ESPOON KAUPUNKI KIRKOJÄRVENPUISTON SULFIDISAVI- KARTOITUS JA MASSOJEN LÄJITYS JA HYÖTYKÄTTÖMAHDOLLISUUKSIEN ALUSTAVA ARVIOINTI
|
|
- Antti Jurkka
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivääärä ESPOON KAUPUNKI KIRKOJÄRVENPUISTON SULFIDISAVI- KARTOITUS JA MASSOJEN LÄJITYS JA HYÖTYKÄTTÖMAHDOLLISUUKSIEN ALUSTAVA ARVIOINTI
2 ESPOON KAUPUNKI HIETA-AHON KAAVA-ALUEEN SULFIDIMAASELVITYS Päivääärä Laatija Merja Autiola, Tero Taipale ja Noora Lindroos Tarkastaja Hyväksyjä Jari Mannila Viite Raboll Kiviharjuntie OULU P F
3 HIETA-AHON KAAVA-ALUEEN SULFIDIMAASELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. NÄYTTEENOTTO 2 3. TUTKIMUSMENETELMÄT 4 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Maalajit Kokonaisrikkipitoisuus laboratoriossa Inkuboitu ph (NAG-pH) Nettohapontuotto (NAG) Puskurikapasiteetti Yhteenveto tuloksista ja GTK:n luokitusohjeen ukainen luokitus 5 5. HAPPAMAN VALUNNAN MUODOSTUMINEN 6 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 7 LIITTEET Liite 1. Happaien sulfaattiaiden esiintyinen ja luokittelu Suoessa Liite 2. Tutkiuspisteiden sijainti Liite 3. Kenttähavainnot ja tulostaulukko Liite 4. Analyysitodistukset
4 RAPORTISSA KÄYTETYT LYHENTEET AASS PASS Actual Acid Sulfate Soil Varsinainen hapan sulfaattiaa Hapettunut savi-/silttikerros, jossa rikki esiintyy sulfaattina eli sulfaattiaakerros Suoessa käytetty yös lyhennettä THS (todellien hapan sulfaattiaa) Potential Acid Sulfate Soil Potentiaalinen hapan sulfaattiaa Pelkistyneessä tilassa oleva savi-/silttikerros, jossa rikki esiintyy sulfidina eli sulfidiaakerros Suoessa käytetty yös lyhennettä PHS (potentiaalinen hapan sulfaattiaa) sulfidisavi = pelkistyneessä tilassa oleva rikkipitoinen savi, jossa rikki esiintyy sulfidina (S 2- ). Luonnontilassa sulfidisavi esiintyy pohjavedenpinnan alapuolella hapettoissa olosuhteissa. Väriltään ustaa ja ph lievästi hapan tai neutraali (ph>6). sulfaattisavi = hapettunut rikkipitoinen savi, jossa rikki esiintyy sulfaattina (SO 4 2- ). Luonnontilassa sulfaattisavi esiintyy pohjavedenpinnan yläpuolella hapen vaikutukselle alttiina. Väriltään vaaleaa/haraata ja ph selvästi hapan (ph<4,0)
5 1. JOHDANTO Työ pitää sisällään Espoon Kirkkojärvenpuiston alueen alustavan sulfidiaaselvityksen, jonka tarkoituksena on selvittää sijaitseeko alueella sulfidi-/sulfaattiaita ja illä edellytyksillä näitä voitaisiin hyödyntää alueen uussa rakentaisessa. Silfidiaakartoitus pohjautuu GTK:n äärittäiin tutkiuseneteliin, joista on kerrottu tarkein liitteessä 1. Hapellisiin olosuhteisiin joutuessaan sulfidipitoisessa aassa sulfidiyhdisteet hapettuvat sulfaatiksi ajan kuluessa ja reaktioissa uodostuu rikkihappoa. Maaprofiilissa hapettuneen ja pelkistyneen saven raja voidaan nähdä värierona. Hapettunut savi on tyypillistä haraata savea ja pelkistynyt sulfidisavi ustaa. Värieroa ei kuitenkaan aina ole. Ypäristöön kulkeutuessa rikkihappopitoinen hapan vesi liuottaa aa-aineksesta aluiinia ja raskasetalleja ja voi aiheuttaa pintavesistöissä. kalakuoleia. Koska sulfidiaa voi sisältää itsessäänkin jo raskasetalleja, niiden kulkeutuinen voi lisääntyä hapettavissa olosuhteissa, ikäli aa-aineksessa esiintyy hapontuottoa. Happaia sulfaattiaita sisältävien ylijäääaa-ainesten käsittelyyn ei ole oleassa toistaiseksi virallisia ohjeita. Oleassa olevat ohjeet on luotu lähinnä peltoviljelyyn ja perustuvat pohjaveden pinnan uutosten inioiiseen. Mitä korkeaalla paikallinen pohjaveden pinta on, sitä epätodennäköisein sulfaattiaa pääsee hapettuaan ja uodostaaan rikkihappoa. Pienehköjä ääriä ylijäääaita voidaan kalkita ja sijoittaa hallittusti peitettyinä esi. aankaatopaikoille. Suurien äärien sijoittainen aankaatopaikoille on varsin kallista, joten suositeltavaa olisi hyötykäyttää assat lähepänä syntysijojaan ja kalkitseisen sijaan suosia stabilointia, jolla saadaan neutraloinnin lisäksi jalostettua ateriaali hyötykäytettäväpään uotoon. Tutkiustuloksia ja erityisesti seurantatietoa turvallisesta sijoitustavasta on niukasti. Työ on tehty Espoon kaupungin toieksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on toiinut Jenni Mikkola. Tutkiukset on tehty Raboll Finland Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet: - näytteenoton ohjaus ja raportointi, Tero Taipale - laboratoriotyön ohjaus ja raportointi, Merja Autiola - riskien arviointi ja raportointi Noora Lindroos - laadunvaristus, Jari Mannila 2. NÄYTTEENOTTO Näytteet otettiin kahdella erillisellä kerralla. Ensiäisellä näytteenottokerralla näytteet otettiin käsikäyttöisellä suokairalla pisteestä TP3. Pisteistä TP 1 ja TP 2 näytteet otettiin kairaaalla näytteet putkinäytteenottieen Näytteenotosta vastasi Raboll Finland Oy. Kairaukset suoritettiin keskiraskaalla porakonekairauskalustolla (GM 75 GT). Näytteitä otettiin kolesta näytepisteestä (TP1-3) puolen etrin kokooanäytteina n. 2 syvyydelle saakka. Syvyysulottuvuus valittiin ahdollisesti toteutettavan ruoppaussyvyyttä ukaellen (1 + 1 lisäkerros). Turve- ja pintahuuskerroksesta ei otettu näytteitä. Näytteet pakattiin uovipusseihin, joista poistettiin ila, suljettiin tiivisti ja pakattiin kuljetettavaksi. Näytteet kuljetettiin viilennetyissä kylälaukuissa aina laboratorioon toiittaiseen saakka. Laboratoriossa näytteet säilytettiin kyliöläpötilassa ennen analysoinnin aloittaista.
6 KIRKKOJÄRVENPUISTO, SULFIDISAVIKARTOITUS Kuva 1. Pisteen TP3 näyte syvyysväliltä 0-0,5. Näytteen yläosassa, kuvan vaseassa ylänurkassa, on havaittavissa ohut aatunut huuskerros, jonka alla on noin 15 c pituinen haraa, hapettunun savikerros. Haraan kerroksen alapuolella savi on selkeästi väritykseltään ruskeapaa, utta ei ustaa. Näytettä ei luokiteltu potentiaaliseksi happaaksi sulfaattiaaksi. Kuva 2. Pisteen TP3 näyte syvyysväliltä 1,6-2,1. Näyte on lustoinen. Lustojen värit vaihtelevat ruskeasta ustaan. Näyte luokiteltiin potentiaaliseksi happaaksi sulfaatiaaksi. Tutkiuspisteiden sijainti on esitetty liitteissä 2. Kenttähavainnot on esitetty liitteessä 3.
7 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Maanäytteet tutkittiin Rabollin ypäristögeotekniikan laboratoriossa Luopioisissa ja Raboll Analyticsin ypäristölaboratoriossa Vantaalla. Ennen testauksen aloitusta näytteet hoogenisoitiin. Näytteistä ääritettiin vesipitoisuus, orgaanisen aineksen äärä hehkutushäviönä 550 o C läpötilassa sekä itattiin ph ennen inkubointia ja inkuboinnin jälkeen. Hapontuotto ääritettiin näytteistä, joiden ph oli inkuboinnin jälkeen 4,5. Käytetyt enetelät olivat - Vesipitoisuuden ääritys: SFS CEN ISO/TS :FI - Hehkutushäviön ääritys: SFS-EN ph-ääritys: SFS-EN Inkuboidun näytteen ph:n ääritys vetyperoksidilla hapetetusta näytteestä: Näytteeseen lisättiin 15 %:sta vetyperoksidia ja näytettä keitettiin vähintään kahden tunnin ajan, tai kunnes reagointi loppui. Näytteen jäähdyttyä huoneenläpöön itattiin ph (NAG ph, net acid generation) - Hapontuotto ääritettiin vetyperoksidilla hapetetusta näytteestä. Näytteet titrattiin 0,1 M natriuhydroksidiliuoksella ph-arvoon 4,5. NaOH-kulutuksen perusteella laskettiin näytteen hapontuotto yksikössä H 2 SO 4 kg / t aata - Kokonaisrikki ääritettiin laboratorion oalla enetelällä, jossa näyte (tarvittaessa kuivattu) poltetaan putkiuunissa (Leco SC-144DR) puhtaassa hapessa ja korkeassa läpötilassa. Muodostuneen SO 2 -kaasuäärän perusteella lasketaan näytteen kokonaisrikkipitoisuus. tulokset iloitetaan näytteen kuivaassaa kohden. Määritysraja analyysille on 0,01 -% 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Analyysitulokset on esitetty kootusti liitteen 3 taulukossa ja analyysitodistukset liitteessä 4. Näytteitä tutkittiin yhteensä 12 kappaletta. Seuraavassa esitetään tehdyistä tutkiuksista lyhyet yhteenvedot ja taustaa luokitukselle. Taustatietoa happaien sulfaattiaiden esiintyiselle ja luokittelulle on koottu liitteeseen Maalajit Huuspitoisen pintaaan alla oleva aaperä on laboratoriossa tehtyjen siläääräisten aalajiarvioiden perusteella pääosin liejua, liejuista savea tai savista liejua. Tulosesten perusteella voidaan todeta, että kaikissa kolessa pisteessä ensiäinen 0,5 aanpinnasta on Litorinaerivaiheen jälkeen kerrostuneita sedienttikerroksia, jossa rikkipitoisuus on selkeästi atalapi kuin syveissä tutkituissa kerroksissa. 4.2 Kokonaisrikkipitoisuus laboratoriossa Potentiaalisiksi happaiksi sulfaattiaiksi luokiteltavista näytteissä kokonaisrikkipitoisuus on 0,2 % (kuiva-aineesta). Laboratorioäärityksistä tähän kategoriaan kuuluvat kaikki 12 analysoitua näytettä. Kokonaisrikkipitoisuudet vaihtelivat näytteissä välillä 0,2-2,2 % kuiva-aineesta, ja olivat kaikissa näytteissä alhaisepia pinnassa kuin syveissä näytteenottopisteissä. Korkeiat rikkipitoisuudet olivat näytteenottopisteessä TP Inkuboitu ph (NAG-pH) GTK:n ohjeessa esitetään, että kokonaisrikkipitoisuudeltaan 0,2 % näytteet, joissa ph on inkuboinnin (vetyperoksidihapetus nk. NAG ph) jälkeen ph 4,0 ja laskee yli 0,5 ph-yksikköä kentällä itattuun ph-arvoon verrattuna, ovat potentiaalisia sulfaattiaita.
8 Lukuun ottaatta kahta pintasedienttinäytettä TP3 0,1-0,6 ja TP2 0,25-0,5 kaikissa tutkituissa inkuboiduissa aanäytteissä ph:n lasku oli yli 0,5 ph-yksikköä ja inkuboitu ph 3,3 vaihdellen välillä 2,3-3,3. Kahden pintanäytteen inkuboitu ph ei laskenut ph-tasoa 6,0 aleas. Pintakerroksia lukuunottaatt alueen sedienttien täydellisesti hapettuessa ph laskee hyvin happaaksi. 4.4 Nettohapontuotto (NAG) Kyenelle rikkiä sisältävälle aanäytteelle ääritettiin nettohapontuotto (NAG) titraaalla vetyperoksidilla hapetettu aanäyte 0,1 M NaOH:lla ph-arvoon 4,5. Vetyperoksidi hapettaa näytteen sisältään sulfidin sulfaatiksi. Saalla yös näytteen sisältää orgaaninen aines hapettuu. Titraaalla sulfaattipitoinen näyte eäksellä ph-tasolle 4,5, voidaan äärittää teoreettinen rikkihappoäärä, jonka kyseisen kaltainen aa-aines voi enintään vapauttaa ypäristöön. Tulosten perusteella potentiaalisten sulfaattiaanäytteiden hapontuotto on 3,7 34,3 kg rikkihappoa aaainestonnia kohden. Alueen assat ovat tutkiusten perusteella poikkeuksellisen runsaasti rikkihappoa tuottavia. Testin tulosta voidaan hyödyntää riskitarkastelussa arvioitaessa ypäristöön kohdistuvaa happokuoritusta, kun tietty äärä potentiaalista hapanta sulfaattiaata (PASS) kaivetaan kasalle hapellisiin olosuhteisiin. Näytteiden hapontuotto kuvaa vakavinta skenaariota eli tilannetta, jossa kaikki näytteen sisältää sulfidirikki vapautuu hapettuessaan rikkihappona. Testi todennäköisesti yliarvioi ph:n alentuista ja hapontuottoa, sillä luonnossa voi tapahtua yös puskurireaktioita eli aa-aines voi sisältää neutraloivaa ineraaliainesta ja huusta, jolloin ph ei todellisuudessa laske niin alhaiseksi kuin laboratoriossa. Lisäksi rikin esiintyisuoto voi yös palautua takaisin sulfaatista sulfidiksi, jos olosuhteet uuttuvat takaisin hapettavista pelkistäviksi. 4.5 Puskurikapasiteetti Kaikista näytteestä ääritettiin hehkutushäviö, joka korreloi näytteen sisältään orgaanisen aineksen äärän kanssa. Ruotsissa (Pousette. 2007) hehkutushäviötä on käytetty sulfaattiaiden puskurikapasiteetin arvioiiseen. Mitä suurepi hehkutushäviö ja orgaanisen aineksen äärä, sitä suurepi on saven puskuroiva vaikutus, joka puolestaan pienentää happaoittavaa vaikutusta. Hehkutushäviön ylittäessä 8 %, savella on puskuroiva vaikutus ja saven happaoittava vaikutus pienenee suhteessa väheän orgaanista ainesta sisältävään saveen. Tutkituissa aanäytteissä hehkutushäviö oli kaikissa näytteissä 7 % tai sen yli vaihdellen välillä 7,0-21,8. Näytteiden keskiääräinen hehkutushäviö oli 10,4 % eli alueen huuspitoisuus puskuroi jonkin verran happaoittavaa vaikutusta. 4.6 Yhteenveto tuloksista ja GTK:n luokitusohjeen ukainen luokitus GTK:n luokitusohje (Edén et al. 2012) on esitetty liitteessä 1. Luokituksen tuloksena näytteet ovat joko tavanoaisia savia, varsinaisia happaia sulfaattiaita tai potentiaalisia happaia sulfaattiaita. Kaikkien tutkittujen näytteiden ph oli 4,7 (4,7-8,0), joten yhtään näytteistä ei luokiteltu varsinaiseksi happaaksi sulfaattiaaksi (AASS) (ph < 4,0). Tähän luokkaan kuuluu tyypillisiin peltoaaksi uokattu saviaa, jossa hapettuinen on päässyt eteneään syveälle aaperässä jopa 1,5 syvyydelle saakka. Hapettuneen kerroksen syvyys korreloi yleensä ypärysojien syvyystasojen kanssa. Potentiaaliseksi happaaksi sulfaattiaaksi (PASS) luokiteltiin 10 näytettä. Sulfaattiaaksi luokitellaan näyte, jossa toteutuu sekä korkea rikkipitoisuus että ph-tason lasku hapetuksen yhteydessä. Esitetyissä aanäytteissä ph-taso alenee kaikissa testatuissa näytteissä eneän kuin 0,5 yksikköä. Riskiluokitus Edén et al ohjetta soveltaen on ainittu näytepisteen perässä. Potentiaalista sulfaattiaata esiintyi kaikissa näyttenottopisteissä TP1-3.
9 Näytepiste Syvyys () Luokka TP1 0,5-1,0 1/D/II TP1 1,0-1,5 1/D/I TP1 1,5-2,0 1/D/I TP1 2,0-2,5 1/D/I TP2 0,5-1,0 1/D/I TP2 1,0-1,5 1/D/I TP2 1,5-2,0 1/D/I TP3 0,6-1,1 1/D/II TP3 1,1-1,6 1/D/I TP3 1,6-2,1 1/D/I Tavanoainen savi: Tutkiuspisteet, joiden pintakerroksen 0-0,5 aanäytteet eivät ole varsinaista tai potentiaalista sulfaattiaata olivat TP2 0,25-0,5 TP 3 0,1-0,6 Näytteiden kokonaisrikkipitoisuudet olivat 0,2 -%, utta korkeahko rikkipitoisuus johtuu näytteissä todennäköisesti korkeasta orgaanisen aineksen äärästä. Näytteet eivät reagoineet uissa testeissa sulfaattiaalle tyypillisellä tavalla. 5. HAPPAMAN VALUNNAN MUODOSTUMINEN Sulfidiaiden rikkiyhdisteet uodostavat hapettuessaan rikkihappoa (H 2 SO 4 ). Maaperässä liikkuva vesi huuhtoo rikkihapon ukaansa ja vesi happaoituu. Happaoituisen voiakkuuteen vaikuttaa uodostuneen rikkihapon äärä ja uut ahdollisesti puskuroivat yhdisteet, jotka ovat liunneet veteen. Maaperän ollessa pohjavedenpinnan alapuolella, on aaperän happipitoisuus hyvin atala ja rikkihappoa ei pääse uodostuaan. Rakennustöiden yhteydessä tehtävien pohjaveden alennusten yötä happi pääsee aaperään pohjaveden laskiessa ja sulfidirikki hapettuu sulfaattirikiksi. Sadannasta tai sulannasta suotautuva vesi taas huuhtoo sulfaattirikin rikkihappona ukaansa. Saa iliö tapahtuu, kun sulfaattiaita kaivetaan assanvaihtojen yhteydessä pois pelkistävistä olosuhteista, eli pohjaveden pinnan alapuolelta nostetaan assoja pohjavedenpinnan yläpuolelle. Sulfidisavien hapettuisen seurauksena pelkistynyt sulfidirikki (S 2- ) hapettuu sulfaattirikiksi (SO 4 2- ), joka pidättyy kuivana aikana aaperään suoloina. Sateiden ja sulaisvesien seurauksena sulfaattirikki liukenee veteen ja uodostaa rikkihappoa (H 2 SO 4 ). Vesien happauus on tyypillisesti suuriillaan keväisin ja syksyisin, kun sulais- ja sadevedet huuhtovat aata ja kuljettavat happauuden vesistöihin. Rikkihappo uuttaa veden ph:n happaaksi, ikä puolestaan liuottaa aa-aineksesta etalleja ja erityisesti aluiinia. Kuivana ajanjaksona liuenneet happosuolat ja etallit pidättäytyvät aaperään. Sateiden tai sulaisvesien ukana sulfaattiaiden vedet huuhtoutuvat vesistöihin. Valuien ph voi olla alle 3. Herkiät kalat voivat kuolla, jos vesistön ph laskee alle 5,5:n. Lisäksi hapan vesi liuottaa aaperästä ja veden kiintoaineksesta aluiinia pintavesiin. Vesistöissä aluiini saostuu kalan kiduksissa aiheuttaen kalojen tukehtuista. Happaien vesien vaikutuksesta yös angaanin, kadiuin, koboltin, kuparin, sinkin ja nikkelin päästöt vesiin lisääntyvät (GTK. 2009). Erityisesti peltoviljelyssä happaan aan kalkitseinen on välttäätöntä viljelykasvien tuottavuuden takaaiseksi. Suoalaisilla viljelykasveilla ph:n tavoitetasot ovat selkästi yli 6. Matala ph estää kasvien tehokkaan ravinteiden saannin aaperästä. Eli jos aa happaoituu, kasvillisuus kärsii ja alueen luontainen kasvillisuus saattaa vaihtua happaia olosuhteita parein sietävään lajistoon. Esierkki- ja indikaattorilajina voidaan pitää osankääiä, joka viihtyy, leviää ja syrjäyttää kasvullaa uuta kasvistoa tehokkaasti happaalla aaperällä ja kosteikoissa.
10 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Tutkitulla Espoon Kirkkojärven alueella on kartoituksen perusteella sulfidipitoisia aakerroksia eli potentiaalisia happaia sulfaattiaita. Alueen käytössä ja assojen käsittelyssä tulee huoioida hapon uodostuisen ahdollisuus. Ongelilta voidaan välttyä tai ainakin vähentää pitäällä alueen alueen kuivatustaso potentiaalisten happaien sulfaattiaiden yläpuolella, jolloin sulfidipitoiset aakerrokset eivät pääse hapettuaan. Rakentaisen aikana on pyrittävä välttäään alian kuivatustason alapuolelle suoritettavia kaivuja tai pohjavedenpinnan tason alentaista. Mikäli alueen sulfaattiaita halutaan kaivaa tai ruopata, tulee tiedostaa, että saalla paljastetaan uutta potentiaalista reagoivaa sulfaattiaata hapettuiselle altiiksi. M. seuraavat seikat tulee huoioida: Rakentaisen ajalle ja rakentaisen jälkeiselle ajalle on suositeltavaa laatia seurantaohjela, jonka avulla ahdollisiin happaiin valuntoihin voidaan reagoida tehokkaasti. Pintavesitarkkailussa tulee seurataan säännöllisesti ainakin seuraavia paraetrejä: ph, sähkönjohtavuus, sulfaatti- ja aluiinipitoisuus. Saven hyödyntäinen alueen rakentaisessa Mikäli ruopatut ja kaivetut assat halutaan hyödyntää kaava-alueen sisällä, tulee saven teknisiä oinaisuuksia parantaa stabiloinnilla. Kaupallisilla sideaineilla kuten kalkkiseentillä, GTC:llä sekä uilla erilaisilla seenttilaaduilla saadaan lisättyä saven leikkaus- ja puristuslujuutta sekä helpotetaan assan käsittelyä ja läjittäistä. Sideaineiden äärät tarkennetaan reseptoinnilla, jossa voidaan huoioida riittävien teknisten oinaisuuksien saavuttaiseksi tarvittava sideaineäärä ja laatu. Sideainekustannuksia voidaan vähentää hyötyntäällä sideaineena yös reaktiivisia voialaitoslentotuhkia. Stabilointi kaupallisilla sideaineilla ei edellytä ypäristölupaa. Lentotuhkan käyttö sitä vastoin edellyttää nykyisin ypäristöluvan hakeista joko kunnalta tai Aluehallintovirastolta. Kunta voi yöntää ypäristöluvan, kun tuhkan käyttö kohteessa alittaa t. Tällä äärällä käsitellään yleensä jo sedienttiä. Stabiloitua sulfaattiaata voidaan hyöydyntää alueen täytöissä, aiseavalleissa, tulvepenkereissä ja aanpinnan nostossa. Käsitelty savi on saven tapaan routivaa. Käsitellyt assat tulee peittää oreenilla tai uulla aa-aineksella, joka ehkäisee käsitellyn sulfaattiaan kuivuista ja halkeilua sekä antaa läjitetylle assalle eroosiosuojan. Saalla estetään hulevesien huuhtovaa vaikutusta ja happopulssien esiintyistä. Orgaaninen aines ylipänä peittokerroksena vähentää läpisuotautuvan sadeveden happipitoisuutta. Kuivalla aalla sijaitsevaa sedienttiä voidaan stabiloida suoraa syntypaikallaan. Ruopattu tai kaivettu sedientti tulee sen sijaan läjittää väliaikaiseen altaaseen, josta se käsittelyn jälkeen voidaan siirtää lopulliseen hyödyntäiskohteeseen tai aankaatopaikalle. Stabiloidun saven hyödyntäinen alueella edellyttää sideainereseptointia, rakenteiden geoteknistä suunnittelua sekä ypäristölupaa. Vastaavia hyötykäyttökohteita ei ole toistaiseksi luvitettu Suoessa, joten viranoaisen suhtautuinen ratkaisuehdotukseen ei ole tiedossa. Näin ollen on yös oleassa ahdollisuus hyödyntää kohteessa koetoiintaa ja testata assan käsittelyn ja läjittäisen vahtoehtoja. Hankkeen kokonaisuuteen kuuluvat assanvaihdot, assojen kuljetukset soveltuville läjitysalueille sekä rakenteisiin sopivien useiiten neitseellisten ateriaalien kuljetus kohteeseen ovat kuluja, joista saadaan säästöjä, jos alueen sisäistä assataloutta voidaan suunnitella noraalia pideällä aikajänteellä. Massastabilointi tulee usein kustannustehokkaaksi eneteläksi jo stabilointikohteissa. Katurakenteiden pohjanvahvistuksena assastabilointi toiii joko sellaisenaan tai sitten assanvaihdon yhteydessä, jolloin poiskaivettavan assan happaoituinen ja sen aiheuttaat ypäristöriskit pienenevät.
11 Saven kuljettainen aankaatopaikalle Espoon Kulakorven aankaatopaikalle on tehty selvitys läjitettyjen sulfidisavien vaikutuksista sekä esitetty ohjeita sulfidisavien läjittäisestä alueelle (Raboll, 2014). Selvityksen ukaan Kulakorven alueella tulisi toiia seuraavien periaatteiden ukaisesti, jotka on hyvä pitää ielesä jo Kirkkojärvenpuiston rakentaisen suunnitteluvaiheessa. Voiakkaan happaoittaispotentiaalin oaavia sulfidisavia läjitettäessä ja assaäärän ollessa suuri ainakin peittoaakerros kalkitaan Vaihtoehtoisesti yös itse sulfidisavi voidaan kalkita esi. assastabilointienetelällä. Voiakkaan happaoittaispotentiaalin sulfidisavierillä peittoaakerroksen paksuussuositus on >1 Sulfidisavet tulee peittää nopeasti läjittäisen jälkeen, jotta pintavesien happoa liuottava vaikutus jää ahdollisian lyhytaikaiseksi Orgaaninen aines peittoaakerroksessa on etu, sillä se kuluttaa happea sulfidisavikerrokseen suotautuvasta vedestä Massan sijoittaisessa aankaatopaikalle tulee huoioida yös seuraavat: Nk. geosäkkejä voidaan käyttää yliääräisen veden poistaiseen, ikäli kuivatettavan assan äärä on rajallinen. Geosäkkien käyttö ei kuitenkaan poista itse ongelaa. Ruoppausassa tulee edelleen kuljettaa ja käsitellä ennen aankaatopaikalle sijoittaista. Menetelä soveltuu vain ruoppausassoille, joissa vesipitoisuus on suuri. Kuljetus, vastaanotto ja käsittely nostaa sulfaatiaan läjittäisen hintaa verrattuna tavanoaiseen ylijäääaahan, jota voidaan yös hyödyntää aankaatopaikoilla. Espoossa RAMBOLL FINLAND OY Jari Mannila Projektipäällikkö Merja Autiola Projektipäällikkö
12 LÄHTEET Edén et al Edén, P., Rankonen, E., Auri, J., Yli-Halla, M., Österhol, P., Beucher, A. and Rosendahl, R Definition and Classification of Finnish Acid Sulfate Soiles. 7th International Acid Sulfate Soil Conference in Vaasa, Finland 2012 Towards Harony between Land Use and the Environent. Geological Survey of Finland. Guide 56. Opas ladattavissa GTK:n verkkosivuilta: GTK Happaien sulfaattiaiden haitat hallintaan, Geofoorui 2/2009 (Geologian tutkiuskeskuksen asiakaslehti). Hadzic et al Mirka Hadzic, Heini Postila, Peter Österhol, Miria Nystrand, Saila Pahkakangas, Anssi Karppinen, Minna Arola, Ritva Nilivaara-Koskela, Kati Häkkilä, Jaakko Saukkoriipi, Susan Kunnas ja Raio Ihe. Sulfaattiailla syntyvän happaan kuorituksen ennakointi- ja hallintaenetelät. SuHe hankkeen loppuraportti. Suoen ypäristökeskuksen raportteja 17/2014. Lindroos, N. ja Taipale, T Sulfidisavien läjitys Espoon Kulakorven aankaatopaikalle. Sulfidisaviselvitys. Maa- ja etsätalousinisteriö Happaien sulfaattiaiden aiheuttaien haittojen vähentäisen suuntaviivat vuoteen Maa- ja etsätalousinisteriö 2/2011. Pousette, K Råd och rekoendationer för hantering av sulfidjordsassor, Teknisk rapport, Luleå tekniska universitet, 2007:13.
13 Liite 1 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN ESIINTYMINEN JA LUOKITTELU SUOMESSA Seuraavassa esitetään sulfaattiaihin liittyvän ypäristöongelan taustaa ja luokittelua. Ohjeistus ottaa huoioon yös. osittain hapettuneen aan pintakerroksen ja siinä jo tapahtuneet ph-uutokset. Taustaa Noin vuotta sitten Suoen rannikkoseudut olivat Litorina-eren peitossa ja läpiässä ilastossa kasvillisuus oli runsas. Veteen kuolleet ja aatuneet kasvinosat rehevöittivät veden ja erenpohjan hapettoissa osissa ikrobitoiinta pelkisti sulfaatin sulfidiksi. Näin syntyi rikkipitoista sulfidiaata. Sulfidiaata tavataan itäiseltä Uudeltaaalta Peräeren rannikolle saakka. Yleisipiä sulfidiaat ovat Pohjanaalla. Suurin osa sulfaattiaista esiintyy rannikolla alle 60 korkeuskäyrän alapuolella, utta paikoin niitä on havaittu yös korkeudella. Sulfidiaa-alueet ovat luonnontilassa atalia, turpeen peittäiä ja tasaisen kosteita aita, eivätkä tällöin aiheuta haittaa ypäröivälle luonnolle. Tilanne uuttuu, kun pohjaveden pinta laskee esierkiksi ojituksen seurauksena, tai ikäli sulfidiaata kaivetaan kasalle esierkiksi ruoppauksen yhteydessä. Hapen kanssa tekeisiin joutuvan sulfidiaan sisältäät rikkipitoiset ineraalit hapettuvat ja uodostava rikkihappoa, joka liuottaa aaperästä sen luontaisesti sisältäiä etalleja (Kuva 1). Kuivana ajanjaksona liuenneet happosuolat ja etallit pidättäytyvät aaperään. Sateiden tai sulaisvesien ukana sulfaattiaiden vedet huuhtoutuvat vesistöihin. Valuien ph voi olla alle 3. Herkiät kalat voivat kuolla, jos vesistön ph laskee alle 5,5:n. Lisäksi hapan vesi liuottaa aaperästä ja veden kiintoaineksesta aluiinia pintavesiin. Vesistöissä aluiini saostuu kalan kiduksissa aiheuttaen kalojen tukehtuista. Happaien vesien vaikutuksesta yös angaanin, kadiuin, koboltin, kuparin, sinkin ja nikkelin päästöt vesiin lisääntyvät (GTK. 2009). Kuva 1. Haraa kerros kuvaa hapettunutta hapanta sulfaattiaata ja usta kerros pelkistyneessä tlassa olevaa sulfidiaata (GTK. 2009).
14 Luokittelussa käytetyt kriteerit Happaien sulfaattiaiden ja potentiaalisten happaien sulfaattiaiden (eli sulfidiaiden) aiheuttaat vaikutukset on tiedostettu Suoessa etenkin sen aataloudelle aiheuttaien ongelien vuoksi. Systeaattinen työ happaien sulfaattiaiden kartoittaiseksi ja luokittelukriteerien äärittäiseksi Suoessa alkoi vuonna 2009 GTK:n johdolla (Edén et al. 2012). Maa- ja etsätalousinisteriö julkaisi vuonna 2011 strategiansa haittojen vähentäisen suuntaviivoiksi vuoteen 2020 (Maa- ja etsätalousinisteriö. 2011). Tässä raportissa esitetty happaien sulfaattiaiden luokittelu perustuu artikkeliin Definition and Classification of Finnish Acid Sulfate Soils (Edén et al. 2012). Artikkelissa esitettyjen luokittelukriteerien ukaan sulfaattiaissa on kohonnut rikkipitoisuus ja ne ovat joko happaia kerrostuia (varsinainen hapan sulfaattiaa) tai pelkistyneessä tilassa olevia sulfidipitoisia kerrostuia (potentiaalinen hapan sulfaattiaa). Sulfaattiaat ovat tyypillisesti orgaanista ainesta sisältävää savea tai silttiä. Seuraavassa on esitetty sulfaattiaiden luokitusta helpottavat tunnusoaiset piirteet varsinaiselle happaalle sulfaattiaalle (AASS) sekä potentiaaliselle happaalle sulfaattiaalle (PASS). Varsinainen hapan sulfaattiaa (AASS): - aastossa itattu ph < 4,0, johtuen sulfidien hapettuisesta - ikäli savi-/silttinäytteen aastossa itattu ph on 4,0 4,4 eikä aleasta aakerroksesta ole tehty sulfidisavihavaintoja, jatkotutkiukset ovat tarpeen. Jatkotutkiuksissa tehdään esierkiksi ph:n ääritys inkuboidusta näytteestä (vetyperoksidihapetus) ja/tai kokonaisrikkipitoisuusääritys Potentiaalinen hapan sulfaattiaa (PASS): - rikki esiintyy sulfidiuodossa (pelkistyneenä, ei hapettuneena) - yleensä ph > rikin pitoisuus, S (tot) 0,2 % - inkuboidun näytteen ph 4,0 (vetyperoksidihapetetun) ja ph:n uutos on yli 0.5 phyksikköä verrattuna aastossa itattuun ph-tulokseen Riskiluokittelu suoalaisille happaille sulfaattiaille Edén et al esittäässä riskiluokittelussa yleiskartoituksen tarkastelusyvyytenä käytetään 0 3 syvyyttä aanpinnasta (luonnontilainen aaperä). Tarkasteltavia paraetreja on kaikkiaan kole: - sulfidikerroksen (PASS) alkaissyvyys - aastossa itattu inii ph - kokonaisrikkipitoisuus Sulfidin esiintyinen: Luokka 1 Potentiaalinen sulfaattiaan alkaissyvyys () 1 0-1,0 2 1,0-1,5 3 1,5-2,0 4 2,0-3,0 5 sulfidit ovat kokonaan hapettuneet 6 ei sulfideja 0-3 syvyydellä Maastossa itattu inii ph: Luokka 2 ph in (0-3 syvyydellä) A < 3,5 B 3,5-3,9 C 4,0-4,4 D 4,5
15 Rikkipitoisuus: Lisäluokitus S(tot) % I 1,0 II 0,6 1,0 III 0,2-0,6 IV <0,2 Näytteen luokittelu annetaan uodossa: sulfidien esiintyisen alkaissyvyys / ph in / S(tot).
16 !!!!!!!!! $ Kyrkängarna Nedre Lövkulla! Golfkenttä!! Golfbana!!!!!!!!! TP3!!!!!!!!!! TP1!!!!!!!!!!!!!!! ESPOOESBO!!!!!!!! TP2!! Urh.!!!!!!! Idr. Koulu Kirkkojärvi Kyrkträsk Skola Kaup.talo Metriä Tutkiuskohteen nii ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Kirkkojärvi, Espoo Sulfidisavi, näytteenottopisteet 1 : Raboll Finland Oy PL25, Säterinkatu ESPOO puh fax Suunn. ala Projektinuero Tiedosto YMP Piirustusnuero M uutos hyv. Piirtäjä Suunnittelija Pv. TTAI TTAI
17 Espoo, Kirkkojärven puisto, sulfidisavikartoitus Luokittelu GTK (Edén et al. 2012)* Näytepiste Syvyys Maalajiarvio kentällä Silä. Maalajiarvio w [%] Hh 800 C [%] ph Analysoitu kokonais-rikkipitoisuus S tot [-%] Luokittelu Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 NAG ph titraus, nettohapon tuotto [kg H2SO4/tonni] Huoioita TP1 TP2 TP3 0,0-0,5 huus, ei näytettä 0,5-1,0 Sa ljsa 96,8 9,1 4,7 0,82 1/D/II D II 3,1 7,38 1,0-1,5 Sa ljsa 108 9,7 6,9 1,3 1/D/I D I 2,7 15,89 1 1,5-2,0 Sa ljsa 127 7,4 8 1,4 1/D/I D I 2,6 16,56 2,0-2,5 Sa ljsa 147 7,0 8 1,1 1/D/I D I 3,2 5,37 2,5-3,0 Ei analysoida tässä vaiheessa 0,25-0,5 Sa Lj+H ,8 5,3 0,49 -- D III 6 -- Titrausta ei tehdä, jos NAG-pH on yli 4,5 0,5-1,0 Sa salj 133 9,4 6,3 1,8 1/D/I D I 2,3 32,69 1 1,0-1,5 Sa salj 142 9,0 7,3 2 1/D/I D I 2,3 34,28 1,5-2,0 Sa salj 150 7,7 7,5 1,6 1/D/I D I 2,5 21,16 2,0-2,5 Ei analysoida tässä vaiheessa 2,5-3,0 Ei analysoida tässä vaiheessa 0,1-0,6 Sa/Si/Tv Lj + Tv ,0 6,5 0,2 -- D III 6,4 -- Titrausta ei tehdä, jos NAG-pH on yli 4,5 0,6-1,1 Sa/Si Lj 133 9,3 6,9 0,75 1/D/II D II 3,3 3,67 1 1,1-1,6 Sa/Si Lj ,5 7,1 2,1 1/D/I D I 2,5 28,42 1,6-2,1 Sa/Si ustia raitoj Lj 156 9,8 7,3 2,2 1/D/I D I 2,4 30,73 3 näytepistettä, 12 näytettä in 97 7,0 4,7 0,2 2,3 3,7 aks ,8 8,0 2,2 6,4 34,3 ka ,4 6,8 1,3 3,3 19,6 Näytepisteiden koordinaatit ja korko Koordinaatisto: ETRS-GK25 N E N2000 Z Huooita TP , ,9 3,757 z itattu TP , ,7 3,215 z itattu TP , ,0 3,70 z haettu aanpintaallista * Luokat 1, 2 ja 3 ovat seuraavat Luokka 1 Potentiaalinen sulfaattiaan alkaissyvyys () Luokka 2 phin (0-3 syvyydellä) Luokka 3 S(tot) % LIITE 3
18 Raboll Analytics Pv: /1 Tutkiustodistus Projekti: /1 Raboll Finland Oy / Luopioinen Vohlisaarentie 2 B LUOPIOINEN Tutkiuksen nii: Espoo, Kirkkojärven puisto, sulfidisavikartoitus Näytteenottopv: Näyte saapui: Näytteenottaja: Esa Karjalainen Analysointi aloitettu: Tutkiustulokset Näytteenottopisteet TP3 / 0,1-0,6 Näytenuero 15SS MÄÄRITYKSET Kosteus, analyysinäytteen, IR Rikki (S), vedetön TP3 / 0,6-1,1 15SS TP3 / 1,1-1,6 15SS TP3 / 1,6-2,1 15SS Yksikkö Menetelä 2,5 2,1 1,9 2,4 -% RA1038 0,20 0,75 2,1 2,2 -% RA1039 Raboll Analytics Niina Nyan laboratorioinsinööri, ins. (AMK), Tää tutkiustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Jakelu kuivattu savi erja.autiola@raboll.fi; noora.lindroos@raboll.fi Tutkiustodistuksen osittainen julkaiseinen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Raboll Analytics Nieenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo
19 Raboll Analytics Pv: /1 Tutkiustodistus Projekti: /2 Raboll Finland Oy / Luopioinen Vohlisaarentie 2 B LUOPIOINEN Tutkiuksen nii: Espoo, Kirkkojärven puisto, sulfidisavikartoitus Näytteenottopv: Näyte saapui: Näytteenottaja: Sai Kankaanpää Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet TP1 / 0,5-1,0 Näytenuero 15YN MÄÄRITYKSET Kosteus, analyysinäytteen, IR Rikki (S), vedetön TP1 / 1,0-1,5 15YN TP1 / 1,5-2,0 15YN TP1 / 2,0-2,5 15YN TP2 / 0,25-- 0,50 15YN Yksikkö Menetelä 2,8 2,5 2,4 2,9 3,0 -% RA1038 V 0,82 1,3 1,4 1,1 0,49 -% RA1039 V Maanäytteet Näytteenottopisteet TP2 / 0,5-1,0 Näytenuero 15YN MÄÄRITYKSET Kosteus, analyysinäytteen, IR Rikki (S), vedetön TP2 / 1,0-1,5 15YN TP2 / 1,5-2,0 15YN Yksikkö Menetelä 1,9 2,1 3,2 -% RA1038 V 1,8 2,0 1,6 -% RA1039 V Raboll Analytics Niina Nyan laboratorioinsinööri, ins. (AMK), Lisätiedot kuivattu savi Laboratoriot V Analysoitu Vantaalla Jakelu erja.autiola@raboll.fi; noora.lindroos@raboll.fi Tutkiustodistuksen osittainen julkaiseinen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Raboll Analytics Nieenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo
OULUN KAUPUNKI HIETA-AHON KAAVA- ALUEEN SULFIDI- MAASELVITYS
Vastaanottaja Oulun kaupunki Mikko Ukkola Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Katu- ja viherpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2014 OULUN KAUPUNKI HIETA-AHON KAAVA- ALUEEN SULFIDI- MAASELVITYS
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
LisätiedotSULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN
Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotNiittyholman kaava-alueen sulfaattimaaselvitys
Oulun kaupunki TIE21191 Elina Kerko Juha Vikiö 14.8.2015 14.8.2015 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 YLEISTÄ SULFAATTIMAISTA... 2 2.1 Muodostuminen... 2 2.2 Määritelmät... 3 2.3 Sulfaattimaiden riskiluokittelu...
LisätiedotSuositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun
LisätiedotLumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.
Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotMitä ovat happamat sulfaattimaat?
Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Laura Härkönen, Tapio Oy & Tiina M. Nieminen, LUKE Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari, Laitila 12.4.2019 Mitä happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan?
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
Lisätiedot2000-luvun alun pohjavesiolosuhteet poikkeusoloja vai ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevaisuudennäkymiä
2000-luvun alun pohjavesiolosuhteet poikkeusoloja vai ilastonuutoksen aiheuttaia tulevaisuudennäkyiä Risto Mäkinen / SYKE / AO / HYD Tio Kinnunen / UUS / YV / PVR Suoen ypäristökeskuksen pohjavesiaseat
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden tunnistus
Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Jaakko Auri Emmi Rankonen GTK 2010 Jaakko Auri 1 Projekteja Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen
LisätiedotKuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi
Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-
LisätiedotOULUN KAUPUNKI HIETA-AHON KAAVA- ALUEEN SULFIDI- MAASELVITYS, OSA II
Vastaanottaja Oulun kaupunki Mikko Ukkola Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Katu- ja viherpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 9.6.2015 OULUN KAUPUNKI HIETA-AHON KAAVA- ALUEEN SULFIDI- MAASELVITYS,
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotHAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ
4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotSULFAATTIMAALAUSUNTO. Oulun kaupunki
SULFAATTIMAALAUSUNTO Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Tel. +358 10 3311 www.poyry.fi Päiväys 3.4.2019 Oulun kaupunki Sivu 1 (4) Mikko Tolkkinen Tel.
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Pöytyän kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1583/217 14.11.217 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Pöytyän kunnan alueella Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotHappaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella
Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1
ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/3722/216 13.11.217 Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotLaskuharjoitustehtävät
Tio Huttula WETA150 Hydrologia Laskuharjoitustehtävät 1. Ilan läpötila järvellä syyskuisena iltapäivänä on 21 0 C ja ilankosteus 5 %. Missä läpötilassa suua alkaa syntyä eli ilan sisältää vesihöyry tiivistyy?
LisätiedotHS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen
KIIMAKORPI HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen Peter Edén & Jaakko Auri, GTK / Länsi-Suomi Peter Edén 2013 1 KARTOITUS (ja muita toimenpiteitä) EU:n vesipuitedirektiivi Laajat kalakuolemat 2006-2007
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotKohde sijaitsee kiinteistöllä osoitteessa Airistontie 700, Parainen. Lähialueella on loma-asuntoja ja pieni venesatama.
TOIMENPIDERAPORTTI Projekti Öljyvahinko, Airistontie 700, Parainen Vahinkotunnus 24-41017-04146-2 Asiakas Lassila & Tikanoja Päivämäärä 30.5.2017 Vastaanottaja Lähettäjä Tiedoksi Timo Johansson / Lassila
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi 1 HAPPAMAT SULFAATTIMAAT? Kuva: Anton Boman, GTK Itämeren kehitys jääkauden jälkeen Nykyinen rannikkoalue veden peittämä Litorinamerestä (suolainen,
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotSedimenttianalyysin tulokset
Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015
1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotOULUN KAUPUNKI RUSKONSELÄN KAAVA- ALUEEN SULFIDI- MAASELVITYS
Vastaanottaja Oulun kaupunki Jorma Heikkinen Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Katu- ja viherpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.9.2016 OULUN KAUPUNKI RUSKONSELÄN KAAVA- ALUEEN SULFIDI- MAASELVITYS
LisätiedotSUURI SAOSTUSKAIVO 8-44 m³
KÄYTTÖOHJE: SUURI SAOSTUSKAIVO 8-44 ³ - FI Versio 1.1-2014-06-26 SA 8000ce (< 20 000 l = 3 osastoa) Tuloyhde Tarkastus/puhdistus/iesluukku Lähtöyhde SA 44000 (< 20 000 l = 4 osastoa) KÄYTTÖOHJE: SUURI
LisätiedotAlustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus
Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotSäätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä
Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS
LisätiedotKIIMINGIN YRITYSPUISTO SULFIDIMAASELVITYS
Vastaanottaja Oulun kaupunki Mirjam Larinkari Asiakirjatyyi Raportti Päivämäärä /0 KIIMINGIN YRITYSPUISTO SULFIDIMAASELVITYS KIIMINGIN YRITYSPUISTO SULFIDIMAASELVITYS Päivämäärä..0 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa
Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Heini Postila, Mirkka Hadzic & Anssi Karppinen 21.5.2014 Esityksen sisältö Jatkuvatoiminen
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 156291 (WNAANT/N1), saapunut 4.6.2013, näytteet otettu 4.6.2013 (09:40) Näytteenottaja: VS
LisätiedotLIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY
LIUKOISUUDET RAKENTEISSA NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY TULOKSIA TUHKIEN YMPÄRISTÖ- KELPOISUUDEN MUUTTUMISESTA ERI KÄSITTELYISSÄ JA SOVELLUTUKSISSA Massiivituhkarakenteet Tuhkan vanhentamisen/varastoinnin
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS
Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas
LisätiedotHappamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta
Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola Pertti Sevola 9.12.2009 1 Itämeren kehitys
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotNÖY KKIÖ NKADUN JA TK E, E S PO O
MELUSELVITYSMUISTIO NÖY KKIÖ NKADUN JA TK E, E S PO O M E L US E LV I T YS. Yleistä Työssä selvitettiin Espoon Latokaskessa suunnitteilla olevan katuhankkeen vaikutuksia ypäristön elutilanteeseen. Tarkastelut
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Liedon kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/3724/2016 13.11.2017 Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Liedon kunnan alueella VarsinaisSuoen elinkeino, liikenne ja ypäristökeskus (ELYkeskus) on tarkistanut
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori
303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotKALEVAN ISKU JA TAMPERE AREENA, TAMPERE
Vastaanottaja Katariina Rauhala, Tapereen kaupunki/kiinteistötoii Asiakirjatyyppi Tutkiusraportti Päivääärä 16.11.2017 KALEVAN ISKU JA TAMPERE AREENA, TAMPERE MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS JA PUHDISTUSTARPEEN
LisätiedotTurvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic
Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic 21.5.2014 Esityksen sisältö Tausta Jälkikäyttö Suomessa HS-maiden aiheuttamat haasteet jälkikäytölle
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
Lisätiedot, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
Lineaarikobinaatioenetelät 3.5-3.7, 3.7, 3.9 Sisältö Pääkoponenttianalyysi (PCR) Osittaisneliösua (PLS) Useiden vasteiden tarkastelu Laskennallisia näkökulia Havaintouuttujien uunnokset Lähtökohtana useat
Lisätiedott. Happamatsulfaattimaat
L IITE O5,RAM e6lt M utkalammen tuulipuisto - happa man kuormituksen ehkäisysuunnitelma t. Happamatsulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia
LisätiedotHÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA
Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotHuoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)
Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite
LisätiedotESISELVITYS HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUSMENETELMISTÄ JA SUOSITUKSIA TOIMENPITEIKSI INFRAHANKKEISSSA PÄÄ- KAUPUNKISEUDULLA
Vastaanottaja Helsingin Kaupunki Espoon Kaupunki Vantaan Kaupunki Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus HSY Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.9.201 ESISELVITYS HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUSMENETELMISTÄ
LisätiedotLiite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki
Liite 9.1 Analyysitodistus, pohjavesiputki Eurofins Pvm: 22.8.2018 Projekti: 180326/10 Tutkimuksen nimi: Sitowise Oy, pohjavesi Asiakkaan viite: KAU42542 Näytteenottopvm: 9.8.2018 Näytteenottopiste: SW2
LisätiedotSuurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 150/2013 Suurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotHuoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)
Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite Nii Koulutus / uu pätevyys Puhelin Puhelin Rakennuspaikka Suunnittelijan pätevyydestä on säädetty Suoen rakentaisääräyskokoelan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotSIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.01.2012 SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Jaakko Auri M25L2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
PORNAINEN, AIDUNAUEEN ASEMAKAAVAN SWECO Ympäristö Oy Inststo Arcus Oy aatinut Tarkastanut Hyväksynyt N Vehmas / Arcus K Andersson-Berlin / Arcus J Heikkilä / Arcus 17-01-03 17-01-03 17-01-03 Sisällysluettelo
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotTuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 30.1.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000
LisätiedotAsemakaavan seurantalomake
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 577 Paimio Täyttämispvm 16.12.2016 Kaavan nimi Kauppatien asemakaava ja asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS OLLAKAN ALUE
PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS 101001819 3.3.2016 KEMPELEEN KUNTA MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS OLLAKAN ALUE 101001819 3.3.2016 1(11) Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotSulfidiselvitys Taanilan asemakaavoitusalueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Liite 5 Ympäristögeologia Espoo 31.8.2018 GTK/356/03.02/2018 Sulfidiselvitys Taanilan asemakaavoitusalueella Ylivieskassa Jaakko Auri, Jukka Räisänen ja Pauliina Liwata-Kenttälä
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotKatisen kaava-alue, Hämeenlinna
Raboll Finland Oy Senaatti Kiinteistöt Katisen kaava-alue, Häeenlinna Meluselvitys Syyskuu 2008 Katisen kaava-alue, Häeenlinna Meluselvitys 4.9.2008 Senaatti Kiinteistöt Raboll Finland Oy Tekijä: Marja
LisätiedotMitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa
Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla vatten och människan i landskapet vesi ja ihminen maisemassa Happamien sulfaattimaiden ph-arvo on alhainen - usein alle 4. Maa happamoituu
Lisätiedot