FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Transkriptio

1 FI lausuntopyyntö VaVa syksy TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä, KTO (kehitysvamma-alan tukija osaamiskeskus Irja Puhakka Sja Aaltonen, puh Hallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue sairaanhoitopiiri maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu

2 3. 1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? 4. Vapaamuotoiset huomiot. - Riippuu toteuttamistavasta. Julkinen sektori ja yksityinen sektori pitää palveluntuottajana asettaa todellisuudessa yhdenvertaiseen asemaan. Maakunnalle pitää antaa päätösvaltaa, mutta toisaalta vaatia siltä riittävää osaamista Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin?

3 6. Vapaamuotoiset huomiot. - Vaikeasti vammaisten henkilöiden kohdalla tähän vaikuttaa merkittävästi tuetun päätöksenteon toimivuus (missä laissa tämä turvataan). Maakunnissa yksittäisen henkilön palvelut vät ole enää riippuvaisia yksittäisten kuntien taloustilanteesta ja päätöksenteosta Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? 8. Vapaamuotoiset huomiot. - Alueellinen vaihtelu palvelutarjonnassa Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpta, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja?

4 10. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakunnan liikelaitoksessa tulee olla sekä järjestäjänä että tuottajapuolella moniammatillinen (lääketieteellinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen näkökulma) osaaminen, joka ottaa huomioon asiakkaan kaikki tarpeet Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? 12. Vapaamuotoiset huomiot. - Substanssilakien ristiriidat voivat aiheuttaa palvelujen siiloutumista, jolloin todellista integraatiota tapahdu Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen?

5 14. Vapaamuotoiset huomiot Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa? 16. Vapaamuotoiset huomiot. - Tulee tapahtumaan substanssilakien antamissa rajoissa. Digitalisaation mahdollisuudet optimoitava Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite?

6 18. Vapaamuotoiset huomiot. - Uusien toimintatapojen juurruttaminen kestää vuosia, ja jos niissä onnistutaan, säästöjä hyvin todennäköisesti syntyy Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhtssa? 20. Vapaamuotoiset huomiot. - Riippuu maakuntien päätöksenteosta, laista. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? 21. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea

7 22. Vapaamuotoiset huomiot. - Asiakasryhmämme kohdalla maakunnan liikelaitoksen merkitys on suurempi kuin sotekeskusten c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisäätnen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea 24. Vapaamuotoiset huomiot. - Onko lakiluonnoksen 18 sotekeskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? 25. 9d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin?

8 26. Jos, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? - Tarkempi erittely jää toimeenpanon varaan e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? 28. Jos, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? 29. 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä?

9 30. Vapaamuotoiset huomiot. - Mikäli liikelaitoksen moniammatillisen työryhmän jalkautuminen sotekeskuksiin onnistuu. Haaste, koska sotekeskuksiin tulee kahden organisaation väkeä Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos? 32. Vapaamuotoiset huomiot b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt?

10 34. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? liian laaja sopiva liian suppea 36. Vapaamuotoiset huomiot. - Vaativimpien palvelujen tulisi jäädä asiakassetelin ulkopuolelle. Muutoin syntyy taloudellinen riski. Lisäksi ristiriita suhteessa itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön (IMO-laki). Ristiriidat myös suhteessa TEOS lainsäädännön ja kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännön valmisteluun. Riski väliinputoajien joukkoon b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla?

11 38. Vapaamuotoiset huomiot c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? 40. Vapaamuotoiset huomiot d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia?

12 42. Vapaamuotoiset huomiot e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? 44. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen?

13 46. Vapaamuotoiset huomiot. - Henkilökohtaisella budjetilla on pystyttävä valitsemaan myös julkinen palveluntuottaja. Muuten valinnanvapauden perusprinsiippi eli asiakkaan oikeus valita julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin palveluntuottaja toteudu tai kyseessä on todellisuudessa pakkoyhtiöittäminen tai asiakkaan pakkomuutto omasta kodistaan (esim. vaikeasti kehitysvammaiset tai autistiset henkilöt). Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto olisi perusteltua jaksottaa pidemmälle aikavälille, jotta pilotoinnsta saatuja hyötyjä voitaisiin hyödyntää Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpta vastaavasti? 48. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia?

14 50. Vapaamuotoiset huomiot. - Ristiriita: miten 37 2 mom. mainittu ja 39 2 mom. mainittu työryhmä; onko kyseessä sama vai eri työryhmä? Miten maakunnan liikelaitoksen työryhmä soveltuu suoravalinnan tuottajan palvelussuhteessa olevaan henkilöstöön? b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen.

15 52. Vapaamuotoiset huomiot c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? 54. Vapaamuotoiset huomiot. - 8 luvun 46 mom 2: Miksi tarkastusta saa suorittaa pysyväisluontseen asumiseen käytetyissä tiloissa? Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoittsta. Ovatko säännökset lakiluonnoksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia?

16 56. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? 58. Vapaamuotoiset huomiot b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia?

17 60. Vapaamuotoiset huomiot c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen tuottajan sote-keskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? 62. Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa?

18 64. Vapaamuotoiset huomiot. - Astttaista toimeenpanoa, jotta saadaan kokemuksia. Entä miten nykyiset palvelusetelit? b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? 66. Vapaamuotoiset huomiot. - IT-järjestelmät tuovat haasteen c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa?

19 68. Vapaamuotoiset huomiot d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? 70. Vapaamuotoiset huomiot e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina?

20 72. Vapaamuotoiset huomiot. - Lakiluonnos suosii suuria palvelujen tuottajia; pienille palveluntuottajille jää alihankkijan asema Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikn ja riittävästi? 74. Vapaamuotoiset huomiot. - Riskienhallinnan näkökulma puuttuu Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? - Jos pystymme toimimaan joko omana liikelaitoksena tai tulosyksikkönä, asemamme pysyy yhtä vankkana kuin nytkin. Jos mdät liitetään esim. sairaalapalveluihin, sosiaalihuollon näkökulma ja sitä kautta vahva ammatillinen osaaminen häviää. Asumispalveluiden säilyttäminen yhdessä tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen kanssa takaa erityisesti paljon erityisosaamista tarvitseville asiakkaille saumattoman palveluketjun. Asumispalvelut voidaan yhtiöittää KTO:n oman liikelaitoksen palveluiksi. Nyt jo KTO myy erityisasiantuntijapalveluita mm. järjestöille. Maakuntarajat Varsinais-Suomessa ovat selvät KTO:n osalta.

21 Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen. - 1 Lakia tulisi soveltaa, jos asiakkaat tarvitsevat monialaista apua ja tukea. Ruotsin hallituksen vuonna 2016 tilaamassa selvityksessä on todettu, että etenkin monisairailla ja muilla monimutkaista hoitoa tarvitsevilla on valinnanvapausuudistuksen jälkeen ollut entistä haastavampaa saada kokonaisvaltaista hoitoa. 2 Kohdasta 3 puuttuu viittaus kehitysvammalakiin (519/1977). Kohdassa 11 viitataan siihen, että henkilökohtaiden budjetti perustuu palvelujen kustannuksiin. Lähtökohtana tulisi olla euromääräinen henkilökohtainen budjetti, koska se voi tuottaa yli- tai alilaatua, joka vastaa asiakkaan palvelutarpta. Kustannukset vät voi olla vielä selvillä palvelutarpeen arvioinnin jälkeen, koska ne vaihtelevat palveluvalikoiman osalta ja palveluntuottajien kesken. 3 Asiakasmaksun käsite ole riittävän selkeä. Ovatko simerkiksi ateria- ja ylläpitomaksut asiakasmaksuja vai voiko palvelun tuottaja periä ne erikseen? Ainakin tähän saakka on ollut käytäntönä, että ateria- ja ylläpitomaksut hinnoitellaan omakustannusperustsesti, joten niiden hinnat vaihtelevat merkittävästikin organisaatioittain. Pykälässä on lähdetty siitä, että maakunta perii asiakkaalta tämän lain perusteella saamistaan palveluista määräytyvät asiakasmaksut. Tämä edellyttää eri palveluntuottajien ja maakuntien tietojärjestelmiltä yhteentoimivuutta ja reaaliaikaista tietojen siirtoa, jotta asiakasmaksujen laskutus ala laahaamaan jäljessä, mikä voi jopa aiheuttaa asiakkaille maksuvaikeuksia. Tämä myös estää käts- ja korttimaksut asiakasmaksujen osalta, mikä tunnu perustellulta.