Standardointityö. Näkökulmia hyötyihin ja vaikuttamiseen. Tuomas Nurmela Tieto / upd

Transkriptio

1 Standardointityö Näkökulmia hyötyihin ja vaikuttamiseen Tuomas Nurmela Tieto / upd

2 Taustaa Esitys käsittelee omakohtaisia kokemuksia ISOn standardointityöstä IT alueen (pilvipalveluiden) ja yleisen standardoinnin (liiketoiminnan yhteistyösuhteet) puitteissa 2

3 Sisältö 1. Case esimerkit Pilvipalveluiden standardointi Liiketoimintojen yhteistyösuhteet 2. Standardointityön hyödyt Yksilötasolla Organisaatiotasolla 3. Sisällön tuottaminen standardiin 3

4 Case esimerkit 4

5 Konteksti: Standardoinnin kohdetyypin muutokset Standardoinnin kohde Aika Infrastruktuuri, logistiikka, hyödykkeet (laivakontit, paperi, sähkötöpselit ) Valmistetut tuotteet (lelut ) Hallintajärjestelmät (laatujärjestelmät, prosessit) Palvelut (B2C-, B2B- ja asiantuntijapalvelut ) ICT-konseptit? (uudet teknologiakonseptit) Ulkoistaminen, Liiketoimintojen yhteistyösuhteet Pilvipalvelut, Älykaupungit, Big data, Koneoppiminen

6 Pilvipalvelut - IT ja Telecom standardisoinnin orastavaa yhteistyötä JTC1 SC38 WG3 yhteistyö (Collaborating team/common text) Direct participation [example: Finland,] 6 Kansalliset IT standardit SR-3xx Kansallinen Telecom koordinointi

7 Patterns in New ICT concept dejure standardization: steps Level/Phase Institutionaalinen Liiketoiminta Esiselvitys (2010) 1. Vaihe (-2014) 2. Vaihe (-2017) Palvelutasosopimukset (SLA) 3. Vaihe (2018-) Regulaattori/päätök sentekijävaikutus Tekninen PAS PAS PAS, SLAs Perusta Use cases Käsitteistö, Viitearkkitehtuuri Tekninen käsitteistö Muu yleinen Markkinatutkimus markkinaselvitys Kansallinen osalistuminen Teolliset standardit (PAS kontribuutiot) Kursiivi = ITU-T:n kanssa Collaborative team/collaborative Text

8 Liiketoimintojen yhteistyösuhteet markkinatransaktioista yhteistoimintaan Yhteinen ymmärrys? Terminologia (Itse)arviointi? Aktiviteetit ja roolit Kypsyystaso, todisteet? Käyttäytymismalit ja osaaminen Sopimukset, Käytäntö? Tukimateriaali 8

9 Liiketoimintojen yhteistyösuhteet Standardin historia (UK) INSTITUTE OF COLLABORATIVE WORKING (ICW) Kauppa- ja teollisuusministeriön (DTI) sekä teollisuuden toimialaliiton (CBI) osakeyhtiö 1990 Pääpaino yhteistyöpainotteisen työskentelyn profiilin nostossa Yhtenä lopputuotteena malli, josta kansallinen standardi Erilaiset työohjeet ja työvälineet tukevat mallia ISO MSS muutos Alkuperäinen tavoiteaikataulu ICW 2012

10 ISO Management System Standards ISO 37500:2014 Ohjeita ulkoistamiseen Management system standards ISO Liiketoiminnan jatkuvuus ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallinta ISO 9001 Laadun hallinta ISO/IEC IT Palvelujen Johtaminen ja Hallinta Palveluhallinnan elementtejä Tietoturvallisuuden hallinnan elementtejä ISO/IEC IT-pohjaiset yrityspalvelut sekä liiketoimintaprosessin ulkoistus (IT-ES/ BPO) Liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan elementtejä ISO Liike- Toiminnan Yhteistyö- Suhteiden hallinta ISO/IEC xxx Ympäristön, Omaisuuden, Energian sekä Turvallisuuden hallintaan liittyvät standardit Riskien hallinta (ISO 31000) 10 6/7/2018

11 Standardointityön hyödyt 11

12 Miksi osallistua ISOssa ITstandardointiin? Peruskäsitys toimialan tietyn alueen kehityksestä Ymmärrys, mllainen baseline toimialalle on kehkeytymässä Käsitteet, hyvät käytännöt, viitekehykset Liiketoiminnan (esim. sopimussisältöjen) tai teknologian kehittyvät tai ylläpidossa olevat standardit Neutraali maaperä keskustelulle Toimittajatunnustelu Verkostointi Näkyvyyttä meneillä oleviin kehitystrendeihin Markkinaselvitykset Oma aktiivitoimijoiden analysointi (kansalliset/muut tahot) Näkyvyys valmiisiin standardeihin Käyttöönotot organisaatioissa Markkinadiffuusion nopeus, vaikutusten ennakointi 12

13 Miksi osallistua ISOssa IT-standardointiin (organisaatio)? Hyödynnys myynnissä / kilpailutuksissa Julkishallinnon hankinnat tai muu kysyntä Tarjousten työstämisen ja käsittelyn osittain vähentyneet kustannukset Hyödynnys palvelukehityksessä Käytäntöjen, IT arkkitehtuurien tai viitekehysten vertaaminen organisaatiossa tai tarjotuissa palveluissa käytettyihin (self-audit/selfreview) Hyödynnys verkostossa Yhteinen kieli yhteistoiminnassa toisaalta konsortioiden tai yhteisöjen käsitteelliset ja tekniset standardit tuottavat usein kilpailevaa sisältöä Yleiseen suuntaan vaikuttaminen nostamalla esiin omaa näkökulmaa, kokemuksia ja toteutuksia ja/tai tukemalla nostoja, jotka ovat linjassa näiden kanssa Verkoston suuntaan vaikuttaminen yhteisen käyttöönoton puitteissa 13

14 Sisällön tuottaminen standardiin 14

15 Neljä kulmaa sisällön tuottamiseen 1. Seurantaryhmän yhteistyön puitteiden ja edustavuuden tunnistus Ryhmän vs. yksilön kontribuutiot Eri näkökulmien edustus 2. Sisällön vaikuttavuuden tunnistaminen Ajoitus suhteessa standardointityöhön ja markkinaan 3. Sisällön työstäminen Erityyppisissä sisällöissä huomioitava eri asioita, esim. kommentit vs. uusi sisältö 4. Kommenttien puolustaminen ja käsittely Perusvalmistautuminen ja tilanteiden tunnistus 15

16 Seurantaryhmän yhteistyön puitteiden tunnistaminen 1/2 (omakohtainen kehys) Passiivinen Pääsy materiaaliin Materiaalinen lukeminen, mahdollisesti huomioita kokouksissa Aktiivinen Halukkuutta yksittäiseen kommentointityöhön Puhelinkokouksiin osallistuminen ja kommenttien argumentointi Proaktiivinen Valmis osallistumaan paikallisiin työpajoihin kommenttien työstämiseksi Osallistumishalukkuus käännöstyöhön tai dokumenttieditoriksi 16

17 Seurantaryhmän edustavuuden tunnistaminen 2/2 (omakohtainen kehys) Standardointiorganisaatiot ja teolliset forumit Säännöksiä luovat tahot Teknologiatoimittajat ja integraattorit Törmäystila (organisaatioita, dokumentteja, tietämyksensiirtoa, henkilöitä) Media ja toimiala-analyytikot Startupit, rahoittajat Käyttäjät 17

18 Sisällön vaikuttamisen tunnistaminen Ajoitus suhteessa markkinaan, esim. Uudet (nousevat/kasvavat) IT-alueet Kypsät IT-alueet Verkostoitunut liiketoiminta Ajoitus suhteessa standardointialueeseen Standardointiryhmän vaihe Standardin vaihe 18

19 Sisällön työstäminen Standardointikohteen perustan ymmärrys keskeistä Kohderyhmän Standardityyppi (ja mahdollisesti paikka standardiperheessä) Dokumenttirakenne Laajuus ( Terms of Reference sisäistettävä) Sisällön käsittelyyn vaikuttaa sisältötyyppi 19

20 Kommenttien työstäminen erityyppiset kontribuutiot Täsmentävät tai korjaavat tekniset kommentit Kommentointilomakkeen käyttö Kommenttien tiivis, täsmällinen perustelu Erillinen, selkeä muutoskuvaus, joka hyödyntää alueen sanastoa Mahdollisesti sisällyttäen alkuperäisen (from) ja muutoksen (to) Suhteutus standardin vaiheeseen 20 Uudet sisältöavaukset Perustelu miksi tarvitaan ja mihin liittyy Huomiot vaikutuksista muuhun standardiin Joskus rakennemuutokset on helpompi ajaa adhoc ryhmän kautta Kauneusvirheet eivät ole painaneet sisällön osalta, mutta niidenkin välttäminen voi auttaa ISO kieliopin huomiointi Käsitteistössä hyvin muodostettujen määritelmien tuottaminen

21 Kommenttien puolustaminen Kommenttien puolustaminen Ilmoittautuminen WG kokoukseen ja WG kokouksen agendasta CRM:lle ajan varaaminen Edellisen telcon muistion lukeminen, mikäli sellainen oli Editorin CRM-luonnoksesta omien kommenttien ja tämän ympäristön läpikäynti (kun aika on kuitenkin kortilla) Note: Joissakin tapauksissa peli voi olla jo menetetty ennen kuin asiaa on kokouksessa sivuttu. Esim. mikäli sama muutosehdotus on kirjaimellisesti esitetty usean maan toimesta samoin sanoin käytäväkeskustelut ja mielipidekysymykset ovat sivunneet asiaa istuntojen ulkopuolella 21

22 Viitteitä ISO/IEC Pilvipalvelustandardit Sanaston käännösjulkaisutilaisuus _ajankohtaista/it_-_tapahtumat/pilvistandardien_julkaisu_ Opetusmateriaali Palvelutasosopimuksen käännösjulkaisutilaisuus ohjelma.html Nykyinen ISO:n pilvipalveluiden standardointikartta ISO Liiketoimintojen yhteistyösuhteet Yhteenveto ja käännösjulkaisutilaisuus dardi.4382.news suhteissa.62.ohjelma.html 22