ETELÄ-SAVON VIENTIKATSAUS

Transkriptio

1 1 TRENDIKATSAUS 4/2016 ( ) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE ETELÄ-SAVON VIENTIKATSAUS ETELÄ-SAVON VIENNIN RAKENNE, KOHDEALUEET JA KEHITYS Tässä katsauksessa tarkastellaan Etelä-Savon yritysten vientiä. Aihe-alueina ovat viennin kehitys viimeisimpien, saatavilla olevien tilastotietojen valossa sekä maakunnan yritysten tämänhetkisen viennin suunnat. Katsauksen pääaineistona ovat tilastokeskuksen suhdanneaineisto sekä Etelä-Savon vientiyrityksille tehty kysely viennin kansainvälisistä markkinaalueista. Katsaus on tuotettu Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka ennakointihankkeessa (ESR). SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Alueellisten vientitietojen keskeiset lähteet 3. Vienti Tilastokeskuksen suhdanneaineistossa 4. Tullin tilastoima tavaravienti 5. Etelä-Savon yritysten kansainvälisen viennin markkina-alueet Miltä maakunnan viennin kehitys näyttää? Minne Etelä- Savosta viedään?

2 2 1 JOHDANTO Etelä-Savon taloustilanteessa on viimeisen vuoden aikana alkanut näkyä selviä piristymisen merkkejä. Esimerkiksi työttömyys on hieman hellittänyt ja yritysten arviot suhdannenäkymistä kirkastuneet*. Erityisesti maakunnan yritysten vienti näyttäisi lähteneen hyvää kasvuun. Maakunnan vienti on nojannut perinteisesti erityisesti metsä- ja metalliteollisuuteen, jossa maakunnalla on erikoistunutta valmistusta ja osaamista. Yritysten vientiä on aiemmin selvitetty mm. Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta vuonna 2013**. Tässä katsauksessa luodaan katsaus Etelä-Savon vientiin. Tarkastelussa ovat viennin kehitys viimeisimpien, saatavilla olevien tilastotietojen valossa sekä maakunnan yritysten tämänhetkisen viennin suunnat. Katsauksen pääaineistona ovat tilastokeskuksen suhdanneaineisto sekä Etelä-Savon vientiyrityksille tehty kysely viennin kansainvälisistä markkinaalueista. Katsauksen tarkoitus on tarjota alueen eri toimijoille pohjatietoa alueellisesta viennistä tiiviissä ja nopeasti omaksuttavassa muodossa. Katsauksen on tuottanut Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka-hanke (ESR). *Etelä-Savon työllisyyskatsaus, marraskuu 2016: 8fba6964ae4d * Etelä-Savon yritysbarometri, syksy 2016: ** Etelä-Savon yritysten kansainvälistymisen tila 2012:

3 3 2 KESKEISET LÄHTEET Suomessa tietoa yritysten ulkomaankaupasta keräävät ja tuottavat Tulli ja Tilastokeskus. Tässä katsauksessa tarkastellaan niiden molempien tuottamia alueellisia vientitietoja. Niiden tilastointimenetelmät ja määritykset eroavat huomattavasti toisistaan. Tilastokeskuksen suhdannetilastoissa vienti esimerkiksi kohdistetaan alueellisesti liikevaihdon osuuksien perusteella kun taas Tullin ulkomaankauppa maakunnittain -tilasto taas perustuu siihen, mihin maakuntaan yritys itse on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-ilmoituksen tai tulli-ilmoituksen. Toinen merkittävä ero on se, että Tulli jättää puhtaan palvelukaupan, johon ei liity tavaratoimituksia, tilastoinnin ulkopuolelle. Palveluja, jotka tilastoidaan arvonlisäveroaineistossa ja Tilastokeskuksen myyntitiedustelussa eri tavalla kuin Tullihallituksen ulkomaankauppa-aineistossa, ovat esimerkiksi tavaraan kohdistuvat työsuoritukset ja tavaran valmistus asiakkaan aineista. Lisäksi eroa aiheuttaa ajallinen kohdistaminen, projektitoimitukset, ketjukauppa ja kotimainen veroton myynti. Tullin ulkomaan kauppa maakunnittain -tilasto Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain -tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastatilmoituksen tai tulli-ilmoituksen. Vuodesta 2013 alkaen tässä tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa, ja yritysten osoite määräytyy myös ulkokaupassa ensisijaisesti yrityksen toimipaikan mukaan. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenmyyntiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Viimeisin tullin tuottama maakunnittainen tilastoraportti on luettavissa osoitteessa: Tilastokeskuksen alueelliset vientitiedot Tilastokeskuksen tuottamista tiedoista tässä selvityksessä hyödynnetään 1) asiakohtaisen suhdannepalvelun alueellisia vientitietoja sekä 2) yritys- ja toimipaikkarekisterin yrityskohtaista ja alueellista aineistoa. 1. Suhdannetietoaineisto perustuu verottajan kausiveroaineistoon ja Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen ja vuositilastoihin. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2010 (2010=100) tammikuun 2013 tiedoista alkaen. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Vientitiedot ovat suhdanneaineistossa osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Aineistoon sisältyy kaikki yritykset, joilla on verotonta liikevaihtoa kausiveroaineistossa. Kesken vuotta aloittaneet tulevat mukaan sinä kk.na kun ne aloittavat ja samoin lopettaneet ovat mukana laskennassa vielä vuoden lopetuksesta. Suurin osa vientiliikevaihdosta tulee teollisuuden alan yrityksiltä, mutta toisin kuin Tullin tiedot, sisältää Tilastokeskuksen aineisto myös palveluiden viennin. 2. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedot kuvaavat sellaisten yritysten ja toimipaikkojen määriä, joiden toiminta on niin pysyvää ja laajaa, että se voidaan katsoa yritystoiminnaksi. Etelä-Savon yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto kattaa kaikkiaan noin yrityksen tiedot. Yhtenä muuttujana aineistosta on erotettavissa vientiä harjoittavat yritykset. Aineistossa yritys luokitellaan viejäksi jos sen viennin arvo (koskee sekä EU:n sisäkauppaa että EU:n ulkopuolista kauppaa) on a) yli vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) yli vuodessa.

4 indeksi, 2010= VIENTI TILASTOKESKUKSEN SUHDANNEAINEISTOSSA Viennin hyvä kehitys maakunnassa jatkuu Tilastokeskuksen tuoreiden suhdannetietojen mukaan Etelä-Savon vienti on jatkanut kasvuaan. lle 2016 ulottuvien suhdannetietojen mukaan koko talouden vienti kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä (kesä-syyskuu) jopa 12,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Viennin kehitys oli plusmerkkistä myös vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä. Tammi-maaliskuussa kasvua edellisvuodesta oli 5,8 prosenttia ja maalis-kesäkuussa 10 prosenttia Etelä-Savon vienti syyskuu (trendi), Kaikki toimialat yhteensä Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen sarja Kausitasoitettu sarja Trendisarja Viennin trendisarja, koko talous (A-X) Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (2010=100) Kuukausi ,7 116,2 123,3 Helmikuu 116,0 116,4 124,4 116,6 116,4 125,7 Huhtikuu 117,2 116,3 127,1 117,3 116,3 128,4 Kesäkuu 117,1 116,8 129,8 116,7 117,5 131,2 Elokuu 116,6 118,3 132,6 116,6 119,1 133,9 Lokakuu 116,6 119,9. 116,4 121,1. Etelä-Savon vienti (koko talous) syyskuu vuosineljänneksittäin Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu (2010=100) Vuosinneljännes Q1 25,6-9,7-1,9 3,5 4,2 5,8 Q2 17,4-1,3 2,8 3,8-5,5 10 Q3 20,8 3,3-7,3 1,6 3,6 12,6 Q4 3,1 13,7-5,7 0 3,4. Etelä-Savon vienti kasvoi kesäsyyskuussa 12,6 prosenttia! Joulukuu 116,2 122,2.

5 2010=100 % 5 Etelä-Savon teollisuuden vienti on ollut koko maata parempaa Suurin osa (85 %) Etelä-Savon koko talouden vientiliikevaihdosta muodostuu teollisuusyritysten viennistä. Vuonna 2014 maakunnan koko talouden viennin arvo oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhteensä 653 miljoonaa euroa ja teollisuuden osuus tästä noin 558,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 maaliskuulle ylettyvien Tilastokeskuksen suhdannetietojen mukaan Etelä-Savon maakunnan teollisuuden vientiliikevaihto on kehittynyt koko maahan verrattuna myönteisemmin. Koko maassa vienti oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,3 prosenttia heikompi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Etelä-Savossa teollisuuden vienti sen sijaan kasvoi runsaat 6,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Savon vienti vuonna 2014 (euroa / Osuus- %) Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Muut toimialat ; ; 15 % Teollisuuden viennin kehitys vuosineljänneksittäin Etelä-Savo ja koko maa maaliskuu Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 6,2 C Teollisuus; ; 85 % Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q Etelä-Savon maakunta Koko maa -5, Teollisuuden vienti koko maassa ja Etelä-Savossa (trendi) maaliskuu Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Etelä-Savon maakunta Koko maa Huom! Etelä-Savon teollisuuden alatoimialojen viennin kehitys maaliskuulle 2016 on esitetty tarkemmin syksyllä 2016 julkaistussa Etelä-Savon aluetalous-katsauksessa, joka on luettavissa osoitteessa:

6 6 4 TULLIN TILASTOIMA TAVARAVIENTI Etelä-Savon tavaravienti* kasvoi vuoden 2016 alkupuoliskolla 2 prosenttia Viennin kasvu tulee ilmi myös viimeisimmässä Tullin maakuntien ulkomaankauppaa kuvaavassa tilastossa. Vuonna 2015 Etelä-Savon tavaraviennin arvo oli Tullihallituksen mukaan 387 miljoonaa euroa, ja sen osuus koko maan tavaraviennistä (53,9 miljardia euroa) 0,7 prosenttia. Muutos edellisvuoteen oli hieman laskeva (-2 %) kuten koko maassakin (-4 %). Vuoden 2016 alkupuoliskolla (tammi-kesäkuu) tavaravienti kääntyi Etelä-Savossa kasvuun. Tammi-kesäkuun tavaraviennin arvo oli 190 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta oli 2 prosenttia. Etelä-Savon lisäksi vain 4 muuta maakuntaa (Keski-Suomi, Kanta-Häme, Pohjois-Savo ja Kainuu) kasvatti tavaravientinsä arvoa. Euromääräisesti eniten viennin arvo nousi vuoden ensimmäisellä puoliskolla Keski-Suomessa, 52 miljoonaa euroa (+ 5 %). Viennin arvo laski maakunnista eniten Satakunnassa, jossa pudotusta kirjattiin peräti 15 prosenttia, 266 miljoonaa euroa. Koko maassa tammi-kesäkuun vienti oli yhteensä 25,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Yli euron edestä ulkomaan tavaravientiä harjoittavia vientiyritysten toimipaikkoja oli Etelä-Savossa tammi-kesäkuussa kaikkiaan 248 kpl. EU:n ulkopuolelle näistä vei tavaraa kaikkiaan 143 yritystä. Koko maassa vientiyritysten toimipaikkoja oli kuluvana vuonna Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla kpl. Pienin toimipaikkojen määrä oli taas Kainuussa, jossa niitä oli vain 76 kpl. Suurin osa, 93 prosenttia, Etelä-Savon tavaraviennistä on teollisuuden vientiä, kaupan osuus tavaraviennin arvosta on 1,5 prosenttia ja muiden toimialojen yhteensä 5,5 prosenttia. 60,3 prosenttia Etelä-Savon tavaraviennin arvosta tuli vuoden 2016 alkupuoliskolla kotimaisessa omistuksessa olevista yrityksistä. Viennin arvosta 39,7 prosenttia tuli ulkomaalaisomisteisten vientiyritysten tavaraviennistä. Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2016 (Tulli) julkaisu oin luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Lähde: Tulli Lähde: Tulli

7 5 ETELÄ-SAVON YRITYSTEN KANSAINVÄLISEN VIENNIN MARKKINA-ALUEET 7 Maakunnan vientiyritykset toimivat useimmin teollisuuden aloilla Etelä-Savon yritysten kansainvälisen viennin markkina-alueista ei kerätä systemaattisesti tietoa ja tätä selvitystä varten toimitettiin maakunnan merkittävimmille vientiyrityksille sähköinen kysely, jossa tiedusteltiin niiden yleisimpiä vientimaita. Osaa yrityksistä kontaktoitiin suoraan ja osasta tietoja kerättiin muista lähteistä, kuten yritysten omilta verkkosivuilta. Kohdejoukkona olivat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin vientiyritykset, joilla on vientiä yli /vuosi (väh. 2 kuukautena/vuosi) tai yli vuosi. Näistä yrityksistä ja yritysten toimipaikoista otettiin erityisesti tarkasteluun ne yritykset ja yritysten toimipaikat, joiden kotimaakunta on Etelä-Savossa, ja joiden toimipaikat sijaitsevat maakunnassa. Lisäksi mukaan otettiin myös joitain alueen merkittäviä työllistäjiä, joiden kotimaakunta on rekisterissä muu kuin Etelä-Savo, mutta yrityksellä on Etelä-Savossa toimipaikka/useampia toimipaikkoja. Kaikkiaan tarkasteluun otettiin 128 maakunnan vientiyritystä, joista tiedot saatiin joko kyselyn tai muun tiedonhankinnan kautta yhteensä 53 yritykseltä eli runsaalta 40 prosentilta kohdejoukosta. Otosta voi pitää hyvin kattavana, sillä että selvityksessä mukana olevat yritykset työllistävät maakunnassa arviolta noin henkilöä. Suurin osa selvityksessä mukana olevista yrityksistä edustaa teollisuutta (koneiden ja laitteiden valmistus 9 kpl/17 %, muu teollisuutta (24 kpl/46 %), puutuoteollisuutta (11 kpl/21%)) ja 16 prosenttia (8 yritystä) palvelun ja kaupan aloja. Yksittäisten yritysten nimiä ei tutkimuseettisistä syistä tuoda esille. Etelä-Savon vientiyritykset 2016 Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tuleivaisuusloikka -hankkeen vientikysely 2016 (n=53) Koneiden ja laitteiden valmistus; 9; 17 % Kauppa ja palvelu; 8; 16 % Puutuoteteolli suus; 11; 21 % Muu teollisuus; 24; 46 % Viennin osuus kokonaisliikevaihdosta vuonna 2016 Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka hankkeen vientiselvitys Vientiä 103 eri maahan, eniten viejiä Ruotsiin, Saksaan, Norjaan ja Venäjälle Selvityksessä mukana olleet yritykset harjoittavat vientiä kaikkiaan 103 eri maahan. Ylivoimaisesti yleisin ilmoitettu vientimaa oli Ruotsi (35 yritystä/ 66 %). Toiseksi eniten ilmoitettiin vientiä olevan Saksaan (25 yritystä / 47 %). Norjaan ja Venäjälle viejiä oli yhtä paljon, 24 yritystä (45 % yrityksistä) Etelä-Savon yritysten merkittävimmät vientimaat ovat tässä selvityksessä pitkälti samat kuin Etelä-Savon ELYkeskuksen vuonna 2013 toteuttamassa vientikyselyssä, johon tieto vientimaista kaikkiaan 85 eri yrityksestä. Kyselyyn vastanneiden yritysten yleisimmät vientimaat olivat vuonna 2013 järjestyksessä 1. Ruotsi 2. Venäjä 3. Saksa 4. Viro. Toisin kuin käsillä olevassa selvityksessä, jossa mukana ovat vain yritykset, joissa viennin vähimmäisarvo on euroa vuodessa, ei vuonna 2013 mukaan otettuja yrityksiä rajattu viennin arvon mukaan. Viennin ennakoidaan kasvavan > 50 % 46 % < 9 % 17 % 10 %-49 % 37 % Vastaajista 46 prosentilla viennin määrä vastasi vuonna 2016 yli puolta yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Hieman yli kolmanneksella viennin osuus kokonaisliikevaihdosta oli prosenttia ja vähän alle viidenneksellä alle 9 prosenttia. Viennin näkymiä pidettiin varsin hyvinä. Lähes kaikki kysymykseen vastanneet yritykset (18 vastaajaa) ennakoi yrityksen viennin kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Vain kolme yritystä arveli viennin pysyvän ennallaan. Yksikään yritys ei uskonut yrityksen harjoittaman viennin vähentyvän. Viennin laajentamista suunnittelevat yritykset mainitsivat uusina viennin markkina-alueina mm. Chilen, Alankomaat, Saudi-Arabian, Kenian, Vietnamin, Intian ja Tanskan.

8 Ruotsi Saksa Norja Venäjä Tanska Yhdysvallat Yhdistynyt Kuningaskunta Kiina Viro Ranska Alankomaat Puola Kanada Italia Japani Belgia Espanja Latvia Liettua Irlanti Itävalta Australia Sveitsi Etelä-Afrikka Tšekki Ukraina Yhdistyneet arabiemiirikunnat Thaimaa Brasilia Slovakia Intia Indonesia Saudi-Arabia Egypti Uusi-Seelanti Kreikka Portugali Valko-Venäjä Israel Taiwan Romania Slovenia Unkari Islanti Filippiinit Malesia Singapore Etiopia Argentiina Chile Uruguay Meksiko Bulgaria Kroatia Azerbaidzan Iran Kazakstan Korean demokraattinen kansantasavalta Korean tasavalta Oman Uzbekistan Vietnam Algeria Marokko Bolivia Kolumbia Peru Trinidad ja Tobago Kypros Luxemburg Georgia Moldova Bangladesh Brunei Jemen Jordania Kambodža Kuwait Libanon Mongolia Myanmar Pakistan Qatar Sri Lanka Benin Kamerun Kenia Kongon demokraattinen tasavalta Libya Madagaskar Malawi Namibia Nigeria Sambia Swazimaa Tansania Tunisia Ecuador Paraguay Venezuela Dominikaaninen tasavalta Guatemala Honduras Yrtyksiä (lkm) 8 Etelä-Savon yritysten vientimaat (yht.103 maata) Lähde: Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuuloikka -hankkeen vientiselvitys Top 5 vientimaat: 1. Ruotsi 2. Saksa 3. Norja ja Venäjä 4. Tanska ja Yhdysvallat 5. Iso-Britannia ja Kiina

9 9 Maanosittain tarkasteluna maakunnasta viedään eniten Eurooppaan. EU-jäsenmaihin vientiä oli 45 yrityksellä ja muuhun Eurooppaan 36 yrityksellä. Aasiaan vei yrityksistä 31 ja Pohjois-Amerikkaan kaikkiaan 23 yritystä. Alla olevassa karttakuvassa on havainnollistettuna Etelä-Savon yritysten viennin markkina-alueet. Värin tummuus kuvastaa viejien määrää. Lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto/ Tulevaisuusloikka hankkeen vientikysely

10 10 Vientimaat maanosittain, maat järjestyksessä yleisimmän (vievien yritysten lkm:n) vientimaan mukaan.: Aasia EU-maat Afrikka Muu Europpa Oseania Väli- ja Etelä- Amerikka Pohjois- Amerikka 1. Kiina Ruotsi Etelä-Afrikka 7 1. Brasilia 6 1. Norja Yhdysvallat Australia 8 Uusi Japani Saksa 25 Egypti 5 2. Argentiina 3 2. Venäjä Kanada Seelanti 5 Yhdistyneet arabiemiirikunnat 6 3. Tanska 21 Etiopia 3 3. Chila 3 3. Sveitsi 7 Yhdistynyt Thaimaa 6 4. kansakunta 17 Algeria 2 4. Uuguay 3 4. Ukraina 6 Valko Intia 5 5. Viro 16 Marokko 2 5. Meksiko 3 5. Venäjä 4 6. Indonesia 5 6. Ranska Benin 1 6. Bolivia 2 6. Islanti 3 7. Saudi-Arabia 5 7. Alankomaat Kamerun 1 7. Kolumbia 2 7. Azerbaidzan 1 8. Israel 4 8. Puola Kenia 1 8. Peru 2 8. Georgia 1 9. Taiwan 4 9. Italia Kongon demokraattinen tasavalta 1 9. Trinidad 2 9. Moldova Filippiinit Belgia Libya Ecuador Malesia Espanja Madagaskar Paraguau Singapore Latvia Malawi Venezuela Iran Liettua Namibia Dominikaaninen tasavalta Kazakstan Irlanti Nigeria Guatemala 1 Korean demokraattinen kansantasavalta Itävälta 8 Swazimaa Honduras Korean tasavalta Tsekki Tansania Oman Slovakia 5 17 Tunisia Uzbekistan Kreikka Vietnam Portugali Bangladesh Romania Brunei Slovenia Jemen Unkari Jordania Bulgaria Kambodža Kroatia Kuwait Kypros Libanon Luxemburg Mongolia Myanmar Pakistan Quatar Sri Lanka 1 Lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto/ Tulevaisuusloikka hankkeen vientikysely Kyselyn mukaan eniten vientimaita on Aasiassa!