TIEMIES. TAJ:n liittokokous päätti järjestön nimen muutoksesta. PardiaNyt-lehden TAJ:n järjestöliite 4/2005

Transkriptio

1 TIEMIES PardiaNyt-lehden TAJ:n järjestöliite 4/2005 TAJ:n liittokokous päätti järjestön nimen muutoksesta Tieliikelaitoksen ammattijärjestö TAJ ry. piti sääntömääräisen liittokokouksensa lokakuun puolivälissä Helsingin messukeskuksessa. Järjestyksessään TAJ:n toinen liittokokous päätti normaalien kokousasioiden lisäksi järjestön nimen muutoksesta InTek syntyi. Historiallisen nimipäätöksen nuiji pöytään kokouksen puheenjohtajaksi valittu Markku Manninen. TAJ:n puheenjohtajan Teuvo Salolammen avauspuheenvuoron perusteella järjestön neljä ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet vetäjille ja muuten toiminnassa mukana olleille raskaita mutta toisaalta myös antoisia. Työnantajan eli Tieliikelaitoksen toiminnan ja henkilöstön sopeutus olivat alkuaikoina eniten asiana esillä. Sen jälkeen järjestöjen toiminnan kehittäminen, kuten Pardian uudistaminen ovat yksittäisasioina työllistäneet järjestön johtoa ja luottamushenkilöitä eniten. Tieliikelaitoksessa toimivien neljän Pardialaisen järjestön yhdistäminen on kuitenkin jäänyt kevyelle keskusteluasteelle, mitä Salolammi piti edellisen kauden yhtenä suurimmista puutteista Tieliikelaitoksen Pardialaisten edunvalvontatyössä. Myös nuorten puute järjestötyössä on kova haaste mille tahansa järjestölle niin myös TAJ:lle, sen saattoi Salolammin avauspuheesta aistia. - Järjestön talous on kunnossa, mutta jäsenistön ikääntyminen ja sitä kautta tuleva jäsenmäärän lasku tu- lee lähitulevaisuudessa olemaan suurin haaste TAJ:n toiminnassa. Siihen pitää vastata etenkin parempana jäsenpalveluna, josta vastuun kantaa etenkin Pardia, Salolammi summasi tulevaisuutta. - Uskokaa ja luottakaa itseenne ja toisiinne. Sitä kautta rakentuu hyvä työ- ja järjestöelämä, TAJ:n puheenjohtaja antoi avauspuheensa lopuksi kokousväelle evääksi tuleviin haasteisiin. Kokouksen järjestäytymisen jälkeen liittosihteeri Timo Krigsman esitteli TAJ:n vuoden 2004 toimintaa ja taloutta. Asiakirjojen esittelyn jälkeen tilinpäätös vahvistettiin ja liittokokousedustajat päättivät vastuuvapauden myöntämisestä TAJ:n hallitukselle ja muille tilivelvollisille tilintarkastajien esityksen mukaisesti. Pääosa toimintakertomuksesta on toisaalla tässä lehdessä. InTek syntyi Ennen toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittelyä kokous päätti järjestön nimen muuttamisesta. Uudesta nimestä käytiin syyskuun aika- Kokousedustajat ja hallituksen jäseniä avausta kuuntelemassa Liittokokouksen puheenjohtaja Markku Manninen ja sihteeri Timo Krigsman jatkuu sivulla 4

2 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Järjestöjen tiivis liittokokouskierros on takana ja uudet hallintoelimet niille valittu. TAJ:n uudeksi nimeksi on päätetty Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek ry. Tiedottamisessa siirrytään sähköiseen muotoon perustamalla järjestölle omat kotisivut. TAJ piti liittokokouksen Helsingissä. Paikalla oli 13 liittokokousedustajaa ja hallitus osittain. Kokous valitsi allekirjoittaneen uudelleen TAJ:n, jatkossa In Tek ry:n puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Hallituksen kokoonpano muuttui myös pienemmäksi, kun asiamiehet eivät enää osallistu hallitustyöskentelyyn. Kokous päätti myös muuttaa TAJ:n nimen Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek ry:ksi. Nimi astuu voimaan heti, kun patentti- ja rekisterihallitus on nimen hyväksynyt. Kokouksessa päätettiin perustaa järjestölle omat kotisivut, jotka tulevat InTek:n nimellä ja valmistuvat ensi vuoden alkupuolella. TTT:n edustajakokous oli Helsingissä, ja TAJ:stä sinne osallistui kolme kokousedustajaa. TTT:n asialistalla oli myös uuden puheenjohtajan valinta ja Ilkka Reposen valitseminen liiton kunniapuheenjohtajaksi. Tämä edustajakokous oli myös TTT:n 40-vuotishistoriikin esittelytilaisuus ja sitä varten oli kokouksen jälkeen oma juhlatilaisuus, johon oli kutsuttu entisiä liiton aktiivitoimijoita. Kaikille läsnä olleille jaettiin lopuksi historiikkikirja. TTT:n puheenjohtajakisa tiivistyi syksyn aikana neljään ehdokkaaseen ja näkökantaeroon siitä, pitääkö uudessa TTT:ssä olla päätoiminen vaiko luottamustoiminen puheenjohtaja. Päätoimisen kannalla oli suurempi joukko. Puheenjohtajavalinnan loppukisa käytiin Kimmo Laaksolan ja Tapani Kontialan (Pardian asiamies ja TTT:n pääsihteeri, ent. toiminnanjohtaja) välillä. Kontiala valittiin äänestyksen jälkeen TTT:n uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Pardian edustajakokous oli Helsingissä, ja myös siellä oli asialistalla uuden puheenjohtajan valinta Matti Kratsin jäädessä eläkkeelle. Liittokokousasioiden lisäksi ohjelmassa oli yleisötapahtuma Senaatintorilla, jossa väkeä oli arviolta n. 500, osa Pardialaisia ja myös muita asiasta kiinnostuneita. Leikkimielisen kisan ja ohjelman lisäksi reiluun tuntiin mahtui myös lämpimän keiton maistelua ja yleistä jutustelua. Pardian edustajakokouksen toinen kokouspäivä alkoi neljän ehdokkaan omilla esittelyillä. Iltapäivällä päästiin äänestämään puheenjohtajasta ns. yhden kierroksen, eli eniten ääniä saaneen mallilla. TTT:n ehdokas puheenjohtajaksi, Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtaja, merikapteeni Antti Palola voitti äänestyksen, joten hänestä tuli Pardian uusi puheenjohtaja seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Myös STTK valitsee loppusyksyllä puheenjohtajan. Nykyinen toimen haltija, Mikko Mäenpää on ehdolla, eikä muita ehdokkaita tähän kirjoitushetkeen mennessä ole ilmaantunut. Tieliikelaitoksessa on koko syksyn neuvoteltu uutta yhteistoimintasopimusta työnantajan ja eri järjestöjen edustajien kanssa. Olennaisin muutos tulee olemaan nykyisen neuvottelukuntien määrän väheneminen ja työpaikoille tulee työsuojelutoimikuntia silloin, kun kriteerit täyttyy. Myös luottamusmiesten rooli tulee tässä sopimuksessa selvästi kasvamaan. Toivottavasti uudet päätökset ja hallinto vastaavat tämän päivän odotuksia ja pystyvät myös muuttumaan muutoksen mukana. Yksin siihen haasteeseen on vaikeata vastata, mutta tekemällä omassa järjestössämme hyvää ja rakentaa yhteistyötä jäsenten eduksi ja heidän kanssaan, niin onnistumme. Tieliikelaitoksessa toimivien muiden Pardialaisten liittojen yhteistyö ja -voima on meille myös tärkeä asia ja sitä tiivistämällä saadaan lisää uskottavuutta edunvalvontatyöhön. Näillä eväillä odotellaan talven lumia ja tehdään perustuksia tulevalle! Toivotan teille kaikille hyvää joulua ja menestystä ensi vuodelle! Järjestötyötä ei tehdä pelkän hengen voimalla, Teuvo Salolammi Puheenjohtaja vaikka se välillä siltä näyttääkin (henkinen lataus käynnissä) 2 Tiemies 4/2005

3 LAAKSOLAN PALSTA YT-SOPIMUS Syksy on ollut hiljaista aikaa sopimustoiminnan osalta. Ainoastaan yt-sopimuksesta on neuvoteltu ja siinä on viime Tiemiehen ilmestymisen jälkeen saavutettu neuvottelutulos Lehden ilmestyessä tiedämme tuliko sopimus hyväksyttyä kaikkien osapuolien toimesta. Sopimuksen mukaan neuvottelukuntien lukumäärä vähenee ja neuvottelukunta on vain Tieliikelaitoksessa. Palveluryhmissä voi olla neuvottelukunta, jos näin erikseen sovitaan johtajan ja luottamusmiesten kesken. Työpaikoille tulee työsuojelutoimikunta. Tämä tarkoittaa lähinnä palveluyksikköjä, joissa on henkilöstöä yli 20. Yhteisillä toimistotyöpaikoilla jatkavat myös työsuojelutoimikunnat, jos niissä on henkilöstöä yli 20. Lisäksi konsultoinnin maastotöihin tulee työpaikkojen yhteinen työsuojelutoimikunta. Työpaikoilla eli palveluyksiköissä ja palveluryhmissä hoidetaan yt-asiat luottamusmiesten kanssa. Jos asia koskee vain yhtä henkilöstöryhmää, neuvotellaan vain tämän ryhmän luottamusmiehen kanssa. Jos asia taas koskee useita henkilöstöryhmiä, neuvotellaan kaikkien ryhmien luottamusmiesten kanssa samassa kokouksessa. Niissä palveluryhmissä, joihin perustetaan neuvottelukunta, hoidetaan yt-asiat palveluryhmän neuvottelukunnassa. LOMAUTUKSISTA olin konsultoinnin johdon ja muiden pääluottamusmiesten kanssa keskustelutilaisuudessa tulevan talven lomautustarpeista. Yt-neuvottelupyyntö lomautuksista annetaan ja yt-neuvottelut alkavat Neuvottelut pyritään saamaan päätökseen mennessä, jonka jälkeen henkilökohtaiset lomautusilmoitukset tulevat porrastetusti henkilöstölle. Yt-neuvottelut koskevat kaikkiaan noin 47 paikkatiedon ja noin 20 geopalvelujen henkilöä; geopalveluissa lähinnä laborantteja. Konsultoinnin Rovaniemen toimipisteen osalta ovat ytneuvottelut alkaneet ja neuvottelut jatkuvat Yt-neuvottelut koskevat kahdeksan henkilön työpanoksen vähentämistä konsultoinnin Rovaniemen toimipisteessä. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä millaiseen lopputulokseen yt-neuvotteluissa päästään. Tähän mennessä konsultointi on kuitenkin etsinyt vähennettävälle henkilöstölle mielestäni tehokkaasti työpaikkoja Tieliikelaitoksen muista palveluryhmistä sekä muilta työnantajilta. Lomautukset näyttävät tulleen osaksi meidän normaalia toimintaamme ainakin kausiluonteisissa töissä. Ainakin PTK:ssä on tänä syksynä neuvoteltu 18 henkilön kanssa vapaaehtoisista lomautuksista ensi talvikautena. Nyt marraskuun alkupäivinä vain yksi henkilö on suostunut vapaaehtoiseen lomautukseen. TYÖAIKAPANKKI Työaikapankki on tarkoitettu kausiluontoisiin töihin tasoittavaksi tekijäksi. Jos töitä on paljon kausiluontoisesti, voi tehdä tunteja työaikapankkiin ja pitää vapaata hiljaisena aikana. Käyttämällä tehokkaasti työaikapankkia silloin, kun on töitä ja pitämällä vapaata hiljaisena aikana voi saada itselleen tasaisen ansion ympäri vuotta. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että on tunteja pankissa riittävästi ja pitää suurimman osan lomasta hiljaisena aikana. Mahdollisen lomautuksen tarpeen pystyy tällöin minimoimaan. LIITON WWW-SIVUT Liittomme aikoo perustaa omat internet-sivut viimeistään siinä vaiheessa, kun liiton uusi nimi otetaan käyttöön. Sivuilla tullaan kertomaan liiton asioista ja sieltä löytyvät liiton toimihenkilöiden yhteystiedot ja Tiemies-tiedote tullaan julkaisemaan myös netissä. Todennäköisesti sinne tullaan perustamaan myös sopimusarkisto, josta löytyvät kaikki Tieliikelaitoksessa käytössä olevat meitä koskevat sopimukset. Internet-sivut on tarkoitus saada toimimaan ensi vuoden aikana ja käytön myötä lisätään sivuille lisäominaisuuksia tarpeen mukaan. Sivut tulevat olemaan osoitteessa Toivotan kaikille lukijoille OIKEIN HAUSKAA JOULUA JA MENESTYKSE- KÄSTÄ VUOTTA 2006! Henkilöstöjohtaja Aaltonen ja pääluottamusmies Laaksola Kouvolassa henkilöstöä tapaamassa Tiemies 4/2005 3

4 jatkoa sivulta 1 na sähköpostin välityksellä jäsenäänestys, jonka tuloksen mukaisesti hallitus esitti järjestön uudeksi nimeksi Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek ry. Kun muita kannatettuja ehdotuksia ei kokousväeltä tullut, kokouksen puheenjohtajana toiminut Markku Manninen nuiji hallituksen esityksen liittokokouspäätöksenä pöytään InTek syntyi. Nimi oli saanut jäsenäänestyksessä 44 ääntä 126 annetusta äänestä, eli 35 %. Seuraavat kaksi eniten ääniä saanutta, eli Rakentamisen ja Tiedon osaajat RaTio ry ja Infran Toimihenkilöt InTo ry saivat kumpikin n. 17 % annetuista äänistä. Muut nimiehdotukset jäivät jäsenäänestyksessä alle kymmenen prosentin kannatukseen. InTek nimen kummiksi paljastui Jari Lievonen, joka sai tulevia veistelyjä varten puukon palkinnokseen. Jäsenäänestyksessä äänestäneiden kesken oli jaossa yllätyspalkintoja, joiden saajiksi arvottiin Matti Törmänen, Sini Kukkola ja Juhani Suhonen. Länsi-Suomen liittokokousedustaja Kimmo Laaksola mutustelee uutta järjestönimeä. Veikko Pihlaja on jo sisäistänyt muutoksen? Jari Lievonen tällä kertaa onnittelujen vastaanottavana osapuolena. Puukkoa käytellessä voi - varovaisuutta noudattaen veistellä myös ajatuksia Teuvo Salolammille kukkasten vastaanotto on jo tuttua, kuten on tuttua niiden ja onnitteluhalausten anto Seija Honkakurulla. Tässä vielä small talk -vaihe ja harkitaan otekorkeutta InTek ry:n toimihenkilövalinnat Kun järjestölle oli saatu uusi nimi ja nimenvaihdokseen liittyvät palkinnot jaetuksi tai arvotuksi, siirtyi liittokokous käsittelemään InTek ry:n tulevia vastuuhenkilöitä. Hallituksen jäsenten määrää oli Etelä- ja Länsi-Suomen yhdistämisprosessin myötä oli hallitus sopinut vähennettäväksi nykyisestä puheenjohtaja + seitsemän edustajaa + kaksi asiamiestä (1+7+2) kokoonpanosta puheenjohtajan lisäksi kuuteen edustajaan (1+6), eikä liittokokous muuttanut hallituksen esitystä. Näin asiamiesten rooli päättyi hallitustyöskentelyssä. Hallituksen ja samalla järjestön puheenjohtajaksi valittiin ilman soraääniä TAJ:tä koko sen historian ajan luotsannut Teuvo Salolammi. Hillityn kukitus- ja onnitteluseremonian jälkeen Salolammi piti lyhyen, työn jakamista ja tulevaisuuden haasteita käsitelleen puheen. - Järjestötehtävissä riittää jakamista muillekin, arveli 11 kertaa toimintakertomuksen edustustehtäviä selvitelleessä kohdassa esiintynyt Salolammi! Tuleva on myös viimeinen kauteni pu- heenjohtajana, hän jatkoi. - Tieliikelaitoksen Pardialaisten järjestöjen yhdistäminen ja jäsenistön aktiivisuuden kohottaminen ovat tulevan liittokokouskauden tärkeimmät tavoitteet, Salolammi arvioi tulevaisuutta. InTek:n ensimmäinen hallitus sai jäsenikseen pääosan TAJ:n viimeisestä hallituksesta. Liittokokous valitsi siihen puheenjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt (suluissa varahenkilöt): Etelä-Suomi / Länsi-Suomi Seppo Sinisalo (Pentti Kärhä) Pentti Rosenberg (Erkki Karjalainen) Itä-Suomi Jari Lievonen (Jouko Kauppinen) Kristiina Kuosmanen (Marja Bäck) Pohjois-Suomi Jouko Vuorinen (Seppo Rikala) Eero Kemppainen (Seppo J. Heikkinen) Asiamiehiä ei enää valittu hallitukseen. InTek ry:n tilintarkastajiksi valittiin Sirpa Eriksson KHT (KPMG Oy Ab) ja hänelle varahenkilöksi Heidi Vierros KHT (KPMG Oy Ab) sekä Tapani Mannila ja hänen varahenkilökseen Pekka Grönroos. Toimintasuunnitelma ja talousarvio Liittokokous hyväksyi järjestölle toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Toimintasuunnitelma on kokonaisuudessaan toisaalla tässä lehdessä. Hyväksytty talousarvio perustuu hallituksen esityksen mukaisesti verotettavasta ansiotulosta perittävään 1,1 % jäsenmaksuun, jolla talous pitäisi pysyä tasapainossa myös tulevana vuonna. Menosäästöjä pitäisi syntyä hallituksen kokoonpanosupistuksesta, mutta toisaalta nettisivujen perustaminen ja ylläpito syönevät siitä syntyvän säästön. Jatkossa mietitään mm. Tiemies-liitteen kohtaloa, kunhan nettisivusto päivityksineen on saatu toimivaksi. InTek:n hallitus järjestäytyi Liittokokouksen jälkeen pidetyssä InTek:n uuden hal- 4 Tiemies 4/2005

5 lituksen järjestäytymiskokouksessa jaettiin tehtävävastuita Salolammin lupauksen mukaisesti. Puheenjohtajan itsensä vastuulle kaatui toiminnan yleisvastuun lisäksi työmarkkina-asiat. TAJ:n varapuheenjohtaja toiminut Pentti Rosenberg oli ilmoittanut ennen kokousta luopuvansa tehtävästä ja In- Tek:n tuoreeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jari Lie- vonen. Varapuheenjohtajan pestille annettiin lisävastuiksi luottamusmiestoiminnan tuki sekä lakkokenraalin rooli. Liittosihteeri ja talouspäällikkö Timo Krigsman sai jatkopestin entisiin tehtäviinsä. Krigsman ei enää ole hallituksen varsinainen jäsen, vaan toimii sen kokouksissa sihteerinä ja esittelijänä. Koulutusvastuun kantajaksi valittiin TAJ:ssä tehtävää hoitanut Pentti Rosenberg. Ammatillinen kehitysvastuu meni Jouko Vuorisen hoidettavaksi. Tiemiehen toimitusvastuu säilyi Eero Kemppaisella, jolle tuli myös yleinen tiedotusvastuu. Työsuojeluun liittyvät vastuut menivät Seppo Sinisalon hoidettavaksi. Tavallaan työsuojeluun liittyvä jäsenten hyvinvointi / jäsenasiat annettiin Kristiina Kuosmasen vastuulle. InTek ry:n neuvottelijoiksi valittiin Teuvo Salolammi, Kimmo Laaksola (Pardialaiset), Jari Lievonen ja Pentti Rosenberg. Teksti Eero Kemppainen Kuvat Kimmo Laaksola Kooste liittokokouksessa hyväksytyistä asiakirjista TAJ:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 (lyhennetty) 1 JÄSENISTÖN ASEMA JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET 1.1 TAJ:n kolmas toimintavuosi Toimintakausi oli järjestyksessään TAJ:n kolmas järjestön perustamisesta. Toiminnan painopiste oli työpaikoilla tapahtuneessa toiminnassa, joista uuden palkkausjärjestelmän kehittäminen oli merkittävin. TAJ osallistui osaltaan myös Pardian toiminnan kehittämiseen olemalla mukana siihen liittyvässä pilotoinnissa, joka alkoi syksyllä 2003 ja jatkui lähes koko vuoden TAJ määritteli myönteisen kantansa Pardian kehittämiseen syksyllä pidetyssä hallituksen toiminnansuunnitteluseminaarissa. 1.2 Toimintaympäristön muutos; Tieliikelaitos (Lähde: TTT:n toimintakertomus vuodelta 2004) Tieliikelaitoksen neljä vuotta kestänyt siirtymäaika päättyi 2004 lopussa. Se saavutti jokaisena vuotena sille asetetut tavoitteet. Vuoden 2004 osalta liikevaihtoa kertyi 498M, kun se vuonna 2003 oli 543M. Toiminnan tulos 13,6M ylitti tavoitteen 1,2M :lla. Henkilöstön sopeuttaminen suoritettiin loppuun suunnitellulla tavalla ja vuoden 2004 alussa henkilömäärä oli 3266 (3505), josta määräaikaisia oli 207 (170). Vuoden lopussa henkilömäärä oli 3037 (3364), josta määräaikaisia 261 (252). Henkilöstömäärä oli keskimäärin 3346 (3641) henkilöä. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama henkilöstötyöryhmä sai työnsä päätökseen vuoden 2004 lopussa. Tieliikelaitoksessa julkistettiin pienimuotoinen organisaatiomuutos syksyllä ja se astui pääsääntöisesti voimaan 2005 alusta. Tieliikelaitos perusti kesällä tytäryhtiön Teekaru AS:n Viroon. Uusia liiketoimintoja ovat myös pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelyyn erikoistunut Salvor Oy, jonka Tieliikelaitos perusti yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Tieliikelaitoksen tulevaisuutta selvittämään Mikko Talvitien. Hän luovutti liikenne- ja viestintäministeriministeri Leena Luhtaselle yhtiöittämisen kannalla olleen raportin. Uusi palkkausjärjestelmä oli neuvottelujen alla koko vuoden ja Tupon syntyessä se oli viimeistelyä vaille valmis. Alustavan suunnitelman mukaan se otettaisiin käyttöön Tupon palkankorotusten yhteydessä TALOUDELLINEN EDUNVALVONTA 2.1 Yleinen talouskatsaus (Lähde: TTT:n toimintakertomus vuodelta 2004) Vuoden 2004 talousnäkymissä tapahtui lievää paranemista, mutta silti kansainvälinen talous sisälsi monia epävarmuustekijöitä, niistä kenties merkittävin oli öljyn hintakehitys. Suomen talouskehitys myötäili kansainvälistä kehitystä, kokonaistuotanto kehittyi edelleen hitaasti. Kotitalouksien ostovoima ja usko tulevaisuuteen säilyi vakaana työllisyystilanteen, palkankorotusten ja verotuksen alentumisen seurauksena. Viennin määrä lisääntyi ja vaihtotaseen ylijäämä pysyi positiivisena ollen 7,9 mrd. eli 4.2 % BKT:stä. Viennin arvo kasvoi 4,5 % vaikka viennin määrä kasvoi vain 3,5 %. Tiemies 4/2005 5

6 Kulutuksen kasvu on jatkunut jokseenkin vakaana huolimatta kokonaistuotannon kasvun jäämisestä hitaaksi parina viime vuonna. Yksityinen kulutus kasvoi 3,2 % ja julkinen kulutus 2,1 % eli kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan 2,9 %. Bruttokansantuote kasvoi edelliseen vuoteen verraten 3,7 %. Vaikka työllisyyden paraneminen hidastui säilyi keskimääräinen työttömyysaste ennallaan ollen noin 8,8 %. (Lähde: Tilastokeskuksen tietokanta). Valtiontalous pysyi edelleen niukasti ylijäämäisenä ja valtion velkaantuneisuus väheni 1½ prosentilla. Valtionhallinnon ylijäämä suhteessa kansantuotteeseen oli 0,1 prosenttina. Valtion velka pieni hieman ja velka suhteessa kansantuotteeseen oli vuoden lopussa 42,6 %. Maassamme jatkui edelleen alhainen kuluttajahintojen nousuvauhti. Keskimääräinen kuluttajahintaindeksi vuonna 2004 kohosi 0,2 %. Kaikkien palkansaajien ansiotason nousu edellisestä vuodesta oli keskimäärin 3,6 %. Valtion palveluksessa olevien nimellisansiot nousivat 3,8 %, kuntasektorilla 3,3 % ja yksityisellä sektorilla 3,6 %. Palkankorotusten, tuloverokevennysten ja inflaation hidastumisen vuoksi palkansaajien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyivät kaikkiaan 3,4 %. Tämä on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. 2.2 Palvelussuhteen ehtojen tarkistukset vuonna Tupon soveltamisen toinen vuosi (Lähde: TTT:n toimintakertomus vuodelta 2004) Liikelaitos- ja yrityssektorin ratkaisut vuodelle 2004 Palkkoja korotettiin yleiskorotuksella, jonka suuruus on 26,72 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 1,7 prosenttia. Samasta ajankohdasta lukien maksettiin 0,5 prosentin suuruinen sopimusalakohtainen liittoerä. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu Yrityssektorin kaikki sopimusalat lähtivät tukemaan tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamista. Tosin epäilyjä sopimusten syntymisen suhteen vallitsi useilla työehtosopimusaloilla. Etenkin uudet liikelaitokset olivat pahasti vaiheessa sopimusneuvottelujen käynnistyessä. Lopputuloksena kuitenkin oli tulopoliittisen sopimuksen mukainen ja pääosin myös Ðtasoinen työehtosopimus kaikille lähes kolmellekymmenelle työehtosopimusalalle. Merkittävimpiä saavutuksia sopimuskierroksella olivat uusien liikelaitosten työehtosopimusten syntyminen ja verohallituksen tuntirajojen mukaisen matkustussäännön käyttöönotto myös LTY:n sopimusaloilla (pois lukien VR:n sopimusalat). Pardian tai TTT:n toimiston asiamiehet auttoivat yritystason neuvottelijoita talotasolla. Myös tällä kierroksella otettiin kaikki sopimukset TTT:n yrityskoordinaation arvioitavaksi ennen allekirjoituksia. Tällä haluttiin varmistaa koko TTT:n jäsenkentälle tulosopimuksilla sovittu taso ja alakohtaisten tavoitteiden saavuttaminen. LTY tasolla sovittiin myös Tupon edellyttämien työryhmien asettamisesta. - 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO Liittoon kuului neljä alueyhdistystä, joissa toimihenkilöinä olivat: Etelä-Suomen ammattiyhdistys Puheenjohtaja Seppo Sinisalo Sihteeri Pentti Kärhä Johtokunnan jäsen Markku Lehtinen Johtokunnan jäsen Keimo Komulainen Johtokunnan jäsen Raimo Heiskanen Johtokunnan jäsen Esa Kaalikoski Taloudenhoitaja Pentti Kärhä Itä-Suomen ammattiyhdistys Puheenjohtaja Juha Räsänen Varapuheenjohtaja Jari Lievonen Sihteeri Kristiina Kuosmanen Johtokunnan jäsen Matti Eskelinen Johtokunnan jäsen Markku Heiskanen Johtokunnan jäsen Jyrki Haajanen Johtokunnan jäsen Pertti Kylliäinen Johtokunnan jäsen Jouko Kauppinen Taloudenhoitaja Juha Putkinen Länsi-Suomen ammattiyhdistys Puheenjohtaja Pentti Rosenberg Varapuheenjohtaja Esa Kreutzer Sihteeri Sini Kukkola Johtokunnan jäsen Irma Lehto Johtokunnan jäsen Raimo Aaltonen Johtokunnan jäsen Timo T. Niemi Johtokunnan jäsen Matti Saarinen Taloudenhoitaja Irma Lehto Pohjois-Suomen ammattiyhdistys Puheenjohtaja Kai Mattila Varapuheenjohtaja Seppo J. Heikkinen Sihteeri Eero Kemppainen Johtokunnan jäsen Jarmo Malmi Johtokunnan jäsen Seppo Rikala Johtokunnan jäsen Jouko Vuorinen Johtokunnan jäsen Kari Kärki Taloudenhoitaja Eila Tikkanen 6 Tiemies 4/2005

7 4. LIITON HALLINTO 4.1 Yleistä Sääntöjen mukaan ylintä päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää liittokokous, joka järjestetään joka toinen vuosi. Liittokokouksessa valitaan liiton hallintoelimet seuraavalle 2-vuotiskaudelle sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Varsinaisten liittokokousten välisenä aikana päätäntävaltaa käyttää edustajakokous, joka kokoontuu niinä vuosina jolloin varsinaista liittokokousta ei pidetä. Liiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Liiton hallintoa johtaa liittokokouksen 2-vuotiskaudeksi valitsema hallitus. Asioita hallitukselle valmistelee työvaliokunta, julkaisutoimikunnat sekä eri tarkoituksiin perustetut työryhmät. 4.2 Edustajakokous TAJ:n edustajakokous järjestettiin Hotelli Lordissa Helsingissä. Kokoukseen osallistui 9 henkilöä alue yhdistyksistä sekä 9 henkilöä liiton hallituksesta. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen edellyttämät asiat. 4.3 Hallitus TAJ:n hallitus toimi liiton sääntöjen mukaisesti huolehtimalla TAJ:n taloudesta ja omaisuudesta, asettamalla tarvittavat toimikunnat, vahvistamalla ohje- ja johtosäännöt, toteuttamalla liittokokouksen ja edustajakokouksen päätökset, valmistelemalla ja neuvottelemalla työehtosopimukset ja huolehtimalla muista sille kuuluvista asioista. TAJ:n hallituksen kokouksia pidettiin vuoden aikana viisi kertaa, joista yksi sähköpostikokouksena. TAJ:n hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt, (osallistumiskerrat suluissa): Teuvo Salolammi (5) Puheenjohtaja Timo Krigsman (5) Sihteeri Länsi-Suomi Pentti Rosenberg (5) jäsen, varapj. Markku Mäkelä (0) varajäsen Etelä-Suomi Seppo Sinisalo (4) jäsen Keimo Komulainen (0) varajäsen Jari Lievonen (3) jäsen Markku Manninen (0) varajäsen Jouko Kauppinen (5) asiamies Pohjois-Suomi Kai Mattila (5) jäsen Jaakko Harjula (0) varajäsen Eero Kemppainen (4) jäsen Seppo Heikkinen (1) varajäsen Vilho Rauhala (4) asiamies Itä-Suomi Juha Räsänen (3) Jyrki Haajanen (1) jäsen varajäsen Hallituksen kokouksissa kutsuttuna oli paikalla pääluottamusmies Kimmo Laaksola (2). Varsinaisten hallituksen kokousten lisäksi järjestettiin liiton hallituksen toiminnansuunnitteluseminaari Lopella, Hotelli-ravintola Laakasalo, Liiton toimisto ja toimihenkilöt TAJ:n toimisto sijaitsi Helsingin Kruunuhaassa, osoitteessa Pohjoisranta 4 A 23. Liiton toimihenkilöinä toimivat: Timo Krigsman Liittosihteeri Seija Honkakuru Toimistonhoitaja; päätoiminen 4.5 Työvaliokunta Työvaliokunta ei kokoontunut. 4.6 Neuvottelijat TAJ:n neuvottelijoina toimivat: Kimmo Laaksola Teuvo Salolammi Pentti Rosenberg Timo Krigsman 4.7 Koulutus Koulutuksen yhdyshenkilönä toimi Pentti Rosenberg. Koulutukseen osallistuivat: Toimihenkilökoulutus Teuvo Salolammi, Timo Krigsman, Eero Kemppainen, Kai Mattila, Pentti Rosenberg, Seppo Sinisalo, Jouko Kauppinen ja Vilho Rauhala Tiemies 4/2005 7

8 Huippuosaajien kohtauspaikka Pentti Rosenberg, Kai Mattila, Teuvo Salolammi ja Kristiina Kuosmanen Luottamusmiesten konkarikurssi Seppo Rikala ja Seppo Sinisalo Luottamusmieskoulutus (verkko-opiskelu) Esa Mäki-Lohiluoma TERAKO-seminaari Teuvo Salolammi 4.8 Huomionosoitukset Huomionosoituksista vastasivat alueyhdistykset. 5. EDUSTUKSET TAJ ry:n jäseniä on ollut edustustoiminnassa seuraavasti: Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT Hallitus Teuvo Salolammi jäsen Pentti Rosenberg varajäsen Palkansaajajärjestö Pardia Yritysryhmä Kimmo Laaksola jäsen Teuvo Salolammi varajäsen Työvaliokunta Teuvo Salolammi jäsen Yritysryhmän valmisteluryhmä Kimmo Laaksola jäsen TTT:n aluejohtaja Jyrki Haajanen Jukka Silvennoinen Etelä-Savon alue varalla TTT:n aluejohtajat olivat myös Pardian aluetoimikunnan jäseniä TTT:n talousvaliokunta Kimmo Laaksola varajäsen Kalevi Eloholman opintoapurahan jakoa valmisteleva työryhmä Teuvo Salolammi jäsen TTT:n tulevaisuusryhmä Teuvo Salolammi puheenjohtaja TTT:n yrityskoordinaatioryhmä Kimmo Laaksola jäsen Teuvo Salolammi varajäsen Työtaistelun keskusjohto Teuvo Salolammi varalakkopäällikkö Pardian kehittämisen ohjausryhmä, yksityinen toimiala Kimmo Laaksola jäsen Teuvo Salolammi jäsen Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa (JATTK) Hallitus Teuvo Salolammi varajäsen Lomaliitto Valtuusto Kimmo Laaksola jäsen Tieliikelaitos Tieliikelaitoksen johtoryhmä Kimmo Laaksola jäsen Tieliikelaitoksen neuvottelukunta Kimmo Laaksola jäsen Teuvo Salolammi varajäsen 6. JULKAISUTOIMINTA Ammatillisena lehtenä liitto julkaisi yhteistyössä Tiehallinnon Rakennusmestarit TiRa ry:n kanssa Tierakennusmestari -lehteä. Vuonna 2004 julkaistiin lehden 38. vuosikerta. Lehti ilmestyi vuoden aikana neljästi. Toimituksista vastasivat TAJ:n Itä-Suomen yhdistys, TAJ:n Pohjois-Suomen yhdistys, Tierakennusmestarilehden toimituskunta sekä Tiehallinnon Rakennusmestarit TiRa ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat: Rauno Toivola Päätoimittaja Raija Kreutzer Jäsen Eila Markus Toimitussihteeri Pentti Rosenberg Jäsen Matti Murtojärvi Ilmoituspäällikkö Järjestölehtenään liitto julkaisi Tiemies-liitettä TTT:n Tekevät lehdessä, joka ilmestyi vuoden aikana neljästi. Lehti vastasi liiton yleisestä tiedottamista. Tiemies-liitteen toimittamisesta vastasivat Teuvo Salolammi (päätoimittaja) ja Eero Kemppainen (toimittaja). Lehtien lisäksi kaikille jäsenille hankittiin TTT:n julkaisema kalenteri. 8 Tiemies 4/2005

9 Alueyhdistysten tiedotusvastaavina toimivat: - Länsi-Suomi Pentti Rosenberg - Pohjois-Suomi Eero Kemppainen - Itä-Suomi Juha Räsänen - Etelä-Suomi Pentti Kärhä 7 LUOTTAMUSMIESTOIMINTA 7.1 LUOTTAMUSMIEHET Pardialaisena pääluottamusmiehenä toimi Kimmo Laaksola ja varaluottamusmiehenä Pirkko Toivanen. Pääluottamusmies vastasi sopimusasioiden valmistelusta sekä osallistui kaikkeen neuvottelutoimintaan. TAJ:n puolesta neuvottelutoimintaan osallistuivat myös Teuvo Salolammi ja Pentti Rosenberg. Pardian alueellisissa luottamusmiestehtävissä toimivat seuraavat henkilöt: Pääkonttori Riitta Virtanen luottamusmies (Tie-Ura) Seppo Rikala luottamusmies (TAJ) Virpi Heikkinen varaluottamusmies (Tie-Ura) Jaakko Harjula varaluottamusmies 30.9 saakka (TAJ) Valtakunnallinen erikoisrakentaminen ja Etelä-Suomen alue Esa Mäki-Lohiluoma varaluottamusmies 1.10 alkaen Ermo Koho luottamusmies (TAJ) (TAJ) Pentti Kärhä varaluottamusmies (TAJ) Päällyste- ja ympäristöpalvelut Länsi-Suomen alue Tapani Mannila luottamusmies (TAJ) Eero Salmijärvi Jyrki Piirainen luottamusmies (TAJ) varaluottamusmies (TAJ) Liisa Kuuri varaluottamusmies 30.6 saakka (Tie-Ura) Konsultointi, Etelä-Suomen suunnittelupalvelut, Jarmo Suhonen varaluottamusmies 1.7 alkaen Pääkonttori ja Geopalvelut (Tie-Ura) Timo Krigsman luottamusmies (TAJ) Kauko Girs luottamusmies (myös lauttavarustamo) (TAJ) Jorma Ranta-Lankila varaluottamusmies (TAJ) Raimo Aaltonen varaluottamusmies (TAJ) Konsultointi, Väli-Suomen suunnittelupalvelut Veijo Wallin Itä-Suomen alue Pirkko Toivanen Timo Toppinen Markku Heiskanen Jouko Kauppinen Pohjois-Suomen alue Pekka Kaisanlahti Vilho Rauhala Onni Nygård Seppo J. Heikkinen Seppo J. Heikkinen Esa T. Leinonen luottamusmies (Tie-Ura) varaluottamusmies (TAJ) luottamusmies (TAJ) varaluottamusmies (TAJ) luottamusmies (TAJ) varaluottamusmies (TAJ) luottamusmies 31.3 saakka (TAJ) luottamusmies 1.4 alkaen (TAJ) varaluottamusmies 31.3 saakka (TAJ) varaluottamusmies 1.4 alkaen (TAJ) luottamusmies (TAJ) Matti Vuolamo varaluottamusmies (TAJ) Konsultointi, Pohjois-Suomen suunnittelupalvelut Kari Kärki luottamusmies (TAJ) Kristiina Kuosmanen varaluottamusmies (TAJ) Konsultointi, Paikkatietopalvelut Pauli Korpelainen luottamusmies (VMT) Matti Laitinen varaluottamusmies (VMT) Konsultointi, Tieto- ja asiantuntijapalvelut Juhani Sulonen luottamusmies (TiTo) Reima Huhtala varaluottamusmies (TiTo) 7.2 LUOTTAMUSMIESPÄIVÄT Tieliikelaitoksen Pardialaiset luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, jäsenjärjestöjen puheenjohtajat ja TAJ:n alueyhdistysten puheenjohtajat kokoontuivat luottamusmiespäiville Vaasaan Hotelli Tropiclandiaan Paikalle oli kokoontunut 27 Pardialaista edustajaa sekä 4 puheenvuoroa pitänyttä kutsuvierasta. Kaksipäiväisten luottamusmiespäivien ensimmäisenä päivänä keskityttiin työnantajan ja järjestöjen edustajien puheenvuoroihin. Puheenvuoronsa käyttivät Tieliikelaitoksen toimitusjohtaja Heikki Koivisto, Tieliikelaitoksen henkilöstöjohtaja Timo Aaltonen, Pohjois-Suomen aluejohtaja Hannu Kulju ja Pardian puheenjohtaja Matti Krats. Toisena päivänä käsiteltiin mm. tukitoimintoraporttia, tulospalkkiojärjestelmää, palkkausjärjestelmän kehittämistä. Yhdistysten kuulumisia kertoivat Teuvo Salolammi (TAJ ry), Tarja Kuusilinna (Tie-Ura ry) ja Pauli Korpelainen (VMT ry). 8. TOIMINNAN RAHOITUS JA TALOUS Toiminta rahoitettiin jäsenmaksutuloilla. Jäsenmaksun suuruus oli 1,1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta TAJ:ssä oli 517 täysjäsenmaksua maksavaa jäsentä. TTT peri jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä myös Pardian, STTK:n sekä JATTK.n jäsenmaksut. Jäsenmaksu oli yhteensä 156,76 euroa / jäsen / vuosi, joka jakaantui seuraavasti: - TTT 84,00 euroa / jäsen / vuosi (53,6 %) - JATTK 30,00 euroa / jäsen / vuosi (19,1 %) - Pardia+ STTK 42,76 euroa / jäsen / vuosi (27,3 %) Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,79 euroa. Tiemies 4/2005 9

10 9. TILINTARKASTUS Liiton tilintarkastajina toimivat TAJ:n perustavassa kokouksessa valitut Heikki Suonsaari (HTM) ja rkm Tapani Mannila sekä tilintarkastajien varamiehinä Sirpa Eriksson (HTM) ja rkm Pekka Grönroos. Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek RY, HELSINKI TOIMINTASUUNNITELMA Järjestötoiminta InTek ry on TTT:n jäsenyhdistys ja kuuluu sitä kautta Pardiaan ja STTK:n. InTek:n tavoitteena on kehittyä yhteiseksi Pardialaiseksi edunvalvontajärjestöksi Tieliikelaitokseen. InTek:lla on toimistonhoitaja. Hänelle on vuokrattu toimistohuoneisto Pasilassa, osoitteessa Ratamestarinkatu Edunvalvontatoiminta InTek ry neuvottelee yhdessä muiden Pardialaisten järjestöjen kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta sekä muista sopimuksista ja soveltamisohjeista. InTek:n tavoitteena on Tieliikelaitoksen palkkausjärjestelmän oikeudenmukainen käyttö sekä kannustavan tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen. InTek huolehtii henkilöjäsentensä aseman ja arvostuksen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. 3. Luottamusmiestoiminta InTek:llä on yhdessä muiden Pardian järjestöjen kanssa päätoiminen pääluottamusmies, alueellinen luottamusmiesverkosto sekä pääluottamusmiehen tukiryhmä. InTek organisoi valtakunnallisen luottamusmiespäivien järjestämisen. Luottamusmiehet kehittävät yhteistyötä alueyhdistysten sekä jäsenistön keskuudessa. InTek huolehtii luottamusmiestensä henkisestä jaksamisesta ja kannustamisesta. Puheenjohtaja käy kehityskeskustelun pääluottamusmiehen kanssa ja pääluottamusmies alueellisten luottamusmiesten kanssa. 4. Koulutustoiminta InTek tukee järjestö- ja luottamusmieskoulutusta avustamalla koulutukseen osallistuvia mm kurssimaksujen muodossa. InTek maksaa Pardian järjestämiin koulutuksiin osallistuville päivärahan. InTek tukee ja edistää henkilöjäsentensä ammatillista täydennyskoulutusta. 5. Tiedotus- ja julkaisutoiminta InTek tiedottaa asioista PardiaNyt-lehden välissä julkaistavalla Tiemies-liitteellä. InTek käyttää hyväkseen myös sähköistä viestintää. InTek perustaa kotisivut internetiin. Ammatillisena julkaisuna InTek toimittaa Tierakennusmestarilehteä. 6. Taloudellinen toiminta InTek rahoittaa toimintaansa pääosin vuotuisella jäsenmaksulla. Tästä jäsenmaksusta osa ohjataan jäsenyhdistysten toiminnan ylläpitämiseen. InTek:llä on lisäksi lakkorahasto, joka on sijoitettu rahastoihin. InTek omistaa osuuden Pohjoisranta 4:ssä sijaitsevassa toimistohuoneistosta. TAJ:n toimistolla tupaantuliaiset TAJ:n lokakuisen liittokokouksen jälkeen pieni joukko kokousedustajia kävi toimistonhoitaja Seija Honkakurun opastuksella tutustumassa Messukeskuksen vieressä olevaan Pardian uuteen konttorirakennukseen ja lähemmin tietysti TAJ:n omaan toimistoon. Tilaa on entiseen, Pohjoisrannan toimistohuoneeseen verrattuna huomattavasti enemmän, joskin maisemassa häviää sen minkä tilassa voittaa! Seija kertoi 10 Tiemies 4/2005 Malja uusille, hienoille tiloille vierailijoille muuton tapahtuneen hivenen keskeneräisiin tiloihin, joten toimistoa on pitänyt pystyttää pikkuhiljaa remonttimiehiä paimentaen. Onneksi suuri osa kalusteista on saatu Pohjoisrannasta, joten niihin ei ole tarvinnut satsata paljon muuta kuin valitsemisen vaiva. Vieraille oli varattu pieni yllätys, josta oheinen kuva neuvottelunurkkauksessa kertonee enemmän Jos käytte Pasilassa ja aikaa on, pistäytykääpä tervehtimässä Seijaakin! Tarkempi osoite ja puhelinnumero löytyvät Tiemiesliitteen takakannesta.

11 JÄRJESTÖLEIKKEITÄ PardiaNet Nro 15/ HYVÄ JOHTAJUUS ON ARVOILTAAN VAHVAA - Ihmiskunnan historia osoittaa, että johtajuudella voidaan saada aikaan myös paljon pahaa. Todelliseen johtajuuteen on tästä syystä aina liitettävä arvojen ja toiminnan todellisten tavoitteiden arviointia, everstiluutnantti, kasvatustieteiden maisteri Vesa Nissinen sanoi Työhyvinvointi seminaarissa Lahdessa 8. syyskuuta. Johtaminen on ilmiö, joka on läsnä kaikessa inhimillisessä toiminnassa jossakin muodossa. Johdamme itseämme, toisiamme ja organisaatioitamme. - Tapaamme monet ihmisenä olemisen ja toimimisen peruskysymykset johtamisen käsitteen sisällä, Nissinen kertoi puolustusvoimien uudesta johtamiskoulutusohjelmasta, joka tunnetaan nimellä syväjohtaminen. Syväjohtamisoppi soveltuu myös siviilimaailmaan. Johtamiskoulutuksen tavoitteena on rakentaa yksilölle johtajuutta elinikäisesti tukeva oppimisen kivijalka. - Mikäli johtaja osaa oppia, hän osaa muuttuvissa toimintaympäristöissä kehittää tarvitsemiaan vuorovaikutusvalmiuksia ja ammatillista osaamistaan, Nissinen vakuutti. Syväjohtamisen kulmakivet: 1. Luottamuksen rakentaminen: oman esimerkin, vastuun kantamisen, oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden ja tasapuolisuuden perustalle rakentuva kokonaisuus. Hyvä johtaja tekee niin kuin puhuu ja uskaltaa tuoda omat arvonsa julkisiksi, hän kykenee asettamaan muiden edun oman etunsa edelle. 2. Inspiroiva tapa motivoida: visioiva, selkeän tavoitteellista, kannustavaa ja palkitsevaa johtamiskäyttäytymistä, joka saa ihmiset näkemään tulevaisuuden ja yhteisen tavoitteen myönteisenä ja tavoiteltavana. 3. Älyllinen stimulointi: tavoitteena valjastaa alaisten aivot yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Tämä edellyttää johtajalta kriittisyyden sietämistä, avointa palautteen käyttöä, kykyä ottaa ja hyödyntää alaisten ideoita. 4. Ihmisen yksilöllinen kohtaaminen: johtajan asema ei tee hänestä parempaa ihmistä kuin alaisestaan. Hyvä johtaja osaa kuunnella alaistaan kaikesta kiireestään huolimatta, kykenee kohtaamaan inhimilliset ongelmat sekä ohjaamaan ja valmentamaan alaisiaan yhä parempiin tuloksiin. Johtaminen ei ole arvovapaata Syväjohtaminen tarjoaa Nissisen mukaan välineitä yhteisöllisten arvojen ja yksilöllisten tarpeiden yhteensovittamiseen. Arvojen tasolla johtajana kehittyminen on aina myös ihmisenä kasvamista. - Kehittyvään johtajuuteen kuuluu olennaisena osana oman toiminnan rajojen ja ihmiskäsityksen selvittäminen. - Oppivaa organisaatiota ei ole ilman oppivia ihmisiä, Nissinen muistutti. Johtajana kehittyminen on eräs tärkeimmistä oppimisen muodoista. Hyvä johtajuus on arvoiltaan vahvaa, luo turvallisuutta, saa aikaan oppimista, ottaa huomioon yksilön tarpeineen ja kehittää syväjohtamisen kulmakiviin rakentuvaa toimintakulttuuria. Lisätietoja/ kirjoittaja: Pardian suunnittelija Anne Nordström, anne.nordstrom@pardia.fi gsm PardiaNet Nro 16/ KRATS PUHUI VALTION HENKILÖSTÖ- FOORUMISSA HENKILÖSTÖN JAKSAMI- SESTA Puheenjohtaja Matti Krats edusti Palkansaajajärjestö Pardiaa valtiovarainministeriön valtion henkilöstöfoorumin VIII tapaamisessa Helsingissä. Seminaarin aiheena oli henkilöstöpolitiikka hallinnon muutoksissa ja Kratsin puheenvuoro käsitteli henkilöstön näkökulmaa hallinnon muutoksiin. Krats kritisoi missä määrin valtion tehtäviä voidaan vähentää ja millä henkilöstöresursseilla niistä tulevaisuudessa aiotaan onnistuneesti suoriutua? - Kehyspäätöksen luvut eivät ole herättäneet mainittavaa keskustelua asiasta, miten aiotaan ratkaista yhtälö lisääntyneet tehtävät ja vähentyvä henkilöstömäärä. Teknologian lisääminen ei ratkaise kaikkia ongelmia. Samanaikaisesti tuottavuusvaatimusten kanssa valtio haluaa profiloitua esimerkillisenä työantajana ja korostaa toiminnan tarpeista lähtevää henkilöstöpolitiikkaa, jossa määrällisen ja rakenteellisen sääntelyn sijaan lisätään panostusta henkilöstön laadulliseen kehittämiseen. Tosiasiassa valtiolta puuttuu selkeä henkilöstöpolitiikan strategia. Tämä näkyy toistuvasti sanojen ja tekojen välisenä ristiriitana. Valtion henkilöstöpolitiikan sudenkuopat Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstösuunnitelmien kokonaissuunnittelun heikkous on johtanut siihen, että valtion henkilöstöpolitiikan periaatepäätöksen linjausten (vuodelta 2001) ohjaava vaikutus on jäänyt hyvin ohueksi. Hallinnon kehittämisen ja henkilöstöpolitiikan välillä ei nähdä yhteyttä, vaan henkilöstöpolitiikka on alisteinen erilaisille muille hallinnon kehittämishankkeille, kuten alueellistamis-, tuottavuusohjelma- ja palvelukeskushankkeelle. Yhteisen henkilöstöpolitiikan puute johtaa siihen, että virastojen tarpeisiin ei kyetä vastaamaan. Virastoissa laaditaan kyllä henkilöstötilinpäätöksiä ja tehdään työtyytyväisyyskyselyjä, mutta koko valtiokonsernin tasolla henkilöstöpolitiikan strategia puuttuu, samoin hallinnonala- ja virastokohtaiset henkilöstösuunnitelmat. Ensisijainen vastuu henkilöstöstään on kullakin virastolla ja valtion toimintayksiköllä itsellään. Ne toteuttavat henkilöstöpolitiikkaansa omien erityispiirteidensä pohjalta. Näin ollen ei ole välineitä, joilla nyt meneillään olevaa isoa muutosta johdetaan ja hallitaan. - Vaikka henkilöstöjohtamisen tärkeys on tiedostettu, on se edelleen irrallaan virastotason strategisesta suunnittelusta. Onnelliset työntekijät tuottavat enemmän Ihminen pyrkii niin työssään kuin muussakin elämässään saavuttamaan itselleen tärkeitä voimavaroja. Elämän perusturvallisuuteen kuuluu tietty pysyvyys, läheisyys ja tasaisuus. Kun organisaatiota sopeutetaan tuottavuus- ja tehokkuusvaatimuksiin henkilöstö ohitetaan melko täysin, sillä organisaation menestys ei välttämättä enää rakennu henkilöstön hyviin suorituksiin. Jatkuvat kehittämishankkeet ja organisaatiomuutokset ahdistavat arjessa pakertavaa ihmistä. - Valtionhallinnossa myllertävät lukuisat hankkeet rikkovat em. perusturvallisuutta ja lietsovat epävarmuutta tulevaisuudesta. Huoli tulevaisuudesta nakertaa mieltä ja henkilöstön jaksaminen on kovilla. Työnilo ja motivaatio hyviin suorituksiin katoavat. Tiemies 4/

12 Johtaminen keskiössä Suomalainen johtaminen on yleisesti hyvin asiajohtamista. Uudet arvot ja uudenlainen toimintaympäristö edellyttää kuitenkin johtajilta myös muuta. Osaamisella kilpaileville organisaatioille henkilöstön motivaatio ja tuottavuus riippuvat johtamisesta. Johtaminen on siten työhyvinvointiin vaikuttaa tekijä ja henkilöstöjohtamista tulee saada osaksi viraston strategista suunnittelua. Johtajan tärkeimpiä tehtäviä organisaatiossa on suunnan näyttäminen ja muutosesteiden poistaminen. Hän rakentaa luottamusta. - Henkilöstö sitoutuu muutoksiin ja suuriinkin uudistuksiin, jos ne tapahtuvat hallitusti ja johtaminen on kunnossa. Kirjoittaja: Pardian suunnittelija Anne Nordström, anne.no rdstrom@pardia.fi, gsm TYÖHYVINVOINTI-SEMINAARI 2005: IHMINEN ON IHMISIÄ Kirjoitusvirhekö? Ei vaan afrikkalaisten yhteisölliseen ajatteluun perustuva ajatus ihmisestä. Länsimainen sanoisi ehkä, että ihminen on yksi ihmisten joukossa. Korostamme yksilöllisyyttä. Ajattelumme suuntautuu enemmän haasteisiin, joita työelämä ihmiselle asettaa. Kuljemme urautuneita ajatuskaavoja myötäillen ja käyttäydymme niin kuin odotetaan. Afrikkalaisissa kulttuureissa ihminen ei yksin ole mitään vaan yhteisön jäsenyys tuo ihmiselle arvon. Työhyvinvointi Vuoden 2005 Työhyvinvointi-seminaarien sarja huipentui Finlandia-talon tilaisuuteen 13.lokakuuta. Professori Raimo Harjula johdatteli afrikkalaisten viisauksien kautta päivän aiheeseen, jossa tarkasteltiin työhyvinvointia monista eri näkökulmista. Henkilöstörahastot ovat yksi henkilöstön kannustusmuoto, joka voidaan perustaa ja jonka kautta voidaan jakaa yrityksen voittoja koko henkilöstölle. Rahastoja voidaan perustaa sekä yksityisen että julkisen sektorin yrityksiin. Puheenjohtaja Heikki Vaalgamaa kertoi Ilmailulaitoksen henkilöstörahastosta. Uusi psykologinen sopimus Työministeriön Tuomo Alasoini esitti puheenvuorossaan uutta psykologista sopimusta työpaikoille. Tämä oli työntekijöiden ja työnantajan yhdessä tekemä sopimus, jolla muutetaan pelisääntöjä ja luodaan pohja uudelle kehitykselle. Sopimuksen mukaan työnantaja pyrkii hyvään johtamiseen ja työntekijät sitoutuvat itsensä kehittämiseen. Tehdään oppiva organisaatio, joka takaa työpaikat osaavalle henkilöstölle ja joka antaa turvaa myös tulevaisuudessa, koska työntekijät ovat työmarkkinakelpoisia. Tämä olisi eräänlaista ennakoivaa muutosturvaa. Valtiosihteeri Leila Kostiaisen ajatukset tähtäsivät samaan kuin Alasoinin ehkä pienellä sivuvivahteella: työnantaja huolehtii henkilöstön osaamisesta ja muutoskelpoisuudesta. Tällöin kaikki osapuolet voittavat. Työntekijältä luonnollisesti edellytetään sitoutumista ja halukkuutta kouluttautua. Tähän päästään tekemällä koulutussuunnitelma. Kostiainen peräänkuulutti myös työautonomiaa, jonka puitteissa voitaisiin sopia eri asioista esim. työajoista. Mentoroinnin Kostainen näkee myös keinoksi osaamisen siirtämisessä. Hyvä johtaminen perustuu luottamukseen Hyvä johtaminen on haaste, joka ennenkin on tarjottu työnantajalle lääkkeeksi työelämän kehittämisessä. Puheenjohtaja Matti Krats toi myös esille omassa puheenvuorossaan, että hyvä johtajuus perustuu luottamukseen, joka ansaitaan. Tarvitaan siis varmasti lisää keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta, josta Harjulakin puhui seminaarin alussa. Suahilin kielessä sama termi mzee tarkoittaa ikääntynyttä ja kunnianarvoisaa henkilöä. Lisätietoja/ kirjoittaja: Pardian asiamies Satu Henttonen, sa tu.henttonen@pardia.fi, gsm Työterveyttä ja -turvallisuutta nuorille Työssä jaksamista on useimmiten tarkasteltu etenkin ikääntyvien työntekijöiden näkökulmasta. Nuortenkaan työntekijöiden työssä jaksaminen ei ole itsestään selvyys, sillä työuran alkuvaiheen haasteena on työelämään ja työyhteisöön kiinnittyminen ja toisaalta vastuu laajoistakin kokonaisuuksista ilman pitkän työkokemuksen tuomaa rutiinia ja kokonaisnäkemystä, toteaa Ellen Ek Työterveyslaitoksen Työterveiset-tiedotuslehdessä (2/2005, 22). Työterveyslaitoksen nettisivuilta löytyykin Nuoret ja työ -aihesivut, joilta löytyy tietoa muun muassa: - nuorten siirtymisestä koulusta työelämään - opiskelun, perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta - nuorten työntekijöiden oikeuksista - työturvallisuudesta ja työterveyshuollosta - nuoriin ja työhön liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Nuoret ja työ -sivut löydät osoitteesta PardiaNet Nro 17/ TYÖAIKA HALLINTAAN TYÖSUOJELUN KEINOIN Uudenmaan työsuojelupiiri järjesti yhteistyötilaisuuden julkishallinnon sektorin työsuojeluasiamiehille ja valtion- sekä kuntahallinnon edustajille. Tilaisuudessa kuultujen selvitysten ja käydyn keskustelun perusteella voi kiteyttää, että työaika-käsite on muuttunut. Työaika täytyisi saada hallintaan työsuojelunkin keinoin, joita voivat olla esimerkiksi työaikakirjanpidon seuraaminen ja jäntevät työpaikkaselvitykset. Keskeiset ongelmat Työsuojelupiiri esitteli toimintaansa ja erityisesti julkishallinnon hankkeiden tuloksia ja tulevaa toimintaa. Työsuojeluinsinöörit Tuula Muinonen ja Pirjo Kivistö kertoivat valvontahankkeiden tuloksista vuosilta ja siitä, miten hankkeista saatujen havaintojen perusteella valvontaa tullaan jatkamaan. Keskeisiä asioita työsuojelupiirien tarkastuksissa ja työsuojelupiirin saamissa yhteydenotoissa olivat työajan hallinta ja harmaa ylityö, työterveyshuollon toimet sekä valtuutettujen ajankäyttö ja jaksaminen. Kivistö kiinnitti huomiota omassa puheenvuorossaan erityisesti erilaisiin toimenpiteisiin, joihin jälkivalvonnassa tullaan keskittymään kuten esimerkiksi työpaikkaselvitysten jäntevöittämiseen ja työterveyshuollon, työsuojelupäälliköiden, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen yhteistyön koordinointiin. Keskustelun painopisteet Tilaisuudessa keskusteltiin paljon työajan hallinnasta ja työterveyshuollon toiminnasta. Työterveyshuoltojen ongelma on, että ennaltaehkäisevään työhön ei pystytä panostamaan riittävästi. Järjestöedustajat toivat esiin monia ongelmia: suu- 12 Tiemies 4/2005

13 ret työmäärät ja harmaa työ, henkilöstövähennysten tuomat huolet, työelämän muutos: työ- ja vapaa-aika sekoittuvat, väkivallan uhka ja uusien palkkausjärjestelmien aiheuttama stressi. Lääkkeitä ongelmiin Positiivisina toimina nähtiin luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen yhteistyön parantaminen, työ- ja virkaehtosopimusten ratkaisut tai paikalliset sopimukset työajoista sekä erilaiset suositukset ja hankkeet, joilla kehitetään työelämää. Valtionhallinnon KAIKU-ohjelmaa ja kuntapuolen KEVAhankkeita esiteltiin myös. Kuntien selvityksessä oli havaittu, että hyvinvoivissa työyhteisöissä esimiehet voivat huonommin kuin huonosti voivissa työyhteisöissä. Mitä tehdä esimiesten työhyvinvoinnille? Eivätkö työntekijöiden ja esimiesten tavoitteet ole samat? Tilaisuudessa korostettiin eri toimijoiden yhteistyötä ja se nähtiin avaintekijäksi työhyvinvoinnin kehittämisessä. Arvokeskustelua tarvitaan jatkuvasti ja työsuojelun haasteet ovat suuret tuottavuutta ja tulosta korostavassa työelämässä. Lisätietoja/ kirjoittaja: Pardian asiamies Satu Henttonen, gsm Joulumuistoja Vietettiinpä jouluja ennenkin, vaikkapa 50-luvulla. Kansakoulussa askarreltiin joulukortteja kuvalehtien kuvista ja pahvilappusista. Kirjoitusvirheitä sattui silloinkin. Toisinaan kortissa saattoi lukea saajan nimi ja osoitteena Kusella, kun piti tietenkin olla Kuusella. Toivottaja oli saattanut lisäksi kirjoittaa: Hyvää Jolua No naurun kikatustahan se vain aiheutti. Ei kai se ollut tahallista? Ei varmaankaan. Joulujuhlaa vietettiin hirsiseinäisen koulun isoimmassa luokassa. Pönttöuunit oli keittäjä-siivooja lämmittänyt oppilaiden kantamilla puilla ja valaistukseksi laittanut pari tilley-petrolilamppua, kun sähkövalo ei ollut ehtinyt koululle saakka. Joulukuusi oli koristeltu oikeilla, palavilla kynttilöillä, kiiltopaperista leikatuilla tähdillä ja lippunauhalla, sekä enkelikuvioisella latvatähdellä. Pihalla saattoi seistä useita hevosia. Oli laitarekiä ja tavallisia työrekiä, joissa vähän heiniä pehmikkeenä. Henkilöautoja pihassa oli vain kauppiaan tai taksimiehen auto. Yläluokan opettaja säesti poljettavalla harmoonilla, kun laulettiin Vilho Siukosen laulukirjasta joululauluja. Näyteltiin joulunäytelmää, jossa laulettiin: Hei tonttuukot hyppikää, nyt on riemuraikkahin aika. Jotkut tonttupojista saattoivat laulaa tahallaan väärin: Hei tenttuukot hyppikää. Jo tuolloin oli kylällä pari alkoho- lin väärinkäyttäjää, eli tenuukkoa. Tulipalokin oli kerran vähällä tulla. Tontuilla oli pitkät, pellavaiset parrat ja käsissä oikeat kynttilät palamassa. Loppukumarruksen aikana tuli tarttui kynttilästä isoveljeni partaan. Siinä muu tonttujoukko ja veljeni palavan tonttupartansa kanssa poistui kipin kapin takahuoneeseen. Vaikka tulta oli riivitty parrasta, oli se palanut vielä tovin opettajan asunnon pöydällä. Alaluokkien opettaja jakoi todistuskirjaset. Ja joulupukkikin kävi. Lahjaksi jokainen lapsi sai pukilta valkean paperipussin. Siinä oli hyvän tuoksuinen kullan ruskea vehnäpulla ja pari piparia. Pussi oli poikien mieleen. Kun sisus oli syöty, päästiin puhaltamaan pusseihin ja pamauttelemaan lyömällä pussi rikki. Siitä eivät aikuiset tykänneet. Juhlasta palattiin illan pimeydessä. Taivaalla näkyivät tähdet ja hevosten aisakellot ja kulkuset kilkattivat. Se tuntui joululta! Joulua oli valmisteltu ja odotettu kotonakin. Kekriksi teurastetun sian suolassa ollut kinkku haettiin aitan lihasammiosta. Vehnäsiä ja piparkakkujakin olivat äiti ja sisaret tehneet. Kinkku paistettiin aaton aattona leivinuunissa. Lipeäkala oli liotettu uunin tuhkista tehdyssä hauteessa. Maltaista oli laitettu joulukaljaa pari päivää aiemmin. Kirkolla käydessä oli ostettu joitain lahjoja, sekä askarreltu niitä toisilta salaa kotona. Jotakin pientä saattoi löytyä kylän sekatavarakaupastakin. Lahjoja oli yleensä vain pari tai kolme saajalleen. Enimmäkseen ne olivat tarve-esineitä, kuten villasukkia, lapasia, pipoja tai piirustustarvikkeita. Onnekas oli se, joka sai koulumatkaa varten uudet sukset voitto- tai y-siteillä. Kerran lahjoja oli mielestäni niin vähän, että käärin joitakin edellisen vuoden lahjoja uudelleen lahjakääröihin. Se oli sen ajan kierrätystä? Metsästä haettu sulatettu kuusi pystytettiin puiseen jalkaan ja koristeltiin aattona puolenpäivän jälkeen. Sen koristeina olivat villalangalla oksiin kiinnitetyt oikeat kynttilät, värillisestä paperista leikellyt tontut ja muut tinapaperi koristeet. Sädetikkuja ripustettiin oksiin. Latvatähti saattoi olla omatekoinen kahvipakkauksesta leikelty. Savusaunassa kylvettiin sitä mukaa, kun kukin joutui töiltään. Jouluateria syötiin laatikoiden, paistin ja kinkun kera. Kun iltakahvi oli juotu, sytytettiin kuusen kynttilät. Laulettiin joululaulu. Jännitys tiivistyi. Pukki tuli lammasnahkaisessa turkissa, karvahattu nurin päässä ja öljylyhty kädessä. Toisessa kädessä oli aisakello ja toisessa ruskea viljasäkki, jossa lahjat olivat. Kerran huomasin, että pukilla oli isoveljeni lapikkaat. Miten lienee ne lainannut, kun veli sanoi hetkeä aikaisemmin menevänsä appeen tekoon hevoselle? Noista jouluista on tultu tähän yltäkylläiseen tavaran paljouteen. Mutta onko tunnelma vielä entinen, aito Jouluinen? Onko? Ajan henki H. Vapaalento Tiemies 4/

14 Yhdistyskuulumisia Itä-Suomen yhdistyskuulumiset Puheenjohtaja vaihtui idässä Yhdistyksen syyskokous pidettiin hotelli Oskarissa Varkaudessa. Paikalle oli saapunut kaikkiaan 13 jäsentä laajalta Itä-Suomen alueelta. Kokouksen avauksen suorittanutta Juha Räsästä ilahdutti erityisesti se seikka, että kokeneista jäsenistä oli saapunut paikalle Pentti Kuusela ja Tauno Suhonen. Hän totesikin, että tällainen esimerkillinen ja aktiivinen toiminta on hyvänä kannustimena meille muille jäsenille. Aktiivisuudellahan luodaan yhteinen henki ammattikuntaan. Itä-Suomen alueyhdistystä alusta asti luotsannut Juha Räsänen siirtyi puheenjohtajan tehtävistä sivuun ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jari Lievonen. Jari kiitti Juhaa erittäin menestyksellisestä johtamisesta ja totesi, että isot on ne saappaat joissa hänen täytyy yhdistystä johtaa eteenpäin. Hän kertoi, Juhan lupauksen toimia johtokunnan jäsenenä olleen yksi ratkaiseva seikka siihen, että tuli lupautuneeksi asettua ehdolle tulevaan pestiin. Juha aikana on yhdistyksen toiminta- ja talous olleet kokoajan kohdallaan. Siitä on hyvä jatkaa. Kuitenkin on niin, että yhdessä tekemisen kautta saadaan tuloksia aikaan ja toiminnan kannalta johtokunnan sekä sihteerin panos on erityisen tärkeässä asemassa, toteaa Lievonen. Uusi puheenjohtaja totesi, että hänen panostuksensa tulee olemaan yhteistoiminnan kehittämisessä, virkistystilaisuuksiin ja tutustumiskäynteihin panostamisessa. Lisäksi hän kantaa erityistä huolta teknisen projektihenkilöstön riittävyydestä sekä heidän ammatillisesta kehittämisestä. Se tulee olemaan suuri haaste ja se koskee kaikkia työnantajia lähivuosina ja vuosikymmeninä. Yhteydenpito työnantajan edustajiin pitää olla rakentavaa ja aktiivista, Lievonen painotti. Johtokunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan syyskokouksen jälkeen varapuheenjohtajaksi Jouko Kauppisen ja sihteeriksi Kristiina Kuosmasen. Kristiina Kuosmanen Itä-Suomen sihteeri, vanha ja uusi puheenjohtaja huomionosoituksia juonimassa. Kuvan mukaisesti Juha Räsänen väistyy taustavaikuttajaksi. (kuva-arkisto) Johtokunta vuodeksi 2006: Jari Lievonen puheenjohtaja Varsinainen jäsen: Varajäsen: Kristiina Kuosmanen Marja Bäck Matti Eskelinen Mikko Puttonen Jouko Kauppinen Pekka Ulvila Markku Heiskanen Seppo Rautiainen Jyrki Haajanen Jukka Silvennoinen Pertti Kylliäinen Markku Manninen Juha Räsänen Petri Kettunen Yhdistyksen syyskokous pidettiin Nokialla, Kylpylähotelli Edenissä. Ennen kokousta tutustuimme Tampereen läntisen ohikulkutien työmaahan projektipäällikkö Arto Karin johdolla. Kokouksessa oli läsnä 11 yhdistyksen jäsentä. Syyskokouksessa tehtiin seuraavat henkilövalinnat vuodelle 2006: Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Pentti Länsi-Suomen syyskuulumiset Projektipäällikkö Arto Kari esittelemässä Tampereen läntistä koukkaustietä ja kuuntelijoiden ilmeistä päätellen ei pelkkää totista asiaa 14 Tiemies 4/2005

15 Rosenberg. Myös johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanolla: Varsinaiset jäsenet: Esa Kreutzer Timo Niemi Raimo Aaltonen Matti Saarinen Irma Lehto Tilintarkastajiksi valittiin: Kauko Girs ja Matti Jakomaa sekä varalle Irma Hujanen ja Tapani Mannila Kokouksessa päätettiin purkaa Länsi-Suomen yhdistys mennessä. Johtokunta valtuutettiin hoitamaan yhdistyksen purkamisesta aiheutuvat hallinnolliset toimenpiteet. Yhdistykselle jäävät varat käytetään keväällä järjestettävään matkaan. Yhdistyksen jäsenet siirtyvät TAJ:n Etelä-Suomen ammattiyhdistys ry:n jäseniksi Varajäsenet: Sini Kukkola Rauno Rekola Kimmo Laaksola Markku Aronen Veijo Wallin alkaen. Saadaksemme äänemme kuuluviin myös uudessa yhdistyksessä olemme esittäneet, että Etelä - Suomen yhdistyksen uuteen johtokuntaan valitaan Hämeen ja Turku-Porin palveluyksiköiden alueelta molemmista 2 jäsentä sekä konsultoinnista alueeltamme 1 jäsen. Esittämämme ehdokkaiden nimet on lähetetty Etelä-Suomen yhdistykselle ennen heidän syyskokoustaan. Lokakuun 18. päivänä saimme Porista suruviestin. Syyskokous teki merkittävän yhdistymispäätöksen. Luotsaajana Pentti Rosenberg Yhdistyksemme jäsen Matti Jakomaa oli menehtynyt sairaskohtaukseen. Matin tulemme muistamaan valoisana ja huumorintajuisena työtoverina ja yhdistysaktiivina. Toivotan kaikille rauhallista talven Joulun odotusta ja menestyksellistä tulevaa vuotta Pentti Rosenberg Kuvat Kimmo Laaksola Pohjois-Suomen yhdistyksen kuulumisia TAJ:n Pohjois-Suomen yhdistys piti syyskokouksen Holiday Club Katinkullassa, Vuokatissa. Kokousporukalle oli varattu tukikohdaksi isohko mökki tiiviisti, mutta huolitellusti rakennetussa, järvi- ja vaaraelementtejä sisältävässä ympäristössä. Valitettavan tiukan aikataulun takia jäi lähempi ympäristöön tutustuminen useimmilla turhan niukaksi ja koko porukalla mökin saunakin lämmittämättä! Syyskokous jouduttiin aloittamaan apeissa merkeissä, sillä puheenjohtajamme Jouko Vuorinen oli kokousaamuna saanut tiedon yhdistyksen jäsenen, Pentti Pudaksen kuolemasta. Vietettyämme hiljaisen hetken työtoverimme muistolle, siirryimme käsittelemään arkisempia yhdistysasioita. Yhdistyksen johtokunnan jäsenet saivat puheenjohtajaltaan kiitosta aktiivisuudesta ja kokousväeltä tili- ja vastuuvapauden yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jouko Vuorinen. Valitun johtokunnan kokoonpano säilyi en- nallaan varamiehiä lukuun ottamatta: suuntaan. Syyskokouksen Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Kari Kärki Hannu-T Ranta Eero Kemppainen Jorma Pyhäluoto Seppo J. Heikkinen Esa T. Leinonen Seppo Rikala Kai Mattila Jarmo Malmi Esa Mäki-Lohiluoma. Vuorisen varajäseneksi tuli Vilho Rauhala. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin edelleen Anita Erkkilä (varalla Jari Palviainen) ja Raimo Pelkonen (Jarmo Erho). Uusi johtokunta järjestäytyy aikanaan, joten toimihenkilövalinnat ovat muutoin auki. Yhdistyksen ja alaosastojen johtokunnille annettiin omalla toimintaalueellaan valtuudet valita edustajia eri toimielimiin. Kokouksen lopussa keskusteltiin mm. henkilöstön jaksamisesta, joka kokouksen osanottajien mielestä asiana on jäänyt kaunopuheiden tasolle. Projektipäälliköiltä ja vastaavilta vaaditaan töitä ja tehtäviä lisäämällä yhä enemmän joustoja ja ylitöiden lisäämistä. Myös lomien pidon ja pitämismahdollisuuksien suhteen on menty koko ajan huonompaan jälkeen, Back to the sixties -tapahtuman lämmittelyn aikana nautittiin runsas päivällinen. Muusta illan ja yön ohjelmasta vastasivat kokouksen osanottajien lisäksi musiikkitapahtuman tasokas esiintyjäkaarti, mm. Ernos- ja Jormas-yhtyeet, joiden esitykset menivät jopa vanhan tanssimusiikin ystävillä ns. jalan alle. Eero Kemppainen MERKKIPÄIVIÄ vuotta Seppo Weckman Esko Toivanen Leena Huttunen Veikko Haonperä Matti Raitia Reino Karttunen Tuure Pousi Jouko Santaluoto. TAJ ja Tiemies-järjestöliite onnittelevat! 50 vuotta Juha Aaltonen Hannu Kemppainen Taisto Viita Kari Kärki Markku Vähävihu Risto Perttula Asko Heikka Teuvo Eloranta Heikki Hakulinen Esa Komulainen Mikäli joku ei halua 50- tai 60-vuotismerkkipäiväänsä julkaistavaksi tässä yhteydessä, ilmoittakoon siitä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä Tiemiehen toimitukselle. Tiemies 4/

16 TIELIIKELAITOKSEN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ ry. Puheenjohtaja Teuvo Salolammi Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL HELSINKI Toimipiste: Pasila, ER Tehtävänimike: Työsuojelupäällikkö Työpuhelin: , , Sähköp. Liittosihteeri Timo Krigsman Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL HELSINKI Toimipiste: Pasila, Pääkonttori Tehtävänimike: Tietohallintopäällikkö Työpuhelin: , Sähköp. Varapuheenjohtaja Jari Lievonen Työosoite: Nilsiän tukikohta Hipantie NILSIÄ Tehtävänimike: Projektipäällikkö Työpuhelin: ( ) Sähköp. Toimistonhoitaja Sähköp. Seija Honkakuru Ratamestarinkatu HELSINKI Puh Pääluottamusmies (Tieliikelaitoksen PARDIA-laiset toimihenkilöt): Kimmo Laaksola Osoite: Harjutie MASKU Työpuhelin: ( ) Sähköp. TIEMIES-JÄRJESTÖLIITE Tieliikelaitoksen ammattijärjestö TAJ:n julkaisu Vastaava päätoimittaja: Teuvo Salolammi , , Toimittaja: Eero Kemppainen Toimituksen osoite: Eero Kemppainen Urpiaisentie 35 B OULU eero.kemppainen@pp.inet.fi Osoiteasiat: TAJ ry Seija Honkakuru Ratamestarinkatu HELSINKI Taitto: Painotalo Auranen Oy Kirjapaino: Painotalo Auranen Oy Toimitus ottaa vastaan järjestöliitteen luonteeseen sopivia kirjoituksia, kuvia ja piirroksia. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää aineiston julkaisukelpoisuudesta. Aineiston julkaisu- ja käyttöoikeudet siirtyvät TAJ:lle, ellei sitä ole aineiston lähetyksen yhteydessä erikseen rajattu. Tiemies-liitteen kirjoitusten osia voi lainata kun lähde mainitaan. Järjestö- ja jäsenasiat internetissä: