Vaasan hallinto-oikeus Päätös Asia

Transkriptio

1 Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti Päätös 1 (129) Antopäivä Päätösnumero /0222/2 Diaarinumero 00531/17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/ /17/5101 Asia Valitukset ympäristö- ja vesitalouslupa-asiassa

2 2 (129) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO sivu Huom! Julkaistavassa päätöksessä sivunnumerointi voi olla toinen kuin sisällysluettelossa. 1. ASIA 3 2. MUUTOKSENHAKIJAT 3 3. LUVANHAKIJA 3 4. PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Luparatkaisu Ratkaisun perustelut VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA Kirjelmät, vastineet ja vastaselitykset Hallinto-oikeuden välipäätös Lisäselvitykset ja lisäkirjelmät HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Ratkaisuosa Perustelut Valituksiin vastaamisen raukeaminen Tutkimatta jätetyt valitukset Väitteet valitusoikeuden puuttumisesta Tutkittujen valitusten perustelut Ympäristövaikutusten arviointimenettelylain mukainen menettely Lupahakemuksessa esitetyt tiedot Säännökset Vesipäästöjä koskevien selvitysten riittävyys Lupahakemustietojen riittävyys muilta osin Lupahakemuksen kuulemismenettelystä Luvan myöntämisen edellytykset Säännökset Vesistövaikutukset Hakemusasiakirjoissa olevat keskeiset tiedot päästöistä vesistöön Oikeudellinen arviointi vesistövaikutuksista sekä lupamääräysten 50, 51 ja 68 muuttaminen Vesistövaikutuksia koskevat muut lupamääräysten muutosvaatimukset Vahinkojen korvaamista koskevat vaatimukset ja lupamääräyksen 65 muuttaminen Meluvaikutukset Sijaintipaikka sekä tiedot liikenteestä Hakemusasiakirjoissa olevat ympäristömeluselvitykset Oikeudellinen arviointi selvitysten riittävyydestä Oikeudellinen arviointi ja vaatimukset melutason raja-arvojen muuttamisesta Melua koskevat muut muutosvaatimukset Päästöt ilmaan Lopputulos ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä Vesitalouslupa-asiaan liittyvä vaatimus SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JULKIPANO PÄÄTÖKSESTÄ ILMOITTAMINEN PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN MUUTOKSENHAKU 128

3 3 (129) 1. Asia Valitukset ympäristö- ja vesitalouslupa-asiassa 2. Muutoksenhakijat 1. A 2. B 3. C 4. D ja hänen asiakumppaninsa 5. Vesiluonnon Puolesta ry 6. E ja hänen 13 asiakumppaniaan 7. F 8. G 9. H 10. I 11. J ja hänen asiakumppaninsa 12. K ja hänen 9 asiakumppaniaan 13. Pohjois-Savon Luonnonsuojelupiiri ry, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Siilinjärven yhdistys ry 14. Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry 15. Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry 16. L ja hänen 9 asiakumppaniaan 17. M 18. N ja hänen asiakumppaninsa 19. O ja hänen 4 asiakumppaniaan 20. Vaajasalon tiekunta 3. Luvan hakija Finnpulp Oy 21. P ja hänen 11 asiakumppaniaan 22. Q ja hänen 26 asiakumppaniaan 23. R ja hänen asiakumppaninsa 24. S ja hänen 4 asiakumppaniaan

4 4 (129) 4. Päätös, johon on haettu muutosta 4.1. Luparatkaisu Itä-Suomen aluehallintovirasto Nro 14/2017/1 Ympäristölupa Aluehallintovirasto on myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista biotuotetehtaan toimintaa Sorsasalossa Kuopion kaupungissa. Biotuotetehtaan toiminta käsittää selluloosatehtaan, kuoren kaasutuslaitoksen, biohiililaitoksen, biokaasulaitoksen, tehtaan energiantuotannon sekä erillisen jätevedenpuhdistamon. Toiminnassa on noudatettava päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Päätöksessä on määrätty kalatalousmaksu kalatalousvahinkojen ehkäisemiseksi sekä määrätty korvauksista. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden johdu muuta korvattavaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa. Aluehallintovirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Vesitalouslupa Aluehallintovirasto on myöntänyt Finnpulp Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen Kallaveden Virtasalmesta teollisuuslaitosten käyttövedeksi, vedenottorakenteiden ja tehtaan jätevesien viemäriputken rakentamiseen vesistöön, vesialueen täyttöön sekä vedenotto- ja viemäriputken rakentamista varten tarpeellisten ruoppausten tekemiseen. Aluehallintovirasto on hylännyt luvan saajan pyynnön saada aloittaa vesilain mukaisten rakentamistöiden valmistelu muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Prosesseissa muodostuvat jätevedet ja kemikaalien purkupaikkojen sekä muiden likaantuneiden piha-alueiden valumavedet on kerättävä ja johdettava biotuotetehtaan jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolle saadaan johtaa lisäksi Savon Sellu Oy:n ja Ekokem Oy:n tuotantolaitosten jätevedet, jotka tarpeen mukaan on esikäsiteltävä. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Kallaveden Kelloselän syvänteeseen. Jäähdytysvedet johdetaan Sorsasalon ja Potkusaaren väliselle vesialueelle Kelloselän pohjoisosaan. Luvan saajan on solmiessaan muiden laitosten kanssa sopimuksia jätevesien johtamisesta puhdistamolle otettava huomioon tämän päätöksen määräykset si-

5 5 (129) ten, että jätevesien esikäsittelyssä ja johtamisessa noudatetaan mitä tässä päätöksessä on määrätty. Sopimukset on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhtaat prosessivedet voidaan johtaa puhdistamon ohitse suoraan vesistöön. Puunkäsittely- ja varastoalueiden hulevedet tulee johtaa käsittelyaltaiden kautta kosteikkoimeytykseen. Muut piha-alueiden tavanomaisten taajama-alueiden huleveden kaltaiset vedet tulee johtaa keräilyaltaisiin ja edelleen kosteikkoimeytykseen. Sadevesiviemärit on tarpeen mukaan varustettava öljyn- tai hiekanerottimilla. Suunnitelma sade/hulevesien viemäröinnistä, käsittelystä ja käsittelyn mitoituksesta tulee toimittaa puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 2. Luvan saajan on käsiteltävä biotuotetehtaan jätevedet siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: Päästö Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo COD Cr 30 t O 2 /d 24 t O 2 /d AOX 450 kg/d 400 kg/d Fosfori 25 kg/d 20 kg/d Typpi 420 kg/d Kiintoaine kg/d kg/d Sulfaatti 55 t/d Mikäli jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Savon Sellun ja Ekokem Oy:n tuotantolaitosten jätevedet, luvan saajan on käsiteltävä jätevedet siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: Päästö Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo COD Cr 36 t O 2 /d 30 t O 2 /d AOX 450 kg/d 400 kg/d Fosfori 30 kg/d 25 kg/d Typpi kg/d Kiintoaine kg/d kg/d Sulfaatti 60 t/d Päästöt lasketaan kalenterikuukauden ja vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Raja-arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina tai kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon. Ohijuoksutusten, ylivuotojen ja häiriötilanteiden päästö luetaan mukaan päästöihin. Vesistöön johdettava vesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006 ja muutokset 868/2010 ja 1308/2015) liitteen 1 kohdassa A tarkoitettuja aineita eikä liitteen 1 kohdissa C2 ja D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kaloissa. Jätevesien elohopeapitoisuus saa olla enintään 5 μg/l ja

6 6 (129) kadmiumpitoisuus enintään 10 μg/l liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvoina laskettuina. 3. Luvan saajan on käytettävä tehtaan prosessilaitteita ja jätevedenpuhdistamoa asianmukaisesti ja huolellisesti siten, että päästöt ovat mahdollisimman pienet ja puhdistusteho pysyy mahdollisimman korkeana. 4. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevedenpuhdistamolle ei joudu myrkyllisiä aineita, öljyjä tai muitakaan aineita siten, että ne haittaavat laitteiden toimintaa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että viemäriverkoista tai tehdasalueelta ei pääse öljypitoisia tai myrkyllisiä jätevesiä vesistöön. 5. Jääpeitteiseen aikaan on kohdat, joissa jään kantavuus on jäte- ja jäähdytysvesien johtamisen vuoksi heikentynyt, merkittävä asianmukaisesti. Päästöt ilmaan 6. Raaka-aineiden ja jätteiden käsittely sekä liikenne ja varastointi on järjestettävä ja toteutettava niin, että ympäristön pölyhaitat sekä roskaantuminen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pölyn ja roskien leviäminen tehdas- ja satamaalueen ulkopuolelle on estettävä. 7. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla valtioneuvoston asetuksen VNA 413/2014 mukaisesti enintään 1,0 painoprosenttia. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa vastaavasti olla enintään 0,1 painoprosenttia. 8. Kuorikattilassa saadaan polttaa hakemuksen mukaisia tavanomaisia polttoaineita, joita ovat biopolttoaineet (kuori, metsähake, puru), biokaasulaitoksen mädäte ja tehtaalla muodostuva puhdistamoliete. Apu- ja käynnistyspolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. 9. Kuorikattilan savukaasut johdetaan noin 130 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. 10. Kuorikattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat kuukausikeskiarvoina seuraavat: - typenoksidit (NO 2 ) 250 mg/nm 3, - rikkidioksidi 200 mg/nm 3, - hiukkaset 20 mg/nm 3. Päästöraja-arvoja on noudatettu, jos yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen kuukausittainen keskiarvo ei ylitä raja-arvoa, yksikään raja-arvoon verrattava päästöjen vuorokausikeskiarvo ei ylitä 110 prosenttia raja-arvosta ja 95 prosenttia kaikista vuoden aikana raja-arvoon verrattavista päästöjen tuntikeskiarvoista ei ylitä 200 prosenttia raja-arvosta. Kuorikattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. Kuorikattilan käynnistysjakso päättyy, kun höyryvirtaus on yli 30 % kattilan

7 7 (129) nimelliskapasiteetista. Pysäytysjakso alkaa, kun höyryvirtaus on alle 30 % kattilan nimelliskapasiteetista. Laitoksen häiriötilanteeksi määritetään tilanne, jossa sähkösuotimen kenttiä on käytössä alle suunnitellun tai höyryvirtaus on alle 30 % kattilan nimelliskapasiteetista. Silloin kun savukaasujen puhdistinlaitteiden rikkoutumisen tai sen toiminnan häiriöiden vuoksi on mahdollista, että päästöt ilmaan ovat tavanomaista suuremmat, on käytettävä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita. Jos energiantuotantoyksikkö ei voi palata normaalitoimintaan 24 tunnin kuluessa, on toimintaa rajoitettava tai se on keskeytettävä. Energiantuotantoyksikkö saa toimia ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana. Savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöistä on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa niiden ilmenemisestä ja polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä ongelmista välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Soodakattilalaitoksen savukaasut johdetaan 130 m korkeaan piippuun. Soodakattilassa voidaan polttaa mustalipeää, pikiöljyä, mäntyöljyä, metanolia, tärpättiä, jätevedenpuhdistamon lietettä ja hajukaasuja sekä raskasta polttoöljyä. 12. Soodakattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat kuukausikeskiarvona seuraavat: - rikkidioksidi 10 mg/nm 3 - typenoksidit 300 mg/nm 3 - haisevat rikkiyhdisteet (TRS-S) 5 mg/nm 3 - hiukkaset 30 mg/nm 3 Lisäksi haisevien rikkiyhdisteiden (TRS-S) raja-arvo vuorokausikeskiarvona on 7 mg/nm 3. Soodakattilan ilmaan johdettavien ominaispäästöjen raja-arvot ovat vuosikeskiarvona seuraavat: - kaasumainen rikki (TRS-S+SO 2 -S) 0,05 kg S/ADt - typenoksidit 1,6 kg NO x /ADt - hiukkaset 0,2 kg/adt Soodakattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. Päästölaskennassa huomioidaan tarkkailusuunnitelman mukaiset mittausepävarmuudet. 13. Meesauunin savukaasut johdetaan noin 130 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. Meesauunissa voidaan polttaa kaasutuslaitoksen tuotekaasua, pikiöljyä, biokaasua, mäntyöljyä, raskasta polttoöljyä sekä metanolia ja tärpättiä. 14. Meesauunin ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 6 %:n happipitoisuudessa ovat kuukausikeskiarvona seuraavat:

8 8 (129) - rikkidioksidi 140 mg/nm 3 - typenoksidit 585 mg /Nm 3 - haisevat rikkiyhdisteet (TRS-S) 10 mg/nm 3 - hiukkaset 30 mg /Nm 3 Meesauunin ilmaan johdettavien ominaispäästöjen raja-arvot ovat vuosikeskiarvona seuraavat: - kaasumainen rikki (TRS-S+SO 2 -S) 0,05 kg S/ADt - typenoksidit 0,45 kg NO x /ADt - hiukkaset 0,02 kg/adt Päästöraja-arvot koskevat meesauunin normaalitilannetta. Raja-arvot eivät ole voimassa meesauunin käynnistys- ja pysäytysjaksojen aikana tai häiriötilanteissa. 15. Hajukaasukattilan savukaasut johdetaan noin 130 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. Hajukaasukattilassa voidaan polttaa väkeviä ja laimeita hajukaasuja, raskasta polttoöljyä, metanolia, tärpättiä ja biokaasua. 16. Hajukaasukattilan ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvot kuivassa savukaasussa 9 %:n happipitoisuudessa ovat kuukausikeskiarvona seuraavat: - rikkidioksidi 120 mg/nm 3 - typenoksidit 400 mg /Nm 3 - haisevat rikkiyhdisteet (TRS-S) 5 mg/nm 3 Hajukaasukattilan ilmaan johdettavien ominaispäästöjen raja-arvot ovat seuraavat: - kaasumainen rikki (TRS-S+SO 2 -S) 0,02 kg S/ADt - typenoksidit 0,1 kg NO x /ADt Päästöraja-arvot koskevat hajukaasukattilan normaalitilannetta. Raja-arvot eivät ole voimassa hajukaasukattilan käynnistys- ja pysäytysjaksojen aikana tai häiriötilanteissa. 17. Sellutehtaan kokonaisrikkipäästö ilmaan saa olla enintään 0,2 kg S/ADt. 18. Väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta ja laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 95 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Tämän jälkeen väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 99 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta ja laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. 19. Tehtaan TRS-päästöjen aiheuttamat TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvot saavat kalenterivuoden aikana ylittää enintään 3 % ajasta tason 3 µg/m 3 ympäristön asuinalueilla. 20. Klooridioksidilaitoksen ja valkaisuprosessin hönkien jäännöskloorin pitoi-

9 9 (129) suuden on oltava alle 20 mg Cl/Nm 3. Kaasutuslaitos 21. Kaasutuslaitoksessa voidaan kaasuttaa kuorta, purua, ja muuta puhdasta puuta, jätevedenpuhdistamon lietteitä sekä mädättämön mädätettä. 22. Kaasutuksessa kaasutuslämpötilan ja viipymän on oltava riittävä ja kaasutuksen mahdollisimman täydellistä siten, että pohjatuhkassa olevan orgaanisen hiilen kokonaismäärä on alle kolme prosenttia tai hehkutushäviö alle viisi prosenttia aineksen kuivapainosta. 23. Kaasutuksen toiminnasta ei saa aiheutua haju- ja pölyhaittaa ympäristön asuinalueilla. Jos hajuhaittaa ilmenee, on ryhdyttävä toimenpiteisiin syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi. Kaasutuslaitoksen tai meesauunin häiriötilanteissa kaasutuslaitoksen toiminta on keskeytettävä mahdollisimman nopeasti. Biokaasulaitos 24. Biokaasulaitoksella voidaan käsitellä jätevedenpuhdistamon lietteitä. 25. Biokaasulaitoksella tapahtuva lietteiden varastointi, vastaanotto, seosaineiden lisäys sekä mädätteen varastointi ja käsittely kuten myös prosessin optimointi tulee toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu hajuhaittaa ympäristöön. 26. Biokaasulaitoksen prosessivedet ja mädätteen kuivauksessa syntyvä jätevesi tulee johtaa jätevedenpuhdistamolle. 27. Biokaasulaitoksen haisevat prosessikaasut tulee johtaa hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmään. Poikkeustilanteissa tulee järjestää hajukaasujen vaihtoehtoinen käsittely siten, että hajukaasupitoisuus OU/m 3 ja ammoniakkipitoisuus 10 mg/m 3 eivät ylity. 28. Muodostunut biokaasu on ensisijaisesti hyödynnettävä. Mikäli biokaasua ei voida hyödyntää, tulee se polttaa soihtupolttimessa tai käsitellä vastaavan tasoisesti. 29. Luvan saajan tulee puoli vuotta ennen biokaasulaitoksen rakentamisen aloittamista toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle laitoksen prosessikuvaus ja kuvaus hajukaasujen käsittelystä. Valaistus 30. Tehdasalueen valaistus on järjestettävä siten, että valot suunnataan Virtasalmen suunnasta poispäin ja että valoja himmennetään häikäisyn ehkäisemiseksi, kun alueella ei työskennellä. Melu 31. Toiminta ja liikennöinti tehdasalueella on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu tarpeettomasti häiritsevää melua. Meluntorjunta on otettava huomioon

10 10 (129) koneiden ja laitteiden valinnassa, käytössä ja tehtaan kunnossapidossa. Meluntorjuntaan käytettävien rakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon käytettävien materiaalien ja materiaalipaksuuksien riittävä ääneneristävyys. Pistemäiset melun päästölähteet on koteloitava/varustettava äänenvaimentimin melun vaimentamiseksi ja melun leviämisen estämiseksi. 32. Biotuotetehtaan toiminnasta aiheutuva melu yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7 22) keskiäänitasoa (L Aeq ) 55 db(a) eikä yöllä (klo 22 7) 50 db(a). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ovat keskiäänitasot päivällä enintään 50 db(a) ja yöllä 45 db(a). Tavoitteena on, että melutaso ei ylitä päivällä (klo 7 22) lomaasumiseen käytettävillä alueilla keskiäänitasoa (L Aeq ) 45 db(a) eikä yöllä (klo 22 7) 40 db(a). Raja-arvoon verrattavaan mittaus- tai laskentatulokseen on lisättävä 5 db, jos melu on iskumaista tai kapeakaistaista. Toiminnasta aiheutuva melun yhden tunnin keskiäänitaso saa olla enintään 55 db(a) klo 6 7 välisenä aikana. 33. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melutaso on selvitettävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, jos tehtaan toiminnassa tai ympäristöolosuhteissa tapahtuu merkittäviä ympäristömeluun tai sen leviämiseen vaikuttavia muutoksia. Koko laitosta koskeva meluselvitys on tehtävä toisen toimintavuoden aikana. Suunnitelma melutason selvittämisestä on toimitettava kolme kuukautta ennen sen suorittamista Pohjois-Savon ELY-keskukselle, joka voi tehdä suunnitelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Tehdasalueen ympäristössä tulee mitata melua jatkuvatoimisesti laitoksen rakentamisen aloittamisesta alkaen vähintään kolmessa häiriintyvässä kohteessa. Mittauspaikat on sijoitettava ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 34. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on kerättävä, lajiteltava, varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja vaarallisen jätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. 35. Luvan saajan on oltava selvillä prosessijätteidensä haitta-ainepitoisuuksista ja niiden liukoisuudesta sekä tarvittaessa jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. 36. Vaaralliset jätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä laadittava siirtoasiakirja. Sivutuotteet 37. Tuotannossa syntyvä poltettu kalkki ja kalkkipöly sekä tärpätti ja mäntyöljy ovat sivutuotteita.

11 11 (129) 38. Sivutuotteiden laadunvarmistukseen tehtaalla tulee olla omavalvontasuunnitelma. Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttö ja varastointi 39. Käytettävistä ympäristölle haitallisista kemikaaleista on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa, ja uusista käyttöön otetuista tai käytöstä poistetuista kemikaaleista on raportoitava viimeistään vuosiraportin yhteydessä. 40. Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit, polttoaineet ja prosessiliuokset sekä muodostuvat jätteet on varastoitava laitosalueilla niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetuissa, asianmukaisesti merkityissä säiliöissä ja astioissa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. 41. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai muutoin on varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse säiliön vuototapauksisissa maaperään tai vesistöön. Säiliöiden ylivuodot ja -täytöt on estettävä teknisin tai toiminnallisin järjestelyin. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava mahdolliset sadevedet. 42. Kemikaalien ja nestemäisten polttoaineiden lastaus-, purku- ja tankkauspaikkojen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään. Varastojen sekä purku- ja lastauspaikkojen pinnoitteiden sekä mahdollisten viemäreiden sulkulaitteiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipymättä. Varastointi- ja toiminta-alueiden välittömässä läheisyydessä on oltava imeytysmateriaalia, jonka avulla vuodot ja valumat voidaan kerätä talteen. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 43. Jos teollisuusalueelta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön, ilmaan tai maaperään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön rajoittamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Poikkeukselliseen tilanteeseen johtaneet syyt on selvitettävä. Toiminnassa tapahtuvista poikkeuksellisista tilanteista, tuotantohäiriöistä, vahingoista tai onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai sallittua suurempi jätevesipäästö Kallaveteen tai joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava myös Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaisille, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle. 44. Sellaiset normaalista toiminnasta poikkeavat jätevedet, jotka voivat heikentää biologisen puhdistamon toimintaa niin, että siitä voi aiheutua vesistön pilaantumista, on ennen puhdistamoon johtamista ohjattava varoaltaaseen, josta vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle siten käsiteltyinä tai sellaisella tavalla, että ne eivät vaaranna puhdistamon tämän päätöksen määräysten mu-

12 12 (129) kaista toimintaa tai heikennä lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta vesistön pilaantumisvaaraa. Varoallaskapasiteetin on oltava ainakin m 3, josta vapaana on oltava vähintään m Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Varautumissuunnitelma 46. Luvan saajan on ennakolta varauduttava onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden seurausten rajoittamiseksi. Tätä varten biotuotetehtaalle ja jätevedenpuhdistamolle on tehtävä ympäristöriskianalyysi, jossa toiminnan ympäristöriskit ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset tunnistetaan sekä esitetään toimenpiteet niiden poistamiseksi. Riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma tulee toimittaa Itä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi 6 kuukautta ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Lupaviranomainen voi, ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisia kuultuaan, suunnitelman perusteella täsmentää ja täydentää lupamääräyksiä. Varautumissuunnitelmassa on huomioitava jätevedenpuhdistamon ja muiden päästöjä vähentävien laitteistojen ja rakenteiden häiriötilanteet. 47. Varautumissuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja sitä on tarkistettava ympäristöriskeihin vaikuttavien olennaisten muutosten jälkeen. Varautumissuunnitelma voidaan yhdistää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) tai pelastuslain (379/2011) nojalla laadittuihin vastaaviin suunnitelmiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus 48. Luvan saajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Laitoksen toimintaan liittyvää energian ja polttoaineiden kulutusta on seurattava ja toimenpiteitä energian säästämiseksi on kehitettävä sekä selvitettävä jäähdytysveden lämpösisällön hyödyntämismahdollisuuksia. Kehityksestä on raportoitava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä. Selvitykset 49. Lopulliset biotuotetehtaan rakennussuunnitelmat, rakennepiirustukset ja laitosalueen käyttösuunnitelma päästöjen muodostumisen kannalta olennaisten toimintojen, koneiden ja laitteiden sijoittamisesta, melusuojauksista, hajukaasujen muodostumiskohdista sekä niiden keräilystä ja käsittelystä on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savo ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakennustöihin ryhtymistä. Luvan saajan on toimitettava jätevedenpuhdistamon prosesseja koskevat suun-

13 13 (129) nitelmat teknisine ratkaisuineen ja mitoitustietoineen mukaan lukien lietteenkäsittely puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on laadittava laitosaluetta koskeva asemapiirros, josta ilmenevät jätevesi- ja sadevesiviemäreiden, öljyn- ja hiekanerotuskaivojen, kemikaalisäiliöiden, jätevarastojen, kosteikkoimeytyksen, keräily- ja varoaltaiden ym. käsittelyjärjestelmien sijainnit ja toimitettava se puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 50. Luvan saajan on tehtävä selvitys toiminnassa käytettävistä ympäristölle tai terveydelle vaarallisista ja haitallisista kemikaaleista, prosessissa muodostuvista yhdisteistä ja jäteveden mukana puhdistamoille johdettavista yhdisteistä, joilla esimerkiksi myrkyllisyytensä tai pysyvyytensä vuoksi saattaa olla vaikutusta jäteveden laatuun, puhdistamon toimintaan tai vesistöön. Selvityksessä tulee erityisesti ottaa huomioon aineet, jotka ovat valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja sen muutoksen 868/2010 ja 1308/2015 mukaan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa 39/2013 ja 166/2006 sanotut aineet. Selvitys on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 12 kuukauden kuluessa tuotantolaitoksen toiminnan aloittamisesta. 51. Luvan saajan on tehtävä selvitys natrium- ja sulfaattipäästöjen vaikutuksista vesistössä. Erityisesti on selvitettävä natrium- ja sulfaattipitoisuuden alueellista vaihtelua ja pitoisuuden jakautumista syvyyssuunnassa sekä päästön merkitystä veden kerrostumiseen ja happitalouteen. Lisäksi on selvitettävä jäähdytysvesien lämpöpäästön yhteisvaikutus jätevesipäästöjen natriumin, sulfaatin, ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Suunnitelma selvityksen tekemiseksi on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Selvitys on toimitettava ELY-keskukselle viiden vuoden kuluessa tehtaan toiminnan aloittamisesta. 52. Hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän toimivuudesta on tehtävä selvitys, johon sisältyy leviämismallilaskelmat hajutuntien esiintymisestä tehdasalueen ympäristössä. Selvitys tulee toimittaa Pohjois-Savo ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. 53. Luvan saajan on toimitettava riittävät tiedot mittauksista, jotka kuvastavat maaperän ja pohjaveden tilaa (perustilaselvitys), kuusi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 54. Luvan saajan on tarkkailtava toimintaa (käyttötarkkailu) ja sen päästöjä (päästötarkkailu) sekä näiden vaikutuksia ympäristössä (vaikutustarkkailu) hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Luvan saajan on kuusi kuukautta ennen toiminnan aloittamista toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan

14 14 (129) tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny. 55. Esitys vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailusta on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle viimeistään kolme kuukautta määräyksen 50 selvityksen valmistuttua. 56. Vaikutustarkkailu tulee aloittaa hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyillä uusilla veden laadun havaintoasemilla vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista nykyisen yhteistarkkailuohjelman runkoasemien näytteenotto- ja analyysiohjelman mukaisesti. Tehostettu tarkkailu tulee toteuttaa tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla kolmena ensimmäisenä toimintavuotena kuukausittain uusilla havaintoasemilla Kelloniemi ja Pirttiniemi 2. Havaintoasemien tarkka sijoittuminen tulee tarkistaa jäteveden leviämiskartoitusten avulla toiminnan alettua. Lisäksi Kelloniemen syvänteessä jäteveden lähivaikutusalueella tulee tarkkailla vähintään veden lämpötilaa, happipitoisuutta ja sähkönjohtokykyä sekä perustuotantokaudella levämäärää jatkuvatoimisilla mittauksilla. Mittaukset tulee aloittaa vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista ja jatkaa vähintään kolme vuotta toiminnan alettua. Kelloselän syvänteessä tulee olla myös jatkossa vähintään nykyisen yhteistarkkailuohjelman mukainen runkoasema. Biologinen tarkkailu tulee toteuttaa hakemukseen liitetyssä tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Vaikutustarkkailu mukaan lukien jatkuvatoimiset mittaukset ja biologinen tarkkailu on liitettävä osaksi Kallaveden yhteistarkkailua. Päivitetty yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Savon ELY-keskukselle kaksi vuotta ennen laitoksen toiminnan aloittamista. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny. 57. Kaatopaikalle toimitettavan tavanomaisista poikkeavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ennen jätteiden kaatopaikalle loppusijoittamista vuoden sisällä tehtaan toiminnan aloittamisesta. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä uudelleen, mikäli prosessissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat jätteen laatuun. 58. Jätevedenpuhdistamon lietteiden sekä mädätteen koostumus ja haitallisten aineiden määrä on selvitettävä kertaluonteisesti vuoden sisällä tehtaan toiminnan aloittamisesta. Selvityksen tulokset on liitettävä vuosiraporttiin. 59. Luvan saajan on osallistuttava alueen kuntien järjestämiin melun ja ilman laadun yhteistarkkailuihin. 60. Tarkkailun luotettavuuden varmistamiseksi mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien mukaisin menetelmin. Vesistötarkkailun mittauksia voidaan kuitenkin korvata tarkoituksenmukaisilla, anturitekniikkaan perustuvilla mittalaitteilla tehtävillä mittauksilla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Siltä osin, kun esimerkiksi haitta-aineille ei ole standardoituja analyysimenetelmiä, voidaan käyttää myös muita, yleisessä käytös-

15 15 (129) sä olevia menetelmiä. 61. Kalataloustarkkailu on aloitettava viimeistään toiminnan aloittamista edeltävänä vuonna muuten hakemukseen liitetyn kalataloustarkkailusuunnitelman mukaisesti, mutta tarkkailuun on lisäksi sisällytettävä selvitys kalojen lisääntymisalueista jäteveden vaikutusalueella. Tarkkailusuunnitelma lisääntymisalueiden selvittämisen osalta on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kalataloustarkkailu on liitettävä osaksi Kallaveden kalataloudellista yhteistarkkailua. Täydennetty yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. ELY-keskuksella on oikeus tehdä suunnitelmaan tarpeelliset muutokset siten, ettei tarkkailun kattavuus heikenny. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja/tai lopettaminen 62. Toiminnan aloittamisesta, pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua alue on viipymättä siistittävä ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on esitettävä Itä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelmassa on esitettävä myös selvitys, miten ja kuinka kauan jatketaan toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailua. Toiminnan päättyessä on Pohjois-Savon ELY-keskukselle toimitettava ympäristönsuojelulain 95 :n mukaisesti myös arvio maaperän ja pohjaveden tilasta ja sen suhteesta aiemmin arvioituun perustilaan. Toimenpide- ja korvausvelvoitteet 63. Luvan saajan on maksettava, ellei asianomaisten oikeuden omistajien kanssa toisin ole sovittu tai sovita, liitteen 2 mukaiset vuosikorvaukset toiminnan aloittamisvuodesta alkaen biotuotetehtaan jäähdytysvesipäästöjen aiheuttamista virkistyskäyttöhaitoista vuokratonteilla sijaitsevien loma-asuntojen omistajille ja omalla tontilla sijaitsevien loma-asuntojen omistajille sekä voimassa olevan vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen tontin vuokratulon menetyksestä vuokratonttien omistajalle. Vuosikorvaukset on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä (eräpäivä). Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 4 :n 1 momentin mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 64. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle euroa kalatalousmaksua käytettäväksi ka-

16 16 (129) lastolle ja kalastukselle jätevesien vaikutusalueella aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Maksu on maksettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun toiminta aloitetaan. Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava vaikutusalueen osakaskuntia ja Kallaveden kalastusaluetta. 65. Luvan saajan on maksettava, ellei asianomaisten oikeuden omistajien kanssa toisin ole sovittu tai sovita, biotuotetehtaan jätevesien johtamisesta Kallaveteen aiheutuvasta kalastuksen tuoton alenemisesta vesialueiden omistajille ja haltijoille toiminnan aloittamisvuodesta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä (eräpäivä) päätöksen liitteessä 3 esitetyt korvaukset. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 4 :n 1 momentin mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 66. Luvan saajan on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille päästöistä mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tehtävä mennessä Itä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus vesistöön biotuotetehtaan jätevesien johtamisen aloittamispäivämäärä välisenä aikana johdettujen päästöjen ammattikalastukselle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Hakemukseen on liitettävä kalastajakohtainen arvio mahdollisesti aiheutuneista vahingoista ja esitys vahinkojen korvaamisesta. 67. Luvan saajan on pyrittävä sopimaan Vaajasalon tiekunnan kanssa tiekunnalle jäähdytysveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvista Vaajasalon jäätien kunnossapidon ja käytön vaikeutumisesta aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajan on tehtävä viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta Itä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus mahdollisten vahinkojen korvaamisesta. 68. Biotuotetehtaan jätevesien vaikutusalueella on jatkettava happitilanteen parantamista vähintään nykyisen tehoisilla laitteilla kolmessa syvänteessä nykyisissä kohteissa Kelloselällä ja jäteveden purkupaikan läheisissä syvänteissä niiden sisäisen kuormituksen estämiseksi. Luvan saajan osuus toimenpidevelvoitteen kustannuksista on 80 prosenttia, ellei Savon Sellu Oy:n kanssa toisin sovita. Hapetuslaitteiden sijainti tulee olla riittävän selvästi merkitty. Hapetuksen tarve ja sijainti tulee tarkastella kolmen toimintavuoden jälkeen. Tätä varten luvan saajan tulee esittää Pohjois-Savon ELY-keskukselle suunnitelma hapetuksen järjestämiseksi. Mikäli hapetuksen järjestämisestä syntyy erimielisyyttä, tulee asia saattaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Vakuus mahdollisten korvausten varalle 69. Luvan saajan on asetettava ennen toiminnan aloittamista Itä-Suomen aluehallintovirastolle euron suuruinen vakuus mahdollisten ammattikalastajille aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ja euron suuruinen vakuus mahdollisten Vaajasalon jäätien kunnossapidon ja käytön vaikeutumisesta aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta.

17 17 (129) Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Aluehallintovirasto voi vapauttaa ja palauttaa vakuuden osittain tai sitä mukaa kun korvaukset on maksettu. Vesitalousluvan määräykset 70. Luvan saaja saa johtaa Kallaveden Virtasalmesta enintään kuutiometriä vettä vuorokaudessa biotuotetehtaan prosessi- ja jäähdytysvedeksi. 71. Luvan saajan on mitattava jatkuvatoimisesti otettavan veden määrää. Tiedot otetusta vesimäärästä on ilmoitettava vuosittain Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 72. Vedenottoputki sekä jäähdytysvesi- ja prosessivesien viemäriputket on rakennettava hakemuksessa esitettyjen asema- ja pituusleikkauspiirustusten mukaisesti. Alueilla, missä vedensyvyys on alle 1,5 metriä Kallaveden säännöstelyn alarajasta N ,40 m mitattuna, prosessi- ja jäähdytysveden otto- ja viemäriputket on suunnitelman mukaisesti upotettava pohjaan tehtävään kaivantoon. Muualla vesialueella putket on laskettava suunnitelman mukaisesti riittävästi painotettuna pohjaan niin, että ne painuvat pohjaan tasaisesti ja pysyy paikallaan kaikissa olosuhteissa. Putken ulkopuolisessa painotuksessa on käytettävä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole kalanpyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 73. Vedenottoputken ja jäteveden viemäriputken päiden rakenteet on toteutettava hakemuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vedenoton imuputken pää on varustettava suojavälpällä. 74. Rakentamisen aikana kaivettavat sedimenttimassat on sijoitettava maaalueelle paikkaan, mistä ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Massoista on määritettävä raskasmetallit, TBT ja PAH-yhdisteet. Massat tulee sijoittaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymään paikkaan. 75. Vesialueen täyttö Sorsasalon itäosassa tulee toteuttaa hakemuksen täydennyksessä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Rakentamisessa saa käyttää vain puhtaita maa- ja kiviaineksia. 76. Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Vesistöä samentavia töitä ei saa tehdä Jos työt tehdään avovesikaudella, on putkilinjat merkittävä näkyvästi myös yöaikaan. Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. Luvan saajan on selvitettävä ennen vesirakennustöiden aloittamista hankealueella muiden johtojen, kaapeleiden ja rakenteiden sijainti. Työalueella olevien johtojen, kaapeleiden muiden rakenteiden siirrot tai risteämiset on suunniteltava ja toteutettava niiden omistajien hyväksymällä tavalla.

18 18 (129) 77. Vedenoton imuputki ja jäähdytys- ja jäteveden viemäriputket on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 78. Vedenoton imuputken ja jäähdytys- ja jäteveden viemäriputkien sijainti rantautumispaikkoineen on merkittävä Liikenneviraston ohjeen nro 23/2014 Ilmajohtojen sekä kaapeleiden ja putkijohtojen asettamisesta ja merkitsemisestä vesialueella (dnro 3255/090/2014) mukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. 79. Jääpeitteiseen aikaan on kohdat, joissa jään kantavuus on vedenoton vuoksi heikentynyt, merkittävä asianmukaisesti. 80. Hanke on aloitettava neljän ja saatettava päätökseen kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. 81. Ennen töihin ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueella olevien kaapeleiden ja johtojen omistajille. 82. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 83. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Liikenneviraston sisävesiväyläyksikölle. 84. Sisävesiväyläyksikölle on ilmoitettava rakennustyön valmistumisesta edellä lupamääräysten 78. kohdassa mainitun ohjeen mukaisesti osoitteella Ilmoitukseen on liitettävä toteutumakartta koordinaattitietoineen sekä tiedosto esimerkiksi Esrin Shape tai Autocad -formaatissa rakenteiden karttaan merkitsemistä varten. 85. Töiden aikana ilmenevistä häiriö- ja poikkeustilanteista on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 86. Vesirakennustöiden vaikutuksia on tarkkailtava Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ELY-keskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen vesirakennustöiden aloittamista. Aluehallintoviraston päätöksen liite 2 osittain Korvaukset jäähdytysveden johtamisesta aiheutuvan rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta Ilmoitettu omistaja/haltija Vyöhyke B Virkistyskäyttöhaitta 15 % Vuokra/oma tontti Kiinteistörekisteritunnus Vuosikorvaus 3)

19 4.2. Aluehallintoviraston ratkaisun perustelut B Oma tontti J ja hänen asiakumppaninsa Oma tontti T Oma tontti U, V Oma tontti W Oma tontti 300 3) Vuosikorvaus tontin ja rakennuksen virkistyskäytön haitasta euroa Ympäristöluvan myöntämisen perustelut 19 (129) Toiminnasta ei aiheudu päätöksen mukaisesti toimittaessa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Asiassa on sovellettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevia päätelmiä massan, paperin ja kartongin tuotantoa varten. Päätelmiä koskeva Euroopan komission täytäntöönpanopäätös (2014/687/EU) on hyväksytty YVA-selostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on tässä lupakäsittelyssä ja päätöksessä otettu huomioon lupahakemusta tarkastettaessa ja täydennyskehotusta laadittaessa, lupamääräyksiä asetettaessa sekä luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa. Lupahakemuksessa ja sen täydennyksessä on otettu huomioon yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt, myöhempää lupahakemusta koskevat selvitysvaateet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on riittävä asian ratkaisemiseksi. Kuopion kaupunginvaltuusto on (59 ) hyväksynyt Sorsasalon itäosaa koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa hakemuksen mukaisen biotuotetehtaan sijoittumisen alueelle. Päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Finnpulp Oy:n jätevesien purkualue sijaitsee Kallaveden Kelloselällä ja vaikutukset ulottuvat vesistössä alaspäin laimentumisen, sekoittumisen ja sedimetaation sekä erilaisten biologisten ja kemiallisten reaktioiden lieventäessä vaikutuksia aina Ollinselälle ja ajoittain tätäkin etelämmäksi Kallavedelle. Kallaveden vesimuodostuma on luokiteltu vesien- ja merenhoitolain mukaan hyvään ekologiseen ja kemialliseen tilaan. Vesimuodostuman tilan kannalta kriittisin tekijä on kasviplanktonin biomassa. Minimiravinne Kallavedessä on fosfori, jonka pitoisuuteen vedessä vaikuttaa fosforikuormituksen lisäksi muun muassa sulfaattipitoisuus, jos veden lisääntynyt sulfaattikuormitus rajoittaa vesistön normaalin kevät- ja syystäyskierron tapahtumista tai se estää fosforin luontaisen kemiallisen sitoutumisen raudan kanssa ja sedimentaation pohjaan.

20 20 (129) Veden fosforipitoisuuden kasvu ja sen seurauksena vesistön rehevöityminen ja perustuotannon kasvu saattaisivat aiheuttaa Kallaveden ekologisen tilan muutoksen tyydyttävään tilaan. Vesistöön johdettavaa jätevettä koskevia lupamääräyksiä ja tehtaan sallittua jätevesikuormitusta harkittaessa on tullut arvioida tehtaan vesistökuormituksen suhdetta BREF:n mukaisiin päästörajoihin sekä alapuolisen vesimuodostuman sietokykyä vesistökuormituksen suhteen. Hakemuksessa on esitetty tarkastelu, jossa hakijan esittämillä tehtaan tulevilla vesistökuormitusarvoilla Kallaveden vesimuodostuman ekologinen tila (hyvä) ei muuttuisi. Tätä tarkastelua voidaan pitää oikeansuuntaisena. Tarkastelu ei kuitenkaan ole riittävä päätettäessä sallituista vesipäästöjen raja-arvoista. Lisäksi on tullut tarkastella, aiheutuuko jätevesipäästöistä vesimuodostumaa pienemmillä vesialueilla Kelloselällä ja sen eteläpuolella Vaajasalon ja Säyneensalon ympäröivillä vesialueilla merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kun lupamääräyksiä ja sallittuja kuormitusrajoja harkittaessa on lisäksi tarpeen ottaa huomioon ympäristönsuojelulain 20 :n mukainen varovaisuusperiaate, on lupamääräyksissä sallitun vesistökuormituksen päästörajat asetettu siten, ettei ennalta arvioiden merkittävän ympäristön pilaantumisen raja tai sen vaaran kynnys ylittyisi missään ajateltavissa olevissa hydrologisissa olosuhteissa ja/tai tehtaan toimintaa koskevissa poikkeusolosuhteissa. Kuopion kaupunki ottaa osan (5 %) talousveden valmistuksessa käytettävästä raakavedestä Kallavedestä noin viiden kilometrin päästä alavirtaan Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan jätevesien purkupaikasta. Lisäksi kaupungin Hietasalon vedenottamosta otettava vesi on pääosin rantaimeytynyttä Kallaveden vettä. Hietasalon vedenottamo sijaitsee noin kymmenen kilometriä tehtaan jätevesien purkupisteen alapuolella. Hietasalon vedenottamon vesi kattaa noin 40 % Kuopion kaupungin käyttämästä talousvedestä. Hakemuksessa, sen täydennyksessä sekä hakijan vastineessa lausuntoihin ja muistutuksiin on laajasti ja perusteellisesti tarkasteltu tehtaan jätevesien sisältämien eri yhdisteiden vaikutusta Kuopion kaupungin vedenhankintaan. Tarkastelun johtopäätöksenä on todettu, ettei tehtaan jätevesillä ole haitallisia vaikutuksia Kuopion vedenhankintaan. Hakemuksessa ja hakemuksen käsittelyn aikana esitetyt selvitykset ja niistä tehdyt johtopäätökset ovat asiantuntevia ja riittävän kattavia ja niiden johtopäätöksiä voidaan pitää oikeansuuntaisina. Myöskin asiantuntijaviranomaisten (Suomen ympäristökeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) asiaa koskevat lausunnot tukevat tätä näkemystä. Saatujen selvitysten perusteella AOX-päästöistä ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu ennakkoon arvioiden vaaraa tai haittaa ympäristölle, vedenotolle tai terveydelle. Tehtaan ilmaan johdettavia päästöjä koskevat määräykset perustuvat massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmiin siten, että päästörajat on pääosin asetettu päätelmissä esitetyn vaihteluvälin alarajan tuntumaan, koska kyseessä on uusi laitos. Tästä peruslähtökohdasta on poikettu soodakattilan ja meesauunin typenoksidipäästörajojen osalta. Lupaharkinnassa on hyväksytty hakijan näkemys siitä, että soodakattilassa poltettavan mustalipeän korkea kiintoainepitoisuus nostaa väistämättä kattilan typenoksidipäästöjä keskimääräistä korkeammalle eikä niitä ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista saada juurikaan hakijan esittämää päästötasoa alemmas. Samoin meesauunissa poltettavalla, kuoresta ja muista puuperäisistä aineista kaasutetulla tuotekaasulla on niin korkea typpipitoisuus, että meesauunin typenoksidipäästörajaa määrättäessä on tar-

21 21 (129) peen soveltaa BAT-päätelmien vaihteluvälin ylärajalla olevia arvoja. Haisevat rikkiyhdisteet tulevat ajoittain aiheuttamaan hajuhaittaa ympäristössä. Hajuhaitat ajoittuvat lähinnä laitoksen häiriötilanteisiin sekä ylös- ja alasajotilanteisiin. Tehtaan toiminnan normalisoituessa alkuvaiheen jälkeen hajuhaitat tulevat vähenemään. Hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmien käytettävyydelle on määrätty prosentuaalinen vähimmäiskäyttöaste. Luvan saaneen toiminnan melua koskevat lupamääräykset on annettu siten, ettei tehtaan ja sen oheistoimintojen (mm. liikenne) tuottamasta melusta aiheudu lähistöllä sijaitsevalle asutukselle kohtuutonta rasitusta. Varsinkin tehtaan pohjoispuolella (Virtasalmen pohjoisrannalla) on sekä Siilinjärven kunnan että Kuopion kaupungin alueella sekaisin pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Asutus on taajamaluonteista. Lupaharkinnan tukena on käytetty valtioneuvoston päätöstä melun ohjearvoista (VnP 993/1992) kuitenkin siten, ettei päätöksessä esitettyjä melun ohjearvoja ole sellaisenaan otettu lupamääräyksiksi, vaan asutuksen osittainen loma-asutusluonteisuus on otettu huomioon melumääräyksiä osittain tiukentavana tekijänä. Luvan saanut toiminta annetut lupamääräykset huomioon ottaen ei heikennä niitä tavoitteita, jotka on asetettu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille ja Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille Kallaveden hyvän tilan säilyttämiseksi. Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Halmejoki-Karhonsaari- Potkunsaaren (FI , SCI) tai Keski-Kallaveden saariston (FI , SPA/SCI) niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Halmejoki-Karhonsaari-Potkunsaaren kohde koostuu Halmejoen lehdosta, Karhonsaaren luonnontilaisista kalliomänniköistä ja Potkunsaaren lehmusmetsiköstä. Natura verkostoon sisällyttämisen perusteena on kaikkien osa-alueiden osalta niiden kasvillisuus. Alueet ovat alun perin perustettu luonnonsuojelualueiksi kasvillisuuden suojelemiseksi. Keski- Kallaveden saaristo sijaitsee yli 10 km:n etäisyydellä hankealueesta Vesitalousluvan myöntämisen perustelut Vedenottorakenteiden rakentaminen ja pintaveden ottaminen ovat tarpeen hakijan suunnitteleman uuden biotuotetehtaan toiminnan jäähdytys- ja prosessivedeksi. Hanke ei ole alueella voimassa olevan asemakaavan vastainen. Hanke mahdollistaa uuden biotuotetehtaan rakentamisen ja toimimisen, jolloin pystytään tuottamaan 1,2 miljoonaa tonnia sellua. Koko biotuotetehtaan toiminta edistää biotalouden liiketoiminnan kasvua Suomessa Hakija on sopinut vesialueiden omistajien kanssa putkien sijoittamisesta vesistöön ja vesialueen täytöstä. Vesitaloushankkeella ei ole vaikutuksia Natura alueisiin tai muihin luonnonsuojelualueisiin. Hanke ei vaikuta haitallisesti Vuoksen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava uuden biotuotetehtaan rakentamisen myötä verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin edunmenetyksiin verrattuna.