Kyläkävelyraportti SORKKA Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut
|
|
- Raili Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kyläkävelyraportti SORKKA Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut
2 TAUSTAA Kyläkävely on osa ProAgria Länsi-Suomen ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Matkaillen kylillä -hanketta. Hanke on kohdennettu Ravakka ry:n ja Varsin Hyvä ry:n toimintaalueelle 8-tien varren kyläläisille, yhdistyksille ja yrityksille. Hankkeessa on mukana kyliä Raumalta, Laitilasta, Mynämäeltä, Maskusta ja Nousiaisista. Hankkeen aikana kehitetään kylien matkailullisia ja maisemallisia vetovoimatekijöitä. Kylämatkailua edistetään muun muassa suunnittelemalla kyliin tapahtumia, opasteita ja lisäämällä sähköistä tiedonvälitystä. Tavoitteena on myös lisätä asumisviihtyisyyttä, säilyttää ja hoitaa kulttuurimaisemaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. SORKAN KYLÄKÄVELY Sorkan kyläkävely järjestettiin tiistaina Kävelyjöitä oli yhteensä reilut 10. Kyläkävely aloitettiin Sorkan kylätalolta, josta siirryttiin suoraan tarkastelemaan aitta-kahvila -projektin etenemistä. Aitalta käveltiin Sorkan maantietä pitkin Sohantien risteykseen, jossa oli tien varressa palokiveksi kutsuttu kivi. Palokiveltä käveltiin Rannanvuoren kalliolle. Kyläkävely päätettiin Mantereenpään saunalle, johon siirryttiin autoilla. Matkaillen kylillä -hankkeen puitteissa järjestetään Sorkassa ainakin yhdet maisemanhoitotalkoot. Hankkeen aikana tullaan järjestämään kylässä talkoita, tapahtumia ja työpajoja. Tähän raporttiin on koottu joitakin Sorkan kylämaiseman tunnuspiirteitä, poimittu mahdollisia kehittämiskohteita sekä mm. osoitettu sopivia kohteita mm. maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksille. Loppuun on listattu myös joitakin vinkkejä maisemanhoitotöihin sekä koottu tietoa kulttuuriympäristön ja maisemanhoidon rahoitusmahdollisuuksista. Kävelyn järjestelyissä auttoi Sorkan kyläyhdistyksen aktiiviset jäsenet. Lämmin kiitos osallistujille ja etenkin kyläyhdistyksen jäsenille yhteistyöstä, organisoinnista ja ideoinnista. 2
3 1. Aitta Arvo: Aitta on kulttuurihistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokas. Rakennus on osa Sorkan tiemaisemaa, joka kulkee läpi Sorkan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Idea aittaan perustettavasta kesäkahvilasta syntyi kaksi vuotta sitten ja nyt aittaan avataan kesäkahvila heinäkuun ajaksi. Aittaa ja sen ympäristöä on kunnostettu kahvilatoimintaan sopivaksi mm. rakentamalla kulkuluiskaa oven eteen, sisätiloja rakentamalla ja sorastamalla piha-aluetta. Aittaan rakennettava kesäkahvila on hyvä tapa pitää huolta vanhasta rakennusperinnöstä. Sorkan Kyläyhdistys on aittakahvila -projektillaan kehittänyt kylän matkailupalvelua. Toimenpidesuositus: Aitan ympäristöä tulisi kehittää maltillisesti ja säilyttää mahdollisimman hyvin ympäröivä kallioketo. Autot pysäköidään kylätalon pihaan, ettei tieturvallisuus vaarantuisi ja että vältytään turhalta ympäristön kulumiselta. Aitan ns. terassille ideoitiin liuskekivipäällysteistä etuosaa ja kalliolle tulisi pöytiä ja tuoleja. Kahvilan opasteita tulisi sijoittaa tien varteen niin, että ne kertoisivat jo kaukaa tulevasta kahvilasta. Paikoiksi ehdotettiin Sorkanmaantien vartta lähellä 8-tietä sekä Haapasaarentien risteystä. Kyltteihin liittyvistä lupa-asioista ja opasteiden ideoinnista järjestetään koulutus lokakuussa 2017 Mynämäellä. Keskusteltiin myös aitan maalaamisesta punamullalla. Aitta-projekti sopisi myös MKN Maisemapalveluiden Vuoden Maisemateko -ehdokkaaksi. 3
4 2. Palokivi Arvo: Palokiveksi kutsutaan Sorkan maantien varrella yksityisellä piha-alueella sijaitsevaa kiveä, johon on kaiverrettu teksti S K Balo 18/ Kivi on muistomerkki Sorkan vuoden 1846 palosta, joka alkoi Kylänpään tontilta leviten koko kylään. Kivi sijaitsee Sohantien risteyksessä Kylänpään tontin jäädessä tien toiselle puolelle. Kivi sijaitsee yksityisen piha-alueen puolella. Tontin omistaja ei ollut paikalla keskustelemassa kivestä. Toimenpidesuositus: Kivi oli raivattu esiin juuri ennen kyläkävelyä. Kivi on kaiverruksineen muisto kylän historiasta ja sen edusta tulisi pitää jatkossakin avoinna. Kiven kaiverrusta on korostettu vaalealla maalilla, joka nyt oli kulunut pois. Kaiverrustekstin voisi jälleen maalata. Kiven päälle oli istutettu kivikkokasvillisuutta ja kivi oli tuotu siten kauniisti esille. Kiven vieressä oli geokätkö, jossa kerrottiin Sorkan palosta. 4
5 3. Rannanvuoren kallio Arvo: Rannanvuori on arvokas kallioalue sekä maisemallisesti, geologisesti että biologisesti. Alueella on tavattu vuonna 2010 mäkitervakkoa, ruoholaukkaa ja kissankäpälää, jotka olivat enää jäljellä edellisestä inventoinnista vuodelta Näiden lisäksi vuonna 2010 alueelta löytyi huomionarvoinen ukontulikukka, johon aiemmissa kartoituksissa ei ole törmätty. Rannanvuoren kallioalue, joka on talvella valaistu ja jääkiipeilijöiden suosiossa, on maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Rannanvuoren kallioalueen maanomistaja ei ollut mukana keskustelussa, jota käytiin kallioalueen hoidosta. Toimenpiteet: Kallioseinämän edestä on raivattu pusikkoa viimeksi vuonna Raivaus tulee tehdä säännöllisesti kolmen vuoden välein. Rauman kaupungin elinkeinoasiantuntija Mirja Kotirantaan on otettu yhteyttä ti ja hänen kautta Åke Vastavirralta kuultu, että alueen raivauksesta on tehty hoitosuunnitelma ja suulliset luvat raivaukseen on saatu Jesse Wihlmanilta ja Markku Rannalta. Raivauksen toteuttaa Kyläyhdistys. Rannanvuoren maisemanhoidon jatkuvuutta voitaisiin edistää niin, että alueelle haettaisiin Maaseudun luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon tukea maaseutuvirastosta. Tukea kutsutaan ympäristösopimukseksi ja siinä sitoudutaan hoitamaan maisemaa 5- vuotta raivaamalla ja niittämällä. Aluetta voisi kehittää matkailullisesti erityisluontoisuuden takia. Kallion päältä löytyy geokätkö. Lähde: Varsinais-Suomen ELY: Maa- ja metsätalousalueiden monimuotoisuus ja kosteikot. Rauma
6 4. Mantereenpää Arvo: Mantereenpäässä sijaitseva rantasauna on kyläyhdistyksen ylläpitämä. Saunan ja sen ympäristön hoito siirtyivät kokonaan kyläyhdistykselle keväällä Rauman kaupunki omistaa alueen ja maksaa hoitorahaa yhdistykselle. Mantereenpäässä on myös venelaituri ja vanha leirikeskus, joka on ollut poissa käytöstä jo monta vuotta. Leirikeskukseen kuuluu mm. iso ruokailukatos ja keittiö, varastorakennus sekä luhtiaitta. Leirikeskuksen paikalle suunnitellaan kesäteatteritoimintaa. Kesäteatteri toisi paljon lisäarvoa Sorkan kylään ja vanha leirikeskus tulisi käyttöön. Toimenpidesuositus: Rantasaunalta laiturille johtavan polun vartta tulisi raivata avoimemmaksi. Sorapolulle sijoitetut askelkivet voisi asettaa uudelleen paikalleen. Betonilaatat olivat liikkuneet ja nousseet paljon paikoiltaan. Rantakaislikkoa oli niitetty ja niittojäte jätetty rannalle kasaan. Niittojäte tulisi kerätä ja kuljettaa pois alueelta. Kesäteatteritoiminnan kehittämisestä keskusteltiin torstaina 22.6 kyläyhdistyksen jäsenen ja teatterilaisten kanssa. Raumalainen harrastelijateatteri haluaisi rakentaa kesäteatterin Mantereenpäähän. Pohdittiin alueen soveltumista kesäteatterille, toiminnan yleishyödyllisyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia. Sovittiin että teatteri hakee rahoitusta ja tekee hankesuunnitelman. Rahoitusta haetaan ainakin Leader Ravakka ry:ltä ja Satakunnan kulttuurirahastosta. Matkaillen kylillä -hanke ja Sorkan Kyläyhdistys auttavat rahoituksen hakuprosessissa selvittämällä esim. muiden kesäteatteritoimintojen rahoituskanavia. Matkaillen kylillä -hankkeen puitteissa voidaan suunnitella teatterin toimintojen sijoittumista alueelle. 6
7 VINKKEJÄ KYLÄMAISEMAN HOITOON 1) Maiseman avaaminen raivaamalla Maiseman avaamisen raivaamalla tarkoituksena on paljastaa jokin tai joitakin keskeiseksi ja tärkeiksi koettuja näkymiä esim. vesistöihin, pelloille tai rakennuksiin. Koska kerran aloitettua raivausta on jatkettava säännöllisesti vähintään muutamien vuosien välein, on tärkeää tarkoin harkita, mitä alueita otetaan hoidon piiriin ja mitä näkymiä todella halutaan avata. Raivauksia ei tule tehdä monotonisesti ja tasavälein, aina samanikäisiä ja samanlajisia poistaen vaan valikoiden raivataan valituilta muutamien metrien mittaisilta näkymäsektoreilta kasvillisuutta pois siten, että jäävä puusto on monenikäistä, muotoista ja lajista. Kaunismuotoiset, erikoiset puuyksilöt otetaan harvennuksissa esiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että pysty- ja maalahot säilytetään ja suositaan marjovia lajeja (katajat, pihlajat, tuomet, paatsamat). 2) VIERASLAJIT VIERASLAJI on alueen luontoon alun perin kuulumaton laji. Vieraslaji on levinnyt alueelle ihmisen tietoisella tai tahattomalla vaikutuksella. TULOKASLAJIKSI kutsutaan lajia, joka leviää alueelle luonnollisesti lähialueilta ilman ihmisen apua. Myös muuttolinnut ja merivirrat kuljettavat lajeja luontaisesti. Vieraslajit ovat haitallisia, koska ne kasvavat erittäin nopeasti ja peittävät alleen alkuperäiset lajit. Monella niistä ei ole kilpailevia lajeja ja ne voivat olla taudinaiheuttajia. Ilmastonmuutos parantaa monien vieraslajien mahdollisuuksia levitä Suomessa. Vieraslajit voivat aiheuttaa sekä taloudellista että terveydellistä haittaa. Alueen virkistyskäyttö voi vähentyä ja kiinteistöjen arvo alentua. Vieraslajeja pidetään maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä. LUPIINI on kotoisin Pohjois-Amerikasta, josta se on tuotu puutarhakasviksi Eurooppaan. Puutarhoista se on karannut jättömaille sekä tien- ja pellonreunoille. Kasvi leviää tehokkaasti siemenistä, yksi kasvi tuottaa jopa sata siementä. Siemenet säilyvät maaperän siemenvarastossa useita vuosia. Syrjäyttää keto- ja niittylajit ja samalla niistä riippuvaiset hyönteislajit. Torju lupiini ajoissa!
8 Lupiinin torjuntakeinoina käytetään niittämistä. Kukintovarret katkaistaan ennen siementen kypsymistä. Näin estetään siementen leviäminen ja vähennetään maaperässä säilyvien siementen määrää. Uudet ja pienet kasvustot kaivetaan juurineen maasta. Työläs, mutta tehokas menetelmä. Juuret kuivatetaan ennen puutarhajätteisiin laittamista.laajoihin kasvustoihin tehoaa säännöllinen niittäminen. 3-4 kertaa kasvukaudessa tehty niitto heikentää kasvustoa ja hidastaa leviämistä. Niitto ennen siementen muodostumista. Niittojäte kerätään mieluiten pois. Kaksi kertaa tehty niitto riittää estämään leviämisen, koska siemeniä ei ehdi muodostua. JÄTTIPALSAMI leviää kosteikoissa ja rantametsissä. Jättipalsami on tuotu Himalajan rinteiltä maahamme koristekasviksi. Se valtaa tehokkaasti muiden kasvien elintilaa. Jättipalsami on yksivuotinen, mehevävartinen ruoho, jonka voi kasvaa 1,5 3 metriä korkeaksi. Taimet esiintyvät yleensä tiheänä kasvustona rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Se lisääntyy vain siemenistä, mutta yksi kasvi voi tuottaa jopa siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön usein metrien päähän. Jättipalsami irtoaa helposti maasta juurineen. Kitkeminen tehdään ennen ensimmäisten siementen kypsymistä. Siemenkotia tai kukintoja ei saa jäädä maahan. Kasvi voi kasvattaa uudet juuret jopa varren palaan. Niittäminen sopii laajoille esiintymille. Se tehdään 2-3 kertaa kesän aikana esimerkiksi siimaleikkurilla tai viikatteella. Kasvi niitetään mahdollisimman läheltä maanpintaa. Nivelen yläpuolelta niitetty kasvi kasvattaa nopeasti uusia varsia. Sekä kitkemisessä että niittämisessä tulee paljon kasvijätettä. Sen käsittelyyn pitää kiinnittää huomiota. 3) Suojaistutukset ja kestävät kasvivalinnat Tärkeimmät kriteerit monivuotisen kasvillisuuden valinnassa ovat talvenkestävyys ja valontarve. Suomi on jaettu kahdeksaan kasvillisuusvyöhykkeeseen. Vyöhykkeet muodostuvat talven kylmyyden sekä kasvukauden pituuden ja lämpimyyden mukaan. Kasveille annetut vyöhykesuositukset kertovat, miten pohjoisessa ne todennäköisesti menestyvät. Pääosin Etelä-Savo sijoittuu III-IV vyöhykkeille. Kasvillisuusvyöhyke ei yksin kerro kasvin menestymismahdollisuuksista. Samalla tontillakin voi olla toisistaan poikkeavia olosuhteita. Lämpimiä ja edullisia kasvupaikkoja ovat; rinteiden yläosat ja erityisesti etelärinteet, hiekkaja hietamaat, vesistöjen rannat, runsaspuustoiset seudut ja pohjoistuulilta suojatut alueet. 8
9 Lämpimillä alueilla voi kokeilla myös hieman arempia kasveja, joiden vyöhykesuositus ei muuten ole alueelle sopiva. Kylmiä ja epäedullisia kasvupaikkoja ovat; pohjoisrinteet ja notkelmat, savi- ja hiesumaat, alavat alueet ja suoalueet ja pohjoistuulelle alttiit alueet. Näille alueille on syytä istuttaa vain vyöhykesuositusten mukaan. Yhtenäiset kasvillisuusalueet Rehevät, riittävän tiheät kasvustot varjostavat maanpintaa ja estävät rikkakasvien itämistä. Tiheät istutukset suojaavat myös ainavihantia kasveja kevät auringolta. Kasvillisuusryhmiä ja niihin istutettavien kasvien määriä suunniteltaessa kannattaa pohjana käyttää kasvien arvioitua kokoa muutaman vuoden kuluttua istutuksesta ja aina huomioida lajikohtaiset suositukset istutussyvyydestä ja etäisyyksistä. Rikkakasvien torjunnassa on apua myös, kun kasvillisuus alueet rajataan selkeästi eroon mm. nurmikosta, käytetään suodatinkangasta ja istutuksissa vain rikkakasvivapaata puhdasta kasvualustaa, ei koskaan peltomultaa ja istutukset katetaan esim. kuorikatteella, maanpeitekasveilla tai esim. katekankaalla ja koristesoralla tai hiekalla. Rikkakasvien siemeniä leviää istutusalueille aina paljon myös ympäristöstä, ulkoisesti, joten alueita pitää yleensä ainakin vähän myös kitkeä. Hyvä muistaa istutuksissa - kunnosta maa ja kasvualusta ennen istutusta - käytä vain rikkakasvivapaata kasvualustaa - käytä suodatinkankaita, katekankaita ja katteita rikkakasvitorjunnassa - märillä savi- ja hiesumailla salaojita tai istuta harjuun - kastele ennen istutusta, istutuksen päätteeksi sekä tarvittaessa kerran viikossa - kastele runsaasti kerralla, pensaille 20 litraa, puille jopa litraa - tue puut istutuksen yhteydessä tukikepeillä; lehtipuut kahdella ja havupuut kolmella sekä huolla tukisidoksia säännöllisesti Kestäviä aita ja aidannepensaita - idänvirpiangervo, korkeus 150 cm - koivuangervo, korkeus cm - koristearonia, korkeus cm - kuusi - kääpiöpunapaju, korkeus cm - rinneangervo, korkeus 100 cm - rusopajuangervo, korkeus 150 cm - ruusuangervo, korkeus cm - sinikuusama, korkeus cm - taikinamarja, korkeus cm - virpiangervo, korkeus cm - verhoangervo, korkeus cm Kookkaita perennoja ja pensaita ongelmakohtien maisemointiin - kilpiangervo, korkeus cm - pihlaja-angervo, korkeus cm - röyhytatar, korkeus cm 9
10 - suomentatar, korkeus cm - tuoksuvatukka, korkeus 200 cm - viiruhelpi, korkeus cm Nopeasti maata peittäviä matalia pensaita ja maanpeiteperennoja - kangasajuruoho - ketohanhikki - lamoherukka - lamohietakirsikka - maahumala - pikkuherukka - sinivatukka - suikeroalpi - säleikkövilliviini Vältä näitä! Suomalaiseen luontoon kuulumattomia, helposti leviäviä kasveja: - etelänruttojuuri Petasites hybridus - idänkannukka Cornus alba - isopiisku Solidago gigantea - isosorsimo Glyceria maxima - isotuomipihlaja Amelanchier spicata - japaninruttojuuri Petasites japonicus ssp.giganteus - japanintatar Fallobia japonica - jättipalsami Impatiens glandulifera - jättitatar Fallobia sachalinensis - kanadanpiisku Solidago canadensis - kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum - keltamajanvankaali Lysichiton americanus - kiiltotuhkapensas Cotoneaster lucidus - komealupiini Lupinus polyphyllus - korkeapiisku Solidago altissima - kurtturuusu Rosa rugosa - pajuasteri Aster x salignus - persianjättiputki Heracleum persicum - pilvikirsikka Prunus pensylvanica - punakarhunköynnös (elämänlanka) Calystegia sepium ssp. spectabilis - punalehtiruusu Rosa glauca - rehuvuohenherne Galega orientalis - rohtoraunioyrtti Symphytum officinale - ruotsinraunioyrtti Symphytum x upilandicum - terttuselja Sambucus racemosa - vuorivaahtera Acer pseudoplatanus 4) Rakenteiden kunto Ympäristön näkyvin kehys muodostuu rakennuksista sekä muista rakenteista ja komein kehys hyväkuntoisista ja hoidetuista rakennuksista. Rakennuksen säilymisen perusedellytyksenä on säännöllinen hoito ja kunnossapito. Hoidon laiminlyöminen ja rappeutumisen salliminen aiheuttavat sekä taloudellisia että kulttuuriarvoihin liittyviä menetyksiä. 10
11 Säännöllinen hoito ja oikea-aikaiset korjaukset kuuluvat rakennuksen normaaliin ylläpitoon. Hoitotoimenpiteillä voidaan vaikuttaa asumiskustannuksiin sekä siirtää korjaustarpeen syntymistä. Rakennusten keskeiset hoitotoimenpiteet - vesikaton kunnon ylläpito ja huolto - vesikourujen puhdistus - ikkunoiden ja ulko-ovien riittävä tiivistäminen - lämmityslaitteiston huolto, puhdistus ja säätö, hormien nuohous - alapohjan tuuletusaukkojen aukipitäminen home- ja lahovaurioiden estämiseksi. - rakennusten nosto tai maanpinnan poistaminen puurakenteiden läheisyydestä, etteivät rakennuksen alimmat puusosat vaurioidu - kasvillisuuden poisto vähintään 0,5 m etäisyydellä rakennuksista 5) RAHOITUSTA KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOON 6.1 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖSOPIMUKSET Vuonna 2015 maatalouden ympäristötuki muuttui ympäristökorvaukseksi ja sen alla ollut erityisympäristötuki ympäristösopimukseksi. Nykyisellä ohjelmakaudella sekä viljelijät että rekisteröityneet yhdistykset voivat hakea samoja ympäristösopimuksia, eikä ympäristökorvaukseen sitoutuminen ole enää edellytys niiden hakemiselle ja saamiselle. Sopimukset ovat 5-vuotisia, ja hoidettavan kohteen tulee olla vähintään 0,05 ha ja koko sopimusalueen vähintään 0,3 ha. Kohteelle pitää tehdä hoitosuunnitelma. Sopimuksia haetaan samassa yhteydessä päätukihaun kanssa mennessä. Uudella kaudella ympäristösopimusta voi hakea seuraaviin maisemanhoitoon liittyviin toimiin: kosteikkojen hoito maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito sis. perinnebiotoopit, luonnonlaitumet ja reunavyöhykkeet kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Tukitasot ovat nykyään kiinteitä. Kosteikkojen hoitosopimuksessa korvaus on 450 /ha/vuosi ja kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksissa 600 /ha/vuosi. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksen osalta tukitasot arvokkaille perinnebiotoopeille ovat 600 /ha/vuosi ja muille kohteille 450 /ha/vuosi. Sopimusalueiden hoidon pitää perustua etukäteen tehtyyn suunnitelmaan, ja sen tavoitteena tulee olla mm. luonnon monimuotoisuuden edistäminen, maiseman parantaminen, ravinnekulkeuman vähentäminen sekä alueiden luontoarvojen lisääminen ja säilyttäminen. Tehtävistä toimista tulee pitää hoitopäiväkirjaa. Kosteikkosopimuksissa hoitona käytetään mm. lietteen poistoa, reuna-alueiden kasvillisuuden niittoa tai laidunnusta sekä patojen ja uomien korjausta. Hoitotoimina maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksissa käytetään enimmäkseen laidunnusta, niittoa, raivausta, vieraslajien poistoa ja lehdestystä. Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimuksissa valittu peltoala kylvetään keskeltä nurmelle, sen ympäriltä ohralle ja uloimpana kauralle. Nurmikasvusto, jonka saa käyttää hyödyksi, tulee niittää vuosittain viimeistään elokuun loppuun mennessä. Ohrakasvusto puidaan ennen tuleentumista siten, että osa viljasta johdetaan maahan ja kaura puidaan normaaliin aikaa tuleentuneena. Ennen ympäristösopimukseen liittymistä voi hakea ei-tuotannollisten investointien korvausta hoidon aloittamiseen. Sitä voi hakea kosteikkojen perustamiseen sekä perinnebiotooppien 11
12 ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Kumpaakin tukimuodoista voivat hakea viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset ja kosteikkotukea lisäksi vesioikeudelliset yhteisöt. Investointituissa on ympäristösopimusten tavoin oltava tehtynä hoitosuunnitelma kohteelle, ja tehtävistä toimista tulee pitää hoitopäiväkirjaa. Investointituissa on lisäksi säilytetty kustannusperusteisuus eli tuki määräytyy aiheutuneista kuluista ja tulonmenetyksistä. Kosteikkoinvestoinneissa enimmäistukitaso on /ha, ja jos kohde on kooltaan 0,3-0,5 ha, tukikatto on 3225 /kohde. Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten osalta tukikatot ovat alle 3 ha:n kohteilla 1862 /ha, 3-10 ha:n kohteilla 1108 /ha ja yli 10 ha:n kohteilla 754 /ha. Hyvä muistaa, kun hakijana on yhdistys Yhteyshenkilöllä, allekirjoittaneella, on oltava nimenkirjoitusoikeus Hakemuksen liitteeksi kopio sen kokouksen pöytäkirjasta, missä asiasta on päätetty Sopimusalue oltava yhdistyksen hallinnassa koko sopimuskauden, liitteeksi sopimuskauden kattava vuokrasopimus Neuvo maatilojen neuvontajärjestelmän puitteissa tarjotaan viljelijöille ja ympäristösopimukseen sitoutuneille muille maankäyttäjille ilmaista neuvontaa. Neuvontaan on varattu yhtä viljelijää kohden 3500 /tukikausi. Viljelijän ei siis tarvitse maksaa neuvonnasta, vaan sen tekee Maaseutuvirasto viljelijän ilmoitusta vastaan. Kaikki hyväksytyt neuvojat kootaan alueittain listoille, josta viljelijä voi valita tarvitsemansa neuvonnan aihealueen ja itse neuvojan. Lisätietoa: Kaisu Wallin p , ProAgria Länsi-Suomi / Länsi-Suomen maaja kotitalousnaiset 6.2. KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAKI (KEMERA) Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran tarkoituksena on rahoittaa valtion varoista metsänhoito- ja -parannustöitä, jotka turvaavat puuntuotantoa, mutta ovat huonosti kannattavia tai tuottavat hyötyä vasta vuosikymmenien kuluttua. Myös luonnontuhoista aiheutuneisiin metsän uudistamiskuluihin sekä biologista monimuotoisuutta yläpitäviin toimiin voi saada rahoitusta Kemerasta.Kemeran uudistunut laki astui voimaan 2016 ja se on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Vanhan lain alla tehtyjen sopimusten maksatusta voidaan kuitenkin jatkaa vuoteen Kemera-lain uudistuksen myötä rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Arvokkaille metsäkohteille voidaan hakea ympäristötukea ja metsäluonnon hoidon tukea. Kummassakin tukimuodossa tehdään 10 vuoden määräaikainen sopimus metsäkeskuksen ja metsänomistajan välillä. Ympäristötukea metsäluonnon säilyttämiseen voi saada metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä muiden arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämiseen. Ensisijaisia kohteita ovat rehevät lehto- ja korpikohteet sekä pienvesien lähiympäristöt. Metsälain mukaan erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet tulee säilyttää. Ympäristötuella voidaan korvata metsänomistajalle metsän biologisen monimuotoisuuden tai erityisen tärkeän elinympäristön säilyttämisestä tai muusta luonnonhoidosta aiheutuvia lisäkustannuksia tai tulonmenetyksiä. Saatava tuki riippuu alueen pinta-alasta, sen puustosta ja metsäomistajan saman kunnan alueella olevien metsien välittömistä hakkuumahdollisuuksista. Uudella laki-kaudella myös hankkeiden suunnittelu ja toteutusselvitys sisältyvät kokonaiskustannuksiin. 12
13 Metsäkeskus voi myöntää ympäristötukea käytettävissä olevien määrärahojen mukaan myös muihin kohteisiin. Muita metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ovat metsälaissa luetellut elinympäristöt, jotka eivät täytä ominaispiirteiltään lain vaatimuksia, sekä vanhat luonnonsuojelullisesti arvokkaat metsiköt, harjujen paisterinteet, supat, ruohoiset suot, perinnemaisemien hakamaat ja metsäniityt. Metsäluonnon hoidon rahoitusta voivat saada alueellisesti merkittävät, usean tilan alueelle ulottuvat hoito- ja kunnostustyöt, jotka liittyvät esim. maisemanhoitoon, vesistöhaittojen estämiseen, arvokkaiden elinympäristöjen hoitoon tai ennallistamiseen. Metsäluonnonhoitohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan Metsäkeskuksen toimesta tai sen valvonnassa. Rahoitus määräytyy hankekohtaisesti. Lisätietoa: Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päällikkö Aki Hostikka p , Suomen metsäkeskus 6.3. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO) on vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojeluohjelma, jota ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. METSO:n tavoitteena on auttaa maanomistajia suojelemaan metsien monimuotoisuutta ja hidastamaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Ohjelmalla pyritään suojelemaan monimuotoisuudeltaan erityisen arvokkaita metsäisiä elinympäristöjä, joita ovat lehdot, lahopuustoiset metsät, pienvesien lähimetsät, suot, metsäluhdat ja tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, maankohoamisrannikko, perinneympäristöt, kalkkikalliot sekä muut kalliot, jyrkänteet ja louhikot. Ohjelman toimenpidevaihtoehtoina ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. METSO-kohteissa aktiivinen luonnonhoito suunnitellaan ja toteutetaan luonnonhoitohankkeena, josta ei koidu metsänomistajalle kuluja. Lisätietoa: Projektipäällikkö Kimmo Syrjänen p , Suomen ympäristökeskus 6.4. RAKENNUSSUOJELUAVUSTUS Rakennusperinnön hoitoon voidaan myöntää avustuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille, jotka on suojeltu asema- tai rakennuskaavan suojelumerkinnällä tai jotka sisältyvät luetteloon kunnan arvokkaasta rakennetusta ympäristöstä. Lisäksi avustusta voidaan myöntää rakennusten, joiden rakennushistoriallisesta arvosta museoviranomainen on antanut myönteisen lausunnon, hoitoon. Avustuksia myönnetään korjauksiin, joilla edistetään rakennusten säilymistä. Avustuksia käytetään yleensä rakennusten ulkovaippojen korjauksiin - esimerkiksi vesikaton, ulkoseinien, ikkunoitten, ulko-ovien, perustusten ja kantavien rakenteiden korjauksiin, mutta myös kohteiden säilyttämisen edellyttämät selvitykset voivat olla avustusten kohteina. Tukea voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät yksityiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen omistajat rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt Tuen myöntämistä koskevia ehtoja rakennuksen tai alueen ominaisluonteen ja historiallisen aitouden tulee säilyä 13
14 korjattaessa sallitaan vain mahdollisimman pienet muutokset rakennuksen käyttö on sopeutettava oleviin tiloihin työ tulee tehdä perinteisin työmenetelmin ja rakenteellisin ratkaisuin, alkuperäisin tai niitä vastaavin materiaalein Tukea EI myönnetä rakennuksen siirtämiseen, samannäköistämiseen, koristemaalausten kunnostamiseen, käyttömukavuuden lisäämiseen, väliaikaisiin toimenpiteisiin tai toistuvaluonteisiin ylläpitokorjauksiin, eikä muihin ei-antikvaarisiin korjauksiin. Tukea voidaan myöntää enintään 50 % kustannuksista. Hakuaika on vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Lisätietoa: arkkitehti Anna-Leena Seppälä p , Varsinais-Suomen Elykeskus ja ympäristöministeriö MUSEOVIRASTON RAKENNUSTEN ENTISTÄMISAVUSTUS JA TUKI MUINAIS- JÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON Tukea voi hakea yksityiset ja yhteisöt kunnat vain, jos kohde on suojeltu rakennussuojelulailla (60/1985) tai lailla rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai muinaismuistolailla (295/1963) Mihin kohteisiin tukea myönnetään lain nojalla suojeltuihin rakennuksiin autiokirkkoihin tai niihin verrattaviin rakennuksiin muihin kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin muinaismuistolailla rauhoitettuihin kiinteisiin muinaisjäännöksiin Mihin työhön tukea myönnetään entistämiseen rakennuksen konservointiin, kunnostamiseen tai historiallisen asun palauttamiseen muinaisjäännösten säilymistä parantaviin toimenpiteisiin, kuten kasvillisuuden ja puuston käsittelyyn Tukea EI myönnetä esimerkiksi perusparannukseen (lisälämmöneristys, vesijohto, viemäri, sähkö, kylpyhuone tms.) tai muinaisjäännösalueiden kaivaustutkimuksiin. Avustuksen määrä harkitaan tapauskohtaisesti. Tuen myöntämistä koskevia ehtoja avustusta ei myönnetä takautuvasti jo tehtyihin tai aloitettuihin töihin rakennuksen tai alueen ominaisluonteen ja historiallisen aitouden säilyminen korjattaessa vain mahdollisimman pienet muutokset sallitaan rakennuksen käyttö sopeutetaan oleviin tiloihin ja työ tehdään perinteisin menetelmin ja rakenteellisin ratkaisuin, alkuperäisin tai niitä vastaavin materiaalein muinaisjäännöksiä ei saa kaivaa, peittää, muuttaa, vahingoittaa, poistaa tai muutoin kajota, ellei Museovirasto ole toimintaa hyväksynyt avustuspäätöksessä Hakuaika on vuosittain lokakuun loppuun mennessä. 14
15 Museoviraston päätös perustuu yhteistyöhön opetusministeriön, Museoviraston museotoimen kehittäminen -yksikön, maakuntamuseoiden, ympäristökeskusten, Suomen evankelisluterilaisen kirkon Kirkkohallituksen, Suomen ortodoksisen kirkollishallituksen ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Museovirasto voi harkintansa mukaan siirtää hakemuksen yllämainitun viranomaisen käsiteltäväksi, jos kohde ja hanke ovat ensisijaisesti muuhun hallinnonalaan kuuluva. Lisätietoa: Museovirasto, LEADER-RAHOITUS Leaderin periaatteena on tuoda EU:n, valtion ja kuntien rahoitus esim. yksityisten toimijoiden ja yhdistysten saataville. Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen, investointihankkeeseen tai yrityshankkeeseen, ja sillä voidaan tukea mm. kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia sekä yritysten perustamista tai kehittämistä. Toimien tarkoituksena tulee olla maaseudun mahdollisuuksien ja vetovoiman lisääminen. Suomessa on 56 Leader-ryhmää, jotka toimivat paikallisesti ja muodostavat omat ohjelmansa ja valitsevat rahoitettavat hankkeet. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimivat mm. Varsin Hyvä ja Ravakka ry. Leader-rahoituksen ohjelmakaudella ovat haussa teemahankkeet. Niiden perusajatuksena on, että Leader-ryhmä tekee hankesuunnitelman, hakee tuen ja hoitaa hallinnointiin liittyvät työt. Näin toimenpiteiden toteuttajien byrokratiataakka keventyy, jolloin yhteisöjen mahdollisuudet hyödyntää ohjelman rahoitusta helpottuvat. Leader-ryhmän hakema teemahanke on eräänlainen sateenvarjohanke, jonka alle mahtuu teeman sisällä olevat käytännön toimenpiteet. Toimenpiteitä tehdään siis rajatun teeman sekä haku- ja toteutusajan sisällä. Hanketyypin avulla voidaan edistää Leader-ryhmän paikallisen strategian toteuttamista. Ravakka ry:n teemahanke on LuRe- Luontoreitit ja kohteet, joka toteutetaan Lisätietoa: 6. LAIDUNPANKKI Laidunpankki on internetissä toimiva palvelusivusto, joka auttaa maisemanhoidosta kiinnostuneita nautojen, lampaiden ja hevosten omistajia sekä laidunmaan haltijoita kohtaamaan toisensa. Sivuilta löytyy tietoa maisemalaiduntamisesta ja sen toteuttamisesta käytännössä. Laidunpankin hakupalveluun voi jättää oman ilmoituksen, jolla voi tarjota maata laidunnettavaksi tai eläimiä maisemanhoitajiksi. Hakupalvelun kautta voi myös etsiä eläimiä ja laidunalueita paikkakunnittain. Lisätietoja: 15
Kyläkävelyraportti KAIVOLA Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut
Kyläkävelyraportti KAIVOLA 25.9.2017 Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut TAUSTAA Kyläkävely on osa ProAgria Länsi-Suomen ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Matkaillen kylillä
KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
Kyläkävelyraportti UNTAMALA Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut
Kyläkävelyraportti UNTAMALA 24.8.2017 Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut TAUSTAA Kyläkävely on osa ProAgria Länsi-Suomen ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Matkaillen kylillä
Kyläkävelyraportti ALISKULMA Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut
Kyläkävelyraportti ALISKULMA 17.6.2017 Kaisu Wallin ProAgria Länsi-Suomi / MKN Maisemapalvelut TAUSTAA Kyläkävely on osa ProAgria Länsi-Suomen ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Matkaillen kylillä
Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA
Kauniaisten kaupunki Yhdyskuntatoimi VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA Selvitys 2017 18.8.2017 1 Sisällys 1. KASVILLISUUS: KAUNIAISISSA HAVAITUT VIERASLAJIT... 2 2. ELÄIMISTÖ: KAUNIAISISSA HAVAITUT VIERASLAJIT...
TOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
Puutarhasektori ja vieraskasvit Vieraslajit viherrakentamisessa
Puutarhasektori ja vieraskasvit Vieraslajit viherrakentamisessa Helsinki 8.11.2016 Jyri Uimonen Lainsäädäntöä EU-lainsäädäntö Kasvilistat muotoutumassa EU-listan kasvit kiellettyjä toistaiseksi ei merkittäviä
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa Pieksämäki, Ruokojärvi - raportti
Kylävillitys II -hanke Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa Pieksämäki, Ruokojärvi - raportti Leena Lahdenvesi-Korhonen TAUSTAA Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa ovat MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savon
Monimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke
Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.
Vanhat rakennukset kuntoon Ke klo Pieksämäen Veturitallit
Vanhat rakennukset kuntoon Ke 19.4. klo 18-20.30 Pieksämäen Veturitallit Vanhat rakennukset kuntoon klo 18 Avaussanat, Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankevastaava Saara Ryhänen klo 18.05 Sielukas
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA
KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA Pertti Ranta 07.02.2013 TUTKIMUSAIHE: KASVIEN MONIMUOTOISUUDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KAUPUNGISSA. Väitöskirja: Urban ecosystems response to disturbances, resilience and ecological
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014
2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus
Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen
Vieraslajien tunnistus ja torjunta MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen 9.6.2019 MKN Maisemapalvelut Tarjoamme maaseudun ja taajamien maiseman- ja ympäristönhoitoon
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa Pieksämäki, Peiposjärvi - raportti
Kylävillitys II -hanke Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa Pieksämäki, Peiposjärvi - raportti Leena Lahdenvesi-Korhonen TAUSTAA Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa ovat MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-
Kyläkävelyraportti VALTAALA-ORISMALA-ORISBERG 01.09.2010
kuva (http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=909) Kyläkävelyraportti VALTAALA-ORISMALA-ORISBERG 01.09.2010 Annukka Kuoppala Maisemasuunnittelija, Maisema-arkkitehti (MARK) Maiseman- ja luonnonhoidon
Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS
Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä
METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus
Perinnebiotoopit ja hoidon rahoitus YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN 12.00 Tervetulosanat ja Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ - hanke-esittely, maisema- ja ympäristöasiantuntija
Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager
Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta
Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2018 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
ristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark
Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset: Kosteikkojen hoito (myös yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea) Maatalousluonnon
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Keski-Suomen ELY-keskus/Merja Lehtinen P.0295 024570 1 16.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus 2 Laitinen Riitta
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
Ympäristösopimukset:
Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden
Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen
Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO
1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella
Ojitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
METSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
Perinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2019 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
Neuvonnan keinoilla eteenpäin
Neuvonnan keinoilla eteenpäin perinnemaisemat ekosysteemipalvelut tuotteistettu maisema Leena Lahdenvesi-Korhonen kehitysjohtaja, maaseutumaisema ja luonnonhoito Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, MKN maisemapalvelut
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011
LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus
Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?
Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
Iin Hiastinhaaran laidunhanke
Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE
RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely
Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella Päivitetty 22.5.2019 Sari Jurmo Haitallisten vieraslajien ohjaus ja vastaanotto Vieraslajien
Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia
Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia Riikka Söyrinki, MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet hanke Laidunnus ja maisema -seminaari 11.1.2018
Kylä Kojonjoen rannalla keskellä maalaismaisemaa KOJONKULMAN KYLÄN MAISEMASUUNNITELMA KATRI SALMINEN KYLÄMAISEMA KUNTOON
1 Kylä Kojonjoen rannalla keskellä maalaismaisemaa KOJONKULMAN KYLÄN MAISEMASUUNNITELMA KATRI SALMINEN KYLÄMAISEMA KUNTOON 2 Kylämaisema kuntoon hanke ProAgria Länsi-Suomi ry / MKN Maisemapalvelut Katri
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan