KUNNIAMERKKIOPAS ORDENSHANDBOK. 2. painos 2 upplagan

Transkriptio

1

2

3 KUNNIAMERKKIOPAS ORDENSHANDBOK 2. painos 2 upplagan HELSINKI 2017 HELSINGFORS 2017

4 Kansi: Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä. Pärm: Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnars utmärkelsetecken. Takakansi bakpärm: Värillinen kuva Färgplansch ur E.F. Wrede, Finlands utmärkelsetecken (Helsingfors 1946) Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat 2017 Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnar 2017 ulkoasu utseende: Edita Publishing Oy Edita Publishing Ab piirrokset ja taitto teckningar och ombrytning: Laura Noponen, Tapani Talari valokuvat fotografier: Ritarikunnat ellei toisin mainita Riddarordnarna om inte annat uppges ISBN Toinen painos Andra upplagan paino tryckeri: Bookwell Oy Bookwell Ab Porvoo Borgå 2017

5 Tasavallan presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari ja puoliso Jenni Haukio. Kuva Tasavallan presidentin kanslia/matti Porre. Republikens president, Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnars stormästare med makan Jenni Haukio. Bild Republikens presidents kansli/matti Porre.

6 SISÄLLYS ALKUSANAT TÄSMÄTIETOA SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNISTA 6 SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKIT 10 Alkuperäiskokoiset kunniamerkit 10 Pienoiskunniamerkit 16 Kunniamerkkitunnukset ja kunniamerkkinauhalaatat 18 MITEN KUNNIAMERKKEJÄ KANNETAAN ERI ASUISSA 20 Alkuperäiskokoisten kunniamerkkien kantamisesta 22 Pienoiskunniamerkkien kantamisesta 22 Erikoistapauksia 24 FRAKKI 26 SMOKKI 29 TUMMA PUKU 30 SOTILASPUVUT JA VASTAAVAT VIRKAPUVUT 32 ERIKOISTAPAUKSIA 34 KUNNIAMERKKITUNNUKSET 35 KUNNIAMERKIN NAUHAN OMPELU 36 KUNNIAMERKKIEN KESKINÄISESTÄ JÄRJESTYKSESTÄ 38 SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNTIEN KOTISIVUT 44 KUNNIAMERKIN TIE SAAJALLEEN RITARIKUNTIEN HISTORIASTA 56 Ritarikuntalaitoksen yleinen historia 56 Ansioritarikunnat 56 Ruotsin ja Venäjän ritarikunnat 60 Vapaudenristin ritarikunta 62 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat 64 Kunniamerkkien käyttö KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT 48 SUOMEN VALKOISEN RUUSUN RITARIKUNNAN KUNNIAMERKIT ERI KIELILLÄ 52 SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNAN KUNNIAMERKIT ERI KIELILLÄ LINKKEJÄ JA LISÄTIETOJA KUNNIAMERKKIOPPAAT

7 INNEHÅLL FÖRORD 7 FAKTA OM FINLANDS VITA ROS OCH FINLANDS LEJONS ORDNAR FINLANDS VITA ROS OCH FINLANDS LEJONS ORDNARS UTMÄRKELSETECKEN 11 Utmärkelsetecken i originalstorlek 11 Miniatyrordnar 17 Ordensmarkering och ordensbandplåt 19 HUR UTMÄRKELSETECKEN BÄRS TILL OLIKA DRÄKTER 21 Hur utmärkelsetecken bärs i originalstorlek 23 Hur miniatyrordnar bärs 23 Specialfall 25 FRACK SMOKING 29 MÖRK KOSTYM 26 UNIFORMER OCH MOTSVARANDE ÄMBETSDRÄKTER 32 SPECIALFALL 34 ORDENSMARKERINGAR 35 SÖMNAD AV ORDENSBANDET 36 OM INBÖRDES RANGORDNING FÖR UTMÄRKELSETECKEN 39 FINLANDS VITA ROS OCH FINLANDS LEJONS ORDNARS HEMSIDOR 44 UTMÄRKELSETECKNETS VÄG TILL MOTTAGAREN OM RIDDARORDNARNAS HISTORIA Ordensväsendets allmänna historia 57 Förtjänstordnarna 57 Sveriges och Rysslands riddarordnar 59 Frihetskorsets orden 61 Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnar 63 Användningen av ordenstecken 47 BEGREPP OCH DEFINITIONER 49 FINLANDS VITA ROS ORDENS UTMÄRKELSETECKEN PÅ OLIKA SPRÅK FINLANDS LEJONS ORDENS UTMÄRKELSETECKEN PÅ OLIKA SPRÅK LÄNKAR OCH TILLÄGGSUPPGIFTER ORDENSHANDBÖCKERNA 76

8 ALKUSANAT Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan (SVR) ohjesääntö vahvistettiin Ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Suomen Leijonan ritarikunta (SL) perustettiin sotiemme aikana asetuksella (747/1942). Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista siviili- tai sotilasansioista. Molempien ritarikuntien kunniamerkkejä voidaan sodan aikana antaa sotilaallisista ansioista miekkoineen. SVR:n tai SL:n kunniamerkkejä voidaan antaa myös ulkomaalaisille. Ritarikuntien suurmestarina toimii Tasavallan Presidentti, jolla on yksinoikeus kunniamerkkien antamiseen. SVR:n ja SL:n ritarikunnilla on yhteinen hallitus, toimihenkilöt ja kanslia. Suomen kansalaisille kunniamerkit ja niihin liittyvät kunniakirjat annetaan vuosittain itsenäisyyspäivänä (6. joulukuuta). Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä (4. kesäkuuta) kunniamerkit ja niihin liittyvät kunniakirjat annetaan puolustushallinnon edustajille sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa oleville. Ritarimerkeistä suurristiin annettava kunniamerkkikotelo sisältää kunniamerkin lisäksi pienoiskunniamerkin (miniatyyri) sekä kunniamerkkitunnuksen (bouton) tai kunniamerkkinauhalaatan. Kunniamerkkiopas Ordenshandbok -julkaisuun on koottu suomeksi ja ruotsiksi kunniamerkkipalkitsemisen historiaa, ohjeita kunniamerkkien käytöstä ja kantamisesta eri asuissa sekä muu keskeinen ohjeistus. Kunniamerkkien lyhenteisiin on 2. painoksessa sivuille lisätty kunniamerkkien englanninkieliset lyhenteet. Sisältö on suunnattu kunniamerkkien saajille ja palkitsemisen perustietoa tarvitseville. Syventävää lisätietoa on saatavilla Ritarikuntien kotisivuilta ( 6

9 FÖRORD Statuterna för Finlands Vita Ros orden (FVR) fastställdes den 16 maj Dess utmärkelsetecken förlänas för förtjänster fosterlandet till fromma. Genom förordning (747/1942) instiftades Finlands Lejons (FLO) orden. Dess utmärkelsetecken förlänas som erkänsla för framstående såväl civila som militära förtjänster. Bägge ordnars utmärkelsetecken kan under krig förlänas med svärd för militära förtjänster. FVR:s och FLO:s utmärkelsetecken kan också tilldelas utlänningar. Stormästare för FVR:s och FLO:s ordnar är Republikens President, som har ensamrätt att förläna utmärkelsetecken. Dessa två ordnar har ett gemensamt ordenskapitel, funktionärer och kansli. Finska medborgare förlänas utmärkelsetecken årligen på självständighetsdagen (den 6 december). Personer i försvarsmaktens, gränsbevakningens och försvarsadministrationens tjänst förlänas utmärkelsetecken på dagen för försvarets fanfest (den 4 juni). Ordenstecknet åtföljs alltid av ett ordensdiplom. Från riddartecken till storkors åtföljs ordenstecknet även av en i ordensetuiet insatt miniatyrorden (miniatyr) samt en ordensmarkering (bouton) eller en ordensbandplåt. Publikationen Kunniamerkkiopas Ordenshandbok innefattar på finska och svenska kunskap om historien kring belönandet med utmärkelsetecken, om hur utmärkelsetecken används och bärs till olika klädsel samt anvisningar som är viktiga i sammanhanget. I andra upplagan har till förkortningarna av utmärkelsetecknen tillfogats deras engelskspråkiga motsvarigheter. Innehållsmässigt är handboken riktad till dem som får ett utmärkelsetecken och dem som behöver baskunskaper om varför ordnar förlänas. Fördjupad kunskap i ämnet finns på ordnarnas hemsidor ( 7

10 Kunniamerkkiopas Ordenshandbok -kirjassa on perustietoa myös pienoiskunniamerkkien ja kunniamerkkitunnusten käytöstä. Pelkistettyä sotilasasujen kuvastoa voivat soveltaen käyttää myös kaikki virkapukua kantavat henkilöt. Oppaan tavoitteena on laajentaa ja monipuolistaa tietämystä kunniamerkkien historiasta ja kantamisen traditiosta. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan palkitsemisjärjestelmässä on vakiintuneet käytänteet. Ritarikunnat tekevät oman osuutensa valtiollisen palkitsemisen kirjossa. Arvostuksen ja tunnustuksen saaminen hyvästä suorituksesta on edelleenkin tärkeää yhteiskunnan kaikilla alueilla ja tasoilla. Kunniamerkkien käyttö antaa myös mahdollisuuden laajentaa ja monipuolistaa juhlatilaisuuksien tasoa. Samalla tilaisuuden arvokkuutta ja juhlavuutta voidaan lisätä kunniamerkein, jos tilaisuuden pukukoodi on juhlapuku, smokki tai tumma puku. Sotilailla ja muilla virkapukuja käyttävillä on vastaavasti mahdollisuus käyttää kunniamerkkejä eri asusteissa: juhlapuku, pieni juhlapuku tai paraatipuku. Eri määräyksestä voidaan maastopuvussa paraatipukuna käyttää rinnassa kannettavia alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat olleet mukana itsenäisyyden juhlavuodessa ja valmistautuvat sitä seuraaviin juhlavuosiin Kaikille suomalaisille ja ulkomaalaisille SVR:n ja SL:n kunniamerkein palkittaville jaetaan uusittu suomen- ja ruotsinkielinen Kunniamerkkiopas Ordenshandbok tai uusi englanninkielinen A Guide to the Orders and Decorations of Finland. Oppaat tarjoavat käytännönläheistä ohjausta ja tukea sekä lisää tietämystä kunniamerkkien kantamisesta. Suomen kolmen ritarikunnan kunniamerkkilaitos on osoittautunut varsin hyvin toimivaksi, kansalaisten arvostamaksi ja Suomen valtiollista identiteettiä osaltaan näkyvästi ilmentäväksi järjestelmäksi, joka nauttii myös kansainvälistä arvostusta. Ritarikunnat ovat mukana juhlassa ja arjessa! Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2017 Kontra-amiraali Antero Karumaa Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien sihteeri 8

11 Kunniamerkkiopas Ordenshandbok ger även grundläggande råd om hur miniatyrer och ordensmarkeringar bärs. Den del som behandlar militärt uniformsskick kan tillämpas av alla som bär tjänsteuniform. Målet med handboken är att öka och vidga vetskapen om utmärkelsetecknens historia och traditionen att bära dem. Medborgarsamhället i Finland har ett belöningssystem med en permanent etablerad praxis. Förtjänstordnarna utgör en egen del av de olika statliga belöningsformerna. Att få uppskattning och erkänsla för insatser är fortsättningsvis av betydelse på samhällets alla områden och nivåer. Användningen av utmärkelsetecken ger också möjligheter till att utvidga och variera nivån för festliga tillfällen. Högtidlighetsgraden kan samtidigt ytterligare höjas genom att utmärkelsetecken kan bäras då klädkoden är festdräkt, smoking eller mörk kostym. Militärer och övriga som bär tjänsteuniform har motsvarande möjlighet beroende på vad som gäller för festuniform, liten festuniform eller paraduniform. Till terrängdräkt som paraduniform kan enligt separat order bäras endast utmärkelsetecken i originalstorlek, vilka bärs på bröstet. Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnar har deltagit i feståret för Finlands självständighet och förbereder sig för de därpå följande feståren Alla finländare och utlänningar som förlänas ett utmärkelsetecken av FVR:s och FLO:s ordnar erhåller den förnyade Kunniamerkkiopas Ordenshandbok -handboken eller dess nya engelskspråkiga motsvarighet A Guide to the Orders and Decorations of Finland. Handböckerna ger praktiska råd samt stöder och ökar kunskapen om bärandet av utmärkelsetecken. Finlands ordensväsen med tre förtjänstordnar har visat sig vara ett rätt välfungerande system. Det uppskattas av medborgarna, det utgör ett synligt inslag i Finlands statliga identitet och åtnjuter även internationell uppskattning. Förtjänstordnarna följer med i fest och vardag! Helsingfors, på självständighetsdagen 2017 Konteramiral Antero Karumaa Sekreterare för FVR:s och FLO:s ordnar 9

12 TÄSMÄTIETOA SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNISTA FAKTA OM FINLANDS VITA ROS OCH FINLANDS LEJONS ORDNAR suomen valkoisen ruusun ritarikunta (perustettu 1919) Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim perusti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan valtionhoitajana Tässä valtionhoitaja Mannerheim kantaa Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä ketjuineen. finlands vita ros orden (instiftad 1919) Marskalken av Finland, friherre Gustaf Mannerheim instiftade Finlands Vita Ros orden i egenskap av riksföreståndare Här bär riksföreståndare Mannerheim Finlands Vita Ros storkors med kedja. suomen leijonan ritarikunta (perustettu 1942) Suomen Leijonan ritarikunta on 75-vuotias. Se perustettiin vuonna 1942 toisen maailmansodan aikana. Tässä taiteilija Oskar Pihlin piirtämä Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi. finlands lejons orden (instiftad 1942) Finlands Lejons orden är 75 år gammal. Den instiftades år 1942 under andra världskriget. Här ses Finlands Lejons ordens storkors, ritat av konstnären Oskar Pihl. jalokivineen Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkejä voidaan antaa myös jalokivineen. Tässä kansallissäveltäjä Jean Sibelius merkkipäivänään vuonna Suurristin rintatähti jalokivineen kuvattuna ohessa. med briljanter Finlands Vita Ros ordens ordentecken kan även förlänas med briljanter. Här ses nationalkompositören Jean Sibelius på sin bemärkelsedag år Storkorskraschanen med briljanter avbildas intill. 10

13 suomalaisille annetut kunniamerkit * förlänade utmärkelsetecken till finländare * 8,000 6,000 4,000 2, *arvio 2017: kpl *uppskattning 2017: st Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ja Suomen Leijonan (SL) ritarikuntien kunniamerkkejä on annettu vuosina kaikkiaan kappaletta. Under åren har sammanlagt st utmärkelsetecken förlänats av Finlands Vita Ros (FVR) och Finlands Lejons (FLO) ordnar. suomen kansalaisille annetut kunniamerkit 2016 utmärkelsetecken förlänade till finska medborgare 2016 SR SK K I K R I R Ar Fk MITALEITA MEDALJER Yhteensä Sammanlagt Korkeat kunniamerkit Högre ordenstecken 1 % Ritarimerkit Riddartecken 14 % Ansioristit ja mitalit Förtjänstkors och medaljer 85 % Sotiemme veteraaneille annetut kunniamerkit Utmärkelsetecken förlänade åt krigsveteraner kpl st 60 % Vuonna 2016 annettiin yhteensä suomalaista kunniamerkkiä. Kunniamerkeistä vain 1 % oli suurristejä ja komentajamerkkejä. Kokonaislukumäärästä 85 % koostui ansioristeistä ja mitaleista. År 2016 förlänades sammanlagt finska utmärkelsetecken. Av utmärkelsetecknen var endast 1% storkors och kommendörstecken. Av alla förlänade utmärkelsetecken var 85% förtjänstkors och medaljer. 11

14 SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKIT Alkuperäiskokoiset kunniamerkit suomen valkoisen ruusun ritarikunnan (svr) viisi kunniamerkkiluokkaa, ansioristi ja kolme mitaliluokkaa ovat: suomen leijonan ritarikunnan (sl) viisi kunniamerkkiluokkaa, pro finlandia -mitali sekä ansioristi ovat: suurristi I luokan komentajamerkki komentajamerkki suurristi I luokan komentajamerkki komentajamerkki Pro Finlandia -mitali I luokan ritarimerkki ritarimerkki I luokan ritarimerkki ritarimerkki ansioristi I luokan mitali kultaristein I luokan mitali mitali ansioristi Kunniamerkeissä ristin koko ja nauhan leveys pienenevät suurrististä komentajamerkkeihin siirryttäessä. Ritarimerkeistä mitaleihin nauhan leveys on sama, näitä kapeampi. Kunniamerkkien kokonaispituuden tulee nauhoineen olla noin 10 cm niiden ollessa alkuperäiskokoisia. Pienoiskunniamerkkien vastaava pituus on noin 5 cm (ks. s. 22). Kunniamerkistä tulee erityinen kunnianosoitus, jos se annetaan ketjuineen (SVR SR), jalokivineen tai solkineen. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin ja ritarimerkin soljet on esimerkiksi muotoiltu olympialaisten symboliksi; I luokan ritarimerkin yhteydessä kultaisina ja ritarimerkin yhteydessä hopeisina (ks. s. 17). Suurmestari määrää solkien laadun ja muodon. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä miekkoineen annetaan vain sodanajan sotilasansioista. 12

15 FINLANDS VITA ROS OCH FINLANDS LEJONS ORDNARS UTMÄRKELSETECKEN Utmärkelsetecken i originalstorlek finlands vita ros orden (fvr) har fem ordensklasser, ett förtjänstkors och tre medaljklasser: storkors kommendörstecken av I klass kommendörstecken finlands lejons orden (flo) har fem ordensklasser, pro finlandia-medaljen och ett förtjänstkors: storkors kommendörstecken av I klass kommendörstecken Pro Finlandia-medaljen riddartecken av I klass riddartecken förtjänstkors medalj av I klass med guldkors medalj av I klass medalj riddartecken av I klass riddartecken förtjänstkors Ordenstecknen minskar i fråga om korsets storlek och bandets bredd från storkors till kommendörstecken. Riddartecknen och medaljerna har samma bredd på bandet, men smalare än de förstnämnda. Den totala längden av ett ordenstecken med band i originalstorlek bör vara cirka 10 cm. Motsvarande längd för ett miniatyrtecken är cirka 5 cm (se s. 23). Som särskild utmärkelse kan en orden förlänas med kedja (FVR SK), briljanter eller med spänne. Finlands Lejons ordens riddartecken av I klass och riddarteckens spännen är till exempel formade som emblemet för de olympiska spelen; för riddartecknet av I klass i guld och för riddartecknet i silver (se s. 17). Stormästaren fastställer spännets slag och form. Med svärd utdelas Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnar för krigstida meriter i fält. 13

16 SUURRISTI KETJUINEEN STORKORSET MED KEDJA SVR SR ketj. FVR SK kedj. FWR GC collar SUURRISTI STORKORS SVR SR (naisten) FVR SK (damer) FWR GC (for ladies) SVR SR (miesten) FVR SK (herrar) FWR GC (for gentlemen) I LUOKAN KOMENTAJAMERKKI KOMMENDÖRSTECKEN AV I KLASS 14 SVR K I (naisten) FVR K I (damer) FWR C I (for ladies) SVR K I (miesten) FVR K I (herrar) FWR C I (for gentlemen)

17 KOMENTAJAMERKKI KOMMENDÖRSTECKEN SVR K (naisten) FVR K (damer) FWR C (for ladies) SVR K (miesten) FVR K (herrar) FWR C (for gentlemen) RITARIMERKIT RIDDARTECKEN SVR R I FVR R I FWR K I SVR R FVR R FWR K ANSIORISTI JA MITALIT FÖRTJÄNSTKORS OCH MEDALJER SVR Ar FVR Fk FWR Cm SVR M I kr FVR M I gk FWR M I gold SVR M I FVR M I FWR M I SVR M FVR M FWR M 15

18 SUURRISTI STORKORS SL SR (naisten) FLO SK (damer) FL GC (for ladies) SL SR (miesten) FLO SK (herrar) FL GC (for gentlemen) I LUOKAN KOMENTAJAMERKKI KOMMENDÖRSTECKEN AV I KLASS 16 SL K I (naisten) FLO K I (damer) FL C I (for ladies) SL K I (miesten) FLO K I (herrar) FL C I (for gentlemen)

19 KOMENTAJAMERKKI KOMMENDÖRSTECKEN SL K (naisten) FLO K (damer) FL C (for ladies) SL K (miesten) FLO K (herrar) FL C (for gentlemen) PRO FINLANDIA -MITALI JA I LUOKAN RITARIMERKIT PRO FINLANDIA-MEDALJEN OCH RIDDARTECKEN AV I KLASS SL PF FLO PF FL PF SL R I sk. FLO R I msp. FL K I clasp SL R I FLO R I FL K I RITARIMERKIT RIDDARTECKEN SL R sk. FLO R msp. FL K clasp SL R FLO R FL K ANSIORISTI FÖRTJÄNSTKORS SL Ar FLO Fk FL Cm 17

20 SVR S R FVR SK FWR GC SVR K I FVR K I FWR C I SVR K FVR K FWR C SVR R I FVR R I FWR K I SVR R FVR R FWR K Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan pienoiskunniamerkit suurrististä ritarimerkkiin. Finlands Vita Ros ordens miniatyrordnar från storkors till riddartecken. Pienoiskunniamerkit Alkuperäiskokoisten kunniamerkkien lisäksi on olemassa pienoiskunniamerkkejä. Suomessa pienoiskunniamerkki on kooltaan noin 40 % alkuperäiskokoisesta ritarimerkistä. Pienoiskunniamerkkiä kutsutaan usein miniatyyriksi. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan kunniamerkkejä annettaessa kunniamerkkikotelo sisältää ritarimerkistä suurristiin annettavan kunniamerkin lisäksi pienoiskunniamerkin sekä kunniamerkkitunnuksen tai kunniamerkkinauhalaatan (ks. s. 20). Pienoiskunniamerkin kokonaiskorkeuden merkkeineen ja nauhoineen tulisi olla noin 5 cm (ks. s. 28). Lisätietoa pienoiskunniamerkkien kantamisesta eri asuissa löytyy sivuilta 29 31, 33 ja 35 sekä ritarikuntien kotisivuilta osoitteesta 18

21 SL SR FLO SK FL GC SL K I FLO K I FL C I S L K FLO K FL C S L P F FLO PF FL PF SL R I FLO R I FL K I S L R FLO R FL K Suomen Leijonan ritarikunnan pienoiskunniamerkit suurrististä ritarimerkkiin. Finlands Lejons ordens miniatyrordnar från storkors till riddartecken. Miniatyrordnar Utöver ordnar i originalstorlek finns miniatyrordnar. Till storleken är miniatyrordnar i Finland cirka 40% mindre än riddartecknet i originalstorlek. Miniatyrordnar kallas ofta för miniatyrer. Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnars klasser från riddartecknet till storkorset ges i ett etui, som förutom ordenstecknet i originalstorlek innehåller en miniatyr av orden samt en ordensmarkering eller en ordensbandplåt (se s. 21). Total höjd för en ordensminiatyr med band bör vara cirka 5 cm (se s. 28). Mera information om hur man bär miniatyrordnar och till vilken klädsel finns på sidorna 29 31, 33 och 35 samt på riddarordnarnas hemsidor på adressen 19

22 SVR S R FVR SK FWR GC SVR K I FVR K I FWR C I SVR K FVR K FWR C SVR R I FVR R I FWR K I SVR R FVR R FWR K SVR S R FVR SK FWR GC SVR K I FVR K I FWR C I SVR K FVR K FWR C SVR R I FVR R I FWR K I SVR R FVR R FWR K Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkitunnukset ja nauhalaatat suurrististä ritarimerkkiin. Finlands Vita Ros ordens ordensmarkeringar och ordensbandplåtar från storkors till riddartecken. Kunniamerkkitunnukset ja kunniamerkkinauhalaatat Alkuperäiskokoisen kunniamerkin ja pienoiskunniamerkin asemesta voidaan kantaa puvun vasempaan takinkäänteeseen kiinnitettävää kunniamerkkitunnusta, jota naisten asuissa kannetaan vastaavalla paikalla. Luokasta riippuen tunnus on joko nappi, nauharuusuke tai kapea nauha. Napin alla olevalla tekstiilisoljella ilmaistaan luokat suurrististä komentajamerkkiin: suurristi I luokan komentajamerkki komentajamerkki kultainen kultainen-hopeinen hopeinen I luokan ritarimerkki ilmaistaan napilla. Ritarimerkin kunniamerkkitunnus on rusettimainen nauharuusuke. Ansioristin ja mitalin tunnus on 3 mm leveä nauha, joka kulkee takinkäänteen ulkopuolisen reunan yli. Kunniamerkkitunnusta voi käyttää myös smokissa silloin kun pienoiskunniamerkkejä ei käytetä. Useampaa kuin yhtä kunniamerkkitunnusta ei käytetä samalla kertaa. Kunniamerkkinauhalaattoja käytetään puolustusvoimien, poliisin, pelastuslaitoksen ja muissa vastaavissa virkapuvuissa. Ne kiinnitetään 10 mm korkeaan nauhariviin, jonka alareuna on 5 mm vasemman rintataskun yläpuolella. Nauhojen reunojen ei tule peittää toisiaan. Laattojen keskilinjan tulee olla taskun keskilinjan kohdalla. Yhteen solkeen kiinnitetään korkeintaan neljä nauhaa vierekkäin. Lisää tietoa kunniamerkkien käytöstä sotilas- ja virkapuvuissa löytyy pääesikunnan henkilöstöosaston vuonna 2012 vahvistamasta normista PEHENKOS

23 SL SR FLO SK FL GC SL K I FLO K I FL C I S L K FLO K FL C S L P F FLO PF FL PF SL R I FLO R I FL K I S L R FLO R FL K SL SR FLO SK FL GC SL K I FLO K I FL C I S L K FLO K FL C S L P F FLO PF FL PF SL R I FLO R I FL K I S L R FLO R FL K Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkitunnukset ja nauhalaatat suurrististä ritarimerkkiin. Finlands Lejons ordens ordensmarkeringar och ordensbandplåtar från storkors till riddartecken. Ordensmarkering och ordensbandplåt Ordenstecken i originalstorlek och miniatyrer kan ersättas med en ordensmarkering. Den bärs i knapphålet på vänstra rockuppslaget på en kavaj. Damer bär ordensmarkeringen på motsvarande ställe. Markeringen är antingen en knapp, rosett eller ett smalt band beroende på ordensklassen. Från storkors till kommendör anges klassen med en knapp med ett textiltvärband under knappen, som till färgen är enligt följande: storkors kommendörstecken av I klass kommendör guld guld och silver silver Riddare av I klass anges med en knapp. Riddartecknets ordensmarkering är en ordensrosett. Markeringen för förtjänstkorsen och medaljerna är ett 3 mm brett band som löper från rockuppslagets knapphål över ytterkanten på rockppslaget. Ordensmarkering kan bäras till smoking då miniatyrer inte bärs. Flera än en ordensmarkering bärs inte samtidigt. Ordensbandplåt bärs till ämbetsdräkt för försvarsmakten, polisen, räddningsverket och övriga motsvarande. Dessa fästs på ett 10 mm högt spänne, vars nedre kant är 5 mm ovanför vänstra bröstfickan. Kanterna på banden får inte täcka varandra. Mittlinjen av ordensbandplåten skall sammanfalla med fickans mittlinje. I ett spänne fästs maximalt fyra ordensband i bredd. Bärandet av utmärkelsetecken till uniform och ämbetsdräkt har bestämts enligt normen PEHENKOS 006, som huvudstabens personalavdelning fastställde år 2012 (endast på finska). 21

24 MITEN KUNNIAMERKKEJÄ KANNETAAN ERI ASUISSA Suomalaisten kunniamerkkien kantamisesta on määrätty vahvistetuilla säännöillä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kunniamerkkien käyttö on mahdollista kaikissa sotilas- ja virkapuvuissa (sotilaitten, papiston, poliisien jne.) silloin kun niitä käytetään juhlapukuina. Kunniamerkkejä ei peitetä millään vaatekappaleen osalla. Mikäli kunniamerkkikannakkeen leveys sitä vaatii, tulee sen alkuosa takinkäänteen päälle. siviilipuvut, joissa kunniamerkkejä käytetään, ovat: juhlapuku (frakki, joko alkuperäiskokoiset kunniamerkit tai pienoiskunniamerkit) tumma puku (vain alkuperäiskokoiset kunniamerkit; naiset voivat kuitenkin käyttää pienoiskunniamerkkejä) kansallispuku, miesten (vain alkuperäiskokoiset kunniamerkit; naiset voivat kuitenkin käyttää pienoiskunniamerkkejä tässä asussa) smokki (vain pienoiskunniamerkit) 22 Tilaisuuden järjestäjä määrää pukukoodin ja sen, käytetäänkö tilaisuudessa kunniamerkkejä. Kutsussa tulisi mainita juhlapuku ja kunniamerkit tai tumma puku ja kunniamerkit. Naisten juhlapuvussa kunniamerkkejä käytetään kuten miesten vastaavassa asussa pukukoodin mukaan. Tummaa pukua vastaavassa naisten puvussa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää pienoiskunniamerkkejä. Kunniamerkkien käyttämisestä sotilas- ja virkapuvuissa on määrätty pääesikunnan henkilöstöosaston vuonna 2012 vahvistamalla PEHENKOS 006 -normilla. Nauhassa rinnassa kannettavat kunniamerkit kiinnitetään rinnan vasemmalle puolelle siten, että nauhojen yläreuna on jonkin verran takinkäänteen napinläven paikan alapuolella (ks. s. 28 ja 32). Mikäli kunniamerkkejä on useita, ne ompelutetaan yhteen riviin kannakkeeseen korkeintaan neljä kunniamerkkiä vierekkäin. Tarvittaessa nauhoja limitetään niin, että korkeamman kunniamerkin nauha on alemman päällä. Kunniamerkkien alareunan tulee olla samalla vaakasuoralla viivalla. Tämä koskee sekä alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä että pienoiskunniamerkkejä. Kunniamerkit eivät saa peittää mahdollisesti käytettävää taskuliinaa. Alkuperäiskokoisten kunniamerkkien kanssa ei käytetä taskuliinaa. On muistettava, että rinnassa kannettavien kunniamerkkien kokonaispituuden tulee nauhoineen olla noin 10 cm niiden ollessa alkuperäiskokoisia. Pienoiskunniamerkkien vastaava pituus on noin 5 cm (ks. sivut ja 32 33).

25 HUR UTMÄRKELSETECKEN BÄRS TILL OLIKA DRÄKTER Finländska utmärkelsetecken bärs eller används enligt de regler som fastställdes den 1 juni 1940 med senare gjorda kompletteringar. Utmärkelsetecken kan bäras till alla uniformer och ämbetsdräkter (militär, andliga ståndet, polis osv.) när de används som festdräkt. Ordenstecken får inte täckas av någon detalj i klädplagget. Om bandplåtens bredd kräver det, kommer dess främre del att ligga på rockuppslaget. civildräkt till vilka utmärkelsetecken bärs är: högtidsdräkt (frack, antingen i originalstorlek eller som miniatyrer) mörk kostym (endast i originalstorlek; damer kan emellertid bära miniatyrordnar) folkdräkt för herrar (endast i originalstorlek; damer kan på motsvarande dräkt bära miniatyrer) smoking (endast som miniatyrer) Den som arrangerar en tillställning bestämmer klädseln samt huruvida utmärkelsetecken skall bäras eller inte. På inbjudan är det skäl att anteckna antingen Festdräkt med ordnar eller Mörk kostym med ordnar. Damer bär utmärkelsetecken både till festdräkt som motsvarar frack och till klädsel som motsvarar mörk kostym samt till smoking enligt samma principer som herrar. Till dräkt som motsvarar mörk kostym kan damer alternativt bära miniatyrer. Bärandet av utmärkelsetecken till uniform och ämbetsdräkt har bestämts enligt normen PEHENKOS 006 som huvudstabens personalavdelning fastställde år 2012 (endast på finska). Utmärkelsetecken som bärs i band på bröstet fästs på bröstets vänstra sida så, att den övre kanten av bandet ligger något under platsen för knapphålet i kavajslaget (se bild s. 28 och 32). Då utmärkelsetecknen är flera, sys de ihop i en rad på en bandplåt, högst fyra i bredd. Vid behov placeras banden så att de överlappar varandra genom att bandet på en högre orden läggs på den lägre. Den nedre kanten på utmärkelsetecknen i rad skall vara på samma vågräta linje. Detta gäller både utmärkelsetecken i originalstorlek och miniatyrer. Utmärkelsetecknen får inte ligga över ficknäsduken i fall att sådan används. Med utmärkelsetecknen i originalstorlek används inte ficknäsduk. Totalhöjden av ett ordenstecken i originalstorlek med band på bröstet bör vara cirka 10 cm. Motsvarande höjd för miniatyrer är cirka 5 cm (se sidorna och 32 33). 23

26 Alkuperäiskokoisten kunniamerkkien kantamisesta Tummassa puvussa, paraatipuvussa ja miesten kansallispuvussa käytetään yksinomaan alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä. Frakissa ja papin virkapuvussa käytetään joko alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä tai pienoiskunniamerkkejä. Sotilasjuhlapuvuissa käytetään sekä alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä tietyin rajoituksin että pienoiskunniamerkkejä. Lisää tietoa löytyy pääesikunnan henkilöstöosaston PEHENKOS 006 -normista. Ulkona pidettävissä juhlatilaisuuksissa voidaan päällystakissa kantaa alkuperäiskokoisia rinnassa kannettavia kunniamerkkejä. alkuperäiskokoisten kunniamerkkien eri luokkia kannetaan eri tavoin: suurristin komentajat kantavat ristiä olkanauhassa oikealta alas vasemmalle lantiolle (hengellisen säädyn jäsenet kaulanauhassa) sekä rintatähteä rinnassa vasemmalla puolella. Nauhan pituus sovitetaan frakin etuliepeen alalaidan mukaan niin että nauhan solmuke sijaitsee juuri leikkauksen alapuolella (ks. s.29) Naiset voivat käyttää solkimaista korua olkanauhan pitämiseksi paikallaan (ks. s. 30). Nauhan solmukkeen tulee sijaita juuri vyötärön alapuolella. Rintatähti kiinnitetään rinnan vasemmalle puolelle aivan rinnassa kannettavien kunniamerkkien alapuolelle. I luokan komentajat kantavat ristiä kaulanauhassa ja rintatähteä kuten edellä. Nauha solmitaan kauluksen ympäri niin, että nauhalenkki on aivan solmukkeen alla (ks. s. 29). Naiset kantavat ristiä nauharuusukkeessa vasemmalla puolella olkapään alapuolella muiden rinnassa kannettavien kunniamerkkien yläpuolella (ks. s. 29, 30, 33 ja 37). komentajat kantavat ristiä kaulanauhassa. Nauha solmitaan kauluksen ympäri niin, että nauhalenkki on aivan solmukkeen alla (ks. s. 29). Naiset kantavat ristiä nauharuusukkeessa vasemmalla puolella olkapään alapuolella muiden rinnassa kannettavien kunniamerkkien yläpuolella (ks. s. 29, 30, 33 ja 37). I luokan ritarit ja ritarit sekä ansioristin ja mitalin saajat kantavat kunniamerkkiä rinnassa vasemmalla puolella pukuun kiinnitetyssä nauhassa. Pienoiskunniamerkkien kantamisesta Smokissa ja pienessä juhlapuvussa kannetaan ainoastaan pienoiskunniamerkkejä. Pienoiskunniamerkkejä voidaan kantaa myös frakissa, papin virkapuvussa sekä sotilasjuhlapuvussa kaikissa juhlatilaisuuksissa, joissa edellytetään kunniamerkkien käyttöä. 24

27 Hur utmärkelsetecken bärs i originalstorlek Till mörk kostym, paraduniform och folkdräkt för herrar bärs endast utmärkelsetecken i originalstorlek. Till frack och det andliga ståndets ämbetsdräkt bärs antingen utmärkelsetecken i originalstorlek eller miniatyrer. Till militär festuniform bärs både utmärkelsetecken i originalstorlek med vissa begränsningar och miniatyrer. Tilläggsinformation finns i normen PEHENKOS 006 för huvudstabens personalavdelning. Vid festliga tillfällen utomhus kan på överrocken bäras utmärkelsetecken i originalstorlek, vilka bärs på bröstet. utmärkelsetecken i originalstorlek av olika klass bärs på olika vis: storkorskommendör bär korset i ett axelband som går från höger ner till vänster på höften (medlemmar av det andliga ståndet bär det i band runt halsen på axlarna) samt en kraschan på vänstra sidan. Bandets längd anpassas till nedre framkanten av fracken så att knuten ligger strax under skärningen (se s. 29). En dam kan använda en brosch för att hålla axelbandet på plats (se s. 30). Bandets knut skall sitta strax under midjan. Kraschanen fästs på bröstets vänstra sida direkt under utmärkelsetecken i band på bröstet. kommendör av I klass bär korset i band om halsen och kraschan som ovan. Bandet knyts kring skjortkragen så, att bandlänken sitter direkt under flugan (se s. 29). Damer bär korset i ett rosettband på vänstra sidan under axeln ovanför övriga utmärkelsetecken i band på bröstet (se s. 29, 30, 33 och 37) och kraschanen direkt under de sistnämnda. kommendör bär korset i band om halsen som ovan. Bandet knyts kring skjortkragen så, att bandlänken sitter direkt under flugan (se s. 29). Damer bär korset i ett rosettband på vänstra sidan under axeln ovanför övriga utmärkelsetecken i band på bröstet (se s. 29, 30, 33 och 37). riddare av I klass och riddare samt de som förlänats förtjänstkorset eller medalj bärs i ett rakt band på bröstet på vänstra sidan av dräkten. Hur miniatyrordnar bärs Till smoking och liten festuniform bärs endast miniatyrer. Miniatyrer kan även användas till frack, ämbetsdräkt för det andliga ståndet samt till militär festuniform vid alla festligheter där ordenstecken påbjuds. 25

28 Naiset voivat käyttää pienoiskunniamerkkejä kaikissa tilaisuuksissa, joissa kunniamerkkejä kannetaan, myös tummaa pukua vastaavassa asussa sekä kansallispuvussa. Erikoistapauksia Virallisissa tilaisuuksissa, joissa tasavallan presidentti tai vieras valtionpäämies on läsnä, kannetaan suurristin nauhaa liivin päällä, enintään kahta kaularistiä ja neljää rintatähteä sekä virallisia rinnassa kannettavia kunnia- ja ansiomerkkejä (ks.s. 29 ja 36). Valtion virka-ansiomerkkiä (XXX) kannetaan rinnassa kannettavien kunniamerkkien yläpuolella. Arkipuvussa kunniamerkkejä ei kanneta. Sotilaitten ja vastaavien palveluspuvuissa kannetaan kunniamerkkinauhalaattoja. Kunniamerkkitunnuksia kannetaan vain siviilipuvuissa. Maastopuvussa paraatipukuna voidaan eri määräyksestä kantaa vain rinnassa kannettavia alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä. Kaulanauhassa kannettavia kunniamerkkejä tai rintatähtiä ei kanneta. Oskar Pihlin piirroksia Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntien kunniamerkeistä miekkoineen, joita annettiin sodanajan sotilasansioista. Oskar Pihls ritningar till Finlands Lejons och Finlands Vita Ros ordnars utmärkelsetecken med svärd vilka förlänades för krigstida militära meriter. 26

29 Damer kan använda utmärkelsetecken i miniatyr vid tillfällen då utmärkelsetecken bärs, även till klädsel som motsvarar mörk kostym för herrar samt till folkdräkt. Specialfall Vid officiella tillställningar, där republikens president eller ett främmande statsöverhuvud är närvarande bärs storkorsets band ovanpå västen, högst två halskors och fyra kraschaner samt officiella utmärkelsetecken (se s. 29 och 36). Statens tjänsteutmärkelsetecken (XXX) bärs ovanför utmärkelsetecknen som bärs på bröstet. Utmärkelsetecken bärs inte till vardagsklädsel. Till militär och motsvarande tjänsteuniform bärs ordensbandplåtar. Ordensmarkeringar bärs endast till civil dräkt. Till terrängdräkt som paraduniform bärs enligt separat order endast utmärkelsetecken i originalstorlek, vilka bärs på bröstet. Ulmärkelsetecken vilka bärs i band om halsen eller kraschaner bärs inte. 23 mm KOMENTAJAMERKKI KOMMENDÖRSTECKEN 18,3 16,7 11,8 14,3 mm 18,3 15,5 mm 18,3 49 mm Oskar Pihlin mittapiirustuksia Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkejä varten. Måttritningar av Oskar Pihl för utmärkelsetecken till Finlands Lejons orden. 27

30 FRAKKI FRACK 10 cm 5 cm Kunniamerkin sijoitus alkuperäiskokoisena ja pienoiskunniamerkkinä frakissa. Placeringen av utmärkelsetecken i orginalstorlek och som miniatyr till frack. 10 cm 5 cm Naiset sijoittavat kunniamerkit vastaavalle paikalle kuin miehet. Damer fäster sina utmärkelsetecken på motsvarande ställe som herrar. 28

31 Rinnassa kannettavien, komentajamerkkien ja suurristin sijoitus frakissa alkuperäiskokoisina ja pienoiskunniamerkkeinä. Suurristin nauhaa kannetaan joko niin, että se kulkee olkapään yli tai vaihtoehtoisesti niin, että se katkaistuna kiinnitetään napein liiveihin (ks. s. 36). Placeringen av utmärkelsetecken som bärs på bröstet, kommendörstecken samt storkors, i originalstorlek och som miniatyrer till frack. Storkorsets band bärs antingen över högra axeln eller alternativt klippt och fäst med knappar i västen (se s. 36). 29

32 30 Suurristin, komentajamerkin sekä alkuperäiskokoisten kunniamerkkien tai pienoiskunniamerkkien sijoitus pitkässä iltapuvussa. Naiset voivat käyttää solkimaista korua suurristin nauhan pitämiseksi paikallaan. Placeringen av storkors, kommendörstecken samt utmärkelsetecken i originalstorlek eller som miniatyrer till aftonklänning. Damer kan använda en brosch för att hålla storkorsbandet på plats.

33 SMOKKI SMOKING Pienoiskunniamerkkien sijoitus smokissa ja vastaavassa naisen asussa. Placering av miniatyrer till smoking och damers motsvarande dräkt. 31

34 TUMMA PUKU MÖRK KOSTYM 10 cm Kunniamerkin sijoitus ja kokonaiskorkeus tummassa puvussa. Rintatasku ei määrittele sijoitusta pukuun, vaan ohjetta sovelletaan puvun kuosin mukaan. Placeringen av utmärkelsetecken och dess höjd till mörk kostym. Bröstfickan anger inte placeringen, utan anvisningen tillämpas enligt kostymens modell. 10 cm Kunniamerkin sijoitus ja kokonaiskorkeus naisten puvussa. Placeringen och höjden av utmärkelsetecken i originalstorlek till damers dräkt. 32

35 Esimerkkejä siitä miten kunniamerkkejä kannetaan tummassa puvussa, ritarimerkistä I luokan komentajamerkkiin. Katso myös s. 37. Exempel på hur ordenstecken bärs till mörk kostym, från riddartecknet till kommendörstecknet av I klass. Se även s. 37. Naiset kantavat kunniamerkkejä vastaavalla tavalla kuin miehet, mutta saavat käyttää pienoiskunniamerkkejä tummaa pukua vastaavassa asussa. Damer bär utmärkelsetecken på motsvarande ställe som herrar, men får använda miniatyrer även till klädsel som motsvarar mörk kostym. 33

36 SOTILASPUVUT JA VASTAAVAT VIRKAPUVUT Paraatipuvussa käytetään alkuperäiskokoisia kunniamerkkejä. Rintatähti kiinnitetään vasemman rintataskun päälle virkatutkintomerkin paikalle. Mikäli rintatähtiä on kaksi, ne kiinnitetään siten, että arvokkain on ylimpänä, virkatutkintomerkin paikalla. Mikäli rintatähtiä on kolme, toiseksi arvokkain kiinnitetään lähemmäs vartalon keskilinjaa. Neljän rintatähden tapauksessa, ks. s. 29. Kavaijipuvussa rintatähtiä käytetään kuten piirroksissa alavasemmalla ja alla. Rintatähtien arvojärjestys on sama kuin paraatipuvussa. Till paraduniform bärs utmärkelsetecken i originalstorlek. Kraschanen fästs på vänster bröstficka, på tjänsteexamensmärkets plats. Då kraschanerna är två, bärs den högre på tjänsteexamensmärkets plats. Tre kraschaner bärs så, att den näst högsta bärs närmare kroppens mittlinje. Om fyra kraschaner, se s. 29. Till kavajuniform bärs kraschanerna enligt teckningarna nere till vänster och härunder. Rangordningen av kraschanerna är densamma som till paraduniform. 34

37 UNIFORMER OCH MOTSVARANDE ÄMBETSDRÄKTER Juhlapuvussa käytetään pienoiskunniamerkkejä tai enintään kolmea rinnassa kannettavaa alkuperäiskokoista kunniamerkkiä. Kaularistien kantamisesta, ks. s. 36. Rintatähti kiinnitetään vasemman rintataskun paikalle. Till festuniform bärs utmärkelsetecken som miniatyrer eller högst tre i orginalstorlek som bärs på bröstet. Om bärande av halskors, se s. 36. Kraschanen fästs på den vänstra bröstfickans plats. Pienessä juhlapuvussa ja messitakissa käytetään vain pienoiskunniamerkkejä. Till liten festuniform och mässrock bärs utmärkelsetecken endast i miniatyrstorlek. Sotilaspuvun päällystakin kanssa käytetään kaularistiä siten, että ylänappi pidetään kiinni ja kaularisti nostetaan kaulusliepeen päälle. Till uniformsmantel bärs halskorset så, att den översta knappen hålls knäppt och halskorset läggs på kragskörtet. 35

38 ERIKOISTAPAUKSIA SPECIALFALL Suurristin nauhaa kannetaan liivin alla kun tasavallan presidentti ei ole läsnä. Nauha kulkee liivin ylitse, jos tasavallan presidentti tai ulkomaan päämies on läsnä. Huomaa kiinnitys napein (ks. myös s. 29). Storkorsbandet bärs under västen då presidenten inte är närvarande. Storkorsbandet bärs över västen, om republikens president eller ett utländskt statsöverhuvud är närvarande. Notera fästningen med knappar (se även s. 29). 36 Kahta kaularistiä kannettaessa arvokkaampi asetetaan toisen päälle. Då två halskors bärs samtidigt, placeras den av högre klass ovanpå den andra.

39 Kannettaessa I luokan komentajamerkkiä tummassa puvussa tai naisten vastaavassa asussa, käytetään vain rintatähteä. Då man bär kommendörstecknet av I klass till mörk kostym eller till motsvarande damers dräkt, används endast kraschan. KUNNIAMERKKITUNNUKSET ORDENSMARKERINGAR Kunniamerkkitunnuksia, joista yleisimmät oikealla, kannetaan takinkäänteen napinlävessä tai naisilla vastaavassa paikassa. Ordensmarkeringar, av vilka de vanligaste ses till höger, bärs i rockuppslagets knapphål eller på motsvarande ställe till damers dräkt. 37

40 KUNNIAMERKIN NAUHAN OMPELU SÖMNAD AV ORDENSBANDET kunniamerkin ompeluttaminen, ks. s. 79. sömnad av utmärkselsetecken, se s

41 1 Pidennä toista kunniamerkkinauhan päätä niin, että se on toista pidempi. Alkuperäisen kunniamerkin kokonaispituuden (nauhan yläreunasta kunniamerkin alalaitaan) tulee olla noin 10 cm, pienoiskunniamerkin noin 5 cm. Förläng ena ändan av ordensbandet så, att den ena ändan är längre än den andra. Längden av ett tecken (från ordensbandets övre kant till tecknets nedre kant) bör i originalstorlek vara cirka 10 cm, för miniatyrer cirka 5 cm. 2 Taita pitempi pää kahdesti lyhyemmän pään päälle taittamatta lyhyttä päätä. Tarkista oikea kokonaispituus. Vik den längre ändan två gånger ner på den kortare ändan utan att vika den kortare. Kontrollera att totala längden är den rätta. 3 Ompele hakaneula kiinni nauhan takapuolelle. Pienoiskunniamerkissä hakaneula voi olla pystysuunnassa. Sy fast en säkerhetsnål på baksidan av bandet. På miniatyren kan säkerhetsnålen vara lodrät. 4 Hakaneula on kiinnitetty oikein, kun se ei näy kunniamerkkinauhan etupuolelle, ja sen voi avata. Säkerhetsnålen är fäst på rätt vis, då den inte syns på framsidan av ordensbandet, och kan öppnas

42 KUNNIAMERKKIEN KESKINÄISESTÄ JÄRJESTYKSESTÄ Kotimaiset kunniamerkit kannetaan ennen ulkomaisia. Ne kiinnitetään vahvistetun keskinäisen järjestyksen mukaisesti. Ensimmäisenä kannetaan arvokkainta, ylhäältä alaspäin (kaularisteissä) ja vartalon keskiviivasta ulospäin (rinnassa kannettavissa kunniamerkeissä). Suomen Valkoisen Ruusun tai Suomen Leijonan ritarikunnan korkeamman kunniamerkin saanut ei käytä saman ritarikunnan alempaa kunniamerkkiä. Poikkeuksina ovat Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien ansioristit ja mitalit sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali ja ritarimerkit miekkoineen ja solkineen, joita kannetaan yhdessä saman ritarikunnan korkeamman kunniamerkin kanssa. Kaikkia sodanajan ansioista saatuja Vapaudenristejä kannetaan yhtä aikaa, mutta rauhanajan ansioista saaduista Vapaudenristeistä vain korkeinta. Suomalaiset viralliset kunniamerkit kannetaan ritarikuntien suurmestarin tekemän päätöksen mukaisessa järjestyksessä. Sen jälkeen tulevat sotien muistomitalit ja muistoristit ja muun isänmaallisen toiminnan ansioristit- ja mitalit sekä näiden jälkeen puoliviralliset, kuten Pyhän Karitsan ritarikunnan kunniamerkit, Suomen Talousseuran, Keskuskauppakamarin, Suomen kaupunkiliiton ja Suomen Kunnallis liiton (nyk. Suomen Kuntaliitto) ansiomerkit sekä Helsinki-mitali. Useimpien ansiomerkkien eri luokkia voidaan kantaa yhtä aikaa. Ulkomaiset kunniamerkit kannetaan luokittain maiden ranskankielisen aakkosjärjestyksen mukaan. Saman maan eri ritarikuntien osalta noudatetaan niiden omia sääntöjä. Samanluokkaiset kunniamerkit kannetaan ao. maassa vahvistetun keskinäisen järjestyksen mukaisesti. 40

43 OM INBÖRDES RANGORDNING FÖR UTMÄRKELSETECKEN Inhemska utmärkelsetecken bärs före utländska. De fästs enligt en fastställd inbördes rangordning. Det högsta tecknet bärs först, d.v.s. så att ordningen är uppifrån och ned (halskors och kraschan) samt från kroppens mittlinje från höger till vänster (utmärkelsetecken som bärs på bröstet). En person som förlänats en högre klass av Finlands Vita Ros och Finlands Lejons orden bär inte en lägre klass av samma orden. Detta gäller dock inte Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnars förtjänstkors eller medaljerna, inte heller Pro Finlandia-medaljen eller ordenstecken förlänade med svärd eller spänne. Dessa bärs tillsammans med en högre klass av samma orden. Frihetskors av olika klasser förlänade för krigstida meriter bärs samtidigt, men av Frihetskors förlänade för fredstida meriter bärs endast den högsta. De officiella finska utmärkelsetecknen bärs i den ordning, som fastställts av ordnarnas stormästare. Efter dessa bärs minnesmedaljerna och minneskorsen från krigen, förtjänstkors och -tecken för annan fosterländsk verksamhet. Härefter kommer de halvofficiella, såsom Heliga Lammets Ordens, Finska Hushållningssällskapets och Centralhandelskammarens, Finlands Stadsförbunds och Finlands Kommunförbunds förtjänstmärken och -tecken samt Helsingforsmedaljen. Olika klasser av de flesta förtjänsttecknen kan bäras samtidigt. Utländska utmärkelsetecken bärs enligt klass och enligt ländernas franskspråkiga namn i alfabetisk ordning. De regler som gäller ett lands olika egna ordnar efterföljs. Ordnar av samma klass bärs enligt vad som i vederbörande land fastställts som inbördes rangordning. 41

44 suomalaisten kunniamerkkien keskinäinen järjestys Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen SVR SR ketj. Vapaudenristin suurristi VR SR Suomen Valkoisen Ruusun suurristi SVR SR Suomen Leijonan suurristi SL SR Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-risti MR 1 Vapaudenristin 1. luokka rintatähtineen VR 1 rtk. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki SVR K I Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki SL K I Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti MR 2 Vapaudenristin 1. luokka VR 1 Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki SVR K Suomen Leijonan komentajamerkki SL K Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi SU s. ar Suomen Olympialaisen ansioristin 1. luokka O ar 1 Vapaudenmitalin 1. luokka ruusukenauhassa VM 1 rnk. Vapaudenristin kultainen ansiomitali VR kult. Am Vapaudenristin sururisti VR surur. Vapaudenristin surumitali VR surum. Vapaudenristin 2. luokka VR 2 Vapaudenristin 3. luokka VR 3 Vapaudenristin 4. luokka sodanajan ansioista VR 4 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki SVR R I Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali SL PF Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkki SVR Am (muutettu 1993 SVR:n ansioristiksi, ks. jäljempänä) Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki SL R I Vapaudenristin 4. luokka rauhanajan ansioista VR 4 ra Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki SVR R Suomen Leijonan ritarimerkki SL R Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi SVR Ar Suomen Leijonan ansioristi SL Ar Suomen Punaisen Ristin ansioristi SPR ar Hengenpelastusmitali HPM Suomen Olympialaisen ansioristin 2. luokka O ar 2 Vapaudenmitalin 1. luokka VM 1 Vapaudenristin 1. luokan ansiomitali VR Am 1 Vapaudenmitalin 2. luokka VM 2 Vapaudenristin 2. luokan ansiomitali VR Am 2 Vapaussodan muistomitali ruusuineen Vs. mm rk Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein ja solkineen SVR M I kr sk. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali solkineen SVR M I sk. Suomen Valkoisen Ruusun mitali solkineen SVR M sk. Vapaussodan muistomitali Vs. mm 42

45 inbördes rangordning för finlands utmärkelsetecken Storkorset med kedja av Finlands Vita Ros orden FVR SK kedj. Frihetskorsets storkors FrK SK Storkorset av Finlands Vita Ros orden FVR SK Storkorset av Finlands Lejons orden FLO SK Frihetskorsets Mannerheim-kors av 1. klass MK 1 Frihetskorsets 1. klass med kraschan FrK 1 mkr. Kommendörstecknet av I klass av Finlands Vita Ros orden FVR K I Kommendörstecknet av I klass av Finlands Lejons orden FLO K I Frihetskorsets Mannerheim-kors av 2. klass MK 2 Frihetskorsets 1. klass FrK 1 Kommendörstecknet av Finlands Vita Ros orden FVR K Kommendörstecknet av Finlands Lejons orden FLO K Finlands idrottskulturs stora förtjänstkors FI s.fk Finlands Olympiska förtjänstkors av 1 klass O fk 1 Frihetsmedaljens 1. klass med rosett på bandet FrM 1 mrb. Frihetskorsets förtjänstmedalj i guld FrK Fm g. Frihetskorsets sorgekors FrK srk. Frihetskorsets sorgemedalj FrK srm. Frihetskorsets 2. klass FrK 2 Frihetskorsets 3. klass FrK 3 Frihetskorsets 4. klass med svärd FrK 4 Riddartecknet av I klass av Finlands Vita Ros orden FVR R I Pro Finlandia-medaljen av Finlands Lejons orden FLO PF Finlands Vita Ros tecken FVR T (ändrades 1993 till förtjänstkorset av Finlands Vita Ros orden, se nedan) Riddartecknet av I klass av Finlands Lejons orden FLO R I Frihetskorsets 4. klass för fredstida förtjänster FrK 4 fr Riddartecknet av Finlands Vita Ros orden FVR R Riddartecknet av Finlands Lejons orden FLO R Förtjänstkorset av Finlands Vita Ros orden FVR Fk Förtjänstkorset av Finlands Lejons orden FLO Fk Finlands Röda Kors förtjänstkors FRK fk Livräddningsmedaljen LRM Finlands Olympiska förtjänstkors av 2. klass O fk 2 Frihetsmedaljens 1. klass FrM 1 Frihetskorsets förtjänstmedalj av 1. klass FrK Fm 1 Frihetsmedaljens 2. klass FrM 2 Frihetskorsets förtjänstmedalj av 2. klass FrK Fm 2 Frihetskrigets minnesmedalj med ros Frk. mm mr. Medalj av I klass med guldkors och spänne av Finlands Vita Ros orden FVR M I gk msp. Medalj av I klass med spänne av Finlands Vita Ros orden FVR M I msp. Medalj med spänne av Finlands Vita Ros orden FVR M msp. Frihetskrigets minnesmedalj Frk. mm 43

46 Vuosien sodan (talvisodan) muistomitali Vuosien sodan (jatkosodan) muistomitali Miinanraivausmitali Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Suomen Valkoisen Ruusun mitali Sotilasansiomitali Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali Mitali inhimillisestä auliudesta Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali Suomen Olympialainen ansiomitali Sotainvalidien ansioristi Poliisin ansioristi Rajavartiolaitoksen ansioristi Palotorjunnan ansiomerkki Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi Väestönsuojelun 1. luokan ansiomitali solkineen Väestönsuojelun 2. luokan ansiomitali solkineen Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein Ts. mm Js. mm Mrm SVR M I kr SVR M I SVR M Sot.am SPR kult. am SPR hop. am Pro Benignitate Humana, PBH SPR pr. am O am Sotainv. ar P ar RVL ar paloristi, PR SU kult. ar SU ar Vss. am 1 sk. Vss. am 2 sk. SU am krk. Väestönsuojelun 1. luokan ansiomitali Vss. am 1 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali Rajavartiolaitoksen ansiomitali SU am RVL am Väestönsuojelun 2. luokan ansiomitali Vss. am 2 Suomen Urheilun pronssinen ansiomitali Vankeinhoidon ansioristi Tullilaitoksen ansioristi soljen kera Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali solkineen Kilta-ansiomitali Tullilaitoksen ansioristi Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi solkineen Päällystöliiton ansiomitali soljen kera Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liiton ansioristi Päällystöliiton ansiomitali Insinööriupseeriliiton ansiomitali Kadettikunnan ansiomitali Liikenneturvallisuusalan ansiomitali Työympäristötyön erityisansiomitali Poliisin kullattu ansiomitali Moottoriliikenteen ansiomitali SU pr. am Vh. ar Tulli ar. sk RUL am sk. Kilta am Tulli ar. RAUL ar sk. PL am sk. RUL am RAUL ar PL am IUL am KK am Lt am Tyt am P am Ml am Vapaussodan, talvisodan ja jatkosodan muistoristit ja -mitalit sekä muun isänmaallisen toiminnan ansioristit ja -mitalit aikajärjestyksessä. 44

47 Minnesmedalj för deltagande i års krig (vinterkriget) Minnesmedalj för deltagande i års krig (fortsättningskriget) Minröjningsmedaljen Medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros orden Medalj av I klass av Finlands Vita Ros orden Medalj av Finlands Vita Ros orden Militärens förtjänstmedalj Vk. mm Fk. mm Mrm FVR M I gk FVR M I FVR M Mil. fm Finlands Röda Kors` förtjänstmedalj i guld FRK fm g. Finlands Röda Kors` förtjänstmedalj i silver Medaljen för humanitär verksamhet Finlands Röda Kors förtjänstmedalj i brons Finlands Olympiska förtjänstmedalj Krigsinvalidernas förtjänstkors Polisens förtjänstkors Gränsbevakningsväsendets förtjänstkors Brandvärnets förtjänstkors FRK fm silv. Pro Benignitate Humana, PBH FRK fm br. O fm Krinv. fk P fk GBV fk Finlands idrottskulturs förtjänstkors i guld FI fk g. Finlands idrottskulturs förtjänstkors Förtjänstmedaljen för befolkningsskyddsarbete av 1. klass med spänne Förtjänstmedaljen för befolkningsskyddsarbete av 2. klass med spänne Finlands idrottskulturs förtjänstmedalj med förgyllt kors brandkorset, BK FI fk Bsk. fm 1 msp. Bsk. fm 2 msp. FI fm mgk. Förtjänstmedaljen för befolkningsskyddsarbete av 1. klass Bsk. fm 1 Finlands idrottskulturs förtjänstmedalj Gränsbevakningsväsendets förtjänstmedalj FI fm GBV fm Förtjänstmedaljen för befolkningsskyddsarbete av 2. klass Bsk. fm 2 Finlands idrotts förtjänstmedalj i brons Fångvårdens förtjänstkors Tullverkets förtjänstkors med spänne Finlands Reservofficersförbunds förtjänstmedalj i guld med spänne Försvarsgillenas förtjänstmedalj Tullverkets förtjänstkors FI fm br. Fv. fk Tull fk msp. ROF fm msp. FG fm Tull fk Reservistförbundet Reservunderofficersförbundets förtjänstkors med spänne RuOF fk msp. Befälsförbundets förtjänstmedalj med spänne Finlands Reservofficersförbunds förtjänstmedalj i guld Reservistförbundet Reservunderofficersförbundets förtjänstkors Befälsförbundets förtjänstmedalj Ingenjörofficersförbundets förtjänstmedalj Kadettkårens förtjänstmedalj Förtjänstmedalj för trafiksäkerhetsarbete Specialförtjänstmedalj för arbetsmiljöarbete Polisens förgyllda förtjänstmedalj Förtjänstmedalj för motorfordonstrafikarbete BF fm msp. ROF fm RuOF fk BF fm IOF fm KK fm Ts fm Ama fm P fm Mt fm Frihetskrigets, vinterkrigets och fortsättningskrigets minneskors och -medaljer samt förtjänstkorsen och -medaljerna för annan fosterländsk verksamhet i kronologisk ordning. 45

48 SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNTIEN KOTISIVUT FINLANDS VITA ROS OCH FINLANDS LEJONS ORDNARS HEMSIDOR Ritarikunnat valtiollinen palkitsemisjärjestelmä ritarikunnat ritarikuntien organisatio vapaudenristin ritarikunta tiedotteet ajankohtaista julkaisut rekisterit annetut kunniamerkit Kunniamerkit keskinäinen järjestys suomen valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkit suomen leijonan ritarikunnan kunniamerkit muut viralliset kunniamerkit teemat kuvapankki 46

49 Usein kysyttyä Historia ritarikuntalaitoksen yleinen historia pienoiskunniamerkkien historia klassikkokirjat Kielet svenska english pienoiskunniamerkit frakissa ja smokissa pienoiskunniamerkit sotilaspuvussa Yhteystiedot yhteydenotto tai palaute Ehdottaminen ja antaminen kunniamerkkiehdotuslomake ohje kunniamerkkiehdotuksen tekemisestä ehdottaminen suomen kansalaiselle Käyttö kunniamerkkien käyttö palkitsemisajankohdat kunniamerkkien antaminen yleiset periaatteet käyttö eri asuissa frakissa tummassa puvussa kuvapankki smokissa naisten puvussa sotilaspuvut ja vastaavat virkapuvut pienoiskunniamerkit pienoiskunniamerkkien hankinta kunniamerkkitunnukset käytännön sovelluksia 47

50 KUNNIAMERKIN TIE SAAJALLEEN ehdotuksen tekijät (organisaatiot, yritykset ja yksityiset henkilöt) ehdottavat kunniamerkin saajia keskusjärjestöille tai ministeriöille ehdotuksen tekijät järjestävät tahoillaan kunniamerkinjakotilaisuuden, jossa kunniamerkit ja -kirjat ojennetaan palkituille keskusjärjestöt, avi:t yms. ehdottavat kunniamerkin saajia ao. ministeriöille keskusjärjestöt jakavat kunniamerkit ja -kirjat ehdotuksen tekijöille ministeriöt käsittelevät ehdotukset ja valtioneuvoston jäsenet esittävät kunniamerkin saajia ritarikuntien hallitukselle ministeriöt toimittavat kunniamerkit ja -kirjat keskusjärjestöille ritarikuntien hallitus käsittelee esitykset ritarikuntien kansleri esittelee esitykset suurmestarille ministeriöt noutavat kunniamerkit ja -kirjat ritarikuntien kansliasta tasavallan presidentti ritarikuntien suurmestarina antaa kunniamerkin harkintansa mukaan 48

51 UTMÄRKELSETECKNETS VÄG TILL MOTTAGAREN förslagsställarna (organisationer, företag och privatpersoner) gör förslag och sänder dem till centralorganisationerna eller ministerierna förslagsställarna ordnar på var sitt håll tillfällen där utmärkelsetecknen och diplomen ges åt de föreslagna centralorganisationerna, regionförvaltningsverken o. d. behandlar förslagen och sänder dem till respektive ministerium centralorganisationerna delar ut utmärkelsetecknen och diplomen till förslagsställarna ministerierna behandlar förslagen och statsrådets medlemmar gör framställningar till ordenskapitlet ministerierna vidarebefordrar utmärkelsetecknen och diplomen till centralorganisationerna ordenskapitlet behandlar framställningarna. ordenskanslern föredrar framställningarna för stormästaren ministerierna avhämtar utmärkelsetecknen och diplomen från ordenskansliet republikens president förlänar utmärkelsetecknen enligt övervägan och i egenskap av ordnarnas stormästare 49

52 Antti Matikkala RITARIKUNTIEN HISTORIASTA Suomen kolmen ritarikunnan kunniamerkeillä palkitaan hyvin kattavasti ja laajapohjaisesti isänmaan palveluksessa eri aloilla ansioituneita kansalaisia. Ritarikuntalaitoksen juuret ovat keskiajalla, mutta modernit moniluokkaiset ansioritarikunnat alkoivat kehittyä vähitellen vasta 1600-luvun lopulta alkaen. Ritarikuntalaitoksen yleinen historia Ristiretkiajan hengellisten ritarikuntien alkujaan viitassa kannetut yksinkertaiset kankaiset ristit olivat luonteeltaan paremminkin jäsenmerkkejä kuin kunniamerkkejä luvulta alkaen perustettujen monarkkisen ritarikuntien pääasialliset tunnukset olivat puolestaan usein medaljonkeja tai korumaisia riipuksia luvulta alkaen myös monarkkisten ritarikuntien tunnuksena yleistyi Johanniittain ritarikunnan käyttämä valkoinen kahdeksankärkinen ns. maltanristi. Aina 1600-luvun lopulle saakka yksiluokkaisina säilyneistä monarkkisista ritarikunnista poiketen modernit ansioritarikunnat omaksuivat hengellisten ritarikuntien tarjoaman mallin mukaisen hierarkkisen organisaation sekä eräitä virkojen (esim. suurmestari) ja arvoluokkien (esim. komentaja) nimiä. Hengellisten ritarikuntien ja modernien ansioritarikuntien tunnusten idea on kuitenkin lähes täysin vastakkainen. Modernien ansioritarikuntien jalometalliset ja emaloidut ristit ovat ensi sijaisesti kunniamerkkejä, tunnustuksia kantajansa ansioista, eivät niinkään osoituksia kantajansa kuulumisesta ritarikuntaan. Mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sitä ohuemmaksi erityisesti ansioritarikuntien yhteisöllinen luonne on muuttunut. Ansioritarikunnat Selvimmän käännekohdan varhaismodernin ritarikuntalaitoksen kehityksessä muodostaa ensimmäisen moniluokkaisen sotilasansioritarikunnan, Ranskan 50

53 Antti Matikkala OM RIDDARORDNARNAS HISTORIA Finlands tre riddarordnar används för att i mycket vidsträckt och omfattande grad belöna medborgerliga förtjänster på olika områden. Ordensväsendets rötter sträcker sig till medeltiden, medan de moderna flerklassiga förtjänstordnarna långsamt började utvecklas först i slutet av 1600-talet. Ordensväsendets allmänna historia De enkla kors, som ursprungligen broderades på kåporna av korstågstidens andliga riddarordnar, var närmast tecken på medlemskap, inte utmärkelsetecken. Karakteristiska insignier för monarkiska riddarordnar, som instiftades från och med 1300-talet, var i stället olika slag av medaljonger och halskedjor. Sedan 1500-talet blev det vita åttauddiga s.k. malteserkorset, som användes av Johanniterorden, vanligare även som ett emblem för monarkiska riddarordnar. I motsats till de monarkiska riddarordnarna, vilka kvarstod som enklassiga till slutet av 1600-talet, antog de nya förtjänstordnarna de gamla andliga ordnarnas hierarkiska struktur samt några ämbeten som stormästarämbetet och klasser som kommendörsklassen. Idén bakom de andliga riddarordnarnas och de moderna förtjänstordnarnas insignier är däremot näst intill motsatta. De moderna ordnarnas förgyllda och emaljerade kors var i första hand utmärkelsetecken som vittnade om bärarens ära och insatser, inte att han hörde till en bestämd ordensgemenskap. Ju närmare vi kommer vår tid, desto svagare blir förtjänstordnarnas karaktär av samfund och gemenskap. Förtjänstordnarna Grundandet av franska S:t Ludvigsorden år 1693, den första moderna militärförtjänstorden som var organiserad i flera klasser, utgör en tydlig milstolpe i det 51

54 Ranskan Pyhän Ludvigin ritarikunnan ritarimerkki. Tällaisesta ruusukenauhasta, joka oli alun perin ritarikunnan eläkettä nauttivien ritarien erikoistunnus, kehittyi sittemmin upseeriluokan ja I luokan ritarimerkin tunnusmerkkinä useissa ritarikunnissa käytetty pyöreä ruusuke. Franska S:t Ludvigsordens riddartecken. Rosettband av detta slag, som ursprungligen var ett distinktionstecken till riddarna vilka åtnjöt pension, förvandlades sedermera till en rund rosett, som används som kännetecken för officersklassen och riddartecknet av I klass i flera ordnar. Pyhän Ludvigin ritarikunnan, perustaminen Ritarikunnan kahden korkeimman luokan suurristin ja komentajamerkin haltijoiden lukumäärä oli rajoitettu, mutta alimman ritariluokan jäseneksi voitiin nimittää kuka tahansa ansioitunut, aateli tonkin, rooma laiskatolinen upseeri. Ranska johti kehitystä myös ritarikuntien jäsenpohjan laajen tamisessa taiteiden, tieteiden ja talouselämän edustajilla. Ritarikuntien ollessa keskeisiä hallitsijoiden suvereniteetin tunnuksia kansainvälisten suhteiden hoito ja diplomaattisen kunniamerkkivaihdon vaatimukset olivat usein uusien ritari kuntien perustamisen taustalla luvulla ritarikunnissa korostui virka-ansioiden ja urheuden merkitys sekä varsin hitaasti tapahtunut sekularisaatio. Itävallan 1757 perustetun Maria Teresian sotilasritarikunnan kunniamerkeillä palkittiin ansioituneita upseereita sotilaallisista uroteoista heidän sosiaalisesta taustastaan ja uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta silminnäkijätodistusten perusteella. Tämä täysin maallinen ritari kunta oli eräs keskeisistä modernin ansioritarikunnan prototyypeistä. Tasavaltalainen ansioritarikunta, jolla palkitaan suhteellisen laajasti myös siviilihenkilöitä, juontaa juurensa ensisijaisesti Napoleonin 1802 perustamaan Ranskan Kunnialegioonaan. Kuten Napoleon ilmaisi asian, sama kunniamerkki voitiin antaa ensimmäistä kertaa yhtä hyvin lukutaidottomalle sotilaalle kuin intellektuellillekin. 52

55 Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan ritarimerkki. Riddartecknet av den svenska Nordstjärneorden. tidigmoderna ordensväsendets utveckling. De två högsta klasserna storkors och kommendör förlänades endast till ett begränsat antal mottagare som alla måste vara adelsmän. Den lägsta graden, riddarvärdig heten, kunde däremot förlänas till vilken meriterad katolsk officer som helst. Det var också i Frankrike som man först började inkludera nya yrkesgrupper representanter för konst, vitterhet, vetenskap och näringslivet i samband med riddarutnämningarna. De internationella relationerna och den betydelse som utbytet av ordnar hade fått i upprätthållandet av diplomatiska kontakter skapade behov av nya ordnar. Under 1700-talet kännetecknades ordensväsendets utveckling av att ämbetsmeriter, förtjänster och visad tapperhet betonades samt av en långsam sekularisering. Med ordenstecken av den österrikiska Maria Teresia-militärorden, som grundades 1757, belönades meriterade officerare för sina militära hjältedåd oberoende av social bakgrund eller religiös övertygelse. Bedrifterna skulle styrkas med ögonvittnesskildringar. Denna fullständigt sekulariserade riddarorden var en av de centrala prototyperna för moderna förtjänstordnar. Med republi kanska förtjänstordnar belönas en relativt bred grupp medborgare. Dessa ordnar härleder i första hand sina rötter till franska Hederslegionen som Napoleon grundade Som Napoleon själv uttryckte det, samma utmärkelsetecken kunde för första gången förlänas såväl icke läskunniga soldater som intellektuella. 53

56 Ruotsin ja Venäjän ritarikunnat Esikuvinaan Ranskan Pyhän Hengen, Pyhän Ludvigin ja Pyhän Mikaelin ritari kunnat Ruotsiin perustettiin perustetiin 1748 yksiluokkainen Serafiimiritarikunta sekä alun perin kaksiluokkaiset ritarikunnat: sotilasansioiden palkitsemiseen käytetty Miekkaritarikunta sekä Pohjantähden ritarikunta, jolla palkittiin pääasiassa siviilivirkamiehiä. Ruotsin neljäs ritarikunta, Vaasan ritarikunta, perustettiin 1772 kolmiluokkaisena ja samalla Miekkaritarikuntaan ja Pohjantähden ritarikuntaan lisättiin kolmas luokka. Vaasan ritarikunta oli alusta alkaen ns. vapaa ritarikunta, jonka kunniamerkeillä voitiin palkita muun muassa talouselämän, maatalouden ja taiteiden edustajia syntyperästä ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Miekkaritarikuntaan perustettiin 1788 sodanajan sotilasansioista annettava sittemmin kahteen luokkaan jaettu suuren ristin ritarin erikoisluokka, joka toimi esikuvana 1940 perustetulle Mannerheim-ristille. Ruotsalaisten kunniamerkkien kantaminen jatkui Suomen suuriruhtinaskunnassa vuoden 1809 jälkeen. Sen jälkeen kun Suomi liitettiin 1809 Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana, palkittiin keisarikunnan ja suuriruhtinaskunnan palveluksessa ansioituneita suomalaisia venäläisillä kunniamerkeillä luvun lopussa alkunsa saanut venäläinen ritarikuntalaitos muodostui hyvin monipolviseksi. Venäläisiä ritarikuntia, joiden kunniamerkkejä an - net tiin hierarkkisessa järjestyksessä, oli lopulta kuusi: Pyhän Andreaksen, Pyhän Alek santeri Nevskin, Valkoisen Kotkan, Pyhän Vladimirin, Pyhän Annan ja Pyhän Stanislauksen ritarikunnat. Hierarkian ulkopuolella olivat vain korkea-arvoisille naisille tarkoitettu Pyhän Katariinan ritarikunta sekä Pyhän Yrjön ritarikunta, jonka kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita. Mannerheimille kuulunut Venäjän Pyhän Yrjön ritarikunnan 4. luokka. Kuva Mannerheimmuseo/Matias Uusikylä. S:t Georgsorden av 4:e klass som tillhört Mannerheim. Bild Mannerheim-museet /Matias Uusikylä. 54

57 Sveriges och Rysslands riddarordnar Med den franska Helgeandsorden, S:t Ludvigsorden och S:t Mikaelsorden som förebilder grundades i Sverige 1748 Serafimerorden som omfattade en klass och de ursprungligen tvåklassiga ordnarna: Svärdsorden som användes för att belöna militära meriter och Nordstjärneorden vilken i huvudsak användes i samband för civila förtjänster. Sveriges fjärde orden, Vasaorden, inrättades 1772 med tre klasser och samtidigt fick även Svärdsorden och Nordstjärneorden en tredje klass. Vasaorden var från början en s.k. fri orden med vars ordenstecken man kunde belöna representanter för näringslivet, jordbruket och de fria konsterna oberoende av börd och samhällelig ställning. År 1788 instiftades för militära meriter en värdighet av riddare med stora korset, som sedermera uppdelades i två klasser, och som tjänade som förebild för det 1940 instiftade Mannerheimkorset. De svenska ordnarna bars fortsättningsvis i storfurstendömet Finland efter Efter det att Finland 1809 anslöts till det ryska kejsardömet som ett autonomt storfurstendöme belönades de finländare som meriterade sig i kejsardömets eller storfurstendömets tjänst med ryska ordnar. Det ordensväsende som i slutet av 1600-talet fick sin början i Ryssland hade blivit mycket mångförgrenat. De ryska riddarordnarna, vars utmärkelsetecken utdelades i hierarkisk ordning, var slutligen sex till antalet: S:t Andreasorden, Alexander Nevskijorden, Vita Örns orden, S:t Vladimirsorden, S:t Anna- och S:t Stanislaiordnarna. Utanför hierarkin stod den endast för högättade damer avsedda S:t Katarinaorden samt S:t Georgsorden med vilken man belönade officerare för i huvudsak krigstida förtjänster. De ryska utmärkelsetecknen var i Finland mycket högt uppskattade fram till dess att förryskningspolitiken inleddes under kejsar Nikolaj II: s regering. Ryska kejserliga ordnar användes just inte alls i det självständiga Finland och man beviljade inte heller tillstånd att bära dem till den finska militäruniformen. Mannerheim, som givetvis inte begärde tillstånd av någon att få bära ryska ordnar, bar dem till sin uniform under talen. De kejserliga ryska ordnarna nämndes i alla fall i Finlands statskalender så länge som mottagarna fanns upptagna i kalendern, sista gången Frihetskorsets orden Finlands senat instiftade Frihetskorsen (FrK) och Frihetsmedaljerna (FrM) den 4 mars 1918 på förslag av överbefälhavaren för republiken Finlands trupper generalen av kavalleriet Mannerheim. Frihetskorset instiftades för att framhäfva 55

58 Venäläiset kunniamerkit olivat Suomessa varsin arvostettuja aina siihen saakka, kunnes venäläistämispolitiikka alkoi keisari Nikolai II:n hallituskauden aikana. Venäjän keisarillisten ritarikuntien kunniamerkkejä ei juuri käytetty itsenäisessä Suomessa eikä niille myönnetty kantolupia suomalaiseen sotilaspukuun. Mannerheim, joka ei tietysti pyytänyt keneltäkään kantolupaa venäläisille kunniamerkeilleen, käytti niitä univormussa luvuilla. Keisarillisen Venäjän kunniamerkit mainittiin kuitenkin Suomen valtiokalenterissa niin kauan kuin niiden saajia sisältyi siihen, viimeisen kerran kalenterissa vuodeksi Vapaudenristin ritarikunta Suomen senaatti perusti Vapaudenristit (VR) ja Vapaudenmitalit (VM) 4. maalis kuuta 1918 Suomen tasavallan sotajoukkojen ylipäällikön ratsuväenkenraali Manner heimin aloitteesta. Vapaudenristi perustettiin Mannerheimin sanoin ilmaisemaan ja palkitsemaan sotilaan urotekoja taistelukentillä sekä sitä uhrautuvaa työtä, jota oli suoritettu pohjan laskemiseksi maamme vapaudelle. Manner heimin käskystä ja hänen yksityiskohtaisessa ohjauksessaan Axel Gallen- Kallela suunnitteli Vapaudenristit ja Vapaudenmitalit. Vapaudenristin korkeimmat luokat muodostuvat valkoisesta yrjönrististä. Ristin päälle Gallen-Kallela sijoitti hakaristin, jonka todettiin olevan auringon, elämän ja wapauden symbooli eli wertaus kuva monilla kansoilla, ja keskikuvioksi heraldisen ruusun. Venäjän Pyhän Yrjön ritarikunnan tavoin Vapaudenristissä on neljä numeroitua luokkaa, mutta niiden lisäksi länsieurooppalaiseen traditioon kuuluva suurristi. Kun Vapaudenristiin lisättiin tammikuussa 1919 uusi luokka, 1. luokka rintatähden kera, sen neljä korkeinta kunniamerkkiä vastasivat kantotavaltaan Pyhän Yrjön ritarikunnan luokkia. Valtionhoitaja Mannerheimin katsottua Vapaudenristin täyttäneen tehtävänsä Suomen saavutettua vapauden ja valtiollisen itsenäisyyden hän lopetti sen antamisen 28. tammikuuta Vapaudenristi otettiin uudelleen käyttöön talvisodan aikana ja pysyvä Vapaudenristin ritarikunta muodostettiin 16. joulukuuta 1940 annetulla asetuksella. Mannerheimista tuli ritarikunnan elinikäinen suurmestari. Hänen jälkeensä Vapaudenristin ritarikunnan suurmestari on ollut puolustusvoimain ylipäällikkö. Tasavallan presidentti Mannerheim vahvisti Vapaudenristin ritarikunnan nykyään voimassa olevan ohjesäännön 18. elokuuta 1944 antamallaan asetuksella. Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan sotilaallisista ansioista sekä siviilihenkilöille puolustusvoimiin kohdistuvasta ansiokkaasta toiminnasta. Vuosina Vapaudenristejä ei annettu rauhanajan ansioista muutamaa poikkeustapausta lukuun ottamatta. 56

59 och belöna krigarens bragder på slagfältet och det hängifna arbete, som [ ] utförts för att lägga grunden till vårt lands frihet, som Mannerheim uttryckte det. På order av Mannerheim och på basen av detaljerade anvisningar av denne utarbetade Axel Gallen-Kallela Frihetskorsen och Frihetsmedaljerna. Frihetskorsets högsta klasser utformades med ett vitt georgskors som grund. På korsarmarna placerade Gallen- Kallela ett hakkors, den s.k. svastikan, solens, livets och frihetens symbol hos många folk, och i mittpunkten en heraldisk ros. På samma sätt som den ryska S:t Georgsorden består Frihetskorset av fyra numrerade klasser, till vilka enligt västeuropeisk tradition ett storkors tillfogats. Då man i januari 1919 tillfogade en ny klass till Frihetskorset, I klass med kraschan, kom sättet att bära de fyra högsta utmärkelsetecknen av Frihetskorset att motsvara S:t Vapaudenristin 2. luokka miekkoineen Georgsordens. Riksföreståndaren Mannerheim Frihetskorsets 2. klass med svärd ansåg att Frihetskorset hade fyllt sin funktion efter det att Finland vunnit sin frihet och beslöt att avsluta utdelningen den 28 januari Frihetskorset återupplivades under vinterkriget och en permanent Frihetskorsets orden inrättades genom en förordning som utfärdades den 16 januari Mannerheim blev ordens stormästare under sin livstid. Efter honom har försvarsmaktens överbefälhavare varit stormästare. De gällande statuterna för Frihetskorsets orden stadfästes genom en förordning av republikens president Mannerheim den 18 augusti Frihetskorsets ordens utmärkelsetecken utdelas för militära förtjänster samt åt civilpersoner för förtjänstfull verksamhet till förmån för försvarsmakten. Åren förlänades Frihetskors inte för fredstida meriter, endast några utmärkelser undantagna. 57

60 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat Jo ennen Mannerheimin antamia kunniamerkkien suunnittelutehtäviä Gallen- Kallela oli oma-aloitteisesti hahmotellut savukerasian kanteen 2. helmikuuta 1918 kunniamerkin, jota hän kutsui nimellä Suomen Ruusun Kunniakunta. Lopettaessa Vapaudenristien antamisen 1919 Mannerheim päätti Suomen Valkoisen Ruusun nimellä säilyttää valkoisen ristimme jossain määrin muutetussa muodossaan. Gallen-Kallela sai tehtäväkseen suunnitella nopeasti uuden ritarikunnan kunniamerkit. Ensimmäisten kunniamerkkien tuli olla valmiina jo valtionhoitaja Mannerheimin 12. helmikuuta 1919 alkanutta Tukholman-vierailua varten. Suomen Ruusun Kunniakunta. Gallen-Kallelan savukerasian kanteen 2. helmikuuta 1918 piirtämä hahmotelma saatekirjeineen. Kuva Per Johan Lundsten. Suomen Ruusun Kunniakunta. En i locket av en cigarrettask uförd skiss av Gallen- Kallela jämte ett följebrev daterad 2 februari Foto Per Johan Lundsten. 58

61 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan perustaja valtionhoitaja G. Mannerheim. Riksföreståndare G. Mannerheim, instiftare av Finlands Vita Ros orden. Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnar Redan innan Mannerheim gett Gallen-Kallela uppdraget att planera ordens tecknen skisserade han på eget initiativ den 2 februari 1918 i locket av en cigarrettask ett ordenstecken som han kallade Suomen Ruusun Kunniakunta (övers. Finlands Ros orden). Efter att ha avslutat utdelningen av Frihetskorsets orden 1919 beslöt Mannerheim att under namnet Finlands Hvita Ros bibehålla vårt hvita kors i något förändradt utförande. Gallen-Kallela erhöll uppdraget att i skyndsam ordning färdigställa skisserna för de nya ordenstecknen. De första insignierna skulle vara färdiga redan den 12 februari 1919 då riksföreståndare Mannerheim inledde sitt besök i Stockholm. Ett vitemaljerat georgskors blev grundformen för Finlands Vita Ros ordens (FVR) ordenskors på samma sätt som för Frihetskorsets högre klasser och 59

62 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan (SVR) ritarikuntaristin perusmuodoksi tuli Vapauden ristin korkeimpien luokkien tapaan valkoemaloitu yrjönristi ruusun säilyessä keskikuviona. Ristin sakaroiden väliin Gallen-Kallela sijoitti nousevat Suomen leijonat. Suomen Valkoisen Ruusun tummansininen läikehtivä ritarikuntanauha sai sävynsä Venäjän Valkoisen Kotkan ritarikunnan nauhasta. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan sininen nauha ja valkoinen risti lujittivat heraldisesti Suomen lipun sinivalkoisia värejä, jotka oli vahvistettu toukokuussa 1918 annetulla lailla. Mannerheim vahvisti Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ohjesäännön 16. toukokuuta Toukokuun 16. päivä oli ritarikunnan juhlapäivä vuoteen 1944 saakka, jolloin juhlapäiväksi tuli itsenäisyyspäivä. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeillä palkitaan sekä isänmaan palveluksessa ansioituneita kansalaisia että ulkomaalaisia. Ritarikunnan suurmestari on Suomen valtakunnan päämies, joka on yksin oikeutettu antamaan ritarikunnan kunniamerkkejä. Ritarikunnan tunnuslause on isä nm a a n hy väksi. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkkiä jaetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. G. MANNERHEIM Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ohjesäännössä vahvistetun luokkajaon esikuvana oli Ruotsin Miekka- ja Vaasan ritarikuntien luokitus sillä erotuksella, ettei kaikille suurristin komentajille kuulunut ketjua. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta oli jaettu seuraaviin luokkiin: suurristi, joka voidaan erikoisena kunnian osoituksena antaa ketjuineen, I ja II luokan komentajamerkit sekä I ja II luokan ritarimerkit. Lisäksi perustettiin hopeinen ja pronssinen ansiomerkki sekä I ja II luokan mitalit. Vuodesta 1923 lähtien I luokan mitali on voitu antaa kultaristein eli mitaliluokkia on käytännössä kolme. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeistä naisille annettiin aluksi pääasiassa vain ansiomerkkiä ja mitaleita. Ritarimerkkejä on annettu naisille säännöllisemmin vuodesta 1940 alkaen ja pian sen jälkeen myös korkeampia luokkia. Vuonna 1936 II luokan komentajista ja II luokan ritareista tuli komentajia ja ritareita. Samalla I luokan ritarimerkin nauhaan lisättiin pyöreä ruusuke. Gallen- Kallela oli suunnitellut rintatähdet sellaisiksi, että niiden viidestä sakarasta kaksi oli ylöspäin. Muiden 1936 tehtyjen uudistusten yhteydessä Suomen Valkoisen 60

63 Gallen-Kallelan piirros Suomen Valkoisen Ruusun suurrististä. Gallen-Kallelas ritning till storkorset av Finlands Vita Ros orden. rosen kom att kvarstå i mittpunkten. I korsvinklarna placerade Gallen-Kallela uppstigande Finlands lejon. Finlands Vita Ros ordens mörkblå gnistrande ordensband fick sin färgnyans från Rysslands Vita Örns ordens band. Finlands Vita Ros ordens blåa band och vita kors befäste heraldiskt de blåvita färgerna i Finlands flagga, vilka hade stadfästs genom en lag i maj Mannerheim stadfäste statuterna för Finlands Vita Ros orden den 16 maj Den 16 maj var riddarordens högtids dag fram till 1944, varefter högtidsdagen flyttades till självständighetsdagen. Med Finlands Vita Ros orden belönas både finländska och utländska medborgare för fosterländska förtjänster. Ordens stormästare är Finlands statsöverhuvud och honom allena tillkommer att förläna denna orden. Ordens valspråk är isä nm a a n hy väksi. Finlands Vita Ros orden utdelas till vedermäle för förtjänster om fosterlandet. G. MANNERHEIM Förebilden för den klassindelning som instiftades genom statuterna för Finlands Vita Ros orden var den gällande klassindelningen för Sveriges Svärdsoch Vasaordnar, med den skillnaden att alla kommendörer av storkorset inte erhöll kedja. Finlands Vita Ros orden indelades i följande klasser: storkorset, vilket som en särskild utmärkelse kan utdelas med kedja, kommendörstecken av I och II klass samt riddartecken av I och II klass. Dessutom instiftades ett förtjänsttecken i silver och brons och en medalj av I och II klass. Från år 1923 har man kunnat bevilja medaljen av I klass med guldkors, vilket innebär att 61

64 Ruusun ritarikunnan rintatähtien asento päätettiin kääntää niin, että yksi sakaroista on ylöspäin. Sodanajan sotilasansioista Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä sekä komentaja- ja ritarimerkkejä on annettu miekkoineen. Erikoisena kunnianosoituksena Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä ja I luokan komentajamerkkiä on annettu jalokivineen. Viimeksi suurristin jalokivineen sai säveltäjä Jean Sibelius Suomen Leijonan ritarikunnan perustaja tasavallan presidentti Risto Ryti. Republikens president Risto Ryti, instiftare av Finlands Lejons orden. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan kunniamerkit on perustettu ulkonaisiksi tunnustuksen osoituksiksi ansiokkaasta toiminnasta isänmaan hyväksi. RISTO RYTI

65 Suomen Leijonan komentajamerkki miekkoineen. Kommendörstecknet av Finlands Lejons orden med svärd. medaljklasserna i själva verket är tre. Av utmärkelsetecknen inom Finlands Vita Ros orden beviljades åt kvinnor till en början huvudsakligen förtjänsttecken och medaljer. Riddartecken har mera regelbundet beviljats åt kvinnor sedan 1940 och kort därefter började de erhålla också utmärkelsetecken av högre klass. År 1936 blev kommendörerna av II klassen och riddarna av II klassen kommendörer och riddare. Samtidigt försågs bandet till riddartecknet av I klass med en rund rosett. Gallen- Kallela hade planerat kraschanerna så att två av de fem spetsarna var vända uppåt. I samband med andra förändringar 1936 beslöt man att vända kraschanerna till Finlands Vita Ros orden så att en av spetsarna är svängd uppåt. För militära förtjänster under krigstid har storkorset samt kommendörs- och riddartecknen av Finlands Vita Ros orden förlänats med svärd. Såsom särskild utmärkelse har storkorset och kommendörstecknet av I klass av Finlands Vita Ros orden förlänats med briljanter. Kompositören Jean Sibelius är den som 1950 senast erhållit storkorset med briljanter. Finlands Vita Ros och Finlands Lejons utmärkelsetecken har instiftats som vedermälen för förtjänstfull verksamhet fosterlandet till fromma. RISTO RYTI

66 Suomen Valkoisen Ruusun II luokan ritarimerkki vuodelta Ritarikunnan kunniamerkkien ulkoasu on vaihdellut hieman vuosien kuluessa. Finlands Vita Ros ordens riddartecken av II klass från Utseendet på ordentecknen har i någon mån varierat under åren. Suomen Leijonan ritarikunnan (SL) perusti tasavallan presidentti Risto Ryti 11. syyskuuta 1942 antamallaan asetuksella. Ritarikunnan suurmestari on tasavallan presidentti, joka yksin on oikeutettu antamaan sen kunniamerkkejä. Ritarikunnan juhlapäiväksi määrättiin 6. joulukuuta. Uuden ritarikunnan käyttöönotto mahdollisti kunniamerkkien helpomman ja tarkemman sovittamisen palkittavan aseman ja ansioiden mukaan. Erityisesti ulkomaalaisten palkitse misessa oli ilmennyt epäkohtia kun aiemmin käytössä oli ollut vain yksi suurristi. Myös muiden kunniamerkkiluok kien osalta uuden ritarikunnan peru s taminen tarjosi suurempia mahdollisuuksia vivahduserojen tekemiseen. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan tavoin Suomen Leijonan ritarikunnassa on suurristi, mutta ei suurristin ketjua, I luokan komentaja merkki, komentajamerkki, I luokan ritarimerkki ja ritarimerkki sekä lisäksi ansioristi. Vuonna 1943 ritarikuntaan liitettiin vain taiteilijoille ja kirjailijoille annettava Pro Finlandia -mitali. Sodanaikaisista sotilaallisista ansioista Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkejä on annettu miekkoineen. Asetuksen mukaan Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkkejä an - ne taan tunnustukseksi huomattavista siviili- ja sotilasansioista sekä suomalaisille että ulkomaalaisille. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnilla on yhteinen kunniamerkkiesityksiä käsittelevä hallitus ja niiden kunniamerkkejä annetaan samanlaisista ansioista eli käytännössä kyseessä on yksi ritarikunta. Kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä ritarikuntien luokat limittyvät siten, että Suomen Lei- 64

67 Finlands Lejons orden (FLO) instiftades av repub likens president Risto Ryti den 11 september 1942 genom en förordning. Ordens stormästare är republikens president och honom allena tillkommer att förläna denna orden. Ordens högtidsdag blev den 6 december. Inrättande av en ny orden möjliggjorde att man bättre kunde ta hänsyn till och anpassa de utmärkelser som förlänades efter den dekorerades ställning och förtjänster. Framför allt hade det visat sig vara en nackdel att kunna belöna utländska medborgare med ett enda storkors. Även vid förläning av andra ordensgrader erbjöd instiftande av en ny orden större möjligheter till nyansering. Finlands Lejons orden innefattar på samma sätt som Finlands Vita Ros orden ett storkors, men inte storkors med kedja, samt klasserna kommendörer av I klassen, kommendörer, riddare av I klassen, riddare och dessutom ett förtjänstkors. År 1943 tillfogades orden Pro Finlandia-medaljen, som endast kan förlänas konstnärer och författare. För militära förtjänster under krigstid har Finlands Lejons orden förlänats med svärd. Enligt förordningen förlänas Finlands Lejons orden till vedermäle för framstående såväl civila som militära förtjänster till både finska och utländska medborgare. Finlands Vita Ros orden och Finlands Lejons orden har ett gemensamt kapitel som behandlar ordensförslagen. Utmärkelsetecknen förlänas för likartade förtjänster, Oskar Pihlin piirros Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkistä miekkoineen. Oskar Pihls ritning till riddartecknet av I klass med svärd av Finlands Vita Ros orden. varför man i praktiken alltså kan tala om en riddarorden. Utmärkelsetecknens inbördes rangordning framgår av att Finlands Lejons ordenstecken bärs efter motsvarande klass av Finlands Vita Ros orden. De slutgiltiga ritningarna till ordenstecknen inom Finlands Lejons orden utarbetades av firman A. Tillanders konstnärlige chef Oskar Pihl. På samma sätt som för de två äldre riddarordnarna utgjorde det vita georgskorset grundformen för Finlands Lejons ordenskors. Finlands lejon placerades i mittpartiet av korset i en röd 65

68 66 jonan ritarikunnan kunniamerkkiä kannetaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan vastaavan luokan kunniamerkin jälkeen. Lopulliset piirrokset Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkeistä laati A. Tillanderin taiteellinen johtaja Oskar Pihl. Kahden vanhemman ritarikunnan tavoin Suomen Leijonan ritarikunnan ritarikuntaristin perusmuoto on valkoinen yrjönristi. Suomen leijona sijoitettiin ristin keskustassa olevaan pelkistetyn seppeleen ympäröimään punaiseen kohopyöriöön. Ritarikunnan nauhan väri on Suomen vaakunakilven mukaisesti punainen. Suomen Leijonan ritarikunnan rintatähdet perustuvat pienin muutoksin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan rintatähtien muotoiluun. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan perustamisvuonna 1919 yli tuhat Suomen kansalaista palkittiin sen kunniamerkeillä, mutta seuraavan parin vuosikymmenen ajan palkittujen suomalaisten määrät olivat verrattain pieniä. Itsenäisyyspäivään ajoittuva kunniamerkkien jakokäytäntö alkoi 1936, jolloin palkittiin 270 Suomen kansalaista. Itsenäisyyspäivänä 1948 annettiin ensimmäisen kerran yli tuhat kunniamerkkiä kahden tuhannen rajan ylittyessä vasta Sen jälkeen palkitsemisvolyymi kasvoi nopeammin niin, että itsenäisyyspäivänä 1966 palkittiin jo yli kolme tuhatta, 1971 yli neljä tuhatta ja 1982 yli viisi tuhatta suomalaista.volyymi kasvoi pääasiassa siten, että Suomen Valkoisen Ruusun mitaleja annettiin enemmän, jonka myötä palkitsemisesta tuli yhteiskunnallisesti laajapohjaisempaa. Sotavuosien jälkeen Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkiluokkiin ja niiden ulkoasuun on tehty vain muutamia muutoksia. Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjun hakaristit korvattiin havuristeillä Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki ja ritarimerkki on voitu antaa solkineen vuodesta 1967 alkaen: olympialaisissa tai paralympialaisissa kultamitalin voittaneelle annettava solki on muodoltaan olympialaisten symboli. Suomen Valkoisen Ruusun II luokan mitalia on vuodesta 1984 alkaen kutsuttu mitaliksi. Vuonna 1993 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnasta poistettiin ansiomerkki, jota oli vuodesta 1921 alkaen annettu vain naisille. Samalla otettiin käyttöön Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi, joka on ulkonäöltään samanlainen kuin ansiomerkki. Ritarikunnan ohjesäännöstä poistettiin 1993 vain sodanaikaisista sotilasansioista annettava pronssinen ansiomerkki, jota ei oltu koskaan annettu. Vuonna 2008 poistettiin ulkomaalaisia koskenut velvollisuus palauttaa kunniamerkki saajan kuoleman jälkeen. Mitään Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan kunniamerkkiä ei siis tarvitse palauttaa.

69 Oskar Pihlin piirros Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan komentajamerkistä. Oskar Pihls ritning till kommendörstecknet av I klass av Finlands Lejons orden. glob omgiven av en stiliserad krans. Färgen på riddarordens band är rött i enlighet med Finlands vapensköld. Kraschanerna till Finlands Lejons orden är av samma typ som kraschanerna till Finlands Vita Ros orden med mindre ändringar. Samma år som Finlands Vita Ros orden inrättades 1919 belönades över tusen medborgare i Finland med utmärkelsetecken av denna orden, men under de följande tjugo åren var antalet belönade medborgare förhållandevis litet. Praxisen att utdela utmärkelsetecken på självständighetsdagen inleddes Då belönades 270 finländska medborgare. Självständighetsdagen 1948 förlänades första gången över tusen ordenstecken och 1963 överskreds gränsen två tusen. Därefter växte volymen av belöningar snabbare så att man belönade över tre tusen medborgare 1966, 1971 över fyra tusen och 1982 över fem tusen finländare. Volymen ökade i huvudsak så att man utdelade ett växande antal medaljer av Finlands Vita Ros orden, vilket innebar att man belönade allt vidare medborgarkretsar. Efter krigsåren har man genomfört endast mindre ändringar i Finlands Vita Ros ordens och Finlands Lejons ordens klassindelning och i ordnarnas utseende. Hakkorsen i Finlands Vita Ros ordens storkorskedja ersattes med ett grankvistkors Finlands Lejons ordens riddartecken av I klass och riddartecken har kunnat utdelas med spänne sedan 1967: för dem som vunnit en olympisk eller paraolympisk guldmedalj är spännet utformat som emblemet för de olympiska spelen. Finlands Vita Ros ordens medalj av II klass har sedan 1984 kallats medalj. År 1993 togs förtjänsttecknet bort från Finlands Vita Ros orden, vilket sedan 1921 utdelades endast åt kvinnor. Samtidigt tog man i bruk Finlands Vita Ros ordens förtjänstkors, vilket har samma utseende som förtjänsttecknet. Från ordensstatuterna avlägsnades 1993 förtjänsttecknet i brons, vilket man hade kunnat utdela endast för krigstida förtjänster, vilket aldrig hade inträffat. År 2008 avskaffades förpliktelsen för utlänningar att återbörda utmärkelsetecknet efter den belönades död. Således behöver inget av Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnars utmärkelsetecken returneras. 67

70 Kunniamerkkien käyttö Itsenäisessä Suomessa kunniamerkkien käyttö siviilipuvussa rajoittui virallisesti vuoteen 1979 saakka hännystakkiin eli frakkiin. Rinnassa kannettavia kunniamerkkejä oli kuitenkin jo ennen tätä kannettu pitkään ja yleisesti myös tummassa puvussa ja sitä vastaavissa naisten puvuissa etenkin sotaveteraanien juhlatilai suuksissa. Vuonna 1979 sallittiin rinnassa kannettavien kunniamerkkien ja yhden komentajamerkin kantaminen juhlapukuna käytettävässä tummassa puvussa ja kansallispuvussa. Suurristin ja I luokan komentajat ovat voineet vuodesta 1990 alkaen käyttää näissä asuissa rinnassa kannettavien kunniamerkkien lisäksi yhtä rintatähteä. Tummassa puvussa ei siis saa kantaa samanaikaisesti rintatähteä ja komentajamerkkiä. Pienoiskunniamerkit oli aiemmin hankittava itse ja niiden käyttö rajoittui vuoteen 1970 saakka etupäässä yksityisiin juhlatilaisuuksiin sekä virallisiin juhlatilaisuuksiin, joissa tasavallan presidentti ei kantanut Suomen Valkoisen Ruusun suurristiä ketjuineen. Vuodesta 1970 alkaen pienoiskunniamerkkejä on voinut käyttää hännystakissa kaikissa juhlatilaisuuksissa, joissa käytetään kunniamerkkejä. Juhla-asuna käytettävässä smokissa on voinut käyttää pelkkiä pienois kunniamerkkejä vuodesta 1990 lähtien. Naiset ovat voineet käyttää pienoiskunniamerkkejä kaikissa tilaisuuksissa, joissa käytetään kunniamerkkejä vuodesta 1979 alkaen. Vapaudenristin saajat ovat saaneet ritarikunnalta pienoiskunnia merkin vuodesta 2009 alkaen. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat ovat antaneet pienoiskunniamerkin ritarimerkkien ja sitä korkeam pien kunniamerkkien saajille vuodesta 2015 lähtien. Oskar Pihlin piirros Suomen Leijonan ritarikunnan suurrististä. Oskar Pihls ritning till Finlands Lejons ordens storkors. 68

71 Användningen av ordenstecken I det självständiga Finland var det officiellt fram till 1979 tillåtet att bära ordnar till civil dräkt endast i samband med frack. Ordnar som bärs på bröstet hade emellertid redan före detta länge använts också till mörk kostym och motsvarande dräkt för kvinnor, särskilt i samband med krigsveteranernas fester. År 1979 blev det tillåtet att bära ordnar på bröstet samt ett kommendörstecken till mörk kostym och nationaldräkt då de används som festdräkt. Kommendörer av storkors och kommendörer av I klass ordnar har sedan 1990 förutom ordnarna på bröstet i samband med dessa dräkter kunnat bära även en kraschan. På mörk kostym kan man alltså inte samtidigt bära både kraschan och kommendörstecken. Miniatyrer måste man tidigare införskaffa själv och användningen av dem begränsades fram till 1970 huvudsakligen till privata tillställningar samt till officiella tillställningar, vid vilka republikens president inte bar Finlands Vita Ros ordens storkors med kedja. Från 1970 har man kunnat bära miniatyrer till frack vid alla festliga tillfällen, där festdräkt är påbjuden. Då smoking används som festdräkt har man sedan 1990 kunnat använda miniatyrer. Damer har från 1979 kunnat använda miniatyrer vid alla tillställningar vid vilka ordnar bärs. De som förlänats ett Frihetskors har av orden erhållit en miniatyrorden sedan Finlands Vita Ros orden och Finlands Lejons orden har sedan 2015 utdelat miniatyrordnar till dem som erhållit ett riddartecken eller en högre orden. Oskar Pihlin piirros Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurrististä. Oskar Pihls ritning till Finlands Vita Ros ordens storkors. 69

72 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT bouton kaularisti keskinäinen järjestys komentajamerkki krasaani ruots. kraschan kunniakirja kunniamerkkinappi kunniamerkkinauhalaatta kunniamerkkitunnus miniatyyri tumma puku pienoiskunniamerkki suurristi ks. kunniamerkkinappi Kaulassa kannettava kunniamerkki Suurmestarin 1958 vahvistama luettelo myöhemmin tehtyine lisäyksineen, eli se järjestys, jossa kunniamerkkejä kannetaan. Kaulassa kannettava kunniamerkkiluokka, I luokan komentajamerkkiin kuuluu lisäksi rintatähti. rintatähti Jokaiseen kunniamerkkiin kuuluu kunniakirja, joka todistaa saajan olevan oikeutettu kantamaan kyseistä kunniamerkkiä. Kunniakirjasta selviää saajan titteli sekä nimi. Ritarikunnan nauhan värinen nappi. Kunniamerkkinappiin liitetty tekstiilisolki ilmaisee komentajamerkin, I luokan komentajamerkin ja suurristin luokan. Ks. kunniamerkkitunnus. Sotilas- ja muissa virkapuvuissa käytettävä 10 mm korkeaan riviin kiinnitetty kunniamerkkinauha. Siviilipuvussa käytettävä kunniamerkkinappi, nauharuusuke tai 3 mm leveä nauha, jota käytetään kunniamerkkien ja pienoiskunniamerkkien asemasta puvun vasemmassa takinkäänteessä tilaisuuksissa, joissa kunniamerkkejä ei käytetä. ks. pienoiskunniamerkki Tumma puku tarkoittaa mustaa, tummansinistä tai tummanharmaata miesten pukua. Kunniamerkkejä (vain alkuperäiskokoisia) kannettaessa tumman puvun kanssa tulisi käyttää valkoista paitaa ja hillittyä, mieluiten yksiväristä (helmenharmaa) solmiota. Pienennös kunniamerkistä, joka on Suomessa kooltaan noin 40 % alkuperäiskokoisesta ritarimerkistä. Korkein kunniamerkkiluokka, jota kannetaan olkanauhassa oikealta alas vasemmalle lantiolle ja johon kuuluu rintatähti. 70

73 BEGREPP OCH DEFINITIONER bouton halskors se ordensknapp Ett ordenstecken som bärs kring halsen inbördes rangordning Förteckningen som stormästaren har stadfäst 1958 med senare gjorda tillägg, vilken fastställer i vilken inbördes ordning ordens- och utmärkelsetecken bärs. kommendörstecken kraschan ordensdiplom ordensknapp ordensbandplåt ordensmarkering miniatyr mörk kostym miniatyrorden storkors Ett ordenstecken som bärs kring halsen. Till kommendörstecken av I klass hör dessutom en kraschan. ordensstjärna Till varje utmärkelsetecken hör ett diplom som intygar att mottagaren är berättigad att bära utmärkelsen i fråga. Ur diplomet framgår mottagarens titel samt namn. En knapp av samma färg som ordensbandet. Textiltvärbandet under knappen anger om det är fråga om ett kommendörstecken, kommendörstecken av I klass eller storkors (se ordensmarkering). Ett 10 mm högt bandspänne som bärs till uniform och ämbetsdräkt. En till civil dräkt använd ordensknapp, ordensrosett eller ett 3 mm brett band. Den fästs på rockuppslaget och bärs i stället för ordnar i originalstorlek eller miniatyrer då ordens- och utmärkelsetecken inte används. se miniatyrorden Med mörk kostym avses en svart, mörkblå eller mörkgrå kostym för herrar. Till mörk kostym bärs utmärkelsetecken (endast i originalstorlek) med vit skjorta och diskret, helst enfärgad (pärlgrå) kravatt. Ordenstecken som i Finland är cirka 40% mindre än riddartecknet i orginalstorlek. Den högsta ordensklassen, som bärs i ett axelband som går från höger ner till vänster höft, med tillhörande kraschan. 71

74 aloite antaa kunniamerkkiehdotus esitys kansleri suurmestari varakansleri suurristin nauha vastavuoroisuus Ritarikuntien hallitus voi tehdä aloitteen kunniamerkin antamisesta ilman esitystä (ks. esitys). Kunniamerkkejä annetaan, ei myönnetä. Kunniamerkkiä ehdotetaan. Ehdotukset lähetetään asianomaisille keskusjärjestöille tai vastaaville organisaatioille, jotka toimittavat ne edelleen asianomaiselle ministeriölle (ks. esitys). Esityksen kunniamerkin antamisesta tekee ritarikuntien hallitukselle valtioneuvoston jäsen, oikeuskansleri, eduskunnan puhemies tai puolustusvoimain komentaja. Johtaa puhetta ritarikuntien hallituksessa suurmestarin poissaollessa ja esittelee suurmestarille kunniamerkin antamista koskevan esityksen tai aloitteen. Ainoastaan suurmestari on oikeutettu antamaan ritarikuntien kunniamerkkejä. Tasavallan presidentti on Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari. Vapaudenristin ritarikunnan suurmestari on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Kanslerin ollessa estyneenä johtaa puhetta ritarikuntien hallituksessa ja esittelee suurmestarille kunniamerkin antamista koskevan esityksen tai aloitteen. Alkuperäiskokoisen suurristin nauha. Miehillä nauhan on kuljettava oikean olkapään yli alas vasemmalle lantiolle, vaihtoehtoisesti oikean olkapään alta vasemmalle lantiolle. Nauha toimitetaan standardimittaisena, ja on lyhennettävä ja sovitettava frakin etuliepeeseen. Mikäli valtionpäämies on paikalla, nauhaa kannetaan liivien päällä, muussa tapauksessa alla. Naisilla olkanauha on kapeampi kuin miehillä ja kannetaan oikealta olkapäältä alas vasemmalle lantiolle. Vakiintuneiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti valtiovierailun yhteydessä toteutetaan diplomaattista kohteliaisuusdekorointia, joka on vastavuoroista. Vastavuoroisuutta noudatetaan myös annettaessa kunniamerkkejä Helsinkiin akkreditoiduille diplomaateille ja puolustusasiamiehille heidän palveltuaan tehtävässään tietyn ajan ja jättäessään asemapaikkansa. Vastavuoroisuus edellyttää, että vastaavassa tehtävässä ulkomailla toimiva suomalainen saa kyseisen maan samantasoisen kunniamerkin. 72

75 initiativ förläna ordensförslag framställning kansler stormästare vicekansler storkorsband reciprocitet Ordenskapitlet kan ta ett initiativ till förlänande av utmärkelsetecken utan en framställning (se d.o.). Utmärkelsetecken förlänas, de beviljas inte. Ett utmärkelsetecken föreslås genom ett ordensförslag. Ordensförslagen sänds i allmänhet till vederbörande centralorganisation eller motsvarande, vilka vidarebefordrar dem till vederbörande ministerium (se framställning). Framställning om förläning av utmärkelsetecken görs av statsrådets medlem, justitiekansler, riksdagens talman eller försvarsmaktens kommendör till ordenskapitlet. Kanslern leder ordet i ordenskapitlet i stormästarens frånvaro och föredrar framställning eller initiativ om ett utmärkelsetecken för stormästaren. Stormästaren allena har rätt att förläna ordnarnas utmärkelsetecken. Finlands Vita Ros och Finlands Lejons ordnars stormästare är republikens president. Stormästare för Frihetskorsets orden är överbefälhavaren för Finlands försvarsmakt. I fall att kanslern är förhindrad leder vicekansler ordenskapitlet och föredrar framställning eller initiativ om ett utmärkelsetecken för stormästaren. Ordensbandet för ett storkors i originalstorlek. Män bär storkorsbandet över höger axel ner till vänster höft, alternativt nedanför höger axel ner till vänster höft. Bandet levereras i en standardlängd, och måste förkortas och anpassas till nedre framkanten av frackskörtet. I fall att ett statsöverhuvud är närvarande, bärs bandet på västen, i annat fall under västen. Damer bär ett smalare axelband som går från höger axel ner till vänster höft. Vid statsbesök utförs ordensutbyte enligt diplomatisk artighetssed och i enlighet med internationell praxis. Detta ordensutbyte efterföljer reciprocitet. Reciprocitet efterföljs även då utmärkelsetecken förlänas åt diplomater ackrediterade till Helsingfors och till militärattachéer då de tjänstgjort i sitt uppdrag en viss tid och skall lämna sin stationsort. Reciprociteten förutsätter, att en finländare som tjänstgör i motsvarande uppdrag i ett annat land erhåller ett motsvarande utmärkelsetecken i ifrågavarande land. 73

76 SUOMEN VALKOISEN RUUSUN RITARIKUNNAN KUNNIAMERKIT ERI KIELILLÄ FINLANDS VITA ROS ORDENS UTMÄRKELSETECKEN PÅ OLIKA SPRÅK Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen (SVR SR ketj.) Storkorset med kedja av Finlands Vita Ros orden (FVR SK kedj.) Commander Grand Cross with Collar of the Order of the White Rose of Finland (FWR GC collar) Kommandeur mit Grosskreuz und Kette des Ordens der Finnischen Weissen Rose Grand-Croix avec collier de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun suurristi (SVR SR) Storkorset av Finlands Vita Ros orden (FVR SK) Commander Grand Cross of the Order of the White Rose of Finland (FWR GC) Kommandeur mit Grosskreuz des Ordens der Finnischen Weissen Rose Grand-Croix de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki (SVR K I) Kommendörstecknet av I klass av Finlands Vita Ros orden (FVR K I) Commander First Class of the Order of the White Rose of Finland (FWR C I) Kommandeur I Klasse des Ordens der Finnischen Weissen Rose Croix de Commandeur de première classe de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki (SVR K) Kommendörstecknet av Finlands Vita Ros orden (FVR K) Commander of the Order of the White Rose of Finland (FWR C) Kommandeur des Ordens der Finnischen Weissen Rose Croix de Commandeur de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki (SVR R I) Riddartecknet av I klass av Finlands Vita Ros orden (FVR R I) Knight First Class of the Order of the White Rose of Finland (FWR K I) Ritter I Klasse des Ordens der Finnischen Weissen Rose Chevalier de première classe de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande 74

77 Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki (SVR R) Riddartecknet av Finlands Vita Ros orden (FVR R) Knight of the Order of the White Rose of Finland (FWR K) Ritter des Ordens der Finnischen Weissen Rose Chevalier de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi (SVR Ar) Förtjänstkorset av Finlands Vita Ros orden (FVR Fk) Cross of Merit of the Order of the White Rose of Finland (FWR Cm) Verdienstkreuz des Ordens der Finnischen Weissen Rose Croix du Mérite de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr) Medalj av I klass med guldkors av Finlands Vita Ros orden (FVR M I gk) Medal First Class with golden cross of the Order of the White Rose of Finland (FWR M I gold) Medaille, I Klasse mit Goldkreuz des Ordens der Finnischen Weissen Rose Médaille de première classe, avec croix en or, de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali (SVR M I) Medalj av I klass av Finlands Vita Ros orden (FVR M I) Medal First Class of the Order of the White Rose of Finland (FWR M I) Medaille, I Klasse des Ordens der Finnischen Weissen Rose Médaille de première classe de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Suomen Valkoisen Ruusun mitali (SVR M) Medalj av Finlands Vita Ros orden (FVR M) Medal of the Order of the White Rose of Finland (FWR M) Medaille des Ordens der Finnischen Weissen Rose Médaille de l Ordre de la Rose Blanche de Finlande Oskar Pihlin piirroksia Suomen Valkoisen Ruusun mitaleista. Oskar Pihls ritningar till Finlands Vita Ros medaljer. 75

78 SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNAN KUNNIAMERKIT ERI KIELILLÄ FINLANDS LEJONS ORDENS UTMÄRKELSETECKEN PÅ OLIKA SPRÅK Suomen Leijonan suurristi (SL SR) Storkorset av Finlands Lejons orden (FLO SK) Commander Grand Cross of the Order of the Lion of Finland (FL GC) Kommandeur mit Grosskreuz des Ordens des Finnischen Löwen Grand-Croix de l Ordre du Lion de Finlande Suomen Leijonan I luokan komentajamerkki (SL K I) Kommendörstecknet av I klass av Finlands Lejons orden (FLO K I) Commander First Class of the Order of the Lion of Finland (FL C I) Kommandeur I Klasse des Ordens des Finnischen Löwen Croix de Commandeur de première classe de l Ordre du Lion de Finlande Suomen Leijonan komentajamerkki (SL K) Kommendörstecknet av Finlands Lejons orden (FLO K) Commander of the Order of the Lion of Finland (FL C) Kommandeur des Ordens des Finnischen Löwen Croix de Commandeur de l Ordre du Lion de Finlande Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali (SL PF) Pro Finlandia-medaljen av Finlands Lejons orden (FLO PF) Pro Finlandia Medal of the Order of the Lion of Finland (FL PF) Pro Finlandia-Medaille des Ordens des Finnischen Löwen Médaille Pro Finlandia de l Ordre du Lion de Finlande Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki (SL R I) Riddartecknet av I klass av Finlands Lejons orden (FLO R I) Knight First Class of the Order of the Lion of Finland (FL K I) Ritter I Klasse des Ordens des Finnischen Löwen Chevalier de première classe de l Ordre du Lion de Finlande 76

79 Suomen Leijonan ritarimerkki (SL R) Riddartecknet av Finlands Lejons orden (FLO R) Knight of the Order of the Lion of Finland (FL K) Ritter des Ordens des Finnischen Löwen Chevalier de l Ordre du Lion de Finlande Suomen Leijonan ansioristi (SL Ar) Förtjänstkorset av Finlands Lejons orden (FLO Fk) Cross of Merit of the Order of the Lion of Finland (FL Cm) Verdienstkreuz des Ordens des Finnischen Löwen Croix du Mérite de l Ordre du Lion de Finlande Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitali kotelossaan, jossa alkuperäiskokoinen kunniamerkki, pienoiskunniamerkki ja kunniamerkkitunnus. Kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Pro Finlandia -mitali sijoittuu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin ja Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkin väliin. Finlands Lejons ordens Pro Finlandia-medaljen i sitt etui, i originalstorlek, som miniatyr och som ordensmarkering. Enligt utmärkelsetecknens inbördes rangordning placeras Pro Finlandia-medaljen mellan riddartecknet av I klass av Finlands Vita Ros orden och riddartecknet av I klass av Finlands Lejons orden. 77

80 Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki ja ritarimerkki voidaan antaa soljella, jotka on muotoiltu olympialaisten symboliksi, kultaisena I luokan ritarimerkin yhteydessä ja hopeisena ritarimerkin yhteydessä. Soljen laadun ja muodon määrää ritarikuntien suurmestari. Tässä kunniamerkit sekä alkuperäiskokoisina että pienoiskunniamerkkeinä. Riddartecknet av I klass och riddartecknet av Finlands Lejons orden kan förlänas med spännen som är formade som emblemet för de olympiska spelen, i guld för riddartecknet av I klass och i silver för riddartecknet. Stormästaren fastställer spännets slag och form. Här ses ordenstecknen både i originalstorlek och som miniatyrer. 78

81 LINKKEJÄ JA LISÄTIETOJA LÄNKAR OCH TILLÄGGSUPPGIFTER kunniamerkkien ompelu, kunniamerkkitunnukset ja pienoiskunniamerkit sömnad av utmärkelsetecken, ordensmarkeringar och miniatyrordnar Sotainvalidien Veljesliiton Kunniamerkkipalvelu Krigsinvalidernas Brödraförbunds ordenstjänst Ratamestarinkatu Banmästargatan 9 C Helsinki Helsingfors käyntiosoite besöksadress: Kellosilta Klockbron 4 C, 2 krs vån puh. tfn (09) ; (09) Hyrsky Oy Mankkaanpuro Mankansbäcken 7 B Espoo Esbo puh. tfn (09) ; (040) s-posti epost: hyrsky@hyrsky.fi sotilaat ja maanpuolustus militärer och försvaret Kunniamerkkien käyttö sotilas- ja virkapuvuissa Användandet av utmärkelsetecken i militär och ämbetsdräkt: PEHENKOS 006, pääesikunnan henkilöstöosaston normi (2012) Tietoa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvistä juhlista ja seremonioista Information om ceremonielet vid fester för frivilligt försvar: Markus Anaja, Maanpuolustajan juhla- ja seremoniaopas (Helsinki, 2011) valtiollinen ja diplomaattinen protokolla statlig och diplomatisk protokoll Ulkoasiainministeriö, protokollapalvelut Utrikesministeriet, protokolltjänsterna Tietoa valtiollisesta ja diplomaattisesta protokollasta Information om statlig och diplomatisk protokoll: Protokolla ja tapatieto Maassa maan tavalla (2013) 79

82 KUNNIAMERKKIOPPAAT ORDENSHANDBÖCKERNA (englanti på engelska) (på finska) Oppaat ovat luettavissa kotisivuilla (ritarikunnat ritarikuntien julkaisut) Handböckerna kan läsas på hemsidorna (ordnarna ordenskansliets publikationer)

83

84