Kunta Kunnan nimi: Juva

Transkriptio

1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Juvan Kodinonni Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunta Kunnan nimi: Juva Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: Essote Toimintayksikön nimi Juvan Kodinonni Oy Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Väätäisentie 2 c Juva vastaava sairaanhoitaja Mari Harmoinen p mari.harmoinen@juvankodinonni.fi Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Kotipalvelut, kodinhoito, kotipalveluiden tukipalvelut ja kotisairaanhoito. Palveluita aikuisväestölle, ikäihmisille, vammaisille sekä lapsiperheille. Toimintayksikön katuosoite Väätäisentie 2 c 20 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Mari Harmoinen Postitoimipaikka Juva Puhelin Sähköposti mari.harmoinen@juvankodinonni.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Yksityisten sosiaalipalveluiden lupa ISHL /So-17 Terveydenhuollon lupa ISHL /So-35 Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

2 Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Kotisiivous ja hoivapalvelu Tuomi, lähihoitaja Tuula Haajanen, hoiva- ja siivouspalvelua ostetaan tarvittaessa kiiretilanteissa. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Tuotamme monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti kotiin vietäviä palveluja aikuisväestölle, ikäihmisille, vammaisille ja lapsiperheille. Toimimme asiakaslähtöisesti ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen tukemalla yksilöllisesti asiakkaan pärjäämistä omassa kodissaan. Arvot ja toimintaperiaatteet itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen asiakaslähtöinen työskentely, asiakkaan arjessa mukana oleminen kokonaisvaltaisuus ammatillisuus ja se kehittäminen kuntouttava työote RISKINHALLINTA (4.1.3) Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Kriittisiä kohtia kotiin vietävissä palveluissa henkilöstöön liittyvät riskit; liikkuva työ, vuorotyö, vaara- ja uhkatilanteet, infektiot ja tarttuvat taudit asiakkaan tiloihin ja kotiin liittyvät riskit; kodin tilat, apuvälineet ja kodin laitteet, paloturvallisuus, nostot ja siirrot, uhkaava käytös lääkehoitoon ja sen toteuttamiseen liittyvät riskit; lääkkeiden turvallinen ja asianmukainen säilytys asiakkaan kotona, lääkepoikkeamat, läheltä piti-tilanteet tietosuojaan ja asiakasrekisteriin liittyvät riskit palveluntuottamiseen ja hoitoon liittyvät riskit Henkilöstölle käytössä lomakkeet lääkepoikkeamasta, läheltä piti-tilanteesta, haittatapahtumasta sekä vaaratilanteesta ilmoittamista varten. Tarvittaessa olemme yhteydessä mm. työterveyshuoltoon. Liite 1. Ilmoitus vaaratilanteesta / haittatapahtumasta Liite 2. Ilmoitus lääkepoikkeamasta / läheltä piti-tilanteesta Riskinhallinnan työnjako Riskienhallinta on koko työyhteisön yhteinen asia. Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista sekä siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Myönteisen asenneympäristön luominen on tärkeää turvallisuusasioissa. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä ja työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinta on jatkuvasti käytännössä mukana elävä asia. Henkilöstö pyritään sitouttamaan ja osallistumaan siihen, huomioiden eri ammattiryhmät ja heidän tehtävänkuvansa. 2

3 Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumista sekä laatu- ja lääkepoikkeamista täytetään lomake, jossa tapahtuma kuvataan. Tilanne käydään läpi työyhteisössä mahdollisimman pian, päätetään toimenpiteet sekä seuranta, jotka kirjataan. Tarvittaessa keskustellaan asiakkaan ja omaisen/läheisen/edunvalvojan kanssa ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tilanteista otetaan opiksi. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Tapahtumat käydään läpi asianosaisten kanssa ja henkilöstöpalaverissa. Tapahtuneesta täytetään lomake. Mietitään yhdessä miksi näin tapahtui ja mitä olisi voitu tehdä toisin. Tapahtumat dokumentoidaan. Korjaavat toimenpiteet Keskustellen selvitetään miksi poikkeama tapahtui ja sen laadusta riippuen määritellään korjaavat toimenpiteet ja pyritään estämään tilanteen toistuminen. Asiat kirjataan ja seurataan, että korjaavat toimenpiteet tapahtuvat. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Asiat otetaan esille viipymättä ja niihin pyritään vaikuttamaan. Poikkeamiin suhtaudutaan vakavuudella, mutta keskustellen ja syyllistämättä. Mikäli poikkeama liittyy laitteisiin, välineisiin tai hoitotarvikkeisiin, asia korjataan mahdollisimman pian. Muutoksista tiedottaminen Asioista raportoidaan eteenpäin päivittäin ja henkilöstön tietoon muutokset saatetaan heti. Ulkopuolisten kanssa neuvotellaan tarvittaessa, yhteistyötahoihin ollaan yhteydessä sähköpostilla tai puhelimitse. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Vastaava sairaanhoitaja Mari Harmoinen, lähihoitaja Sanna Purhonen. Henkilökuntaa on kuultu suunnitelmaa varten. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Mari Harmoinen Väätäisentie 2 c Juva p mari.harmoinen@juvankodinonni.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia tai kuitenkin kerran vuodessa. 3

4 Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään aina, kun tapahtuu toiminnan kannalta keskeisiä muutoksia tai vähintään vuosittain. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma on saatavilla yrityksen toimipisteessä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Se on mukana myös ensimmäisellä käynnillä asiakkaan kotona. Lisäksi se on nähtävillä Essoten sekä Juvan Kodinonnen verkkosivuilla. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Asiakkaan kotona ensimmäisellä käynnillä ja aina pyydettäessä, yrityksen toimistotiloissa ilmoitustaululla sekä Essoten ja yrityksen verkkosivuilla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Asiakkaan palveluntarpeen kartoitusta tehdään keskustelemalla asiakkaan ja hänen omaisensa/läheisensä/laillisen edustajansa kanssa. Kuullaan ja huomioidaan eri näkemykset ja pyritään huomioimaan mahdollisimman laajasti kaikki hoidon tarpeeseen liittyvät asiat ja seikat. Käytössä olevat toimintakykymittarit IADL ja KATZ, sekä kaatumisvaaran arviointiin FRAT. Arviointia tehdään myös yhteistyössä Essoten palveluohjauksen kanssa esim. silloin, kun kartoitetaan erilaisten tukipalveluiden tarvetta. Ravatar-arvioinnit tehdään yhdessä Essoten palveluohjauksen kanssa, jotta saadaan yhteiseen tietojärjestelmään aina ajantasainen ja mahd. muuttunut tieto, joka on esim. SAS-ryhmän käytettävissä tarvittaessa. Joka tapauksessa, aina arvioinnin tavoitteena on rakentaa palvelut niin, että ne tukevat asiakkaan hyvinvointia, toimintakykyä ja pärjäämistä omassa kodissaan. Muistisairaiden asiakkaiden osalta olemme sopineet Essoten (Juvan) muistihoitajan kanssa, että hän tekee MMSE- sekä Cerad-seurannat sekä seurannassa oleville että uusille sitä tarvitseville asiakkaillemme. Hänellä käytössään myös muita mittareita, kuten depressioseula GDS-15, toimintakykymittarit IADL ja KATZ sekä kaatumisvaaran arviointiin FRAT joita hän voi käyttää harkintansa mukaan. Tällä järjestelyllä varmistamme hoidon jatkuvuuden sekä saadaan kirjaukset yhteiseen tietojärjestelmään. Muistihoitaja on myös linkki lääkäriin tarvittaessa ja välittää sitten meille tiedon muutoksista, esim. lääkitykseen liittyvistä asioista. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asiakas ja hänen tilanteensa/tarpeensa on tärkeimmässä osassa suunniteltaessa, mukana lisäksi mahdollisesti omainen/läheinen ja/tai muu hoitoon osallistuva taho. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. 4

5 Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteisen keskustelun ja suunnittelun pohjalta, arvioiden monipuolisesti asiakkaan avun ja palveluiden tarvetta. Tärkeää on huomioida yksilöllisyys. Kuullaan keskusteluun osallistuvia osapuolia ja otetaan huomioon tarpeet ja toiveet sekä toimintakykymittareilla saadut tulokset. Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään puolivuosittain tai useammin mikäli asiakkaan tilanteessa tai voinnissa tapahtuu sitä vaativia muutoksia. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Asioista keskustellaan ja henkilöstö tuo näkemystään ja huomioitaan hoitoon ja sen suunnitteluun sekä asiakkaan tarpeisiin liittyen. Yhdessä arvioidaan myös suunnitelman toteutumista. Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 ) Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 :n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille. Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Suunnitelma laaditaan palvelunostajan kanssa tapauskohtaisesti. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun ja omannäköiseen elämään kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, yksityisyyttään ja vakaumustaan. Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palveluiden ja hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Asiakkaan toivomukset, mielipiteet, etu, yksilölliset tarpeet sekä kulttuuritausta on huomioitava ja itsemääräämisoikeuden toteutumista tuettava palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Työskennellessä asiakkaan omassa kodissa on ensiarvoisen tärkeää arvostaa asiakkaan tahtoa ja mielipiteitä. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan tukemalla asiakasta arkipäivän toimissa ja antamalla asiakkaalle mahdollisuus hyödyntää omia voimavarojaan. Palveluiden ajankohta suunnitellaan asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Turvallisuusnäkökulmat huomioidaan. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Mahdollisiin rajoittamistoimenpiteisiin tulee aina olla perusteltu syy ja kyseessä tilanne, jossa asiakkaan terveys tai turvallisuus on uhattuna. Asiasta keskustellaan aina sosiaali- tai terveydenhuollon viranomaisten kanssa ja toimitaan saatujen ohjeiden perusteella. Kyseessä on aina yksittäinen tilanne, josta tehdään kirjaukset ja dokumentoinnit sen vaatimalla tavalla. 5

6 Asiakkaan kohtelu Asiakkaan asiallinen ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava kohtelu on tärkeä työtä ohjaava periaate. Henkilöstön kanssa keskustellaan asiakastilanteista ja -kohtaamisista, tuodaan jaettavaksi kokemuksia. Hyvä ja luottavainen työilmapiiri mahdollistaa avoimen keskustelun. Esimiehellä on hyvä tuntemus työntekijöiden tavasta kohdata asiakkaita. Asiakkaiden kanssa keskustellaan heidän kokemuksistaan palvelusta ja yhteistyöstä. Mikäli ilmenee epäasiallista käyttäytymistä/kohtelua, kuullaan ensin työntekijää ja asiakasta sekä mahdollisesti muita asianosaisia. Asiakasta ohjataan muistutuksen teossa, muistutus osoitetaan yksikön vastuuhenkilölle. Tilanne käydään läpi yhdessä ja sovitaan jatkotoimista. Haittatapahtumasta tai vaaratilanteesta täytetään haittatapahtuma-lomake. Asia käydään läpi asianosaisten kanssa keskustellen ja sovitaan jatkomenettelyistä. Asiaan voidaan myöhemmin palata osapuolien niin halutessa. Tapaus käsitellään henkilöstön kanssa palaverissa. Käytössä Ilmoitus asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta tai sen uhasta-lomake (Essote) sekä Toimintaohje henkilökunnalle sosiaalihuoltolain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sosiaalihuollon toteuttamisesta (Essote). Liite 3. Ilmoitus asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta tai sen uhasta (Essote) Liite 4. Toimintaohje henkilökunnalle sosiaalihuoltolain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sosiaalihuollon toteuttamisesta (Essote) Liite 5. Palveluun liittyvä palaute (Essote) Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Asiakkaat ja heidän omaiset tai läheiset henkilöt otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Toiveet ja ehdotukset huomioidaan. Palautteen kerääminen Palautetta kerätään jatkuvasti asiakkailta ja omaisilta kyselemällä ja keskustelemalla, saadut palautteet käsitellään henkilöstön kanssa. Myös henkilöstölle annetaan palautetta sadun palautteen mukaan. Palautekysely järjestetään kerran vuodessa kirjallisena. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Käytänteitä kehitetään jatkuvasti, saatu palaute huomioiden. Toimivia tapoja kehitetään ja toimimattomaksi havaittuja muutetaan ja kokeillaan uutta. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Kunnan asiakkaat osoittavat muistutuksen osoitteeseen Essote Kirjaamo Porrassalmenkatu Mikkeli Itsemaksavien asiakkaiden muistutuksen vastaanottaa palveluntuottaja Vastaava sairaanhoitaja Mari Harmoinen Väätäisentie 2 c Juva b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Miia Brunou Virpi Huuhka Irja Tikka 6

7 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky Porrassalmenkatu Mikkeli Yhteydenotot puhelimitse tai tapaamiset etukäteen sovittuna aikana Mikkelin keskussairaalassa, em osoittessa. Tapaamisen voi tarvittaessa sopia oman kunnan alueelle. Puhelin, soittoaika arkisin klo 9-14 Miia Brunou Virpi Huuhka Irja Tikka Sosiaali- ja potilasasiamies on puolueeton henkilö, joka - neuvoo ja ohjaa potilas- ja asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa tarvittaessa asiakasta muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista - toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä toteuttamiseksi. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan henkilöstön ja asiakkaan sovittelijana. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvonta Mikkeli, käyntiosoite Maaherrankatu 9-11, Mikkeli p , avoinna klo Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan. Kuluttajaoikeusneuvojalta saat maksutta opastusta ja sovitteluapua riitatilanteessa. Kuluttajaoikeusneuvoja avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa (vain kuluttajan aloitteesta). Antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa. d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Palautteet käsitellään yrityksessä ja ne ovat toimintaa ohjaavia. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Muistutukset käsitellään viipymättä tai kahden viikon kuluessa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja itsenäisyyttä pyritään edistämään yksilöllisesti olemalla mukana hänen arjessaan ja tukemaan siinä pärjäämistä. b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen Perheen toiveista ja tilanteesta lähtien tuetaan normaalia elämää monipuolisesti. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Jatkuvalla seurannalla tarkkaillaan asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä eri elämän alueilla. Käytettään toimintakykymittareita, muutoksista kirjataan asiakkaan tietoihin sekä hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Keskustellaan asiakkaan ja omaisten kanssa. Osallistutaan asiakkaan kanssa kuntouttavaan toimintaan, ulkoiluun ja liikkumiseen. 7

8 Ravitsemus Ravitsemustilan seuranta on keskeistä voinnin seurannassa. Asiakkaan ravitsemusta ja nesteensaantia seurataan kotikäynneillä. Seurataan ruokailua, ruoan ja nesteen kulutusta sekä asiakkaan painoa, joista kirjataan asiakkaan tietoihin. Valmistettaessa asiakkaalle ruokaa huolehditaan, että se on ravitsevaa. Ruokia valmistettaessa tai hankittaessa kunnioitetaan asiakkaan mieltymyksiä ja halua sekä tarvetta. Hygieniakäytännöt Kaikissa työskentelyvaiheissa noudatetaan aseptiikkaa. Huolehditaan tarvittavista suojauksista ja toimista, joilla taataan oma ja asiakkaan turvallisuus. Huolehditaan asiakkaan hygieniasta kotiolot huomioiden. Terveyden- ja sairaanhoito a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Hammashoitoon asiakkaat hakeutuvat normaalin ajanvarauskäytännön mukaisesti, joko kiireellisenä tai kiireettömänä. Kiireetöntä sairaanhoitoa ja seurantoja varten olemme saaneet hyvinvointikeskuksen vastaavalta lääkäriltä ohjeen, jonka mukaan koillisen alueen hoitaja huolehtii yrityksemme asiakkaiden asioista suhteessa lääkäriin ja erikoissairaanhoitoon. Kiireellisissä tapauksissa otetaan yhteys Juvan hyvinvointikeskuksen päivystykseen, ma-to 8-18, pe 8-16 ja la 8-14, tai soittamalla hätäkeskukseen 112. Kotisaattohoitopotilaan kuoleman varalle ohjeena noudatamme ohjetta ` Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä-Savossa, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (2015) Äkillisen kuolemantapauksen sattuessa otetaan yhteys 112 ja noudatetaan hätäkeskuksen ohjeita b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Terveydentilaa seurataan kotikäynneillä havainnoimalla, terveyttä edistetään yksilöllisesti. Tuetaan omatoimisuutta ja kannustetaan niissä asioissa, joita kykenee itse tekemään Tukena seurannat, kuten rr, vs, paino, mmse sekä lääkityksiin liittyvät seurannat sekä laboratoriokokeet. Lääkitystä arvioidaan jatkuvasti ja omaa lääkäriä pyydetään tarkastamaan se vuosittain joko lääkärikäynnillä tai konsultaatiolla. Vuositarkastuksissa asiakkaat ovat käyneet yleensä kerran vuodessa, mutta viime aikoina niitä on karsittu lääkäripulan vuoksi. Tällöin konsultoidaan lääkäriä omanhoitajan kautta. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Kotona asuvat asiakkaat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin. Asiakkaiden terveydentilaa seurataan ja mikäli tarvetta ilmenee, otetaan yhteys oman alueen hoitajaan sekä tarvittaessa lääkäriin tai päivystykseen. Yksikön vastaavana sairaanhoitajana Mari Harmoinen. Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelma perustuu STM:n Turvallinen lääkehoito-oppaaseen. Lääkehoitosuunnitelma on jatkuvasti esillä toimistossa, siitä voidaan tarvittaessa tarkastaa ohjeistusta. Lääkehoitosuunnitelmaa tarkastellaan vuosittain tai silloin kun lääkehoidossa tapahtuu oleellisia muutoksia. Liite 6. Lääkehoitosuunnitelma b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Vastaava sh Mari Harmoinen 8

9 Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Yhteistyötä tehdään - kokoontumalla eri osapuolten kesken (omainen, palveluohjaus, sos. toimi, kuntoutukseen osallistuvat tahot, Essoten kotihoito) - puhelimitse - sähköpostitse - asiakkaan siirtojen yhteydessä tiedonsiirto esim. hoitajan lähetteellä Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta ) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Kodinonnella ei ole alihankkijoita ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Viranomaistahojen kanssa tehdään yhteistyötä ja kysytään tarvittaessa ohjeistusta eri tilanteisiin. Mahdollisista poikkeamista ilmoitetaan viranomaistahoille. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Asiakkaiden turvallisuutta pyritään parantamaan siinä määrin kuin asiakas sen hyväksyy ja sallii. Tarvittaessa otetaan yhteys palo- ja pelastusviranomaisiin tai kiinteistön hoidosta vastaavaan tahoon. Mikäli ilmenee epäilys tai näyttöä edunvalvonnan tarpeesta, keskustellaan omaisten ja/tai palveluohjauksen/ sos. toimen kanssa, tai tehdään ilmoitus maistraatille. Mikäli asiakkaan kohdalla ilmenee epäasiallista kohtelua tai sen epäilyä, otetaan yhteys omaisiin tai sosiaali- tai terveydenhuollon viranomaisiin. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Yritys tuottaa vain kotiin vietäviä palveluita. Henkilöstörakennetta muokataan tarvittaessa asiakaskäyntien sekä asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeen mukaan. Henkilöstöön kuuluu Toimitusjohtaja/sairaanhoitaja (mukana käytännön kenttätyössä vain poikkeustapauksissa), yksi vastaava sairaanhoitaja, kaksi lähihoitajaa, kaksi kotipalvelutyöntekijää, yksi siivousja tukipalvelutyöntekijä Liite 7. Henkilöstöluettelo b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Äkilliset, lyhyet poissaolot saadaan paikattua omalla henkilöstöllä. Suunniteltuihin poissaoloihin rekrytoidaan pätevä ja soveltuva henkilö, joka kykenee ko tehtävään. Sijainen perehdytetään riittävästi. c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Henkilöstön riittävyyttä tarkastellaan jatkuvasti ja suunnitellusti, asiakasmääriin peilaten. Henkilöstöä kuullaan ja heidän näkemystään arvostetaan. Henkilöstön jaksamista seurataan. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet 9

10 a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Rekrytoinnissa pidetään tärkeänä ammatillista osaamista, työkokemusta sekä soveltuvuutta alalle. Joustavuutta ja oppimiskykyä arvostetaan. Työhistoriaa ja referenssejä voidaan tarkastaa. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Haastattelutilanteessa ja henkilökohtaisesti tavatessa arvioidaan soveltuvuutta ja luotettavuutta sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. Koeajan aikana arvioidaan kykyä työskennellä asiakkaiden kodeissa asiakkaan ehdoilla. Rikosrekisteriote tarkastetaan. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Uusien työntekijöiden perehdytys on yksilöllistä hänen työhistoriansa mukaan. Uusi työntekijä on vakituisen mukana jokaisessa vuorossa ja niissä tehtävissä, joita tulee hoitamaan. Perehdytys yleisiin asioihin ja käytäntöihin on työyhteisössä jokaisen vastuulla. Tietoturvan periaatteet ja toimintatavat käydään läpi esimiehen kanssa. Perehdytyksestä on suunnitteilla tehdä check-lista. Opiskelijoiden perehdytys tapahtuu oman ohjaajan kanssa, työtehtävät sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Kartoitetaan pääsääntöisesti seudulla järkevän etäisyyden säteellä järjestettävää koulutusta. Koulutusta mahdollistetaan henkilöstön mieltymysten mukaan. Kaikille järjestetään mahdollisuus päästä koulutuksiin. Toimitilat Yrityksellä ei ole toimitiloja vaan tuotetaan palvelua kotiin vietynä. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Siivousta sekä pyykkihuoltoa tehdään asiakkaiden kotona sekä toimitetaan pyykkiä pesulaan. Kotisiivouksissa käytettävät siivousliinat ym. tarvikkeet pestään toimistolla asianmukaisissa tiloissa. Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Turvalaitteiden (turvapuhelimet, ovihälyttimet, Vivago-rannekkeet, sängynreunahälyttimet ymv.) järjestetään asiakkaalle Essoten palveluohjauksen kautta yhteistyössä. Tarpeen voi tuoda esille omainen tai joku hoitava taho, jonka jälkeen palveluohjaus arvioi tilanteen ja laittaa vireille hankintaprosessin. Asiakkaidemme kodeissa olevat turvalaitteet testaamme tekemällä koehälytyksen vähintään kerran kuukaudessa sekä aina sähkökatkojen tai huoltojen jälkeen. Hälytykset ohjautuvat Essoten kotihoitoon. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon 10

11 käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Asiakkaan apuvälineiden tarvetta kartoitetaan jatkuvasti ja kuullaan hänen omaa ja myös omaisten näkemystä. Apuvälineet, kuten rollaattorit, pyörätuolit, nousutuet, kyynärsauvat, kävelykepit, tarttumapihdit, suihkutuolit ja wc-istuimen korokkeet hankitaan oman hyvinvointikeskuksen fysioterapian kautta apuvälinelainaksi. Mikäli asiakas tarvitsee kotiin nostolaitteen tai sähkökäyttöisen sängyn, fysioterapeutti arvioi tilanteen ja huolehtii asian viemisestä eteenpäin. Asiakasta voidaan avustaa, mikäli hän haluaa esim. hankkia omaksi jonkun tietyn apuvälineen. Verensokerimittarin asiakas saa käyttöön sairautensa perusteella ja se hankitaan hänelle omanhoitajan tai diabeteshoitajan kautta. RR- ja lämpömittari olisi hyvä olla asiakkaalla kotona, mutta kulkevat mukana myös meidän hoitajalla. Laitteiden toimivuutta ja turvallisuutta seurataan ja tarvittavat huoltotoimet järjestetään. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Lh Satu Pihlastie p Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h :n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 ), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Ohjeet, määräykset ja lainsäädäntö käydään läpi koko henkilöstön kanssa. Henkilöstöä ohjataan jatkuvasti ja asioita käydään läpi palavereissa. b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Henkilöstö osallistuu koulutukseen. Perehdytysvaiheessa varmistetaan, että asiakastyössä mukana olevat tuntevat asian periaatteet ja osaavat toimia niiden mukaisesti. 11

12 c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? Rekisteri- ja tietoturvaselosteet ovat nähtävillä toimiston ilmoitustaululla, sekä omavalvontasuunnitelman liitteenä ja yrityksen verkkosivuilla (tulevan kevään aikana) Liite 8. Rekisteriseloste Liite 9. Tietosuojaseloste d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Lähihoitaja Sanna Purhonen, p YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon. Riskienhallinnan periaatteet Ennakoiva riskien hallinta - osa normaalin toiminnan kehittämistä - voidaan tehdä suunniteltu muutos toimintaan Riskien tunnistaminen eri alueilla ja kohteissa - läheltä piti-tilanne - lääkityspoikkeama - epäkohta/haittatapahtuma - laatupoikkeama - riski (esim. turvallisuuteen liittyvä, asiakas/työntekijä) Riskien arviointi ja analysointi - mikä? - miksi? - miten eteenpäin? Riskienhallinnan keinot - tehdään suunnitelmallisesti - riskin poisto, pienentäminen, minimointi, välttäminen Riskien käsittely - dokumentointi/kirjaaminen - käsitellään sen mukaan mikä tapahtuma ollut kyseessä - keskustelu asianosaisten kanssa - informointi Korjaavat toimenpiteet - estetään lisävahingot ja vastaavien tilanteiden toistuminen - sovitaan miten tehdään/määritellään toimet - miksi tapahtui? 12

13 - muutetaan toimintatapoja - seuranta - oppiminen OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Juvalla , päivitetty Allekirjoitus 13

14 LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUK- SIA: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. - STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille - STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus - STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi - STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus - Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle - Valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia omavalvonnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissa Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: - Turvallinen lääkehoito -opas: Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä: - Valviran määräys 4/2010: Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn - Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: - Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: - Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf - Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE: Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tulee voimaan Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valiran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma. 14