ARVIOINTIMALLI SISÄILMAN TERVEYSHAITTOJEN TALOUSVAIKUTUKSISTA

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari ARVIOINTIMALLI SISÄILMAN TERVEYSHAITTOJEN TALOUSVAIKUTUKSISTA Olavi Holmijoki tutkija, DI (rak.) TIIVISTELMÄ Ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa sekä Suomen Kuntaliitossa toteutetussa projektissa tuotetulla strategisella arviointimallilla pystytään hahmottamaan kuntien omistaman rakennuskannan omistaja- ja käyttäjäosapuolten muodostama taloudellinen kokonaisuus ja tuottamaan strategisen tason tietoa terveyshaittojen talousvaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon. Esimerkkilaskelmissa tarkastellaan kuntien koko henkilöstöä, päiväkotihoidon ja perusopetuksen henkilöstöä, päiväkotien lapsia ja peruskoulujen oppilaita. Suuntaa antavien laskelmien viesti on selkeä: potentiaaliset säästöt sisäilman terveyshaittojen ennaltaehkäisystä ovat niin suuria, että niillä olisi mahdollista rahoittaa päiväkotien ja koulujen ylläpito- ja käyttökuluja sekä rakennusinvestointeja. TAUSTAA Toimitilojen terveyshaitat aiheuttavat kunnalle ja kuntalaisille kustannuksia samanaikaisesti useasta suunnasta. Toimitilojen omistajana kunta on vastuussa ylläpidosta ja vaikuttaa siten toimitilojen kuntoon ja sisäilmastoon. Palvelun tuottajana kunnalla on työnantajan vastuu henkilöstön hyvinvoinnista. Lisäksi henkilöstö ja asiakkaat ovat kuntalaisia ja käyttävät kunnan jatkossa sote-alueen - terveydenhuoltopalveluita. Toimitilojen terveysriskien hallinta koskee koko kuntien omistamaa rakennuskantaa, ei vain toimitiloja, joissa terveyshaittoja esiintyy. Kyse on viime kädessä niistä strategisen tason periaatteista, joilla kunnat omistavat, ylläpitävät, korjaavat ja käyttävät omistamaansa rakennuskantaa. Rakennusteknisesti moitteeton rakennus luo puitteet sen terveysriskeistä vapaalle käytölle. Toimitilojen terveyshaittojen esiintyminen on kytkettävissä toimenpiteiden viivästymiseen kuntien omistaman rakennuskannan ylläpidossa ja korjauksessa. Korjaustoimenpiteiden oikealla ajoituksella vältytään terveyshaitoista johtuvien terveyskulujen lisäksi viivästyneen korjauksen todennäköisesti tuomat lisäkustannukset, kuten korjaustarpeen, korjauskustannusten ja ylläpitokustannusten kasvu. Toimitilojen omistaminen, toimitilapalvelut ja oma palvelutuotanto tulisi kunnallisessa päätöksenteossa nähdä yhtenä kokonaisuutena. Toimitilojen ylläpitoa ja korjauksia tulisi tarkastella samanaikaisesti sekä omistaja- että käyttäjäosapuolen saaman hyödyn näkökulmasta, ei pelkkinä kustannuksina omistajaosapuolelle. Strateginen arviointimalli toimitilojen terveyshaittojen talousvaikutuksista pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen. Tässä esityksessä keskitytään terveyskulujen mallintamiseen ja mallinnuksen tuloksiin. Vuonna 2015 pidetyssä esityksessä /1/ oli pääpaino siinä, miten kuntien omistaman rakennuskannan terveyshaitat, käyttö-, ylläpito- ja korjauskustannukset näkyivät kuntien käyttötaloudessa. Kummastakin esityksestä on tarkemmin lähteessä /2/.

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 35 STRATEGINEN ARVIOINTIMALLI Strategisessa arviointimallissa kunnan palvelutuotantoa tarkastellaan tehtäväluokittain. Tehtäväluokan henkilöstön ja asiakkaiden terveydenhuoltokäynneistä, sairauspoissaoloista ja sairaana työskentelystä luodaan yhteys käyttäjien terveyskuluihin (kuva 1). Terveyshaittojen esiintyminen arvioidaan tehtäväluokan käytössä olevissa toimitiloissa. Tehtäväluokan henkilöstö ja asiakkaat jaetaan toimitilan terveyshaitoille altistuneihin ja eialtistuneihin. Terveyshaittojen esiintymisen ja altistuneiden määrän arviointi perustuu käyttäjien käytössä olevien toimitilojen ikäjakaumaan ja rakennusten rakentamisvuodesta riippuvaan keskimääräiseen kuntoon. Kunnalle tulevista terveyskuluista arvioidaan toimitilan terveyshaitoille altistuneiden ja ei-altistuneiden terveyskulut. Terveyskuluja verrataan tehtäväluokan henkilöstökuluihin ja kunnalle toimitilojen omistajana tuleviin ylläpito- ja käyttökuluihin sekä rakennusinvestointeihin. Samalla syntyy yhteys terveyshaittojen talousvaikutusten ja kunnan taloudellisen päätöksenteon välille. Lähde /2/. Saatavissa olleesta tilasto- ja tutkimusaineistosta johtuen altistuneiden terveyskuluihin sisältyy toimitilojen kunnon ja sisäilman terveyshaitoista aiheutuvien terveyskulujen lisäksi terveyskuluja, jotka ovat riippumattomia toimitilan terveyshaitoista. Kuva 1. Käyttäjien oireilusta ja sairastelusta kunnalle aiheutuvat terveyskulut. Sekä ei-altistuneiden että altistuneiden käyttäjien terveyskulut on summa terveydenhuoltokuluista, tekemättömästä työstä ja työtehon laskusta. Lähde /2/ Matemaattisen mallin avulla arvioidaan käyttäjien terveyskulujen jakautumista altistuneiden ja ei-altistuneiden kesken sekä altistuneiden terveyskulujen jakautumista toimitilan terveyshaittoihin liittyvään ja liittymättömään osaan. Mallin lähtöaineistona ovat käyttäjien terveyskulut. Mallinnuksessa altistuneiden ja ei-altistuneiden terveyskulut muuttuvat, mutta niiden summa eli käyttäjien terveyskulut eivät muutu. Toisin sanoen mallinnuksessa tarkastellaan altistuneiden ja ei-altistuneiden terveydenhuoltokäynteihin, sairauspoissaoloihin ja sairaana työskentelyyn liittyviä eroja. Arviointimallin parametrit ja lähtöaineisto on valittu siten, että merkittävä osa niistä on saatavissa tai laskettavissa joko suoraan tilastoista tai kunnan oman talouden ja toiminnan seurantatiedoista. Lähtöaineistoa on täydennetty toimitilojen terveyshaittojen esiintymiseen ja altistumiseen liittyvillä oletuksilla. Terveyshaittatapausten, toimitilojen kunnon ja käyttäjien terveyskulujen suuresta vaihtelusta johtuen laskelmat ovat suuntaa antavia. ESIMERKKILASKELMAT Kuntien henkilöstö Vuonna 2013 kunnissa oli henkilökuntaa Työterveyslaitoksen Kunta10 - tutkimuksen /8/ mukaan kunta-alalla keskimääräiset sairauslomapäivät olivat 16,7 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden. Työnantajalle sairauspoissaoloja vastaavan tekemättömän työn arvo oli 636 milj.. Työnantajalle tuli kustannuksia toiset 636 milj. henkilöstön työtehon laskusta. Lähteen /3/ mukaan työtehon laskun kustannukset ovat

3 Sisäilmastoseminaari samaa suuruusluokkaa kuin tekemättömän työn kustannukset. Henkilöstö käytti kuntalaisina kunnan vastuulla olevia perusterveydenhuollon avohoidon ja vuodeosastohoidon sekä somaattisen erikoissairaanhoidon palveluita 377 milj. :n arvosta. Henkilöstön terveydenhuoltokulut on laskettu vuotiaan väestön käyttämien keskimääräisten terveydenhuoltopalveluiden mukaan lähteistä /4/ ja /5/. Kunnalle tulevista terveydenhuoltokuluista lukuun ei sisälly henkilöstön hammashuoltoa eikä psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Terveydenhuoltokuluihin ei sisälly myöskään henkilöstön yksityisen terveydenhuollon käyttämiä palveluita eikä lääkekuluja. Terveydenhuollon rahoitusraportin /6/ mukaan laskelmiin sisältyvät terveydenhuoltokulut kattavat noin puolet terveydenhuollon kokonaismenoista. Henkilöstön oireilun ja sairastelun aiheuttamat terveyskulut kunnalle olivat vuonna 2013 yhteensä milj.. Ne olivat 12 % kuntien milj. :n henkilöstökuluista ja 34 % kuntien milj. :n kiinteistöjen ylläpito- ja käyttökuluista. Henkilöstön oireilun ja sairastelun talousvaikutukset kunnille olivat 52 % suuremmat kuin kuntien uudis- ja korjausrakentamisen investoinnit milj.. Vuonna 2013 henkilöstön käyttämien toimitilojen kerrosalasta arvoilta 17,5 %:ssa esiintyi terveyshaittoja. Samoin henkilöstöstä arviolta 17,5 % eli altistui toimitilojen terveyshaitoille. Arvio terveyshaittojen esiintymisestä ja altistuneiden määrästä perustui kuntien rakennuskannan ikäjakaumaan ja rakennusten rakentamisvuodesta riippuvaan keskimääräiseen kuntoon. Altistuneiden terveyskuluille saatiin oletusarvo olettamalla altistuneille ja ei-altistuneille yhtä suuret keskimääräiset terveyskulut per henkilö. Altistuneen henkilöstön terveyskulujen oletusarvo oli 289 milj. eli 17,5 % henkilöstön oireilun ja sairastelun aiheuttamista milj. :n kuluista. Altistuneiden todelliset terveyskulut olivat todennäköisesti suuremmat kuin oletusarvo. Mallinnuksen perusteella on mahdollista, että toimitilan terveyshaittoihin liittyvä osuus altistuneiden todellisista terveyskuluista olisi yhtä suuri kuin oletusarvo. Käytännössä toimitilojen terveyshaittojen osuus on todennäköisesti oletusarvoa pienempi ja tapauskohtainen vaihteluväli on suuri. Kirjoittajan mallinnukseen perustuva arvio terveyshaittoihin liittyvästä osuudesta olisi 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta. Kuntien henkilöstöön sovellettuna tämä tarkoittaa, että altistuneiden terveyskulut olisivat välillä milj. (1,17...1,55 kertaa oletusarvo), josta toimitilan terveyshaittojen osuus olisi milj. (17 43 %:a altistuneiden terveyskuluista). Altistuneen henkilöstön terveyskulujen terveyshaittoihin liittyvä osuus olisi 0,4 1,4 % kuntien henkilöstökuluista, 1,8 4,0 % kuntien kiinteistöjen ylläpito- ja käyttökuluista tai 5,3 18 % kuntien uudis- ja korjausrakentamisen investoinneista. Lasten päiväkotihoito ja perusopetus Koko- tai osapäiväisessä päiväkotihoidossa oli vuonna 2013 henkilöstöä noin ja lapsia noin Henkilöstön sairauspoissaoloista ja sairaana työskentelystä seurasi kummastakin 61 milj. :n kulut. Taulukossa 1 henkilöstön terveydenhuoltokulut on laskettu vuotiaan väestön ja lasten terveyskulut 1-6 vuotiaan väestön käyttämien keskimääräisten terveydenhuoltopalveluiden mukaan. Jos päiväkotihoidossa olevat lapset olivat vuonna 2013 keskimäärin 5 hoitopäivää per lapsi sairaana kotona, kustannukset lasten vanhempien työnantajille olivat 121 milj. tekemättömänä työnä. Kuntatyönantajien osuus tästä oli noin 20 % (24 milj. ). Sekä henkilöstöstä että lapsista päiväkotien terveyshaitoille altistuneiden osuus oli 12,2 %. Samoin altistuneiden terveyskulujen oletusarvo oli 12,2 % käyttäjien terveyskuluista (taulukko 2). Peruskouluissa oli vuonna 2013 henkilöstöä noin ja oppilaita noin Henkilöstön sairauspoissaoloista ja sairaana työskentelystä seurasi kummastakin 126 milj. :n kulut. Henkilöstö käytti 75,1 milj. :n arvosta (25-64 vuotiaat keskimäärin) ja oppilaat

4 4 Sisäilmayhdistys raportti ,4 milj. :n arvosta (7-15 vuotiaat keskimäärin) kunnan perusterveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja (taulukko 1). Sekä henkilöstöstä että oppilaista peruskoulujen terveyshaitoille altistuneiden osuus oli 18,9 %. Samoin altistuneiden terveyskulujen oletusarvo oli 18,9 % käyttäjien terveyskuluista (taulukko 2). Päiväkodeissa ja peruskouluissa altistuneiden terveyskulut ja terveyshaittojen osuus siitä on esitetty taulukossa 2, jos toimitilojen terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee 1/5 2/3 käyttäjien terveyskulujen oletusarvosta. Taulukko 1. Päiväkotihoidon ja perusopetuksen henkilöstön ja asiakkaiden kunnalle tulevat terveyskulut. Lähteet /2/ ja /7/. Lasten päiväkotihoito Perusopetus Kunnat yhteensä 2013 Henkilöstö Lapset Yhteensä Henkilöstö Oppilaat Yhteensä Käyttäjät hlö Terveyskulut, josta milj. 157,6 242,8 400,4 328,0 369,4 697,4 tekemätön työ milj. 60,8-60,8 126,4-126,4 työtehon lasku milj. 60,8-60,8 126,4-126,4 perusterveydenhuolto milj. 10,8 95,7 106,5 22,5 199,9 222,4 somaattinen erikoissairaanhoito milj. 25,3 123,0 148,3 52,6 169,5 222,1 lasten vanhempien poissaolot (kunta) milj. - 24,1 24, Terveyskulut per henkilö / hlö Taulukko 2. Päiväkotien ja peruskoulujen terveyshaitoille altistuneiden ja ei-altistuneiden käyttäjien terveyskulujen oletusarvot. Altistuneiden terveyskulut, jos toimitilojen terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta. Terveyskulujen jakauma tehtäväluokan sisällä on sama henkilöstölle ja asiakkaille. Lähde /2/. Kunnat yhteensä 2013 Lasten päiväkotihoito Lapset milj. Henkilöstö milj. Jakauma % Perusopetus Henkilöstö Oppilaat milj. milj. Terveyskulujen oletusarvo Jakauma % Terveyskulut, josta 157,6 242,8 100,0 328,0 369,4 100,0 altistuneet 19,2 29,6 12,2 62,0 69,7 18,9 ei-altistuneet 138,4 213,2 87,8 266,0 299,7 81,1 Terveyskulut, jos terveyshaittoihin liittyvä osuus altistuneiden terveyskuluista on 1/5 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta Terveyskulut, josta 157,6 242,8 100,0 328,0 369,4 100,0 altistuneet, josta 22,5 34,7 14,3 72,0 81,0 21,9 terveyshaittoihin liittyvä 3,8 5,9 2,4 12,4 13,9 3,8 terveyshaittoihin liittymätön 18,7 28,8 11,9 59,6 67,1 18,2 ei-altistuneet 135,1 208,1 85,7 256,0 288,4 78,1 Terveyskulut, jos terveyshaittoihin liittyvä osuus altistuneiden terveyskuluista on 2/3 altistuneiden terveyskulujen oletusarvosta Terveyskulut, josta 157,6 242,8 100,0 328,0 369,4 100,0 altistuneet, josta 30,4 46,8 19,3 95,4 107,4 29,1 terveyshaittoihin liittyvä 12,8 19,7 8,1 41,3 46,5 12,6 terveyshaittoihin liittymätön 17,6 27,1 11,2 54,1 60,9 16,5 ei-altistuneet 127,2 196,0 80,7 232,6 262,0 70,9

5 Sisäilmastoseminaari Taulukko 3. Altistuneiden käyttäjien terveyskulut suhteessa henkilöstökuluihin, käyttö- ja ylläpitokuluihin sekä rakennusten hankintaan, jos toimitilan terveyshaittoihin liittyvä osuus vaihtelee välillä 1/5 2/3 terveyskulujen oletusarvosta. Lähteet /2/ ja /7/. Kunnat yhteensä 2013 Lasten päiväkotihoito Perusopetus Henkilöstö Lapset Henkilöstö Oppilaat Altistuneiden terveyskulut milj. 22,5 30,4 34,7 46,8 72,0 95,4 81,0 107,4 per henkilöstökulut % 1,7 2,3 2,6 3,5 2,6 3,5 2,9 3,9 per käyttö- ja ylläpitokulut % 7,4 10,0 11,5 15,5 7,4 9,8 8,3 11,0 per rakennusten hankinta % 17,0 23,0 26,2 35,4 28,2 37,4 31,8 42,1 Terveyshaittoihin liittyvä osuus milj. 3,8 12,8 5,9 19,7 12,4 41,3 13,9 46,5 per henkilöstökulut % 0,3 1,0 0,4 1,5 0,4 1,5 0,5 1,7 per käyttö- ja ylläpitokulut % 1,3 4,2 2,0 6,5 1,3 4,2 1,4 4,8 per rakennusten hankinta % 2,9 9,7 4,5 14,9 4,9 16,2 5,5 18,2 Kuntien käyttötalouden lukuja Henkilöstökulut milj , ,6 Käyttö- ja ylläpitokulut milj. 302,5 976,4 Rakennusten hankinta milj. 132,4 254,9 Päiväkodeissa ja peruskouluissa altistuneiden terveyskulut ja terveyshaittojen osuus siitä suhteessa tehtäväluokan henkilöstökuluihin, käytössä olevien toimitilojen käyttö- ja ylläpitokuluihin sekä käytössä olevien toimitilojen uudis- ja korjausinvestointeihin eli rakennusten hankintaan on esitetty taulukossa 3. Käyttäjien terveyskulut ja suhteet käyttötalouden lukuihin on summa henkilöstön ja asiakkaiden terveyskuluista ja suhteista käyttötalouden lukuihin. Terveyshaittoihin liittyvä osuus käyttäjien terveyskuluista on päiväkotihoidossa todennäköisesti välillä 9,8 32,5 milj., joka on 7,4 24,6 %:a päiväkotirakennusten investoinneista. Vastaavasti perusopetuksessa terveyshaittoihin liittyvä osuus käyttäjien terveyskuluista on todennäköisesti välillä 26,3 87,8 milj., joka on 10,3 34,4 %:a peruskoulurakennusten investoinneista. ARVIOINTIA Toimitilojen terveyshaittojen mahdolliset esiintymistiheydet rakentamisvuosiluokan kerrosalasta on oletettu samaksi kuin kokeneen asiantuntijan arviot asuinrakennuksille. Muuta tietoa ei ollut käytettävissä. Jatkotutkimuksissa kullekin rakennusluokalle tulisi laatia oma rakentamisvuodesta riippuva profiili terveyshaittojen esiintymistiheyksistä hyödyntämällä esimerkiksi toimitiloille jo tehtyjä kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia. Altistuneiden osuus käyttäjistä on oletettu samaksi kuin terveyshaittojen esiintyminen kerrosalasta. Kuntakohtaisessa tarkastelussa terveyshaittojen esiintyminen ja altistuneiden määrä arvioidaan erikseen jokaisessa tehtäväluokan käytössä olevassa toimitilassa. Altistuneiden todelliset terveyskulut ja toimitilan terveyshaittoihin liittyvä osuus altistuneiden todellisista terveyskuluista perustuu matemaattiseen mallinnukseen. Mallinnuksen tuloksia ei ollut mahdollista varmentaa, koska soveltuvaa tilasto- ja tutkimusaineistoa ei ollut saatavilla. Lääketieteen näkökulmasta on niukasti näyttöä siitä, mitkä oireet ja sairaudet varmuudella liittyvät toimitilojen terveyshaittoihin. Kirjoittajan arvio terveyshaittojen osuudesta altistuneiden terveyskuista (1/5 2/3 oletusarvosta) pyrkii ottamaan huomioon myös niitä oireita ja sairauksia, jotka todennäköisesti liittyvät toimitilojen terveyshaittoihin. Jatkossa on tarvetta selvittää altistuneiden ja ei-altistuneiden terveysprofiilien välisiä eroja esimerkiksi analysoimalla tilastollisesti merkittävä määrä todellisia toimitilan terveyshaitan aiheuttamia ongelmatilanteita ja vertaamalla tuloksia tavanomaisiin ongelmattomiin tapauksiin.

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 35 Lähtöaineiston saatavuus ja tarkkuus vaikuttavat suoraan arviointimallin käyttökelpoisuuteen ja tuloksen luotettavuuteen. Arviointimalliin on saatavissa runsaasti kuntakohtaista lähtöaineistoa Tilastokeskuksen verkkosivuilta kuntien ja kuntayhtymien raportoimista talous- ja toimintatiedoista /7/, THL:n tilastoraporteista /4/, /5/ ja suoraan kuntien omasta talouden ja toiminnan seurantatiedoista. Merkittävä osa laskelmiin sisältyvistä oletuksista voidaan korvata kuntakohtaisessa tarkastelussa kunnan omasta talouden ja toiminnan seurantatiedoista saatavilla luvuilla. Tuleva sote-uudistus merkitsee suuria muutoksia terveydenhuollon vastuunjaossa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Terveyshaittojen hallinta ja talousvaikutukset eivät kuitenkaan häviä yhteiskunnalle aiheutuvista kokonaiskustannuksista minnekään. JOHTOPÄÄTÖKSET Arviointimallissa luodaan yhteys toimitilojen käyttäjien terveyskuluista kuntatalouden rahavirtoihin ja päätöksentekoprosesseihin. Terveyskulut kytketään rakennuksen kunnosta ja sisäilmasta aiheutuvien terveyshaittojen talousvaikutuksiin. Arviointimallissa esitetty lähestymistapa on uusi. Kirjallisuudesta sille ei löytynyt vastinetta. Laskelmien viesti on selkeä, vaikka ne sisältävät runsaasti oletuksia. Pelkästään strategisen arviointimallin sisältämä ajattelutapa tuo esiin terveyshaittojen talousvaikutukset sekä toimitilojen omistaja- että käyttäjäosapuolien näkökulmasta. Toimitilojen terveyshaittojen oikea-aikainen ehkäisy minimoi niihin liittyvät riskit ja terveyskulut useiksi vuosiksi eteenpäin. Potentiaaliset säästöt altistuneiden terveyshaittoihin liittyvissä kuluissa ovat niin suuria, että niillä olisi mahdollista rahoittaa kunnan rakennuskannan ylläpito- ja käyttökuluja sekä rakennusinvestointeja. Säästöjen ei tarvitse toteutua täysimääräisesti. Kunnallisessa päätöksenteossa säästöjen havaitseminen vaatinee seurantalaskennan uudistamista, koska saavutettavat säästöt terveyskuluissa kohdistuvat toimitilojen käyttäjille, ei toimitilojen omistajataholle. LÄHDELUETTELO 1. Holmijoki, O. (2015) Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa. Sisäilmastoseminaari 2015, SIY raportti 33. s Holmijoki, O. (2017) Toimitilojen kunnon ja sisäilman terveys- ja talousvaikutukset kunnissa. Suomen Kuntaliitto. (Tilanne : käsikirjoitus arvioitavana). 3. Johns, G. (2010) Presenteeism in the workplace: A review and research agenda. Journal on Organizational Behavior 31. s Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2014) Perusterveydenhuolto Tilastoraportti 28/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2015) Somaattinen erikoissairaanhoito Tilastoraportti 1/ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2015) Terveydenhuollon menot ja rahoitus Tilastoraportti 6/2015. Suomen virallinen tilasto. 7. Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat talous- ja toimintatiedot. Verkkosivusto. Viittaukset Työterveyslaitos. Kunta10-tutkimus. Verkkosivusto.