Sisällysluettelo MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Pöytäkirja -2 Pöytäkirjan kansilehti (sisällysluettelo) Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntahallituksen ylimääräinen kokous Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallitusten yhteiskokous Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon muutosten vahvistaminen Liite: MYR jäsenet Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kasvupalveluvirastosta Liite: TEM lausuntopyyntö Liite: HE Kasvupalveluvirasto Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ylimaakunnalliset hankkeet (EAKR) myönteiset päätökset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ylimaakunnalliset hankkeet (EAKR), kielteiset päätökset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman hankkeet (EAKR), myönteiset päätökset Merialuesuunnittelun eteneminen Energiavirasto tukemaan alueellista energia- ja ilmastotyötä Valtuustoaloite koskien saariston brändiä ja matkailun kehittämistä Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite: Varsinais-Suomessa virinneen positiivisen rakennemuutoksen tukeminen ja vauhdittaminen maakunnallisilla infra- ja koulutushankkeilla Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Maakunnan tila kevät katsaus Lausunto luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista Varsinais-Suomen liiton sosiaalisen median linjausten hyväksyminen Liite: VSL somelinjaukset Asiantuntijalausunto eduskunnan hallintovalliokunnalle liittyen hallituksen esitykseen aluekehitys- ja kasvupalvelulaista (he35/2018) ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Vastuualueiden johtajien palkantarkistukset Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Liite: matkaraportti_virtanen Liite: matkaraportti_cb_brussels Kokouksen päättäminen... 73

2 9998 Oikaisuvaatimussivu... 74

3 -2, MH :00 Sivu 1 Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.

4 -1, MH :00 Sivu 2

5 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 5/2018 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Rinne Tarja Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Vanhanen Juha ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja Häkämies Kari Maakuntajohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Andersson Li Leppänen Laura Leskinen Riikka Partanen Petteri Saarento Heikki Virtanen Janne Stjernberg Kirsi Niitepõld Merike, 79 Strandberg Erika, 79 Juvonen Timo, 87 Ailio Paula, Turun AMK, Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Toimialapäällikkö Elinkeinopäällikkö Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Head of Managing Authority Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Ilkka Kanerva Juuso Alatalo puheenjohtaja puheenjohtaja ; Petra Määttänen Kari Häkämies sihteeri sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Juhani Nummentalo Tiina Perho PÖYTÄKIRJA ON OLLUT Maakuntavirasto

6 -1, MH :00 Sivu 4 YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Hallintojohtaja

7 77, MH :00 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista siten muutettuna, että hallituksen jäsenille pöydälle jaetut asiat käsitellään kohdan 18 jälkeen.

8 78, MH :00 Sivu 6 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Nummentalon ja Tiina Perhon. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 79, MH :00 Sivu 7 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan kausitasoitettu työllisyysaste oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,3 %. Vuoden 2016 alusta työllisyysaste on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu Suomessa hidastuu hieman lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna Varsinais- Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa olettaen, että työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena. Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh EK:n raportti esittää tunnin junan rakentamista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi viime viikolla raportin Kaupungit kasvavat miten käy muun Suomen? kaupunkipolitiikan uudistamiseksi. Osmo Soininvaaran ja Esa Härmälän laatimassa raportissa käydään läpi kaupunkikehityksen mahdollisuuksia ja pullonkauloja, sekä esitetään 10 teesiä kaupungistuvaa Suomea ja aluepolitiikkaa varten. Raportti, jossa halutaan nostaa kaupunkipolitiikka kasvun lähteeksi huolehtien samalla muun Suomen mahdollisuuksista, on osa EK:n valmistautumista eduskuntavaaleihin.

10 79, MH :00 Sivu 8 Sekä kirjoittajat, että EK omassa pääviestissään ottavat raportissa kantaa kaupunkiseutujen välisten liikenneyhteyksien vahvistamiseen ja raideliikenneinvestointien kasvattamiseen. Raportti nostaa Lounaisen Suomen yhteyksien parantamisen tulevaisuuden kasvun edellytykseksi. Kirjoittajien mukaan hyvät liikenneyhteydet kaupunkiseutujen välillä tukevat maan tasapainoista kehitystä ja tämän saavuttamiseksi erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava. Soininvaaran mukaan Tunnin juna Turkuun ja lentokenttärata Helsingistä lentokentän kautta pääradalle tukisivat Turkua ja Tamperetta. Vaikka ratahankkeet parantavat rautatieyhteyksiä Helsinkiin, ne tukevat Soininvaaran mukaan tosiasiassa muiden yliopistokaupunkien kilpailukykyä Helsinkiin nähden. Myös EK näkee Turun, Tampereen ja Helsingin kasvukolmion kaupunkipolitiikan prioriteettilistalla. Jotta työssäkäynnin ja asumisen alueita saadaan laajennettua nopeilla raideyhteyksillä pian, tarvitaan liikenneväylien rahoitukseen tasokorotus ja investointien tasoa pitää nostaa tuntuvasti. EK peräänkuuluttaa 12 vuoden suunnitelmaa infran kehittämiseen. Pidempi investointinäkymä ja yritystarpeisiin vastaava suunnitelma kannustaa EK:n mukaan investoimaan ja sijoittumaan Suomeen. Raportissa esitetään avaus myös muiden Lounais-Suomen liikenneyhteyksien lisäämisestä tulevien hallitusten työlistoille. Härmälän mukaan rautatiet ja nopeat junat ovat tulevaisuutta ja nopeuksien nostamisen lisäksi Suomeen tulee rakentaa myös uusia ratoja. Sekä Härmälä että Soininvaara esittävät rautatieyhteyttä Turusta uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Raideyhteys tukisi kirjoittajien mukaan länsirannikon nopeasti ja lupaavasti käynnistynyttä teollisuuden nousua. Linkki raporttiin Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh Vaikuttajakoulu perehdytti 25 varsinaissuomalaista nuorta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Maakuntahallituksen perustaman vaikuttajakoulun toinen vuosikurssi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille varsinaissuomalaisille on saatu päätökseen. Syksyllä 2016 alkanut ensimmäinen vaikuttajakoulu ja nyt päätökseen saatu toinen vuosikurssi ovat tutustuneet liiton johdolla erilaisiin vaikuttajiin ja päättäjiin, edunvalvontaan ja vaikuttamisen keinoihin. Vaikuttajakoulun vuosikurssin ohjelmaan on kuulunut kahdeksan eri teematapaamista aina EU-politiikasta median kehitykseen ja maakunnan elinkeinoelämään. Vaikuttajakoulun nuoret ovat vierailleet mm. eduskunnassa tapaamassa varsinaissuomalaisia kansanedustajia, Turun kaupungintalolla tapaamassa nuoria valtuutettuja ja hovioikeudessa tapaamassa hovioikeuden presidenttiä. Helsingin vierailujen aikana nuoret tapasivat sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikon ja europarlamentaarikko Henna Virkkusen, sekä vierailivat vaikuttajaviestintätoimistossa. Varsinais-Suomen liitto on halunnut vaikuttajakoululla tarjota nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon ja erilaisiin vaikuttamistapoihin. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää ja antaa vaikuttamisen työkaluja tuleville maakunnan huippupolitiikoille. Ensimmäisen kurssin käyneitä nuoria toimii jo nykyään kuntien valtuutettuina, lautakuntien jäseninä ja opiskelijajärjestöjen luottamustehtävissä. Myös toisen vuosikurssin nuorilla on halua jatkaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Tieto vaikuttajakoulusta kiiri myös Valtioneuvoston kansliaan saakka, sillä pääministeri Sipilä halusi tavata tammikuussa vaikuttajakoulun nuoria osana EU:n tulevaisuuskiertuettaan. Tapaamisessa vaikuttajakoulun nuoret osoittivat näkemyksiään nykyisestä politiikasta ja tulevaisuuden ratkaisuista haastaessaan pääministeriä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tietotekniikan opetuksesta kouluissa, työmarkkinoiden muutoksesta, asevelvollisuuden tulevaisuudesta ja turvapaikkaprosesseista. Opin valtavasti vaikuttamisesta ja eri tahojen toiminnasta, johon vaikuttajakoulu tarjosi holistisen näkökulman. Kokonaiskuvan myötä omat tulevaisuuden suunnitelmat selkenivät. Sain myös kontakteja tulevaisuutta varten, summaa vaikuttajakoulun osallistuja kokemuksiaan. Kysyntää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan on paljon ja vaikuttajakoulun kiinnostuneiden hakijoiden määrät ovat kasvaneet. Vaikuttajakoulun kolmannen vuosikurssin käynnistämiselle tulevana syksynä on selvä kysyntä olemassa. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh

11 79, MH :00 Sivu 9 Ehdotus hyväksyttiin.

12 80, MH :00 Sivu 10 MAAKUNTAHALLITUKSEN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS Asia Eduskunnan on tarkoitus käsitellä sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketteja kesäkuussa. Asioiden valmistelun kannalta on tarpeen pitää maakuntahallituksen kokous lakipakettien hyväksymisen jälkeen. Valmistelija KH/PM/ML Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallituksen ylimääräinen kokous ehdotetaan pidettäväksi maanantaina klo 8.00 alkaen. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen, p ,

13 81, MH :00 Sivu 11 VARSINAIS-SUOMEN LIITON JA SATAKUNTALIITON MAAKUNTAHALLITUSTEN YHTEISKOKOUS Asia Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallitukset kokoontuivat viimeksi yhteiskokoukseen Raumalla. Liitot vastaavat yhteiskokouksen järjestelyistä vuorovuosin ja tänä vuonna on Varsinais-Suomen liiton vuoro kutsua kokous koolle. Valmistelija PM/hm/ml Maakuntajohtajan ehdotus Liitot ovat sopineet yhteisestä kokouksesta, joka järjestetään Turussa maanantaina klo alkaen. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallitusten yhteiskokous pidetään Turussa Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen, p ,

14 82, MH :00 ALUEK: 88/2017 Sivu 12 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANON MUUTOSTEN VAHVISTAMINEN Asia Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakennerahasto-ohjelmien yhteensovittamista varten perustettu toimielin. Maakunnan yhteistyöryhmä toimii yleisasetuksen 5 artiklan mukaisena kumppanuuselimenä maakunnassa. Asiasta on säädetty laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014, 24 (ALKE- laki). Varsinais-Suomen maakuntahallitus on asettanut maakunnan yhteistyöryhmän ja päättänyt sen kokoonpanon Maakunnan yhteistyöryhmä vahvisti sihteeristön ja jaostojen kokoonpanot ja esitti maakuntahallitukselle yhteistyöryhmän kokoonpanon vahvistamisen (oheismateriaali). Kokoonpanoon on muuttunut edellisen vahvistuksen jälkeen seuraavasti: 3. varapuheenjohtaja siirtyy työntekijäjärjestöiltä työnantajajärjestölle, 3. varapuheenjohtaja on Pia Alvesalo sivistystyönantajat. Åbo Akademi on vaihtanut varsinaiseksi jäseneksi Christina Nygren-Landgärdsin ja varajäseneksi Otto Ilmosen, sekä Turun ammattikorkeakoulu on vaihtanut jäseneksi Jyri Niemen. Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää vahvistaa maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

15 82, MH :00 / Liite: MYR jäsenet Sivu 13 Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanorakenne MYR puheenjohtaja MYR esittelijä MYR sihteeri Varsinais-Suomen liitto / MH pj Ilkka Kanerva Varsinais-Suomen liitto / Tarja Nuotio Varsinais-Suomen liitto / Esa Högblom Ryhmä 1: Kunta-jäsenet (8 kpl)* Jäsen Varajäsen 1. Kuntajäsen Eloranta Eeva-Johanna Sjölund Janne 2. Kuntajäsen Haijanen Pauliina Perho Tiina 3. Kuntajäsen Heikkilä Lauri Lampi Pirjo 4. Kuntajäsen Häkämies Kari (1. vpj) Määttänen Petra 5. Kuntajäsen Lindberg Marko Välke Olli 6. Kuntajäsen (vpj.) Ruottu Annina Sirkiä Anna 7. Kuntajäsen Söderlund Nina Katajainen Timo 8. Kuntajäsen Virtanen Jarkko Alatalo Juuso (*nimetty kunnallisvaalikauden loppuun) Ryhmä 2: Valtion aluehallintoviranomaiset (6 kpl) Jäsen Varajäsen 1. ELY-keskus Timo Metsä-Tokila Ristö Skyttä 2. ELY-keskus Risto Timonen (2. vpj) Anna-Leena Seppälä 3. ELY-keskus Hanna Lindholm Matti Vehviläinen 4. ELY-keskus Pekka Lausti Juha Pusila 5. Lounais-Suomen aluehallintovirasto Mikael Luukanen Raija Hurskainen 6. Finnvera Oyj Seija Pelkonen Henna Karlsson Ryhmä 3: Työmarkkina -ja elinkeinojärjestöt sekä kansalaisjärjestöt ym. (8 kpl) Jäsen Varajäsen 1. SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus Veli-Matti Kauppinen Outi Rannikko 2. STTK Varsinais-Suomen aluetoimikunta Kalle Leinonen Jaana Dalen 3. AKAVA Varsinais-Suomi Risto Tolonen Ulla Knifsund 4. MTK Varsinais-Suomi Paavo Myllymäki Helena Fabritius 5. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Piia Alvesalo (3. vpj) Teppo Virta 6. Turun kauppakamari Kaisa Leiwo Jaana Mäkikalli 7. Varsinais-Suomen yrittäjät Hanna Munter 8. Sondip Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry Johanna Huotari Arjan Myffar (huom: III vpj kiertävä) Pysyvät asiantuntijajäsenet (20 kpl) Jäsen Varajäsen

16 82, MH :00 / Liite: MYR jäsenet Sivu 14 1.Turun seutukunta Niko Kyynäräinen Teija Raninen 2.Turunmaan seutukunta Gunilla Granberg Tomas Eklund 3. Salon seutukunta Mika Mannervesi (Salo) Sami Suikkanen (Somero) 4.Vakka-Suomen seutukunta Raimo Rantanen Ulla Kallio 5.Loimaan seutukunta Mika Joki (Aura) Matti Tunkkari (Loimaa) 6.Turun ammattikorkeakoulu Vesa Taatila Juhani Soini 7.Turun yliopisto Riitta Pyykkö Kalle-Antti Suominen 9.Åbo Akademi Christina Nygren-Landgärds Otto Ilmonen 10.Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Maria Taipale (Raseko) Antti Virtanen (LSKKY) 11.Opiskelijajärjestöt Jyri Niemi Emmi Simonen 12.Turku Science Park Tero Piispanen Marko Puhtila 13.Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Kaisa Rauma - 14.Pro Agria Länsi-Suomi Timo Junnila Terhi Ajosenpää 15.Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi Tapio Nummi Jussi Somerpalo 16.Taiteen edistämiskeskus Varsinais-Suomi Henri Terho Annika Dahlsten 17.Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi Mikko Toivola Martin Hägglund 18.Varsinais-Suomen Leader-ryhmät (vaihtuva) Maarit Teuri Taina Sainio 19. Varsinais-Suomen ELY/keskus Risto Skyttä 20. Varsinais-Suomen ELY/keskus Martti Rantala 21. Varsinais-Suomen TE -toimisto Kjell Henrichson

17 83, MH :00 ALUEK: 20/2018 Sivu 15 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN EDUSKUNNALLE LAIKSI KASVUPALVELUVIRASTOSTA Asia Työ- ja elinkeinoministeriö on (TEM/1260/ /20165; TEM 030:00/2018) pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kasvupalveluvirastosta. Lausunto on pyydetty mennessä. Esitys täydentää eduskunnalle annettua hallituksen esitystä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 35/2018 vp). Täydennys koskee lain 39 :n 3 momentissa avoimeksi jääneitä kysymyksiä, joita ovat tiettyjen TEM:n hallinnonalan maksatustehtävien sekä kasvupalvelujen digitalisaation kehittämis- ja ylläpitotehtävien järjestäminen. Maksatustehtävät oli tarkoitus sijoittaa maakuntien yhteiseen palvelukeskus Hetliin. Alkuvuodesta 2018 tehdyn Hetlin alasajopäätöksen seurauksena maksatustehtävien järjestämiselle on löydettävä uusi ratkaisu. Kasvupalveluiden digitalisaatio -tehtävillä tarkoitetaan valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelutehtävien vaatimia tietovarantoja, -järjestelmiä ja -alustoja sekä niiden kehittämistä. Maakunnallisten kasvu palvelujen on toimittava yhteen mm. Business Finlandin, Finnveran ja Tesin valtakunnallisten palvelujen kanssa. Muilla hallinnonaloilla vastaavat tehtävät hoidetaan ao. hallinnonalan virastossa. Ehdotus on, että TEM:in hallinnonalan virastoa KEHA -keskusta ei maakuntauudistuksen yhteydessä pureta, vaan sen asema virastona tarkennetaan lainsäädäntömuutoksin. Kasvupalveluviraston perustehtävinä säilyvät yllämainitut digitalisaatio- ja maksatustehtävät. Virastolle voidaan antaa myös muita hallinnonalan viranomaistehtäviä, joita ei esityksen mukaan ole tarkoituksenmukaista hoitaa ministeriössä. Kasvupalveluvirastoon siirtyy lakiesityksen mukaan 270 htv ja sen käytössä oleva määräraha tulisi olemaan arviolta 29 miljoonaa euroa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan maakuntien aloittaessa toimintansa ja alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain kanssa yhtä aikaa. Oheismateriaalina on asiaa koskeva lausuntopyyntö lakiluonnoksineen. Lausunto toimitetaan klo mennessä osoitteisiin: kirjaamo@tem.fi ja elina.isoksela@tem.fi. Valmistelija TN/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen maakuntahallitus toteaa valittaen, että lakiehdotus on vielä melko keskeneräinen ja kiireellä valmisteltu. Myös lausunnon antamiseen annettu aikataulu on kohtuuttoman kireä. Osa lakiehdotuksessa kuvatuista tehtävistä ja kasvupalveluviraston velvoitteista tullaan tarkemmin määrittelemään vasta aluekehitys- ja kasvupalvelulainsäädäntöä tarkentavissa ns. substanssilaeissa. Valitettavasti lausunnon antamisen ajankohtana ei kyseisiä tarkentavia hallituksen lakiehdotuksia ollut saatavilla. Näin ollen lausunto pohjautuu osin olettamuksiin ja vaillinaisiin tietoihin. Kasvupalveluviraston tehtäviksi siirtyvät osa nykyiselle kehittämis- ja hallintokeskukselle määritellyistä maksatustehtävistä sekä kasvupalvelujen digitalisaatiotehtävät. Lisäksi virastolle voidaan lakiehdotuksen perusteella antaa muita alan viranomaistehtäviä, joita ei kuitenkaan ole lakiehdotuk-

18 83, MH :00 ALUEK: 20/2018 Sivu 16 sessa määritelty. Virastolle siirtyy myös osa nykyään Etelä-Savon ELY-keskuksen hoitamista TEhallinnon keskitetystä asiakaspalvelutehtävistä. Lakiehdotuksen mukaan kasvupalveluvirastolle määritellään johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta säädettäisiin asetuksella. Tarkoituksena on, että johtokunnassa olisi myös maakuntien ja Uudenmaan kasvupalvelutehtävistä vastaavan kuntayhtymän edustus. Edustajien määrää ei kuitenkaan ole määritelty ja onkin oletettavaa, että selkeä enemmistö johtokunnan jäsenistöstä koostuu valtion edustajista. Näin maakuntien tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa Kasvupalveluviraston toimintaan jäänee nimelliseksi, vaikka maakunnat tulevat pakostakin (=käyttövelvoite) olemaan Kasvupalveluviraston palvelujen merkittäviä käyttäjiä. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että Kasvupalveluvirasto toimii Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa, toteuttaa sen asettamia tavoitteita ja tuottaa sen tilaamia palveluja. Tämäkin osittaa, että maakuntien rooli ohjauksessa tullee olemaan marginaalinen. Lakiehdotuksessa arvioitu henkilöstömitoitus ja sitä vastaava budjettiresurssi on arvioitu tehtäviä nykyisin ja nykylainsäädännöllä hoitavien henkilötyövuosien perusteella. Esityksessä ei ole riittävästi otettu huomioon maakuntien itsehallinnollisuutta ja mahdollisuutta määritellä ne palvelut ja tehtävät, joita se tulee uudessa maakunnassa järjestämään lakisääteisten tehtävien ohella. Maakuntien oma tahtotila harkinnanvaraisten kasvupalvelujen järjestämisessä vaikuttaa suoraan myös Kasvupalveluviraston tehtävämäärään. Kokonaisuutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida, koska lakien tarkka sisältö ja kasvupalvelutoiminnoille maakunnittain kohdennettavien resurssien määrä on monilta osin epäselvä. Yhteenvetona Varsinais-Suomen liitto toteaa lakiehdotuksesta, että se on monilta osin vielä keskeneräinen eikä lakiehdotuksen vaikutuksia maakuntien kasvupalvelujen maksatusten tai keskitettyjen asiakaspalvelutehtävien hoitamiseen ole riittävästi arvioitu. Laissa viitataan myös moniin tuleviin lakiehdotuksiin ja asetuksiin, joita ei vielä ole ollut käytettävissä. Näistä viimemainituista keskeisin on kasvupalvelujen tiedonhallintaa koskeva lainsäädäntö, josta annettaneen esitys vasta syksyllä Kiireeseen vetoaminen ja sitä kautta lausuntoprosessin käynnistäminen keskeneräisestä lakiehdotuksesta ei ole menettelynä perusteltua eikä riittävän läpinäkyvää, jos halutaan aidosti kehittää koko kasvupalveluiden palveluketjua ja eritysesti maakuntien ja valtion kyseisten toimintojen maksatusten hoitamista ja digitalisaatiota. Yhtenä keskeisimpänä Kasvupalveluviraston palveluiden käyttäjänä maakuntien aito mahdollisuus vaikuttaa viraston tehtäviin ja toimintaan on varsin ohut, toivottavasti ei kuitenkaan nimellinen. Varsinais-Suomen liitto edellyttääkin, että johtokunnassa olisivat maakuntien edustajat myös määrällisesti tasapuolisessa asemassa valtion toimijoihin nähden. Asiakasneuvottelukunta ei ole riittävä takaamaan maakuntien näkemystä Kasvupalveluviraston toimintojen kehittämisessä ja suuntaamisessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p ,

19 83, MH :00 / Liite: TEM lausuntopyyntö Sivu 17

20 83, MH :00 / Liite: TEM lausuntopyyntö Sivu 18

21 83, MH :00 / Liite: TEM lausuntopyyntö Sivu 19

22 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 20 Liite lausuntopyyntöön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvupalveluvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täydennettävän eduskunnalle 5 päivänä huhtikuuta 2018 annettua hallituksen esitystä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 35/2018. Hallituksen esitystä täydennettäisiin uudella lailla Kasvupalveluvirastosta. Alueiden kehittämistä ja kasvupalvelujen koskevan hallituksen esityksessä avoimeksi jääneitä tehtäviä ovat ensinnäkin maakunnan myöntämien eräiden tukien ja korvausten maksamiseen liittyvät tehtävät. Toiseksi avoimeksi jääneitä tehtäviä ovat kasvupalveluissa, niiden järjestämisessä, johtamisessa ja seurannassa käytettäviä valtakunnallisia järjestelmiä ja alustoja koskevat tehtävät sekä näiden järjestelmien käytön tukipalvelut. Valtion ja maakuntien yhdessä käyttämistä työ- ja elinkeinoministeriön järjestämistä tietojärjestelmistä ja alustoista säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetussa laissa. Kasvupalvelujen järjestämisen, johtamisen ja seurannan teknisistä välineistä säädetään kasvupalvelujen tiedonhallintaa koskevassa laissa, jota koskeva esitys annetaan eduskunnalle syksyllä Esitetyllä lailla säädettäisiin maksamista ja järjestelmäpalveluja koskevien tehtävien hoidon jatkamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksessa, jonka nimi muutettaisiin Kasvupalveluvirastoksi. Lisäksi Kasvupalveluviraston hoidettaviksi jäisivät kehittämis- ja hallintokeskuksessa hoidetut kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetut valtion korvauksia maakunnille koskevat tehtävät ja eräitä muita kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuja valtion tehtäviä. Kasvupalveluvirastoon siirrettäisiin pääosa nykyisin Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisyksikössä hoidettavista työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelun tehtävistä. Kasvupalveluvirasto tarjoisi valtakunnallisesti keskitettyä neuvontaa valtion ja maakuntien kasvupalveluissa ja niiden yhteisten teknisten ratkaisujen käyttöön asiakkaille, hallinnolle ja palveluntuottajille. Kasvupalveluvirasto kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Sen johtokunnan jäseneksi voitaisiin ottaa maakuntien ja Uudenmaan kasvupalvelut järjestävän kuntayhtymän edustajia. Kasvupalveluvirastolla olisi asiakasneuvottelukunta (valtion ja) maakunnan tarpeiden huomioon ottamiseksi.

23 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 21 SISÄLLYS 2

24 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 22 PERUSTELUT 1 Nykytila Kehittämis- ja hallintokeskuksen nykyiset tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (kehittämis- ja hallintokeskus) on toimintansa aloittanut valtion palvelukeskustyyppinen virasto, jolla on myös valtion tukien ja avustusten maksamista koskevia julkisen vallan tehtäviä. Kehittämis- ja hallintokeskuksesta säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009). Kehittämis- ja hallintokeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virasto, joka kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten virastoverkostoon. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintamenot ovat samalla valtion talousarvion momentilla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenojen kanssa. Yhdessä kehittämis- ja hallintokeskus sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset muodostavat kirjanpitoyksikön. Kehittämis- ja hallintokeskuksen omat toimintamenot vastaavat noin 26 miljoonaa euroa vuodessa ja sen hallinnoimat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ ja elinkeinotoimistojen yhteensä noin 80 miljoonan euroa. Kehittämis- ja hallintokeskus on työnantajavirasto. Kehittämis- ja hallintokeskuksen henkilöstö on palvelussuhteessa kehittämis- ja hallintokeskukseen, eivätkä virat ole yhteisiä esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. Sen henkilöstön vahvuus on noin 520 henkilötyövuotta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 a :n 1 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu- ja yleishallintotehtäviä sekä antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Pykälän 2 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suoraan valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 :n mukaiset tehtävät. Kehittämisja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 :n mukaisia valvontatehtäviä. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus voi hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen erityislainsäädännön nojalla myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää sekä valtion korvauksia koskevia tehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään. Kehittämis- ja hallintokeskuksen erikseen säädettyjä maksamista koskevia tehtäviä ovat julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 12 luvun 8 :ssä tarkoitetut työ- ja elinkeinotoimistojen myöntämien tukien ja korvausten maksamista koskevat tehtävät sekä valtion virastoille tai laitoksille osoitettujen määrärahojen käytön seurantatehtävät. Maksamista koskevat päätökset ovat hallintopäätöksiä, joissa kehittämis- ja hallintokeskus käyttää julkista valtaa. Kehittämis- ja hallintokeskus toimii valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena myös perittäessä takaisin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua tukea tai korvausta, johon sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut kehittämis- ja hallintokeskuksen maksamat tuet ja korvaukset ovat palkkatuki; starttiraha; kulukorvaus työttömyysetuutta saavalle työnhakijalle osallistumisesta aiheutuvien matka- ja muiden kustannusten korvaamiseksi; 3

25 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 23 matka- ja yöpymiskustannusten korvaus työttömälle työnhakijalle, joka hakee työhön, työvoimakoulutukseen, työkokeiluun tai osallistuu asiantuntija-arviointiin; työolo-suhteiden järjestelytuki työnantajalle, jos palkattavan tai työssä olevan vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai muutoksia; työllisyyspoliittinen avustus ja lisätuki kunnalle. Kehittämis- ja hallintokeskus tekee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain nojalla nykyisin maksamista koskevaa päätöstä vuosittain. Päätösten määrä vaihtelee talouden suhdanteista ja työvoimapoliittisista linjauksista riippuen. Vuosittain maksamista koskevista päätöksistä koskee starttirahaa. Kehittämis- ja hallintokeskus tekee noin 2000 kielteistä päätöstä, 400 päätöstä oikaisuvaatimukseen ja 100 takaisinperintäpäätöstä vuodessa ja antaa noin 150 lausuntoa hallinto-oikeudelle maksamista ja takaisinperintää koskevissa asioissa sekä hoitaa noin 100 vapaaehtoista palautusasiaa vuodessa. Lisäksi kehittämis- hallintokeskus maksaa kotouttamisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitettujen toimenpiteiden kuntakorvauksen kotoutumisen edistämisestä annetun lain 44 :n 1 momentin nojalla; kuntouttavasta työtoiminnasta annetun laissa 189/2001 tarkoitetut valtion korvaukset kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja merimiesten matkakorvaukset valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetussa laissa (1135/2014) tarkoitetut korvaukset. Kehittämis- ja hallintokeskus on hoitanut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työja elinkeinotoimistojen myöntämien tukien ja avustusten maksamista koskevia tehtäviä vuoden alkaen. Tämän tehtävän alkaessa maksamista koskevia tehtäviä oli virastokokonaisuudessa yli 800 virkamiehen tehtävänkuvassa. Kehittämis- ja hallintokeskus keskittänyt tehtäviä harvemmille virkamiehille, ammattimaistanut toimintoa, yhtenäistänyt käytäntöjä ja käsittelyajat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 a :n 3 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamies esittelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston päätettäväksi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettyjä hallintoasioita. Pykälän 4 momentti sisältää valtioneuvoston asetuksen antamisvaltuuden kehittämis- ja hallintokeskuksen tarkemmista tehtävistä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tarkemmista tehtävistä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Asetuksen 30 :n mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kirjanpitoyksikkö- ja talousjärjestelmätehtävät; henkilöstöhallinnon tehtävät; tietohallinnon ohjaustehtävät, palvelut ja palveluhankinnat; yhteiset viestintäpalvelut ja viestintäpalveluhankinnat; yhteiset valmiustehtävät; yleishallinnon tehtävät sekä yhteiset sisäiset koulutus- ja kehittämistehtävät sekä niiden hankinnat; sekä tukien ja avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät, joista säädetään erikseen. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstöjen tasapuolisen kohtelun, asiakkaiden tasapuolisen kohtelun ja tehtävien valtakunnallisesti yhdenmukaisen hoitamisen kannalta tarpeelliset ohjeet tehtäväkseen säädetyissä kehittämis- ja hallintoasioissa sekä avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevissa tehtävissä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen erillisyksikkönä toimii siviilipalveluskeskus, joka hoitaa siviilipalveluslaissa (1446/2007) tarkoitetut tehtävät. Asetuksen 31 :n mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen, aluehallintovirastojen ja maistraattien tietohallintopalveluja. Tietohallintopalveluina kehittämis- ja hallintokeskus kehittää, tuottaa ja hankkii sähköisiä palveluja ja tietojärjestelmiä sekä hoitaa muita vastaavia sille säädettyjä ja määrättyjä 4

26 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 24 tehtäviä. Nämä palvelut ovat elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä aluehallintovirastojen toimialoista riippuvaisia erotuksena valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottamista toimialariippumattomat ict-palveluista. Kehittämis- ja hallintokeskuksella on asetuksen 26 :n mukaan toimipaikka on Mikkelissä, mutta keskuksen henkilöstön virkapaikkoja ovat kaikki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen virkapaikkoja voi olla muissa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virastojen toimipaikoissa. Kehittämis- ja hallintokeskuksella ei ole omia toimitiloja missään. Käytännössä kehittämis- ja hallintokeskus toimii monipaikkaisesti. Sen henkilöstö työskentelee eri puolilla maata eri elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, työ- ja elinkeinotoimistoissa sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Työ- ja elinkeinoministeriö tulosohjaa kehittämis- ja hallintokeskusta. Tietohallintopalvelujen tulostavoitteet asettavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö yhdessä asetuksen 27 :n mukaan. Asetuksella säädetään lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen virkojen kelpoisuusvaatimuksista, siviilipalveluskeskuksen johtajan kelpoisuusvaatimuksesta sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehen oikeudesta esitellä eräitä hallinnollisia asioita elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen ratkaistaviksi. Näitä ovat muun muassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenojen käyttösuunnitelmat, virkanimitykset ja työsuhteeseen ottamista koskevat päätökset, muut kuin virkavapautta koskevat palvelussuhteeseen liittyvät päätökset ja kanteluasioita koskevat vastaukset, ellei kanteluasioista muualla lainsäädännössä toisin säädetä. Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksesta säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa valtioneuvoston asetuksen 32 :ssä. Sen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla sekä työ- ja elinkeinotoimistoilla on yhteinen valtakunnallinen työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus tuottaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan palveluja henkilö- ja yritysasiakkaille. Asiakaspalvelukeskus on vastuualueista ja muista yksiköistä erillinen yksikkö. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan työ-ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus on työvoimaviranomainen työ- ja elinkeinotoimiston ohella. Siten työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus hoitaa myös joiltakin osin työ ja elinkeinotoimiston ydintehtäväksi lukeutuvia tehtäviä. Työ ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus on toiminut valtakunnallisesti keskitettynä alkaen. Työ ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen tarjoamia palveluja ovat vuodesta 1994 alkaen Työlinjan nimellä toimiva työ- ja elinkeinotoimistojen (aiemmin työvoimatoimistot) puhelinpalvelu ja vuodesta 2010 toimiva Yritys-Suomi puhelinpalvelu. Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstö työskentelee hajautetusti, mutta sen päätoimipaikka on Etelä-Savon työ-ja elinkeinotoimiston Mikkelin toimipaikassa. Työ- ja henkilöstöhallinnon asiakaspalvelukeskuksen henkilöstöä toimii lisäksi hajautetusti muissa työ- ja elinkeinotoimistoissa. Työja elinkeinohallinnon palvelukeskuksen palveluista erityisesti Työlinjan puhelinpalvelu on tunnettu ja vilkkaassa käytössä. Työlinja vastaanottaa noin miljoona puhelimitse tapahtuvaa yhteydenottoa vuodessa. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävästä kotouttamiskorvausten maksamisessa säädetään laissa kotoutumisen edistämisestä 1386/2010. Sen 44 :n mukaan kehittämis- ja hallintokeskus 5

27 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 25 korvaa kunnalle valtion talousarvion rajoissa kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettujen toimenpiteiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten mukaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ-ja elinkeinotoimistojen ja niiden kehittämisja hallintokeskus maakuntauudistuksen kokonaisuudessa Maakuntauudistuksessa pääosa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävistä siirtyisi maakuntien järjestettäväksi alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja koskevalla lailla. Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävien hoitamisesta ja palveluprosesseista säädettäisiin valmisteilla olevilla lailla julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista, lailla alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta sekä lailla kotoutumisen edistämisestä. Palvelujen sisältöä koskevat esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle yhtä aikaa käsillä olevan Kasvupalveluvirastoa koskevan hallituksen esityksen kanssa. Eräät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa nykyisin hoidettavat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävät siirtyisivät maakuntauudistuksessa perustettavalla valtion lupa- ja valvontavirastolle. Valtion lupa- ja valvontavirastoa ja sille siirtyviä tehtäviä koskeva ehdotus sisältyy eduskunnan käsiteltävän olevaan hallituksen esitykseen eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 14/2018 vp). Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) kumottaisiin tämän hallituksen esityksen sisältämällä lailla maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Samalla lakkautettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä niiden kehittämis- ja hallintokeskus, yhteensä 31 valtion virastoa. Kehittämis- ja hallintokeskuksessa hoidettavista tehtävistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kirjanpito- ja talousjärjestelmätehtävät lakkaisivat näiden virastojen lakkauttamisen myötä ja vuoden 2019 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon, yleishallinnon ja viestinnän tehtävät sekä valmiustehtävät hoidettaisiin kasvupalvelujenkin osalta kussakin maakunnassa. Kehittämis- ja hallintokeskuksen yhteiset tietohallintopalvelut siirtyisivät muiden kuin kasvupalvelujen osalta maakuntalain 122 :ssä tarkoitetun maakuntien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen (Vimana Oy) tehtäväksi. Kasvupalvelujen toimialariippuvaiset tietohallintopalvelut sekä eräät tukien ja korvausten maksamista koskevat tehtävät jäisivät käsillä olevassa esityksessä Kasvupalveluviraston hoidettaviksi. Kehittämis- ja hallintokeskuksessa toimiva siviilipalveluskeskus siirtyisi valtion lupa- ja ohjausvirastoon. 2 Esityksen sisältö Esityksessä ehdotetaan lakkautettavan kehittämis- ja hallintokeskuksen eräiden toimintojen jatkamista työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan valtion virastona, jonka nimi muutettaisiin Kasvupalveluvirastoksi. Kasvupalveluvirasto jatkaisi alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja koskevassa hallituksen esityksessä (HE 35/2018 vp) avoimeksi jääneiden kasvupalvelutoimialasta riippuvaisten järjestelmäpalvelujen tuottamista valtion ja maakuntien yhteiseen käyttöön sekä hoitaisi maakuntien myöntämien palkkatukien, starttirahojen ja työolosuhteiden järjestämistukien maksamista koskevat tehtävät keskitetysti, asiakkaiden valtakunnallisen yhdenvertaisuuden turvaavalla tavalla ja yhdenmukaisin käsittelyajoin ja käytäntein. Valtion virastona Kasvupalveluvirasto jatkaisi myös kehittämis- ja hallintokeskuksen kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettua tehtävää valtion kotoutumiskorvausten maksajana. 6

28 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 26 Lisäksi Kasvupalveluvirastolle siirretäisiin pääosa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisen asiakaspalvelukeskuksen tehtävistä. Kasvupalveluvirasto antaisi valtion ja maakuntien yhteisten järjestelmien ja alustojen tukea eri käyttäjätahoille ja neuvoisi kasvupalveluasioissa. Maakuntien myöntämistä tuista ja korvauksista säädettäisiin erikseen valmisteilla olevissa laeissa alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta sekä kototumisen edistämisestä. Tukien ja avustusten maksamista, takaisinperintää ja avustuksen käytön valvontaa koskevia tehtäviä voitaisiin mainituissa laeissa ja muualla lainsäädännössä erikseen säätämällä järjestää Kasvupalveluviraston hoidettavaksi. Esityksessä ehdotetaan Kasvupalveluviraston toimialaksi valtion ja maakuntien yhteisiä maksatusasioita, valtion ja maakuntien yhteisiä tukipalveluja ja yhteistä asiakaspalvelua. Viraston tehtävistä säädettäisiin 2 :ssä. Sen mukaan viraston tehtävänä olisi tuottaa ja hankkia valtion ja maakuntien yhdessä käyttämät työ- ja elinkeinoministeriön järjestämät tietojärjestelmät ja alustat siten kuin niistä säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 31 :n 1 momentissa sekä kasvupalvelujen järjestämisen, johtamisen ja seurannan tekniset välineet siten kuin niistä säädetään kasvupalvelujen tiedonhallintaa koskevassa myöhemmin annettavassa laissa. Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 31 :n mukaan työ ja elinkeinoministeriö järjestää kasvupalveluja tukevat valtion ja maakuntien yhdessä käyttämät tietojärjestelmät ja alustat. Työ- ja elinkeinoministeriö tilaisi nämä palvelut Kasvupalveluvirastolta, joka puolestaan tuottaisi palveluja itse ja hankkisi niitä palveluntuottajilta. Tehtävillä tarkoitetaan niin sanottuja KasvuDigi-tehtäviä eli digitalisaatiopalvelujen kasvupalvelutuotannolle yhteiskäyttöisten palvelualustojen, asiointipalvelujen, tietojärjestelmien ja valtakunnallisen asiakaspalvelun ja neuvonnan kehittämistä ja tarjoamista. Lisäksi 1 kohdassa tarkoitetaan tiedolla johtamisen tukipalvelujen tuottamista ja tietotuotantoa järjestämisen ja tuottamisen ohjausta, seurantaa ja analysointia varten. Pykälän 2 kohdassa 2 tarkoitettaisiin erikseen muualla lainsäädännössä säädettäviä tukien ja korvausten maksamista, takaisinperintää ja käytön valvontaa koskevia tehtäviä. Kasvupalveluviraston 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä säädettäisiin erikseen laissa alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta ja laissa kotoutumisen edistämisestä. Kasvupalveluvirasto hoitaisi alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetun lain 26, 37, 39, ja 46 :n mukaisesti maksamista, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja tuen palauttamista koskevat tehtävät, jos tuen olisi myöntänyt maakunta tai kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitettu kuntayhtymä ja jos se koskisi alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetun lain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tukea analyysi-, asiantuntija- ja koulutuspalveluihin, 16 :ssä tarkoitettua palkkatukea, 29 :ssä tarkoitettua työolosuhteiden järjestelytukea tai 30 :ssä tarkoitettua starttirahaa. Kohdan 4 mukaan Kasvupalveluvirasto maksaisi kotoutumisen edistämisestä koskevan lain 7 luvun mukaan valtion korvaukset maakunnalle ja kunnalle kotoutumistoimenpiteistä. Pykälän 2 momentin mukaan viraston tehtävistä voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Kasvupalveluvirasto toimisi työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa, toteuttaisi sen asettamia tavoitteita ja tuottaisi sen tilaamia palveluja. 7

29 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 27 Virastoa johtaisi ylijohtaja, jonka työ ja elinkeinoministeriö nimittäisi Kasvupalveluviraston johtokuntaa kuultuaan. Kasvupalveluvirastolla olisi johtokunta, joka käsittelisi viraston toiminnan kehittämistä ja tekisi sitä koskevia aloitteita. Johtokunta ei kuitenkaan voisi osallistua kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn. Johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että johtokunnassa olisi maakuntien ja Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän edustus valtion edustajien lisäksi. Maakunnan ja kuntayhtymän edustajat olisivat esteellisiä käsittelemään valtion maksamia korvauksia maakunnille ja kuntayhtymälle. Lailla säädettäisiin Kasvupalveluviraston asiakasneuvottelukunnasta valtion ja maakuntien tarpeiden huomioon ottamiseksi. Asiakasneuvottelukunnan nimittämisestä, kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asiakasneuvottelukuntaan voitaisiin nimittää valtion kasvupalveluja tuottavien virastojen, maakuntien, Uudenmaan kasvupalveluja järjestävänä kuntayhtymän ja muiden tahojen edustajia. 3 Esityksen vaikutukset Esitetyllä keskittämisratkaisulla turvattaisiin kasvupalvelujen asiakkaille tukien ja avustusten valtakunnallisesti yhtenäisen maksatuskäytännön säilyminen ja yhtenäiset käsittelyajat. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen valtakunnallisesti keskitetyn tietohallintopalvelun säilyttämisellä turvattaisiin valtion ja maakuntien yhdessä käyttämien palvelujen järjestelmä- ja alustapalvelut ja tiedolla johtamisen välineet. Maakunnalliset tarpeet huomioitaisiin kasvupalveluvirastossa perustamalla sille johtokunta ja asiakasneuvottelukunta. Kehittämis- ja hallintokeskuksen työ- ja elinkeinohallinnon maksamista koskevia tehtäviä hoitaa nykyisin noin 105 henkilötyövuoden henkilöstö. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tietohallintopalveluissa työ- ja elinkeinohallinnon tietohallintopalvelutehtäviä, maakuntien niin sanottuja KasvuDigi-tehtäviä hoidetaan nykyisin noin 70 henkilötyövuoden voimin, ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työ- ja elinkeinohallinnon palvelukeskuksella on noin 85 henkilötyövuoden voimavarat. Käsillä oleva ehdotus kattaa tehtävät, joita nykyisin hoidetaan 24 miljoonan miljoonan euron määrärahalla yhteensä 175 henkilötyövuoden voimin kehittämis- ja hallintokeskuksessa sekä 4,4 miljoonan euron määrärahaosuudella noin 85 henkilötyövuodella Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksessa. Lähtökohtaisesti nämä määrärahat säilyisivät valtion talousarvioissa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentilla. 8

30 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 28 Kasvupalveluvirastolle siirtyviä tehtäviä vastaavat henkilötyövuodet ja henkilötyövuosia vastaavat resurssit Henkilötyövuodet Momentti ja määrärahan suuruusluokka TEM hallinnonalan maksatustehtävät KEHA-keskuksessa mukaan lukien kotoutuminen Etelä-Sa- TE-asiakaspalvelukeskus von ELY-keskuksessa TEM hallinnonalan järjestelmä- ja alustatehtävät (KasvuDigi) KEHAkeskuksessa 105 htv ,2 milj. euroa 70 htv ,7 milj. euroa milj. euroa 85 htv ,4 milj. euroa Yhteensä (sis. viraston johto) 270 htv 29 milj. euroa Kehittämis- ja hallintokeskus toimii monipaikkaisena virastona, ja sen henkilöstön virkapaikat ovat eri elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, työ- ja elinkeinotoimistoissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virastoissa. Valtio varmistaisi monipaikkaisen työskentelyn jatkumisen kasvupalveluvirastossa. Kehittämis- ja hallintokeskeskus ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus kuuluvat samaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten palkkausjärjestelmään. Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyisi valtion virkamieslain (750/1994) 5 a :n nojalla valtion toimintojen uudellenjärjestelynä Kasvupalveluviraston nimellä toimintaansa jatkavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen. Kehittämisja hallintokeskuksen henkilöstö pysyisi virastossa, jonka nimi muuttuisi. Alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja koskeva laki antaa maakunnille työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa edistävien kasvupalvelujen järjestäjänä huomattavasti enemmän harkinnanvaraa kuin voimassa oleva lainsäädäntö antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työja elinkeinotoimistoille. Alueiden kehittämistä- ja kasvupalveluja koskevassa laissa säädettäisiin maakunnallisten kasvupalvelujen henkilöasiakkaille tarkoitettujen palvelujen minimitasosta. Myös minimitasoa koskeva sääntely olisi väljää. Maakunnan olisi suunnattava niin sanotusta yleiskatteellisesta rahoituksestaan kasvupalveluihin kohdistamansa resurssit ainakin heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien auttamiseksi ja varattava määrärahoja palkkatukea varten. Minimitason ylittävien palvelujen saatavuus olisi maakunnan harkintavallassa. Näin ollen maakuntien myöntämien tukien ja avustusten volyymin ennustaminen on vaikeaa verrattuna nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tuki- ja korvauspäätösten määrään. Kasvupalvelujen tietohallintopalveluja koskevat tehtävät edellyttäisivät todennäköisesti maakuntien hallinnon käynnistyessä nykyistä enemmän resursseja. 9

31 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 29 4 Asian valmistelu Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017vp) sisältää ehdotuksen maakuntalaiksi. Maakuntalain 16 luvussa säädettäisiin maakuntien valtakunnallisista palvelukeskuksista, jotka eduskunnalle annetun lakiesityksen 118 :n mukaan olisivat toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus; talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus; tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus. Palvelukeskukset oli tarkoitus perustaa osakeyhtiömuotoon ja siirtää valtiolta pääosin maakuntien omistukseen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseksi perustettiinkin kesällä 2017 Hetli Oy ja tieto- ja viestintätekniseksi palvelukeskukseksi Vimana Oy. Kehittämis- ja hallintokeskuksen hoitamat tukien ja avustusten maksamista koskevat tehtävät oli tarkoitus järjestää maakuntien ja valtion yhdessä omistaman Hetli Oy:n tehtäväksi säätämällä näistä tehtävistä alueiden kehittämistä ja kasvupalveluja koskevassa laissa ja lisäksi eri tuki- ja avustusmuotoja koskevissa laeissa. Loppuvuodesta 2017 kävi kuitenkin ilmeiseksi, etteivät maakunnat tulisi ostamaan Hetliltä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Hetli Oy:lle olisi jäänyt lähinnä yhteisiä kehittämistehtäviä, joiden vuoksi osakeyhtiön perustaminen ei olisi ollut tarpeen. Kehittämis- ja hallintokeskuksen hoitamien maksatustehtävien sijoittamisvaihtoehtoina tutkittiin valtion Palkeet palvelukeskusta tai Kansaneläkelaitosta, sijoittamista johonkin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virastoon tai hajauttamista maakuntiin. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti samanaikaisesti valtion ja maakuntien kasvupalvelujen tietohallintopalvelujen järjestämistä jatkossa. Valmistelun lähtökohdaksi kesällä 2017 valittiin kasvupalvelujen tietohallintopalveluja (KasvuDigi) järjestävän osakeyhtiön perustaminen maakuntien tieto- ja viestintätekniseen palvelukeskukseen Vimana Oy:n tytäryhtiöksi. Vuoden 2018 alussa maakuntien palvelukeskusrakennetta tarkasteltiin kokonaisuutena uudelleen. Tässä yhteydessä selvitettiin kuutta erilaista tapaa osakeyhtiömuotoista tapaa organisoida Vimana Oy:n, kasvupalvelujen tietohallintopalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintopalvelut. Lisäksi rinnalla pidettiin virastomuotoista vaihtoehtoa. Valmistelussa päädyttiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintopalvelujen (SoteDigi Oy) ja Vimana Oy:n pitämiseen erillisinä osakeyhtiöinä. Kasvupalvelujen tietohallintopalvelujen ja maksatustehtävien järjestämisen ratkaisuksi löytyi kehittämis ja hallintokeskuksen säilyttäminen työ-ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virastona. Hallitus linjasi keväällä 2018, että tietohallintopalvelujen ja avoimeksi jääneiden maksamista koskevien tehtävien organisoimisen valmistelua jatketaan siten, että kehittämis- ja hallintokeskus jatkaa toimintaansa uudella nimellä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan virastona hoitaen jatkossakin maksamista ja kasvupalvelujen tietohallintopalveluja koskevat tehtävät. Kasvupalveluvirastoksi muutettavasta kehittämis- ja hallintokeskuksesta tuli luonteva sijoittamiskohde työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, joka nykyisinkin neuvoisi asiakkaita laajasti valtion ja maakuntien kasvupalveluasioissa. Maakuntien vaikutusmahdollisuus kehittämis- ja hallintokeskuksen hoitamiin tehtäviin voidaan turvata nimeämällä virastolle johtokunta, joissa maakunnilla on riittävä edustus. 5 Voimaantulo 10

32 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 30 Esitys on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020 maakuntien aloittaessa toimintansa ja alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain, julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista annetun lain, alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetun lain sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain kanssa yhtä aikaa. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiesitys: 11

33 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 31 Lakiehdotus Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: kasvupalveluvirastosta 1 Toimiala Kasvupalveluvirasto toimii valtion ja maakuntien yhteisenä avustusten ja korvausten maksatuskeskuksena, valtion ja maakuntien tarvitsemien tukipalvelujen tuottajana ja yhteisenä asiakaspalvelukeskuksena. Virasto kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. 2 Tehtävät Viraston tehtävänä on 1) tuottaa ja hankkii valtion ja maakuntien yhdessä käyttämät työ- ja elinkeinoministeriön järjestämät tietojärjestelmät ja alustat siten kuin niistä säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 31 :n 1 momentissa sekä kasvupalvelujen järjestämisen, johtamisen ja seurannan tekniset välineet siten kuin niistä säädetään kasvupalvelujen tiedonhallintaa koskevassa laissa sekä tarjoaa asiakaspalvelua sekä tukea järjestelmien, alustojen ja muiden välineiden käyttämiseksi; 2) hoitaa alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetun lain 26, 37, 39, ja 46 :ssä tarkoitetut maksamista, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja tuen palauttamista koskevat tehtävät, jos tuen on myöntänyt maakunta tai kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitettu kuntayhtymä ja jos se koskee alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetun lain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tukea analyysi-, asiantuntija- ja koulutuspalveluihin, 16 :ssä tarkoitettua palkkatukea, 29 :ssä tarkoitettua työolosuhteiden järjestelytukea tai 30 :ssä tarkoitettua starttirahaa; sekä 3) maksaa kotoutumisen edistämisestä annetussa lain 7 luvussa tarkoitetut valtion korvaukset maakunnalle ja kunnalle. Viraston tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 3 Ohjaus Virasto toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön asettamia tavoitteita ja tuottaa ne palvelut, jotka työ- ja elinkeinoministeriö siltä tilaa. 4 Viraston johto 12

34 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 32 Virastoa johtaa ylijohtaja. Johtaja vahvistaa viraston työjärjestyksen ja ratkaisee viraston asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Johtajan tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 5 Johtajan nimittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää viraston johtajan johtokuntaa kuultuaan. Johtaja nimittää viraston henkilöstön. 6 Johtokunta Virastolla on sen johtamista tukeva johtokunta, joka käsittelee toiminnan kehittämistä ja tekee sitä koskevia aloitteita. Valtioneuvosto nimittää johtokunnan neljäksi vuodeksi. Johtokuntaan valitut maakuntia ja kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annetussa laissa tarkoitettua kuntayhtymää edustavat eivät voi osallistua edellä 2 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn johtokunnassa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja toimikaudesta. 6 Asiakasneuvottelukunta Virasto nimittää asiakasneuvottelukunnan valtion ja maakuntien tarpeiden huomioon ottamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin asiakasneuvottelukunnan nimittämisestä, kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta. 8 Päätösten allekirjoittaminen Viraston päätökset voidaan allekirjoittaa koneellisesti. 9 Siirtymäsäännös Poiketen siitä, mitä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa annettujen lakien voimaanpanosta annetun lain 5-8 :ssä säädetään, edellä tämän lain 2 :ssä tarkoitettuja tehtäviä hoitava henkilöstö, vireillä olevat asiat ja hankkeet sekä Kasvupalveluviraston tehtäviin liittyvä omaisuus, sopimukset ja sitoumukset jäävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämisja hallintokeskukseen, joka muuttuu 1 päivästä tammikuuta 2020 Kasvupalveluvirastoksi. 13

35 83, MH :00 / Liite: HE Kasvupalveluvirasto Sivu 33 Kasvupalveluvirasto laatii lakkautettujen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen viimeisen tilinpäätöksen ja hoitaa loppuun muut näiden virastojen lakkauttamiseen liittyvät valtion talousarviosta annetussa lain (423/1988) edellyttämät toimet. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen tehtävät ja niitä hoitava henkilöstö lukuun ottamatta ammatinvalinta- ja uraohjaustehtäviä hoitavat siirtyvät kasvupalveluvirastoon 1 päivästä tammikuuta 2020 lukien. 10 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta

36 84, MH :00 Sivu 34 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN YLIMAAKUNNALLISET HANKKEET (EAKR) MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pkyritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. Varsinais-Suomen liittoon on saatu Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevia ylimaakunnallisia hakemuksia (oheismateriaalina), joissa osatoteuttaja on toisesta maakunnasta. Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen , Kuivaa asiaa (hakijana Työtehoseura ry, osatoteuttajina Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä, HSY ja Turun kaupunki) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään palveluita, jotka parantavat polttopuun logistista ketjua tuottajilta kuluttajille, tuovat käyttäjälle uusiutuvan puuenergian käyttöä helpottavia palveluratkaisuja, auttavat nuohoojia ja muita neuvonta-alan yrittäjiä sekä vähentävät puunkäytön ympäristö- ja terveyshaittoja. Tavoitteena on parantaa poltettavan polttopuun laatua ja energiatehokkuutta sekä edistää palveluita polttopuun ketjun ja käytön eri vaiheissa. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 43/55 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Konkreettinen ja hyvin käytännönläheinen hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 3.2. (Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) erityisiä valintaperusteita , HUKATON - Hukkalämpökuormien hyödyntäminen, varastointi ja kysyntäjouston tehostaminen (hakijana Green Net Finland ry, osatoteuttajina Aalto-korkeakoulusäätiö, Turun Ammattikorkeakoulu Oy ja GTK Geologian tutkimuskeskus) Hankkeen kuvaus: Hankkeen päätavoitteena on kehittää teknistaloudellisesti optimoituja älykkäitä kokonaisratkaisuja hukkalämmön parempaan hyödyntämiseen valituissa tarkastelukohteissa ja tunnistaa niiden pohjalta monistettavia konsepteja, joita voidaan monipuolisesti hyödyntää rakennetussa ympäristössä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Yksittäisellä teknologialla ei saada kokonaisoptimoituja ratkaisuja, vaan parhaat konseptit muodostuvat erilaisten ratkaisujen yhdistelmillä. Näitä kokonaiskonsepteja tuotetaan HUKATON-hankkeessa. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 45/55 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Hankkeessa on tärkeä ja ajankohtainen teema. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 3.2. (Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) erityisiä valintaperusteita , HUIMA -Teollisuuden energiatehokkuuteen uusia ideoita (hakijana Posintra Oy, osatoteuttajana Turku Science Park Oy)

37 84, MH :00 Sivu 35 Hankkeen kuvaus: Hankkeessa edistetään teollisuuden energiatehokkuutta ja etsitään uusia tapoja hyödyntää ylijäämälämpöä ja jalostetaan uusia ideoita kohti liiketoimintasuunnitelmia. Hankkeen aikana selvitetään hukkaenergian kohteita, jotka sopivat hankkeessa järjestettävän yhteisen ideakilpailun kohteiksi. Suunnitellaan ja järjestetään ylimaakunnallinen ideakilpailu, jonka tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ehdotuksia siitä, mihin ylijäämälämpöä voitaisiin käyttää. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 41/55 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Hankkeessa on tärkeä ja ajankohtainen energiatehokas teema. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 3.2. (Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) erityisiä valintaperusteita. Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta , KyberVALIOT (Kyberturvallisuuslaboratorio: Valmistava teollisuus ja IoT-palvelut) (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajina Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään alueelliset innovaatioalustat, jotka sisältävät IoTkyberturvallisuuslaboratorioiden toiminnot, prosessit sekä liitynnät hankkeen ulkopuolisiin toimijoihin. Innovaatioalustojen fokuksessa on valmistava teollisuus sekä tietoturvalliset IoT-laitteet osana palvelutuotantoa. Tavoitteena on luoda ekosysteemi, joka kykenee tukemaan pk-yritysten IoTliiketoiminnan kehittämistä. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 39/60 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Erittäin ajankohtainen hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) erityisiä valintaperusteita. Hanke tukee erinomaisesti maakuntastrategiaa ja positiivista rakennemuutosta. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet Koordinoiva Uudenmaan liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeille ja tekee rahoituspäätöksen EURA2014-järjestelmässä. Vasta tämä päätös on valituskelpoinen. Koordinoiva liitto voi tarvittaessa, neuvoteltuaan hakijan kanssa, tehdä pieniä teknisiä muutoksia hankesuunnitelmaan ja niillä voi olla vaikutuksia myönnettävän tuen määrään. Myönnetty enimmäistukimäärä ei voi kuitenkaan ylittyä. Lisäksi myönnetty tuki ei voi ylittää tässä hakemuksessa haettua 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Valmistelija Ehdotus TN/VR/kk Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2018 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä Työtehoseura ry:lle varataan hankkeelle Kuivaa asiaa (305087) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajan Turun kaupungin hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Green Net Finland ry:lle varataan hankkeelle HUKATON - Hukkalämpökuormien hyödyntäminen, varastointi ja kysyntäjouston tehostaminen (305122) EAKR ja valtion rahoitusta euroa

38 84, MH :00 Sivu 36 hankkeen osatoteuttajan Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Posintra Oy:lle varataan hankkeelle HUIMA -Teollisuuden energiatehokkuuteen uusia ideoita (305175) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajan Turku Science Park Oy:n hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle varataan hankkeelle KyberVALIOT (Kyberturvallisuuslaboratorio: Valmistava teollisuus ja IoT-palvelut) (305142) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajien Turun ammattikorkeakoulu Oy:n ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2018 indikatiivisesta EAKRkehyksestä 1) Työtehoseura ry:lle varataan hankkeelle Kuivaa asiaa (305087) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajan Turun kaupungin hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). 2) Green Net Finland ry:lle varataan hankkeelle HUKATON - Hukkalämpökuormien hyödyntäminen, varastointi ja kysyntäjouston tehostaminen (305122) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajan Turun ammattikorkeakoulu Oy:n hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). 3) Posintra Oy:lle varataan hankkeelle HUIMA -Teollisuuden energiatehokkuuteen uusia ideoita (305175) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajan Turku Science Park Oy:n hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). 4) Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle varataan hankkeelle KyberVALIOT (Kyberturvallisuuslaboratorio: Valmistava teollisuus ja IoT-palvelut) (305142) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajien Turun ammattikorkeakoulu Oy:n ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

39 85, MH :00 Sivu 37 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN YLIMAAKUNNALLISET HANKKEET (EAKR), KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelmaa koskevia ylimaakunnallisia hakemuksia (oheismateriaalina), joissa hakija on toisesta maakunnasta ja rahoitusta saava osatoteuttaja Varsinais-Suomesta. Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen , Ekokompassi Etelä-Suomeen (hakijana Suomen Luonnonsuojeluliitto ry, osatoteuttajina Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, Lahden kaupunki, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) Hankekuvaus: Hankkeen tavoite on vastata yritysten tarpeeseen luomalla puitteet Ekokompassipalvelun tarjoamisen käynnistämiselle valituilla alueilla Etelä-Suomessa (Lahden kaupunki ja Varsinais-Suomi), pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hankkeessa kullekin alueelle koulutetaan Ekokompassin aluekoordinaattori, joka vastaa Ekokompassin levittämisestä ja vakiinnuttamisesta sekä keskeisten verkostojen sitouttamisesta alueellaan. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Uudenmaan liitto ja Päijät-Hämeen liitto suhtautuvat hankkeen rahoittamiseen kielteisesti. Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta , Laboratoriotoimintojen käytön tehostaminen LEAN-LABRA (hakijana Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajina Turun ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvarakeskus Luke, Boreal Oy) Hankekuvaus: Hankkeessa kehitetään ja tehostetaan verkostomaisesti bioalan ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitoksen ja yrityksen laboratoriotoimintoja turvalliseksi ja kilpailukykyiseksi, siten että se voi myös tukea (pk-)yritysten toimintaa. Hankkeessa kehitetään ja vertaillaan myös uusia toimintamalleja ja vertaistukea osaamiskeskittymiä varten. Lisäksi järjestetään pk-yrityksille koulutusta toimintamallista. Päätavoitteena on kehittää ja tehostaa elintarvike-alan ja sitä lähellä olevien bioalojen laboratoriotoimintojen turvallisuutta. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Uudenmaan liitto ja Hämeen liitto suhtautuvat hankkeen rahoittamiseen kielteisesti , Testialustaoperaattorit hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajina, Turku Science Park Oy, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Turun yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen teknillinen yliopisto) Hankekuvaus: Hankkeen ytimen muodostaa paikallisten testialustaoperaattorien luominen Turkuun ja Tampereelle, sekä toiminnan testaaminen valikoiduissa testitapauksissa (pilotit). Hankkeessa testataan myös operaattorien yhteistoimintaa yksittäisten pilottien kautta mahdollisten testialusta-

40 85, MH :00 Sivu 38 vierailujen muodossa. Hankkeen tuloksena syntyy käytännössä toimiva ja monistettava toimintatapa testialustojen operoinnille, joka voidaan ottaa käyttöön kansallisena käytäntönä. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Pirkanmaan liitto suhtautuu hankkeen rahoittamiseen kielteisesti. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet Hankkeita on arvioitu suhteessa ohjelmassa määriteltyihin yleisiin ja erityisiin valintaperusteisiin. Hankkeita on arvioitu myös maakuntastrategian tavoitteiden edistämisen kannalta. Hankkeet on priorisoitu suhteessa käytettävissä olevaan myöntövaltuuteen, jolloin näitä hankkeita ei esitetä rahoitettaviksi. Valmistelija Ehdotus TN/VR/kk Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä rahoitusta Varsinais-Suomen liiton vuoden 2018 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä: Suomen Luonnonsuojeluliitto ry: , Ekokompassi Etelä-Suomeen Hämeen ammattikorkeakoulu Oy: , Laboratoriotoimintojen käytön tehostaminen LEAN- LABRA Turun ammattikorkeakoulu Oy: , Testialustaoperaattorit hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä rahoitusta Varsinais-Suomen liiton vuoden 2018 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä: 1) Suomen Luonnonsuojeluliitto ry: , Ekokompassi Etelä-Suomeen 2) Hämeen ammattikorkeakoulu Oy: , Laboratoriotoimintojen käytön tehostaminen LEAN- LABRA 3) Turun ammattikorkeakoulu Oy: , Testialustaoperaattorit hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p ,

41 86, MH :00 Sivu 39 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN HANKKEET (EAKR), MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pkyritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. Varsinais-Suomen liittoon on saatu Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelmaa koskevia hakemuksia (oheismateriaalina). Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta , Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros UEDT (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankkeen kuvaus: Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros -hankkeessa rakennetaan vahva tutkimus- ja innovaatioympäristö, joka mahdollistaa Varsinais-Suomen teollisuuden teknisen kilpailukyvyn kehittämisen. Varsinais-Suomessa tehdyt selvitykset suosittelevat panostamista nousukautta elävien alojen tutkimus- ja kehittämistoimiin, jotta positiivinen muutos saadaan täysimääräisenä hyödynnettyä. Tällöin vaikutukset ovat kansalliset eikä vain alueelliset. Hankkeen toteutusaika on Hanke tullaan rahoittamaan Siltasopimusta varten myönnetystä EAKR-lisäresurssista. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 50/60 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Konkreettinen ja ajankohtainen hanke, joka tukee erinomaisesti maakuntastrategiaa ja Siltasopimusta. Hankkeen kolme vahvaa ja konkreettista pääteemaa muodostavat kompaktin kokonaisuuden investointihankkeelle. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) erityisiä valintaperusteita , V-S Tekoälyverkosto (hakijana Turku Science Park Oy) Hankkeen kuvaus: V-S Tekoälyverkosto hankkeen tavoitteena on luoda Varsinais-Suomeen verkostot ja välineet, joilla tekoälyn mahdollisuudet hyödynnetään parhaiten elinkeinoelämän, kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaamiseksi. Tämän saavuttamiseksi hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen: Varsinais-Suomen tekoälyverkoston luominen, alueen yritysten valmiuksien kehittäminen, kytketään tekoälyverkosto kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja ohjelmiin. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 44/60 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Hankkeen teema on erittäin ajankohtainen ja tulevaisuutta ajatellen, tekoälyverkoston luominen on nyt erittäin tärkeää. Hanke tukee osaltaan positiivista rakennemuutosta. Hankkeen toiminta tukee vahvasti maakuntastrategiaa. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) erityisiä valintaperusteita , V-S EKA2 - Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy)

42 86, MH :00 Sivu 40 Hankkeen kuvaus: Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia -hankkeen tavoite on eri ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävän ennakointimallin rakentaminen. Ennakointiakatemia tukee maakuntaohjelman tavoitteita kehittämällä työvoiman osaamistarpeen systemaattista, verkostoyhteistyöhön perustuvaa ennakointitapaa. Ennakointiakatemian konseptin avulla yhteiselle tulevaisuustyölle ja ennakoinnille saadaan lisää vaikuttavuutta ja ennakointitietoa hyödynnetään maakunnassa päätöksenteon työvälineenä. Hankkeessa luotava toimintamalli kehitetään Varsinais-Suomessa poikkeuksellisen voimakkaan rakennemuutoksen tilanteessa. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 39/60 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Hanke on konkreettinen ja ajankohtainen. Työelämän muutosten ennakointi ja muutoksiin varautuminen on erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa. Hankkeessa luodaan pohja ennakointiakatemian pysyvälle toiminnalle. Hankkeen toiminta tukee vahvasti maakuntastrategiaa. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) erityisiä valintaperusteita. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet Koordinoiva Uudenmaan liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeille ja tekee rahoituspäätökset EURA2014-järjestelmässä. Vasta nämä päätökset ovat valituskelpoisia. Koordinoiva liitto voi tarvittaessa, neuvoteltuaan hakijan kanssa, tehdä pieniä teknisiä muutoksia hankesuunnitelmaan ja niillä voi olla vaikutuksia myönnettävän tuen määrään. Myönnetty enimmäistukimäärä ei voi kuitenkaan ylittyä. Lisäksi myönnetty tuki ei voi ylittää 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Valmistelija Ehdotus TN/VR/kk Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2018 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä (sis. vuoden 2017 kehyksestä sitomattomat EAKR-varat). Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeelle Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros UEDT (305184) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeelle V-S Tekoälyverkosto (305393) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeelle V-S EKA2 - Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (305067) EAKR ja valtion rahoitusta 69,9 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2018 indikatiivisesta EAKRkehyksestä (sis. vuoden 2017 kehyksestä sitomattomat EAKR-varat):

43 86, MH :00 Sivu 41 1) Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeelle Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros UEDT (305184) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. 2) Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeelle V-S Tekoälyverkosto (305393) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. 3) Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeelle V-S EKA2 - Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (305067) EAKR ja valtion rahoitusta 69,9 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Ilkka Kanerva poistui kokouksesta klo ja Juuso Alatalo siirtyi johtamaan puhetta. Paula Ailio Turun AMK:sta esitteli UEDT-hanketta. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

44 87, MH :00 MAANK: 81/2018 Sivu 42 MERIALUESUUNNITTELUN ETENEMINEN Asia Merialuesuunnittelua koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Lakimuutoksen mukaan Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle tulee laatia merialuesuunnitelmat vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä. Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen. Tarkasteltavia käyttömuotoja ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maanpuolustuksen tarpeisiin. Merialuesuunnitelmien laatimisesta vastaavat kahdeksan rannikon maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä. Maakuntien liitot laativat suunnitelmat yhteistyössä, siten että Suomeen laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa. Lisäksi Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa. Maakuntavaltuustot hyväksyvät suunnitelmat kukin erikseen. Ympäristöministeriö vastaa suunnittelun kansainvälisestä ja rajat ylittävästä yhteistyöstä. Varsinais-Suomen liitto laatii yhdessä Satakuntaliiton kanssa suunnitelman, joka kattaa Saaristo- ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Varsinais-Suomen liitto toimii suunnitteluyhteistyön valtakunnallisena koordinaatioliittona. Merialuesuunnittelu sisältyy maakuntalakiluonnoksen mukaan myös tulevien maakuntien yhteistyötehtäviin. Varsinais-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan osaltaan Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnittelun käynnistämisestä. Asiaa käsiteltiin Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten yhteiskokouksessa toukokuussa Merialuesuunnittelu on edennyt suunnitellusti. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta myönnetyllä rahoituksella on Varsinais-Suomen liittoon palkattu yhteistyön koordinaattoriksi FM Pekka Salminen. Ensimmäisen suunnitteluvuoden aikana on organisoiduttu, koottu yhteistyöverkosto, rakennettu vuorovaikutusalustaa, määritelty lähtötietoja sekä keskusteltu sidosryhmien kanssa merialuesuunnittelun luonteesta ja asemasta. Merkittävä osa merialuesuunnitteluprosessia ovat sitä tukevat hankkeet. Varsinais-Suomen liitto on mukana seuraavissa (suluissa pääpartneri / rahoitus): - Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio (Varsinais-Suomen liitto / EMKR) - Plan4Blue (Suomen Ympäristökeskus / Central Baltic) - PanBalticScope (Satakuntaliitto, Ahvenanmaa / BSR) Parhaillaan laaditaan merialuesuunnittelun tilannekuvaa, joka koostuu ekologisesta tilannekuvasta, sinisen talouden tilannekuvasta ja merialueiden ominaispiirteiden kuvauksesta. Myöhemmin tänä vuonna työ jatkuu suunnittelualueiden tulevaisuusskenaarioiden laatimisella. Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueen sidosryhmille avoin aloitustilaisuus järjestetään Raumalla osana vuotuista Meremme tähden -tilaisuutta. Oheismateriaalia: Asia esitellään kokouksessa. Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnittelun vaiheen tiedoksi

45 87, MH :00 MAANK: 81/2018 Sivu että merialuesuunnittelun etenemistä esitellään maakuntavaltuuston seuraavassa kokouksessa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Pekka Salminen, p ,

46 88, MH :00 MAANK: 88/2018 Sivu 44 ENERGIAVIRASTO TUKEMAAN ALUEELLISTA ENERGIA- JA ILMASTOTYÖTÄ Asia Energiaviraston toimeksianto Valonialle alueellisen energia- ja ilmastotyön edistämisestä Varsinais-Suomessa Energiavirasto on valinnut Valonian toteuttamaan energia- ja ilmastotyön edistämistä Varsinais- Suomen alueella (Dnro 456/210/2018). Toimeksianto on toteutettu kansallisen kynnysarvon alittavana pienhankintana kevyen kilpailutuksen kautta. Tarjouspyyntö lähetettiin Varsinais-Suomen liitolle, Valonialle, Turun kaupungille ja Salon kaupungille. Vakiintuneena Varsinais-Suomen kuntien energia-asiantuntijana Valonia oli ainoa Energiavirastolle tarjouksen määräaikaan mennessä jättänyt toimittaja. Hankinta täydentää Varsinais-Suomen maakunnan ja kuntien hiilineutraaliuden tavoittelun edistämistä. Hiilineutraalia maakuntaa tavoitellaan laajassa yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja ELYkeskuksen johdolla (MKH , MKH ). Valonian roolina on toimia käytännön edistäjänä ja asiantuntijana. Tavoitteena on koordinoida ja järjestää kuluttajien energianeuvontaa sekä auttaa kuntia energia- ja ilmastotyössä (energiatehokkuus, kestävät hankinnat, uusiutuvan energian käytön lisääminen). Valonian ja Varsinais-Suomen liiton käynnissä oleva kuntakierros antaa työlle hyvän alun. Hankinnan toteutusaika on ja arvo euroa. Valonian / Varsinais- Suomen liiton ja Energiaviraston välille solmitaan erillinen hankintasopimus. Hanke toteuttaa muun muassa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä: TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi, TP V1. Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme sekä TP V2. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa, esimerkiksi lähienergia. Hankkeen toteutuksesta vastaa energia-asiantuntija Liisa Harjula. Lisätiedot: toimialapäällikkö Riikka Leskinen p Valmistelija LH/RL Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

47 89, MH :00 ALUEK: 18/2018 Sivu 45 VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SAARISTON BRÄNDIÄ JA MATKAILUN KEHITTÄMISTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen Mikael Miikkola ja perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä on maakuntavaltuuston kokouksessa jättänyt aloitteen koskien Varsinais-Suomen saariston brändin vahvistamista ja ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Mikael Miikkola ja Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä Maailman kauneimman saariston positiivinen rakennemuutos Turku julkaisi elokuun puolivälissä 2017 kunnianhimoisen keskustavisio suunnitelman. Sen eräänä teemana on Turku - maailmanluokan saaristokaupunki? Tulevaisuuden mahdollisuutena on luoda portti Eurooppaan ja saaristoomme. Visiossa polleasti korostetaan Turkua maailman kauneimman saariston pääkaupunkina. Sijaintimme maailman kauneimman saariston sydämessä sekä 800-vuotinen historiallinen keskusta antavat Turulle loistavan mahdollisuuden nousta omanlaiseksi kansainvälisesti tunnetuksi maaailmankaupungiksi, joka mahdollistaa maakunnan asukkaille sekä yrityksille hyvinvoivan elämän. Jotta visio saa lihakset ja jänteet, niin perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä esittää, että maakuntavaltuusto/maakuntaliitto ryhtyy pontevasti kokoamaan, raamittamaan sekä resurssoimaan ja aikatauluttamaan eri kuntiemme konkreettisia kesä- ja talviajan voimavaroja joita yhdistellen visio kalevalaisittain realisoidaan: Sanat teonsanoiksi, teonsanat toiminnaksi, jotta sanoma selkiäisi, todet muuttuisi teoksi. Valmistelija TN/EH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Matkailu on Varsinais-Suomessa yksi merkittävistä kasvualoista. Matkailun kehittämisessä hyödynnetään koko maakunnan vahvuuksia ja kehittämisen tavoitteena on kestävä kasvu, lisääntyneet matkailijavirrat sekä aluetaloudellisen vaikuttavuuden kasvu. Maakunta jakaantuu eri kehittämisvyöhykkeisiin kuten, kaupunkikeskuksiin, matkailukeskuksiin sekä luontovyöhykkeeseen. Vyöhykkeillä ovat omat kehittämistarpeensa ja niihin tulee kohdistaa tarvelähtöisiä toimia, joilla vahvistetaan saavutettavuutta, osaamista, tuotekehitystä ja markkinointia sekä edistetään investointeja. Koko maakunnan laajuisen matkailun kehittäminen edellyttää laajaa toimijoiden yhteistyötä, verkostojen hallintaa ja resurssien oikeaa kohdentamista. Alueen keskeiset haasteet matkailuelinkeinon kehittämisessä ovat liittyneet mm. toimijoiden yhteistyön koordinointiin, alueen profiloitumiseen, saavutettavuuskysymyksiin sekä digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Varsinais-Suomen liiton osalta matkailuelinkeinon kehittämistä edistää maakunnallinen matkailufoorumi, joka kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Matkailufoorumi koostuu pääosin matkailualan julkisista toimijoista ja kehittäjistä sekä rahoitussektorin edustajista. Eräs keskeinen tavoite foorumin toiminnassa on selkeyttää eri toimijoiden roolituksia matkailuelinkeinon kehittämisessä. Varsinais- Suomen matkailufoorumi on matkailusektorin yhteistyöverkosto, joka tukee maakuntastrategian ta-

48 89, MH :00 ALUEK: 18/2018 Sivu 46 voitetta vetovoimaisen ympäristön ja matkailun synergiasta sekä edistää Varsinais-Suomen matkailuohjelman toteuttamista. Matkailufoorumi on kokoontunut vuonna 2018 kaksi kertaa täsmentäen alueellisia kehittämistavoitteita. Saariston brändäys ja markkinointi ovat olleet asialistalla. Foorumityöskentelyn avulla on mm. valmisteltu alueellista yhteistyöhanketta, joka osana valtakunnallista brändäystyötä voisi onnistuessaan merkittävästi tukea saariston profiloitumista matkailualueena. Valtakunnallisesti Visit Finland on jakanut Suomen kansainvälistä markkinointia varten neljään strategisesti profiloituun alueeseen, joita ovat Helsinki, Lappi, Järvi-Suomi ja Rannikko- ja saaristoalueet. Varsinais-Suomen saaristo on osa rannikko -ja saaristoaluetta. Valtakunnallinen profilointi ja brändäys tapahtuu näiden suuralueiden puitteissa mutta alueilla on mahdollisuus täsmentää ja korostaa omaa brändiään ja toimintamalliaan. Alueellisen brändäyshankkeen osalta on tehty alustavia yhteistyö -ja rahoitustiedusteluja. Asian valmistelu on kesken. Brändäystyötä tukevia keskeisiä elementtejä ovat mm. hyvä saavutettavuus, digitaaliset palvelut, tehokas markkinointi ja tuote -ja yrityskehittäminen sekä kestävän matkailun periaatteet Matkailufoorumi käsittelee myös näitä kysymyksiä. Turun kaupunki on lisäksi käynnistänyt Turun matkailun masterplan -työn, jonka keskeisiä lähtökohtia ovat saaristomatkailun kehittäminen ja erityisesti yhteydet Turusta saaristoon. Hanketta toteuttaa Turku Science Park Oy. Tapahtumakoordinaatiota hoitavat soveltuvin osin alueen kunnat, Turun kaupunki sekä, Visit Turku. Turun yliopisto on julkaissut raportin Varsinais-Suomen matkailun nykytila. Raportti kokoaa kattavasti maakunnan matkailun kehitystilanteen, keskeiset haasteet ja mahdollisuudet. Lisätietoa matkailuelinkeinosta, sen kehittämisestä ja markkinoinnista: Varsinais-Suomen matkailufoorumin www-sivut: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p ,

49 90, MH :00 EDUNV: 20/2018 Sivu 47 PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE: VARSINAIS-SUOMESSA VIRINNEEN POSITIIVISEN RAKENNEMUUTOKSEN TUKEMINEN JA VAUHDITTAMINEN MAAKUNNALLISILLA INFRA- JA KOULUTUSHANKKEILLA Asia Valmistelija Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti aloitteen maakuntavaltuustossa , että maakunta perustaa osaajistaan tarvittavat työryhmät ja lähtee edistämään aktiivisesti aloitteessa mainittujen infra- ja koulutushankkeita varsinaissuomalaisten ja Varsinais-Suomen parhaaksi. JV/NR/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy ja on jo syntynyt seuraavien vuosien aikana yhteensä jopa uutta työpaikkaa etenkin meri- ja autoteollisuuden, lääketeollisuuden ja rakentamisen aloilla. Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmän jättämässä valtuustoaloitteessa kiinnitetään huomiota maakunnan elinvoimaisuuden ja kehityksen kannalta tärkeään teemaan. Aihetta on painotettu myös Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä Varsinais- Suomen maakuntaohjelmassa vuosille Maakuntaohjelman päivitys on perustunut muun muassa positiivisen rakennemuutoksen tuomiin tarpeisiin, valmistavan teollisuuden kasvunäkymiin, merialuesuunnittelun käynnistymiseen, aluerakenteellisesti oleellisten avausten kuten Tunnin juna ja Pohjoinen kasvuvyöhyke edistymiseen sekä kumppanuusstrategian mukaisten ohjelmien laadintaan ja jo edistyneisiin toimenpiteisiin. Aloitteessa esitetään positiivisen rakennemuutoksen tukemista ja vauhdittamista maakunnallisilla infra- ja koulutushankkeilla ja niiden aktiivisella edistämisellä. Keskeisiä ratkaisuja Varsinais- Suomen liiton näkökulmasta positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen ja kestävään toteutumiseen on osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen, liikenneyhteyksien lisääminen ja pendelöinnin sujuvoittaminen, kysyntää vastaava asuntotuotanto sekä alueen tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Positiivisen rakennemuutoksen tukeminen ja vauhdittaminen on keskeinen tavoite Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatyössä, kumppanuusverkostoissa ja suunnittelufoorumeissa. Liiton koolle kutsumana on toiminut positiivisen rakennemuutoksen työryhmä, jossa muutokseen liittyviä teemoja on koordinoitu ja linjattu. Työryhmässä on edustettuna kunnat, keskeiset yritykset ja koulutuksen järjestäjät. Aloitteen jättämisen jälkeen työryhmässä on noussut erityisesti esiin rekrytointitilanne ja tekniikan alan korkeakoulutus. Samoin teemoja on käsitelty Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kokouksissa sekä maakuntaohjelman jalkauttamista suunnittelevissa työpajoissa. Koulutuksen kehittämistä ja uudistamista seurataan maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa, johon kootaan yhteen maakunnan keskeiset koulutuksenjärjestäjät. Osana koulutuksen kehittämistä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelyä maakuntaan rakennetaan ennakointiakatemiaa, jonka on tarkoitus toimia osaamistarpeiden ennakoinnin tutkimuskeskittymänä. Ennakointiakatemialla pyritään lisäämään ennakointikyvykkyyttä ja valmiuksia vastata muuttuviin työvoimatarpeisiin suhdannevaihteluiden yli, sillä positiiviseen rakennemuutokseen vastaaminen edellyttää järjestelmällisesti tuotettua ajantasaista tietopohjaa. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitystyö on parhaillaan käynnissä ja strategiassa on tarkoitus päivittää maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Strategiaa on viime vuodet seurattu säännöllisesti mm. liikennestrategiafoorumissa, ohjausryhmässä sekä raportoitu maakuntahallitukselle. Liikennestrategialla pyritään ohjaamaan liikennepolitiikkaa muuta maankäyttöä, elin-

50 90, MH :00 EDUNV: 20/2018 Sivu 48 keinoelämän tarpeita ja asukkaiden arjen sujuvuus huomioon ottaen. Liikennestrategian päivitykseen liittyy olennaisesti myös maakunnan liikenneinfrastruktuuri-investointien valmistelutyö. Tunnin junan rakentamispäätöksen edistäminen on maakunnan liikennetavoitteiden kärjessä. Samoin Turun kehätien (kt 40, E18) kehittäminen on tunnistettu merkittäväksi pullonkaulaksi elinkeinoelämän saavuttavuuden näkökulmasta. Viimeaikainen taloudellinen kehitys on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjonnan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Uudenkaupungin radan sähköistys on osa tähän haasteeseen reagointia. Radan sähköistyksen täysi hyödyntäminen tavaraliikenteen lisäksi paikallisjunaliikenteellä nostaisi maakunnan liikennejärjestelmän valmiutta myös tunnin junan näkökulmasta. Paikallisjunaliikennettä edistetään parhaillaan suunnittelun keinoin. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi on käynnistetty useita toimenpiteitä. Keskiössä ohjelman tavoitteiden edistämiselle ovat Varsinais-Suomen alueen eri toimijat esimerkiksi koulutuksen, työllisyyden, elinkeinotoiminnan ja saavutettavuuden saralla. Kokoavana voimana työssä toimii maakunnan kumppanuusfoorumi, jonka puitteissa järjestetään suunnittelufoorumeita ja vahvistetaan kumppanuutta. Kasvun mahdollisuuksien hyödyntämiseksi on käynnistetty valtion ja Lounais-Suomen (Varsinais- Suomi ja Satakunta) yhteinen siltasopimusprosessi. Siltasopimus tarjoaa ratkaisuja positiiviseen rakennemuutokseen. Sopimus pitää sisällään alueellisen ja valtakunnallisen tason toimia muun muassa työvoiman saatavuuden, t&k-toiminnan, koulutuksen ja tietopohjan vahvistamiseksi. Myös kansainvälisten osaajien houkuttelu, saavutettavuus, asuminen ja alueen tunnettuus tunnistetaan kriittisiksi alueen vetovoimaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Siltasopimus toimii esikuvana muille alueille, joissa tarve osaavalle työvoimalle kasvaa nopeasti. Kun talous lähtee vauhtiin, on huolehdittava siitä, että resurssikysymykset eivät muodostu yrityksille uudeksi kasvun pullonkaulaksi. Varsinais-Suomen liitto yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa on reagoinut positiiviseen rakennemuutokseen vuoden 2016 loppupuolelta alkaen. Työtä kasvun esteiden poistamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen on tehty korkealla prioriteetilla. Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p ,

51 91, MH :00 EDUNV: 19/2018 Sivu 49 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa pidetään ajankohtainen katsaus. Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus päätti, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen tulee pitämään rehtori Kalervo Väänänen. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p ,

52 92, MH :00 EDUNV: 18/2018 Sivu 50 MAAKUNNAN TILA KEVÄT KATSAUS Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Kevään 2018 katsauksessa pureudutaan Varsinais-Suomen matkailun kehitykseen lentoliikenteen, yöpymisten ja satamien matkustajaliikenteen näkökulmista. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan työllisyys- ja väestökehityksen viimeisimpiä trendejä. JV/AV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p ,

53 93, MH :00 EDUNV: 14/2018 Sivu 51 LAUSUNTO LUONNOKSESTA OIKEUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ULOSOTTOVIRASTOJEN TOIMIPAIKOISTA Asia Oikeusministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista (ad. OM 2/36/2017) mennessä. Oikeusministeriön esityksessä asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista tavoitteena on lakkauttaa ulosoton toimipaikkoja, jossa palveluiden kysyntä on alhainen. Varsinais-Suomen osalta ulosottovirastojen toimipaikkojen vähentäminen ja keskittäminen tarkoittaa Uudenkaupungin, Loimaan ja Paraisten toimipaikkojen lakkauttamista sekä Salon toimipisteen muuttamista päivystysluoteisesti palvelevaksi sivutoimipaikaksi. Ulosotossa on käynnissä rakenneuudistushanke. Ulosoton tietojärjestelmiä ja sähköistä asiointia on kehitetty voimakkaasti vuoden 2013 voimaan tulleen toimipaikkaverkostouudistuksen jälkeen. Ennen uudistusta ulosotossa on ollut mahdollista tehdä sähköisesti suoraan ulosottokelpoisten saatavien sekä tuomiorekisterissä olevien saatavien ulosottohakemus. Sen jälkeen ulosotossa on tullut mahdolliseksi saada sähköisesti todistus ulosottorekisteristä, tuloste velallisen ulosottoasioista sekä tehdä sähköinen vapaakuukausihakemus. Sähköistä asiointia kehitetään edelleen merkittävästi osana rakenneuudistushanketta ja sähköisillä palveluilla tulee olemaan vaikutusta asiointitarpeeseen ulosoton toimipaikoissa, kun kansalaisen mahdollisuus ja samalla halukkuus sähköiseen asiointiin on lisääntynyt. Ulosottovirastojen toimipaikkojen määrä laskisi esityksen mukaan valtakunnallisesti nykyisestä 64 toimipaikasta 46 toimipaikkaan, jakautuen 22 päätoimipaikkaan ja 24 sivutoimipaikkaan. Valmistelija JV/NR/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto suhtautuu oikeusministeriön esitykseen asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista kriittisesti ja pitää toimipaikkaverkon karsimista esitetyssä laajuudessa merkittävänä heikennyksenä Varsinais-Suomen nykyiseen palvelutasoon nähden. Esityksen perusteluiden mukaan ulosottovirastojen toimipaikkaverkosto ei enää nykyisellään vastaa ulosoton toiminnallisia tarpeita tai kansalaisten asiointitarvetta, kun huomioon otetaan ulosoton sähköisen asioinnin kehittäminen ja velallisten sekä muiden ulosoton asiakkaiden mahdollisuudet hoitaa asiansa internetissä nykyistä paremmin. Varsinais-Suomen liitto huomauttaa, että toimipisteverkkoa on karsittu jo aiemmin samasta syystä, ja että ulosottotoiminnan luonteeseen kuuluu sähköisten palveluiden kehittämisestä riippumatta edelleen jalkautuminen eri kuntien alueilla. Edellisen kerran ulosottovirastojen toimipaikkaverkkoa karsittiin vuonna 2016, jonka alussa Raision, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Raision ja Ruskon ulosottovirastojen toiminnot sijoitettiin nykyisiin Varsinais-Suomen toimipaikkoihin. Varsinais-Suomen liitto näkee nykyisen toimipaikkaverkon olevan tarkoituksenmukainen, jotta maakunnan alueen asukkailla olisi kohtuullinen mahdollisuus asioida ulosottoviranomaisen kanssa. Lakkautettavaksi esitettävien toimipaikkojen piirissä on paikallisesti käytettäviä palveluita. Kahteen toimipaikkaan keskittäminen lisää huomattavasti sekä työntekijöiden, että palvelua tarvitsevien liikkumisen tarvetta. Ulosottomiesten toimintaan kuuluu käyntejä edellyttäviä tehtäviä, kuten häätö tai ulosmittaus. Velallisilla taas on tarve tavata ulosottomiehiä, sillä velallisen näkökulmasta sähköisen asioinnin sijaan tapaamista vaativan asioinnin tarve säilyy. Velalliset ovat usein vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, minkä vuoksi lisääntyvillä matkakustannuksilla ulosottoviraston toimipaikkaan on suuri merkitys.

54 93, MH :00 EDUNV: 14/2018 Sivu 52 Maakunnan alueen eri toimipisteistä Varsinais-Suomen liitto haluaa kiinnittää huomiota Paraisten toimipaikan lakkauttamisesityksen yhteydessä myös saaristossa asuvan ruotsinkielisen väestön palveluiden saatavuuteen. Toimipaikkojen sijainnin muuttuessa esitetyllä tavalla, varsinaissuomalaiset Turun seudun ulkopuolella voisivat saada ulosottoviraston palveluja vain Salossa ja tällöinkin vain rajattuna aukioloaikana. Saariston asukkaat, sekä aiemmin Uudenkaupungin toimipaikassa asioineiden etäisyys ulosottoviraston toimipaikkaan kasvaa Varsinais-Suomen liiton mielestä enemmän, kuin voidaan toiminnan järjestämisen kannalta pitää järkevänä. Kustannusvaikutuksiltaan henkilöstön siirto korkeamman vuokratason keskuskaupunkiin sekä Salon toimipaikan rajattu aukiolo eivät välttämättä tuo taloudellista säästöä. Vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan maakunnista Varsinais-Suomi sai Uudenmaan jälkeen toiseksi eniten muuttovoittoa, joten on todennäköistä, ettei ulosottoviraston palveluita tarvitsevien määrä pitkälläkään aikavälillä Varsinais- Suomessa ainakaan laske. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p ,

55 94, MH :00 HALL: 135/2018 Sivu 53 VARSINAIS-SUOMEN LIITON SOSIAALISEN MEDIAN LINJAUSTEN HYVÄKSYMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton viestintätiimi on päivittänyt liiton sosiaalisen median linjaukset (oheismateriaalina). Johtoryhmä ja henkilöstöryhmä ovat käsitelleet linjaukset kokouksissaan. Varsinais-Suomen liiton some-linjaukset ovat oheismateriaalina. Valmistelija JV/KS Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus hyväksyy liiton sosiaalisen median linjaukset. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p ,

56 94, MH :00 / Liite: VSL somelinjaukset Sivu 54 VARSINAIS-SUOMEN LIITON SOME-LINJAUKSET ILOLLA JA YLPEYDELLÄ SOMESSA Varsinais-Suomen liiton nimissä tehtävästä sosiaalisen median sisällöntuottamisesta ja ulkoisesta viestinnästä vastaa viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg yhdessä liiton viestintätiimin kanssa. Liiton työntekijöitä kannustetaan aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. Näin lisäämme ymmärrystä ja keskustelua liitossa tehtävästä työstä. Muista ja käyttää aihetunnuksia #varsinaissuomi #vskumppanuus, niin löydämme postauksesi ja voimme jakaa ne eteenpäin. Somessa toimii rento tyyli. Ole rohkeasti oma itsesi. Hyödynnä asiantuntijuuttasi, tutustu hyödyllisiin some -verkostoihin, kommentoi ja jaa. Jos osallistut organisaation toimintaan liittyvään keskusteluun somessa, esittele itsesi ja roolisi. Osallistu keskusteluun avoimesti ja rakentavasti, vastaa kysymyksiin, kiitä palautteesta ja saata aloittamasi keskustelut loppuun. Ole selkeä ja ytimekäs ja pidä mielessä edustamamme arvot: kumppanuus ja vuorovaikutteisuus. MUISTA REILU PELI Yleiset kohteliaisuussäännöt pätevät somessakin. Arvostetaan toisiamme. Sananvapauteen sisältyy myös vastuu sanomisistasi. Kaiken mitä julkaiset sosiaalisessa mediassa tulee olla kaikenlaisen julkisuuden kestävää. Olemme jokainen työyhteisömme maineen lähettiläitä. Voit olla mainitsematta työpaikkaa some -profiilissasi, mutta sinut voidaan silti liittää edustamaasi organisaatioon. Työsopimuslakiin on kirjattu lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan ja velvoite koskee myös vapaa-aikaa. Ole siis lojaali niin työkavereitasi kuin työnantajaasikin kohtaan myös sosiaalisessa mediassa. Organisaation sisäisistä asioista on hyvä keskustella, mutta vain oman väen kesken. MUISTA! VOIT AINA KÄÄNTYÄ VIESTINTÄTIIMIN PUOLEEN SOMEN KÄYTTÖÖN LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

57 95, MH :00 ALUEK: 19/2018 Sivu 55 ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN HALLINTOVALLIOKUNNALLE LIITTYEN HALLITUKSEN ESITYKSEEN ALUEKEHITYS- JA KASVUPALVELULAISTA (HE35/2018) JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Asia Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt kirjallista asiantuntijalausuntoa liittyen hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (HE35/2018) ja eräiski siihen liittyviksi laeiksi. Lausuntoa on pyydetty sekä Varsinais-Suomen liitolta että Varsinais-Suomen ELYkeskukselta. Tämä lausunto on valmisteltu yhteistyössä molempien virastojen kanssa, valmistelijoina aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ja elinkeinovastuualueen vs. johtaja Timo Metsä-Tokila. Valmistelija TN/TM-T(Ely-keskus)/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Yleistä: Hallituksen esitys aluekehitys- ja kasvupalvelulaiksi on keskeinen osa hallituksen käynnistämää itsehallinnollisten maakuntien perustamista. Uudistuksessa kootaan yhteen nykyisten maakunnan liittojen aluekehitystehtävät sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävät laaja-alaisina aluekehitys- ja kasvupalveluina järjestettäväksi kokonaisuudeksi. Lakiehdotus sinänsä antaa maakunnalle selkeän roolin vastata näiden laaja-alaisten tehtävien järjestämisestä kunkin maakunnan omista lähtökohdista ja kehittämistarpeista riippuen. Vaikka lakiehdotus antaa hyvät puitteet aluekehittämiseen, jää kuitenkin nähtäväksi korostuvatko lain toimeenpanossa ja resurssien suuntaamisessa vain kasvupalvelutehtäviksi katsottavat kokonaisuudet. Aluekehityspalvelujen roolia maakunnan strategisena, ennakoivana ja yhteensovittavana toimintana on syytä kuitenkin vielä eri keinoin korostaa. Lakiehdotukseen liittyen hallitus tulee antamaan useita sitä täydentäviä ns. substanssilakeja, joista keskeisimmät liittyvät em. aluekehitys- ja kasvupalvelutehtävien rahoittamiseen, julkisiin osaamisja rekrytointipalveluihin, kotouttamiseen sekä kasvupalveluiden tietojärjestelmiin. Näistä varsinaista aluekehitys- ja kasvupalvelulakia täydentävistä substanssilakiehdotuksista ei kuitenkaan ole julkaistu vielä hallituksen esityksiä perusteluineen ja vaikutusarvioineen, joten siltä osin valmisteluprosessi ei ole läpinäkyvää ja tekee tämän lakiehdotuksen kommentoimisen haasteelliseksi. Itse aluekehitys- ja kasvupalvelulakiin liittyen on asian valmistelun yhteydessä pyydetty ja saatu lukuisia lausuntoja eri yksityisen ja julkisen sektorin toimijoilta. Hallituksen esityksestä eduskunnan eri valiokunnat ovat omien tehtäväalueidensa osalta järjestäneet niin suullisia kuin kirjallisia asiantuntijakuulemisia. Näissä kuulemisissa on nostettu lakiehdotuksen kannalta keskeisiä haasteita ja kehittämistarpeita, jotka toivottavasti huomioidaan lopullista lakia käsiteltäessä, valiokuntien lausuntoja/mietintöjä laadittaessa ja lakia lopullisesti hyväksyttäessä. Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus haluavat omalta osaltaan nostaa tässä omassa lausunnossaan erityisesti esille seuraavat hallintovaliokunnan toimialaan liittyvät näkökohdat, erityisesti liittyen alue- ja rakennepolitiikkaan. Aluekehittämisen kokoava rooli maakunnassa on tunnustettava Hallituksen esitys aluekehitys- ja kasvupalvelulaiksi on aluekehitystehtävien osalta puitelainomainen ja tehtäviä raamittava verrattuna aikaisempaan lakiin aluekehittämisestä 7/2014. Lakiluonnos jättää näin ollen maakunnalle aiempaa enemmän vapausasteita päättää aluekehitykseen liittyvien tehtävien ja palveluiden organisoinnista. Vaarana kuitenkin on, että nämä aluekehittämisviranomaisen tehtävät jäävät muiden, yksityiskohtaisemmin säädeltyjen tehtävien ja järjestettävien palvelujen varjoon. Tämä on selkeimmin havait-

58 95, MH :00 ALUEK: 19/2018 Sivu 56 tavissa esim. julkistettujen palveluluokitusluonnosten perusteella, sillä ainakaan tähän mennessä esitetyt maakuntien viite- ja kokonaisarkkitehtuurin tai JHS179-strandardin mukaisissa luokitteluissa aluekehitystehtävää ei lainkaan tunnisteta. Tilanne on huolestuttava ja siihen tulisi saada pikainen korjaus. Aluekehittämisen resurssiohjausmahdollisuudet on turvattava Maakunnallinen aluekehittäminen ja alue- ja rakennepolitiikka perustuu pitkälti maakunnan omiin kehittämistarpeisiin, älykkääseen erikoistumiseen ja vahvaan kumppanuuteen. Tätä työtä ohjataan ja tuetaan mm. maakunnan käytössä olevilla resurssityökaluilla ja painopisteet määritellään mm. maakuntaohjelmien kautta. Aluekehittämiseen liittyvät tehtävät sekä kasvupalvelut rahoitetaan maakunnan yleiskatteisen budjettirahoituksen kautta. Ainoastaan EU-rakennerahastovarat on korvamerkitty, eikä niitä voi käyttää muuhun toimintaan kuin ohjelma-asiakirjassa määriteltyjen hankkeiden/toimien rahoittamiseen. Jo nyt on ennakoitavissa maakuntien rahoitustilanteen tiukkuus ja siksi onkin vaarana, että osa näistä ns. yleiskatteisista varoista joudutaan suuntaamaan korvaamaan esim. sote -palveluiden budjettivarojen niukkuutta. Vaikka viimekädessä ratkaisu on poliittinen ja maakuntastrategiaan perustuva, olisi lakiin hyvä saada edes jonkinasteinen velvoittavuus aluekehitys- ja kasvupalveluiden turvaamiseksi. Aluekehittämisen ennakointitehtävän merkitys korostuu muutostilanteessa Ennakointi on keskeinen osa maakunnan yleistä aluekehitystehtävää. Ennakointia tarvitaan sekä maakunnan oman strategia- ja ohjelmatyön, mutta myös valtion kanssa käytävän aluekehityskeskustelun valmistelun osana. Kasvupalvelujen suuntaaminen oikealla ja mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla tulee perustua vahvaan ennakointitietoon ja -osaamiseen. Ennakoinnin merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa ja osaamisen ennakoinnilla on keskeinen rooli esim. Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen hallinnassa ja työvoimapulatilanteessa. Laissa tulisikin nykyistä selkeämmin määritellä ennakoinnin rooli ja siihen liittyvät tehtävät esim. lain perusteluissa. Kasvupalveluissa allianssit nähtävä mahdollisuutena ja asiakasohjauksen tulee olla maakunnan tehtävänä Maakuntavaltuustoilla tulisi olla mahdollisuus punnita miten kasvupalvelut organisoidaan ilman tarkkoja taka-aikarajoja. Perustettavat 18 maakuntaa ovat hyvin erilaisia väestöpohjaltaan sekä yritysrakenteeltaan. Lisäksi asiakkaiden tarpeet ja olemassa oleva yksityinen palvelutarjonta vaihtelee alueittain. Esimerkiksi neljän suurimman kaupunkiseudun väestömäärä on lähes puolet koko maamme väestöstä. Valtakunnallisella lainsäädännöllä joudutaan siten sääntelemään hyvin heterogeenistä toimijajoukkoa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että sääntelyyn sisältyy maakunnille myönnettävää harkintavaltaa. Myös mahdollisten kasvupalveluallianssien perustamiseen ja kehittämiseen tarvitaan aikaa. Näkemyksemme mukaan erilaisten allianssien synnyttäminen on kannatettava toimintamalli. On kuitenkin todettava, että toimivan allianssin taustalla pitää olla tarkat ja yksityiskohtaiset sopimukset. Yhteisten kaikkien hyväksymien tavoitteiden määrittely voi olla vaikeaa varsinkin, jos tavoitellaan laajoja alliansseja alueilla, joilla monia toimijoita. Allianssimalli sopii ehkä parhaiten kapeisiin ja suhteellisen pitkälle erikoistuneisiin palvelukokonaisuuksiin. Myös ylimaakunnallisia alliansseja tulee voida perustaa. Keskeinen kysymys maakuntauudistukseenkin liittyen on se miten varmistamme, että maakunnissa edistetään työvoiman liikkuvuutta koko maan sisällä. Työvoiman liikkuvuus on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi nykyisen taloudellisen tilanteen aikana. Yksi maakuntauudistuksen uhkakuvista onkin, että se tulee osin jopa hidastamaan osaavan työvoiman liikkuvuutta.

59 95, MH :00 ALUEK: 19/2018 Sivu 57 Jotta kasvupalvelu-uudistuksen kautta saadaan haluttuja hyötyjä, on asiakasohjauksen oltava maakunnan omaa toiminnan keskiössä. Asiakasohjauksen merkitys korostuu, sillä vain hyvin pieni osa erityisesti työvoimapalveluiden asiakkaista on itseohjautuvia. Heidän osuutensa vähenee mitä pidempään työttömyys on kestänyt. Asiakasohjausta tarvitaan edelleen myös palvelun jo käynnistyttyä, sillä palveluihin sitoutuminen (määräaikojen noudattaminen, oman osuuden hoitaminen sovitusta, yms.) on merkittävällä osalla työnhakija-asiakkaista osoittautunut heikoksi. Asiakkaiden motivointi työstämään omia työllistymismahdollisuuksiaan on haasteellista palveluissa, joissa palveluun osallistumiseen ei ole välitöntä kannustinta esim. kulukorvauksen muodossa. Maakunta- ja sote-palvelu-uudistuksen myötä kansalaiset omaksuvat toimintamallin, jossa he voivat valita itse mihin palveluihin he osallistuvat. Viime vuosina pilotoiduissa palveluissa (mm. määräaikaishaastatteluja tukevat palvelut) on havaittu, että asiakasohjaus on vaativampaa ja aikaa vievämpää, kun asiakas itse valitsee palveluntuottajansa. Jotta maakunnalla säilyy riittävä osaaminen palvelujen järjestäjänä (palvelutarpeet, asiakasrakenteen muutokset yms.), tulee maakunnalla olla jatkuva yhteys asiakkaisiin. Tämä turvataan pitämällä asiakasohjaus maakunnan omana tehtävänä. Yritykset on huomioitava maakunnan asiakkaina Ottaen huomioon maakunnille myönnettävän harkintavallan kasvupalvelujen järjestämisessä on mahdollista, että yrityksille tarjottavat palvelut vaihtelevat maakuntien välillä. Tämä johtuu mm. siitä, että eri puolilla Suomea on käytettävissä erisuuruiset resurssit Euroopan Unionin hankerahoitusta. Yksittäisen yrityksen näkökulmasta on kuitenkin ongelmallista, jos maakuntien välillä on merkittäviä eroavaisuuksia palvelutarjonnassa. Työmarkkinoiden toimivuuteen liittyvien palvelujen, kuten työnvälityksen, järjestäminen on maakunnalle pakollista. Sen sijaan yritystoiminnan, yrittäjyyden ja kansainvälistymisen palvelut on hallituksen esityksessä määritelty kokonaisuudeksi, jonka maakunta voi tarkoituksenmukaisuusharkintansa puitteissa järjestää. Tässä kokonaisuudessa yritysten kehittämistoimenpiteet voivat jäädä priorisoinnissa kovin matalalle sijalle yleiskatteellisesta rahoituksesta päätettäessä. Yhteenveto: Yhteenvetona Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus haluavat asiantuntijalausunnossaan hallintovaliokunnalle lakiesityksestä HE35/2018 korostaa seuraavia näkökulmia: Aluekehittämisen kokoava rooli maakunnassa on tunnustettava Aluekehittämisen resurssiohjausmahdollisuudet turvattava Aluekehittämisen ennakointitehtävän merkitys korostuu muutostilanteessa Kasvupalveluissa allianssit nähtävä mahdollisuutena ja asiakasohjauksen tulee olla maakunnan tehtävänä Yritykset on huomioitava maakunnan asiakkaina Lausunto toimitetaan s-postilla viimeistään klo mennessä osoitteeseen Päätös Keskustelun jälkeen maakuntahallitus päätti yksimielisesti tehdä ehdotettuun lausuntoon seuraavan lisäyksen: Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että eri puolilla Suomea tehdyissä kuntakokeiluissa saadut myönteiset kokemukset huomioidaan uuden lain valmistelussa ja toteuttamisessa. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Varsinais-Suomen liitto: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p , Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinovastuualueen vs. johtaja Timo Metsä-Tokila, p ,

60 96, MH :00 Sivu 58 VASTUUALUEIDEN JOHTAJIEN PALKANTARKISTUKSET Asia Varsinais-Suomen liitossa on pitkään ollut käytössä menettely (mh ), jossa KVTES:n mukaisten järjestelyvarojen kohdennuksessa on vastuualueiden johtajat jätetty tarkastelun ja korotusten ulkopuolelle. Menettelyn on ollut tarkoitus taata, että esimies voi jäävittömästi arvioida alaistensa työtehtävien vaativuutta ja työsuoritusta sekä palkankorotusten kohdentamista. Valmistelija KH Maakuntajohtajan ehdotus Johdon palkkaus tulee siksi tarkasteltavaksi aika ajoin erillisinä päätöksinä. Viimeisimmät johtajia koskeneet harkinnanvaraiset palkankorotukset tehtiin kesäkuussa 2010 (mh ) ja syyskuussa 2013 (mh ). Syyskuussa 2013 maakuntahallitus päätti, että osaamisryhmien (nyk. vastuualueet) johtajien palkkoja korotetaan alkaen siten, että vaikutus kokonaispalkkaan on 150 euroa/kk. Maakuntahallituksen päätöksessä todettiin jo tuolloin osaamisalueiden johtajien palkkojen jääneen jälkeen suhteessa verrokkiliittoihin (Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa) ja että tehty korotus 150 e/kk ei tätä eroa poistanut, mutta kavensi sitä. Suunnittelujohtajan palkka on e /kk (5 721 e), edunvalvonta- ja hallintojohtajan palkat ovat e /kk (5 701 e). Aluekehitysjohtajan nykyinen tehtäväkohtainen palkka on e /kk (6 506 e). Sulkuihin on merkitty loppupalkka työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän jälkeen. Aluekehitysjohtaja toimii maakuntajohtajan sijaisena. Vuonna 2011 aluekehitysjohtajan toimenkuvaan on lisätty lakkautetun ohjelmajohtajan viran tehtävät ja samalla tarkistettiin palkkausta tehtävien vaativuuden kasvettua. Aluekehitysjohtajalle maksetaan maakuntajohtajan päätöksellä määräaikaista lisää maakuntauudistusorganisaatiolle tehtävästä työstä 500 e/ kk. Verrattaessa palkkatasoa lähinnä vertailukelpoisiin maakuntiin, vastaavien johtajien tehtäväkohtaiset palkat ovat Pirkanmaalla euroa/kk ja Pohjois-Pohjanmaalla euroa/kk. Vastuualueiden johtajien tehtäväkohtaisten palkkojen korottaminen 850 euroa kuukaudessa tasaisi syntyneen eron verrokkiliittojen palkkatasoon. Maakuntahallitus päättää korottaa vastuualueiden johtajien tehtäväkohtaisia palkkoja alkaen 850 euroa/kk. Päätös Kutsutut asiantuntijat, virkamiehet ja kokouksen sihteeri poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen sihteerinä tämän asian osalta toimi Kari Häkämies. Jäsen Pilpola ehdotti Kivirannan kannattamana, että palkankorotus olisi 300 euroa/kk ja että korotus tapahtuisi lukien. Jäsenet Heinonen ja Rautanen kannattivat esittelijän ehdotusta. Esittelijä muutti ehdotustaan niin, että korotus tapahtuisi lukien. Puheenjohtaja Kanerva tiedusteli, voiko maakuntahallitus hyväksyä esittelijän muutetun esityksen yksimielisesti. Asiassa ei pyydetty enempää puheenvuoroja. Puheenjohtaja totesi esittelijän muutetun esityksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Lisätietoja Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

61 97, MH :00 Sivu 59 MAANKÄYTTÖJAOSTON ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja Lausunto Naantalin kaupungille asuntomessualueen asemakaavaluonnoksesta (M59/ ) Lausunto Kustavin kunnanhallitukselle Länsi-Vuosnaisten ranta-asemakaavan luonnoksesta (M 64/ ) Lausunto Uudenmaan liitolle Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta (M44/ ) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Kemiönsaaren kunta: Brinkkullan asemakaava (M46/ ) 2. Maa- ja metsätalousministeriö: Luonnos kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmää koskevan lain ja asetuksen muuttamiseksi (M49/ ) 3. Naantalin kaupunki: Merimaskun Särkänsalmen Lossitien asemakaavaluonnos (M58/ ) 4.Pyhärannan kunta: Ihoden asemakaavanmuutosluonnos (M45/ ) 5.Salon kaupunki: Halikonrinteen asemakaava (M70/ ) 6.Turun kaupunki: Kalliolan ranta-asemakaavaluonnos (M53/ ) 7. Turun kaupunki: Turun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma (M65/ ) 8. Uudenkaupungin kaupunki: Aittarannan ravintolamakasiinien alueen asemakaavanmuutosluonnos (M61/ ) 9. Uudenkaupungin kaupunki: 3. kaupunginosan korttelin 14 Hannulan tontin asemakaava (M63/ ) 10. Uudenkaupungin kaupunki: Ranta- ja Laivanrakentajantien risteyksen asemakaavanmuutos (66/ ) 11. Vehmaan kunta: Koulualueen asemakaavan muutos -kortteli 35 B (M71/ ) 12. Varsinais-Suomen ELY-keskus: Kaarinan Kuusiston kartanorakennusten rakennussuojeluasia (M51/ ) 13. Varsinais-Suomen ELY-keskus: Salon Kirjakkalan ruukin rakennussuojeluasia (M52/ ) 14. Varsinais-Suomen ELY-keskus: Naantalin Härkäsuon läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointiohjelma (M62/ ) Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla otsikon Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

62 98, MH :00 Sivu 60 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A muut B / CB valtion vastinraha N 4-5/2018 Aluekehitysjohtajan päätökset - CB hankerahoituspäätökset Q 13-20/2018 Edunvalvontajohtajan päätökset: - alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -maksatuspäätökset B1 2/2018 Head of Managing Authorityn päätökset A /2018 Oheismateriaalina ovat päätösluettelot. Valmistelija hm Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Assistentti Heli Mäkynen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

63 99, MH :00 Sivu 61 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy. Alustava ohjelma: 9.30 Ryhmäkokoukset Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat Maakuntavaltuuston kokous - Ajankohtainen katsaus Lounas Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Asialuettelo: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen 4. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen 5. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 6. Ääntenlaskijain valitseminen 7. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 8. Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta 9. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Vuoden 2017 arviointikertomus 11. Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen 12. Maakunnan tila kevät katsaus 13. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan hyväksyminen 14. Merialuesuunnittelun eteneminen 15. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuustoaloite koskien saariston brändiä ja matkailun kehittämistä - Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite: Varsinais-Suomessa virinneen positiivisen rakennemuutoksen tukeminen ja vauhdittaminen maakunnallisilla infra- ja koulutushankkeilla 16. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 17. Valtuutetun kyselyt 18. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen.2 LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE LUONNOKSESTA SINISEN BIOTALOUDEN TUTKIMUS- JA OSAAMISAGENDAKSI Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendaksi mennessä. Suomessa on ainutlaatuiset sisävesistöt, rannikko ja saaristoalue, runsaat kalavarat, ruhtinaalliset makea- ja pohjavesivarannot sekä edistyksellistä teknologiaa ja osaamista. Nämä mahdollistavat nykyistä laajemman ja kansainvälisemmän sinisen biotalouden liiketoiminnan, mutta kehitysloikka tarvitsee tuekseen tutkimusta ja osaamista. Maa- ja metsätalousministeriössä on toteutettu laajapohjainen valmistelutyö sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä. Työ tukee hallitusohjelman kärkihankkeen Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun strategisia päämääriä. Valmistelulle asetettiin ryhmä, johon kuuluivat maa- ja metsätalousministeriöstä Riitta Rahkonen, Timo Halonen, Ville Keskisarja, Heidi Alatalo ja Virpi Komulainen, Luonnonvarakeskuksesta (Luke)

64 99, MH :00 Sivu 62 Nina Peuhkuri, Anssi Ahvonen ja Asmo Honkanen, Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) Harri Juvonen, Markku Maunula, Anna-Stiina Heiskanen ja Laura Uusitalo, Teknologian tutkimuskeskuksesta (VTT) Anne-Christine Ritschkoff, Suomen Akatemiasta Laura Raaska ja Tekesistä/BusinessFinlandista Piia Moilanen. Arvokkaita näkemyksiä kerättiin myös yrityshaastatteluilla, työpajoissa sekä avoimella verkkokyselyllä. Työtä fasilitoi Gaia Consulting Oy. Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025 mukaisesti tutkimuksen vaikuttavuutta on parannettava kohdistamalla rajalliset resurssit yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteena on myös vaikuttaa kansainvälisissä verkostoissa tutkimusrahoituksen painopisteisiin ja parantaa näin tutkimusrahoituksen kanavoitumista Suomeen. Keskeistä on myös tunnistaa tulevaisuuden osaamistarve ja etsiä keinoja riittävän osaamispohjan varmistamiseksi. Oleellista on seurata toimintaympäristön ja alan kehittymistä ja kohdistaa toimia ja resursseja uusiin haasteisiin vastaamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Lausuntoon liittyvät linkit ja aineistot sekä ko. lausuntopalvelu: 239a79903a93 Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendan tavoitteet Tavoite 1. Mihin tutkimusta tulee suunnata? Lähtökohtana on kuusi YK:n kestävän kehityksen haastetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen: Kestävä ruuantuotanto, Puhdas vesi ja sanitaatio, Puhdas ja edullinen energia, Terve ja monimuotoinen vesiympäristö, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä Terveys ja hyvinvointi. Tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä on avattu luvussa 3. Tavoite 2. Miten saadaan muutos liikkeelle? Liiketoiminnan kasvun vetureina toimivat yritykset. Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin muutoksia paitsi yritysten myös tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa. Näitä on tunnistettu luvussa 4. Tavoite 3. Miten varmistetaan jatkuva, tavoitteellinen vuoropuhelu? Agendan onnistunut toimeenpano edellyttää tunnistettujen painopisteiden eteenpäin viemistä vuoropuhelussa yritysten, hallinnon, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, tutkimuksen rahoittajien ja kolmannen sektorin välillä. Agendan toimeenpanoon ja päivittämiseen sekä yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ehdotetaan toimenpiteitä luvussa 5. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tutkimus- ja osaamisagenda muodostuu viidestä luvusta. Toivomme näkemyksiänne etenkin seuraaviin kysymyksiin: 1. Motivaatio, tavoitteet ja määrittelyt: Ovatko tavoitteet selkeät? Määritelläänkö sininen biotalous selkeästi? 2. Visio 2025: Onko visio riittävän kunnianhimoinen? 3. Painopisteet tutkimukselle ja osaamiselle kestävän kehityksen näkökulmasta: Mitkä esitetyistä monista painopisteistä ovat liiketoiminnan kehittämisen kannalta kaikkein tärkeimmät ja potentiaalisimmat? Puuttuuko jotakin oleellista? 4. Painopisteet sinisen biotalouden liiketoiminnan kasvun edellytyksistä: Mitkä esitetyistä toimenpiteistä ovat kaikkein tärkeimmät? Puuttuuko jotakin oleellista?

65 99, MH :00 Sivu Agendan toimeenpano, päivitys ja vuoropuhelun varmistaminen: Onko esitetty toimintamalli riittävä? Miten toimintamallia voisi parantaa? Mitä ryhmiä ja organisaatioita pitäisi olla mukana? Varsinais-Suomen liitto antaa asiasta seuraavanlaisen lausunnon: Tavoitteet on muotoiltu kysymyksen muotoon. Tämä voi olla hyväkin asia, mutta kaipaa perustelua tai taustoitusta, sillä kysymys on oikeastaan tavoitteen vastakohta. Kysymysmuoto voi herättää epäilyksen, että Suomella ei ole tietoa tai näkemystä siitä, miten suunnata tai valita teemat ja painopisteet. Tavoite 1. Mihin tutkimusta tulee suunnata?. Lähtökohtana oleva YK:n kuusi kestävän kehityksen haastetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen on hyvä ja erittäin vaativa tavoite. Tavoite 2. Miten muutos saadaan liikkeelle?. Agendassa on tunnistettu toimintaympäristön muutoksen seuraaminen menestyksen edellytykseksi. Tavoitteen 2 parempi muotoilu olisi Miten muutos saadaan jatkuvaksi tai Miten muutos saadaan toimintaympäristön muutosta nopeammaksi. Visio ja ohjelma korostavat yhdessä tekemistä, kumppanuuksia ja vuorovaikutuksen merkitystä; yhteisiin haasteisiin vastataan uutta luovalla tavalla. Ajatus on hyvä, mutta vision muotoilu liian pitkä. Visiota ei voi muistaa ulkoa. Luvussa 3.4 Terve ja monimuotoinen vesiympäristö lyhyen aikavälin painopisteistä ensimmäinen on Hajakuormituksen kustannustehokas vähentäminen ja siitä esimerkkinä on mainittu fosforin ja typen talteenotto. Erikseen tulisi mainita myös uudet maanparannusaineet sekä viljelymenetelmät, joilla voidaan vähentää pintaeroosiota ja liukoisen fosforin valuntoja merkittävästi (kipsi, rakennekalkki, ravinnepukuitu, pinnanmuotoilu, hiilensidonta). Niissä toimenpiteissä on parhaat mahdollisuudet hajakuormituksen radikaalista leikkaamisesta ja vesistöjen tilan olennaisesta parantumisesta, jopa lyhyelläkin aikavälillä. Samassa taulukossa on myös painopiste Hulevesien luonnonmukaiset talteenotto- ja käsittelyratkaisut. Tätä voisi jatkaa kokonaisvaltaisemmalla ja ympäristön laajasti mukaan ottavalla muotoilulla esim. ja hulevedet resurssiksi paremman kaupunkitilan tuottamisessa. Näin teknologisella T&K toiminnalla olisi suora kytkös reaalimaailman suunnitteluun. Luvussa 3.6 Terveys ja hyvinvointi mainitaan lyhyen aikavälin painopisteenä Alusta- ja jakamistalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen palveluiden tarjonnassa ja markkinoinnissa. Tämä on hyvä painopistevalinta, sillä tässä on yksi olennaisimmista ratkaisuista mm. kestävään paikallisväestön hyväksymään ja heistä lähtevään saaristoturismin luomiseen. Luvussa 4 listataan keskeisiä muutosta vauhdittavia toimenpiteitä. Toimenpiteiden sijaan oikeampi termi olisi keino. Toimenopiteet tulevat esiin ennemminkin vasta luvussa 5.1 esitetyllä tavalla valtion tulosohjauksen kautta tutkimuslaitosten toiminnassa. Luvussa 4.2 Uudet käänteen tekevät innovaatiot tulisi korostaa painokkaammin sellaisten toimintojen, tuotteiden ja toimintatapojen kehittämistä, mitkä itsessään parantavat vesistöjen tilaa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi rihmaleväviljelmät ja uudenlaiset tuulivoimaloiden jalustat, jotka toimisivat kasvualustoina tai eri toimintojen uudenlaiset synergiat. Luvun 4.3 Asiakassuuntautunut arvonluonti alussa viitataan arvonluonnin ja liiketoimintamallien kehittymisen globaaliin luonteeseen. Keskeisissä muutosta vauhdittavissa toimenpiteissä kansainvälisyys ei kuitenkaan näy. Luvussa 5 Agendan toimeenpano, päivitys ja vuoropuhelun varmistaminen tunnistetaan erinomaisesti toimintaympäristön muutosten seurannan tärkeys. Ohjausryhmän tehtävä numero 1 Toimintaympäristön ja toimialan kehittyminen sekä tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden ana-

66 99, MH :00 Sivu 64 lyysi säännöllisesti tulee aikatauluttaa täsmällisemmin vähintään vuosittain toistuvaksi. Vaikuttavuusarviossa tulisi itsearvion lisäksi teettää ajoittain ulkoinen arvio. Luvussa 5 on myös huomattava, että strategisten asiakirjojen toteutuksen pullonkaula on tyypillisesti toteutuksen seurannan/valvonnan puute. Tämän vuoksi tulisi selkeämmin kuvata miten toteutuksen seuranta organisoidaan. Nyt käytännön toteutus tapahtuu pitkälti valtion tutkimuslaitosten tulosohjauksen ja yleisen vuoropuhelun kautta. Toteutusta tulee seurata jo toteutuksen aikana eikä vain jälkiarviona, jolloin voidaan vain enää todeta, että asia jäi tekemättä.. Luvussa 5.1. on käsitelty toimeenpanoa. Siinä on hyvä ottaa huomioon riittävän suora linkki itse toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tekemiseen. Ylätason toimintojen ja toimintaympäristöjen tunnistamisesta voidaan nykytiedolla jo siirtyä varsinaiseen toimintaan. Ohjausryhmätyön tulee keskittyä erityisesti konkreettisen toteutuksen seurantaan ja eteenpäin viemiseen. Lukuun Varsinais-Suomen liitto ehdottaa muiksi keskeisiksi toimijoiksi ja foorumeiksi kohtaan 5. Maakunnat ja maakuntien liitot lisättäväksi alakohdaksi: Merialuesuunnittelu tarjoaa vuoropuhelu- ja suunnittelualustan agendan alueellistamiselle. Samoin luvun viimeisessä kappaleessa tulee tunnistaa merialuesuunnittelun yhtenä vuoropuhelun foorumina..3 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIALUONNOKSESTA VUOSILLE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on päivittänyt nykyistä vuosille yltävää strategiaansa sote-uudistuksen valmistelusta johtuen vain seuraavalle kahdelle vuodelle Maakuntauudistuksen toteutuessa sairaanhoitopiirin strategia on voimassa virallisesti vain vuoden 2019, mutta antaa arvokkaita suuntaviivoja mahdollisen maakunnan liikelaitoksen toiminnalle ja terveyspalvelujen järjestäjätaholle. Lausunto on pyydetty mennessä. Lausuntokierroksen kommenttien pohjalta mahdollisesti muokattu strategiaesitys käsitellään sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa ja sairaanhoitopiirin valtuustossa Strategialuonnos kuvaa tiiviisti sairaanhoitopiirin keskeiset arvot, yhteistyökumppanit ja mission. Sairaanhoitopiirin visioksi on määritelty fraasi Terveyttä huippuosaamisella yhdessä. Vision toteuttamiseksi on laadittu viisi strategista valintaa: 1) Kehitämme palvelu ja hoitoketjujamme saatavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. 2) Kehitämme osaamista ja palveluitamme toimimalla kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Tunnistamme mahdollisuudet huippuosaamiselle ja tuemme sitä. 3) Turvaamme henkilöstön työssä jaksamisen ja tasavertaisen kohtelun. 4) Vahvistamme potilaan osallistumista hoitoonsa ja asiakaskokemuksen huomioimista toiminnassamme. 5) Edistämme toiminnassamme kestävää kehitystä. Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luonnoksessa strategiaksi vuosille on löydetty oikeita painopisteitä ja valinnat strategisiksi päämääriksi ovat onnistuneita. Kuluvalla strategiakaudella varautuminen tulevaan sote-uudistukseen on ollut strategian keskeinen asia. Strategian päivityksessä on tunnistettu onnistuneesti toimintaympäristöä muokkaavia trendejä. Kytkös sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja lakien vahvistamisen jälkeen toimeenpanoon tulisi kuitenkin olla vielä selkeämpi, sillä muutoksilla on merkittävä vaikutus strategian toteuttamiseen. Varsinais-Suomen liitto näkee, että strategiset valinnat tukevat määriteltyä visiota ja missiota. Strateginen valinta henkilöstön työssä jaksamisesta sekä palvelu- ja hoitoketjujen saatavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamisesta korostuvat uudistusta toteuttaessa. Kestävän kehityksen strategista valintaa toteuttava toimenpide taloudellisesta kestävyydestä kaipaa Varsinais-Suomen liiton mielestä uudelleentarkastelua. Sote- ja maakuntauudistuksen näkökulmasta

67 99, MH :00 Sivu 65 3,8 prosentin kustannusten kasvua voidaan pitää korkeana, eikä taloudellista kestävyyttä edistävänä. Varsinais-Suomen liitto kiittää selkeää strategiarakennetta ja yhteistyökumppaneiden roolin olevan esityksen mukaisesti merkityksellinen strategian toteuttamisessa. Kumppanuudessa tähdennämme yliopistollisen sairaalan kaksikielistä roolia ja merkitystä Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirejä palvelevana yliopistollisena sairaalana, mitä tulee edelleen korostaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa..4 MATKARAPORTIT Maakuntajohtajan ehdotus Virtanen Janne TEN-T days 2018 Connecting Europe Ljubljana, Slovenia Central Baltic -ohjelman hallintoviranomainen ja sihteeristö Vierailu Brysseliin Matkaraportit ovat oheismateriaalina. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

68 99, MH :00 / Liite: matkaraportti_virtanen Sivu 66 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: TEN-T days 2018 Connecting Europe OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen PAIKKA: Ljubljana, Slovenia AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) Yli osallistujaa (liikennealan asiantuntijoita, päätöksentekijöitä) ympäri Eurooppaa. TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Euroopan komission (DG MOVE) joka toinen vuosi järjestämä laaja, liikennealan (TEN- T) seminaari, jossa useampia rinnakkaisia sessioita. Linkki ohjelmaan, josta löytyy myös näytetyt diat: TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE ( ) OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ 519,18 328,44 107,3 954,92 TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. -

69 99, MH :00 / Liite: matkaraportti_virtanen Sivu 67 TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Osallistumisen tavoitteena oli päivittää tietoja liittyen Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T ja CEF-rahoitusinstrumentin viimeaikaiseen kehitykseen. TEN-T days - tapahtumana sisälsi laajasti liikennepolitiikan teemoja, mutta raportoin tässä ainoastaan Tunnin juna näkökulmasta seminaaria. TEN-T ydinverkkoa ja kattavaa verkkoa koskeva asetus annettiin joulukuussa Asetus on voimassa kymmenen vuotta ja uuden asetuksen valmistelu käynnistyy luvun alussa. Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, joka annettiin samaan aikaan TEN-T-asetuksen kanssa. CEF on kuitenkin voimassa vain EU:n budjettikauden Seuraavan rahoituskauden CEF II on valmisteilla, mutta sen sisältöä ei ole vielä yksityiskohtaisesti julkaistu. Komissio esitys tulevaksi rahoituskehykseksi (MFF) sisältää CEF II:lle lähes nykyisen rahoitustason 30,6 mrd. CEF-välineenä on ehkä jopa merkittävämpi kuin TEN-T, koska se sisältää rahoitusvälineen verkkojen kehittämiseen ja siinä määritellään TEN-T-verkoista vielä keskeisimmät eli ydinverkkokäytävät, joilla rahoitus erityisesti suunnataan. Mm. Tunnin junan suunnitteluun on valtio Liikenneviraston toimesta hakenut osarahoitusta CEFvälineestä nykyisellä rahoituskaudella. Näyttää siltä, että CEF II:ssa laajennetaan ydinverkkokäytäviä. Suomen ja Ruotsin valtio ovat esittäneet laajennukseksi Botnian käytävää eli päärataa ja maantietä 4 Helsingistä Ouluun, Perämeri kiertäen ja sieltä edelleen Ruotsin itärannikkoa Tukholmaan. Varsinais-Suomi sijaitsee Välimeri-Skandinavia ydinverkkokäytävällä, joka kulkee halki Euroopan ja joka tulee meille lännestä ja jatkuu Venäjän rajalle. Välimeri-Skandinavia ydinverkkokäytävän asema näyttää vahvalta myös CEF II:ssa. Tosin kansallisesti ministeriö (LVM) pitää esillä Botnian käytävää ja olemassa oleva Välimeri-Skandinavia käytävä jää ainakin yleisessä keskustelussa vähemmälle huomiolle. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Tunnin juna ei ole EU-tasolla riittävän tunnettu hanke. CEF-tukea pitää jatkossakin hakea Liikennevirasto ja rahoituksen näkökulmasta suurin intressi hakuun on valtiolla. Toisaalta liiton intressi on lisätä tunnin junan tunnettuutta ja silloin lienee perusteltua näkyä myös CEF-tuen hauissa ja pyrkiä vaikuttamaan kansallisesti, että tunnin junalle haetaan tukea CEF-välineestä mahdollisimman paljon. Tunnin junan edistämisen näkökulmasta on keskeistä, että CEF II -rahoitusväline ja tulevat TEN-T-linjaukset ovat tämän hankkeen osalta mahdollisimman myönteiset. Tämän hetken näkymä on kuitenkin hyvä. Jos CEF II sisältää uutena Botnian käytävän, niin hankkeiden välinen kilpailu Suomessa kuitenkin kovenee. Kansalliset päätökset infrainvestoinneista ovat keskeisessä roolissa. CEF-tukea voidaan hakea ainoastaan hankkeille, joiden toteutus on näköpiirissä ja joille on kansallisesti toteutuspäätös olemassa. Tunnin junan tunnettuuden lisäämiseksi EU-tasolla, on syytä käynnistää erillinen projekti, jolle on osoitettu tavoite ja resurssit. Työ kytkeytyy vahvasti kansallisen tason

70 99, MH :00 / Liite: matkaraportti_virtanen Sivu 68 edunvalvontaan hankkeen osalta. Turun ja liiton Brysselin toimiston rooli on syytä määritellä tähän tunnettuusprojektiin liittyen. LUETTELO LIITTEISTÄ - Päiväys ja allekirjoitus

71 99, MH :00 / Liite: matkaraportti_cb_brussels Sivu 69 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: Central Baltic-ohjelman vierailu Brysseliin OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Hallintovirainomainen, Sihteeristö PAIKKA: Brysseli AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Tutustuminen EU:n eri toimielinten edustajiin ja Central Baltic-ohjelman toiminnan sekä viestinnän kannalta oleellisesta tiedosta keskusteleminen