TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1

2 Kannessa Kim Simonsson: Emma jättää jäljen Olafur Eliasson: Pentagonal mirror tunnel Tapio Wirkkala: Ultima Thule / Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma Kuvat EMMA 2

3 SISÄLLYS 5 JOHDANTO EMMA laajensi ja kasvatti suosiotaan 6 NÄYTTELYTOIMINTA Kansainvälinen ja aktiivinen näyttelyvuosi 8 Olafur Eliasson Pentagonal Landscapes Joseph Beuys: Outside the Box For Fashion s Sake Muodin vuoksi Nokian lahjoituskokoelma Hans Rosenström & Stormglas Off Seasons STILL/LIFE Tapio Wirkkala Retrospective Aukio: Bryk & Wirkkala -katseluvarasto 38 Kosketus / Huoneen ohjelmisto Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely 40 KOKOELMATOIMINTA 46 YLEISÖPALVELUT 56 KONSERVOINTI 58 MUSEOTEKNIIKKA 59 MARKKINOINTI, VIESTINTÄ & YRITYSYHTEISTYÖ 64 EMMA SHOP 66 HALLINTO, TALOUS & HENKILÖSTÖ 22 Sarah Morris Ernst Mether-Borgström Heli Rekula Linnuntietä

4 Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kokoelmat esillä uudessa katseluvarastossa. Kim Simonssonin Emma jättää jäljen -veistos tervehtii Tapiolan metroasemalla. 4

5 JOHDANTO EMMA laajensi ja kasvatti suosiotaan Vuonna 2017 EMMAn kävijämäärä kasvoi jo kolmatta vuotta peräkkäin: nykytaiteen tähtiä, modernismin klassikoita ja uutta muotisuunnittelua sisällään pitänyt näyttelyohjelmisto tapahtumineen houkuttelivat taidemuseoon runsaat kävijää. Vuoden tapahtumista erityisesti Lasten museofestarit keräsi kaikkien aikojen ennätysyleisön ja festivaalista onkin vuosien varrella kasvanut WeeGeen tärkein tapahtuma. Valovoimaisen ohjelmiston lisäksi EMMAn kävijämäärään ja mediajulkisuuteen vaikuttivat positiivisesti museon saavutettavuutta parantava Länsimetro sekä suosittu Museokortti. Vuosi huipentui, kun EMMA ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö avasivat yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan henkilökohtaisiin työskentelykokoelmiin pohjautuvan pysyvän laajennusosan, Aukion. Kokoelman esittelyyn ja design-ilmiöihin keskittyvä Aukio pitää sisällään uudenlaisen katselu- varaston, jossa Suomen ensimmäinen pysyvästi yleisölle avoinna oleva varastonäyttely avaa museaalista työtä kulissien takana. Tänä vuonna emmalaiset toteuttivat laajennusosan ohella täyden määrän näyttelyitä, pienempiä produktioita ja Kim Simonssonin Emma jättää jäljen -tilausteoksen Tapiolan metroasemalle. EMMA oli lisäksi keskeinen toimija espoolaisittain poikkeuksellisen mittavassa julkisen taiteen hankkeessa: maaliskuussa käyttöön vihittyyn Espoon uuteen sairaalaan toteutettiin kuusi tilausteosta ja sijoitettiin satoja teoksia EMMAn kokoelmista yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. EMMAn menestyksen takana on ehdottoman sitoutunut ja osaava henkilökunta, jonka vuosi oli poikkeuksellisen työntäyteinen. Laadukas työ ainutlaatuisessa ympäristössä on lyömätön yhdistelmä, jonka pohjalta on ilo jatkaa EMMAn kehittämistä tulevina vuosina! Pilvi Kalhama / museonjohtaja Kävijämäärä Aukiolotunnit Opastukset / taidepajat 749 / / / / / 219 Näyttelyt / kiertonäyttelyt 10 / Tapahtumapäivät Yksittäiset tapahtumat Julkaisut Kokoelmateokset Kokoelmien kartunta EMMA-lehden / uutiskirjeen tilaajia 7695 / / / / / 2373 Seuraajat Facebookissa n Seuraajat Instagramissa Seuraajat Twitterissä Verkkosivuvierailut

6 NÄYTTELYTOIMINTA Kansainvälinen ja aktiivinen näyttelyvuosi Vuoden aikana EMMAssa avattiin jopa yhdeksän vaihtuvaa näyttelyä: Olafur Eliassonin Pentagonal Landscapes, Joseph Beuys: Outside the Box, For Fashion s Sake Muodin vuoksi, Ernst Mether- Borgström, Sarah Morris, Nokian lahjoituskokoelma, Hans Rosenströmin Off Seasons, Heli Rekulan Linnuntietä ja Tapio Wirkkalan tuotantoa esittelevä STILL/LIFE. Lisäksi EMMAn tuottama Paula Lehtosen installaatio Syaani Meri nähtiin Skandinaviska Enskilda Bankenin (SEB) aulassa Esplanadilla. Lehtosen Itämeren kahta puolta kuvaava teos on osa EMMAn ja SEBin yhteistyötä, jossa EMMAn taidekokoelmaa kehitetään hankkimalla nk. konseptiteoksia, joita voi viedä ei-museaalisiin tiloihin, ihmisten keskelle ja yllättäviinkin paikkoihin. 6

7 7

8 8

9 Olafur Eliasson Pentagonal Landscapes Tanskalais-islantilainen taiteilija Olafur Eliasson (s. 1967) on maailmanlaajuisesti tunnettu nimi, jonka näyttelyä Suomeen on odotettu pitkään. Näyttelyn mahdollisti Saastamoisen säätiön teoshankinta Pentagonal mirror tunnel, joka jäi EMMAan esille näyttelyn päätyttyä. Eliasson on nykytaiteilija, joka tutkii tuotannossaan ihmisen ja tämän ympäristön välistä suhdetta. Hänet tunnetaan myös taiteellisista kannanotoistaan, joilla hän kiinnittää huomiomme maapallon ekologisten olosuhteiden epäkohtiin, kuten ilmaston lämpenemiseen, napajäätiköiden sulamiseen ja aavikoitumiseen. EMMAn näyttelyn valokuvasarjat The hot spring series ja The vulcano series kuvasivat Islannin luontoa ja geologiaa, videoteos Inner Stadt Auß puolestaan Berliinin hektistä liikennettä, rytmiä ja rakennettuja kaupunkinäkymiä. Remagine-teoksessa katsoja joutui yhä uudelleen sijoittamaan itsensä eri suunnasta seinälle valoa heijastavien projektoreiden synnyttämään tilailluusioon. Your intuition tulkitsi intuitiivisesti mm. näkemisen fysiikkaan ja perspektiiviin liittyviä lainalaisuuksia, The lost compass puolestaan vei katsojat aikaan, jolloin Islannissa vielä kasvoi puita. Eliassonin näyttely herätti runsaasti mielenkiintoa suomalaisessa mediassa, mm. Helsingin Sanomat julkaisi asiasta useamman artikkelin, Suomen Kuvalehti kirjoitti siitä ja YLE Uutiset haastatteli taiteilijaa. 9

10 10

11 Kävijämäärä Julkaisu 176 s., suomi / englanti Graafinen ilme & layout KUUDES, Tony Eräpuro Projektiryhmä Päivi Talasmaa, Jouni Harju, Katja Oijusluoma, Saara Peisa, Suvi Sivulainen, Jenni Suoniemi, Sami Supply, Esa Takala, Pernilla Wiik (EMMA) / Caroline Eggel, Myriam Thomas, Kajana Wagner, Yolandé Gouws, Frank Haugwitz, Jöran Imholze (Studio Olafur Eliasson) Yhteistyönäyttely Saastamoisen säätiö (pääyhteistyökumppani), Studio Olafur Eliasson Toimitus Päivi Talasmaa, Esa Takala, Suvi Sivulainen (EMMA) / Geoffrey Garrison, Biljana Joksimovic-Große, Kristina Köper, Kathryn Politis, Vajra Spook, Emma Thorning Danielsen (Studio Olafur Eliasson) Kirjoittajat Päivi Talasmaa, Riikka Stewen, Juhani Pallasmaa Valokuvaus Ari Karttunen / EMMA Käännökset Tomi Snellman (suomi englanti) Teokset 4 installaatiota / esineteosta, 3 valokuvasarjaa, 2 akvarellia, 1 video Lainaajat Studio Olafur Eliasson, Kunstmuseum Bonn 11

12 Joseph Beuys: Sandzeichnungen III, yksityiskohta, Muzeum Sztuki w Łódźin kokoelma. Charles Wilp Joseph Beuys: Outside the Box EMMAn näyttely esitteli kattavasti yhden luvun taiteen merkittävimmän uudistajan, Joseph Beuysin ( ) tuotantoa uudelle sukupolvelle. EMMAn näyttely perustui puolalaisen Muzeum Sztuki w Łódźin omistamaan Beuys-kokoelmaan. Kyseessä on Polentransport-nimellä tunnettu aktio ja siihen liittyvä noin tuhannen esineen kokonaisuus, jonka taiteilija henkilökohtaisesti lahjoitti museolle vuonna EMMAssa tästä Beuysin tallentamasta arkistomateriaalista nähtiin noin 300 yksittäistä objektia. Valinnoista vastasivat näyttelyn kuraattorit, tutkija Łukasz Zaremba Muzeum Sztuki w Łódźista, ja EMMAn johtaja Pilvi Kalhama. Näyttelyn keskeisenä tavoitteena oli tuoda Beuysin ajattelua nykypäivään. Tätä varten valittiin neljä alateemaa, jotka olivat tärkeitä Beuysille, mutta samalla erittäin ajankohtaisia: Talous, Ekologia, Marginaalit ja Politiikka. EMMAssa suunniteltu näyttelyarkkitehtuuri noudatti tätä samaa nelijakoa. Goethe-Instituutin kautta saatu Werner Krügerin dokumenttielokuva Joseph Beuys Jeder Mensch ist ein Künstler / Everyone is an Artist (57 min., 1979) täydensi Beuysin taiteilijakuvaa. Näyttelyn oheen tuotettiin kunnianhimoinen julkaisu Outside the Box Joseph Beuys Through Contemporary Visions, joka sisältää Polentransport-kokoelman luovutuksen yhteydessä käydyn Beuysin ja Muzeum Sztuki w Łódź silloisen johtajan, Ryszard Stanislawskin välisen keskustelun, mutta myös uutta, tutkimuksellista tietoa. 12

13 Kävijämäärä Kuraattorit Pilvi Kalhama, Łukasz Zaremba Projektiryhmä Pilvi Kalhama, Inka Laine, Tiina Penttilä, Lasse Naukkarinen, Saara Peisa, Pernilla Wiik, Iia Palovaara, Maria Vähäsarja, Ilkka Suppanen (näyttelyvitriinit) Yhteistyönäyttely Yhteistyössä Muzeum Sztuki w Łódźi, Puola Julkaisu Outside the Box Joseph Beuys Through Contemporary Visions, 96 s. Toimitus Pilvi Kalhama, Inka Laine, Tiina Penttilä, Milla Rissanen, Lukasz Zaremba Kirjoittajat Alexandra Alisauskas, Pilvi Kalhama, Lukasz Zaremba Näyttelyopas 24 s., suomi / ruotsi / englanti Kirjoittajat Pilvi Kalhama, Inka Laine, Iia Palovaara, Tiina Penttilä, Maria Vähäsarja, Pernilla Wiik Käännökset Markus Sandberg (suomi ruotsi), Tomi Snelman (suomi englanti) Graafinen suunnittelu ja layout Dog Design Oy Teokset Runsaat 100 teosta ja moniosaista teoskokonaisuutta: piirroksia, luonnoksia, valokuvia, painokuvia, esineteoksia, ääniteoksia, video Lainaaja Muzeum Sztuki w Łódźi, Puola, Goethe-Institut (video) 13

14 14

15 15

16 For Fashion s Sake Muodin vuoksi Kävijämäärä 6797 Kuraattori Reetta Kalajo Näyttelytyöryhmä Ingrid Orman, Jouni Harju, Iia Palovaara, Tarmo Venäläinen Visuaalinen ilme Laura Laine Graafinen suunnittelu Milla Rissanen / EMMA 16

17 EMMA tuotti ja kuratoi ensimmäisen muotia käsittelevän näyttelynsä. For Fashion s Sake (Muodin vuoksi) -näyttely esitteli pohjoismaista muotia, sen nuoria vielä uransa alussa olevia suunnittelijoita. Suunnittelijoiden tuotantoon sisältyy radikaaleja, muodin rajoja taiteen suuntaan venyttäviä piirteitä, mutta myös pohjoismaiselle muotoilulle ja kulttuurille ominaisia teemoja: luonnon ja ihmisen suhde, teknologiautopiat sekä ekologinen pohjavire. Islanti: Maria Jonsdottir (Staka), Anita Hirlekar Ruotsi: Minna Palmqvist, Simon Ekrelius Suomi: Hanne Jurmu & Anton Vartiainen, Maria Suomalainen, Satu Maaranen, Emilia Tikka, Irene Kostas (ONAR), sekä näyttelyn myötä kehittynyt muotiteos Justus K Tanska: Maikel Tawadros, Tilde Bay Kristoffersen Monia muotisuunnittelijoita inspiroi kuvataide ja taiteen tekemisen prosessit. Ensimmäiset suunnitelmat vaatteista hakevat usein innoitustaan taiteen tapaan uudenlaisesta ajattelusta, rajojen rikkomisesta ja monimuotoisista visuaalisen kerronnan tavoista. Luonnoksia ja suunnittelijoiden prosessin vaiheita oli esillä näyttelyssä digitaalisena sisältönä. For Fashion s Sake oli edelläkäyvän designin näyttely, jossa merkittävässä roolissa toimivat esillepano, näyttävyys ja vuorovaikutteisuus. Näyttelyn suunnittelussa tehtiin yhteistyötä pohjoismaisten design- ja muotikeskuksien, alan korkeakoulujen, vahvimpana Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen, sekä muodin kentän toimijoiden kanssa. Näyttely oli esillä näyttelykeskus WeeGeen aulassa neljä kuukautta ja siihen oli vapaa pääsy. Sen kävijämäärät eivät yltäneet tavoitteisiin, mutta medianäkyvyys oli huomattavaa ja näyttelyn viestinnässä kokeiltiin uusia keinoja, kuten yleisön saavuttamista sosiaalisen median vaikuttajien kautta. 17

18 Tony Oursler: Lens Flare Eye, 2005, EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma. Roxy Paine: Polypore Slab Diptych, , EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma. 18

19 Nokian lahjoituskokoelma Nokia keräsi Espoon Keilaniemessä sijainneeseen pääkonttoriinsa vuosien varrella mittavan nykytaiteen kokoelman. Kokoelman 18 suomalaista ja kansainvälistä taiteilijaa ovat luoneet uraa samaan aikaan Nokian kasvun kanssa, 1990-luvun puolivälistä alkaen. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi Nokia päätti lahjoittaa nykytaiteen kokoelmansa pysyvästi osaksi EMMA Espoon modernin taiteen kokoelmaa. Kokoelma käsittää kaikkiaan 27 eri tekniikoilla toteutettua teosta: maalauksia, grafiikkaa, valokuvia, videoteoksia ja installaatioita. Näistä suurin osa oli esillä EMMAn kesänäyttelyssä. Näyttely vahvisti EMMAn kokoelmien näkyvyyttä ja kansainvälistä profiilia, sillä mukana oli useita kansainvälisiä huippunimiä. Nokian nykytaiteen kokoelman teokset liittyvät teemoiltaan taiteeseen, tieteeseen, luontoon ja teknologiaan. Keskeistä on ihmisen ja ympäristön suhde sekä havainnointiin ja näkemiseen liittyvät lainalaisuudet. Kävijämäärä Projektiryhmä Pilvi Kalhama, Inka Laine, Jouni Harju, Henna Paunu, Salla Rimpinen, Liisa Smeds, Jenni Suoniemi, Esa Takala Teokset Yhteensä 18 teosta: maalauksia 6, valokuvia 5, videoita 3, veistoksia 2, grafiikkaa 1, installaatioita 1 Näyttelyn taiteilijat Hans-Christian Berg, Susanne Gottberg, Richard Human, Anselm Kiefer, Hong Lei, Esko Männikkö, Jussi Niva, Tony Ousler, Roxy Paine, Osmo Rauhala, Matthew Ritchie, Fred Tomaselli, John Tremblay, Bill Viola, Qui Zhijie 19

20 Hans Rosenström & Stormglas Off seasons EMMA osallistui Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaan tuottamalla WeeGeen edustalle Hans Rosenströmin installaation Off Seasons. Ääniteos perustuu Rosentrömin ja tanskalaisen Stormglas-taiteilijaduon (Andreas Borregaard ja Mikkel Sørensen) yhteistyöhön. Teos sai alkunsa neljän pohjoismaisen nykysäveltäjän vuodenaikoihin liittyvistä tulkinnoista. Rosenström rakensi sävellyksistä yhden kokonaisvaltaisen ulkoteoksen WeeGeen pihamäntyjen katveeseen, joka koostui äänestä, rakennustelineistä ja kasvi-istutuksista. Off Seasonsin ääniraidassa Rosenström on sekoittanut eri vuodenaikoja kuvaavan sävellysmateriaalin yhdeksi musiikilliseksi tulkinnaksi ja tuo näin esiin nykyihmisen suhdetta vuodenaikoihin. Teos laajeneekin tutkielmaksi ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta, sekä rakentamisen ja raunioitumisen läsnäolosta ympäristössämme. Teos oli hyvin saavutettava, se laajensi EMMAn toimintaa museon ulkopuolelle, teokseen oli vapaa pääsy ja siihen saattoi tutustua myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan, se on konseptiteos ja se voidaan toteuttaa jatkossa eri tavoin erilaisissa paikoissa. 20

21 Projektiryhmä Henna Paunu, Suvi Sivulainen, Ilmari Aho, Marianne Miettinen, Ingrid Orman, Iia Palovaara 21

22 Sarah Morris Brittiläis-yhdysvaltalaisen Sarah Morrisin (s. 1967) näyttelyn keskipiste oli paikan päällä EMMAssa toteutettu 30 metriä pitkä seinämaalaus Mäntyjä. Maalaus on Saastamoisen säätiön tilausteos, joka on saanut jäädä paikoilleen näyttelyn päätyttyäkin aina vuoden 2018 loppuun saakka. Maalauksen ovat toteuttaneet Morrisin studion henkilökunta sekä ryhmä Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijoita. Innoituksensa Mäntyjä on saanut Aarno Ruusuvuoren suunnittelemasta suomalaisen modernismin merkkiteoksesta WeeGee-talosta: sen ainutlaatuisista betonirakenteista, koko seinän levyisestä pohjoisikkunasta ja siitä avautuvasta mäntymaisemasta. Yleisöllä oli mahdollisuus seurata seinämaalauksen valmistumista ensin reaaliajassa museon aukioloaikoina ja myöhemmin teoksen yhteyteen sijoitetusta videotallenteesta. Morrisilla on tausta valtiotieteilijänä ja taiteessaan hän tutkii sitä, mitä maailma tällä hetkellä on. Morrisin käyttämän visuaalisen ilmaisun juuret ovat 1900-luvun eurooppalaisen modernismin perinteessä, mutta kuitenkin vahvasti tähän päivään tuotuna. Morris on 1990-luvun puolivälistä tehnyt abstrakteja maalauksia ja elokuvia, jotka tarkastelevat urbaanin yhteiskunnan koodeja ja valtarakenteita. Morrisin kaupunkeja käsittelevistä videomuotokuvista EMMAssa nähtiin kaksi, Rio ja Chicago. Näyttelyn kuraattorin Timo Valjakan mukaan Morrisin muotokieli sijoittuu hyvin suomalaisille tutun ja 60-lukujen geometrisen abstraktion perinteeseen, jota Morrisin kanssa samanaikaisesti nähty Ernst Mether-Borgströminkin näyttely osaltaan edustaa. Morris tekee taidetta katsomatta taaksepäin ja osoittaa samalla, etteivät geometrisen abstraktion ilmaisumahdollisuudet suinkaan ole loppuun ammennetut. Morrisin ja Mether-Borgströmin näyttelyt asettuivatkin mielenkiintoiseen dialogiin keskenään. 22

23 Kävijämäärä Kuraattori Timo Valjakka Projektiryhmä Pilvi Kalhama, Eeva Ilveskoski, Ilmari Aho, Saara Peisa, Pernilla Wiik, Suvi Sivulainen Teokset 1 seinämaalaus, 7 maalausta, 3 videota,1 juliste Lainaajat Air de Paris, Fondation Beyeler (Sveitsi), White Cube (Lontoo), yksityinen lainaaja Julkaisu Digitaalinen verkkojulkaisu yhteistyössä Sarah Morrisin studion kanssa (tulossa) Valokuvaus Ari Karttunen / EMMA 23

24 24 Sarah Morris: Mäntyjä, 2017.

25 25

26 Ernst Mether-Borgström: Mustaa valkoisella, 1961, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. 26

27 Ernst Mether-Borgström Kesän kynnyksellä auennut Ernst Mether-Borgströmin näyttely oli tuotannollisesti museon mittavin näyttelyhanke, sillä kokonaan itse tuotettu ja laaja taiteilijan 100-vuotisjuhlanäyttely sisälsi paljon tutkimusta, konservointia ja teoslainoja. Ernst Mether-Borgström ( ) oli yksi keskeisimmistä suomalaisen modernismin ja abstraktin taiteen uranuurtajista. Hänen ensiesiintymisensä kuvataiteilijana oli Nuorten näyttelyssä vuonna 1941, ja sitä seurasi osallistuminen lukuisiin ryhmänäyttelyihin vuosikymmenten ajan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Helsingissä vuonna Taiteilijana häntä on luonnehdittu konkretismin lyyri- koksi, joka yhdisti työskentelyssään puhdasta abstraktiota ja todellisuudesta poimittuja viittauksia. Värillä oli hänen taiteessaan aivan erityinen merkitys. EMMAn näyttely oli jatkoa suomalaisen modernismin klassikoita esittelevässä näyttelysarjassa, jossa on aiemmin nähty mm. Tapio Wirkkalan, Birger Kaipiaisen, Anitra Lucanderin, Lars-Gunnar Nordströmin ja Rut Brykin näyttelyt. Mether-Borgströmillä oli myös siteitä Espooseen. Hän muutti 1960-luvun alussa Tapiolaan Nallenpolun ateljeetaloon ja työskenteli siellä aina kuolemaansa saakka. Mether-Borgströmillä on Espoossa EMMAn kokoelmiin kuuluvia julkisia veistoksia, Futura (1986) Espoon keskuksessa ja Haaksirikkoiset (1995) Nokkalan venesatamassa. Myös Espoon kaupungintalon seinämaalaukset (1979) ovat hänen käsialaansa. Näyttelyssä oli esillä EMMAn omana tuotantona toteutettu dokumentti taiteilijasta. Se sai erittäin hyvän vastaanoton ja YLE esitti sen osana omaa dokumenttiohjelmistoaan. Dokumentissa haastateltiin Mether-Borgströmin tunteneita taidemaailman henkilöitä. Näyttelyyn liittyvä julkaisu tehtiin yhteistyössä Mether-Borgströmin säätiön kanssa. Julkaisua varten säätiöltä saatiin käyttöön runsaasti uutta, ennen julkaisematonta materiaalia: luonnoksia, päiväkirjoja ja muistiinpanoja, valokuvia ja muuta taiteilijalle kuulunutta henkilökohtaista aineistoa. Näin julkaisu palveli myös taiteen tutkimusta. 27

28 Kävijämäärä Kuraattori Hanna Mamia-Walther Projektiryhmä Eeva Ilveskoski, Yehia Eweis, Hanna Mamia-Walther, Katja Oijusluoma, Henna Paunu, Tiina Penttilä, Salla Rimpinen, Milla Rissanen, Sami Supply, Esa Takala, Pernilla Wiik Yhteistyönäyttely Ernst Mether-Borgströmin säätiö Näyttelyarkkitehtuuri Linda Bergroth Graafinen ilme Milla Rissanen Näyttelyssä esitetty dokumentti Puhun koiralleni, koirani vastaa, 26 min. Haastattelut Minna Nyqvist Kuvaus, äänitys ja editointi Yehia Eweis Teokset 166 teosta, öljyvärimaalauksia 40, akryylimaalauksia 10, guassimaalauksia 26, grafiikanvedoksia 33, teoksia paperille 8, akvarelleja 2, lyijykynäpiirustuksia 3, veistoksia 14, pienoismalleja 11, lisäksi arkistomateriaalia: luonnoksia, kuvituksia, valokuvia, henkilökohtaisia esineitä Lainaajat Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Amos Andersonin taidemuseo, Jyväskylän yliopisto, Kajaanin taidemuseo, Porin taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Taidekeskus Salmela, Taidesäätiö Merita, Pro Artibus -säätiö, Rovaniemen taidemuseo, yksityiset lainaajat 28

29 Näyttelyjulkaisu Ernst Mether-Borgström, 256 s., suomi / ruotsi Julkaisun toimitus Tiina Penttilä Julkaisun kirjoittajat Eeva Ilveskoski, Leena Lindqvist, Hanna Mamia-Walther, Tiina Penttilä, Timo Valjakka Graafinen suunnittelu Milla Rissanen Käännökset Markus Sandberg Paino Bookwell Oy 29

30 Heli Rekula: Talo, Himalan kylä, Muolaa, 2017, fotogravyyri. 30

31 Heli Rekula Linnuntietä Heli Rekulan (s. 1963) näyttely Linnuntietä As the Crow Flies nähtiin syksyllä Areenatilassa. Se perustui taiteilijan tekemään tutkimukseen Kuninkaantiestä, Norjan Bergenistä aina Pietariin asti ulottuneesta vanhasta postireitistä. Samalla se kertoi taiteilijan omasta elämästä sekä hänen sukunsa vaiheista postitien varrella. Näyttelyn materiaali käsitti uutta ja vanhaa: Rekulan omia valokuvia, sukulaisilta saatuja vanhoja valokuvia ja niistä valmistettuja uusia, suurikokoisia vedoksia, fotogravyyrejä, karttapiirroksia, lehtileikkeitä, päiväkirjoja, kirjeitä sekä muuta historiallista aineistoa. Rekula käsitteli näyttelyssä laajoja, geopoliittisia kysymyksiä: Suomen asemaa suurvaltojen valtapelissä, I- ja II-maailmansotaa, menetettyä Karjalan aluetta. Nämä aiheet nivoutuivat pienen ihmisen elämään, oman paikan ja merkityksen etsimiseen osana suvun ja perheen tarinaa. Kävijämäärä Projektiryhmä Pilvi Kalhama, Suvi Sivulainen, Inka Laine, Ilmari Aho, Jenni Suoniemi, Ingrid Orman, Iia Palovaara Teokset 12 valokuvavedosta, 4 fotogravyyria, 3 valokuvakokonaisuutta, karttoja ja arkistomateriaalia 31

32 STILL/LIFE Tapio Wirkkala Retrospective STILL/LIFE valmistui alun perin osaksi Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan 100-vuotisjuhlien ohjelmaa vuonna Näyttely on Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön tuottama ja sen on kuratoinut muotoilija Harri Koskinen. Ennen EMMAa näyttely on nähty Rovaniemen taidemuseo Korundissa, Inarin saamelaismuseo Siidassa ja Seinäjoen taidehallissa. Näyttelykokonaisuutta on muokattu jonkin verran kutakin näyttelypaikkaa varten. EMMAn Aukiossa näyttely asettui kokonaan uuteen kontekstiin; vaihtuvien näyttelyiden tilaa reunustava katseluvarasto tuo Wirkkalan tuotannon laajemminkin osaksi näyttelyä. Näyttely jakaantui kahteen osioon, joista LIFE esittelee Wirkkalan työtä ja elämää, työprosesseja, matkoja ja luovan työn taustoja. Mukana on Wirkkalalle tärkeää henkilökohtaista esineistöä, kuten aina mukana kulkenut piippu ja työkaluja. STILL-osiossa nähtiin taiteesta ja esineistöstä koottuja asetelmia, joissa materiaalit vaihtelevat puusta ja vanerista jalometalleihin ja lasiin. Näyttely tarjosi visuaalisen kattauksen Wirkkalan tuotannosta vuosien varrelta. Wirkkala suunnitteli niin ainutkertaisia taide-esineitä kuin sarjatuotantoa, jokaisen kuluttajan ulottuvilla olleita tuotteita. Monelle on tullut yllätyksenä, että kaikkien tuntemien klassikkolasistojen, kuten Ultima Thulen ja Tapion ohella Wirkkalan kädenjälkeä löytyy myös arkisista esineistä kuten esimerkiksi olut- ja ketsuppipulloista, sähkölampuista ja -katkaisimista. Suomen luonto ja varsinkin Lappi oli Wirkkalalle tärkeä inspiraation lähde. Hän vietti pohjoisessa pitkiä aikoja ja ikuisti maisemia valokuvaamalla ja piirtämällä. Katsoja voikin tunnistaa jäätyneen Lapin puron rosoista pintaa muistuttavan kuvioinnin monen lasiesineen pinnasta. 32

33 Kävijämäärä Kuraattori Harri Koskinen Näyttelyarkkitehtuuri Harri Koskinen, teollisuuden Ystävät ry. Näyttelyn tuottaja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö Näyttelykoordinointi Petra Wirkkala Teokset 508 teosta ja teoskokonaisuutta (uniikkeja ja sarjatuotantoa), valokuvia, arkistomateriaalia, piirustuksia ja luonnoksia. Materiaaleina lasi, metalli, posliini, puu, muovi yms. Taiteilijat Tapio Wirkkala, lisäksi valokuvataiteilijat Juho Huttunen, Riikka Kantinkoski & Susanna Vento, Ola Kolehmainen, Tuukka Koski ja Mikko Ryhänen Lainaajat Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma / EMMA Espoon modernin taiteen museo, Suomen lasimuseo, Designmuseo, Brummer & Brummer Oy, Kultakeskus Oy, Fiskars Home Oy Ab / Iittala, Artek Oy Ab, Harri Koskinen, Airam Electric Oy Ab, Yksityiskokoelmat Projektiryhmä Inka Laine, Katja Oijusluoma, Katja Sillanpää, Jukka Silvennoinen 33

34 Rut Bryk: Hexagon, 1950-luku. Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma. Tapio Wirkkala: Ultima Thule, suunniteltu 1960-luvulla. Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma. 34

35 Aukio: Bryk & Wirkkala -katseluvarasto EMMAn uusi laajennus Aukio avattiin suurilla yleisöavajaisilla marraskuussa Uusi tila tuo yhteen Suomessa ennen näkemättömän yleisölle pysyvästi avoimen katseluvaraston ja vaihtuvat design-näyttelyt. Tilan arkkitehdeiksi valittiin vuosina järjestetyn Sharing-ideakilpailun voittajiin kuuluneet Johanna Brummer ja Heini-Emilia Saari (Studio Wanderlust), joiden kanssa tilasuunnittelua lähdettiin viemään eteenpäin. Laajennus toteutettiin vuoden 2017 aikana EMMAn, Espoon kaupungin ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön mittavana yhteistyöprojektina. Katseluvarastossa esitellään Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön laajaa kokoelmaa ja arkistoa monesta eri näkökulmasta. Kokoelma perustuu Rut Brykin ( ) ja Tapio Wirkkalan ( ) henkilökohtaisille työskentelyarkistoille: luonnoksille, piirustuksille ja valokuville. Se sisältää myös runsaasti molempien valmiita teoksia sekä harvinaisia malleja, joista osa ei koskaan päätynyt tuotantoon. EMMAan talletettu Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma on syntynyt taiteilijoiden lasten Sami Wirkkalan ja Maaria Wirkkalan merkittävästä lahjoituksesta. Katseluvarasto on Brykin ja Wirkkalan kokoelman säilytystila. Samalla se tarjoaa yleisölle mahdollisuuden nähdä teoksia laajemmin kuin mitä perinteisessä näyttelyssä on mahdollista. Tila avaa kokoelmaa aivan uudenlaisella tavalla, joka perustuu omaehtoiseen tutkimiseen ja löytämiseen. Katseluvarastossa on esillä sekä normaaleja museaalisia säilytyskäytäntöjä että vitriineihin esille nostettuja esineitä, joita on ryhmitelty ja valaistu. Katseluvaraston ja vaihtuvien näyttelyiden tilan rajaa läpinäkyvä working wall -seinä, jolla voidaan esitellä nostoja kokoelmiin liittyvästä taustatutkimuksesta. Ensimmäisessä vaiheessa arkistomateriaalien ja teosten kautta tuotiin esille taiteilija- ja muotoilijapariskunnan työskentelyvaiheita niin Venetsiassa, Lapissa kuin Helsingissä. Brykin ja Wirkkalan elämää, tuotantoa ja kokoelmia avattiin tilassa myös viidellä erilaisella digikonseptilla, jotka toteutettiin vuoden 2017 aikana. Katseluvaraston vitriinien laseihin heijastettiin arkistovideomateriaalia esineiden tekoprosessin avaamiseksi ja kokoelman elävöittämiseksi. Projektin yhteydessä digitoitiin yli tuhat lehtiartikkelia ja noin 8000 valokuvaa. Valokuvista koostettiin working wallin teemohin liittyvä kuvaesitys. Lehtileikearkisto on puolestaan esillä kokonaisuudessaan sitä varten suunnitellussa digitaalisessa sovelluksessa. Tilaa varten suunniteltiin myös sovellus, jonka kautta voi tutkia Rut Brykin suuria kaakelisommitelmia, zoomata teosten yksityiskohtiin ja tarkastella niiden mittakaavaa. Sovellukset mahdollistavat myöhemmin luettelointitietojen ja aineistojen avaamisen avoimella rajapinnalla. Kolmantena sovelluksena toteutettiin peli, jossa voi kokeilla sommittelua laatoilla Rut Brykin hengessä. Vaihtuvien näyttelyiden tilassa Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan elämäntyöt tulevat vuoropuheluun poikkitieteellisen ja -taiteellisen nykymuotoilun sekä taideteollisuuden klassikkojen kanssa. 35

36 Ohjausryhmä Mikko Heikkinen, Reetta Kalajo, Pilvi Kalhama, Esa Laaksonen, Arja Miller, Henna Paunu, Sami Supply, Petra Wirkkala Projektiryhmä Reetta Kalajo, Inka Laine, Katja Oijusluoma, Iia Palovaara, Salla Rimpinen, Milla Rissanen, Katja Sillanpää, Jukka Silvennoinen, Pernilla Wiik, Tarmo Venäläinen, Maria Vähäsarja Arkkitehtuuri Studio Wanderlust Digisuunnittelu Palash Mukhopadhyay Kuraattorit Laura Kokkonen, Henna Paunu Kuraattoriharjoittelijat Eeva Holkeri, Hanna Seppänen Harjoittelijat Arno Meller, Jutta Tynkkynen, Joanna Wong Teokset 2180 (katseluvarasto) 72 (working wall) 36

37 Tapio Wirkkala: Filigrane-luonnos, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma. 37

38 Pink Twins: Parametronomicon, Kävijämäärä Kuraattorit Pilvi Kalhama, Päivi Karttunen ja Henna Paunu Näyttelytyöryhmä Eeva Ilveskoski, Laura Kokkonen, Emilia Laine, Marianne Miettinen, Lasse Naukkarinen, Jukka Silvennoinen, Sami Supply, Esa Takala, Pernilla Wiik Teokset 145 Shirin Neshat: Possessed,

39 Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely Kosketus / Huoneen ohjelmisto Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa esittelevässä Kosketus-näyttelyssä on esillä suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta, yhteensä noin 150 taideteosta maalauksista mediataiteeseen ja veistoksista installaatioihin. Pysyvä näyttely valmistui vuonna 2015, mutta sitä uudistetaan teosvaihtojen kautta säännöllisesti. Näyttelyn pääteemana on ihmisyys ja se rakentuu kolmesta osiosta. Ihminen, tila ja kohtaaminen -osio käsittelee taiteen kokemuksellisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Taide koskettaa tunteiden, ajattelun ja kommunikaation tasoilla tavalla, joka ei ole mahdollista muulla tavoin. Teosten äärellä taiteilijan luoma todellisuus ja katsojan todellisuus kohtaavat. Ihminen, identiteetti ja keho pureutuu ihmisyyden peruskysymyksiin. Osassa tarkastellaan identiteettiä, kehollisuutta sekä ihmisen suhdetta historiaan ja muistoihin. Ihminen ja valta korostaa ihmistä sosiaalisena ja hierarkkisena toimijana osana yhteisöä, yhteiskuntaa, valtarakenteita ja ekosysteemiä. Huipputekniikalla varustettu mediatila Huone avattiin näyttelyn yhteyteen maaliskuussa. Huone on immersiivisellä äänimaailmalla ja 4K-projisoinnilla varustettu korkealaatuinen mediatila Saastamoisen säätiön kokoelmateoksille. Huone avattiin Pink Twinsin mediateoksella Parametronomicon (2014). Syyskaudella esitettiin museovieraiden kevään ja kesän aikana äänestämiä suosikkiteoksia, joiksi valikoituivat Hannaleena Heiskan Ridestar (2010), Santeri Tuorin Metsä (vehmas 1) (2009) ja Shirin Neshatin Possessed (2001). Huoneen tekniikka on toteutettu yhteistyössä Genelecin, Bright Finlandin, Picturallin ja Verticsin kanssa. Kosketus-näyttelyä purettiin Olafur Eliassonin vaihtuvan näyttelyn alueelta. Näyttelyn jälkeen ripustus palautettiin ennalleen Eliassonin uushankinnan Pentagonal mirror tunnel jäädessä osaksi kokoelmanäyttelyä. Lisäksi Sarah Morrisin näyttelyn yhteydessä toteutettu suuri seinämaalaus Mäntyjä jäi osaksi Kosketusta. Uutena teoksena näyttelyyn ripustettiin myös Heikki Marilan sisällissota-aiheinen maalaus Apokalypsis 1918, Hennala 4. 39

40 KOKOELMATOIMINTA EMMAn kokoelmatoiminta perustuu monen eri kokoelman hallintaan sekä aktiiviseen toimintaan Espoon julkisen taiteen parissa. Keskeisimmät kokoelmat ovat EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma (EMMA-kokoelma), joka on museon oma kokoelma sekä talletetut Saastamoisen säätiön taidekokoelma ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma (TWRB-kokoelma). Lisäksi museolla on muutamia muita pienempiä lahjoitus- ja talletuskokoelmia. Vuosi 2017 oli kokoelmien osalta todella aktiivinen isojen operaatioiden vuosi. Kokoelmat näkyivät ja liikkuivat näyttelyiden, uuden tilakonseptin katseluvaraston ja laajojen julkisen taiteen hankkeiden kautta. Erilaisilla toiminnoilla toteutettiin kokoelmien strategisia tavoitteita, joita ovat muun muassa kokoelmien saavutettavuuden, liikkuvuuden ja kansainvälisyyden edistäminen. EMMAn kokoelmien säilytystilat sijaitsevat WeeGeellä, mutta tilanpuutteen ja kokoelmien kasvun vuoksi vuoden lopussa aloitettiin yhteistyössä Espoon kaupungin sivistystoimen ja Espoon kaupunginmuseon kanssa valmisteleva selvityshanke uusien säilytystilojen saamiseksi molempien museoiden akuuttiin tarpeeseen. Kokoelmanäyttelyitä ja tutkimushankkeita EMMAsta Rut Brykin Taikalaatikko-näyttely jatkoi kiertuettaan ja oli esillä Falkenbergin museossa Ruotsissa, jonka jälkeen alkoi näyttelyn valmistelut viimeiseen kohteeseen Turun taidemuseoon sekä uuden tulevan Bryk-näyttelyn toteuttamiseksi kolmeen eri kohteeseen Japanissa. Museon julkaisema ja Harri Kalhan kirjoittama Rut Bryk Elämän taide -kirja palkittiin Vuoden taidekirja -palkinnolla. Vuoden 2017 uutena tuotantona toteutettiin EMMAn kokoelmiin liittyvä Ernst Mether-Borgströmin näyttely. Näyttely oli osa modernismin klassikoita esittelevää näyttelysarjaa, joiden yhteydessä julkaistaan myös tutkimuksellisia taiteilijakirjoja. Mether-Borgströmin näyttelyn yhteydessä tehtiin kirjan lisäksi museon omana tuotantona taiteilijadokumentti. Näin EMMA teki toimintaprofiilinsa mukaisesti merkittävää työtä suomalaisen modernismin tutkimuksen ja tunnetuksi tekemisen parissa. Saastamoisen säätiön taidekokoelman Kosketusnäyttelyä uudistettiin teosvaihdoilla sekä kevään että syksyn aikana muun muassa EMMAan varta vasten tehty tilausteos Olafur Eliassonin Pentagonal mirror tunnel liitettiin osaksi näyttelyä. Näyttelyyn tutustuu säännöllisesti myös kansainvälisiä kuraattoreita ja näin se on samalla yksi tärkeistä suomalaisen nykytaiteen näyteikkunoista maailmalle. Uusi konsepti katseluvarasto Brykin ja Wirkkalan uuden kokoelmatilan Aukion parissa työskenneltiin intensiivisesti koko vuosi. Tilan suunnittelua tehtiin yhteistyössä Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön sekä arkkitehtitoimisto Studio Wanderlustin kanssa (Johanna Brummer ja Heini-Emilia Saari). Hankkeen myötä pitkäaikainen suunnitelma Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan mittavan ja merkittävän elämäntyön teosten, luonnosten, prototyyppien ja arkiston saattamisesta eri tavoin yleisön saavutettavaksi toteutui. Aukion tilakonseptissa yhdistyy ajatus säilytys-, työskentely- ja näyttelytilan yhdistämisestä - näin sekä taiteilijoiden, että museon työskentelyprosessit eri vaiheineen ovat monipuolisesti yleisön nähtävillä. Aukio on kokoelman koti, jossa se on kokonaisuudessaan läsnä. Aukio myös avaa museon työtä kokoelman parissa. Uuden tilahankkeen myötä TWRB-kokoelmaa luettelointiin, digitoitiin ja tutkittiin sekä operoitiin koko laajan kokoelman muutto vanhasta säilytystilasta uuteen paikkaan. Tilan avautuminen herätti heti laajaa kiinnostusta ja EMMAn kävijämäärä kasvoi. TWRB-kokoelma avaa EMMAlle paljon uusia mahdollisuuksia myös kansainvälisen näyttelytoiminnan kehittämisessä ja näkyvyydessä. 40

41 Tapio Wirkkala: Lehtivati, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma. 41

42 EMMAn taidekokoelmat (vuosittainen kartunta suluissa) EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma 2686 (57) 2629 (65) 2564 (63) 2501 (32) 2467 (19) Saastamoisen säätiön taidekokoelma (2000) 2647 (70) 2577 (53) 2525 (50) 2475 (46) 2426 (80) Osmo Valtosen taidekokoelma (2008) Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma (2011) 5341 (2187) 3154 (-41) 3195 (1095) 2100 (371) n L-G Nordströmin taidekokoelma (2011) Tamu-tietojärjestelmään viedyt tiedot Taideteokset 8681 (160) 8521 (128) 9192 (1174) (446) (1 131) Käsikirjaston niteet 4249 (2) 4247 (63) 4184 (536) 3648 (16) 3632 (266) Teoskuvat 3767 (325) 3442 (89) 3353 (124) 3229 (101) 3030 (150) Hanna Vihriälän teos Ketohanhikki valmistumassa Espoon sairaalaan. 42

43 Rut Brykin tuotannosta on EMMAssa tekeillä kansainvälinen kiertonäyttely, joka toteutetaan yhdessä japanilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Julkinen taide Espoossa Julkisen taiteen saralla valmistui Espoon sairaalan tilausteosten tuotanto. Lisäksi sairaalan kaikkiin 225 potilashuoneeseen sekä henkilökunnan tiloihin ja odotustiloihin sijoitettiin EMMA-kokoelmaan sekä Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan kuuluvia teoksia. Valintoja tekemässä olivat myös sairaalan henkilökunnan edustajat. Hankkeesta tehtiin myös julkaisu yhdessä Espoon sairaalan kanssa. EMMAn vastuulla olevan, Tapiolan metroasemalle sijoittuvan Kim Simonssonin toteuttaman tilausteoksen valmistelut saatettiin loppuun ja teos paljastettiin muutamia viikkoja ennen metron käyttöönottoa. Emma jättää jäljen -veistoksesta tuli heti suosittu kuvauskohde ja maamerkki Tapiolalle. Teokseen kuuluvat myös kuvaelementit, joita voidaan käyttää tarroina tilallisesti tai digitaalisesti eri medioissa. Espoon kaupunki, Saastamoisen säätiö ja Svenska Kulturfonden tukivat teoksen tuotantoa. EMMA osallistui asiantuntijatyöhön myös Niittykummun metroaseman alikulkutunnelin taidehankkeessa, johon valmistuivat Lotta Mattilan seinämaalaukset osana okapiaiheista teoskokonaisuutta, joka täydentyy myöhemmin pronssiveistoksella Wee- Geen edustalla olevaa veistospuistoa uudistettiin ja kokonaisuuteen lisättiin Saastamoisen säätiön kokoelmaan kuuluva Matti Peltokankaan teos Kulku. EMMA oli eri tavoin mukana Espoon julkisen taiteen tulevien hankkeiden, strategian ja toimintamallien kehittämisessä. Teoslainat ja -hankinnat Kokoelmien lainaustoiminta oli aktiivista ja teoksia oli esillä muun muassa HAMissa, GL Strandissa Kööpenhaminassa, Suomen lasimuseossa ja Taidehallissa. Kaikkeen kokoelmatoimintaan liittyvät perusteelliset valmistelut, joihin osallistuivat kokoelmatiimin lisäksi valokuvaajat, konservaattorit ja museomestarit. TWRB-kokoelman liikkuvuus toteutui erityisesti Tapio Wirkkalan tuotantoa esittelevän STILL/LIFE -näyttelyn ja Rut Brykin Taikalaatikon näyttelykiertueiden ansiosta. Kokoelmapolitiikan mukaisesti EMMAn ostot kohdistuivat laadukkaan kotimaisen ja kansainvälisen nykytaiteen sekä taidemuseon omiin näyttelyihin liittyvien teosten hankkimiseen. Hankintoja tehtiin erityisesti No Ordinary Moments -näyttelyä silmällä pitäen. Lotta Mattilan teos Omilla jaloilla sijaitsee Niittykummun metroaseman alikulkutunnelissa. Lisäksi EMMA-kokoelmaan vastaanotettiin lahjoitusteoksia. Merkittävimmät lahjoitukset vuonna 2017 olivat Nokian lahjoituskokoelma ja Espoon sairaalan tilausteosten liittäminen osaksi EMMAn kokoelmaa. Kokoelmahankinnoissa yksi painopiste on konseptiteoksissa, joita voidaan toteuttaa aina uudelleen tilanteen mukaan erilaisissa tiloissa ja paikoissa. Kaikkiaan EMMA-kokoelma karttui 57 teoksella. Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan hankitaan pääosin kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta. Historiallista kokoelmaa täydennetään valikoivasti ja teoksen tulee liittyä johonkin aiempaan kokonaisuuteen, jota se merkittävästi täydentää. Muita hankintakriteerejä ovat laatu, kiinnostavuus, ajankohtaisuus, sopivuus kokoelmaan ja sen painopistealueisiin, uusi anti kokoelmalle ja linkit EMMA Espoon modernin taiteen museon näyttelytoimintaan. Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan hankittiin vuonna 2017 yhteensä 70 teosta. Teoshankintoja tehtiin muun muassa taiteilijoilta Ernst Billgren, Candice Breitz, Jan Ijäs, Chantal Joffe, Jonna Kina, Leena Nio, Julian Opie ja Hans Rosenström. Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelmaa kartutetaan säätiön toimesta lahjoitusten ja hankintojen muodossa. Kokoelmaan kuului vuoden 2017 lopussa yhteensä 5341 teosta tai esinettä sekä laaja arkisto. Kokoelman luettelointi oli aktiivista ja jatkuu vielä tulevina vuosina. EMMAn kokoelmateosten yhteenlaskettu määrä oli vuoden 2017 lopussa teosta. 43

44 EMMA-kokoelmaan liitetyt taideteokset 2017 (57kpl) HANKINNAT Saara Ekström Brim 2016 valokuva Saara Ekström Method of a Cloak 2014 valokuva Anna Estarriola Reproduced 2017 mediataide Alma Heikkilä In a Good Mood 2017 maalaus Klara Kristalova Kid 2017 veistos Paula Lehtonen Syaani meri 2017 installaatio Lotta Mattila Omilla jaloilla 2017 veistos Nabb+Teeri Thinking of Invertebrates 2017 mediataide Hans Rosenström Off Seasons 2016 installaatio Miikka Vaskola Untitled 2016 maalaus Jasmin Anoschkin Yksisarvinen kesyyntyy neitsyen kosketuksesta 2017 mediataide Oscar Furbacken Chambers # veistos Denise Grünstein All Flesh is Grass 2009 mediataide Andreas Johansson Void 2016 installaatio Antti-Ville Reinikainen Kruunu 2017 veistos INVENTOINNIN KAUTTA LIITETYT Anita Dahl-Kreuger Torsö, Ekenäs 1996 maalaus Helmi Leppäkoski Valon ja varjon kuvat 1997 grafiikka TAITEILIJAN LAHJOITUS Barbara Claus Froisser la lumière / Diary of Lights, Tapiola Studio, veistos ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:N LAHJOITUS Raimo Utriainen nimeämätön 1980 veistos ESPOON KAUPUNGIN LAHJOITUS COMPANY Maljakkopuu 2016 taideteollisuus Kirsi Kivivirta Vedet veistos Renja Leino Happy Hour 2013 mediataide Jaakko Mattila Maisema 2016 maalaus Jaakko Mattila Valon dialogi 2016 maalaus Jaakko Mattila Materia 2016 maalaus Jaakko Mattila Circle in Ground 2015 maalaus Nio Rautiainen Toikka (In)Sight 2016 veistos Oona Tikanoja Helix 2016 veistos Hanna Vihriälä Ketohanhikki 2016 installaatio Hanna Vihriälä Suolaheinä 2016 installaatio 44

45 NOKIAN LAHJOITUSKOKOELMA Eija-Liisa Ahtila Assistant Series: Laugh 2000 valokuva Hans-Christian Berg (I want to touch you II) 2006 veistos Hans-Christian Berg Mind IV 2004 veistos Susanne Gottberg Liike joka antaa tilaa 2005 maalaus Lei Hong Mount Huang, Tunxi, Anhui Province 1990-luku valokuva Lei Hong Qiandao Lake, Tonglu, Zhejiang Province 2000 valokuva Lei Hong Lake Tai, Suzhou, Jiangsu Province 2001 valokuva Richard Humann For The Art 2004 veistos Anselm Kiefer The Secret Life of Plants (Hercules) 2001 maalaus John Miller Untitled 2006 valokuva John Miller Untitled 2006 valokuva John Miller Untitled 1997 valokuva John Miller Untitled 2005 valokuva Esko Männikkö Eileen, Liverpool 2004 valokuva Jussi Niva From the series Fine Tuning 2003 maalaus Jussi Niva From the series Fine Tuning 2002 maalaus Tony Oursler Lens Flare Eye 2005 mediataide Roxy Paine Polypore Slab Diptych veistos Roxy Paine Paint Dipper 2006 veistos Osmo Rauhala In the Beginning There Was a Word mediataide Matthew Ritchie Yes/No 2003 valokuva Michal Rovner Turquoise 2003 grafiikka Michal Rovner Blue Crown 2003 grafiikka Fred Tomaselli Montclair 1995 esineteos John Tremblay The Boy is Like a Tape Loop 2006 veistos Bill Viola Poem A 2005 mediataide Qiu Zhijie Fable 2005 valokuva 45

46 YLEISÖPALVELUT Vuonna 2017 EMMAn yleisöpalveluissa kiinnitettiin huomiota erityisesti palvelujen ja ohjelmarungon kehittämiseen sekä viestinnän tehostamiseen. Tavoitteena oli luoda yleisöpalveluita, joiden tasokkaat ja kiinnostavat sisällöt ovat selkeinä kokonaisuuksina asiakkaiden saavutettavissa. Ohjelmasta ja palveluista viestiminen kehittyi systemaattisemmaksi ja esimerkiksi aktiivinen sosiaalisen median käyttö on tuonut positiivisia tuloksia: tapahtumien kävijämäärät ovat pääsääntöisesti kasvaneet vuoden 2017 aikana. EMMA yhteiskunnallisena keskustelijana ja keskustelun herättäjänä EMMAn yleisöpalvelut oli jo toista vuotta mukana kansallisessa Turvapaikkana museo -hankkeessa, jota rahoittaa Opetusministeriö. Turvapaikanhakijat saavat ottaa muotokuvan valokuvataiteilija Sirkku Ala-Harjan ministudiossa. Taideteosten avulla harjoitellaan ja kokeillaan erilaisia suomen ja oman kielen sanoja. Vuonna 2017 kuuteen toimintailtapäivään osallistui EMMAssa noin 450 turvapaikanhakijaa. Hanke jatkuu myös vuonna EMMA Talks -puheenvuorosarja lanseerattiin tammikuussa Sen perustavana ajatuksena on herättää keskustelua taiteesta, mutta myös yhteiskunnallisista teemoista, joihin museon näyttelyt tai taidekentällä esiin nousevat asiat liittyvät. EMMA Talks nostaa esiin yhteiskunnallisia ja ihmisten elämään liittyviä teemoja taiteen ilmiöiden avulla. Se kertoo taiteesta ajankohtaisesti yleisön omaan kokemuspohjaan nojaten. Vuoden aikana pidetyssä kymmenessä puheenvuorossa sivuttiin niin kaupunkisuunnittelua kuin taiteilijoiden työskentelyä tai nykytaiteen luonnetta. EMMA Talks on jatkuva ohjelmamuoto, joka jatkuu ja uudistuu näyttelykausittain. Espoon uuden sairaalan toiminta-ajatukseen kuuluu, että rakennukseen sijoitettu taide on osa toipumisprosessia. Se on läsnä niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin arjessa. Yleisöpalveluiden tavoitteena on tuoda sairaalan henkilökunnalle välineitä ja valmiuksia keskustella taiteesta ja käyttää sitä osana työtään. Museolehtori on toiminut yhteistyössä sairaalan toimintaterapeuttien kanssa ja vienyt sekä kehittänyt tapoja, joilla taide voi toimia inhimillisen kohtaamisen tukena ja rikasteena sairaalaympäristössä. EMMA Espoon kaupunkikulttuurin merkittävänä osana Näyttelykeskus WeeGeen yhteinen palveluiden, tapahtumatuotannon ja viestinnän kehitysprojekti alkoi ja tähtää tulevien vuosien sisällä yhä vuorovaikutteisempaan ja sisällöllisesti eheämpään toimintaan neljän museon ja kaupungin yksikön kesken. Yhteinen näkemys näyttelykeskus WeeGeestä ihmisten kohtaamisen paikkana ja korkeatasoisten kulttuurikokemusten kotina ohjaa nyt kaikkien toimijoiden suunnittelua ja toimintaa. Näyttelykeskuksen yhteiset tapahtumat, kärkenä Lasten Museofestarit saivat taloon yleisöä edellisvuosia enemmän. Lasten Museofestareiden teema Paluu kasarilapsuuteen houkutteli paikalle noin 7500 ihmistä, 1980-luvun lapsia, jotka nyt ovat itse vanhempia. Teeman suuntaaminen vanhemmille vetoavaksi oli yksi WeeGeen yhteisen palvelumuotoiluhankkeen onnistumisista. Yhteistyö April Jazz -festivaalin kanssa sai sisällöllisesti uuden kiinnostavan muodon, kun säveltäjä ja saksofonisti Esa Pietilä sävelsi neljäosaisen musiikkiteoksen. Hänen inspiraationlähteenään oli neljä kokoelmanäyttely Kosketuksen taideteosta. Sävellyksen ensiesitys kuultiin huhtikuun festivaalin osana ja vuoden mittaan April Jazz järjesti EMMAssa neljä sooloesitystä Pietilän sävellykseen pohjautuen. Kosketus-näyttelyn taiteen pohjalta sävelletty musiikkiteos oli kuultavissa näyttelytilassa huhtikuusta vuoden loppuun. Länsimetron Tapiolan asemalla seisova Emma jättää jäljen -teos ulottuu museon näyttelytiloihin leikkimielisinä vihjeinä. Ne täydentävät digitaalisesti sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla elävää maailmaa: Emma vaikuttaa elämään Tapiolassa kujeilevasti, muuttaen näkökulmaa ja asennetta positiivisemmaksi ja värikkäämmäksi. Vuonna 2016 Aalto-yliopiston Mekatroniikan opinto- 46

47 EMMA Talks Goes Fashion. kokonaisuuden opiskelijat loivat Saastamoisen säätiön Kosketus-näyttelyyn mekaanisia vihjeitä Emman leikeistä: väriä, varjoa ja liikettä. EMMA vuorovaikutteisena oppimisympäristönä kaiken ikäisille Museokentän kehittymisen ja museotyön avaamisen näkökulmasta vuoden tärkein asia oli Bryk & Wirkkala -katseluvaraston aukeaminen. Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan perheen kokoelman ja arkiston säilyttäminen ja käsittely asiakkaiden silmien alla tekee näkyväksi työtä museossa. Uudenlaisen museokonseptin, katseluvaraston, taiteilijapariskunnan elämäntyön ja siitä kertovan arkiston mahdollisuuksien avaaminen yleisölle ei ole valmis, vaan se vaatii jatkuvaa palautteen ja kokemusten kuuntelua ja niihin vastaamista tulevina vuosina. EMMAn museolehtorit olivat tiiviisti mukana myös suunnittelemassa katseluvaraston kuratoitua osaa, working wallia, jossa nostetaan esiin Brykin ja Wirkkalan työn yksittäisiä teemoja sekä heidän taiteeseensa liittyviä prosesseja. Lasin valmistamisen ja keramiikan lasittamisen vaiheet ovat havainnollisesti nähtävillä. Brykin työprosessia ja monumentaaliteoksia havainnollistamaan teetettiin kaksi digitaalista sovellusta. Katseluvarasto suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä aikataulussa, mutta lopputulos on saanut paljon huomiota ja kiitosta. Designin ja muotoilun tulo osaksi toimintakenttää merkitsee yleisöpalveluissa niin tiedon keräämisen ja välittämisen lisääntymistä mutta myös uusien menetelmien omaksumista. Muotoilukasvatus tulee kasvamaan entistä tärkeämmäksi osaksi EMMAn toimintaa. Siinä tukena on vuonna 2017 aloitettu yhteistyö Suomen muotoilukasvatusseura Suomun kanssa. Syksyllä EMMA ja Suomu 47

48 Opiskelijoiden omien performatiivisten projektien kautta he tutustuvat museoon toimintaympäristönä ja saavat harjoitusta poikkitaiteellisesta tai kuvataiteesta ammentavasta tekemisestä. Espoossa sijaitsevassa, koululaisten omassa yhteiskunnassa Yrityskylässä on myös taidemuseo EMMA. Jo toista vuotta toimiva talouden, yhteiskunnan ja työelämän oppimiskokonaisuus uudistui. Yrityskylän EMMA sai uudet tilat ja uuden, digitaalisen yhteisötaideteoksen, jota oppilaat rakentavat päivänsä aikana. järjestivät muotikerhon, jossa lapset ja nuoret tutkivat omaa tyyliään ja muodin tuomia ilmaisun keinoja. Yhteistyö Suomun kanssa laajeni EMMAsta myös Espoon kaupungin suuntaan, osaksi WeeGeen toimintaa. EMMAn vuorovaikutteisuuden ja näyttelykokemuksen syventämisen kivijalka on toiminnallinen tila, joka luodaan jokaiseen vaihtuvaan näyttelyyn. Kevään 2017 näyttelyissä kävijät saivat tehdä itse hiekkapiirustuksia ja rakennelmia Beuysin hengessä. Toiminnallinen hiekkalaatikko oli sijoitettu keskeiselle paikalle näyttelyiden risteyskohtaan ja kutsui kokeilemaan: Jokainen kävijä on taiteilija. Se sai valtavasti hyvää palautetta. Syksyn näyttelyissä kokeiltiin värien ja muotojen leikkiä Ernst Mether-Borgströmin hengessä teemalla Kokeile ja leiki. Vauva- ja taaperoikäisille suunnattu taideoppimisen metodi Kukkuu kupoli syntyi keväällä Satu Hirvikosken opinnäytetyönä. Se mahdollistaa taidemuseon osallistumisen mm. Espoon kaupungin vauvaperheille kehitettyyn Kulttuurineuvola-palveluun ja taiteen tuomisen kaikkein pienimpien kokemuspiiriin näyttelykeskuksen tapahtumissa. Havainnosta kuvaksi - Luovaa piirustusta taiteen keskellä on museon ohjelman osa, jossa museolipun hinnalla pääsee virittäytymään näyttelyihin ja taiteeseen itse piirtämällä. Taidepedagogi Tero Hytönen on kehittänyt ennakkoluulottomasti kokeilevan konseptin EMMAn monen ikäisille asiakkaille. Palvelu on säännöllisesti toistuva ja jatkuu tulevaisuudessakin. Yhteistyö Taideyliopiston teatteriopettajan maisteriohjelman ja Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman kanssa on jatkunut jo kaksi vuotta. EMMA taiteilijoiden talona Syksyllä 2017 alkoi Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin hanke Taidetestaajat, missä kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset, koko perusopetuksessa oleva ikäluokka saa tutustua kulttuurikohteisiin lähialueillaan ja pääkaupungissa. EMMA on mukana Uudenmaan lähialuekohteena ja saa tulevina vuosina vieraakseen neljätoistavuotiasta vuodessa. EMMA tarjoaa Taidetestaajille mahdollisuutta tutustua henkilökohtaisesti taiteilijaan, hänen taideteokseensa Saastamoisen säätiön kokoelmassa sekä taiteilijan ammatin arkeen. Taiteilija avaa taideteostensa valmistumisprosessia, taitelijan työtä sekä roolia yhteiskunnassa. Ensimmäiset taiteilijakaverit olivat Saastamoisen säätiön kokoelmataiteilijat Hannaleena Heiska ja Markus Kåhre. Taidetestaajat on suuri kouluihin ja pedagogiikkaan liittyvä hanke, mutta EMMAn tapauksessa se luo laajassa mittakaavassa nuorille käsityksen siitä, minkälaista on olla taiteilija. EMMA Talks -puheenvuorosarjan puitteissa yleisö kuuli muun muassa kansainvälisesti aktiivisen ja merkittävän Olafur Eliassonin studion työstä sekä suomalaisten taiteilijoiden (esim.tellervo Kalleinen, Heli Rekula ja Pekka Paikkari) näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin. EMMA kansainvälisenä toimijana Yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa EMMAn yleisötyö järjesti kansainvälisen muotiseminaarin Critical is the New Black: Fashion in the 21st Century, jonka puhujia tuli niin New Yorkista kuin Sydneystä saakka. Seminaari liittyi For Fashion s Sake -näyttelyyn, jonka yhteydessä kansainvälisesti toimiva PreHelsinki muotiyhteisö järjesti nuorten suunnittelijoiden illan Prenaissance@EMMA. Myös EMMA Talks -puheenvuorosarjaan toteutettiin kaksi kansainvälistä puheenvuoroa: Olafur Eliassonin studion edustajat Saksasta sekä Joseph Beuysiin perehtynyt kuraattori Łukasz Zaremba Puolasta. 48

49 Henkilökunnan kansainvälinen verkottuminen ja vaikutteiden etsiminen jatkui oman alan seminaareissa ja konferensseissa, mm. Hands On -konferenssissa Tsekeissä. EMMAn tekemä yleisötyö ja pedagoginen toiminta kiinnostaa myös kansainvälisesti, sillä vuoden aikana opintokäynnillä tai vierailulla kävi kollegoita mm. Japanista ja Etelä-Koreasta. Asiakaspalvelu toiminnan tukijalkana Vuoden 2017 aikana aloitettiin EMMAssa asiakasprofiilien työstäminen. Lähtökohtana oli teoriakirjallisuuden ja muiden museoiden vastaavan työn lisäksi asiakaspalveluhenkilökunnan havainnointi ja seuranta kävijöistä. Valmiit asiakasprofiilit saadaan käyttöön 2018 keväällä. Asiakaspalvelussa ja näyttelytiloissa työskentelevät valvojat on otettu mukaan näyttelyn suunnitteluprosessiin, jotta saadaan käytännössä näyttelytiloissa työskentelevien ja asiakkaita ohjaavien ihmisten tieto käyttöön jo suunnittelussa. Suunnitteleva henkilöstö on puolestaan tehnyt vuoden aikana vähintään tunnin töitä asiakaspalvelijoina, jotta kosketus yleisöön vahvistuisi. Vuoden varrella selkeytettiin kokoustilojen varaamisen ja asiakkaiden kontaktoinnin prosesseja. Tavoitteena on palvella niin yksittäistä kuin yritysasiakasta tehokkaasti ja ammattimaisesti. Palvelukoordinaattori omaksuu palvelumuotoilun käytänteitä ja kehittää samalla niin EMMAn kuin koko WeeGeen palvelupolkuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. EMMAssa kuulostellaan asiakkaiden kokemuksia ja mielipiteitä. Palautetta saadaan yli 1 % kävijöistä, joka vuonna 2017 tarkoitti lähes 1500 museovierasta. EMMA-klubi Noin viisisataa EMMA-klubilaista saa vuosittain nauttia erityisesti heille tuotetusta ohjelmasta ja palveluista. Vuoden 2107 aikana EMMA-klubia hoitamaan perustettiin työryhmä, joka koostuu viestinnän, yleisötyön ja asiakaspalvelun osaajista. Klubilaisten palvelemiseksi kehitettiin viestinnän ja palvelun prosessia. Klubilaisille tehtiin loppuvuodesta palvelua ja ohjelmaa koskeva kysely, jonka vastausten perusteella toimintaa kehitetään ja arvioidaan. Ohjelmallisesti EMMA-klubi avasi uuden toimintamuodon, kun Kon-Tiki Toursin ja Johanna Wahlbeck Oy:n kanssa järjestettiin matka Venetsian biennaaliin ja Mäntän kuvataideviikoille. 49

50 EMMAN OHJELMA 2017 EMMA TALKS EMMA Talks nostaa esiin yhteiskunnallisia ja ihmisten elämään liittyviä teemoja taiteen ilmiöiden avulla. Se kertoo taiteesta ajankohtaisesti yleisön omaan kokemuspohjaan nojaten. Ke Mikä ihmeen nykytaide? Taiteen vaikuttajia nykytaiteen synnyssä ja nyt: Joseph Beuys ja Olafur Eliasson Kuvataidekasvatuksen professori Helena Sederholm / Aalto-yliopisto Ke Creating Space The Impact of Artist Olafur Eliasson Näyttelypäällikkö Caroline Eggel / Studio Olafur Eliasson Itsenäinen kuraattori ja CuratorLab:in johtaja / Konstfack University Joanna Warsza Kommentti: Senior Adviser Risto Vahanen / Vahanen-yhtiöt Ke Politiikka ja pinta Taiteen valtarakenteet Taideyliopiston maalaustaiteen professori Päivi Takala pohti puheenvuorossaan maalaustaiteen poliittisuutta. Ke Päiväkirjojen avaaminen Taiteellinen ja tieteellinen tutkimustyö Taiteilija Heli Rekula ja EMMAn amanuenssi Hanna Mamia-Walther miettivät päiväkirjojen ja henkilöhistoriallisen materiaalin käyttöä tutkimustyössä. Ke Tapiola ja utopia Graafinen suunnittelija ja kirjailija Matti Remes ja Tapiolan kehittämisprojektin johtaja Antti Mäkinen keskustelivat menneestä ja tulevasta Tapiolasta. Ke Uuden äärellä Nykyhetken muoto ja ruoka Kokki Matti Jämsén ja kuvanveistäjä Pekka Paikkari pohtivat ruuan ja muotoilun yhteyksiä. Ke Mihin taide taipuu Taiteen yhteiskunnallinen merkitys Arkkitehti Asmo Jaaksi / JKMM Architects Nykytaiteilija Tellervo Kalleinen Taiteen tohtori, muotoilija Katja Soini HAVAINNOSTA KUVAKSI LUOVAA PIIRUSTUSTA TAITEEN KESKELLÄ Ke How to Work with Social Sculpture The Legacy of Joseph Beuys: Influencing Society through Art Kuraattori Łukasz Zaremba / Muzeum Sztuki w Łódźi, Puola Ke Haasteena ekologisuus Ihminen, luonto ja rakennettu ympäristö Tuottaja ja kaupunkiaktivisti Jaakko Blomberg ja arkkitehti Yrjö Suonto Tutustuttaa piirtämisen kautta hahmottuvaan maailmaan ja perehdyttää piirustuksen peruselementteihin EMMAn näyttelytilassa. Ohjaajana kuvataidekasvattaja Tero Hytönen. La / La / La / La 29.4 / La La Teemana tanssin ja piirroksen keskustelu La Teemana valon ja liikkeen jättämät jäljet La Teemana värit ja tunnelmat La Teemana keho ja massa Ke Mitä seuraavaksi? Nykytaiteen ja modernismin taitekohta Historian professori Laura Kolbe / Helsingin yliopisto Pe EMMA Talks Goes Fashion Vaatesuunnittelija Justus K, muotitoimittaja Sami Sykkö ja For Fashion s Sake -näyttelyn kuraattori Reetta Kalajo keskustelivat taiteen ja muodin rajapinnasta. 50

51 ASIANTUNTIJAKIERROKSET APRIL JAZZ GOES EMMA Pe 3.3. EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama kertoi kahden maailmankuulun taiteilijan Olafur Eliassonin ja Joseph Beuysin näyttelyiden taustoista ja kuraattorin työstä. Pe EMMAn intendentti Reetta Kalajo kertoi For Fashion s Sake -näyttelyn suunnittelijoiden taustoista ja työstä. Pe ja la Näyttelyn kuraattori, amanuenssi Hanna Mamia-Walther kertoi Ernst Mether-Borgströmin näyttelystä. EMMAn ja April Jazz -festivaalin yhteistyön tuotoksena syntynyt saksofonisti Esa Pietilän sävellys heijastelee taidetta EMMAssa. Kosketus-kokoelmanäyttelyn teoksista inspiroitunut äänite oli kuultavissa näyttelytilassa langattomien kuulokkeiden kautta vuoden loppuun. Projektiin liittyi live-esiintymisiä EMMAssa. La April Jazz Goes EMMA: Äänen kosketus Esa Pietilä Trio Saksofonisti Esa Pietilän säveltämän tilausteoksen ensimmäisen osan ensiesitys. Triossa soittivat myös haitaristi Veli Kujala ja lyömäsoittaja Mika Kallio. Pe Näyttelyn kuraattori ja taidekriitikko Timo Valjakka kertoi Sarah Morrisin näyttelystä. La Mika Kallio soitti kokeellista jazzia lyömäsoittimilla. Pe Veli Kujalan sooloesityksessä perinteinen jazz-harmonikka sai uusia vivahteita elo-elektro- niikan avulla. La Säveltäjä ja saksofonisti Esa Pietilä toi musiikkiin myös digitaalisen instrumentin. April Jazz Goes EMMA Jari Haaparanta 51

52 TAPAHTUMAT Taideloma Hiihtolomaviikko EMMAssa taiteen parissa ja omaa taidetta tehden. La su Lasten museofestarit: Paluu kasarilapsuuteen EMMA oli mukana WeeGeen yhteistapahtumassa ohjelmalla, jossa tehtiin taidetta taiteilijan kanssa ja tutkittiin lähiympäristöä yhdessä. La 8.4. Slow Art Day Katsomisen joogaa ja keskitty- misen hetkiä taiteen äärellä. Ohjaajana Meri Mort. Ke 3.5. For Fashion s Sake -näyttelyn avajaiset Näyttely avattiin yleisölle avoimella tapahtumalla. Pe 5.5. / Pe / Pe Performansseja Teatterikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston opiskelijat toivat Joseph Beuysin näyttelyyn uusia näkökulmia ja lähestymistapoja. Performanssit olivat osa perjantain ilmaisillan ohjelmaa. Ti Pre Helsinki Prenaissance@EMMA Huippusuunnittelijoiden elämyksellisessä yhteispresentaatiossa muoti keskusteli taideteosten kanssa installaation ja performanssin muodossa. To Kriittinen on uusi musta / Aalto-yliopiston seminaari 2000-luvun muotia käsittelevän seminaarin puhujat olivat muodintutkimuksen johtavia tutkijoita kansainvälisellä kentällä. La su Avoin ateljee Vaatesuunnittelija Justus K valmisti For Fashion s Sake -näyttelyn asuaan yleisön edessä yhteistyössä mallimestari Suvi Hännisen kanssa. To Off Seasons -avajaiset Kuvataiteilija Hans Rosenströmin ja tanskalaisen Stormglas-taiteilijaduon yhteistyönä syntynyt Off Seasons -ääni-installaatio avattiin yleisölle avoimessa piknik-tilaisuudessa WeeGeen etupihalla. La Espoo-päivä WeeGeellä EMMA oli mukana WeeGeen yhteistapahtumassa ohjelmalla, jossa tehtiin omakuvia, vaikututtiin taiteesta ja tutkittiin eri taiteen muotoja. Pe 1.9. For Fashion s Sake -näyttelyn lopettajaiset Vaatesuunnittelija ja DJ Irene Kostas (Onar) soitti levyjä WeeGeen ilmaisillassa. La Suomi Design -päivä EMMA oli mukana WeeGeen yhteistapahtumassa ohjelmalla, jossa tutustuttiin suomalaiseen nykymuotiin ja For Fashion s Sake -näyttelyyn. Kaikille avoin performatiivinen taidepaja Taidetulli haastoi valtaan ja oikeuksiin liittyviä oletuksia vaihtoehtoisen passin avulla. Pe #Nykytreffit SINKKUJEN YÖ Tapahtuma toi vaihtoehtoja virtuaalisen seurustelukulttuurin rinnalle. Teemalliset kohtaamiset museoissa ja monipuolinen ohjelma jatkuvat yömyöhään tanssin, improvisaation, retropelien ja livemusiikin parissa. Toteutettiin yhteistyössä näyttelykeskus WeeGeen kanssa. 52

53 Pe Aukio: Bryk & Wirkkala -katseluvaraston avajaiset Vuosi huipentui uuden ja ainutlaatuisen kokoelma- ja näyttelytilan suuriin yleisöavajaisiin. Avajaisiin sai ilmoittautua koko vuoden ajan. La su Joulumarkkinat WeeGeen perinteisillä joulumarkkinoilla EMMAssa tehtiin jouluaiheisia taidepajaherkkuja, vaikututtiin taiteesta ja kuultiin kokemusopastuksia näyttelyistä. OPASTUKSET JA TAIDEPAJAT Taidetasting Taidetasting-opastuksella opit käyttämään taideslangia. Omaksut taidehistorioitsijoiden ilmaisuja ja kriitikoiden nokkeluuksia etkä enää jää tuppisuuksi näyttelykierroksilla. Taidetasting-kierroksen jälkeen voit briljeerata taidepuheella tilanteessa kuin tilanteessa. Taidetunti on osallistava opastus valittuun näyttelyyn. Havainnoi ja keskustele yhdessä oppaan ja ryhmäsi kanssa. Innostu ja saa uusia ajatuksia taiteen parissa. Omakuvia-taidepaja Mitä kaikkea omakuva tarkoittaa ja miltä se voi näyttää? Näyttelykäynnin jälkeen tutkitaan omakuvaa heijastusten ja siluettien avulla sekä valmistetaan omakuvat läpinäkyville kalvoille. Taidevartti-yleisöopastukset joka perjantai klo 18 ja joka sunnuntai klo 13. Ilmaisilta WeeGeellä perjantaisin klo

54 Koonti EMMAn asiakaspalautteesta MIELIPITEESI NÄYTTELYISTÄ? Erinomainen Hyvä Välttävä Huono En osaa sanoa Vastaajia Olafur Eliasson Pentagonal Landscapes 29,5 % 37 % 11 % 10,2 % 12,2 % 254 Joseph Beuys: Outside the Box 21,2 % 24,3 % 22,4 % 14,9 % 17,3 % 255 Saatamoisen säätiön kokoelmanäyttely 23,4 % 42,3 % 6,6 % 2,3 % 25,6 % 740 Kosketus Ernst Mether-Borgström 55,8 % 31,3 % 4,8 % 2,6 % 5,5 % 568 Sarah Morris 21,5 % 50,9 % 11,6 % 3,2 % 12,8 % 554 Bryk & Wirkkala katseluvarasto 33,9 % 42,3 % 9,5 % 3 % 11,3 % 168 Keskiarvo 30,9 % 38 % 11 % 6 % 14,1 % 100 % Erinomainen 30,9 % Hyvä 38 % Välttävä 11 % Huono 6 % En osaa sanoa 14,1 % MIELIPITEESI PALVELUISTA? Erinomainen Hyvä Välttävä Huono En osaa sanoa Vastaajia Varaustilanne 33 % 31,7 % 3,2 % 1,8 % 30,3 % 218 Opastukset 36,6 % 45,7 % 8,3 % 2,4 % 7,1 % 339 Taidepajat 25,2 % 45,7 % 7,9 % 1,8 % 19,4 % 278 Taidepajojen tarjoilu 16,5 % 33,0 % 14,2 % 8 % 28,4 % 261 Asiakaspalvelu näyttelytilassa 35,2 % 46,3 % 4,7 % 1,2 % 12,6 % 798 Keskiarvo 29,3 % 40,5 % 7,7 % 3 % 19,6 % 100 % Erinomainen 29,3 % Hyvä 40,5 % Välttävä 7,7 % Huono 3 % En osaa sanoa 19,6 % 54

55 Opastus- ja taidepajatoiminta Ryhmiä Osallistujia Opastettuja ryhmiä (sis.taidepajat) Yhteensä alle 18-vuotiaiden ryhmiä Senioriryhmiä Maksuttomat palvelut Maksuttomia Taidevartti-yleisöopastuksia Kaikille avoimia Taidepajoja Asiantuntijaopastuksia (sis.tilattuihin) Maksuttomia opastuksia Alle 18-vuotiaille (sis.tilattuihin) Yhteistyökumppaneille, markkinointina* *eivät kaikki maksullisia Tilatut opastukset Taidevartti, Taidetunti ja Taidetasting Taidepajat joista lasten Pajakutsuja ja aikuisten Taidepajoja ja koululaisten Taidepajoja KULPS-opastukset Lastentunnit Tapahtumat, sisältäen toiminnallisen tilan Päiväkoti-, koululais- ja 2. asteen opiskelijaryhmiä

56 KONSERVOINTI Kokoelmien säilymiseen ja esittämiseen tähtäävän konservoinnin perustyön lisäksi yksi vuoden laajimpia projekteja oli TWRB-kokoelman katseluvaraston ja näyttelytilan suunnitteluun osallistuminen. Uusien, kokoelmaa yleisölle uudella tavalla avaavien museaalisten säilytysratkaisujen suunnittelu on kehittämistyötä, joka jatkuu aktiivisesti tulevinakin vuosina. Kosketus-kokoelmanäyttelyssä mittavin muutos oli Agoralla esillä olleiden teosten siirto ja valmistelu väliaikaissäilytykseen Olafur Eliassonin näyttelyn tieltä. Pitkäaikaislainatoiminnassa konservointia työllistivät edelleen Espoon sairaalaan sijoitettavat taideteokset. Tätä laajaa projektia jatkettiin paperipohjaisten teosten konservoinnilla ja kehystyksellä. Pienempiä teoseriä vietiin pitkäaikaislainaan myös muihin uusiin talletuskohteisiin, kuten mm. Opinmäen kampuksen koululle ja päiväkotiin, jonne valmisteltiin mm. useita maalauksia, jotka huollettiin ja osin myös suojattiin niille varta vasten suunnitelluilla tilakehyksillä. Rakennushankkeiden ja remonttien tieltä siirrettiin teoksia EMMAn säilytystiloihin useista kaupungin virastoista ja muista kaupungin yksiköistä. Yhteistyössä Espoon Teknisen ja ympäristötoimen yksiköiden kanssa suunniteltiin ja toteutettiin myös isokokoisen, Veräjäpellon koulun ulkoseinälle kiinnitetyn Marjatta Weckströmin betonireliefin poisto ja väliaikaissäilytys ennen sen uutta sijoittamista. Saastamoisen Säätiön ja EMMAn kokoelma karttuivat yhteensä 127:llä teoksella. Monet teoksista olivat konseptiteoksia ja moniosaisia installaatioita, jotka ovat myös dokumentoinnin kannalta haastavia. Teosten uudelleenesittämisen mahdollistamiseksi ja tietojen tallentamiseksi aloitettiin siksi uuden, installaatioille räätälöidyn dokumentointilomakkeen kehittäminen, mitä jatketaan vuonna oli laaja, ja piti sisällään kuntotarkastusten lisäksi pakkausja installointidokumentoinnin. Joseph Beuys: Outside the Box -näyttelyä varten suuri osa paperiteoksista kehystettiin EMMAssa konservaattorin toteuttamin kiinnityksin. Näyttelyn ripustuksessa huomioitiin erityisesti teosturvallisuuden toteutuminen. Myös Heli Rekulan Linnuntietä-näyttelyn teoksia tarkastusten lisäksi kehystettiin. Sarah Morrisin näyttely koostui elokuvista, seinämaalauksesta ja erityisen herkkäpintaisista maalauksista, joihin konservaattorin teostarkastukset etenkin kohdistuivat. Ernst Mether-Borgströmin näyttelyä valmisteltiin tarkastamalla ja tarvittaessa myös konservoimalla näyttelyn teokset. Työ oli mittava, ja samalla tarkastuksen ja dokumentoinnin ohessa mielenkiintoinen mahdollisuus tutustua lähemmin myös Mether-Borgströmin säätiön omistuksessa olevaan laajaan arkistomateriaaliin. Nokian lahjoituskokoelma -näyttelyn dokumentaatio toteutettiin uushankintaprosessiin liittyvin toimenpitein teosten tullessa osaksi EMMAn kokoelmaa. Teostarkastusten yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomiota suunnitelmalliseen ennaltaehkäisevään konservointiin, jonka merkitys konservointityössä on korostunut entisestään. EMMAn ja SEBin yhteistyönä aloitetussa projektissa Eteläesplanadin katutasossa esitettiin ensimmäisenä Paula Lehtosen Syaani Meri -teos. Tämä EMMAn kokoelmaan hankittu installaatio dokumentoitiin tarkasti sisällyttäen siihen taiteilijan suunnitelmasta poikkeavat ratkaisut sekä tulevaisuuden esillepanojen ohjeistuksen. NÄYTTELYKONSERVOINTI Lainateosten tulo- ja lähtötarkastusten ohella konservaattorit olivat aktiivisesti mukana niin näyttelyiden suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Olafur Eliassonin Pentagonal Landscapes -näyttelyn teosdokumentaatio 56

57 57

58 MUSEOTEKNIIKKA Kuten edellisinä vuosina EMMA tekniikka on keskittynyt näyttelytuotantoihin, kokoelmahoitoon, sekä yleisötyön tekniseen tukeen. Näyttelytyössä tekniikka on pyrkinyt palvelemaan sekä taiteilijoita että kuraattoria parhaalla mahdollisella tavalla. Ongelmaratkaisua on vaadittu erityisesti vuoden 2017 päänäyttelyissä, esimerkkejä tästä ovat Olafur Eliassonin valoinstallaation asennus, Paula Lehtosen teoksen tekninen suunnittelu SEBin toimistoon tai Beuys-näyttelyn ripustusratkaisut. Vuoden aikana on piirretty koko näyttelykerros SketchUp-sovellukseen. Näyttelytilan digitaalinen 3D- pohja tulee tulevaisuudessa auttamaan koko EMMAn henkilökuntaa sekä taiteilijoita näyttelyiden suunnittelussa ja niiden ylläpidossa. Kokoelmatyössä tekniikka on keskittynyt laina- ja pitkäaikaislainatoiminnan lisäksi varastojen järjestämiseen. Erityisesti Länsituulentien varaston irtisanominen on ollut työllistävä. Loppuvuoden aikana lähes koko Valtosen lahjoittama kokoelma siirrettiin Länsituulentien varastolta EMMAn WeeGee-talossa sijaitsevaan varastoon. Lisäksi on varastoissa on tehty ratkaisuja, joilla on saatu Saastamoisen kokoelman varastoon lisää tilaa. Varastojärjestelyiden kehitystyö jatkuu vuonna 2018, hankkimalla mm. EMMA varastoon lisää verkkosäilytystilaa. Saastamoisen kokoelmalle toteutettiin osittainen inventointi, joka tulee jatkumaan tulevien vuosien aikana Loppusyksystä koko tekniikan osastoa työllisti erityisesti Aukio. Tekniikka on ollut konseptin kehityksessä mukana suunnittelemalla säilytys- ja esitysratkaisuja. Toteutusvaiheessa koko projektia voi verrata keskikokoisen taidevaraston siirtoon ja inventointiin. Aukiossa on myös käytetty AV-tekniikka ja digitaalisia käyttöliittymiä joilla esitetään mm. lehtiarkistoa. EMMAn tekniikka oli osittain vastuussa näiden kehityksestä ja toteutti asennukset kokonaan itse. 58

59 MARKKINOINTI, VIESTINTÄ & YRITYSYHTEISTYÖ EMMAn vuoden 2017 laaja näyttelytarjonta ja Länsimetron avautumisen yhteydessä julkistettu Emma jättää jäljen -teoskokonaisuus mahdollistivat markkinoinnille ja viestinnälle vahvan sisältöpohjan puhutella useita kohderyhmiä. Nykytaiteen megatähtien ja modernismin klassikoiden lisäksi markkinointi ja viestintä nostivat esiin erityisesti EMMAn uusia avauksia yleisöpalveluiden ja kokoelmatoiminnan parista. Vuoden 2017 markkinoinnin suurimmat panostukset kohdistuivat helmikuussa avautuneeseen Olafur Eliassonin vuoden päänäyttelyymme sekä sen kanssa yhtäaikaisesti avautuneeseen Joseph Beuysin näyttelyyn. Näyttelyiden yhteiskampanja tavoitti helsinkiläiset ja espoolaiset erittäin laajasti ja näkyvästi ulkomainosyhtiö JCDecauxin kanssa solmitun kahden vuoden yhteistyösopimuksen tuoman näkyvyyden myötä. Yhteistyössä designtoimisto Kuudennen kanssa toteutettu Eliassonin näyttelyn ilme ja julkaisu saivat huomioita merkittävissä kansainvälisissä designalan medioissa ja saavuttivat menestystä graafisen alan kilpailuissa. Olafur Eliassonin näyttely palkittiin Identiteetti-sarjassa Vuoden Huipuissa Hopeahuippu-palkinnolla ja julkaisu sai puolestaan Kultahuipun Julkaisugrafiikka-sarjassa. Vuoden alussa lanseerattiin uutena avauksena EMMA Talks -keskustelusarja, joka käynnistyi menestyksekkäästi Vahanen-yhtiöiden EMMA PRO -yritysklubijäsenyyden tuella. Vuoden tärkeimpänä uutena avauksena lanseerasimme yhteistyössä Espoon kaupungin, Näyttelykeskus WeeGeen ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kanssa uuden Bryk-Wirkkala-katseluvaraston ja Aukio- 59

60 tilan suurelle yleisölle. Markkinoinnissa ja viestinnässä hyödynnettiin läpi vuoden vahvasti sosiaalista mediaa sekä myös sosiaalisen median vaikuttajia. Sosiaalisen median kanaviemme seuraajat kasvoivat edelleen merkittävästi ja Instagramissa ylitimme seuraajan rajan. Vetovoimaisten sisältöjen ja aktiivisen viestinnän kautta EMMAn saama mediajulkisuus kasvoi jälleen yhdessä kävijämäärän kanssa. EMMAn kävijämäärä nousi :een kasvaen 8% edellisvuodesta ja mediahuomion arvo painetussa mediassa kasvoi 5,7% nostaen arvon euroon. Lisäksi EMMAn Ernst Mether- Borgströmin 100-vuotisjuhlavuoden näyttelyyn toteuttamastamme dokumentista tehtiin esityssopimus YLEn kanssa. Yritysyhteistyö jatkui edellisvuodesta Suomen Taitoluisteluliiton kanssa. Lisäksi solmimme uudet sponsorisopimukset Tikkurila Oyj:n ja JCDecaux Finlandin kanssa. EMMA PRO -yritysklubi vahvisti asemaansa erityisesti Vahanen-yhtiöiden kanssa solmitun Partner-tason jäsenyyden myötä. 60

61 Medianäkyvyys Lähde: EMMAn mediaseuranta M-Brain Osumien lukumäärä, koko mediakenttä. Yhteensä / 17 2 / 17 3 / 17 4 / 17 5 / 17 6 / 17 7 / 17 8/ 17 9 / / / / Osumien vastaava mainosarvo ( ), painettu media. Yhteensä / 17 2 / 17 3 / 17 4 / 17 5 / 17 6 / 17 7 / 17 8/ 17 9 / / / / Sanomalehdet 77 % Aikakauslehdet 20 % TV 2 % Julkisuuden intermediajakauma, Radio 1 % 61

62 EMMAn lehdistötiedotteet EMMA ja April Jazz tuovat jazzin taidemuseoon EMMA ja Vahanen yhteistyöhön EMMA Talksin puhujina Eliassonin studion näyttelypäällikkö ja muita alan huippunimiä 7.2. Olafur Eliasson: Pentagonal Landscapes avautuu EMMAssa 7.2. Joseph Beuys: Outside the Box avautuu EMMAssa Ainutlaatuinen taidekokonaisuus uudessa Espoon sairaalassa EMMA tuo muotia taidemuseoon EMMA avaa Suomen ensimmäisen 4K-tekniikkaa hyödyntävän tilan mediataiteelle 4.4. Suomen taideakatemian palkintoehdokkaat julki EMMA rakentaa uutta näyttelykonseptia Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kokoelmien ympärille 2.5. For Fashion s Sake avautuu EMMAssa yleisöavajaisilla 2.5. Julkisen taiteen teos kevätkotiin Rut Bryk: Taikalaatikko -kiertue jatkaa Falkenbergiin ja Turkuun Nokia lahjoittaa nykytaiteen kokoelman taidemuseo EMMAlle Suomi 100 julkaisuvuoden kunniaksi Sarah Morrisin 30-metrisen seinämaalauksen syntyä pääsee seuraamaan EMMAssa Kuvataiteilija Outi Pieskille Suomen Taideakatemian palkinto 2.6. Arja Miller EMMAn näyttelyintendentiksi Rut Bryk Elämän taide on vuoden paras taidekirja Ernst Mether-Borgströmin satavuotisjuhlanäyttely avautuu Sarah Morrisin nykytaiteen säestyksellä EMMA tuo Hans Rosenströmin taidetta Tapiolan taivaan alle Helsingin Juhlaviikoilla Yleisö kuratoi EMMAn syksyn mediataideohjelman Tapiolan metroaseman taideteos julki Mikko Joensuu ja Sonya Lindfors mukana WeeGeen Nykytreffeillä EMMAn kevään 2018 näyttelyissä sukelletaan pinnanalaiseen todellisuuteen Heli Rekulan kahdeksanvuotisen työn tulos esille EMMAan Ernst-Mether Borgströmin taidetta Finlandia Trophyyn SEB ja EMMA tuovat nykytaidetta Helsingin keskustaan Niittykummun metroaseman uusi alikulkukäytävä on taide-elämys Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kokoelmat ensimmäistä kertaa esillä EMMAssa April Jazz Goes EMMA: Tilausteos Raoul Björkenheimilta Kutsu osallistumaan: Helsingin taideistituutiot sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta Meret Oppenheimin surrealistista taidetta, muotia ja runoutta EMMAn kevään päänäyttelyssä 62

63 EMMAn julkaisut 2017 Joseph Beuys Outside the Box Joseph Beuys Through Contemporary Visions ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 51/2017 Lönnberg Print & Promo, 2017 Olafur Eliasson: Pentagonal landscapes ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 52/2017 Lönnberg Print & Promo, 2017 Toipuminen ja taide Espoon sairaalassa ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 53/2017 Erweko Oy, 2017 Recovery and art in Espoo hospital ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 54/2017 Erweko Oy, 2017 Återhämtning och konst på Esbo sjukhus ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 61/2017 Erweko Oy, 2017 Ernst Mether-Borgström (suomi) ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 56/2017 Bookwell Oy, 2017 Ernst Mether-Borgström (ruotsi) ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 57/2017 Bookwell Oy, 2017 Toipuminen ja taide Espoon sairaalassa (verkkojulkaisu) ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 59/2017 Recovery and art in Espoo hospital (verkkojulkaisu) ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 60/2017 Återhämtning och konst på Esbo sjukhus (verkkojulkaisu) ISBN EMMA Espoon modernin taiteen museon julkaisuja 61/2017 EMMAn vuonna 2017 julkaisemista kirjoista Vuoden kauneimpien kirjojen kokoelmaan valittiin Ernst Mether-Borgströmin ja Olafur Eliassonin julkaisut, joille myönnettiin Kirjataiteen kaunis kirja -kunniakirja. Olafur Eliasson -julkaisu sai myös Vuoden huippujen Vuoden Kultahuippu -palkinnon. 63

64 EMMA SHOP Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijoiden Heini Riitahuhdan ja Jasmin Anoschkin keramiikkaa. EMMA Shopin vuosi 2017 oli uusien yhteistyökumppaneiden ja vahvojen näyttelykohtaisten tuotesisältöjen toimintavuosi. EMMA Shop toteutti yhdessä Mether-Borgströmin säätiön kanssa laajan, näyttelykohtaisen tuotevalikoiman kesälle Ensimmäistä kertaa EMMA Shopilla toteutettiin näin laaja teoskuviin perustuva tuotekokonaisuus. Valikoimaan kuului julisteita, postikortteja, vihkoja, magneetteja, tulitikkuja, muovi- ja pahvitaskuja sekä serviettipaketti. Yhteistyö Kansallisgallerian kanssa toi valikoimaan myös Mether-Borgströmin Nappipeli-teoksen (1961) kuvalla olevan huivin, muistikirjan sekä magneetin. EMMAn museokauppatoiminnassa keskitytään pääsääntöisesti ajankohtaisiin näyttely- ja tapahtumakohtaisiin tuotekokonaisuuksiin sekä näitä täydentäviin oheistuotteisiin, joista monet, kuten ilmakasvit ja käsintehty keramiikka, ovat nousseet suosituiksi. Joulumyynnin osuus on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Uutena yhteistyökumppanina Arabian Taideosastoyh distyksen taiteilijat suunnittelivat EMMA Shopille uniikkien keramiikkalaattojen tuotekokonaisuuden. Joulun tuotevalikoimaan kuuluivat myös Tapio Wirkkalan suunnittelemat keraamiset Kuikat, Pollot sekä suositut Paperipussivaasit. Rut Brykin perhoset olivat lentäneet postikortteihin, vuosikalenteriin, vihkoihin sekä julisteisiin. EMMAn ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa toteutettiin asiakkailta kiitosta saanut jouluesite. Tulevaisuudessa tavoitteena on toteuttaa yleisesite EMMA Shopin sisäl löistä yhdessä talon museoiden kanssa. EMMA Shop kutsui marraskuun lopussa yhteistapaamiseen museokauppavastaavia lähiseuduilta. Tapaamisen tavoitteena oli verkostoitua ja jakaa osaamista ja vinkkejä museokauppojen toimintaan liittyen. Mukana tapaamisessa olivat: Kansallisgalleria, HAM, Taide- ja museokeskus Sinkka, Serlachius-museot, Helsingin kaupunginmuseo, Taidehalli, Kansallismuseo, Turun taidemuseo, Vantaan kaupungin museo sekä Kellomuseo ja Lelumuseo Hevosenkenkä. EMMA Shopilla keskityttiin vuonna 2017 erityisesti kokonaisvaltaiseen museokauppaelämykseen, johon kuuluvat elämyksellinen, vahva visuaalinen somistus, valaistus, musiikki ja erilaiset materiaalit. Myymälän henkilökunta vastaanotti vuoden aikana suullista, kiitettävää palautetta ennätyksellisesti. Asiakkaat antoivat kiitosta jatkuvasta uudistumisesta niin tuotevalikoiman kuin visuaalisen ilmeenkin taholta. 64

65 Tapio Wirkkalan Paperipussivaasit. Ernst Mether-Borgströmin tuotevalikoimaa: takkatikut ja muistikirja. 65

66 HALLINTO, TALOUS & HENKILÖSTÖ Espoon taidemuseosäätiön kaksivuotiskauden ( ) jälkimmäisellä puoliskolla puheenjohtajana toimi edelleen Saija Äikäs ja varapuheenjohtajana Petteri Karttunen. Muut hallituksen jäsenet olivat Jarmo Kanerva, Päivi Karttunen, Seppo Niiranen, Johanna Sipola, Anna Tuori, Riitta Valorinta ja Sakari Wuolijoki. Hallituksen sisällä toimi kaksi asioita valmistelevaa toimikuntaa: nimitys- ja näyttelyvaliokunnat. Vuoden aikana museon strategiaa kirkastettiin ja hallitus hyväksyi syksypuolella päivitetyn strategian. Strategian tavoitteena on entistä vaikuttavampi taidemuseotyö, joka saavutetaan paneutumalla laadukkaisiin sisältöihin ja ihmisten kohtaamiseen sekä hyödyntämällä museon ainutlaatuista ympäristöä toiminnassa ja viestinnässä. EMMAssa tehty strategiatyö ja projektityöskentelymalli mahdollistivat talouden tarkan seurannan mikrotasolla ja tasapainon säätiön tasolla. Oman tulonhankinnan osuus pysyi ennallaan: 18 %. Aition ja EMMA PRO -yritysklubin lanseerauksen myötä uskotaan omantulonhankinnan pitkäjänteiseen kasvuun. Museokortin saavuttama suosio lisäsi kävijämääriä. Museokorttitulot muodostavat jo merkittävän osan museon lipputuloista. Kulut toteutuivat odotetun mukaisesti ja esimerkiksi Aukio-tilaan tehdyt suuret investoinnit pysyivät hallinnassa. EMMA sai Museovirastolta euron avustuksen Aukion digitaalisten sisältöjen työstöön. Kulttuurilautakunnan myöntämää toiminta-avustusta vastaan EMMA suorittaa säätiön toiminnan tarkoituspykälän mukaisia vastikkeettomia palveluita Espoon kaupungille, kuten lainaa taideteoksia, tarjoaa asiantuntijapalveluita kaupungin taidehankkeissa sekä tarjoaa maksuttomia opastuksia perusnäyttelyyn päiväkoti- ja peruskouluryhmille. Taidehankintoja tehtiin eurolla ja muita investointeja eurolla. Taidelahjoituksia kirjattiin euron edestä. Pääosa lahjoituksista saatiin Espoon uudesta sairaalasta sekä Nokian kokoelmasta. EMMA -kokoelmaan liitettyjen lahjoitusteosten myötä taseen loppusumma kasvoi ed. tilikaudesta ,34 euroa. Taseen loppusumma on ,48 euroa. Emman henkilöstö EMMAn henkilöstö on erittäin sitoutunutta ja osallistuvaa. Olennainen osa EMMAn organisaatiokulttuuria on yhteistoiminnallisuus sekä yhteistyössä tapahtuva kehittäminen ja kehittyminen. Tämän vahvuuden ympärille rakentuu EMMAn HR. Työhyvinvointia kehitettiin Kokonaisergonomian (fyysinen, kognitiivinen ja organisatorinen) käsitteen alle sijoitetuilla projekteilla. Kokonaisergonomia kattaa luontevasti sekä yksilön, prosessien että koko organisaation toiminnan kehittämisen. Se mahdollistaa eri kokoisten hankkeiden kautta yksittäisenkin työntekijän vaikutusmahdollisuudet kokonaisuuden kehittämisessä ja sitoo suuremmat kokonaisuudet osaksi työntekijän arkitodellisuutta hahmottaen näin paremmin kehittämisen systeemistä kokonaisuutta ja strategian asettamia päämääriä. Hankkeen kehittämisprojekteja olivat mm. projektimallin koulutus sekä projektikäsikirjan luominen, Itsensä johtamisen -koulutus, asiantuntijaluennot mm. fyysisestä ergonomiasta, viikottainen huoltohetki-taukojumppa taiteen keskellä, sisäisen viestinnän kehittäminen yhdessä viestintäagenttien kanssa sekä esimiesten johtajakoulutukset. Toiminnan vaikuttavuutta mitataan uudistuneella työhyvinvointikyselyllä syksyllä Asiakaspalveluhenkilöstön toimintakulttuuri on kehittynyt osallistavaan suuntaan, kun työntekijöitä on otettu aktiivisesti mukaan projekteihin ja prosesseihin. Osa-aikaisten työntekijöiden osaamista on hyödynnetty laajasti mm. luovan piirtämisen opastuksilla sekä 2018 lanseerattavalla hyvinvointiopastuksilla. Kokonaispalkitsemismalli uudistetaan vuoden 2018 aikana yhteistyössä henkilöstön kanssa. Palkitseminen rakennetaan strategiaa tukevaksi ja toimintaa ohjaavaksi. Malli tulee antamaan esimiehille joustavammat ja kohdennetummat mahdollisuudet monimuotoiseen palkitsemiseen ja toiminnan johtamiseen. Työntekijöille malli antaa mahdollisuuden vaikuttaa sekä omaan palkitsemiseen että johtamiseen. Kehityskeskustelut, osaamiskartoitus, 270-työyhteisötaitopalautteet, osaamisen kehittämisen prosessit sekä esimieskoulutukseen panostaminen ovat osaltaan vuosien varrella rakentaneet vahvan pohjan työn vaativuuden sekä osaamisen ja pätevyyden arvioinnille koko organisaation tasolla. Palkitsemismallin uudistamisella vahvistamme myös EMMAn työnantajamielikuvaa ja varmistamme jatkossakin ammattitaitoisen ja kehittymisorientoituneen henkilöstön sitoutumisen toteuttamaan EMMAn kunnianhimoista visiota. 66

67 HENKILÖSTÖ Vakituisten kokoaikaisten toimien lukumäärä Tuottajan toimi vakinaistettu HENKILÖTYÖVUODET Vakituinen kokoaikainen henkilöstö (sis. sijaiset) 42,37 36,58 Vakituinen osa-aikainen henkilöstö (freelancerit) 4,02 5,73 Määräaikainen henkilöstö (projektit) 2,65 2,10 Yhteensä 49,03 44,41 VAKITUISEN HENKILÖKUNNAN VAPAAT Perhevapaa 4 hlöä 5 hlöä Osittainen hoitovapaa 2 hlöä 2 hlöä Opintovapaa 1 hlö 3 hlöä Vuorotteluvapaa - - TYÖHARJOITTELIJAT Palkalliset Taidehistoria (Yliopisto) 3 hlöä 6 kk Historia (Yliopisto) 1 hlö 1 kk Kuvataideakatemia 6 hlöä 3 kk Muut Kulttuuri-TET 6 hlöä 2,25 kk Praxis-maisteriohjelma (Yliopisto) 1 hlö 2 kk Suomen kieli (Luksia) 1 hlö 0,5 kk Liiketalous (Keskuspuiston ammattiopisto) 1 hlö 2 kk Kulttuurituottaja (Humak) 1 hlö 2 kk Kuvataidekasvatus (Aalto) 1 hlö 0,5 kk YHTEISET KOULUTUKSET Työfysioterapeutin luento työergonomiasta Projektityön perusvalmennus Projektityöskentelyn pelisäännöt -työpaja Kiire ja itsensä johtaminen -workshop Esimiesfoorumit: Ajankohtaiset asiat esimiestyössä Taiteen vaikuttavuus: ICOMin säännöt ja etiikka -lukupiirit Toimintavuoden Kick Off SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaoloprosentti 2,73 % 2,62 % Terveys % (ei lainkaan sairastaneet) 36,90 % (31 / 84) 28,95 % (22 / 76) Sairauspäiviä keskimäärin 6,9 pvä / hlö 6,7 pvä / hlö OSAAMISEN KEHITTÄMINEN (1 päivä = 6 tuntia) (sis. näyttelyinfot asiakaspalvelijoille, katselmukset, 456 pvä 337 pvä seminaarimatkat, messut, koulutukset ) 67