samalla tunnustele poskellasi ilmavirtausta, katso liikkuuko rintakehä ja kuuntele kuuluuko hengityksen ääni. Arvioi, onko hengitys normaalia, epänormaalia vai puuttuuko se. Autettava ei hengitä. 6. Kytke defibrillaattori päälle. (C) Kellonaika kirjautuu koneen muistiin. 7. Aloita paineluelvytys. (B) Autettavan tulee olla kovalla alustalla selällään. Aloita painelu. Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan rintalastaa ja toinen kätesi rintalastalla olevan käden päälle. Paina suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin, että rintalasta painuu 5-6 cm alaspäin. Paineluiden tulee olla mäntämäisiä eli alas - ylös jaksot ovat yhtä pitkiä. Rintakehän on annettava palautua painallusten välissä, älä siis nojaa autettavan rintakehään. Keskimääräinen painelutiheys on vähintään 100 ja korkeintaan 120 kertaa minuutissa. Laske painelut ääneen. Painele keskeytyksettä ensimmäiseen analysointiin asti. (B)

16 8. Kiinnitä elektrodit. (C) Mene autettavan vasemman kyljen puolelle. Paljasta autettavan rintakehä, tarvittaessa leikkaa vaatteet auki. Kiinnitä elektrodit paljaalle, kuivalle iholle ilman, että painelut keskeytyvät. Tarvittaessa kuivaa rintakehä ja ajele kertakäyttöisellä partahöylällä rintakarvat. Noudata laitteen ja laitevalmistajan antamia ohjeita. 9. Laite analysoi sydämen rytmin. Noudata laitteen ohjeita. (C) Varmista, että kaikki ovat irti autettavasta analysoinnin ja iskun aikana (sano irti, nosta kätesi ylös ja tarkista, ettei kukaan koske autettavaan). Kuuntele laitteen ohjeita. 10. Iskua suositellaan (defibrilloi)/ iskua ei suositella (ei defibrilloitava rytmi). (C) Jos laite kehottaa defibrilloimaan, huolehdi turvallisuudesta, kaikki irti autettavasta. Anna isku laitteen ohjeen mukaisesti. Jos laite ilmoittaa, ettei iskua suositella (ei defibrilloitava rytmi), aloita PPE. 11. Jatka paineluelvytystä. (C) Heti laitteen antaessa luvan jatka paineluelvytystä laitteen seuraavaan analysointiin asti (2 minuuttia). 12. Avaa hengitystiet ja aseta taskumaski autettavan kasvoille. (D) Ole autettavan pääpuolella. Laita taskumaski tiiviisti autattavan kasvoille. Pidä maskista kiinni kahdella kädellä. Avaa hengitystiet. 13. Puhalla 2 kertaa. (D) Puhalla rauhallisesti ml ilmaa autettavan keuhkoihin siten, että näet rintakehän nousevan. Toista puhallus. Liian suuri ilmamäärä ja liian nopea puhallus ohjautuu helposti mahalaukkuun aiheuttaen sen tyhjenemisen. 14. Vaihtakaa painelijaa analysoinnin aikana (B ja C). Jatkakaa elvytystä vaihtaen painelijaa 2 minuutin välein tai tiimin johtajan käskystä, kunnes ensihoito antaa luvan lopettaa. Elvytyksen pitkittyessä, voidaan D vaihtaa painajaksi ja B/C puhaltajaksi. 15. Johtaminen ja kirjaus ensiavun tarkkailu-saatelomakkeelle. (A) Ole autettavan jalkopäässä. Johda elvytystä, tarkkaile painelujen ja puhallusten laatua. Tarvittaessa vaihda painajaa. Anna positiivista palautetta. Kirjaa defibrillaatiot, mahdolliset taustatiedot (miten ja milloin elottomuus alkoi) ja tärkeät kellonajat. 16. Raportoi ensihoitoyksikölle (A) Raportoi miten autettava löydettiin, alkurytmi (defibrilloitava), autettavan tavoittamisen kellonaika käyttäen ISBAR-raportointimenetelmää.

17 OPETUSRASTI: AUTETTAVAN SUOJAAMINEN KYLMÄLTÄ, PEITTELY Tavoite: Osallistujat ymmärtävät hypotermialta suojaamisen merkityksen ja osaavat peitelle autettava yhdellä, kahdella ja kolmella peitolla. Erityistä huomiota kiinnitetään alta tulevan kylmyyden huomioimiseen, sekä pään ja keskivartalon suojaamiseen. Osallistujat: 4 ensiapupäivystäjää Tarvikkeet: Huopia, avaruuslakanoita, kuplamuovia. Toiminta Pariharjoitus: Käydään harjoitellen läpi autettava peittely yhdellä huovalla, avaruuslakanalla tai kuplamuovilla hyödyntäen Auttaja -kurssin 2018 materiaalia. Pariharjoitus: Kahdella huovalla peittely, niin, että kädet ovat irti vartalosta. Ryhmäharjoitus: Kahdella huovalla ja yhdellä avaruuslakanalla peittely. Joka kerta osat vaihtuvat, niin, että kaikki ovat vuorollaan autettavia.