Liikuntapaikkarakentaminen Oulussa Liikuntapaikkarakentamisen työryhmä Loppuraportti

Transkriptio

1 Liikuntapaikkarakentaminen Oulussa Liikuntapaikkarakentamisen työryhmä Loppuraportti 1

2 1 Johdanto Liikuntalaki ja liikunnan strategiset perusteet Oulun kaupunki aktiivisen elämäntavan mahdollistajana Liikuntapaikkarakentamisen suunta Valtio liikuntapaikkarakentamista ohjaavana tahona Liikuntapaikkarakentamisen avustusjärjestelmä Avustamista puoltavat kriteerit Yhteistyön merkitys rakentamishankkeissa korostuu Liikuntapaikkojen sijoittuminen Oulussa Nykyinen liikuntapalveluverkko Liikuntapalveluverkon perusteet Liikuntapaikkaluokittelu pääkeskuksista lähiliikuntapaikkoihin Liikuntapaikkojen kunnossapito- eli hoitoluokitukset Viimeisimmät investoinnit Kehittämisperiaatteita Hiihtourheilu Lähiliikuntapaikat Ulkokenttien käytön tehostamistoimenpiteet Riittävien liikuntatilojen rakentaminen kouluinvestointien yhteydessä Julkinen/yksityinen rakentaminen Lukuisista luonnonjäistä keskitettyihin alueellisiin tekojääratkaisuihin Raksilan liikuntapuistoalueen pitkäjänteinen kehittäminen OuluZone ampumarata ja moottoriurheilukeskus Vanhojen sisäliikuntapaikkojen korvaaminen uudella ratkaisulla Esitys liikuntapaikkarakentamisen kohteista vuosille Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukseen oikeuttavat yli euron erillisinvestoinnit Aluehallintoviraston avustukseen oikeuttavat enintään euron erillisinvestoinnit Muut erillisinvestoinnit Liikuntapalveluiden kunnossapito-ohjelman kautta toteutettavat kohteet ja muut uudisinvestointikohteet Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen perusparannusohjelmasta toteutettavat kohteet Lähteet Liitteet

3 1 Johdanto Liikuntapaikkarakentamisen 10-vuotissuunnitelman tarkoituksena on kartoittaa Oulun kaupungin liikuntapaikkojen uudisrakentamista sekä selvittää tulevia liikuntapaikkojen perusparannuskohteita vuosille Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä asetti työryhmän valmistelemaan suunnitelmaa. Työryhmän toimeksiannon kesto oli saakka. Suunnitelmaa valmistelevaan työryhmään kuuluivat liikuntajohtaja Niina Epäilys (pj.), suunnittelija Satu Kiipeli (siht.), ulkoliikuntapäällikkö Mika Puolitaival, liikuntalaitospäällikkö Matti Rautio, kiinteistömanageri Riikka Vesteri, yleiskaavasuunnittelija Jouni Mäkäräinen, aluerehtori Aarne Mäkelä ja liikuntakoordinaattori Tarja Kuusisto. Työryhmällä oli mahdollisuus käyttää myös asiantuntijoita. Liikuntapaikkarakentamisen työryhmän toimeksianto oli seuraava: Tehdä esitys 10-vuotissuunnitelmaksi liikuntapaikkarakentamisen kohteista mukaan lukien koulujen liikuntatilat. Suunnitelmassa tulee ilmetä kaupungin omat hankkeet, niiden sijainti kaupungissa, arvioitu toteutusaikataulu, investoinnin suuruusluokka sekä valtion tai muun ulkopuolisen tahon mahdolliset rahoitusosuudet. Investoinnit jaotellaan isoihin, yli euron hankkeisiin, joihin on mahdollista hakea valtionavustusta OKM:n kautta, sekä ns. pieniin hankkeisiin, joihin on mahdollista saada aluehallintoviraston kautta rakentamisavustusta. Kiinteistöjen peruskorjaustarpeiset kohteet huomioidaan myös suunnitelmassa siltä osin kuin ne ovat tiedossa Kuntien liikuntapalveluita ohjaa liikuntalaki (2015), jonka 5 :n mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkarakentamista Suomessa ohjaa valtion liikuntaneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä luotu ohjeistus, jossa on säädelty kunkin strategiakauden painotukset avustuskriteerien osalta. Nykyiset painotukset suosivat liikuntapaikkarakentamista, jotka muun muassa mahdollistavat laajojen käyttäjäryhmien liikuntaharrastamisen, kehittävät uusien lajien liikuntaolosuhteita monipuolistaen liikuntaolosuhteita ja/tai on suunniteltu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviksi ja energiatehokkaiksi. Avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 30 % kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa (mittavissa monta liikuntapaikkaa sisältävissä perusparannuskohteissa maksimiavustus on euroa). 2

4 Liikuntapaikkarakentamisen 10-vuotissuunnitelmaan sisältyvät kohteet on jaoteltu viiteen kategoriaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukseen oikeuttavat yli euron erillisinvestoinnit, aluehallintoviraston avustukseen oikeuttavat enintään euron erillisinvestoinnit, muut erillisinvestoinnit, liikuntapalveluiden kunnossapitoohjelman kautta toteutettavat kohteet sekä Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen perusparannusohjelmasta toteutettavat kohteet. Suunnitelmaan sisältyy niin uudisrakennuskohteita kuin perusparannus- ja peruskorjauskohteitakin. Suunnitelmaan sisältyvien kohteiden arvioitu kokonaiskustannus on noin miljoonaa euroa eli keskimäärin 3-4 miljoonaa euroa per vuosi. Kustannusarvio tukee valtion liikuntaneuvoston tekemiä laskelmia, jonka mukaan liikuntapalveluiden nykytason toiminnallisuuden ja turvallisuuden turvaaminen vaatii valtakunnallisesti vuositasolla noin 380 miljoonan euroa perusparannuksiin. Oulun väestömäärä oli vuoden 2014 lopussa asukasta. Väestöennusteiden mukaan oululaisten määrä kasvaa vuoteen 2025 noin uudella asukkaalla. Oulun lisääntyvä väestö kasvattaa liikuntapalveluiden kysyntää tulevaisuudessa. Siksi onkin tärkeää investoida tulevaisuudessa mahdollisimman monikäyttöisiin ja laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin liikuntapaikkoihin. Myös tarve yksityisen sektorin panostukseen liikuntapaikkojen rakentamisessa tulee jatkossa kasvamaan. Lisäksi suunnitteluvaiheessa ja palvelujen tuottamisessa tulee yhä enemmän korostumaan eri toimijoiden, niin kunnan eri palvelualueiden, kuntien, järjestöjen kuin yksityissektorinkin, välinen yhteistyö. Myös käyttäjien osallistaminen ja kuuleminen suunnittelutyössä tulee olemaan tärkeä osa prosessia. 3

5 2 Liikuntalaki ja liikunnan strategiset perusteet Liikuntapaikkojen ja palveluiden järjestäminen perustuvat liikuntalakiin sekä Oulun kaupunkistrategiaan. Liikuntalain (390/2015) tavoitteena on edistää 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Liikuntalain 5 :n mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein. 4

6 2.1 Oulun kaupunki aktiivisen elämäntavan mahdollistajana Oulun kaupunkistrategian yhtenä strategisena painopistevalintana on, että asukkaat osallistuvat, liikkuvat ja edistävät kestävää elämäntapaa. Asukkaiden osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä sekä vastuuta itsestään ja läheisistään. Kaupunkilaisten tulee kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Liikunnalla on tässä iso merkitys. Kestävän elämäntavan edistäminen on tapa toimia kestävien arvojen mukaisesti. Palvelujen saatavuutta, käytön helppoutta ja kestävää kehitystä edistetään mm. sähköisiä palveluja ja ITC-ratkaisuja hyödyntäen. Liikuntapalveluiden ydintehtävänä on liikuntapalveluiden järjestäminen, jonka pohjalta rakentuvat liikuntatoimen ydinpalvelut; liikunnan ohjauspalvelut, sisäliikuntapalvelut ja ulkoliikuntapalvelut. Ydinpalvelujen järjestämisen laajuuteen ja palvelutarve-ennusteeseen vaikuttavat lähinnä kolme keskeistä muuttujaa, joita ovat väestömäärän kehitys, alueellinen laajentuminen (mm. kaupungin laajentuminen ja uudet asuinalueet) sekä liikuntakulttuurin kentässä tapahtuvat muutokset (mm. lajikirjon muuttuminen, uudet lajit, harrastajamäärien ja kilpailutason muutokset). Tasa-arvolain mukaisesti viranomaisten tulee edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti koskien myös palvelujen saatavuutta ja tarjontaa. Toteutuessaan tavoitteet vaikuttavat myönteisesti tuotettujen palvelujen tasaarvoiseen jakautumiseen ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin lisääntymiseen. Tasa-arvon edistäminen on oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaista toimintaa ja Oulussa tähän pyritään strategisilla linjauksilla ja niistä johdetuilla toimenpiteillä, jotka edistävät tasa- ja moniarvoisemman liikuntakulttuurin toteutumista. Tähän liittyy olennaisena sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta myös eri-ikäisten välinen tasa-arvo huomioiden niin lasten kuin ikääntyneidenkin tarpeet, alueellinen tasa-arvo, eri liikuntalajien laaja kirjo ja eri liikuntamuotojen harrastamisen mahdollistaminen sekä tasa-arvon edistäminen myös taloudellisesta näkökulmasta mm. taksapolitiikan kautta. Liikunnan edistäminen on osa kuntalaisten laajempaa terveyden edistämistä. Säännöllinen liikunta on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys kaikissa elämänvaiheissa. Tavoitteena on edistää terveysliikuntaa, hyvinvointiaktiivisuutta ja terveyserojen kaventumista liikunnan avulla siten, että liikuntapalvelut ovat laaja-alaisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta kuntalaisten käytettävissä iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, taidoista tai liikunta-aktiivisuudesta riippumatta. Liikunnalla tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, ylläpidetään työ- ja toimintakykyä, lisätään ikäihmisten omatoimisuutta ja elämänhalua sekä vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Edistämällä liikunnallista elämäntapaa ja tukemalla hyvinvointiaktiivisuuden kasvua voidaan vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä kaikissa elämänvaiheissa. Myös runsas lajitarjonta sekä eri lajien tasokkaat liikuntapaikat ja menetys vahvistavat Oulun imagoa liikunta- ja urheilukaupunkina. Arkiliikunnan edistämisellä ja liikuntaan mahdollistavan yhdyskuntasuunnittelun avulla voidaan edistää aktiivisen elämäntavan toteuttamista lähellä omaa elinympäristöä. Yhteistyö ja kumppanuus eri toimijoiden kanssa ja erilaisten kansalaistoimijoiden, kuten liikunta- ja urheiluseurojen, eläkeläisjärjestöjen, vammais- ja kansanterveysjärjestöjen merkitys liikunnan edistäjinä ja palveluntarjoajina on keskeinen. 5

7 Liikuntapaikat ja -palvelut on kunnallinen palvelu, jonka rakenteet ja sisällöt muuttuvat. Liikuntakulttuuri on laajentunut urheilusta kuntoilun kautta terveys- ja arkiliikuntaan. Liikunnalla on todettu saavutettavan yksilötason terveyttä edistävien vaikutusten lisäksi merkittäviä kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Liikunnalla on mm. keskeinen rooli yhä kasvavien väestöryhmien välisten terveyserojen kaventajana. Liikunnan avulla vaikutetaan myönteisesti suvaitsevaisuuden lisääntymiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentumiseen. Keskeisenä tavoitteena on, että kaikilla on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus liikunnalliseen ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan sekä elämysten ja yhteisöllisyyden kokemiseen liikunnan avulla. Liikuntakulttuurin alueella liikuntakäyttäytymisessä, elämäntavoissa ja lajitarjonnassa tapahtuvat muutokset luovat kasvavia haasteita liikuntapalveluille. Liikuntapaikoissa painopiste suuntautuu perus- ja lähiliikuntapaikkoihin sekä monikäyttöisiin liikuntatiloihin. Yhdyskuntarakennetta ja arkiympäristöä tulee kehittää liikkumista suosivaksi. Vapaaajalle asetettavat toiveet ja odotukset kasvavat edelleen, jolloin asiakkaiden laatutietoisuus ja odotusarvot liikunnan palvelutarjontaa kohtaan lisääntyvät. Uusien, innovatiivisten toimintamallien rakentaminen, aktiivinen yhteistyö sekä kumppanuuden ja verkostoitumisen kasvattaminen eri liikunta-alan toimijoiden kanssa ovat edellytyksiä palvelujen saatavuuden ja laadukkuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Eri hallinnonalojen ja toimijoiden merkitys liikunnan edistämisessä korostuu erityisesti elämänkulun alku- ja loppuvaiheissa. Polarisoituminen liikuntakäyttäytymisessä näkyy selvimmin lasten ja nuorten kohdalla. Liikunnan edistäminen neuvolatoiminnassa, varhaiskasvatuksessa sekä koulu-, oppilaitos- ja korkeakouluympäristöissä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Ikääntyvän ja erityistoimia vaativien väestöryhmien (liikuntaesteiset, pitkäaikaissairaat, maahanmuuttajat, työttömät jne.) kasvu luovat tarpeita suunnata liikuntapalveluja ja -tiloja ko. väestöryhmille. Tavoitteena on luoda edellytykset ja puitteet, joissa yksittäiset liikkujat, urheiluseurat ja muut liikuntaa järjestävät tahot järjestävät toimintaa ja edistävät liikkumista vastuullisesti. Liikunnan kustannustehokas vaikuttavuus paranee parhaiten kansalaisten omaa aktiivisuutta lisäämällä. Liikunnallisuuden lisäämisessä tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista liikunnan edistämiseen sekä yhteistyön tehostamista. Kattavalla ja monipuolisella liikuntapalveluverkolla vaikutetaan positiivisesti alueen vetovoimaisuuteen sekä käyttäjien hyvinvointiin ja terveyteen. 6

8 3 Liikuntapaikkarakentamisen suunta Suomen liikuntapaikkaverkosto on sangen laaja. Suomessa on LIPAS-tietojärjestelmän mukaan noin liikuntapaikkaa. Valtio on avustanut liikuntapaikkojen rakentamista 1930-luvulta lähtien ja valtionavustuksen merkitys rakennushankkeiden käynnistymisessä on yleisesti ottaen ollut suuri. Eri vuosikymmenten liikuntapaikkarakentamisesta on tunnistettavissa tiettyjä päätrendejä seuraavasti: Urheilukentät 1930-luvulta alkaen Uimahallit 1960-luvulta lähtien Sisäliikuntatilat, kuten liikuntahallit 1980-luvulla Jäähallirakentaminen 1980-luvulta lähtien Lähiliikuntapaikat ja laajempi olosuhdepolitiikka 2000-luvulla Liikuntapaikkojen rakentaminen kiihtyi erityisesti 1960-luvulla, jolloin väestön vapaa-ajan määrä lisääntyi ja liikunnan harrastusmuodot laajenivat yhä enemmän sisätiloihin. Myös rakentamisen tekniset vaatimukset kasvoivat uima- ja jäähallirakentamisen myötä. Liikuntapaikkojen määrällinen kasvu on ollut suhteellisen hidasta 1990-luvulta lähtien lukuun ottamatta jäähallien rakentamista, joita on rakennettu runsaasti. Lisäksi lähiliikuntapaikkoja on rakennettu paljon 2000-luvulla tietoisen politiikan seurauksena. (Valtion liikuntaneuvosto 2014, 9) Kaikkien liikuntapaikkojen jälleenrakennusarvoksi on arvioitu noin 14,5 miljardia euroa. Noin 75 % liikuntapaikoista on julkisen sektorin omistuksessa ja 25 % yksityisen sektorin omistuksessa. Valtio on tukenut 1980-luvulta lähtien noin 5000 liikuntapaikkarakentamisen hanketta. (Valtion liikuntaneuvosto 2014, 9) Oulussa liikuntapaikkarakentaminen on mukaillut valtakunnallisia trendejä. Tosin Oulu on ollut usean liikuntapaikan rakentamisessa myös edelläkävijä. Raatin uimahalli rakennettiin vuonna 1952, Urheilutalo (entinen Pyrintö) vuonna 1962 ja Raksilan uimahalli vuonna 1974 samoin kuin Raksilan jäähalli ja Haukiputaan Jatuli ja 1990-luvulla valmistuivat muun muassa Ouluhalli (vuonna 1987) ja Linnanmaan liikuntahalli (vuonna 1992). Tällä vuosituhannella on avattu mm. Linnanmaan jäähalli vuonna 2000 ja Heinäpään jalkapallohalli Raatin uimahallin peruskorjaus valmistui vuonna Kuntien väliset erot liikuntaolosuhteissa ovat erittäin suuria. Erityisesti pienissä, väestörakenteeltaan ikääntyvissä kunnissa voi olla vaikeuksia ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja. Liikuntapaikan rakentamiseen vaaditun omavastuuosuuden puuttuessa useissa kunnissa ei pystytä rakentamaan uusia liikuntapaikkoja, joten kuntalaisten liikunnan harrastaminen on pitkälti jo rakennettujen liikuntapaikkojen varassa. Alueilla, joissa on vähän rakennettuja liikuntapaikkoja ja niukasti organisoitua liikuntatoimintaa, asukkaiden aktiivisuus on suurimmilta osin omatoimisen 7

9 liikkumisen varassa. Kuntalaisilta saatu negatiivinen palaute koskee valtion liikuntaneuvoston kyselyn mukaan tyypillisimmin käyttövuoropolitiikkaa, seuroihin kuulumattomien mahdollisuuksia liikkua sisätiloissa, välineiden niukkuutta ja huonokuntoisuutta sekä liikuntapaikkojen esteettömyyttä. (Valtion liikuntaneuvosto 2014, 23) 3.1 Valtio liikuntapaikkarakentamista ohjaavana tahona Yhteiskunnan tulokulmasta väestön vähäinen liikunta on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Liikuntapaikkarakentamisen tukipolitiikalta odotetaan jatkossa enenevässä määrin reagointia väestön liikuntakäyttäytymisen muutoksiin ja tarpeisiin. Liikuntapaikkojen laatua tulee kehittää systemaattisesti niin, että rakentamisen yleiset laatuvaatimukset täyttyvät ja että rakentamisessa huomioidaan mm. esteettömyyden ja energiatehokkuuden vaateet. Valtionavustuspolitiikalla tulee ohjata ja kannustaa kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Valtion liikuntaneuvosto 2014, 7 Suomessa liikuntapaikkarakentamista ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriö, joka jakaa liikuntapaikkojen rakentamiseen avustuksia noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Ohjauspolitiikkaan vaikuttaa vahvasti myös valtion liikuntaneuvosto, jonka tehtävänä on käsitellä laajakantoisesti ja periaatteellisesti tärkeitä liikuntaa koskevia kysymyksiä sekä antaa lausunto muun muassa liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettavista avustuksista. Valtion liikuntaneuvosto on toimikausittain valmistellut liikuntapaikkarakentamista ohjaavan asiakirjan Liikuntapaikkarakentamisen suunta yhteistyössä omien jaostojen, erityisesti rakentamisjaoston, ja opetusministeriön liikuntayksikön kesken. (Valtion liikuntaneuvosto 2014, 7) 3.2 Liikuntapaikkarakentamisen avustusjärjestelmä Liikuntapaikan rakentamisen valtionapu voi kattaa resurssipainotusten mukaisesti enintään 30 prosenttia hankkeen arvonlisäverottomasta kustannusarviosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin euroa. Uimahallien avustus voi olla riippuen hankkeen allastilaohjelman monipuolisuudesta. Lähiliikuntapaikkojen osalta avustus voi olla prosenttia hankkeen kustannusarviosta. Hankkeissa, jotka toteutetaan eri toimijoiden (kuntia, hallintokuntia, järjestöjä, yksityinen sektori) merkittävällä yhteisrahoituksella, voi avustus kattaa 30 % kokonaiskustannuksista, ei kuitenkaan enempää kuin euroa. Myös hankkeissa, joissa toteutetaan tai peruskorjataan useampi toiminnallisesti merkittävä liikuntapaikka samanaikaisesti, voi avustuksen määrä kattaa 30 % hankkeen kokonaiskustannusarviosta, ei kuitenkaan enempää kuin euroa. (Valtion liikuntaneuvosto 2014, 2) 8

10 Aluehallintovirasto päättää niiden hankkeiden avustuksista, joiden kustannusarvio on enintään euroa. Kustannuksiltaan euroa ylittävien hankkeiden avustuspäätökset tekee opetus- ja kulttuuriministeriö Avustamista puoltavat kriteerit Kuluvan strategiakauden liikuntapaikkarakentamisen avustusta puoltavat kriteerit ovat seuraavat: Hanke palvelee laajojen käyttäjäryhmien tarpeita Laajoja käyttäjäryhmiä palvelevilla liikuntapaikoilla on lukumääräisesti paljon käyttäjiä tai käyntikertoja. Liikuntapaikkaa käyttävien osuus palvelualueen väestöstä on merkittävä. Liikunnalliset palvelut ovat monipuolisia: Liikuntapaikka soveltuu monen eri liikuntamuodon käyttöön ja liikuntapaikalla on käyttäjiä aamusta iltaan niin arkisin kuin viikonloppuisin. Liikuntapaikka soveltuu ohjatun liikunnan lisäksi myös omaehtoiseen liikuntaan. Kunta tai sen määräämisvallassa oleva yhteisö on ensisijainen avustuksen saaja Kunta on julkisen hallinnon tehtävämäärittelyn mukaan ensisijainen avustuksen saaja, koska viime kädessä kunta hallinnoi liikuntapaikkatarjonnan kokonaisuutta. Kunnan omistuksessa liikuntapaikan käyttömaksut määräytyvät julkisen hallinnoin toimesta, mikä lisää liikuntapaikkojen yhdenvertaista saavutettavuutta. Avustusta voidaan harkinnan mukaan myöntää muille yhteisöille. Lisäksi huomioidaan se miten hanke täydentää liikunnan palvelutarjonnan kokonaisuutta. Hanke on suunniteltu yleisiä rakentamisen laatuperiaatteita korostaen Tavoitteena on edistää käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön rakentamista. Lisäksi liikuntapaikkarakentamisella halutaan edistää sosiaalisesti toimivia ja esteettisesti tasapainoisia ympäristöjä. Teknisten vaatimusten osalta halutaan tukea hankkeita, joissa on otettu huomioon elinkaariominaisuuksiltaan kestävät ja taloudelliset ratkaisut. Lisäksi painotetaan energiataloutta ja esteettömyyttä innovatiivisesti kehittäviä hankkeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa hankesuunnitelmaa ja muita asiakirjoja koskevia määräyksiä hankkeen toiminnallisuuden, teknisen laadun, energiatehokkuuden ja turvallisuuden arvioimiseksi. Hankkeella vastataan muuttuviin ja kehittyviin olosuhdetarpeisiin ja sen tarve on selkeästi osoitettu Hankkeelta edellytetään kuvaus ja tarveanalyysi hankkeen vaikutuspiirissä olevan väestön liikuntakäyttäytymisestä ja/tai sen tuomasta lisäarvosta huippu-urheilun kehittämiseen. Tarveanalyysillä halutaan vahvistaa erityisesti uusien lajien olosuhteiden kehittymistä sekä monipuolisten liikuntaolosuhteiden rakentamista vastaamaan eri ikäryhmien tarpeita. Tarveperustelussa tulee kuulla hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien eri-ikäisten liikuntataustaustaisten kuntalaisten mielipiteitä. Lisäksi perusteluissa on olennaista kuvata liikuntapaikan vaikutusaluetta, kysyntää tai tilan monikäyttöisyyttä tunnusluvuin. Hanke on perusparannus- tai peruskorjauskohde VTT:n mukaan olemassa olevien liikuntapaikkojen peruskorjaukseen tulisi käyttää 380 miljoonaa euroa vuodessa, jotta liikuntapaikat ovat jatkossakin toimivia, turvallisia ja esteettömiä. Olennaisinta on analysoida 9

11 onko peruskorjaus- tai parannus taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta järkevää vai onko viisaampaa investoida kokonaan uuteen liikuntapaikkaan laatuvaatimukset huomioiden. Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan, hallintokunnan tai muiden toimijoiden kanssa Merkittävä osa väestön liikuntakäyttäytymiseen tehtävistä ratkaisuista tehdään liikuntatoimen ulkopuolella. Opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristötoimet ovat kaikki merkittäviä kuntalaisten elinympäristöön vaikuttavia toimijoita. Kuntalaisia koskevat päätökset tulisi tehdä yhteistyössä useamman hallintokunnan kanssa, jotta vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri ja liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat esteet saataisiin minimoitua. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen sisä- ja ulkotilat ovat olennaisia lasten ja nuorten liikkumisen paikkoja. Suurissa erityishankkeissa, kuten uima- ja jäähallien rakentamisessa, tulisi tehdä yhteistyötä useamman kunnan kesken. Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippu-urheilussa Tavoitteena on luoda edellytykset kansalaisten aktiiviselle ja säännölliselle liikuntaharrastamiselle yhdenvertaisuus ja tasa-arvonäkökulmat huomioiden. Tasa-arvonäkökulmassa huomioidaan alueellisuus, sukupuoli, ikä, varallisuus sekä liikuntaesteisyys. Liikuntapaikkarakentamisen avustuksilla halutaan ohjata liikuntatoimijoita tasa-arvoa edistävään suuntaan tukemalla eritoten tyttöjen ja naisten suosimia lajeja, kuten ratsastuksen, ringeten, taitoluistelun sekä voimistelun olosuhteita. Lähde: Valtion liikuntaneuvosto 2014, Yhteistyön merkitys rakentamishankkeissa korostuu Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen on ollut erityisenä painopisteenä 2000-luvulla. Selvityksien mukaan lähiliikuntapaikoissa nähdään paljon kehittämiseen varaa. Päiväkodeille, alakouluille, yläkouluille kuin taloyhtiöillekin suunnattujen kyselyjen perusteella erityisesti pihaolosuhteet vaativat panostusta, jotta ympäristöstä saadaan liikkumiseen aktivoiva ja kannustava paikka. Julkishallinnossa esimerkiksi koulupihojen kehittäminen on haastavaa eritoten taloudellisesti haastavina aikoina, koska perusopetuksen toiminnassa piha-alueet saattavat jäädä toissijaiseksi koulun kokonaistoiminnassa, vaikka liikkumispaikkana koulupiha palvelisi alueen lasten aktiivisuutta myös koulupäivien ulkopuolella. Myös kevyenliikenteenverkoston kehittäminen vaatii laajaa yhteistyötä. Kestävää kehitystä ja arkiliikuntaan kannustavissa tukevissa kunnissa kevyenliikenteenverkosto otetaan tasapuolisesti huomioon autoteiden kanssa. Liikuntapaikkojen rakentaminen itsessään ei välttämättä lisää kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta. Vaikka liikkumiseen aktivoiva ja mahdollistavan ympäristön rakentaminen on elinehto, tarvitaan sen lisäksi myös poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta rakennettuja liikuntaympäristöjä hyödyntää mahdollisimman monenlaiset kuntalaiset. Erityisesti passiivisten kuntalaisten motivoiminen tarvitsee usein sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tukea ja neuvontaa. Liikuntaneuvonnalla on saatu hyviä kokemuksia kuntalaisten motivoinnista liikuntaan. Myös lasten ja nuorten toimintaa päiväkodeissa ja kouluissa tulee kehittää mahdollisimman toiminnalliseksi, jotta arkipäivistä muodostuu mahdollisimman aktiivisia. 10

12 3.4 Liikuntapaikkojen sijoittuminen Oulussa Liikuntapaikkojen sijoittumista ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen avulla. Oulussa liikuntapalveluille on varattu kattavasti alueita koko kaupungin alueelta. Oulun keskustan lähialueiden merkittävimmät liikuntapalveluiden aluevaraukset sijaitsevat Raksilassa, Raatissa ja Heinäpäässä. Oulun suurimmat vielä rakentamattomat liikuntapalveluiden aluevaraukset sijoittuvat Linnanmaalle, Hiukkavaaraan ja Iinattiin. Myös Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kaavoissa on varauduttu liikuntapaikkarakentamiseen ja liikuntapalveluiden kehittämiseen. Rakennettujen alueiden lisäksi viher- ja virkistysalueet reitteineen muodostavat tärkeän osan kuntalaisten liikuntapalveluita. Ulkoilureitit sijoittuvat keskeisellä kaupunkialueella kaavoissa osoitetuille pääviherkäytäville ja kaupunkirakennetta ympäröivällä viherkehälle. Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksen mukaan Oulun yhdyskuntarakenne tulee eheytymään ja täydennysrakentamisen osuus uudisasuntotuotannossa korostuu. Näin yhä suurempi osa oululaisista asuu tulevaisuudessa myös nykyisten liikuntapalveluiden läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen parantaa lihasvoimin tapahtuvan arkiliikunnan edellytyksiä eri elämänvaiheissa. Oulussa liikunnalle suotuisaa elinympäristöä on luotu pitkäjänteisesti mm. pyörätieverkostoa kehittämällä ja ylläpitämällä liikuntakaavoituksen periaatteiden mukaisesti. Liitteissä 1a, 1b, 1c ja 1d on esitetty Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksessa sekä Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon voimassa olevissa yleiskaavoissa palvelurakentamiselle sekä ulkoiluun ja virkistykseen osoitetut aluevaraukset. 11

13 4 Nykyinen liikuntapalveluverkko 4.1 Liikuntapalveluverkon perusteet Oulun kaupungin liikuntapalvelujen liikuntapalveluverkko ja laatuluokitus pohjautuvat Liikuntapalveluverkkosuunnitelmaan (KH ), Liikuntapalveluverkkosuunnitelman kehittämistyöryhmän loppuraporttiin (KH ), Liikuntapalveluverkkoselvitykseen ( ), Seudulliseen liikuntapalveluverkkosuunnitelmaan (KH ), Ulkoliikuntapaikkojen laatu- ja hoitoluokitukseen (KH ), kuntosalien laatuluokitukseen (Liikltk , sikultk ) ja sisäliikuntapaikkojen laatuluokitukseen. Lisäksi ohjaavina asiakirjoina toimivat mm. Oulun kaupunkistrategia, palvelumalli 2020-asiakirja, palvelujen järjestämisohjelman mukaiset linjaukset sekä terveysliikunnan vaikutusten arvioinnin suunnitelma. Samoin vuosittain vahvistettavat talousarviot ja -suunnitelmat ohjaavat resurssien kohdentamista liikuntapaikkainvestointeihin ja liikuntapaikkojen peruskorjauksiin. Liikuntapalveluverkkosuunnitelman lähtökohtina ovat alueen liikuntapalveluiden nykytila, seudun väestömäärä ja ikärakenne, väestöennusteet sekä liikuntakulttuurin lajikirjo ja eri lajien harrastajamäärät ja tasot. Väestötarkastelussa on huomioitava myös ikärakenne, koska alle kouluikäisten, varhaisnuorten, teinien, aikuisten ja senioreiden liikuntatarpeet, liikuntatottumukset sekä käyttömahdollisuudet eroavat osittain toisistaan. Liikuntapalvelujen käytössä on lisäksi huomioitava, että niiden käyttäjät eivät noudata kuntarajoja, vaan ne ovat tasapuolisesti kaikkien käytössä. Palveluiden saavutettavuus on liikuntapalveluiden käytön kannalta olennaista, mihin vaikuttavat ennen kaikkea liikenneyhteydet, niin autoilu-, joukkoliikenne-, pyöräily- kuin kävelymahdollisuudet. Asukaslähtöisesti tarkasteltuna liikuntapalveluverkon tulisi muodostua sellaiseksi, että se kannustaa liikunnan harrastamiseen, luo mahdollisuudet organisoidulle liikuntatoiminnalle sen järjestäjätahosta riippumatta ja on asukkaalle helposti saavutettavissa. Ulkoilureittien osalta saavutettavuuden lisäksi tärkeä ominaisuus on reitistöjen jatkuvuus. Liikuntapaikkojen pelkkä määrällinen tarkastelu ei ole useinkaan riittävä, sillä se ei kuvaa liikuntapalveluiden laatua eikä käytettävyyttä. Liikunnan eri lajit tarvitsevat hyvin spesifejäkin olosuhteita, jolloin monikäyttöiset liikuntapaikat eivät täytä niiden tarvitsemia vaatimuksia. Seuduilla, joissa yhdyskuntarakenne muodostuu taajama-alueiden lisäksi myös kylistä ja haja-asutusalueista, liikuntapaikkoja on enemmän, jotta ne olisivat hyvin saavutettavissa. Pelkässä lukumäärätarkastelussa ei kiinnitetä riittävästi huomiota myöskään liikuntapaikkojen kokoon, laatuun, soveltuvuuteen eri lajeille eikä niiden käyttöasteeseen. 12

14 Liikuntapalveluiden tuottamistavat ovat monipuolistuneet viimeisten vuosien aikana. Liikuntamuotojen lisääntyminen, kilpaurheilun ammattimaistuminen ja markkinahakuisuus sekä seurojen erikoistuminen ovat lisänneet liikuntatoimijoiden määrää. Liikunnan lajikirjon kasvaminen ja yhdistystoiminnan monipuolistuminen asettavat haasteensa myös kuntien liikuntapalveluiden ja -paikkojen kehittämiselle ja tarpeisiin vastaamiselle. Julkisen sektorin ja yhdistysten lisäksi liikuntapalveluiden tuottamisesta vastaavat yhä enemmän myös yksityiset yritykset. Erityisesti yksityiset kuntokeskukset ja palloiluhallit täydentävät nykyisin muuta liikuntatarjontaa. Yksityiset tahot vastaavat myös liikuntapaikkojen ylläpidosta kuntien kanssa tehtyjen sopimuksien kautta. Liikuntapaikkojen ja -palveluiden järjestämiskustannuksista suurimman osan vievät tilavuokrat sekä hoito- ja kunnossapitokulut. 4.2 Liikuntapaikkaluokittelu pääkeskuksista lähiliikuntapaikkoihin Liikuntapalveluverkkosuunnitelman mukaan liikuntapaikat jakaantuvat pääkeskus-, aluekeskus-, paikalliskeskus- ja lähiliikuntapaikkatasoisiksi liikuntapaikoiksi, mikä noudattelee yleistä kaupunkikonsernissa käytössä olevaa palveluluokitusta. Lähiliikuntapaikka palvelee yli asukasta ja sisältää pallokentän, liikuntasalin koululla tai päiväkodilla sekä kuntoradan tai yhteyden kuntoreitteihin. Paikalliskeskus palvelee yli asukasta ja sisältää edellisten lisäksi monipuolisemmat liikuntapaikat ja -tilat kuten esim. keinonurmikentän tai urheilukeskuksen. Aluekeskus palvelee asukasta 5-10 kilometrin säteellä ja sisältää edellisten lisäksi urheilu- ja liikuntapaikat koko alueen vaatimustasolla. Näihin kuuluvat mm. erilaiset liikuntalaitokset kuten jää-, uima- ja liikuntahallit. Pääkeskustasoiset palvelut kohdistuvat laajalle asukaspohjalle, palvelevat jopa koko Pohjois-Suomea. Ne sisältävät joko erityisen laadukkaat liikuntapaikat kilpailukäyttöä varten ja/tai hyvin voimakkaasti erityisolosuhteita vaativat liikuntapaikat (esim. moottoriurheilu). Palveluiden luokittelun perustaksi on osoitettu ohjeellisia väestömääriä, mutta yksittäisten palveluiden luokittelussa tulee ottaa huomioon myös liikuntapaikan sijainti ja taso suhteessa palveluverkon kokonaisuuteen. Lähiliikuntapalveluilla tarkoitetaan asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia liikuntapaikkoja ja -palveluita. Tähän voidaan lukea myös lähellä työ- tai opiskelupaikkaa sijaitsevat liikuntapalvelut. Lähiliikuntapalveluille ei ole tiukasti säädeltyjä valtakunnallisia normeja (esim. asukasmääristä tai sisällöistä). Liikuntapalveluverkkosuunnitelmassa lähiliikuntapaikka palvelee yli asukasta. Ne ovat laajoille käyttäjäryhmille suunnattuja, monikäyttöisiä, hyvin saavutettavia ja mahdollisimman vapaasti käytettäviä. 13

15 Lähiliikuntapalvelu on lähellä asutusta sijaitseva pääosin vapaasti käytettävissä oleva liikuntapaikka. Lähiliikuntapaikka voi olla esimerkiksi: Korttelileikkipaikka Kuntorata, hiihtolatu tai yhteys kuntoreittiin Pallo- ja luistelukenttä Koulujen ja päiväkotien pihat ja liikuntatilat Paikalliskeskuspalveluiksi katsotaan yhdestä tai useasta liikuntapaikasta tai -palvelusta muodostavat liikuntapalvelut. Ne sisältävät lähiliikuntapaikkojen ohella monipuolisemmat liikuntapaikat ja -tilat kuten esim. kaukalon, keinonurmikentän, uimarannan tai keskitetyn urheilukeskuksen. Sen lähivaikutusalueella on yli asukasta. Käytännössä paikallispalvelut ovat Oulussa suuralueen ja muissa kunnissa kunnan väestöä palvelevia liikunta- ja urheilukeskuksia. Mikäli asuinalueelta tai kuntakeskuksesta on pitkät etäisyydet muihin keskuksiin, ovat paikallispalvelut perusteltuja myös alhaisemmalla vaikutusalueen väestömäärällä (esimerkiksi Ylikiiminki). Paikalliskeskuspalvelu: Suuralueen tai kunnan väestöä palveleva useasta liikuntapaikasta ja -palveluista muodostuva liikuntapaikkojen keskittymä, joka mahdollistaa liikunnan harrastamisen sekä ohjatusti että omatoimisesti. Paikallispalvelu voi olla esimerkiksi: Palloilu- ja luistelukentistä muodostuva ulkoliikuntakeskus Monipuolisia sisäliikuntatiloja (esim. palloilusali, kuntosali) sisältävä liikuntakeskus Uimaranta tai venevalkama Kaupunginosaleikkipuistot Ulkokuntoilulaitteita Aluekeskus palvelee asukasta 5-10 kilometrin säteellä ja sisältää edellisten lisäksi urheilu- ja liikuntapaikat koko alueen vaatimustasolla (esim. erilaiset liikuntalaitokset kuten jää-, uima- ja liikuntahallit). Aluekeskukset ovat monipuolisia eri liikuntapaikoista muodostuvia keskuksia tai keskittymiä, jotka palvelevat useampaa suuraluetta tai seudun laajempaa osa-aluetta. Ne voivat olla myös laji- tai lajiryhmäkohtaisia keskuksia, jotka ovat keskeisiä lajin harrastus- ja kilpailutoiminnalle. Niiden yhteyteen voi sijoittua myös yksityisiä palveluja ja yritystoimintaa. 14

16 Aluekeskuspalvelu: Useamman suuralueen tai kunnan väestöä palveleva seudullinen ja monipuolinen liikuntakeskus, joka mahdollistaa liikunnan harrastamisen ohjatusti ja omatoimisesti sekä osittain myös kilpailutoimintana. Aluekeskuspalvelu voi olla esimerkiksi: Monipuolinen sisä- tai ulkoliikuntakeskus, jossa on erilaisia liikuntapaikkoja ja -palveluja Kansallisen tason kilpailutoiminnan mahdollistava liikuntakeskus, jossa on myös pieniä katsomorakenteita (esim. hyvätasoinen yleisurheilukenttä tai liikuntahalli) Uimahalli Laadukkaat jääurheilumahdollisuudet (jäähalli, tekojääkenttä) Ulkoilureittikeskukset (esim. hiihtomajat) Ulkoilupuistot, keskusleikkipuistot Pääkeskustasoiset liikuntapalvelut kohdistuvat laajalle asukaspohjalle palvellen jopa koko Pohjois-Suomea. Ne sisältävät joko erityisen laadukkaat liikuntapaikat kilpailukäyttöä varten ja/tai hyvin monipuolisesti erityisolosuhteita ja -rakenteita vaativat liikuntapaikkaolosuhteet (esim. eläin- tai moottoriurheilu). Pääkeskukset voivat toimia myös merkittävinä liikunta-alan osaamiskeskittyminä, joihin voi sijoittua liikuntapalveluiden lisäksi liikunta-alan hallinto-, koulutus- ja yritystoimintaa. Pääkeskuspalvelu: Seudullisia erityisolosuhteita tai -rakenteita vaativien liikuntapaikkojen keskuksia, jotka mahdollistavat sekä liikunnan monipuolisen harrastamisen että liikuntatapahtumien ja kilpailujen järjestämisen. Keskukset toimivat liikunta-alan merkittävinä osaamiskeskittyminä. Pääkeskuksia voivat olla esimerkiksi: Erityisrakenteita tai olosuhteita vaativien liikuntapaikkojen keskittymiä Suuret kansalliset ja kansainväliset kilpailutapahtumat mahdollistavat liikuntapaikat, joissa on mahdollistaa järjestää yleisötapahtumia ja kilpailuja 4.3 Liikuntapaikkojen kunnossapito- eli hoitoluokitukset Oulussa on kaiken kaikkiaan noin 450 liikuntapalveluiden hallinnoimaa liikuntapaikkaa (taulukko 1), jotka on kaikki luokiteltu tiettyyn kunnossapito- eli hoitoluokkaan. Liikuntapaikkojen hoitoluokitus perustuu liikuntapalveluverkkosuunnitelmaan sekä laatuluokitukseen. Liikuntapaikkojen laatuluokitus muodostuu 13 kriteeristä (Liite 2), jotka perustuvat asiakastarpeisiin, liikuntapaikkojen sijaintiin, niiden yleiseen tekniseen tasoon ja yleisiin mahdollisuuksiin ja laatuvaatimuksiin. Asiakastarpeissa huomioidaan mm. asukasmäärät, ikäluokat, 15

17 käyttäjämäärät, kilpa- vai kuntokäyttö, asiakastyytyväisyys, terveysvaikutukset. Sijainnin kriteerejä ovat mm. saavutettavuus, kulkuyhteydet, luonnonarvot, estetiikka, maastolliset ja varustukselliset olosuhteet. Paikan tasoon ja laatuun liittyviä kriteerejä ovat mm. aukioloajat, vuoronvaraus, paikan erityisominaisuudet, varustetasot, henkilöstö, oheispalvelut, huoltomahdollisuudet. Pisteytyksen perusteella kohteet jaotellaan liikuntapaikkatyypeittäin kolmi- tai neliportaisiin laatuluokituksiin, joiden perusteella tehdään kullekin laatuluokalle tarvittavat hoitoluokitukset, joissa määritellään tehtävät hoitotoimenpiteet. Laatu- ja hoitoluokitus kohdistuvat kesä- ja talvikäyttöön erikseen. Korkeimpaan laatuluokkaan kuuluvat stadiontasoiset, kilpaurheilun edellytykset täyttävät ja monipuoliset liikuntaalueet ja -laitokset. Näillä kentillä on pelejä, harjoituksia ja koululaiskäyttöä päivittäin. Toiseen laatu- ja hoitoluokkaan kuuluvat hyvätasoiset liikuntakeskukset ja -laitokset. Ne tarjoavat hyvätasoiset harjoittelumahdollisuudet urheiluseuroille ja omatoimikuntoilijoille. Tarvittaessa ne soveltuvat useissa tapauksissa myös kilpaurheilukäyttöön. Laatu- ja hoitoluokan 2 kentillä on pelejä ja harjoituksia lähes päivittäin. Lisäksi niillä on koululaiskäyttöä useita kertoja viikossa. Kolmanteen ja neljänteen laatu- ja hoitoluokkaan kuuluvat muut kentät. Kentät ovat pääasiassa kivituhkapäällysteisiä lähiliikuntapaikkoja. Kentät ovat pääsääntöisesti koulujen, päiväkotien ja kuntalaisten vapaassa käytössä, mutta niille voidaan osoittaa myös varausvuoroja. Hoitoluokan 4 kentät ovat vapaassa käytössä olevia varusteeltaan vaatimattomia liikuntapaikkoja. Liikuntapalveluverkon ja sen laatuluokituksen tavoitteena on tarpeen ja tarjonnan optimaalinen kohtaaminen sekä liikuntapaikkojen ja -palvelujen tasa-arvoinen saavutettavuus kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Näin ollen väestömäärä, -ennusteet, eri ikäryhmien osuudet ja niiden muutokset, eri liikuntalajien harrastajamäärät, liikunnan harrastamisen tasot, liikuntakulttuurin muutokset ja uudet lajit, nykyisten liikuntapaikkojen käyttö- ja kehittämismahdollisuudet, asuinalueiden laajentumiset yms. vaikuttavat liikuntapalveluverkkoon ja palvelutarpeiden muutoksiin. Liikunnan ohjauspalvelut voidaan jakaa vesiliikuntaan ja muuhun liikunnallista kehitystä ja hyvinvointia tukevaan toimintaan. Vesiliikunta koostuu uinninvalvonnasta, uimaopetuksesta ja erilaisista vesiliikuntaryhmistä. Muu liikunnallista kehitystä ja hyvinvointia tukeva toiminta koostuu puolestaan erilaisista liikuntaryhmistä ja vuoroista, liikuntaneuvonnasta ja ohjautuista kursseista, leireistä ja koulutuksista (mm. hiihto-/luistelukouluista). Liikunnan ohjauspalvelujen tuottaminen tapahtuu pääasiassa liikuntalaitoksissa ja urheilukeskuksissa; jonkin verran on myös alueellisia palveluja mm. action toiminnassa. Käyttäjän näkökulmasta liikuntapalvelut ovat kokonaisuus, jossa liikuntapalveluita käytetään yli kuntarajojen. Liikuntapalveluiden ja -paikkojen tuottamisessa hyödynnetään kasvavassa määrin yhteistyötä kuntien, urheiluseurojen, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Nykyisin suurin osa yksityisistä liikuntayrityksistä keskittyy pääsääntöisesti keskuksiin tai niiden läheisyyteen hyvän saavutettavuuden ansiosta. Vastaavasti tilaa vaativat liikunta-alan yritykset, kuten golfkentät tai ratsastustallit ovat hakeutuneet kuntien reuna-alueille. 16

18 Yhdyskuntarakennetta kehittäessä yksityisille toiminnoille tarvitaan entistä enemmän laajentumismahdollisuuksia ja tonttivarantoja. Valinnan vapaus toteutuu liikuntapalveluissa erinomaisesti, sillä niitä käytetään vapaasti ja omatoimisesti ikään, sukupuoleen, taitoon, liikunta-aktiivisuuteen tai asuinalueeseen ja -kuntaan katsomatta (esim. uimahallit, ladut, kuntoradat). Tosin vuorojakopolitiikan kautta ohjataan seuroille yms. ryhmille tietyt vuorot tiettynä aikana tietyistä liikuntapaikoista ja näissä ovat etusijalla oman kunnan urheiluseurat, muut järjestöt, yhdistykset tai käyttäjäryhmät. Varsinaisten liikuntapalveluiden lisäksi Oulussa on merkittävä kevyenliikenteenverkosto sekä luontoa, joilla on liikunnan, ulkoilun ja virkistyksen kannalta merkitystä. Eri puolilla Oulua on saaristo-, merenranta-, kulttuuri-, joki-, metsä- ja suomaisemaa. Liikuntaa, virkistystä ja ulkoilua varten on golfkenttiä, hiihtolatuja, ulkoilu-, ratsastus- ja moottorikelkkareittejä, puistopolkuja, kevyenliikenteenväyliä, laavuja sekä lintujen tarkkailupaikkoja. Vesistöt antavat mahdollisuuden uintiin, veneilyyn, purjehdukseen, melontaan, jäähiihtoon ja kalastukseen. Liikuntapalveluverkossa on huomioitava, että liikuntapalveluiden hallinnoimat palvelut ovat vain osa kunnan liikuntapalveluista. 1-taso 2-taso 3-taso 4-taso KVP+muut Yhteensä Nurmikentät Lämmitettävät nurmet 1 1 Keinonurmet 4 (3 pesis /hiekkatekonurmet jalkapallo) Lämmitettävät tekonurmet Kivituhkakentät noin (+50 kvp)* (8 koirille sallittu) Yleisurheilupaikat Skeittauspaikat Tenniskentät Tekojää 1 1 Luistelukentät 1 (pikaluistelu) (+13 kvp)* Ulkokaukalot Jäähallit (kaukalot) Liikuntasalit laitokset Liikuntasalit koulut<250m Liikuntasalit koulut m2 Liikuntasalit yli 600m Peili- ja tanssisalit (Valve) 7 Kamppailusalit Telinevoimistelupaikat YU + juoksu sisätilat Jalkapallohallit Lisäksi: 170 km kuntorataverkostoa, 218km muita reittejä, 531 km hiihtolatuja, 130 km moottorikelkkareittejä, 3 moottoriurheilupaikkaa, 2 ampumahiihtopaikkaa, 1 ampumarata, 7 ulkokuntoilupuistoa, 3 frisbeegolf-rataa, 1 hyppyrimäki, 11 laavua. *kvp = katu- ja viherpalveluiden ylläpitämä Taulukko 1. Liikuntapaikkojen määrä hoitoluokituksen mukaisesti. 17

19 5 Viimeisimmät investoinnit Seuraavassa on lueteltu Uuden Oulun muodostumisen ( ) jälkeen toteutetut investoinnit ( mennessä toteutetut; kustannukset yli euroa): Haukipudas Haukiputaan yhtenäiskoulun liikuntasali Kiiminki Vasamankangas-Kiiminki moottorikelkkailureitti Laivakankaan kuntorata Kanta-Oulu Kastellin monitoimitalon liikuntasalit (3 kpl) ja kuntosali Huuhkajanpuiston pallokentät Heinäpään jalkapallohallin tekonurmen uusiminen Heinäpään tekonurmen uusiminen Rannanperä-Kiekonmaja kuntorata Kiulukankaan kuntoradat Castrenin urheilukeskuksen pallokentän keinonurmen uusiminen Oulunsalo Oulunsalon jäähallin peruskorjaus Oulunsalon urheilukentän keinonurmipinta sekä koululiikunnan yu-suorituspaikat 18

20 6 Kehittämisperiaatteita Liikuntakulttuuri on alati kehittyvä ja tarpeet eri lajien kuin väestön ikäryhmienkin kesken ovat moninaiset. Siksi olosuhteiden kehittämiseksi on hyvä linjata periaatteita, joiden mukaan pitkäjänteistä kehitystyötä voidaan tehdä. Seuraavassa on nostettu esiin työryhmän mielestä keskeisiä periaatteita, joiden mukaan liikuntaolosuhteita tulisi Oulussa kehittää, optimoida tai huomioida jatkossa. 6.1 Hiihtourheilu Oulussa on kaksi merkittävää hiihtokeskusta, Sankivaara sekä Virpiniemi. Jatkossa Virpiniemi toimii maastohiihdon harjoitus- ja kilpailukeskuksena ja Sankivaara puolestaan toimii ampumahiihdon harjoitus- ja kilpailukeskuksena sekä maastohiihdon harjoituskeskuksena. Sankivaara soveltuu myös ympäristöltään paremmin ampumahiihtoon. Ampumahiihdon sijoittaminen Virpiniemeen ei ole suositeltavaa pohjavesialueen ja lähistöllä sijaitsevan runsaan vapaa-ajan asumisen vuoksi. 6.2 Lähiliikuntapaikat Lähiliikuntapaikkoja tullaan kehittämään ja lisäämään tapauskohtaisesti väestön tarpeet ja olemassa olevat liikuntapalvelut huomioiden. Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähellä asutusta sijaitsevaa pääosin vapaassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa. Lähiliikuntapaikat ovat tärkeä osa matalan kynnyksen liikuntapaikkatarjontaa. Koska lajien suosio vaihtelee ja uusia liikuntamuotoja syntyy kiivaalla tahdilla, ei lähiliikuntapaikkojen rakentamista ole syytä lukita pitkällä aikajänteellä, vaan liikuntapalveluissa pyritään jatkossakin reagoimaan uusien lajien olosuhdevaatimuksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi ulkokuntoilupuistot ovat hyvin suosittuja ja suosion jatkuessa vastaavia ulkoliikuntapuistoja rakennetaan alueille resurssien salliessa. Lisäksi erityisesti nuorison suosimien lajien olosuhteiden turvaaminen (esim. skeittipaikkojen kehittäminen) on tärkeä osa lähiliikuntapaikkojen rakentamista. Työryhmä haluaa korostaa myös koulupihojen parantamisen tärkeyttä. Koulupihat voivat toimia merkittävänä matalan kynnyksen ajanviettopaikkana lasten ja nuorten parissa. 6.3 Ulkokenttien käytön tehostamistoimenpiteet Kivituhkapintaisia ulkokenttiä ylläpitävät liikuntapalveluiden lisäksi katu- ja viherpalvelut ja niitä on Oulussa yhteensä noin 110 kappaletta. Talvisin useimmille kentille tehdään luonnonjääolosuhteet. Kokemuksien mukaan kivituhkapintaisten kenttien käyttö on niin kesäisin kuin talvisinkin melko vähäistä, joten jatkossa kenttien määrää lienee syytä supistaa ja keskittää resurssit laadukkaampien olosuhteiden ylläpitämiseen huomioiden myös kouluverkossa tapahtuvat ratkaisut. Etenkin talviajan vaihtelevat sääolosuhteet tekevät kunnossapidosta haastavaa, koska kenttiä pystytään resurssien puitteessa huoltamaan vain keskimäärin 1-2 kertaa viikossa. Tästä johtuen kentät saattavat kunnossapidosta huolimatta olla huonokuntoisia. Näin ollen ylläpidettävien kivituhkakenttien määrää tullaan rajaamaan yhteistyössä katu- ja viherpalveluiden kanssa. 19

21 6.4 Riittävien liikuntatilojen rakentaminen kouluinvestointien yhteydessä Oulu on väestön ikärakenteen osalta yksi Euroopan nuorimmista kaupungeista. Tämä näkyy erityisesti perus- ja lukio-opetuksen palveluverkossa. Uusien koulurakennuksien toteuttamisen yhteydessä on tärkeää, että niihin rakennetaan myös riittävät liikuntatilat, jotta alueen asukkailla ja muilla toimijoilla on mahdollisuus matalan kynnyksen liikuntatoimintaan. Koulujen, päiväkotien ja monitoimitalojen salit toimivat erinomaisina lähiliikuntapaikkoina, joissa kertyy vuosittain lähes miljoona liikuntasuoritusta. 6.5 Julkinen/yksityinen rakentaminen Perinteisesti Oulussa uusien liikuntapaikkojen rakentajana on toiminut kunta. Keskimäärin Suomen kaikista liikuntapaikoista noin 70 % on puhtaasti kuntien omistuksessa, 5 % julkisenemmistöisessä omistuksessa ja neljännes yksityisen sektorin omistuksessa, kun taas Oulussa yksityinen liikuntapaikkarakentaminen on ollut suhteellisen vähäistä. Jatkossa on yhä tärkeämpää löytää rahoitus- ja toimintamalleja uusiin liikuntapaikkarakentamisen kohteisiin, jotta hankkeita pystytään konkreettisesti toteuttamaan. Työryhmä esittää, että kaikissa liikuntapaikkarakentamisen uudiskohteissa kartoitetaan tapauskohtaisesti yksityisen sektorin toimijat hankkeen toteuttamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi hankkeissa tulee huomioida liikuntapaikan saavutettavuus kuntalaiskäytön näkökulmasta; mitä kapeammalle käyttäjäryhmälle liikuntapaikkaa rakennetaan, sitä suuremmalla syyllä hankkeeseen tulisi löytää yksityisiä toteuttajatahoja. 6.6 Lukuisista luonnonjäistä keskitettyihin alueellisiin tekojääratkaisuihin Oulussa jäädytetään talven aikana kokonaisuudessaan 100 luonnonjääkenttää katu- ja viherpalveluiden jäädyttämät kentät mukaan lukien. Lisäksi ulkokaukaloita jäädytetään vuosittain kappaletta. Leudot talvet ovat tehneet kenttien kunnossapidosta erittäin haastavaa ja nykyisellä toimintamallilla osa resursseista hupenee lämpötilanvaihteluiden myötä. Erityisesti alempiin laatuluokkiin kuuluvien luonnonjääkenttien ylläpito on nykyresursseilla miltei mahdotonta, koska kunnossapito tehdään keskimäärin 1-2 kertaa viikossa ja lämpötila saattaa vaihdella tällä ajanjaksolla 30 astetta. Työryhmä esittää, että ylläpidettävien luonnonjääkenttien määrää arvioidaan. Työryhmä esittää, että tekojäiden rakentamisesta laaditaan suunnitelma eli tekojääohjelma, jossa selvitetään tarkemmin rakennus- ja ylläpitokustannukset sekä potentiaaliset sijainnit huomioiden liikuntapaikan saavutettavuus ja kunnossapidon synergiaedut. Näin ollen luistelukausi alkaisi lokakuun lopussa ja päättyisi maaliskuussa. Raksilan tekojään yleisöluisteluvuorojen sekä urheilukeskusten luonnonjääkenttien suuret kävijämäärät ovat osoittaneet, että luistelu on edelleen suosittu liikuntamuoto kaiken ikäisillä kuntalaisilla. 20

22 6.7 Raksilan liikuntapuistoalueen pitkäjänteinen kehittäminen Raksilan liikuntapuisto on Oulun monipuolisin liikuntapaikkojen keskittymä ja se on erinomaisesti saavutettavissa eri kulkumuodoin. Alue on yleiskaavassa osoitettu jatkossakin pääasiallisesti urheilu- ja virkistyskeskuksia varten. Alueen maankäyttöä koskevat muutokset (paloaseman siirtyminen), monitoimiareenaa varten tehty suunnitteluvaraus, Ouluhallin peruskorjaustarve sekä eri toimintojen ja tapahtumien tulevaisuuden kehittämistarpeet edellyttävät alueen kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua. Aluetta tulee liikuntapaikkarakentamisen näkökulmasta kehittää edelleenkin tärkeänä liikuntapaikkojen keskittymänä. Kuitenkin samanaikaisesti suunnittelussa tulee etsiä rohkeasti uusia toiminnallisesti tehokkaampia ja monipuolisempia maankäytön ratkaisuja, jotka lisäisivät Raksilan ja siten koko Oulun keskustan elävyyttä ja vetovoimaisuutta. Työryhmä esittää alueen suunnittelun käynnistämistä Oulun kaupungin eri palvelualueiden ja muiden alueen toimijoiden yhteistyönä. 6.8 OuluZone ampumarata ja moottoriurheilukeskus Ampumarata Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta on myöntänyt sivistys- ja kulttuuripalveluille toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ampumaradan toiminnalle. Ampumaradan ympäristölupa on saanut lainvoiman ja se on voimassa viisi vuotta. Moottoriurheilukeskus Moottoriurheilukeskus sijoittuu kokonaisuudessaan Oulun kaupungin omistamalle kiinteistölle ja alue on Oulun kaupungin hallinnassa. Oulun kaupungin rakennuslautakunta on myöntänyt OuluZone moottoriurheilukeskuksen rakennuksille ja radoille rakennusluvan ( 6 ja 7). Rakennuslupa on lainvoimainen. Moottoriurheilukeskuksen alueelle on laadittu moottoriradan suunnitelma, jonka ympäristölupa on haettu erikseen. OuluZone Kiinteistöyhtiö Oy on jättänyt Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitokselle ympäristölupahakemuksen, joka koskee moottoriurheilukeskuksen toimintaa Oulun kaupungin Ylikiimingin kylässä tilalla Monitoimikeskus 1:159. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta teki asiasta päätöksen ( 52). Johtokunnan päätöksestä jätettiin viisi valitusta. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt vastinetta kahteen muutoksenhaku vaatimukseen. Oulun kaupungin vastine on lähetetty Asian käsittely on edelleen kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Moottoriurheilukeskusta on rakennettu vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin kiinteistöyhtiön toimesta R1 motocross- ja R2 rallicross radat tukitoimintoineen. Toisessa vaiheessa rakennetaan R3 karting-, R4 speedway-, R6 enduro sprint-, R8 snowcros- ja R9 rallisprint -radat tukitoimintoineen. Ratojen R4 speedway-, R6 enduro sprintja R8 snowcros toteuttamisesta vastaa OZ Operointi Oy, ratoja ei ole vielä rakennettu. OZ Operointi Oy vastaa moottoriurheilukeskuksen toiminnoista ja ylläpidosta. Ensimmäisen ja toisen vaiheen ratojen rakentuminen korvaa Iinatin moottoriurheilukeskuksesta lakanneet moottoriurheilu toiminnot. 21

23 Iinatissa moottoriurheilutoiminnot lakkasi vuoden 2014 lopussa. OuluZonen alueelle ei ole vielä puuttuvia ratoja (R4 speedway-, R6 enduro sprint-, ja R8 snowcros-) toteutettu, aiheuttaa se kyseenomaisten lajien harrastajille ja kilpailijoille suuria ongelmia kun Oulun seudulta ei löydy korvaavia suorituspaikkoja. Työryhmä esittää, että puuttuvien ratojen (R4, R6 ja R8) rakentamiseen etsitään yhteistyössä kaupungin ja toimijoiden kanssa ratkaisu, jotta harrastajien olosuhteet turvataan jatkossa. Lisäksi korvaavien olosuhteiden rakentaminen edesauttaisi luvattoman moottoriurheilutoiminnan kitkemistä Iinatin entisellä alueella. 6.9 Vanhojen sisäliikuntapaikkojen korvaaminen uudella ratkaisulla Urheilutalo (rakennettu v. 1962), Värtön liikuntahalli, Kasarmin liikuntahalli ja Toppilan liikuntatalo ovat kaikki vanhoja kiinteistöjä, jotka ovat mittavien perusparannusten tarpeessa. Esimerkiksi Urheilutalon ensimmäisen vaiheen peruskorjauksen kustannusennuste on 2,3 miljoonaa euroa ja vastaavasti Värtön liikuntahallin ensimmäisen vaiheen arvio noin 3 miljoonaa euroa. Pitkällä aikajänteellä saattaisi yksi vaihtoehto olla, että luovutaan mainituista vanhoista kiinteistöistä ja panostetaan kokonaan uuden sisäliikuntakokonaisuuden rakentamiseen. Työryhmä haluaa korostaa, että nykyisistä paikoista luopuminen ei ole mahdollista ilman uusia korvaavia olosuhteita. Eritoten tanssi-, voimistelu- ja kamppailulajit ovat erittäin riippuvaisia mainituista tiloista. Lisäksi Urheilutalon palloilusali on merkittävä palloilulajien ottelu- ja turnauspaikka noin 850 istumapaikan vuoksi. Kastellin monitoimitalo ei yksin riitä palvelemaan laajaa ja monipuolista seuratoimintaa, mitä Oulussa tehdään. Työryhmä esittää, että näiden sisäliikuntapaikkojen korvaamista tutkitaan vuonna 2016 käynnistettävässä jatkoselvitystyössä, jossa arvioidaan vaihtoehtoina 1) tilojen peruskorjausten 2) tiloista luopumisen kokonaistaloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Tehtävissä tarkasteluissa tulee ottaa huomioon kiinteistöjen peruskorjaus- ja investointikustannukset, erilaiset rahoitusmallit, vapautuvien tonttien tai rakennusten jatkokäyttö. 22

24 7 Esitys liikuntapaikkarakentamisen kohteista vuosille Liikuntapaikkojen 10-vuotissuunnitelma sisältää niin perusparannuskohteita kuin uudisrakennuksiakin. Liikunnan saralla ollaan samassa tilanteessa kuin muillakin palvelualueilla; eritoten 70-ja 80-luvulla rakennetut kiinteistöt alkavat olla kipeästi peruskorjauksen tarpeessa. Esimerkiksi Tampereella on arvioitu, että pelkästään nykyisten liikuntapaikkojen säilyttäminen tulee vaatimaan seuraavan 10-vuoden aikana 120 miljoonaa euroa. Esitettyjen investointien yhteissumma uudisrakentaminen mukaan lukien on noin miljoonaa euroa. Erityisesti uusia liikuntapaikkoja rakentaessa on olennaista selvittää erilaiset kumppanuusvaihtoehdot yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Liikuntapaikkojen uudisrakennus- ja perusparannuskohteet on jaettu viiteen kategoriaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukseen oikeuttavat yli euron erillisinvestoinnit Aluehallintoviraston avustukseen oikeuttavat enintään euron erillisinvestoinnit Muut erillisinvestoinnit Liikuntapalveluiden kunnossapito-ohjelman kautta toteutettavat kohteet ja muut uudisinvestointikohteet Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen perusparannusohjelmasta toteutettavat kohteet 7.1 Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukseen oikeuttavat yli euron erillisinvestoinnit Jäälin urheilualue; ; Laivakankaan koulun läheisyyteen rakennetaan hiekkatekonurmikenttä, yleisurheilun suorituspaikat sekä asfalttialue, jonka päälle voidaan asentaa talvisin kaukalo. Hiukkavaaran pallokentät; parkkipaikat; Hiukkavaaran monitoimitalon viereen rakennetaan kaksi kenttää, joista toinen on keinonurmipintainen jalkapallokenttä. Toinen kenttä on kivituhkakenttä, joka mahdollistaa jäädyttämisen talvella. Lisäksi kenttien yhteyteen rakennetaan juoksusuora ja pituushyppypaikat. Kentät kohdennetaan monitoimitalon toimijoiden ja asukkaiden käyttöön. Hönttämäki-Jääli kuntorata; ; Suunniteltu noin 10 km pituinen uusi 1-laatuluokan valaistu kuntoreitti yhdistää Jäälin kuntoradan ja Auran Maja-Hiukkavaara-kuntoreitin toisiinsa. 23

25 Hiukkavaaran ulkoilureitit; ; Hiukkavaaran keskuksesta rakennetaan rengasmainen yhteys Rannanperä-Kivikkokangas-reitille sekä Vanhaan Hiukkavaaraan. Haukiputaan keskusurheilukenttä; Haukiputaan keskusurheilukenttä on peruskorjauksen tarpeessa. Erityisesti huoltorakennus tulisi rakentaa uudelleen. Ennen peruskorjauksen tarkempaa suunnittelua yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut laativat maankäytön kehittämissuunnitelman Jokelan- ja Torpanmäentien alueelle. Suunnitelman yhteydessä tutkitaan myös urheilukeskuksen vaihtoehtoisia sijainteja Haukiputaan koulun ja Jatulin liikuntakeskuksen läheisyydessä sekä arvioidaan vaihtoehtojen taloudelliset ja muut vaikutukset. Linnanmaan uimahalli; ; Linnanmaan uimahallista on tehty yhteensä 6 tarveselvitystä tai hankesuunnitelmaa, joista viimeisin on vuodelta Väestönennusteet, suunniteltu täydennysrakentaminen sekä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen selvitys liikuntapaikkojen saavutettavuudesta tukee uuden uimahallin sijoittumista Linnanmaalle. Harjoitusjäähalli; 12 milj. ; Hankkeen toteutuminen on todennäköisempää, mikäli se toteutetaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. 7.2 Aluehallintoviraston avustukseen oikeuttavat enintään euron erillisinvestoinnit Hollihaan liikuntapuisto; ; Hollihakaan luodaan kaikenikäisille oululaisille monipuolinen virkistyspaikka. Liikuntapaikkojen osalta Hollihakaan rakennetaan skeitti-, parkour- ja kuntoilupuisto. Lisäksi alueelle rakennetaan keskusleikkipuisto ja uusia kevyen liikenteen väyliä. Myös satama kunnostetaan. Hollihaan rakentaminen on osa Oulun kaupungin Suomi100-juhlavuoden kokonaisuutta. 7.3 Muut erillisinvestoinnit Ouluhallin perusparannus; Ouluhalliin tehdään perusparannus, jonka tarkoituksena on päivittää rakennuksen tekniikka, liikuntapaikat ja kiinteistön erilaiset toiminnot vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Perusparannuksen kustannusarviota ei vielä osata arvioida. Perusparannuksen yhteydessä on mahdollista toteuttaa laajennus, joka tuo lisää tilaa 24

26 liikuntaan ja tapahtumajärjestämiseen. Lisätilan myötä Oulussa voitaisiin järjestää nykyistä isompia ja monipuolisempia tapahtumia. Lisäksi tilassa voitaisiin järjestää pienempiä tapahtumia Ouluhallin liikuntatoimintaa häiritsemättä. Uuden tapahtuma- ja liikunta-alueen rakentamiseen tarvitaan julkisen investoinnin lisäksi myös yksityistä panostusta. Tuiran uimarannan huoltorakennus; ; Tuiran uimarannan huoltorakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, koska kiinteistöä ei nykyisessä kunnossaan kannata peruskorjata, vaan taloudellisinta on uusia rakennus täysin. Niittyaron urheilukeskuksen huoltorakennus; ; Niittyaron urheilukeskuksen huoltorakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, koska kiinteistöä ei nykyisessä kunnossaan kannata peruskorjata, vaan taloudellisinta on uusia rakennus täysin. Castrenin urheilukeskuksen huoltorakennus; ; Castrenin urheilukeskuksen huoltorakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, koska kiinteistöä ei nykyisessä kunnossaan kannata peruskorjata, vaan taloudellisinta on uusia rakennus täysin. Kaakkurin liikuntamaan vaiheittainen toteuttaminen - Kaakkurin liikuntamaa on suunniteltu Iinatin vanhan kaatopaikan ja Iinatista poistuneen moottoriurheilukeskuksen alueelle. Liikuntamaan toteuttaminen täydessä laajuudessa ei ole mahdollista lähivuosien aikana täyttömaa-alueiden keskeneräisyyden vuoksi. Alueen toteuttaminen tulee käynnistää vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennetaan kuntoratayhteys Iinattiin sekä etsitään entiselle carting -alueelle tarkoituksenmukainen jatkokäyttö. 7.4 Liikuntapalveluiden kunnossapito-ohjelman kautta toteutettavat kohteet ja muut uudisinvestointikohteet Sankivaaran ampumahiihtolaitteiston uusiminen; ; Ampumahiihtolaitteisto uusitaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, jotta Oulussa voidaan järjestää jatkossakin laadukkaita ampumahiihtokilpailuja. Hovinsuon skeittipuiston peruskorjaus; Nuorison suuressa suosiossa oleva skeittipuisto on kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Skeittipuiston peruskorjauksesta tullaan laatimaan suunnitelmat, joista selviää tarkempi kustannusarvio. 25

27 Moottorikelkkareitit; yhteensä ; Moottorikelkkareiteissä on neljä rakennettavaa reittiosuutta: o Vuotto-Särkijärvi (Puolanka) 98 km moottorikelkkailureitin rakentaminen Oulun osuudelta 32 km. Yhteishanke Utajärven kunnan kanssa reittitoimitus, 2017 rakentaminen (Oulun osuus) o Kiiminki-Laivakangas- OuluZone-Säävälä (Yli-Kiiminki) 42 km moottorikelkkailureitin rakentaminen. Oulun reitit yhdistetään OZ-moottoriurheilukeskukseen reittitoimitus, 2018 rakentaminen o Laivakangas (Kiiminki) Maalismaa - Kierikki (Yli.Ii) 27 km moottorikelkkailureitin rakentaminen reittitoimitus, 2019 rakentaminen o Kierikki (Yli.Ii) - Pudasjärven raja 20 km moottorikelkkailu-uran virallistaminen ja muutostyöt Oulun osuudelta. Reitti yhdistää Oulun reitit Pudasjärven ja Syötteen reitteihin reittitoimitus, 2019 rakentaminen Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen perusparannusohjelmasta toteutettavat kohteet Urheilutalon peruskorjaus; ensimmäinen vaihe ; Urheilutalon peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa päivitetään kiinteistön rakenteita ja teknisiä ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Urheilutalosta suoritaan vuoden 2016 aikana tarkemmat tutkimukset, joista selviää tarkemmin kiinteistön kokonaiskorjausaste. Tekojään peruskorjaus; ; Peruskorjaus keskittyy teknisen laitteiston kunnostamiseen ja uusimiseen. Tekojäätä ei voida laajentaa nykyisellä paikallaan ja siten esimerkiksi 400 metrin luistelurataa ei voida sijoittaa nykyiselle Raksilan tekojään alueelle. Värtön liikuntahallin peruskorjaus; ; Värtön liikuntahalliin suoritetaan peruskorjaus, jossa tehdään rakenteellisia ja teknisiä parannuksia kiinteistöön. 26

28 Kuva 1. Liikuntapaikkarakentamisen aikajana vuosille

29 8 Lähteet Valtion liikuntaneuvosto. (2014) Liikuntapaikkarakentamisen suunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:

30 9 Liitteet 1a. Uuden Oulun yleiskaavaehdotus, Keskeinen kaupunkialue

31 1b. Haukipudas, Kirkonkylä osayleiskaava 30

32 1c. Kiiminki, keskeiset taajama-alueet 31

33 1d. Oulunsalo, keskeisten alueiden osayleiskaava 32