Otsikko Si vu 14 ETELÄ-ESPOON BUSSILINJASTON PARANNUSTOIMENPITEET LÄHIJUNALIIKENTEEN HANKINTAMENETTELYN KÄYNNISTÄMINEN

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus AIKA :22-11:36 PAIKKA HSL ASIAT Otsikko Si vu 11 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 4 12 HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SUUNNITELMA MAL 2019, LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JATKOSUUNNITTELULLE 13 TOIMITUSJOHTAJAN TULOSKORTIN (KOKO HSL:N TULOSKORTIN) HYVÄKSYMINEN VUODELLE ETELÄ-ESPOON BUSSILINJASTON PARANNUSTOIMENPITEET LÄHIJUNALIIKENTEEN HANKINTAMENETTELYN KÄYNNISTÄMINEN LAHDENVÄYLÄN LINJASTOSUUNNITELMA HYVÄKSYNNÄN ANTAMINEN HELSINGIN KESKUSTALIIKENTEEN HOITAMISTA VARTEN TARVITTAVAN LISÄRAITIOVAUNUKAPASITEETIN HANKKIMISEN VALMISTELEMISELLE 18 SISÄISEN TARKASTUKSEN YHTEENVETORAPORTTI VUODELTA 2017 JA TARKASTUSSUUNNITELMA HELSINGIN SEUDUN LIIKENTEEN PALVELUMUOTOILUN PUITEJÄRJESTELY VUOSILLE , SEKÄ OPTIOT VUOSILLE 2021 JA (AVOIN HANKINTAMENETTELY) 20 HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO ÖSTERSUNDOMIN YHTEISESTÄ YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 21 HSL:N HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN SUOMEN PAIKALLISLIIKENNELIITON ILTAPÄIVÄSEMINAARIIN 22 KUNTALAIN MUKAISTA OTTOMENETTELYÄ VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS 50

2 PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Helsinki Rauhamäki Tatu puheenjohtaja, esittelijä 13 Pelkonen Jaana jäsen, - 22 klo Hämäläinen Sanna varajäsen Alametsä Alviina jäsen Ylikahri Ville jäsen, - 24 klo Kantola Tarja jäsen Mithiku Hanna jäsen Espoo Vantaa Kerava Kirkkonummi Sipoo Tuusula Hertell Sirpa Helenius Mika Ollila Riitta Rokkanen Sakari Kauppinen Sirpa Rehnström Kristian Isola Samuli Sinisalo Pekka M. Lindroos Kicka Tuhkunen Sanna varapuheenjohtaja jäsen varajäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen varajäsen Vapaavuori Jan asiantuntijajäsen, Helsinki Aarnio Tarmo asiantuntijajäsen, Kirkkonummi Isotalo Olli asiantuntijajäsen, Espoo, - 16 klo Masar Christoffer asiantuntijajäsen, Kauniainen Penttilä Hannu asiantuntijajäsen, Vantaa, - 14 klo Rontu Kirsi asiantuntijajäsen, Kerava Grannas Mikael asiantuntijajäsen, Sipoo Lindberg Arto asiantuntijajäsen, Tuusula, - 15 klo HSL Rihtniemi Suvi toimitusjohtaja, esittelijä, ja Anttila Tero osastonjohtaja, poissa 13 Heikkinen Hannu osastonjohtaja, poissa 13 Flink Mari osastonjohtaja, poissa 13 Puntanen Sini osastonjohtaja, poissa 13 Mäkinen Ilmari osastonjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Eriksson Hanna viestinnän asiantuntija, poissa 13 Sailavuo-Asikainen Pirjo assistentti, poissa 13

3 PÖYTÄKIRJA 2/ ALLEKIRJOITUKSET Tatu Rauhamäki puheenjohtaja Ilmari Mäkinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Sakari Rokkanen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa (

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 11 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Assistentti Pirjo Sailavuo-Asikainen, p Ehdotus (SR) Hallitus päättää a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Sakari Rokkasen (varalla Jaana Pelkonen). Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SUUNNITELMA MAL 2019, LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JATKOSUUNNITTELULLE 59/ /2017 Hallitus 12 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osastonjohtaja Sini Puntanen, p Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. Seudun tarpeet, aiemmat suunnitelmat (HLJ 2015, MASU 2050 ja Astra 2025) sekä kansalliset velvoitteet toimivat MAL 2019 suunnittelun lähtökohtina. MAL suunnitelma valmistellaan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyönä MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan ohjauksessa. Suunnittelun alkuvaiheessa hyväksyttiin puiteohjelma HSL:n hallituksessa ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa. Suunnittelu on edennyt puiteohjelman mukaisesti. Aiempien suunnitelmien, MAL-sopimuksen, tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden pohjalta on valmisteltu MAL 2019 suunnitelman valmisteluun lähtökohdat ja tavoitteet, joita hyödynnetään suunnitelman valmistelussa jatkossa. MAL suunnitelmalla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön. Vaikutusten arvioinnilla tuodaan esiin suunnittelun vaikutuksia ja tuetaan suunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki 200/2005) mukaan ympäristövaikutusten arviointia edellyttävä suunnitelma. Lain perusteella vastaavan viranomaisen tulee huolehtia siitä, että ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin. MAL työssä vaikutusten arviointi tehdään liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisiksi tunnistetuista teemoista. Hallitus jätti asian pöydälle kokouksessaan Ehdotus (SR) HSL:n hallitus päättää hyväksyä seuraavat lähtökohdat ja tavoitteet MAL 2019 suunnitelman valmistelua ohjaamaan: - MAL työtä toteutetaan edellisellä suunnittelukierroksella määritetyn vision pohjalta - MAL suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla on 2,0 miljoonaa asukasta ja 1,05 miljoonaa työpaikkaa - MAL suunnitelman tavoitteena on luoda seudusta

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva - MAL suunnittelua velvoittava tavoitetaso: liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä - Tavoitteiden toteuttamiseksi MAL suunnitelman valmisteluvaiheessa käytetään seuraavia mittareita ja tavoitetasoja (mittareiden sisällöt kuvattu tarkemmin liitteessä 1) VÄHÄPÄÄSTÖINEN: Liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä (määräävä tavoite) HOUKUTTELEVA ja ELINVOIMAINEN: Työvoiman saavutettavuus paranee vähintään 10% nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä HYVINVOIVA ja ELINVOIMAINEN: Alueiden väliset erot pienenevät nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä, eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030 ELINVOIMAINEN: Järjestelmätasolla tehtävän kehittämisen hyötykustannus suhde on yli 1 Suunnitteluratkaisujen arvioinnissa käytettävät kriteerit Asuntotuotannosta vähintään 90% kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus seudun kulkutapajakaumasta on vähintään 70%. Väestöstä vähintään 85% sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille. MAL suunnitelma sisältää vaiheittain kehitettävät tavoitteelliset MAL-suunnitelmat vuosille 2030 ja Kehittämisen painopisteet perustellaan tavoitteiden saavuttamisen ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Vuoden 2030 osalta tehdään tarkasteluja resurssit ja keinovalikoiman kehitys monipuolisesti huomioiden. Vuoden 2050 osalta tehdään toimintaympäristön muutoksiin perustuvia herkkyystarkasteluja. - Kuntien lopullinen sitoutuminen tapahtuu MAL suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kevään 2019 aikana. - MAL suunnitelman vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluvaiheen ajan MAL 2019 suunnitelman vaikutusten arviointiohjelman mukaisesti.

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Lisäksi hallitus päättää lähettää päätöksen KUUMA-johtokunnalle osaltaan hyväksyttäväksi sekä pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmälle ja Helsingin seudun yhteistyökokoukselle tiedoksi. Käsittely Käsittelyn aikana esittelijä muutti ehdotuksensa kuulumaan seuraavasti. "HSL:n hallitus päättää hyväksyä seuraavat lähtökohdat ja tavoitteet MAL 2019 suunnitelman valmistelua ohjaamaan: - MAL työtä toteutetaan edellisellä suunnittelukierroksella määritetyn vision pohjalta - MAL suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla on 2,0 miljoonaa asukasta ja 1,05 miljoonaa työpaikkaa - MAL suunnitelman tavoitteena on luoda seudusta vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva - MAL suunnittelua velvoittava tavoitetaso: liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä - Tavoitteiden toteuttamiseksi MAL suunnitelman valmisteluvaiheessa käytetään seuraavia mittareita ja tavoitetasoja (mittareiden sisällöt kuvattu tarkemmin liitteessä 1) VÄHÄPÄÄSTÖINEN: Liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä (määräävä tavoite) HOUKUTTELEVA ja ELINVOIMAINEN: Työvoiman saavutettavuus paranee vähintään 10% nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä HYVINVOIVA ja ELINVOIMAINEN: Alueiden väliset erot pienenevät nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä, eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030 ELINVOIMAINEN: Järjestelmätasolla tehtävän kehittämisen hyötykustannus suhde on yli 1 Suunnitteluratkaisujen arvioinnissa käytettävät kriteerit Asuntotuotannosta vähintään 90% kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus seudun kulkutapajakaumasta on vähintään 70%.

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Väestöstä vähintään 85% sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille. - Jatkosuunnittelussa MAL suunnitelmaluonnosta ja sen suunnittelun lähtökohtia ja taustaselvityksiä tarkennetaan ja täydennetään yhteisesti jaettua tietopohjaa kehittäen dialogissa kuntien maankäytön suunnitelmien kanssa. - MAL suunnitelma sisältää vaiheittain kehitettävät tavoitteelliset MAL-suunnitelmat vuosille 2030 ja Kehittämisen painopisteet perustellaan tavoitteiden saavuttamisen ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Vuoden 2030 osalta tehdään tarkasteluja resurssit ja keinovalikoiman kehitys monipuolisesti huomioiden. Vuoden 2050 osalta tehdään toimintaympäristön muutoksiin perustuvia herkkyystarkasteluja. - Kuntien lopullinen sitoutuminen tapahtuu MAL suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kevään 2019 aikana. - MAL suunnitelman vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluvaiheen ajan MAL 2019 suunnitelman vaikutusten arviointiohjelman mukaisesti. Sovitaan MAL-suunnitelman valmistelua ohjaavasta ohjeellisesta raamista ja tavoitteista ehdotetulla tavalla. Lisäksi hallitus päättää lähettää päätöksen KUUMA-johtokunnalle osaltaan hyväksyttäväksi sekä pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmälle ja Helsingin seudun yhteistyökokoukselle tiedoksi." Keskustelun aikana hallituksen jäsen Alviina Alametsä teki Sirpa Kauppisen kannattamana ehdotuksen, että ehdotuksen neljäs alakohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: "MAL suunnittelua velvoittava tavoitetaso: liikenteen kasvihuonekaasujen päätösvähennys on vähintään 60 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii hyvää yhteistyötä valtiolta ja kunnilta." Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosesitys, totesi puheenjohtaja, että asiasta oli äänestettävä. Äänestyksessä esittelijän pohjaehdotus on JAA ja Alametsän ehdotus EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin seitsemän (7) JAA-ääntä (Jaana Pelkonen, Sanna Hämäläinen, Mika Helenius, Sakari Rokkanen, Pekka M. Sinisalo, Kristian Rehnström ja Tatu Rauhamäki) ja seitsemän (7) EI-ääntä (Sirpa Hertell, Sirpa Kauppinen, Alviina Alametsä, Ville Ylikahri, Tarja Kantola, Riitta Ollila ja Hanna Mithiku). Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen ollessa tasan 7-7 ja puheenjohtajan ääni ratkaisee ja täten esittelijän pohjaehdotus on voittanut äänestyksen. Päätös HSL:n hallitus päätti hyväksyä seuraavat lähtökohdat ja tavoitteet MAL 2019

9 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus suunnitelman valmistelua ohjaamaan: - MAL työtä toteutetaan edellisellä suunnittelukierroksella määritetyn vision pohjalta - MAL suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla on 2,0 miljoonaa asukasta ja 1,05 miljoonaa työpaikkaa - MAL suunnitelman tavoitteena on luoda seudusta vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva - MAL suunnittelua velvoittava tavoitetaso: liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä - Tavoitteiden toteuttamiseksi MAL suunnitelman valmisteluvaiheessa käytetään seuraavia mittareita ja tavoitetasoja (mittareiden sisällöt kuvattu tarkemmin liitteessä 1) VÄHÄPÄÄSTÖINEN: Liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä (määräävä tavoite) HOUKUTTELEVA ja ELINVOIMAINEN: Työvoiman saavutettavuus paranee vähintään 10% nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä HYVINVOIVA ja ELINVOIMAINEN: Alueiden väliset erot pienenevät nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä, eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030 ELINVOIMAINEN: Järjestelmätasolla tehtävän kehittämisen hyötykustannus suhde on yli 1 Suunnitteluratkaisujen arvioinnissa käytettävät kriteerit Asuntotuotannosta vähintään 90% kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus seudun kulkutapajakaumasta on vähintään 70%. Väestöstä vähintään 85% sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille. - Jatkosuunnittelussa MAL suunnitelmaluonnosta ja sen suunnittelun lähtökohtia ja taustaselvityksiä tarkennetaan ja täydennetään yhteisesti jaettua tietopohjaa kehittäen dialogissa kuntien maankäytön suunnitelmien kanssa.

10 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus MAL suunnitelma sisältää vaiheittain kehitettävät tavoitteelliset MAL-suunnitelmat vuosille 2030 ja Kehittämisen painopisteet perustellaan tavoitteiden saavuttamisen ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Vuoden 2030 osalta tehdään tarkasteluja resurssit ja keinovalikoiman kehitys monipuolisesti huomioiden. Vuoden 2050 osalta tehdään toimintaympäristön muutoksiin perustuvia herkkyystarkasteluja. - Kuntien lopullinen sitoutuminen tapahtuu MAL suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kevään 2019 aikana. - MAL suunnitelman vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluvaiheen ajan MAL 2019 suunnitelman vaikutusten arviointiohjelman mukaisesti. Sovitaan MAL-suunnitelman valmistelua ohjaavasta ohjeellisesta raamista ja tavoitteista ehdotetulla tavalla. Lisäksi hallitus päätti lähettää päätöksen KUUMA-johtokunnalle osaltaan hyväksyttäväksi sekä pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmälle ja Helsingin seudun yhteistyökokoukselle tiedoksi. Liitteet 1. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL 2019, lähtökohdat ja tavoitteet jatkosuunnittelulle 2. MAL suunnitelman vaikutusten arviointiohjelma

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus TOIMITUSJOHTAJAN TULOSKORTIN (KOKO HSL:N TULOSKORTIN) HYVÄKSYMINEN VUODELLE / /2017 Hallitus 13 Esittelijä Hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki Valmistelija Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p HSL:n hallitus on päätöksellään ( 61) hyväksynyt HSL:lle toistaiseksi sovellettavan tulospalkkiojärjestelmän ja todennut, että tulospalkkiojärjestelmän perusteita ja ehtoja tarkennetaan tarvittaessa vuosittain. HSL:n hallitus tarkensi päätöksellään ( 73) tulospalkkiojärjestelmän perusteita ja ehtoja vuoden 2011 kokemuksiin perustuen ja hyväksyi HSL:lle toistaiseksi sovellettavan tulospalkkiojärjestelmän siten, että tuolla päätöksellä hyväksyttyä järjestelmää sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 2012 määräytyvän tulospalkkion maksuun. Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko HSL:n henkilöstöä. Tulospalkkio-järjestelmällä tuetaan HSL:n strategisten tavoitteiden suunnassa etenemistä ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Tulospalkkiojärjestelmässä määritellään palkkion perusteena olevat tulostekijät, tavoitetasot ja tulostekijöiden keskinäiset painoarvot. Tulostekijät määritellään ns. tasapainotetussa tuloskortissa, jotta toiminnan eri näkökulmat ovat monipuolisesti mukana. Hallitus vahvistaa toimitusjohtajan tuloskortin (ns. koko HSL:n tuloskortti) ja tulospalkkion maksamisesta toimitusjohtajalle päättää hallitus. Toimitusjohtaja vahvistaa osastojen tuloskortit ja päättää tulospalkkioiden maksamisesta muulle henkilöstölle järjestelmän sääntöjen perusteella. Tulospalkkion suuruus määräytyy tuloskorttien toteutuman perusteella. Tuloskortin tavoitteiden 100 %:n toteutuma tarkoittaa täysimääräistä tulospalkkiota. Hallituksen päätöksen mukaisesti vuodelta 2018 henkilöstölle maksettavasta tulospalkkiosta 80 % perustuu koko HSL:n tuloskorttiin ja 20 % osaston tuloskorttiin. Tulospalkkioihin voidaan käyttää enintään 5 % vuotuisesta palkkasummasta. Yksittäiselle henkilölle tulospalkkion enimmäismäärä voi olla enintään yhden kuukauden säännöllisen työajan palkkaa vastaava summa. Tulospalkkion määrään eivät vaikuta luontoisedut, ylityöt eivätkä työaikakorvaukset. Koska tulospalkkiolla palkitaan työn tekemistä, työnteon keskeytykset vähentävät suhteessa tulospalkkion määrää hyväksytyn tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti. Tulospalkkion maksamisen kynnysehtona on, että HSL:n tulos on vähintään talousarvion mukainen ja kustannuksissa saavutetaan vähintään tulospalkkion määrää vastaava säästö. Kustannukset tarkoittavat HSL:n omasta toiminnasta syntyviä kustannuksia ja joukkoliikenteen operointikustannuksia

12 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus (ei sisällä infrakustannuksia). Tulospalkkiota varten ei varata talousarvioon erillistä määrärahaa. Toimitusjohtajan tuloskortti (koko HSL:n tuloskortti) on esityslistan liitteenä. Ehdotus (TR) Käsittely Päätös Hallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen toimitusjohtajan tuloskortin (koko HSL:n tuloskortin) vuodelle HSL:n henkilökuntaan kuuluvat pöytäkirjanpitäjää lukuun ottamatta poistuivat kokouksesta päätöksenteon ajaksi. Käsittelyn aikana esittelijänä ollut hallituksen puheenjohtaja täsmensi ehdotustaan siten, että tavoitteen "Joukkoliikenteen % -osuus moottoroidusta liikenteestä Helsingin niemen rajalle aamuruuhkassa" tavoitetasoiksi muutetaan 77,0 % ja 79,0 %. Täsmennys hyväksyttiin yksimielisesti. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen esittelijän tekemän täsmennyksen mukaisena. Liitteet Toimitusjohtajan tuloskortti 2018 Virka- ja työehtosopimusten mukainen tulospalkkiojärjestelmä HSL-kuntayhtymässä

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus ETELÄ-ESPOON BUSSILINJASTON PARANNUSTOIMENPITEET 63/ /2018 Hallitus 14 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Tero Anttila, p ja ryhmäpäällikkö Jonne Virtanen, p Taustaa Länsimetron liityntäliikenteen suunnittelu tapahtui vuosien 2013 ja 2014 aikana. Liityntäliikenteen suunnittelun lähtökohtana oli metron jatke Matinkylään saakka. Liityntälinjastosuunnitelmassa ei otettu kantaa tilanteeseen, jossa metro jatkuu Kivenlahteen. Espoon kaupunginvaltuuston tekemässä metropäätöksessä on suunnittelun yhtenä lähtökohtana mainittu Tapiolan ja Matinkylän terminaaleihin suuntautuva liityntäliikenne. Niin ikään valtuuston tekemässä Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätöksessä on viitattu liityntäliikenteeseen. Suunnittelun lähtökohtana oli lisäksi ollut Espoon kaupungin vuonna 2012 laatima liityntäliikennestrategia. Liityntälinjastosuunnitelmaa laatiessa HSL kävi vuoropuhelua asukkaiden ja päättäjien kanssa. Ennen suunnitelman aloitusta HSL teetti liikkumiskyselyn, jossa kysyttiin suunnittelualueella asuvien ja asioivien liikkumistottumuksia. HSL perusti keväällä 2013 myös blogin, jota päivitettiin koko suunnitelman laatimisen ajan. Blogissa esiteltiin suunnitelman lähtökohtia ja suunnitteluperiaatteita, sekä vietiin kommenteille erilaisia linjastosuunnitelmavaihtoehtoja. Ensimmäinen suunnitelmaluonnos valmistui vuoden 2013 lopussa. Luonnosta esiteltiin asukastilaisuuksissa ja siitä pyydettiin kommentteja. Luonnosvaiheen vuorovaikutuksen jälkeen HSL teki suunnitelmaan muokkauksia saadun palautteen perusteella. Huhtikuussa 2014 HSL:n hallitus lähetti suunnitelman lausunnoille kuntiin. Lausunnot saatiin syyskuuhun 2014 mennessä. Seuraavassa on lyhyet yhteenvedot kuntien lausunnoista: - Helsingin kaupunki lausui suunnitelman muodostavan hyvän lähtökohdan seuraavan vaiheen tarkemmalle suunnittelulle, mutta vaati samalla muutoksia muutamiin suunnitteluratkaisuihin. HSL laati yhdessä Helsingin kaupungin kanssa ratkaisuja esille nostettuihin asioihin. - Espoon kaupunki lausui länsimetron liityntälinjaston olevan Espoon liityntästrategian mukainen ja palvelevan Espoon palveluverkon kehittämiselle asetettuja strategisia tavoitteita. Espoon kaupunki lausui edelleen, että HSL:n tulee järjestää yhteys Tapiolaan Juhanilan alueelta ja että linjan 548 päätepysäkki tulee siirtää Lähderannasta Jupperiin. HSL toteutti Espoon pyytämät lisäykset, jotka nostivat liikennöinnin vuosikustannuksia n

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus eurolla. - Kauniaisten kaupunki piti suunnitelman tavoitteita luonnollisina ja oikeina. Kauniaisten kaupunki kuitenkin muistutti, että joukkoliikenteen tulee palvella matkustajia riittävän läheltä ja että hyvä saavutettavuus on tärkeämpää kuin tiheät vuorovälit. - Vantaan kaupunki lausui linjan 555 viikonloppuliikenteestä sekä päätepysäkin siirrosta Tapiolasta Lauttasaareen. HSL muokkasi suunnitelmaa kuntien lausuntojen perusteella. HSL:n hallitus hyväksyi päätöksellään 8, liityntälinjastosuunnitelman Tämän jälkeen HSL aloitti liityntäliikenteen kilpailutuksen valmistelun. Espoon kaupunki lausui HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta elokuussa Espoon päätösehdotuksessa oli säästöjen saamiseksi ehdotettu linjan 548 päätepisteen siirtämistä Jupperista takaisin Lähderantaan, sekä linjan 118 päätepysäkin siirtoa Lasilaaksosta Suurpeltoon. Espoolle tuleva kuntaosuus oli n. miljoona euroa liikaa verrattuna Espoon maksuhalukkuuteen. Konsernijaosto poisti ehdotukset Espoon lausunnosta. Tämä johti siihen, että HSL joutui etsimään vastaavan säästön muusta liikenteestä. HSL vähensi liityntälinjojen 164 Matinkylä-Saunalahti ja 165 Matinkylä-Kauklahti ruuhkan ulkopuolisen ajan palvelutarjontaa puoleen suunnitellusta. Kokonaisuudessaan liityntälinjastosuunnitelmalla saatiin vuositasolla säästöjä silloiseen hintatasoon nähden n. 13 miljoonaa euroa. Liityntälinjastosuunnitelman jälkeen tehdyt leikkaukset lisäsivät säästöjä noin miljoonalla eurolla. Säästöjä tehtiin kuitenkin Espoon taloustilanteen takia jo ennen liityntäliikenteeseen siirtymistä. Elokuussa 2015 lakkautettiin Espoon sisäiset linjat 2 ja 4, sekä seutulinjat 503, 504 ja 505. Lakkautettuja seutulinjoja perustettiin korvaamaan linja 551, joka perustui länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa esitettyyn uuteen linjaan 551. Länsimetron liityntäliikenne kilpailutettiin syksyllä Talousarviossa ennakoituun hintatasoon verrattuna hintataso laski n. 8,8%. Talousarviossa käytetty hintataso perustui Etelä-Espoon silloiseen hintatasoon Espoon sisäisillä linjoilla ja Kamppiin päättyvillä seutulinjoilla. Tämä 8,8%:n hintatason alentuminen tarkoitti vuositasolla yli 4 miljoonan euron lisäsäästöä. Espoon kaupunki lausui HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta elokuussa Espoo edellytti HSL:ltä 3,1 miljoonan euron säästöjä, vaikka HSL:n esittämä kuntaosuus vuodelle 2017 oli pienempi, kuin toiminta- ja taloussuunnitelman ennuste edellisenä vuotena. HSL harvensi säästötoimenpiteenä linjan 532 ruuhkan vuorovälin 10 minuutista 15 minuuttiin. Harvennuksen myötä linjojen 533 ja 532 aikataulut saatiin sovitettu paremmin yhteen ruuhka-aikana. Muina säästötoimenpiteinä HSL jätti toteuttamatta Espoon linjastoon kaavaillut muutokset. Liityntäliikenteen kilpailuttamisen myötä aiemmat bussiliikenteen sopimukset

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus päättyivät sopimuksen mukaisesti. Osaa aiemmista sopimuksista jatkettiin optiokausille. Länsimetron valmistumisen myöhästymisen johdosta liityntäliikenteen käynnistyminen lykkääntyi elokuusta 2016 tammikuuhun Länsimetro aloitti liikennöinnin Etelä-Espoossa ja Lauttasaaressa siirryttiin liityntäliikenteeseen Samassa yhteydessä Kirkkonummen seutulinjat päättyivät Matinkylän terminaaliin. Länsimetron liikenteen käynnistyminen HKL oli liikennöinyt länsimetron osuutta ennen matkustajaliikenteen aloitusta koeajoamielessä siten, että matkustajapalvelua oli osuudella Ruoholahti-Vuosaari/Mellunmäki. Metrojunat tyhjennettiin Ruoholahdessa, josta ne jatkoivat länsimetron osuudelle. Koeajojen yhteydessä kävi ilmi, että suunniteltu 34 metrojunan määrä ei ollut riittävä häiriönsietokyvyn näkökulmasta. HSL ja HKL laativat yhdessä koeajoissa saatujen kokemusten perusteella uudet aikataulut metrolle, jotka nostivat tarvittavien metrojunien määrää kahdella ja samalla kasvattivat tarvittavien kuljettajien määrää. Uudet aikataulut toimivat koeajojen perusteella hyvin. Länsimetron matkustajaliikenne alkoi Liikennöinti on sujunut pääasiassa hyvin. Ajamattomia lähtöjä aiheutti kuljettajapula, joka helpottui uuden kuljettajakurssin valmistuessa Kuljettajapulaa pahensivat metron uudet aikataulut, jotka nostivat tarvittavien kuljettajien määrää metrossa esiintyi asetinlaitevika, joka esti liikennöinnin osan aikaa aamuruuhkassa. Ammattiliittojen työmarkkinaneuvotteluihin liittyen päätösten seurauksena metro- ja raitiovaunukuljettajilla on voimassa ylityö- ja vuorovaihtokielto, joka heijastuu metron liikennöintiin ajamattomina vuoroina. Liityntäliikenteeseen siirtyminen Etelä-Espoossa ja Helsingin Lauttasaaressa siirryttiin liityntäliikenteeseen Liityntäliikenne Etelä-Espoossa perustuu liityntäyhteyksiin Matinkylän ja Tapiolan metroasemille. Osa linjoista tarjoaa yhteyksiä myös Niittykummun, Urheilupuiston, Keilaniemen ja Otaniemen metroasemille. Lauttasaaressa liityntälinjat tarjoavat yhteydet Lauttasaaren metroaseman lisäksi Ruoholahden metroasemalle sekä eteläiseen kantakaupunkiin. Liityntäliikenteen aloituksen yhteydessä HSL tarkkaili Matinkylän ja Tapiolan terminaalien toimintaa yhdessä liikennöitsijöiden edustajien kanssa ensimmäisellä ja toisella viikolla. HSL seurasi myös mm. aikataulunäyttöjen ja lipunmyyntiautomaattien toimivuutta sekä tarkasti asemakohtaisesti informaation oikeellisuutta. HSL järjesti keskeisillä asemilla opastusta matkustajille. Ennalta liityntäliikenteen toimivuuden kannalta suurimpana riskinä pidettiin terminaalien sekä terminaalien lähiympäristöjen toimivuutta liikenteen sujuvuuden näkökulmasta. Matinkylän ja Tapiolan terminaalit ovat toimineet hyvin eikä ruuhkautumista ole juurikaan esiintynyt. Matinkylässä Piispansillan ajoittainen ruuhkautuminen sekä liikennevalojen valokierron epäoptimaalisuus ovat kasvattaneet ajoaikoja. Tapiolassa ongelmana on ollut bussien

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus pikapysäköintipaikkojen määrän vähyys, joka on johtanut ajoittain pikapysäköintipaikkojen ruuhkautumiseen. Bussien ajoaikasuunnittelu on pääpiirteissään onnistunut. Bussit ovat pystyneet liikennöimään aikataulussa. Osalla linjoista suunniteltu ajoaika on tosin osoittautunut jopa liian pitkäksi. Osalla linjoista on esiintynyt ruuhka-aikoina kovia kuormituksia, jotka ovat johtaneet ajoajan riittämättömyyteen ja sitä kautta myöhästelyyn. Bussien kierrokselle varattu kokonaisajoaika on kuitenkin ollut riittävä, jolloin bussit ovat pääsääntöisesti ehtineet lähteä ajallaan seuraavalle lähdölle. Ensimmäiset ajoaikakorjaukset tehdään Lauttasaaren liityntälinjoille 20, 21 ja 21B, joilla uudet aikataulut astuvat voimaan Espoossa ensimmäiset ajoaikamuutokset tapahtuvat Ajoaikakorjauksien yhteydessä osalle linjoista lisätään lähtöjä. Linjan 111 iltaruuhkan alkamisaikaa aikaistetaan, jolloin koulujen loppumisaikaan saadaan tarjottua enemmän kapasiteettia. Myös yöliikenteeseen tehdään korjauksia, joista ensimmäinen, linjan 20N yöliikenteen ensimmäinen lähtö, korjattiin jo tammikuussa Linjalle 146N tulee myös yksi aikaisempi yöliikenteen lähtö. Linjalla 146 lisätään arkiaamuun yksi lähtö ja linjalla 145 iltaan yksi vuoropari arkeen ja lauantaille, jolloin liikennöinti jatkuu noin tuntia aiempaa pidempään. Matkustajamäärien kehitys HSL seuraa matkustajamäärien kehitystä viikoittain. Länsimetron nousijamäärien laskennassa ilmeni aluksi ongelmia, joiden perusteella osalla asemista nousijamäärät laskettiin kahteen kertaan. Ongelma selvisi manuaalilaskentojen kautta ja syyksi paljastui kaksien perättäisten liukuportaiden kytkeminen laskentalaitteeseen. Lisäksi osalla asemista matkustajia on laskettu liian vähän, jonka syytä selvitellään. Länsimetron nousijamäärät ovat asettuneet arkipäivänä noin nousun tasolle. HSL syksyllä 2017 laatiman ennusteen perusteella länsimetron asemien nousijamäärän arvioitiin olevan arkipäivänä noin nousua. Bussiliikenteen nousijamääriä seurataan linjoittain. Kokonaiskuvaa matkustajamäärien muutoksesta on vielä vaikea määrittää, sillä tämä vaatisi tarkemman tutkimuksen. HSL on toteuttamassa länsimetron vaikutusalueella ennen-jälkeen tutkimuksen keväällä Tapiolan keskustan rakennustöiden vuoksi Tapiolassa on käytössä poikkeusjärjestelyt vuoden 2019 alkupuolelle, jolloin Merituulentien bussiterminaali valmistuu. Tällöin vaihtoyhteydet Tapiolassa bussin ja metron välillä paranevat merkittävästi, joka todennäköisesti lisää matkustajamääriä Tapiolassa ja Tapiolaan päättyvillä liityntälinjoilla. Otaniemen ja Tapiolan välisen ajoyhteyden katkeaminen kesällä 2018 heikentää Tapiolan ja Leppävaaran sekä Tapiolan ja Meilahden / Pasilan välisiä yhteyksiä, joka tulee todennäköisesti vähentämään kysyntää. Espoon kaupunki, Uudenmaan ELY ja Liikennevirasto neuvottelevat ajoyhteyden

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus säilyttämisestä. Ajoyhteydet katkeamisen myötä runkolinjan 550 päätepysäkki siirretään Keilaniemeen ja linjan 551 (tuleva runkolinja 510) päätepysäkki tulee Otaniemeen. Lipputulot Tammikuun 2018 lipputulot espoolaisten matkustajien osalta on saatu laskettua henkilökohtaisten matkakorttien osalta. Kokonaisuudessaan espoolaisten matkakorteille tehdyt ostot ovat kasvaneet tammikuuhun 2017 verrattuna eurolla eli 5 %:lla. Espoolaisten ostamien Helsingin sisäisten lippujen osalta laskua on tapahtunut noin euroa ja prosentuaalisesti lasku on ollut 39 %: a. Eniten laskua on tapahtunut espoolaisten ostamissa Helsingin sisäisissä arvoja kausilipuissa. Espoon sisäisten lippujen ostaminen on kasvanut noin 5%:a, eli euroa. Suurin osa kasvusta on johtunut aikuisten arvo- ja kausilippujen myynnistä. Espoolaisten ostamien seutulippujen myynti on kasvanut n euroa, eli 9 %: a. Arvolippujen myynti on laskenut, mutta kausilippujen myynti kasvanut reilusti. Lipputulolaskelmasta puuttuvat tulot haltijalipun, mobiililipun ja kuljettajalta ostettujen lippujen osalta. Myös muu irtomyynti, kuten R-kioskilta ostettavat lipputuotteet puuttuvat laskelmasta. Helsingin, Vantaan ja Kirkkonummen osalta laskelmia laaditaan parhaillaan. Eteneminen liityntälinjaston osalta Espoon kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto ovat edellyttäneet HSL:ltä toimenpiteitä Etelä-Espoon joukkoliikenteen parantamiseksi. Suurin huoli kohdistuu metron välittömän vaikutusalueen ulkopuolelle/lta suuntautuvien matkojen pidentyneisiin matka-aikoihin. Kirkkonummen kaupunginhallitus on kokouksessaan tehnyt HSL:lle joukon ehdotuksia Kirkkonummen joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi. Kirje on esityslistan liitteenä. HSL on valmistellut saatujen kokemusten sekä saadun palautteen perusteella muutoksia Etelä-Espoon bussilinjastoon. HSL:n vuoden 2018 talousarviossa on varattu liikenteen lisäyksiin Espoossa 1,5 milj. euroa ja Kirkkonummella euroa. HSL:n linjastosuunnittelun vuotuisen aikataulun mukaisesti hallituksen hyväksyttyä päätöksellään 2, liikennöintisuunnitelman (LISU 2018) kaikki bussiliikenteestä vastaavat joukkoliikennesuunnittelijat laativat helmi-toukokuussa kesä- ja talviliikennekauden aikatauluja. Laajemmat linjaston kehittämistoimet on tämän vuoksi yhteen sovitettava tähän aikataulukriittiseen operatiiviseen suunnittelutyöhön. Uutena yhteytenä palautetaan suora yhteys Espoonlahden ja Leppävaaran välillä arkisin ruuhka-aikoina. Linja 544 kulkisi Kivenlahdesta Soukan ja Iivisniemen kautta länsiväylälle, josta reitti jatkuisi Kehä II:sta ja Turunväylää pitkin Kehä I:lle. Linjan päätepysäkki tulisi Kehä I:lle, jossa samoja pysäkkejä

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus käyttävät tällä hetkellä linjat 550 ja 555. Vuoroväli olisi n. 20 minuuttia. Linjan liikennöinti pyritään aloittamaan mahdollisimman pian osana nykyistä liikennöintisopimusta sekä kilpailutettuna syysliikennekauden alusta elokuussa. Linjan 544 perustamisen yhteydessä linjan 551 Tapiola-Pasila ruuhkan vuoroväli harvenee 5 minuutista 6 minuuttiin. Linjan 551 aikatauluja on samalla tarkistettu siten, että se pystytään paremmin tahdistamaan Helsingin sisäisen linjan 58 kanssa niiden yhteisellä osuudella Munkkiniemen ja Pasilan välillä. Linjan 551 ruuhkan vuoroväli olisi harventunut 6 minuuttiin joka tapauksessa syksyllä 2018, kun linjan itäinen päätepysäkki siirtyy Pasilasta Herttoniemeen. Linjan 544 liikennöintikustannus on vuositasolla n euroa. Toisena uutena yhteytenä HSL on valmistellut linjan 104 Haukilahti-Westend-Lauttasaari perustamista. Linja 104 tarjoaisi Haukilahdesta ja Westendistä nykyistä nopeammat liityntäyhteydet. Linja 104 liikennöisi arkisin n. 20 minuutin vuorovälillä läpi päivän ja liikenne loppuisi n. iltakahdeksalta. Linjan 104 liikennöintikustannus olisi vuositasolla n euroa. Linja 104 perustettaisiin syysliikennekauden alkuun. Muutoksia nykyisille linjoille 111 ja 112 tehdään vasta, kun nähdään, miten linjan 104 perustaminen vaikuttaa niiden kysyntään. Linja 104 kilpailutetaan erikseen. Mikäli Otaniemi-Tapiola ajoyhteys ei katkea kesällä 2018, jatkaa linja 555 liikennöintiä Lauttasaareen. Tällöin linja 104 osalta tulee etsiä korvaava päätepysäkki, koska Lauttasaarentien varren kääntöpaikan kapasiteetti ei välttämättä riitä. Linja 125B Tapiola-Kuitinmäki jatketaan Latokaskeen vanhan linjan 195 reitin mukaisesti elokuussa Linja 125B liikennöi arkisin ruuhka-aikoina. Linjan 125B reitin pidentyessä HSL tarkistaa myös ruuhka-ajan ulottumaa. Linjan 125B pidennyksen liikennöintikustannusvaikutus on n euroa vuositasolla. Linjan 125B pidennys hoidetaan osana nykyistä sopimusta. Aiemmin esillä ollut linjan Latokaski-Tapiola-Meilahti palautusta ei tässä vaiheessa edistetä, koska se olisi päällekkäistä palvelua muiden yhteyksien kanssa. Linja 125 korvaa linjaa 195 Olarin ja Tapiolan välillä ja linjan 125B Latokasken jatkeen myötä myös Latokasken ja Tapiolan välillä. Tapiolan ja Meilahden välillä liikennöi uusi linja 551, joka muuttuu runkolinjaksi 510 syksyllä Tapiolan ja Otaniemen välisen ajoyhteyden katkeaminen ei myöskään mahdollistaisi ehdotetun linjan liikennöintiä kustannustehokkaalla tavalla. Linjan 543 ruuhka-ajan vuorovälin tihennystä tarkastellaan uudelleen, kun nähdään, miten uusi linja 544 vaikuttaa linjan 543 kysyntään. Tällä hetkellä linjalla 543 on muutama erittäin kysytty lähtö, mutta toisaalta linja on pitkä ja palvelee monia eri yhteystarpeita. Linjan 158 haaroitus kahdelle eri reitille Tillinmäen päässä vaatii vielä

19 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus tarkempaa selvitystä, kuten myös linjan 164 nopeampien ruuhkavuorojen luominen. Mikäli linjan 164 reittiä nopeutetaan siirtämällä ruuhka-ajan vuorot kulkemaan Länsiväylää pitkin Kivenlahden liittymästä, tulee korvaavaa palvelua järjestää Kivenlahdentien varteen. Tämä korvaava palvelu voisi hoitaa myös Kattilalaakson yhteyksiä, jolloin vältyttäisiin linjan 158 haaroitukselta. Samassa yhteydessä tulee tarkastella myös linjan 165 kuormituksia ja tarvittaessa varautua tihentämään liikennettä linjalla 165. Lauttasaaren osalta linjalla 21 on esiintynyt ruuhka-aikoina erittäin korkeita kuormituksia. Osittain ongelmana on ollut linjan 21 ajoajan riittämättömyys, joka on johtanut linjojen 21 ja 21B ajamiseen peräkkäin. Linja 21 kerää myöhässä ollessaan osan linjan 21B matkustajista, jolloin kapasiteetti on jakautunut epäoptimaalisesti. Linjan 21 ja 21B ajoaikoja korjataan ja uudet aikataulut tulevat voimaan Kirkkonummen kunnanhallituksen esittämiä toimenpiteitä selvitään erikseen. Ehdotus (SR) Hallitus päättää a) perustaa linjan 544 Espoonlahti - Leppävaara edellä esitetyllä tavalla, b) perustaa linjan 104 Haukilahti - Westend - Lauttasaari edellä esitetyllä tavalla, c) jatkaa linjan 125B reittiä Latokaskeen edellä esitetyllä tavalla, d) todeta, että linjojen 158, 164, 165 ja 543 suunnittelua jatketaan edellä esitetyllä tavalla osana helmi-toukokuussa käynnissä olevaa vuotuista aikataulusuunnitteluprosessia, e) että hallitukselle tuodaan mennessä selvitys niistä d) -kohdassa mainituille sekä muille linjoille kohdistettavista toimenpiteistä, joilla Etelä-Espoon liityntälinjaston ja sisäisen bussilinjaston palvelukykyä on parannettu, tai tarkoitus parantaa sekä f) merkitä tiedoksi Kirkkonummen kunnanhallituksen pidetyssä kokouksessa HSL:lle tekemät ehdotukset ja g) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa. Käsittely Käsittelyn aluksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että ehdotukseen lisätään uusi e) -kohta d) -kohdan jälkeen seuraavasti: "e) todeta, että uutena perustettavien linjojen sopimusehdoissa tulee ottaa huomioon riittävän väljät muutosrajat, joilla varaudutaan linjaston edelleen kehittämiseen," ja että alkuperäistä e-kohtaa täydennetään seuraavasti

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus "e) että hallitukselle tuodaan mennessä selvitys niistä d) -kohdassa mainituille, muille linjoille kohdistettavista toimenpiteistä sekä mahdollisista uusista linjoista, joilla Etelä-Espoon liityntälinjaston ja sisäisen bussilinjaston palvelukykyä on parannettu, tai tarkoitus parantaa sekä niistä toimista, joihin HSL on Espoon kaupunginhallituksen päätöksen perusteella ryhtynyt sekä" Keskustelun aikana hallituksen jäsen Sirpa Hertell teki Mika Heleniuksen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: "MUUTOS KOHTAAN b) perustaa linjan 104 Haukilahti Westend - Lauttasaari ja selvittää sen jatkamista Kamppiin. UUSI KOHTA päättää käynnistää alustavasti tutkimansa Espoonlahden aluetta palvelevan neljän suoran ruuhkalinjan (Kivenlahti-Kamppi, Soukka-Kamppi, Latokaski-Kamppi ja Saunalahti-Kamppi) suunnittelun. MUUTOS KOHTA d) d) toteaa, että linjojen 158, 164, 165 ja 543 suunnittelua (jatketaan) KIIREHDITÄÄN osana helmi-toukokuussa käynnissä olevaa vuotuista aikataulusuunnitteluprosessia, SITEN ETTEI TILLINMÄEN PALVELU HEIKKENE UUDEN KATTILALAAKSOA PALVELEVAN REITTIHAARAN TAKIA. UUSI KOHTA 3 valmistelee viipymättä konkreettiset ehdotukset parannustoimiksi myös niihin Espoon esille nostamiin linjastomuutosten ongelmiin, joihin HSL hallitukseen esitetyt korjaustoimet ja tässä päätöksessä esitettävät lisätoimet eivät vielä vastaa. Erityisesti kohtuuttomasti kasvaneiden matka-aikojen osalta tarvitaan toimia Matinkylästä länteen varmistamaan joukkoliikenteen toimivuus myös ruuhka-aikojen ulkopuolella ja kaikilla Matinkylän liityntäliikenteen kattamilla alueilla. UUSI KOHTA 4 - jatkamaan Etelä-Espoon joukkoliikenteen tilannekuvan muodostamista ja sujuvampien yhteyksien edellyttämien toimenpiteiden valmistelua. - selvittämään Espoon liityntäliikenteen keskeiset ongelmat ja etsimään niihin ratkaisuja. - korjaamaan havaitut ongelmat erityisesti siellä, missä palvelutaso ja matka-ajat ovat heikentyneet eniten. - pikaisesti korjaamaan Reittiopas palvelua niin, että se tuo esiin liityntälinjastoon sisältyvät uudet tiheävuoroiset ja nopeat vaihtoyhteydet." Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosesitys, totesi

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus puheenjohtaja, että asiasta oli äänestettävä. Äänestyksessä esittelijän muutettu pohjaehdotus on JAA ja Hertellin ehdotus EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kahdeksan (8) JAA-ääntä (Jaana Pelkonen, Sanna Hämäläinen, Sakari Rokkanen, Tarja Kantola, Riitta Ollila, Hanna Mithiku, Kristian Rehnström ja Tatu Rauhamäki) ja kuusi (6) EI-ääntä (Sirpa Hertell, Mika Helenius, Sirpa Kauppinen, Alviina Alametsä, Ville Ylikahri ja Pekka M. Sinisalo). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu pohjaehdotus on tältä osin tullut hallituksen päätökseksi äänin 8-6. Päätös Hallitus päätti a) perustaa linjan 544 Espoonlahti - Leppävaara edellä esitetyllä tavalla, b) perustaa linjan 104 Haukilahti - Westend - Lauttasaari edellä esitetyllä tavalla, c) jatkaa linjan 125B reittiä Latokaskeen edellä esitetyllä tavalla, d) todeta, että linjojen 158, 164, 165 ja 543 suunnittelua jatketaan edellä esitetyllä tavalla osana helmi-toukokuussa käynnissä olevaa vuotuista aikataulusuunnitteluprosessia e) todeta, että uutena perustettavien linjojen sopimusehdoissa tulee ottaa huomioon riittävän väljät muutosrajat, joilla varaudutaan linjaston edelleen kehittämiseen, f) että hallitukselle tuodaan mennessä selvitys niistä d) -kohdassa mainituille sekä muille linjoille kohdistettavista toimenpiteistä, joilla Etelä-Espoon liityntälinjaston ja sisäisen bussilinjaston palvelukykyä on parannettu, tai tarkoitus parantaa sekä niistä toimista, joihin HSL on Espoon kaupunginhallituksen päätöksen perusteella ryhtynyt sekä g) merkitä tiedoksi Kirkkonummen kunnanhallituksen pidetyssä kokouksessa HSL:lle tekemät ehdotukset ja h) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa. Liite Pöytäkirjanote Kirkkonummen kunnanhallituksen kokouksesta 3/ , 37

22 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus LÄHIJUNALIIKENTEEN HANKINTAMENETTELYN KÄYNNISTÄMINEN 74/ /2017 Hallitus 15 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Tero Anttila, p ja projektijohtaja Kimmo Sinisalo, puh HSL on jo kauan valmistautunut kilpailuttamaan ostamansa lähijunaliikenteen. Hankinnan valmistelu ja tasapuolisen kilpailun edellytysten toteutuminen on edennyt siten, että HSL voi nyt käynnistää tarjouskilpailun lähijunien liikennöintiä ja kunnossapitoa koskevasta sopimuksesta, joka tulee voimaan Kilpailutus toteutetaan kaksivaiheisella neuvottelumenettelyllä, joka on tarkoitus ratkaista huhtikuussa Tarjousten vertailussa ja sopimuksen kannusteissa otetaan merkittävällä painolla huomioon liikenteenhoidon laatu ja luotettavuus. Päätöksen tausta Henkilöjunaliikenteen kansallisten markkinoiden avaaminen kilpailulle on edennyt hitaasti, ja junaliikenne on ollut poikkeus julkisten palveluhankintojen yleisestä kilpailuttamisvelvoitteesta. HSL ja sitä ennen YTV on kuitenkin pitkään pyrkinyt edistämään muutoksia, jotka tekisivät lähijunaliikenteen ostosopimuksen kilpailuttamisen mahdolliseksi. Tärkein toimenpide kilpailuun valmistautumisessa oli Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n perustaminen 2004 hoitamaan uuden lähijunakaluston hankintaa. Nyt EU:n ns. IV rautatiepaketti on vahvistanut periaatteet ja aikataulun, miten kansalliset markkinat tulee avata ja julkiset palvelusopimukset pääsääntöisesti kilpailuttaa vuoteen 2026 mennessä. Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti elokuussa 2017 linjauksensa Suomen rautatiemarkkinoiden avaamisesta, organisaatiorakenteen muutoksista ja koko nykyisen henkilöjunaliikenteen kilpailuttamisesta osissa. Keväällä 2016 HSL:n hallitus päätti ( ) hyväksyä siirtymäkauden suorahankintasopimuksen VR-Yhtymä Oy:n kanssa ja jatkaa lähijunaliikenteen tarjouskilpailun valmistelua siten, että hankintamenettelyn käynnistämisestä voidaan päättää 2017 lopussa ja kilpailutettu liikenne voi alkaa kesäkuussa Päätöksen jälkeen julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä ennakkoilmoitus tulevasta hankinnasta. Päätöksessä määriteltiin tasapuolisen tarjouskilpailun järjestämisen edellytykset, joiden täyttymisestä tarvittiin varmistus vuoden 2017 loppuun mennessä, jotta hankintamenettely voitaisiin käynnistää. Nämä edellytykset ovat täyttyneet seuraavasti: - HSL-liikenteen hoitamiseen tarvittava 81 junayksikön Sm5-kalusto on kokonaisuudessaan toimitettu ja käytössä

23 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus VR-Yhtymän omistamat osakkeet Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä on lunastettu alkuperäisille omistajakunnille elokuussa 2017, jotta junakalustoyhtiö voi osallistua kilpailutuksen ja sopimuksen valmisteluun yhteistyössä HSL:n kanssa ilman esteellisyyttä ja kilpailun vääristymistä - Sm5-junien kunnossapitoa varten tarvittava huoltohalli on vuokrattu junakalustoyhtiölle koko kilpailutettavan sopimuskauden ajaksi - Pääsy muihin tarvittaviin tiloihin ja palveluihin on varmistettu ja muutostöiden suunnittelutyö on käynnissä yhteistyössä - VR on toimittanut HSL:n käyttöön kilpailutuksessa tarvittavat tiedot toteutuneesta liikenteenhoidosta ja nykyisestä henkilöstöstä - HSL ja junakalustoyhtiö ovat hyväksyneet Sm5-junien vuokrausta koskevan sopimuksen ehtojen muuttamisen kilpailutussuunnitelman mukaisiksi Kilpailutuksen perusteet ja tavoitteet HSL:n lähijunaliikenteessä on aikaisemmin tunnistettu seuraavia ongelmia: - neuvotellut suorahankintasopimukset monopoliasemassa olevan VR-Yhtymän kanssa eivät ole olleet hinnaltaan ja ehdoiltaan edullisia - HSL-liikenne ei ole saanut liikenteenhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa sitä asemaa, mikä sille matkustajamäärän ja liikennejärjestelmän merkittävyyden perusteella kuuluisi - toiminnasta on puuttunut joukkoliikenteen kilpailukyvylle tärkeää joustavuutta, kehityskykyä ja asiakaslähtöisyyttä - tilaajalla ei ole ollut riittävää läpinäkyvyyttä liikenteenhoidon rakenteisiin, toteutumatietoihin ja kustannuksiin - pitkän VR-historian takia lähijunaliikennettä ei ole mielletty julkisuudessa yhtä tiiviiksi osaksi HSL:n brändiä ja joukkoliikennejärjestelmää kuin muut pääkaupunkiseudun liikennemuodot - liikenteenhoidon keskeiset laatumittarit (luotettavuus, täsmällisyys, asiakastyytyväisyys jne.) ovat olleet jonkin verran HSL:n muita liikennemuotoja heikommalla tasolla, vaikkakin junaliikenteen kansainvälisessä vertailussa laatu on ollut hyvää VR:n kanssa neuvotellulla siirtymäkauden sopimuksella on jo saatu aikaan merkittäviä parannuksia kaikissa näissä näkökohdissa, ja kilpailutuksen avulla on mahdollista ottaa vielä askeleita eteenpäin HSL:n strategisten tavoitteiden ohjaamaan suuntaan.

24 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus Lähijunaliikenteen kilpailutuksen tavoitteet voidaan määritellä seuraavasti: - kohtuuhintainen sopimus, jossa on nykyistä parempi läpinäkyvyys kustannuksiin ja säästöä 5 10 % siirtymäkauden sopimuksen tasosta - sopimuskumppanina pätevä ja yhteistyökykyinen liikennöitsijä, jonka toiminnan suunnittelussa ja päivittäisessä toteutuksessa HSL:n liikenteen ja matkustajien tarpeet ovat etusijalla - liikenteen luotettavuus ja laatu turvataan sopimuksen alkuvaiheessa vähintään nykyiselle tasolle, ja sopimuskauden aikana liikennöitsijä on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen sekä yhteistyöhön kaikkien junaliikenteen osapuolten kanssa - lähijunaliikenteen asiakaskokemus, mielikuva ja kilpailukyky osana integroitua joukkoliikennejärjestelmää tukee HSL:n brändiä ja matkustuksen kasvutavoitteita Hankinnan valmistelu ja markkinavuoropuhelu HSL on käynyt vuosien ajan keskusteluja mahdollisten kilpailuun osallistuvien tarjoajien ja tarjouskilpailuja järjestäneiden tilaajien kanssa sekä tutkinut vastaavia kilpailutuksia muissa maissa. Parhaiten soveltuvista vertailukohteista Tukholmassa ja Lontoossa, joissa on toteutettu tarjouskilpailu äskettäin, on teetetty erillisselvitykset, ja niiden asiakirjoja käytetään soveltuvin osin hyväksi HSL:n tarjouspyynnön ja sopimuksen valmistelussa. Markkinavuoropuhelussa ja hankintaprosessin suunnittelussa on käytetty tukena englantilaista konsulttiyhtiötä (Cemach Ltd), jolla on laaja kokemus junaliikenteen kilpailuttamisesta Iso-Britannian markkinoilla. Lokakuussa 2017 HSL järjesti yhdessä LVM:n kanssa avoimen markkinainfotilaisuuden henkilöjunaliikenteen tulevista tarjouskilpailuista. Tilaisuuteen osallistui noin 130 ihmistä, jotka edustivat 14 eri junaliikenneyritystä, muita toimialan palvelu- ja konsultointiyrityksiä sekä viranomaisia ja muita sidosryhmiä. Tilaisuuden jälkeen HSL kutsui mahdollisia tarjoajia kahdenkeskisiin markkinavuoropuhelutapaamisiin, joihin osallistui 9 junaliikenneyritystä, ja pyysi palautetta julkaistuista kilpailutussuunnitelmista. Markkinavuoropuhelun tuloksista laadittiin yhteenvetoraportti (liite), jonka perusteella on tarkennettu suunniteltua hankintamenettelyä ja sopimusmallia. Lisäksi keskusteluja on käyty kunnossapitopalveluja tuottavien yritysten ja junakalustoyhtiön välillä sopimusmallin arviointia ja kehittämistä varten. Tulevan sopimuksen sisältö HSL:n ostama lähijunaliikenne sisältää kokonaisuudessaan nykyisen HSL-alueen sisällä liikennöitävät junat rataosilla Helsinki Siuntio, Helsinki Lentoasema Helsinki ja Helsinki Kerava, eli alueella missä HSL on henkilöjunaliikenteen toimivaltainen viranomainen. Lähijunaliikenne Keravan

25 PÖYTÄKIRJA 2/ Hallitus pohjoispuolella tulee huolimatta Tuusulan liittymisestä HSL:n jäseneksi edelleen kuulumaan Liikenne- ja viestintäministeriön järjestämään Etelä-Suomen taajamaliikenteeseen, joka LVM:n on tarkoitus kilpailuttaa HSL:n liikenteen jälkeen seuraavana sopimuskohteena. Ostettava liikenne on laajuudeltaan (vuotuinen liikennesuorite) hieman yli 7 miljoonaa junakilometriä, joka on henkilöjunaliikenteen sopimukseksi keskisuuri kokonaisuus ja palautteen mukaan jo yksistään riittävä kohde kannattavan toiminnan aloittamiseksi uudella markkina-alueella. Liikenteen hoidon ja junien kunnossapidon vuotuinen kustannus bruttosopimusmallissa on miljoonaa euroa. Sopimuskauden pituus on lähtökohtaisesti 10 vuotta. Pisara-radan rakentamiseen ja käyttöönottoon sopimuskauden aikana on kuitenkin syytä varautua siten, että sopimuskautta voidaan jatkaa enintään 3 vuoden mittaisella optiolla tai sopimus voidaan irtisanoa päättymään ennenaikaisesti (enintään 3 vuotta ennen arvioitua Pisaran valmistumista) riippuen siitä, onko liikennöitsijä täyttänyt sopimuksen mukaiset vaatimukset liikenteenhoidon laadulle, luotettavuudelle ja muutostenhallinnalle. Sopimuskauden muutosmekanismi määritellään tarkemmin tarjouspyynnössä, joten se käsitellään vielä HSL:n hallituksessa. Näin voidaan parhaiten varmistua siitä, että seuraava kilpailutus ja sopimuskauden vaihde ei osuisi hankalasti merkittävään liikenteen rakenteellisen muutoksen ajankohtaan, vaan Pisara-radan ja siitä aiheutuvan uuden liikennöintimallin käyttöönottoon liittyviä riskejä voidaan hallita yhdessä vakiintuneen liikennöitsijän kanssa. Samalla sopimuksen jatko-optio toimii kannusteena liikennöitsijälle hyvän laatutason ja yhteistyön ylläpitämiseksi. HSL määrittelee tarkasti liikenteen tarjonnan, junalinjat ja aikataulut nykyisen liikennerakenteen pohjalta. Sopimuksen tulee myös sitouttaa liikennöitsijä osallistumaan käytännön kokemuksellaan ja osaamisellaan yhteistyöhön liikenteen tarjonnan ja suunnittelun kehittämiseksi. Matkustuksen kasvun mahdollistaminen edellyttää tehokkaaksi, sujuvaksi ja luotettavaksi suunniteltua liikennettä. Lisäksi on määriteltävä, miten HSL-liikenteen tarjonta ja aikataulut sovitetaan yhteen muun junaliikenteen kanssa tilanteessa, jossa henkilöjunaliikenteessä toimii useita liikennöitsijöitä hakemassa niukkaa ratakapasiteettia. HSL:n toimintamallin mukaisesti liikenteen tilaaja vastaa lippujärjestelmästä sekä lippujen hinnoittelusta, myynnistä ja tarkastuksesta. Yhtenä kilpailutuksen strategisena tavoitteena on liittää lähijunaliikenne tiiviimmin osaksi HSL:n integroitua liikennejärjestelmää ja brändiä. Näin ollen HSL vastaa myös pääosin junaliikenteen markkinoinnista, tiedotuksesta ja matkustajainformaatiosta. Sopimuksella pyritään kuitenkin kannustamaan liikennöitsijää toimimaan omalta osaltaan asiakaskokemuksen ja palvelun parantamiseksi ja tunnistamaan yhteistyön mahdollisuuksia. Lähijunaliikenteen asemien omistus, hallinta ja kunnossapitovastuu on hyvin hajautunut Liikennevirastolle, kaupungeille ja muille tahoille, eikä nykytilanteessa ole mahdollista antaa liikennöitsijälle vastuuta asemien ylläpidosta ja kehittämisestä, vaikka sillä on suuri vaikutus matkaketjun