OMAISKAMARI Jäsentiedote 1/2018

Transkriptio

1 OMAISKAMARI Jäsentiedote 1/2018 1

2 SISÄLTÖ Sisällys Toiminnanjohtajan tervehdys... 3 Omaisneuvonta... 4 Ryhmätoiminta... 7 Nuorten toiminta Omaisen tarina Koulutukset ja luennot Tapahtumat ja virkistys Supertutkimus Yhteystiedot ja henkilökunta Hallitus Jäsenedut HUOMIO VAPAAEHTOISET! Tarvitsemme Teitä mukaan keväällä erilaisiin tapahtumiin ja retkille. Esimerkiksi Tropiclandiassa la tarvitaan leikkisiä aikuisia lasten kanssa puuhamaan ja ma olisi käyttöä idearikkaille vapaaehtoisille ensi vuoden Ilonan päivää suunniteltaessa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Teija Matalamäeltä p / teija.matalamaki@finfamiep.fi 2 Kotisivumme löydät osoitteesta

3 Toiminnanjohtajan tervehdys Toiminnanjohtajan tervehdys Hyvää Uutta Vuotta 2018 kaikille tämän jäsentiedotteen lukijoille! Iloitsemme siitä, että viime vuosina näkyvyytemme on palautteen perusteella entisestään lisääntynyt, koska siten uskomme ja toivomme yhä useamman mielenterveysomaisen saavan ammatillista tukea sekä löytävän myös osallisuuden ja vertaistuen voiman. Yhteistoiminta alueemme muiden sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa on edelleen perusarvojamme sekä myös omaislähtöisyys. Olemme olleet mukana myös Sosiaali- ja terveysalan uudistusta valmistelevissa Etelä-Pohjanmaan työryhmissä kutsuttuina, mikä kertoo luottamuksesta toimintaamme kohtaan. Kiitos päärahoittajallemme STEA:lle, sillä saamme jatkaa kolmen vakituisen omaistyöntekijän voimin Etelä-Pohjanmaalla alueellisen omaistoiminnan koordinointia samansuuruisen rahoituksen turvin kuin viime vuonna. Lisäksi VIOLA- ja Paikka auki hankkeet jatkuvat osan vuotta Nuorten omaistyöntekijän työ jatkuu kesään 2018 saakka ja ikääntyvien omaistyöntekijäksi rekrytoimme syyskaudeksi uuden ikääntyvien omaistyöntekijän Sirpa Paukun virkavapauden päättyessä maaliskuun lopulla. Yhdistyksen tunnettuuden lisääminen Etelä-Pohjanmaalla ammattilaisyhteistyön kautta, maakunnallisen toiminnan vahvistaminen ja uusien omaistoiminnan käytäntöjen vakiinnuttaminen ovat vuosisuunnitelmamme painopisteinä vuonna Valitettavasti emme saaneet lisärahoitusta toimitiloja varten, mutta etsimme silti uusia katutason tiloja Seinäjoen keskustan läheisyydestä! Jospa onnistuisimme löytämään vuokratasoltaan nykyisiä vastaavat uudet tilat. Meidän kaikkien kansalaistoiminnoissa mukana olevien tehtävänä on toimia omaisten ja psyykkisistä häiriöistä kärsivien puolestapuhujina sekä tehdä työtä stigman poistamiseksi, jotta mielenterveydelliset vaikeudet ja sairaudet koettaisiin vaikeuksiksi tai sairauksiksi muiden joukossa. On meidän kaikkien yhteinen asia edistää mielenterveyttä ja auttaa toisiamme! Toivon Sinun löytävän keinot mielenterveyden vaalimiseen. Erityisesti haluan toivottaa Sinut tervetulleeksi osallistumaan koulutuksellisiin, virkistyksellisiin sekä vertaistuellisiin toimintoihimme, joita löydät kevätkaudelle 2018 tästä julkaisusta! Osallistumisesi on tärkeää yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden kannalta! Te vapaaehtoiset ja kokemustoimijat, olette korvaamaton voimavara omaistyöntekijöiden rinnalla! Kiitos kaikille mukana kulkeville! Uudet ihmiset - tervetuloa mukaan! Hyvää kevättalvea ja kevättä - lämmöllä Päivi 3

4 OMAISNEUVONTA Omaisneuvonta 4 HUOM! Yhdistyksen vapaaehtoistoimitsijoille on ryhmätapaturmavakuutus tilanteisiin, joissa olet kökässä yhdistyksen valtuuttamana vapaaehtoisen roolissa. Retkille ym. yhdistyksen tapahtumiin osallistujat: suosittelemme teitä itse huolehtimaan siitä, että vapaaajan tapaturmavakuutuksenne ovat kunnossa!

5 5

6 Mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvoinnin edistäjät 2017: Yhdistyksemme myöntää vuosittain kunniakirjat mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvointia aktiivisella panoksellaan edistäneille. Vuosittain palkitaan sekä yhteistyötaho että mielenterveys- tai päihdeomainen. 1. Mitä tämä kunnianosoitus merkitsee teille? 2. Mihin haluatte kiinnittää huomiota työssänne/vapaaehtoistyössänne mielenterveys- ja päihdeomaisten hyväksi? 3. Mikä motivoi teitä työssänne/vapaaehtoistyössä? 4. Terveisenne lukijoille? Vapaaehtoinen ja vertaisohjaaja, Katja Hasunen Mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvoinnin edistäjätaho: Seinäjoen Päihdeklinikka, edustajat Irma Vuolteenaho ja Elisa Halonen 1. Tämä kunniakirja merkitsee meille paljon. Positiivinen palaute kasvattaa innostusta jatkuvan kehittämisen suuntaan. Huomiointi on tunnustusta tekemästä työstä, ja myös onnistumisesta. 2. Mielenterveys- ja päihdetyön yhdistäminen on tärkeää. Läheisten ja omaisten osallisuutta voitaisiin edistää perhekeskeistä työotetta lisäämällä. Kaikki ovat joidenkin lapsia. 3. Pienet onnistumiset. Hymyn saaminen. Asiakkaiden kohtaamiset, rinnalla kulkeminen. Asiakkaiden onnistuneet kokemukset, asiakkaiden edistyminen. Asiakkaan oikeuksien asianajajana toimiminen. Vääryyksien oikaisu. Tukihenkilötoiminta, jossa asiakkuus tulee hyvin esille. Kehittäminen. Asiakkaiden ja yhteistyötoimijoiden palaute. Tämä huomiointi. 4. Pienikin kohtaaminen on tärkeä! 1. Olin todella iloinen kuullessani olevani mielenterveyden edistäjä Vertaistukiryhmän ohjaaminen on antanut itselle niin paljon. Kurjia asioita kokiessa ei ymmärrä, että niillä voi olla suuri merkitys ja omalla kokemuksellaan voi auttaa muita myöhemmin. 2. Haluan kiinnittää vapaaehtoistyössäni huomiota läheisten parempaan mielen hyvinvointiin. Aion antaa paljon kokemuksellista tietoa, joka auttaa läheisiä omien läheistensä kanssa, kuuntelen ja olen läsnä. Opiskelen tällä hetkellä sairaanhoitajaksi ja kiinnitän erityisesti huomiota mielen hyvinvointiin ja läheisten huomiointiin hoitotyössä. Pienillä asioilla on suuri merkitys! 3. Minua motivoi työssäni se, että olen saanut mahdollisuuden työskennellä vapaaehtoisena FinFamilla ja, että ryhmiin on tulijoita. Hyvältä tuntuu myös se, että läheinen voi samaistua kokemukseeni ja kokee vertaisuutta. Kiitokset hyvästä ryhmänohjauksesta myös lämmittävät. 4. Tsemppiä vuoteen 2018! Huolehditaan omasta jaksamisesta, pyritään hyvään ja rakentavaan vuorovaikutukseen läheisten kanssa. Pidetään me läheiset yhtä ja autetaan vertaisiamme! 6

7 ryhmätoiminta Ryhmätoiminta Kauhavalla alkaa omaisten vertaistukiryhmä, heti kun saamme mukaan riittävästi osallistujia. Kokoontumispaikkana Iltakello (Kauppatie 129 B, Kauhava.) Lisätiedot: Omaisneuvoja Tuija Ikola, , 7

8 VUODEN FINFAMILAISIA PALKITTU! FimFamin keskusliitto käynnisti vuonna 2017 vuoden FinFamilaisten palkitsemiset neljässä eri kategoriassa. Palkinnoista kaksi saatiin Etelä-Pohjanmaan alueelle, sillä Seinäjoen omaisryhmän vertaisohjaaja Pirjo Tervonen valittiin Verrattomaksi Vapaaehtoiseksi ja aluetyöntekijä Teija Matalamäki Valovoimaiseksi Työkaveriksi! Onnittelut vielä palkituille! 8

9 Omaisten koulutuksellinen vertaistukiryhmä PROSPECT Prospect tarkoittaa tulevaisuudennäkymää. PROSPECT -ryhmä on suunnattu mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille. PROSPECT on suljettu teemallinen vertaistukiryhmä, jonka ohjaajina toimivat vertaiset. Ryhmä kokoontuu kymmenen kerta (90 min /kerta). Jokaisella tapaamisella käydään läpi yksi teema. Tavoitteena on vaihtaa tietoja ja kokemuksia siitä, miten läheisen mielenterveyden häiriö vaikuttaa omaisen omaan elämään ja tehdään oivalluksia oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi. Koulutukseen on jatkuva haku. Teemat: 1. Toisiin tutustuminen 2. Mitä olemme oppineet psyykkisistä sairauksista? 3. Paineiden tunnistaminen 4. Stressin tunnistaminen ja sen olemassaolon myöntäminen 5. Surun ja menetyksen kokeminen 6. Aktiiviset selviytymistaidot 7. Kypsät selviytymistaidot 8. Tukiverkoston kartoitus 9. Muutos ja tavoitteiden asettaminen 10. Yhteenveto. Katse tulevaan! Ryhmään mahtuu kerrallaan 10 henkilöä ja kokoontumiskerrat sovitaan ensimmäisellä tapaamisella. Kokoontumiskertoja on mahdollista yhdistellä, mutta siitä sovitaan yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmä käynnistyy, kun ilmoittautuneita on vähintään seitsemän. Lisätietoja: Tuula p (koulutettu Prospect- vertaisohjaaja) Ilmoittautumiset: Tervetuloa ainutlaatuiseen ryhmään! Huom! Ryhmän käytyäsi sinulla on mahdollisuus kouluttautua ryhmänohjaajaksi! 9

10 10

11 11

12 12

13 13

14 14 OMAISEN ABC-RYHMÄ Kenelle? Ryhmä on suunnattu omaisille, joiden läheisen sairaus on uusi asia, sekä pidempään sairastaneiden omaisille, jotka tarvitsevat tietoa ja tukea. Tavoitteena on psyykkisen sairauden herättämien tunteiden tunnistaminen ja omaisen oman jaksamisen sekä elämänhallinnan parantuminen vertaistuen ja asiantuntijatiedon avulla. Sisältö Omaisen ABC-koulutus koostuu kolmesta koulutusryhmätapaamisesta, joista jokaisessa on omaisen asemaan ja elämään liittyvä teema. Alustusten, keskustelun ja pienten tehtävien avulla edistetään uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista. Koulutuksellinen Omaisen ABC tarjoaa tietoa omaisena olon tilanteisiin sekä läheisen sairauteen/häiriöön, oireisiin, hoitoon/kuntoutukseen ja sosiaaliturvaan. Lisätietoja: tai

15 15

16 Nuorten toiminta Nuorten toiminta Toimintaamme ovat tervetulleita nuoret, joiden lähipiirissä on henkilö, jonka mielenterveys tai jaksaminen aiheuttaa huolta. Jos sinulla on ideoita nuorten toiminnan kehittämiseksi, tai haluat mukaan esim. vapaaehtoiseksi - ota meihin rohkeasti yhteyttä! Ajankohtaista tietoa löydät nettisivuiltamme ja somesta. Syksyllä 2017 kiersimme kouluissa ympäri Etelä- Pohjanmaan puhumassa nuorten kanssa nuorten yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä sekä siitä, miten omaa mielenterveyttään voi vahvistaa. Mielenterveyteen liittyvät asiat puhuttavat paljon nuoria sekä yläasteiässä että toisen asteen opinnoissa. Lisäksi pääsimme mukaan yhteistyöhön ennaltaehkäisevän päihdetyön merkeissä. Saimme osallistua syksyn aikana poikkitaiteelliseen tanssiteokseen, jossa esitettiin erään päihderiippuvaisen omaa tarinaa erilaisia taiteen keinoja yhdistäen. Tavoitimme syksyn aikana esityksillä noin 1500 yläasteen ja toisen asteen opiskelijaa 16

17 Omaisen tarina Pieni ponityttö Miten onnellinen olinkaan saatuani pienen tytön kahden pojan jälkeen. E kulki mukanani tallilla, teki hiekkakakkuja maneesin nurkassa ja huuteli omaa vuoroaan. Kuljimme yhdessä ratsastuskilpailuissa ja hevosautossa jaoimme ilot, surut, onnistumiset ja pettymykset. Kunnes yhtenä päivänä ovella seisoi angstinen teini, se oli saksinut tukkansa lyhyeksi ja värjännyt mustaksi. Se tilasi netistä lävistyssarjan ja alkoi naulata naamaansa vaikka mitä koruja. Yht äkkiä en saanutkaan tyttäreeni mitään kontaktia, vastaukset oli: perus, normia ja mutsis on. No, tällaisiahan teinit on En halunnut luopua poneista, vaikka E viihtyikin mieluummin kylillä ja tupakka haisi. Annoin ponit lainaan ratsastuskoululle. Sitten alkoikin viiltely, ensin pieniä veritippoja lakanoilla, peitellyt käsivarret ja huoli alkoi kasvaa. Koulusta alkoi tulla ilmoituksia itsemurhalauseista koepapereissa, aprillipäivänä kaverille jätetty viimeinen viesti ja eristäytyminen yläkertaan. Yritin käydä juttelemassa, kun näin miten paha olo hänellä oli. Siellä se istui kyyryssä sängyllä ja huusi, että: Mene pois, sulla ei ole mitään asiaa tänne. Tunsin itseni niin avuttomaksi, epäonnistuneeksi äitinä, surulliseksi kun en kelvannut lohduttamaan, juttelemaan niin kuin ennenkin. Tytär mieluummin purki ahdistusta viiltelemällä, ei auttanut vaikka keräsin teriä pois, se otti koulusta teroittimia ja purki niitä. Eräänä päivänä tyttö makasi enää katatonisena sängyllä eikä päässyt ylös, tuijotti vain seinää ja lopulta sanoi, että haluaa vain kuolla. Tuli ensimmäinen jakso Törnävällä lasten- ja nuorten osastolla. Kävimme katsomassa surkeaa pientä otusta, joka ei puhunut keskusteluissa mitään, istui vain hiljaa ja kuunteli mitä aikuiset puhui. Sitä oli vaikea katsoa. Välillä itkin, välillä raivosin, miksi se ei ota apua vastaan? Miksi mä en osaa auttaa? Miksi mun lapsi haluaa kuolla, sillähän on elämä edessä? Pikkuhiljaa E alkoi puhua, ei oloistaan eikä asioistaan, mutta edes kissoista tms. Kolmen viikon jälkeen saimme hänet kotiin ja alkoi uuvuttava taistelu koulun kanssa, joustoa ei juuri löytynyt. Yritin tsempata suihkuun, tekemään läksyjä, pysymään vuorokausirytmissä, edes syömään. Sitten E löysi itselleen poikaystävän ja vointi koheni silmissä, kun kelpaa jollekin, niin myös itselleen. Teiniangsti vaihtui nauruun ja hän alkoi viettää vähän aikaa alakerrassakin. Ne oli niin söpöjä yhdessä. Yhtenä iltana istuin alakerrassa koneella kun E syöksyi portaita, kysyessä huusi: Kato facebookista ja juoksi pihalle. Tyrmistyneenä katsoin faceen ja poikaystävä oli jättänyt. Samantien tuli messengeriin viesti kaverilta, E on junaradalla. Hyppäsin autoon ja ajoin junaradalle, joka sijaitsee kilometrin päässä kotoamme. Siellä oli pieni mytty kyyryssä odottamassa junaa. Hädissäni syöksyin radalle ja kaappasin pienen teinihirviön syliini ja vein autoon, yhdessä itkimme autossa radan vieressä. Junia meni, pimeässä oli helppo puhua omasta viiltelystä, itsetuhoisista ajatuksista, arvottomuudesta, itsetunnon rakentamisesta muiden varaan jne. Tyttö kuunteli, puhuikin jotain. Yöksi vein kaikki veitset, sakset, rautalangatkin sänkyni viereen, ettei mitään pahaa sattuisi. Tiesin sen olevan turhaa, jos hän oikeasti päättäisi tappaa itsensä. Niin ei onneksi käynyt. Niin alkoi taas jakso osastolla ja kotiin palasi taas toipuneempi tyttö. Oli se viillellyt itseään osastollakin, mutta vähemmän kuin kotona. Kädet alkoi olla jo tosi pahannäköiset ennestäänkin. Tuli lastensuojeluilmoituksia. Välillä piti ajaa koululle suostuttelemaan tyttöä ulos vessasta, välillä erotettiin koulusta päiväksi, kun ei osallistu, vaan piirtää paperiin yhtyviä oravia. Turhauduin tosi paljon, kun ei koulussa huomioitu sairautta. En 17

18 osannut oikein itsekään suhtautua tyttären oikkuihin. Välillä se oli ihan masentunut ja välillä lennossa, häiriköi, valvoi, ei tuntunut noudattavan mitään sääntöjä. Äitinä pitäisi pystyä auttamaan, laittamaan lapsen asiat kuntoon, suojelemaan pahalta. Millä suojelet lasta itseltään, kun pahin vihollinen on lapsen sisällä? Neljä vuotta ja muutama hoitojakso myöhemmin saimme diagnoosin, kaksisuuntainen mielialahäiriö. Vihdoinkin oli tullut selvä mania, jota ennen diagnoosia ei voi tehdä. Pelkkä toistuva masennus ja toisaalta tolkuton tavaran tilaaminen netistä ei riittänyt. Itsekin pidin tytärtä enemmän epävakaana. Hän sai lääkityksen, jota vaihdettiin ja vaihdettiin. Ammattikoulun käynti kärsi väsymyksestä. Sitten tuli taas takapakkia, kaveri löysi E:n suihkusta verisenä ja vei päivystykseen, josta taas osastolle. Sain viestin: lue mun blogia ja sieltä näin, että istuu päivystyksessä. Hyppäsin autoon ja ajoin paikalle. Osastolla istui sängyssä pieni ihminen huppariin käärittynä, pää alhaalla, huppu päässä, ranteet sidottuina. Meinasin pyörtyä, tuska ja avuttomuuden tunne humahti pääni läpi. Lamaannuin, enkä osannut kuin istua sängylle. Teki mieli kaapata tyttö kainaloon, mutta ei se ollut tässä maailmassa. Mun pieni rakas, äiti hoitaa, äiti parantaa. Mutta ei alkoi taas tuskainen matka tähän maailmaan. Lääkitys alkoi toimia ja orastava rakkaus poikaan kasvaa. Rakkaudella on ihmeellinen parantava voima ja E pääsikin pois osastolta ja pikkuhiljaa alkoi vaikuttaa iloiselta. Alkoi taas ratsastamaan ja pian huomasikin olevansa raskaana. E jätti kaikki lääkkeet ja lopetti tupakoinnin, vauva antoi tarkoituksen elämälle. Käytiin ratsastuskilpailuissa, juteltiin heppa-autossa, kaikki oli niin kuin ennen. Sitten tuli ero Nyt tyttö tulikin kotiin. Ei lähtenyt tappamaan itseään tai osastolle vaan tulikin mun luo, turvaan, eikä eristäytynyt yläkertaan viiltelemään, vaan oli läsnä. Purki pettymystä, heppa-autossa oli helppo jutella. Puhuttiin äitiydestä, kyllä me pärjätään, äiti on apuna ja tukena. E jäi kotiin koko kesäksi. Hankittiin isompi asunto ja sisustettiin sitä, käytiin kilpailuissa ja oltiin iloisia. E voitti muutaman kerran ja oli onnellinen, itkin onnesta jokusen kerran, kun E oli hepan kanssa palkintojenjaossa. Mun pieni ponityttö. E viihtyi kodissaan ja koulu jatkui. Pienen hetken elämä tuntui vaikealta yksin ja tyttö lähti osastolle viikoksi varmuuden vuoksi, kun ei halunnut lääkitystä. Sitten tuli raskausmyrkytys ja korkea verenpaine. Tyttö tuli kotiin äitin paapottavaksi, tarkkailtiin verenpainetta, juostiin päivystyksessä, käytiin ultrissa, koitettiin pitää vauvaa mahassa. Viikolla 33 tehtiin hätäsektio, odotin ulkopuolella ja olin ihan varma, että molemmat kuoli. Kaikki meni kuitenkin hyvin, molemmat jäi henkiin ja meille syntyi pieni ponipoika. Kuusi viikkoa roikuttiin teholla nojatuoleissa, halusin olla E:n tukena mahdollisimman paljon. Sitten tuli kotiutuksen aika ja yllättäen lastensuojelu katsoikin, että äidin ja lapsen olisi mentävä ensikotiin, kun osastolta oli tehty ennakoiva lastensuojeluilmoitus silloin aiemmin. Tyttö lukittautui vessaan ja vartijat sekä psykiatri kutsuttiin paikalle. Taistelin kuin leijonaemo, että he tulevat minun luokseni. Tyttö ei kestäisi yksin ensikodissa 100km:n päässä. Ei nyt, kun meistä on tullut niin läheisiä raskauden kuluessa. Lopulta meidät suljettiin viikoksi perhehuoneeseen todistamaan, että osamme huolehtia vauvasta. Onneksi osasimme suhtautua siihen puoliksi huumorilla omasta BB-talosta ja selvisimme. Saimme ponipojan jouluksi kotiin ja arki luistaa. Tyttö aloitti lääkityksen ja jaetuilla yöheräämisillä ei ainakaan vielä ole ollut mitään psyykkisiä oireita. Elämä jatkuu ja aika näyttää mitä se tuo tullessaan. Tällä hetkellä olen toiveikas Kokemusasiantuntijana toivon, että voisin viedä sitä toivoa myös muille läheisille, olipa ongelma mikä tahansa. Vertaistuella itsekin olen jaksanut, eikä sen voimaa voi millään korvata. Olen oppinut, että asiat kasvavat salailulla ja häpeä pienenee puhumalla. Minä en ole vastuussa tytön sairaudesta. Olen vastuussa ainoastaan tuesta mitä annan ja siinä haluan tehdä parhaani. Voimia kaikille lukijoille! Terkuin Kaisa, kokemusasiantuntija vm

19 Koulutukset ja luennot Koulutukset ja luennot Kokemuskouluttajan peruskoulutus Miltä tuntuu, kun läheinen sairastuu psyykkisesti ja kun huomaat, että kaikki ei sujukaan niin kuin ennen? Miten läheisesi sairastuminen vaikuttaa sinuun ja sinun arkeesi? Haluaisitko kertoa muille, millaista on elää sairauden kanssa tai millaista on olla omainen tai läheinen? Koulutuksesta saat perusvalmiudet toimia kokemuskouluttajana. Kurssin koulutuspäivät ovat: la klo Koulutuksen aloituspäivä ti klo Esiintymistaidot osa I, Voimaa arkeen -kurssitoiminta to klo Oma elämän tarina osa I, Voimaa arkeen -kurssitoiminta to klo Oma elämän tarina osa II, Voimaa arkeen -kurssitoiminta ti klo Auttajan jaksaminen, Voimaa arkeen -kurssitoiminta ti klo Esiintymistaidot II, Voimaa arkeen -kurssitoiminta to klo Pedagogiset taidot, Voimaa arkeen -kurssitoiminta to klo Oma elämän tarina osa III, Voimaa arkeen -kurssitoiminta la klo Koulutuksen päätöspäivä ILMOITTAUTUMISET KE 31.1 MENNESSÄ! Lisätietoja ja hakulomakkeet Teija Matalamäeltä: p tai Voimaa Arkeen kurssitoiminta Oletko kiinnostunut mielen hyvinvointiin, toipumiseen ja elämänhallintaan liittyvistä teemoista? Kurssin tavoitteena on tukea mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutujien ja omaisten voimavaroja ja arjessa selviytymistä. Tämän lisäksi kurssitoiminta tarjoaa uuden oppimisen mahdollisuuden mielenterveys- ja päihdetyötä tekeville ammattilaisille, alan opiskelijoille ja kaikille mielenterveyden teemoista kiinnostuneille. Kouluttajina jokaisella kurssilla toimivat kokemusasiantuntija ja ammattilainen yhdessä. Osa kursseista on kestoltaan yhden iltapäivän mittaisia, jotkut koostuvat useammasta kokoontumiskerrasta. Kurssit ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Mikäli kurssilla on esim. materiaalimaksu, se on mainittu erikseen. Lisätietoja osoitteesta: 19

20 20

21 Tapahtumat ja virkistys TAPAHTUMAT JA VIRKISTYS SYÖDÄÄN LOUNAS YHDESSÄ! Yhdessä syöminen tekee hyvää terveydelle - mielelle, jaksamiselle ja elämänlaadulle! Lähdetään nauttimaan kiireettömästä lounaasta Seinäjoen ruokaravintoloihin - yhdessä! Ei ennakkoilmoittautumista, tule vain mukaan! FinFamin omaistyöntekijä mukana. Lounas on omakustanteinen. ke klo 12 Fazer Seinäjoen kaupunginteatteri, Alvar Aallonkatu 12 ke klo 12 Cafeteria Salotta, Maakunnankatu 3, Seinäjoki ke klo 12 japanilainen ravintola Juku, Koulukatu 22, Seinäjoki ke klo 12 Sisustuskahvila Ruufus, Kalevankatu 5, Seinäjoki ke klo 12 Pata-Kakkonen, Valtionkatu 1, Seinäjoki 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 Olemme jälleen Järviseutu-kierroksella Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa toukokuussa. ma klo Lehtimäki, S-Marketin edusta klo Soini, Liikekeskus /Apteekin edusta ti klo Alajärvi, ABC:n aula klo Vimpeli, Omaishoitajayhdistyksen toimisto Oivala ke klo Lappajärvi, Lähetyskirppis klo Evijärvi, S-Marketin edusta Tulethan tervehtimään ja juttusille meidän kanssa! 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 IKÄIHMISEN HYVINVOINTI -SEMINAARI VIOLA-hanke järjestää yhteistyössä Seinäjoen Ikäkeskuksen kanssa ikäihmisille suunnatun hyvinvointia käsittelevän seminaarin keskiviikkona Seminaarin pääpuhujana on Marja Saarenheimo (FT, psykologi ja psykoterapeutti). Päivän aikana esitellään myös VIOLA-hankkeen tuloksia. Tapahtuman tiedot ja ohjelma tarkentuvat vielä myöhemmin. MIELENTERVEYSMESSUT 2018 Viime syksyn onnistuneen reissun innoittamana lähdemme myös tulevana syksynä yhdessä Mielenterveysmessuille Helsinkiin. Tule kanssamme Mielenterveysmessut 2018-tapahtumaan! Mielenterveysmessut järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla ti 20.- ke Mielenterveysmessuilla on paljon mielenkiintoisia tietoiskuja, kokemuspuheenvuoroja, yhdistysesittelyitä, luentoja ja näytteilleasettajia. Kaikille löytyy varmasti jotain! Lähdemme yhdessä junalla Helsinkiin jo maanantaina Yövymme Cumulus City Kallio hotellissa kaksi yötä, joka sijaitsee kävelymatkan päässä messupaikasta. Palaamme takaisin Seinäjoelle junalla OMAVASTUUOSUUDET: 2 hh/ 150 /hlö 1 hh/ 200 /hlö SISÄLTÄÄ: Yöpyminen, matkat ja ruokailut kerran päivässä LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET: toimisto@finfamiep.fi /

32 SUPER-tutkimukseen toivotaan osallistujia! Supertutkimus Suomessa on ollut käynnissä jo runsaan vuoden ajan SUPER-tutkimus, eli psykoottisten häiriöiden perinnöllisyyttä selvittävä tutkimus. Tutkimusta johtavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin yliopistosta. Tutkimus on käynnissä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. Psykoottisiin häiriöihin tiedetään liittyvän periytyvää alttiutta, mutta niille altistavia geenimuotoja tunnetaan tällä hetkellä vain vähän. Tämän uuden geenitutkimuksen avulla pyritäänkin saamaan lisää tietoa psykoosisairauksien periytyvyydestä. Tätä tietoa tarvitaan, jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää parempia hoitoja. Tavoitteena on, että henkilöä osallistuisi SUPER-tutkimukseen. Tutkimukseen voivat osallistua sellaiset henkilöt, joilla on joskus elämänsä aikana ollut psykoottisen häiriön diagnoosi (esimerkiksi skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö, määrittämätön psykoottinen häiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai vaikea-asteinen psykoottinen masennustila). Osallistuminen on vaivatonta, ja se onnistuu esimerkiksi oman kunnan psykiatrian poliklinikan tiloissa tai muussa helposti saavutettavassa paikassa. Osallistuminen tarkoittaa käytännössä n. 45 minuutin pituista tapaamista tutkimushoitajan kanssa. Tapaamisen aikana osallistuja haastatellaan, hän suorittaa kaksi pientä tehtäväsarjaa tablettitietokoneella ja antaa verinäytteen. Kaikki tiedot ja näytteet käsitellään luottamuksellisesti. Tutkimuksessa noudatetaan tarkkoja eettisiä ohjeita ja tietoturvaa. Kiitokseksi osallistumisesta saa lahjakortin. SUPER-tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Toukokuuhun 2017 mennessä Etelä-Pohjanmaalta on löytynyt vapaaehtoisia jo yli 70 henkilöä. Koko Suomen alueella osallistujia on jo noin Lisää osallistujia kaivataan kuitenkin edelleen. Näytteitä kerätään vuoden 2018 loppuun asti. SUPER on osaa laajempaa kansainvälistä tutkimusta, jota johtaa Harvardin yliopiston alainen psykiatrian tutkimuskeskus Stanley Center. Kaiken kaikkiaan näytteitä kerätään eri maista yhteensä n henkilöltä. Näytteistä halutaan selvittää psykoottisten häiriöiden syntyä ja perinnöllisyyttä. Nämä tiedot auttavat uusien hoitomuotojen ja lääkkeiden kehittämisessä. Jos tutkimukseen haluaa osallistua, voi tutkimushoitajiin ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Tutkimushoitajat vastaavat myös mielellään tutkimusta ja siihen osallistumista koskeviin kysymyksiin. Tutkimustapaamiset voidaan sopia osallistujan kannalta helpoiten tavoitettavaan paikkaan. Yhteystiedot: Tutkimushoitaja Susanna Hotakainen p

33 Yhteystiedot ja henkilökunta Yhteystiedot ja henkilökunta FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Omaiskamari Kauppakatu 11 A 4, 2.krs Seinäjoki p , toimisto@finfamiep.fi Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja diakoni-sosionomi AMK paivi.penttila@finfamiep.fi Tuija Ikola, omaisneuvoja psyk. sairaanhoitaja AMK tuija.ikola@finfamiep.fi Teija Matalamäki, aluetyöntekijä fysioterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja AMK teija.matalamaki@finfamiep.fi Julia Hakamaa, nuorten omaistyöntekijä sosionomi AMK nuoret@finfamiep.fi Omaiskamari on auki lyhytaikaista asiointia varten tiistaisin ja torstaisin klo Seuraava jäsentiedote ilmestyy kesäkuussa

34 Hallitus Hallinnon kokousaikataulu 2018 ke 7.2. hallituksen järjestäytymiskokous klo omaiskamarilla ti 6.3. hallituksen tilinpäätöskokous klo omaiskamarilla ti hallituksen kokous klo 17, jäsenille ja kaikille yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille kahvitus klo 18 ja vuosikokous klo 19 Kauhajoen kunnantalon valtuustosalissa, Hallintoaukio Kauhajoki ti omaistyöntekijöiden ja hallituksen yhteinen kevätseminaari sekä hallituksen kokous klo ke hallituksen kokous klo ke hallituksen kokous klo omaiskamarilla ke syysseminaari ja hallituksen kokous klo ti hallituksen kokous klo 17, jäsenille ja kaikille yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille kahvitus klo 18 ja syyskokous klo ke klo hallituksen kokous ruokailun merkeissä FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n hallituksen jäsenet 2018 Puheenjohtaja Hotakainen Susanna p Härmänmaa Mäki-Fossi Satu Järviseutu Joensuu Aimo p Seinänaapurit Autio Tarja p Suupohja Luukaslammi Katja Kuusiokunnat Takala Tanja p Härmänmaa Palomäki Maija-Liisa p Järviseutu Aninko-Rajala Ulla Seinänaapurit Luhtanen Esko p Suupohja Loukko Mirja p Kuusiokunnat Pohjola Raija p

35 Jäsenedut Jäsenedut Saat jäsentiedotteen kaksi kertaa vuodessa Saat Labyrintti-lehden neljä kertaa vuodessa Voit halutessasi tehdä aloitteita toiminnan kehittämiseksi. Sinulla on oikeus osallistua kaksi kertaa vuodessa pidettäviin sääntömääräisiin kokouksiin. Yhdistyksen järjestämistä retkistä yms. tapahtumista yhdistys maksaa noin 1/4- osuuden. Vaihtuvia jäsenetuja kulttuurin ja liikunnan parissa Jäsenmaksut vuonna 2018 Henkilöjäsenmaksu 15e/henkilö/vuosi Perhejäsenyys 20e/perhe/vuosi Yhteisöjäsenyys 25e/yhteisö/vuosi Ainaisjäsenyys 100e Perheainaisjäsenmaksu 150e/perhe Muistathan maksaa vuoden 2018 jäsenmaksusi mennessä! Maksetaan yhdistyksen tilille: Alahärmän OP FI Maksaja ALAHÄRMÄN OSUUSPANKKI FI FinFami Etelä-Pohjanmaa ry TILISIIRTO FinFami Etelä-Pohjanmaa ry Kauppakatu 11 A Seinäjoki Henkilöjäsenmaksu 15 /henkilö/vuosi Perhejäsenyys 20 /perhe/vuosi Yhteisöjäsenyys 25 /yhteisö/vuosi Ainaisjäsenyys 100 Perheainaisjäsenmaksu 150 /perhe Viitenro Allekirjoitus Tililtä _ Nro Eräpvä Päivitämme jäsenrekisterimme yhteystietoja. Maksaessasi seuraavaa jäsenmaksua, pyydämme sinua kirjoittamaan viestikenttään: nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi sekä ikäryhmäsi (>18, 18 29, 30 62, 63 79, <80) Kiitos! 35

36