Maaseuturahoituksen uudet tuulet

Transkriptio

1 Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen kasvuseminaari, Säätytalo Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

2 Maaseutuohjelman yritysrahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on käytettävissä yritys- ja kehittämishankkeisiin yhteensä 621 milj. julkista rahoitusta, joka perustuu EU:n maaseuturahaston säännöksiin. Yritysrahoitusta ei ole kiintiöity erikseen, vaan sen osuus riippuu alueellisesta ja paikallisesta päätöksenteosta. Vajaa puolet (301 milj. ) rahoituksesta arvioidaan toteutuvan yritysrahoituksena (ei sisällä Leader-rahoitusta). Yritysrahoitusta kohdennetaan maatalouden alkutuotannon ulkopuolisiin investointeihin kuten teknologiateollisuus, elintarvikkeiden jalostus, uusiutuva energia, matkailu ja muut palvelut. Yritysrahoituksella toteutetaan EU-tason strategisten tavoitteiden ohella erilaisia kansallisia tavoitteita, kuten esimerkiksi biotalousstrategian, matkailustrategian ja ruokapoliittisen selonteon sekä uusiutuvan energian lisäämisen strategisia tavoitteita. Sivu 2

3 Yrityksen perustamistuki Sivu 3

4 Aineelliset ja aineettomat investoinnit Sivu 4

5 Investoinnin toteutettavuustutkimus Sivu 5

6 Myönnetty julkinen yritysrahoitus (ELY + Leader)

7 Maaseutuohjelman yritysrahoitus Investoinnit (ELY + Leader): Myönnetty yritysrahoitus Kpl Tuki Osuus tuesta % Muu yritystoiminta ,17 % Maataloustuotteiden jalostus ,31 % Elintarvikkeiden valmistus ,62 % Uusiutuva energia ,65 % Uusiutuvan energian raaka-aineet ,26 % Yhteensä % Sivu 7

8 Maaseutuohjelman yritysrahoitus Sivu 8

9 Esimerkkejä yritysrahoitusta saaneista yrityksistä Kinnusen Mylly investoi gluteenittoman kauran moderniin jalostuslaitokseen ja tähtää kansainvälisille markkinoille. Pohjoispohjalainen mylly valitsi erikoistumisen. Kinnusen Myllyn historian suurin investointi upouusi kauramylly nousee Utajärvelle. Finnish Food Innovations hanke auttaa vientimarkkinoiden avaamisessa. Kuormalava - Kiertotaloutta puhtaimmillaan. Lava on monelle välttämätön ja jokapäiväinen työkalu, mutta ei kuitenkaan liiketoiminnan kovaa ydintä. Itäuusmaalaisessa yrityksessä on toisin. Lisää erimerkkejä ja yrittäjätarinoita: Sivu 9

10 Maaseutuohjelman tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi Maaseutuohjelman tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan sen tavoitteisiinsa nähden ja ensisijaisesti EU:n edellyttämällä tavalla (yhteiset arviointikysymykset) perustuen arviointisuunnitelmaan. Vuonna 2017 arvioitiin tuloksellisuutta ja vuonna 2019 arvioidaan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Arviointeja tekevät ulkopuoliset riippumattomat tutkijat. Tulokset raportoidaan ohjelman vuosikertomuksissa. Vuosina tehdään ohjelman jälkiarviointi (ex post). Lisäksi tehdään kansallisesti tarvittavia selvityksiä ja tutkimuksia. Yritysrahoitusta koskien toteutetaan kilpailukykyselvitys ja ympäristöselvitys. Lisäksi on käynnistynyt maaseutuohjelman työllisyysja aluetalousvaikutuksia koskeva tutkimus, jossa tarkastellaan rahoituskauden lisäksi myös rahoituskautta Sivu 10

11 Maaseutuohjelman vaikuttavuusindikaattorit Maaseutuohjelman tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tarkastelussa hyödynnetään vaikuttavuusindikaattoreita, jotka kuvaavat maaseutuohjelman keskeisten tavoitteiden nykyhetkeä ja muutosta. Vaikuttavuusindikaattorit eli CAP-mittarit löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuilta Agrikaattori-palvelusta. Indikaattoritiedoissa on usean eri tiedontuottajan tuottamaa mahdollisimman reaaliaikaista aineistoa. Mitä tarkoittaa CAP? CAP = Common Agricultural Policy eli YMP = yhteinen maatalouspolitiikka Sivu 11

12 CAP-vaikuttavuusindikaattorit: Maaseudun yritystoiminta ja elämänlaatu Sivu 12

13 CAP-vaikuttavuusindikaattorit: Laadukas ruoka ja eläinten hyvinvointi Sivu 13

14 CAP-vaikuttavuusindikaattorit: Maaseudun yritystoiminta ja elämänlaatu Esimerkki: Maaseutuyritysten toimialajakauma Maaseudulla toimivien yritysten toimialoittainen jakautuminen jalostukseen ja palveluihin: Sivu 14

15 Biomassojen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma Kokeiluohjelma on osa Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön kärkihanketta. Ohjelman kokonaisrahoitus on 12,4 miljoonaa euroa. Ohjelmalla rahoitetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä investointeja. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti pk-yrityksille ja se mahdollistaa erilaisten pilotointija referenssihankkeiden toteuttamisen. Tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista. Sivu 15

16 Biomassojen ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma Rahoitettujen hankkeiden sisällöt Hankekuvaukset löytyvät ohjelman nettisivuilta osoitteesta Lisätietoa: Kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh Sivu 16

17 Siirtymä fossiilitaloudesta biotalouteen Suomi on päättänyt panostaa merkittävästi biotalouden edistämiseen. Tavoitteet löytyvät Suomen biotalousstrategiasta, jonka neljä painopistettä ovat seuraavat: biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla biotalouden osaamisperustaa uudistetaan koulutusta ja tutkimustoimintaa kehittämällä biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan. Biotalous Sivu 17

18 Biotalouden kehitys Luonnonvarakeskuksen laskelmien ja analyysien mukaan metsäsektori edelleen Suomen biotalouden moottori. Työllisyys on kansantaloudessa lievästi nousussa, mutta biotaloudessa laskussa. Ulkoistusten vuoksi kaikki työpaikat eivät näy metsäsektorilla tai muilla biotalouden aloilla. Myös maatalouden työllisten lukumäärä on vähentynyt. Työn tuottavuus lisääntyy ja prosessien hoitamiseen tarvitaan entistä vähemmän työvoimaa. Toisaalta biotalouden investoinnit ovat voimakkaasti kasvussa, joka ei näy nyt käytettävissä olevissa luvuissa. Biotalouden kasvusta saadaan tietoa lukujen pohjalta, kun esim. uusia biojalostamoinvestointeja on saatu valmiiksi. Yritykset kehittävät intensiivisesti uusia tuotteita ja investointien kasvu luo edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle. Sivu 18

19 Biotalouden tuotos Sivu 19

20 Biotalouden uudet työpaikat Erityisesti MMM:n tehtäväalueilla syntyy ja tuhoutuu runsaasti työpaikkoja, koska ne ovat usein kausiluontoisia. Biotalous on luonut voimaperäisesti enemmän uusia työpaikkoja kuin muut alat. Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2016?: man%20hankinta%20toimipaikoissa%20vuonna% pdf?sequence=1&i sallowed=y Luonnonvarakeskuksen laskelmien avulla on mahdollista havainnoida trendejä ja kehityksen suuntaa. Menetelmällistä ja sisällöllistä kehittämistyötä tarvitaan lisää, koska biotaloudesta ei saada tietoa toimialaluokituksen perusteella. Esimerkiksi biotalouden palvelut on mielenkiintoinen osa-alue. Suomi on kiinnostava maa esim. luontomatkailukohteena (luontopalvelut, luonnon virkistyskäyttö, maisemat) ja matkailu on potentiaalinen kasvuala. Sivu 20

21 Biotalouden tuotos Sivu 21

22 Biotalouden työpaikat Sivu 22

23 Uudistuva ruokajärjestelmä työllistää Elintarvikeala on Euroopan suurin työllistäjä ja Suomessa teollisuuden neljänneksi suurin työllistäjä. Sivu 23

24 Ruokajärjestelmä luo hyvinvointia Ruokajärjestelmän odotetaan synnyttävän lisää kasvua, työllisyyttä ja vientiä. Sivu 24

25 Ruokajärjestelmä tuottaa vientituloja Suomessa jalostettujen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vienti oli vuonna 2016 yhteensä 1,5 miljardia euroa. Suomen koko vienti vuonna 2016 oli 51,9 miljardia euroa. Elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteuttaa hallituksen kärkihanketta, jolla uudistetaan elintarvikealan yritysten viranomaisneuvontaa ja edistetään pkyritysten vientiosaamista. Valtakunnallinen tiedotusohjelma Finnish Food Innovations edistää osaltaan elintarvikevientiä (maaseuturahaston tukema hanke). Maa- ja metsätalousministeriöön on perustettu Elintarvikeketjun tuotteiden ja muiden maatalouden tuotantopanosten vienninedistämistiimi (vientitiimi). Sivu 25

26 Ruokajärjestelmä uudistuu Suomalainen ruokajärjestelmä on osa biotaloutta, jonka perustana on tutkimustieto. Tutkimus konkretisoituu kestävästi ja vastuullisesti tuotettuina, turvallisina elintarvikkeina sekä elintarvikeyritysten markkinoille tuomina uusina ruokainnovaatioina. Ruokajärjetelmän tutkimus- ja kehittämiskohteet ovat aliresursoituja. Tällä hetkellä ainoastaan 1,4 % julkisesta tutkimusrahoituksesta kohdistuu ruokajärjestelmään. Ruokajärjestelmän arvoketjut ja kuljetusmatkat ovat pitkiä. Ruokajärjestelmä hyötyisi digitalisaatiota ja logistiikkaratkaisuja sekä biotalouden pakkauksia sekä pakkausmateriaaleja koskevasta tutkimuksesta ja kehittämisestä. Pakkauksia ja logistiikkaa kehittämällä voidaan edistää tuotteiden säilyvyyttä ja turvallisuutta sekä resurssitehokkuutta (mm. vähentää ruokahävikkiä), jolloin myös kannattavuus paranisi. Sivu 26

27 Laajakaistahankkeet luovat pohjaa digitalisaatiolle maaseutualueilla Maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetaan paikallisia laajakaistahankkeita alueilla, joilla yhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakenneta. Tähän mennessä laajakaistahankkeita on rahoitettu 55 kpl. Suurin kiinnostus laajakaistayhteyksien rakentamiseen on ollut Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Suomessa nopea laajakaistayhteys on tällä hetkellä 52 % kotitalouksista. Maaseudulla tilanne on usein paljon huonompi. MMM:n, Mavin, LVM:n ja Viestintäviraston yhteinen laajakaistainfo -sivusto on avattu. Sivustolla on oa eri rahoitusmahdollisuuksista ja tarinoita ja hyviä käytäntöjä jo toteutetuista hankkeista: Sivu 27

28 Smart Villages Laajakaistayhteyksien parantamisen lisäksi on tärkeää pysyä mukana digiloikassa. Komissio on käynnistänyt Smart Villages -aloitteen, jota myös maaseutuohjelmalla toteutetaan. Suomen älykkäin kylä kilpailu on käynnissä: Sivu 28

29 Kohti uutta EU-rahoituskautta Parhaillaan suunnitellaan 2020 jälkeen alkavaa uutta EU-rahoituskautta maaseudun kehittämiselle kansallisesti asetettavien tavoitteiden kautta. Ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talousja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle julkaistiin Lisätietoa uudesta rahoituskaudesta Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (DG Agri) verkkosivuilla: Sivu 29

30 Kohti uutta EU-rahoituskautta ja rahoitusvälineitä Maatilat maaseudun muut yritykset kehittävät toimintaansa investoinneilla mitä kautta niiden tuottavuus ja tehokkuus lisääntyy ja kannattavuus paranee. Maatilojen tuotannon kannattavuuden avulla turvataan kotimaista alkutuotantoa ja sitä kautta jalostusteollisuutta. Tiedevetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ohella maaseudulla korostuu kokemusperäinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Tutkimustieto jalkautuu investointien avulla. Investointituki myönnetään pääsääntöisesti avustuksina. Maatila voi saada valtiontakauksen pankkilainalle. Muut maaseudun yritykset voivat hyödyntää Pk-yritysaloitetta (TEM), josta pankit myöntävät lainoja pk-yrityksille. Rahoitusratkaisuja selvitetään investointien mahdollistamiseksi edelleen, mukaan lukien maaseutuohjelmaan mahdollisesti mukaan otettavat rahoitusvälineet. Sivu 30

31 Yritysrahoituksen tulevaisuuden haasteita Uusi teknologia (digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly) tehostavat yritysten toimintaa, lisäävät resurssitehokkuutta ja luovat edellytyksiä kehittää ja uudistaa liiketoimintaa sekä uusia ansaintamahdollisuuksia. Uudet työpaikat eivät jatkossa yksistään ole paras mittari, koska työpaikat eivät synny välttämättä tuettavaan yritykseen. Uuden teknologian käyttöönottaminen, alihankinta, ulkoistaminen ja globaaleissa arvoketjuissa toimiminen vähentävät yritysten työvoiman tarvetta. Yritystoiminnan uudistuessa myös toimialarajat hälvenevät. TOL 2008 toimialaluokituksen avulla ei saa selville biotalouden yrityksiä. Toimiala voi olla kokonaan biotaloutta tai toimialasta vain osa voi olla biotaloutta. Yrittäjyyden uudet muodot ja tavat luovat haasteita sille, miten yrityksiä jatkossa voidaan tukea julkisella rahoituksella. Sivu 31

32 Maaseutu2030 -prosessi Sivu 32