MITTAUSTEKNIIKAN PERUSTEET A/Y LABORATORIOTYÖT

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU Mittaustekniikan laboratorio Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos MITTAUSTEKNIIKAN PERUSTEET A/Y LABORATORIOTYÖT TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET Laboratoriotöiden tekemiseen liittyy tiettyjä vaaratilanteita. Tämän vuoksi kaikkien laboratoriossa työskentelevien on noudatettava seuraavia turvallisuusmääräyksiä ja tunnettava toimenpiteet, joihin tapaturman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä. Turvallisuusmääräysten tunteminen on ehdoton edellytys ennen laboratoriotöiden aloittamista. YLEISIÄ TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSIÄ 1. Jokaisen on ennen laboratoriotöiden alkua huolellisesti perehdyttävä näihin määräyksiin ja noudatettava assistentin ohjeita. Jokaisen on lisäksi tutustuttava laboratorion seinällä olevaan tauluun "Sähkötapaturman sattuessa", joka sisältää ensiapuohjeet. 2. Laboratoriotöitä tehtäessä tulee huoneessa olla vähintään KAKSI HENKILÖÄ. Kytkentöjä suoritettaessa on varmistauduttava, että laitteet ovat JÄNNITTEETTÖMIÄ. 3. Kytkentöihin tehtävissä haaroituksissa on käytettävä banaaniliittimiä, joissa on kosketussuoja. Banaanien metallikärjet eivät saa jäädä näkyviin, etteivät ne pääse aiheuttamaan oikosulkuja. Kuvassa on kaksi banaaniliitintä kytketty toisiinsa. Oikealla olevan metallipään on oltava kiinni jossakin laitteessa. 4. Onnettomuuden sattuessa tai uhatessa jännite katkaistaan nopeimmin seinillä olevilla punakeltaisilla hätäkatkaisimilla. Katkaisimen painaminen katkaisee sähköt. Virtaa ei saa kytkeä takaisin ennen kuin tilanne on selvitetty. 5. Lähin lääkekaappi on vahtimestarin huoneessa C 116. Assistentin pöydän laatikossa on pieni ensiapupakkaus, jossa on silmähuuhde ja sidetarpeita. SÄHKÖTAPATURMAN ENSIAPUOHJEET Katkaise jännite mahdollisimman nopeasti ja irrota vahingoittunut henkilö vaarantamatta itseäsi. I. Suoritetaan tehtävien jako: A. Kaksi henkilöä ryhtyy HETI antamaan ensiapua B. Yksi henkilö tekee hälytyksen. II. III. Totea rauhallisesti loukkaantuneen tila: A. Hengittääkö loukkaantunut? B. Tuntuuko pulssi? C. Onko loukkaantunut shokkitilassa? D. Onko suuria verta vuotavia haavoja? Ensiapu: A. Asetetaan potilas oikeaan asentoon B. Jos potilas ei hengitä eikä pulssi tunnu, aloitetaan tekohengitys ja painantaelvytys C. Jos pulssi tuntuu selvästi, mutta potilas ei hengitä, annetaan tekohengitystä.

2 IV. Hälyttäminen; A. Tilaa ambulanssi osoitteeseen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, Otakaari 5 A. Varmista, että joku menee ulos ambulanssia vastaan. B. Hälytä paikalle ensiapukoulutuksen saanut henkilö, esim. vahtimestari, puh , huone C116. SÄHKÖTAPATURMAT Yleistä Sähkövirta aiheuttaa ihmisessä virran voimakkuudesta, kestoajasta ja kulkutiestä riippuen seuraavanlaisia vaikutuksia: Lievät lihaskouristukset Lievät hermostohäiriöt Verenpaineen nousu Voimakkaat kouristukset, uhri ei pysty irrottautumaan johdosta Sydänkammiovärinä, verenpaineen aleneminen Tajunnan menetys Sydämen kokoonpuristuminen Lieviä palovammoja Vaikeita palovammoja, hermosolujen myrkyttyminen Valokaaren aiheuttamia silmävammoja. Vaaralliset jännitteet ja virrat Ihmiselle vaarallisinta on Hz:n vaihtovirta. Ihmisen resistanssi käden ja jalan välillä on k, joten 230 voltin jännitteellä ihmisen läpi kulkeva virta voi olla jopa noin 400 ma. Mikäli ihmisen läpi kulkeva virta on alle 10 ma, ei se yleensä ole haitallista. Jos virta on alle 25 ma, se voi johtaa lihaskouristuksiin, mutta on yleensä vaaratonta ma:n virta voi aiheuttaa häiriöitä sydämen toiminnassa, mutta on kuitenkin yleensä vaaraton. Pitempiaikaisena (yli 30 s) se voi kuitenkin aiheuttaa hengityslihasten kouristuksen ja kuolemaan johtavan tajuttomuuden. Jos virta on A, aiheutuu sähköiskusta tajuttomuus ja mahdollisesti hengityslihasten kouristus sekä sydänkammiovärinä, joka johtaa lyhyessä ajassa kuolemaan. Yli 3 A:n virrat aiheuttavat edellisten vaikutusten lisäksi palovammoja. Suurjännite voi aiheuttaa myös veren koostumuksessa sellaisia muutoksia, että seurauksena on vaarallinen myrkytystila. Sähköisku voi myös välillisesti aiheuttaa tapaturman, kuten kaatumisen tai putoamisen. Sydänkammiovärinä Sydänkammiovärinällä tarkoitetaan sellaista sydämen toimintahäiriötä, jossa supistusten sijasta kammiot vain värisevät, eikä sydän pysty työntämään verta verenkiertoon. Tällöin verenpaine alenee vaaralliselle tasolle ja aiheuttaa happivajauksen aivoissa ja keuhkoissa. Jos sydäntä ei saada nopeasti toimimaan, vaurioituvat aivojen herkimmät osat jo muutaman minuutin kuluessa. Shokki Sähköiskun seurauksena voi olla myös shokki. Shokilla tarkoitetaan tilaa, jossa sydämeen palautuvan veren määrä on liian pieni. Onnettomuuden uhrin kalpeneminen on shokin ensioire. Shokin syvetessä iho muuttuu kauttaaltaan kelmeäksi, huulet tulevat värittömiksi ja kuiviksi. Kasvoihin ja kehoon voi kohota kylmä hiki. Seuraavassa vaiheessa potilas haukottelee ja on veltto. Katse harhailee, silmänmustuaiset laajenevat, tajunta sumenee. Seurauksena on lopulta tajuttomuus. Värttinävaltimon (ranne) syke tihenee ja käy pehmeäksi ( lyöntiä minuutissa). Shokin syvetessä ja tilanteen muuttuessa vaarallisemmaksi pulssi yhä tihenee ( kertaa minuutissa). Pulssin mittaaminen vaikeutuu sen heikkouden ja pehmeyden takia. Shokkitila on aina hengenvaarallinen. Mitä pitempään se jatkuu, sitä kohtalokkaammat ovat seuraukset. Ensiapu ja ehkäisevä hoito Jos kyseessä on vaikea tapaturma, voidaan itse onnettomuuspaikalla tehdä vain vähän shokkitilan korjaamiseksi. Huomio on kiinnitettävä shokkia ehkäiseviin toimenpiteisiin. Potilasta on kohdeltava mahdollisimman varovasti, tarpeetonta liikuttelua ja kääntelyä on ehdottomasti vältettävä. Rauhoittele potilasta. Tarkistetaan heti pystyykö potilas hengittämään, avataan kiristävät vaatteet kaulasta ja vyötäröltä. Potilasta EI SAA RIISUA. Kurkusta puhdistetaan mahdollinen veri, lima ja oksennus. Potilaan leuka nostetaan ylöspäin ja niska taivutetaan vähän taaksepäin. Tämä asento vapauttaa nielun. Tarvittaessa annetaan tekohengitystä ja jos valtimo lakkaa tuntumasta, aloitetaan välittömästi painantaelvytys. Ensiapua annetaan keskeytyksettä. Palo- tai muiden vammojen hoito ei saa keskeyttää painantaelvytyksen tai tekohengityksen antamista.

3 Suusta-suuhun -menetelmä on tehokkain elvytyskeino, kun onnettomuuden uhri on menettänyt kyvyn hengittää itse. Elvyttäjän on TOIMITTAVA NOPEASTI. Jo muutaman sekunnin viivytys saattaa olla kohtalokas. Painantaelvytys on välttämätön jos myös potilaan sydän on pysähtynyt. Se on tehokas vain puhalluselvytyksen rinnalla. Kahden puhalluksen jälkeen totea nopeasti, lyökö potilaan sydän tunnustelemalla valtimon sykettä kaulasta henkitorven vierestä tai ranteesta. Varo luulemasta omien sormenpäittesi sykettä potilaan valtimonlyönneiksi. Jos syke tuntuu selvästi, jatka puhalluselvytystä. Jos sykettä ei lainkaan tunnu, ryhdy heti samanaikaiseen puhallus- ja sydämen ja verenkierron painantaelvytykseen rintalastaa painamalla. Kun onnettomuuspaikalla on kolme tai useampia henkilöitä: Yksi puhaltaa ilmaa potilaan keuhkoihin kaksi kertaa. Toinen painaa heti sen jälkeen 30 kertaa potilaan rintalastan alakolmannesta, jonka tulee painalluksen aikana painua 3-5 cm sisäänpäin. Painelutaajuuden tulee olla noin 100 painallusta minuutissa. Elvytystä ei saa keskeyttää. Elvytys päättyy vasta, kun potilas selvästi virkoaa tai hänet on saatu lääkintähenkilöstön hoitoon. Kolmas henkilö hälyttää paikalle ambulanssin ja ensiapukoulutuksen saaneen henkilön.

4 Painelu-puhalluselvytys (PPE) 1. Saatko henkilön hereille? Herättele häntä puhuttelemalla ja ravistelemalla. Henkilö ei herää. 2. Soita hätänumeroon 112. Voit myös huutaa apua ja pyytää paikalla olevia tekemään hätäilmoitus numeroon 112. Hätäkeskuksen antamia ohjeita tulee noudattaa. Käännä tämän jälkeen autettava selälleen, ja selvitä hengittääkö hän normaalisti? 3. Avaa hengitystie. Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla. Samalla katso, kuuntele ja tunnustele hengitystä. Liikkuuko rintakehä? Kuuluuko hengityksen ääni? Tuntuuko ilman virtaus poskellasi? Arvio onko hengitys normaalia, epänormaalia tai hengitys puuttuu. Mikäli epäröit, toimi kuin hengitys ei olisi normaalia. Hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu. 4. Aloita paineluelvytys. Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan rintalastaa ja toinen kätesi rintalastalla olevan käden päälle. Sormet ovat limittäin. Paina suorin käsivarsin kohtisuoraan alaspäin 30 kertaa siten, että rintalasta painuu 5 6 cm. Anna rintakehän palautua paineluiden välissä. Keskimääräinen painelutiheys on 100 kertaa minuutissa, eikä ylitä 120 kertaa minuutissa. Laske painelut ääneen. 5. Puhalla 2 kertaa. Avaa hengitystie. Aseta suusi tiiviisti autettavan suun päälle ja sulje sormillasi hänen sieraimensa. Puhalla rauhallisesti ilmaa autettavan keuhkoihin. Puhalluksen aikana katso, että autettavan rintakehä nousee (liikkuu). Toista puhallus. Kahden puhalluksen kesto on 5 sekuntia. 6. Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2, kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat.

5 Näin käännät tajuttoman, hengittävän henkilön kylkiasentoon: Nosta henkilön toinen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja aseta toinen käsi rinnan päälle. Nosta takimmainen polvi koukkuun. Tartu kiinni henkilön hartiasta ja koukussa olevasta polvesta ja käännä hänet itseesi päin kylkiasentoon. Aseta käsi posken alle kämmenselkä ylöspäin. Jätä päällimmäinen jalka suoraan kulmaan. Varmista pään asento niin, että hengitystiet pysyvät auki. Tarkkaile hengitystä ja mahdollista heräämistä muun avun saapumiseen asti. Lähde: ( , )