Miten Pohjois-Savon haasteisiin on vastattu

Transkriptio

1 Miten Pohjois-Savon haasteisiin on vastattu Maakuntavaltuuston seminaari Teemu Juntunen, Janna Merenniemi, Satu Vehreävesa Pohjois-Savon liitto

2 Talouden, väestön ja hyvinvoinnin tunnuslukuja Aluetalous on kehittynyt Pohjois-Savossa viime vuosina koko maata paremmin. Pohjois-Savo on onnistunut kääntymään vahvalle kasvu-uralle taantuman jälkeen Vuosina liikevaihdon kasvu on Pohjois-Savossa ollut 2,1 % vuodessa, koko maassa 2,0 % Vuonna 2016 Pohjois-Savon yritysten liikevaihto kasvoi 3,5 %, koko maassa 2,4 % Kasvun vetureina ovat olleet mekaaninen puutuoteteollisuus, rakentaminen ja metalliteollisuus. Myös elintarviketeollisuus on onnistunut löytämään uusia markkinoita Venäjä-pakotteiden seurauksena Pohjois-Savon yritysten liikevaihdon muutos tammi-kesäkuussa 2017 oli +7,2 % ja koko maassa +6,8 % 2

3 Pohjois-Savon liikevaihto seuduittain nopeinta yritysten liikevaihdon kasvu oli Ylä-Savossa (5,2 %) ja Sisä-Savossa (4,9 %) Myös Kuopion (3,6 %) ja Varkauden seudun (2,3 %) kasvu oli maan keskimääräistä (2,0 %) vuosikasvua nopeampaa Koillis-Savossa liikevaihto laski -6,5 % Erittäin myönteistä on Varkauden seudun piristyminen useamman heikon vuoden jälkeen 3

4 Pohjois-Savossa vienti kasvoi v ,7 %, koko maassa vienti laski -0,6 % Vuosien viennin vuosikasvu oli Pohjois-Savossa 1,6 % ja koko maassa 0,8 % Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa vienti kasvoi voimakkaasti kaikilla seuduilla Vuonna 2016 Pohjois-Savon viennin vetureita olivat sahatavara (+ 15 %) ja metalliteollisuus (5,3 %) Lisäksi terveysteknologian vienti kasvoi voimakkaasti (+12,3 %) Elintarvikkeiden vienti on kääntynyt muutaman heikomman vuoden jälkeen kasvuun, v kasvua kertyi 4,5 % Metalliteollisuuden vienti kasvoi v Pohjois-Savossa 5,3 % ja laski koko maassa -2,6 % Energiateknologian vienti laski kolme vuotta peräkkäin, mutta v kasvua kertyi 4,8 %. Koko maassa alan heikko vientikehitys jatkui 4

5 Pohjois-Savon vienti seuduittain Teollisuuden viennin arvo on suurin Ylä-Savon seudulla, vienti kasvoi 9,9 % Ylä-Savo ohitti teollisuuden viennissä Varkauden, jossa vienti kasvoi 3,9 % Kuopion seudulla vienti heikkeni -9,2 % Sisä-Savossa vienti kasvoi jopa 16,6 % Koko viennin arvossa Ylä-Savo nousi seuduista kärkeen ohi Kuopion seudun 5

6 Vuosina BKT on kasvanut Pohjois-Savossa 946 M, 13,7 % - koko maan keskiarvoa nopeammin (koko maan kasvu 12 %) 6

7 Pohjois-Savon maakuntaohjelma

8 VESI BIOJALOSTUS KEHITTÄMISEN KÄRJET =älykäs erikoistuminen Kone- ja energiateknologia Puunjalostus Elintarvikkeet Hyvinvointiteknologia Matkailu 8

9 Pohjois-Savon rahoituslähteet seurannassa mukana n. 279 M Rahasto Summa/Julkinen yhteensä EAKR Energiatuki ESR Kansallinen rahoitus Leader Maaseudun kehittämisrahasto*) Kaikki yhteensä *) suorat maatilatuet eivät mukana 10

10 Rahoituslähteet ja rahoittajat - seurannassa mukana n. 279 M Business Finland:in kansallista yritysrahoitusta 43,2 milj. ei voitu seurannassa kohdentaa innovaatiokärkiin tai toimintalinjoille Maatalouden suorat tuet ja avustukset seurantakaudella ovat noin 579 milj. ; eivät siis mukana seurannassa Ely-keskuksen kansallisessa rahoituksessa on noin 110,7 M perusväylänpitorahoitusta 11

11 Rahoitus toimintalinjoittain ja painopisteittäin - RAHOITUS yhteensä 279 M, mistä ei kohdistu toimintalinjoille 10 M (3,6 %) 13

12 12

13 Pohjois-Savon innovaatiokärkien rahoitus yhteensä noin 102 M Muille aloille kohdistuu 67 M (Huom. mukana ei ole liikennerahoitus) 12

14 Suurimmat tuensaajat organisaatioittain * Kuopio Innovationin toiminta päättyi vuoden 2016 lopussa. Toiminta on hajautettu osaksi Kuopion kaupunkia ja hanketoiminta muihin organisaatioihin 15

15 Suurimmat Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamat yrityshankkeet (eakr, maaseutu ja leader) 16

16 Maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita ( ->kaikki rr-hankkeet) Toimintalinja 1 Talouden uudistaminen Technogrowth 2020 teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hankkeessa tuettiin alan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä eri toimenpitein. Näitä ovat mm. lukuisat eri teemojen koulutukset ja valmennukset, messumatkat, uusien verkostojen luominen ja vientiä edistävät toimet. Myös oppilaitosten kehitysympäristöjen hyödyntämistä yritysten tuotekehityksen ja testausten tukena vahvistettiin. Yritysten tuotannollista kyvykkyyttä kehitettiin liittyen mm. Lean:iin, digitaalisuuteen, robotiikkaan ja 3D-tulostukseen. Energiakartoitusten ja infojen keinoin parannettiin yritysten energiatehokkuutta. Mukana toiminnassa oli 214 yritystä, joista 20 laajensi tai aloitti vientitoimintaa hankkeen vaikutuksesta. 39 yrityksen liikevaihto/henkilöstö kasvoi merkittävästi hankkeen seurauksena. Uusia työpaikkoja syntyi 24 kpl. Toteuttajat: Navitas Kehitys Oy, Savogrow Oy, Iisalmen Teollisuuskylä Oy Pohjois-Savon mikroyritykset kasvuun (#MikroGrow) Hankkeessa rakennetaan Pohjois-Savon alueelle mikroyritysten ja yritysrajapinnan tki-ympäristöjen kasvu- ja vientikokeiluverkosto. Hankkeessa kootaan neljä noin 30 yrityksen ryhmää, jotka kokoontuvat kuukausittain kiertävällä periaatteella toisiaan sparraten. Ryhmissä tehdään kaupallistamisen ja kasvun nopeita kokeiluja sekä vientiin liittyviä kustannustehokkaita kokeiluja. Kokemuksia levitetään muille hyödynnettäväksi. Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset tukevat ryhmien toimintaa asiantuntemuksellaan. Toteuttajat: Savogrow Oy, Kuopion ja Iisalmen kaupunki, Navitas kehitys Oy:n ja Oulun yliopisto. Kaivosvesiosaamisen verkosto KaivosVV KaivosVV-hankkeessa kootaan yhteen kansallinen kaivosvesialan toimijoiden verkosto, joka parantaa kaivosten toimintaedellytyksiä, luo kaivosvesitutkimuksista uutta liiketoimintaa ja hakee uusia toimintamalleja kaivosvesiasioiden tarkastelemiseksi. Hankkeessa tehdään myös pilot-mittakaavan kokeita kaivoskohteissa liittyen vesitaseiden ja prosessivesikiertojen hallintaan, ympäristö- ja prosessimonitoroinnin kehittämiseen, kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan kehittämiseen ja vesienkäsittelyteknologioiden kehittämiseen. Toteuttajat: Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17

17 Toimintalinja 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä hanke Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Ylä-Savon työmahdollisuuksien näkyväksi tekeminen ja motivoituneen työvoiman ohjaaminen näille aloille yksilökohtaisten kouluttautumispolkujen kautta. Tavoitteena on tehostaa työttömänä tai työttömyysuhan alla olevien ihmisten ohjautumista niille aloille, jotka tarjoavat työllistymismahdollisuuksia ja siten osaltaan vastata yritysten akuutteihin työvoimatarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on yksilökohtaisen koulutuksen kautta mätsätä sata työntekijää sataan alueelta löytyvään työpaikkaan sekä tarjota sadalle henkilölle kohdetoimialoille johtavaa koulutusta ja siten parantaa heidän työllistymis-mahdollisuuksiaan Ylä-Savossa. Toteuttaja: Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Metsä- ja puunkuljetuslogistiikan oppimisympäristöjen kehittäminen Hanke vastaa tarpeeseen kehittää metsä- ja puunkuljetuslogistiikan oppimisympäristöjä niin, että koulutuksella pystytään vastaamaan elinkeinoelämän jo lisääntyneeseen ja lähitulevaisuudessa edelleen lisääntyvään työvoima- ja osaamistarpeeseen. Hankkeen tavoitteena on turvata maakunnan puunjalostusteollisuuden kasvavaa raakapuun tarvetta. Tavoitteena on myös varmistaa osaavan henkilöstön saanti maakunnan metsäkone- ja kuljetusyrittäjille sekä luoda uutta yrittäjyyttä aloille. Koulutusta kehittämällä pyritään lisäämään alan vetovoimaisuutta ja saamaan motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa. Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä Yritys oppii ja menestyy Hankkeella vahvistetaan yrittäjien sekä yritysten henkilöstön liiketoimintaosaamista ja tuetaan näin yritysten kilpailu-kykyä, tuottavuutta sekä yritysten kasvumahdollisuuksia. Osaamiskartoitukset avaavat yritykselle mahdollisuuden uudistaa työorganisaatiota sekä siirtää tietoa ja osaamista yrityksen sisällä työntekijältä toiselle. Ikäjohtaminen on tämän hetken haaste ja hankkeen koulutuksilla halutaan vastata myös tähän haasteeseen. Yrityksissä tehtävien osaamiskartoitusten kautta voidaan hahmottaa tulevia muutostilanteita paremmin ja yritykset saadaan reagoimaan niihin. Toteuttaja: Savon Yrittäjät ry 18

18 Toimintalinja 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Varkautelaisten osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisen tuki -hanke (VOSET) VOSET -hankkeen keskeisenä tehtävänä on matalan kynnyksen palveluja monipuolistamalla ja kansalaistoimintaa lisäämällä tavoittaa aikaisempaa paremmin ne henkilöt, jotka hyötyvät kehitettävistä ja tarjolla olevista työelämäosallisuuden, työ- ja toimintakyvyn kehittämisen sekä työllistymisen tukemisen palveluista. Toteuttajat: Varkauden kaupunki, Varkauden Romaniyhdistys ry., Varkauden Seudun Työnhakijat ry. Pohjois-Savon Varikko -hanke Hankkeen tavoitteena on vastata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyviin ongelmiin Pohjois-Savossa. Ratkaisuja haetaan vaikeasti työllistyvien työhön osallistumiseen ja työelämävalmiuksiin. Varikoilla tuetaan erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista, ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista. Näitä ryhmiä ovat mm. pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat, rikoskierteissä olevat ja kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti työllistyvät henkilöt. Toteuttaja: ViaDia Pohjois-Savo ry Älykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena (VALMUSKA) VALMUSKA-projektin tavoitteena on tutkia valaistuksen ja muiden jälkiasennettavien teknologioiden vaikutusta muistisairaan elämään ja käytösoireisiin sekä kehittää ja testata uusia, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita ratkaisuja muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen ja mm. käytösoireista johtuvan hoivatarpeen vähentämiseen. Osallistuvilla kaupungeilla ja yrityksillä on vahva tahtotila pilotoida ja kehittää teknologioita osaksi palvelutuotantoa ja käyttää jälkiasennettavia laitteita ikääntyvien itsenäisen kotona asumisen tukena. Projektissa tutkittavilla teknologioilla pyritään mahdollistamaan muistisairaiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään sekä lisäämään hoivapalvelujen tuottavuutta ja laatua. Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto 19

19 Toimintalinja 4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Etelä-Konneveden kansallispuiston maastopalvelujen rakentaminen (maaseutuohjelmarahoitus) Kansallispuiston perustamisen myötä alueen tunnettuus on lisääntynyt ja luontomatkailun yritystoiminta on kasvanut ja verkostoitunut. Hankkeessa rakennettavat maastopalvelut kattavat kaikki keskeiset kansallispuiston retkeilyrakenteet: lähestymisopasteet, lähtöpaikkojen palvelut, maastoreitit Enonniemen alueella, tauko- ja rantautumispaikat sekä opastustaulut. Rakenteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan puiston eri käyttäjäryhmät: vesiretkeilijät, patikoijat, nähtävyysmatkailijat, erityisryhmät (mm. liikuntaesteiset, koululaiset) sekä kansainväliset matkailijat. Maastopalvelut toteutetaan niin, että ne tukevat kestävän luontomatkailun yritystoimintaa kansallispuistossa. Toteuttaja: Metsähallitus Vieremän kumppanuusyrityskylän kehittäminen Vieremän kumppanuusyrityskylä on kunnan yritystoiminnan sydän. Kunta on ollut vuosien varrella yritysten tukena kehittämässä nykyaikaista teollisuuden toimintaympäristöä. Alueella toimii yksitoista yritystä, joista yhdeksän on teknologiayrityksiä. Työpaikkoja kumppanuusyrityskylässä on yhteensä noin Vieremän kumppanuusyrityskylässä toimivien yritysten toiminta on vahvistunut merkittävästi ja on kasvamassa edelleen. Näin ollen myös kuljetettavan tavaran määrä ja pakkausmateriaalin virta ovat lisääntyneet merkittävästi. Hankkeessa rakennetaan uusi tie, logistiikka-alue, kevyen liikenteen väylä ja biomateriaalin logistiikkakenttä, joilla voidaan vastata yllä mainittuun tarpeeseen. Toteuttaja: Vieremän kunta Pohjois-Savon Lakeland Hanke kehittää neljä maakuntaa kattavan Lakeland-alueen houkuttelevuutta kansainvälisen matkailun kohdealueena. Ylimaakunnallisen yhteistyön koordinaattorina toimii Visit Finland. Tavoitteena on löytää sitoutunut toimijaverkosto kehittämään kansainvälistä matkailua ja erityisesti Kiinasta alueelle kohdistuvaa matkailua. Visit Finland rooli hankkeessa on tuotteistamisen, myynnin sekä houkuttelevuuden edistäminen. Lisäksi käynnistetään yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa. Kiinan markkinoille soveltuvat tuotteet räätälöidään myyntikuntoisiksi sekä osaksi laajempia tuotepaketointeja. Hankkeen myötä avautuu matkailuyhteistyö Kiinan ja Lakeland-alueen välille. Yöpymisvuorokausien määrä ja matkailutulo alueella kasvavat. Matkailualan yritysten tuotteiden laatu paranee vastaamaan kansainvälistä tasoa ja yritysten valmiudet kansainväliseen matkailutoimintaan paranevat. Toteuttaja; Kehitysyhtiö Savogrow Oy 20

20 20

21 Rakennerahasto-ohjelman vaikuttavuudesta Pohjois-Savoa koskevien arviointien johtopäätöksiä: (kauden loppukertomus, maakuntaohjelman arviointi) Pohjois-Savossa EAKR-varoja on suunnattu ensisijaisesti mikro- ja pk-yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä yritysten verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. yritystuki on mahdollistanut kasvua ja kannattavuutta edistäviä toimenpiteitä riskinjaon näkökulmasta ja myönnetty tuki on mahdollistanut hankkeiden toteuttamisen nopeammassa aikataulussa tai suurempana kuin ilman tukea. Maakunnan kärkialoja tukevien tko-ympäristöjen vaikutukset ovat olleet myönteisiä alueen kasvulle ja kehittymiselle uusia työpaikkoja, kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja palveluja sekä muun täydentävän rahoituksen saaminen maakuntaan. Innovaatiotoiminta on lisääntynyt erityisesti elintarvike-, metalli- ja puutoimialalla, materiaali- ja ympäristöteknologiassa, vesi- ja ilmateknologiassa sekä bio- ja terveysteknologiassa 23

22 jatkuu... Elinkeinoelämää tukevien innovaatioympäristöjen rakentaminen oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteiskäyttöön tukee mm. innovaatioiden testausta ja tuotteistamista. T&K-ympäristöhankkeiden avulla on löydetty tapoja nopeuttaa tuotekehitysprosessia, mahdollistettu yritysyhteistyön lisäämistä esimerkiksi terveyspalveluiden kehittämisessä sekä edistetty koulutusvientiä. Samoin ympäristöt ovat palvelleet yrityksiä testiympäristöinä. Rakennerahastohankkeet toimivat käynnistysmekanismina alueellisesti merkittäville investoinneille esim. kuntien perusrakenteen investointitukihankkeilla on vaikutettu yritysten mahdollisuuksiin laajentaa yritystoimintaa tai uudistaa liiketoimintaa. Investointihankkeilla on merkittävä vipuvaikutus yritysinvestointien lisääntymiseen. Vähähiilisyyshankkeiden määrässä Pohjois-Savo maakuntana on valtakunnan kärkisijoilla (tavoite: 25% EAKR-rahoituksen määrästä. Tuetut hankkeet kohdistuvat mm. kiertotalouden edistämiseen, uudenlaisten energiaratkaisujen etsimiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen, simulointiin ja digitalisaatioon ja materiaalitehokkuuteen. 22

23 Ohjelma-arvioinnin johtopäätöksiä Työ- ja elinkeinoministeriö teettää rakennerahasto-ohjelman vaikuttavuudesta ulkoisen arvioinnin (MDI, Spatia): Ohjelman toimeenpanoa ja hallintoa koskeva väliraportti on valmistunut. Arvioinnin kahdessa ensimmäisessä raportissa esitetään havaintoja ja tuloksia ohjelman tuloksellisuuteen liittyen (2. osa julkaistaan 6/2018) ja kolmannessa raportissa tarkastellaan ohjelman vaikuttavuutta. Lähde: Rakennerahastoarvioinnin 2. väliraportin luonnos: Rakennerahasto-ohjelman sisältöjen ja teemojen puitteissa vastataan hyvin aluetasolla pk-yritysten kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Kansainvälisten markkinoiden piristyminen erityisesti Aasian suunnalla näkyy myös ohjelman rahoituksessa; rahoitusta on käytetty onnistuneesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien lisäämiseen sekä kansainvälistymiseen. Ohjelman toimenpiteillä on onnistuttu kehittämään jo olemassa olevaa liiketoimintaa, mutta uuden liiketoiminnan luomisessa ollaan vielä kauimpana tavoitetasosta. Uusia yrityksiä ei ole onnistuttu perustamaan siinä määrin kuin on arvioitu. Myös uusien työpaikkojen osalta ohjelman tuloksellisuus on kaukana vuoden 2023 tavoitetasosta, mutta kuitenkin linjassa maksetun rahoituksen kanssa. 23

24 jatkuu Seurattavista mittareista erityisesti uudet työpaikat syntyvät usein viiveellä hankkeen jälkeen. Ohjelmavarojen sidottu määrä antaa kuitenkin olettaa, että uusien yritysten ja työpaikkojen osalta tilanne muuttuu ohjelman loppukaudella. On todennäköistä, että ohjelman ensimmäisiä vuosia myönteisempi talouskehitys luo suotuisan ilmapiirin pk-yritysten kasvun kehittymiselle. Yritystoiminnan kehittämishankkeilla ja suorilla investointituilla pystytään vastaamaan yksittäisen yrityksen kehittämistarpeisiin, kun taas yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeilla pystytään vastaamaan laajemmin alueen kehittämistarpeisiin ja ohjelman tavoitteisiin. Nämä kaikki hanketyypit tukevat ja täydentävät toisiaan. Paikallisesti merkittävät, pienimuotoiset liikenne- ja logistiikkayhteyksiä parantavat investoinnit muodostavat nopeasti konkretisoituvan tukimuodon pk-yrityksille. 24

25 jatkuu Suomen kansantalous kasvaa innovaatioiden kautta. Rakennerahastopolitiikalla on tässä maan kasvustrategiassa erityistehtävä, koska älykkään erikoistumisen toimenpiteiden avulla kehittämisresursseja voidaan suunnata myös muualle kuin pääkaupunkiseudulle ja muutamaan suurimpaan kaupunkiin. Se on luonut tasapainoa sekä pienten ja suurten kaupunkiseutujen keskuuteen. Älykkään erikoistumisen kärkialat (ja ns. avainteknologiat) lomittuvat luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Näillä aloilla t&k&itoiminta perustuu usein tutkimusinfrastruktuuriin, jonka ajanmukaisuus edellyttää mittavia laitehankintoja. Lisäämällä investoinneilla luotujen laboratorioiden ja kehittämisalustojen avoimuutta ja yhteiskäyttöä varmistetaan, että investoinneista koituu tutkimushyötyjen lisäksi myönteisiä vaikutuksia yritysten tuotekehitystoiminnan lisääntymisen kautta. 25

26 jatkuu Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävillä toimilla on vaikutettu työhyvinvoinnin parantumiseen eri työpaikoilla. Hankkeilla on vaikutuksia yritysten tuottavuuden lisääntymiseen sekä yritysten kasvuun. Tähän on päästy esimerkiksi edistämällä digitalisaatiota, työn organisoimista ja johtamista yrityksissä. Syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviin toimiin on saatu mukaan tavoitteiden mukaisesti moniammatillisten palveluiden kehittämisen kannalta tärkeitä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Toimien tuloksena on tapahtunut myönteistä muutosta osallistujien työ- ja toimintakyvyssä. Syrjäytymistä ehkäisevissä toimissa on tavoitteena erityisesti nuorten, ikääntyneiden ja maahanmuuttajien työllistymisedellytysten lisääntyminen. Lisäpanostusta tarvitaan sukupuolinäkökulman huomioimiselle. 26

27 jatkuu Arvioinnissa tehtyjen haastattelujen perusteella Tekesin uudenlaisten rahoitusmallien soveltaminen näyttäsi eriytyneen alueittain, vaikka periaatteessa Tekesin rakennerahastohankkeisiin sovelletaan yhtenäisiä kansallisen tason vaatimuksia. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on linjattu yksiselitteisesti, että Tekesin hankkeissa ei ole maakuntasarjaa, vaan hankkeiden on täytettävä kansallisen kilpailukykyisyyden vaatimukset. Tämän linjauksen seurauksena Pohjois-Savossa Tekesin hankkeiden määrä on vähentynyt. 27

28 21