Case Pudasjärven koulukampus Puupäivät

Transkriptio

1 Case Pudasjärven koulukampus Puupäivät

2 Mikko Löf Asiakaspalvelu- ja suunnittelupäällikkö / Kontiotuote Oy Teknisen ryhmän puheenjohtaja / Hirsitaloteollisuus HTT ry Rakennusinsinööri Suunnittelupäällikkönä 14 v. Kontiotuotteella Rakennesuunnittelua 10 v. eri suunnittelutoimistoissa Suomessa ja Saksassa

3

4 Hirsirakenteisena koulukampus on laajuudessa ainutlaatuinen Kampus on tiettävästi maailman suurin hirsirakenteinen rakennuskompleksi 9778 brm2 Opinahjo n. 800 :lle oppilaalle (alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä kansalaisopisto) 28 km pääosin 275 mm hirttä - Pääurakoitsija Lemminkäinen Talo Oy - Arkkitehti; Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy - Rakennesuunn; Sweco - LVI suunn.; PlanAir Oy - S suunn.; Sweco Oy - Hirsirakenteet; Kontiotuote Oy - Paloluokka P1/P2 Elinkaarihanke ~23 M investointi ~20 M palvelujakso 25 v. Aloitus 2014 toukokuu Valmis 2016 elokuu

5 Pudasjärven koulujen rakennuksiin tehtiin vuosina useita sisäilmatutkimuksia ja korjauksia Tutkimuksista ja korjauksista huolimatta ei päästy toivottuun, hyvään työskentely ympäristöön Vanha lukiorakennus poistettiin varsinaisesta koulukäytöstä Satoja Pudasjärven kaupungin koululaisia on parhaillaan väistötiloissa nykyisten koulukiinteistöjen sisäilmaongelmien vuoksi

6 Muutama vuosi sitten kaupunkiin nousi hirsinen päiväkoti, johon sekä henkilökunta että lapset perheineen ovat olleet hyvin tyytyväisiä Ennen päiväkotia kaupungissa oli toteutettu ns. Karhukunnaan tutkimusprojekti ( joka koostui kahdesta hirsisestä toimistorakennuksesta sekä kolmesta rivitaloryhmästä. Pikku Paavalin päiväkoti 1324 brm2 n. 100 lapselle Hyvien kokemuksen perusteella hirren käyttöä julkisissa rakennuksissa haluttiin jatkaa Hirsikunnas 1 Lukuisat tutkimukset toivat lisävarmuuden runkorakenteen valinnalle Päädyttiin rakentamaan uutta, ekologista, terveellistä, älykästä ja muuntuvaa oppimisympäristöä Hirsikunnas 2

7 Sisäilmasto

8 Sisäilmastotekijät

9 Hirren vaikutusta sisäilmaolosuhteisiin ja tilojen käyttäjiin ennakoitiin aikaisempien tutkimuksien ja kokemusten perusteella Yhtenä osana Pudasjärven aikaisempaa hirsikorttelihanketta toteutettiin asumisterveyteen ja - tyytyväisyyteen liittyvä tutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko rakennuksen runkomateriaaleilla yhteyttä asumisterveyteen ja tyytyväisyyteen THL :n tutkimus: Tutkimuksessa käytettiin THL:n vuonna 2011 keräämää satunnaisotantaan perustuvaa kyselytutkimusaineistoa asumisterveydestä ja turvallisuudesta Suomessa (ALTTI2011) Aineisto jaettiin päärakennemateriaalin mukaan kolmeen ryhmään (hirsi, puu, kivi)

10 Analyysien perusteella hirsitaloasukkaat olivat neljä kertaa todennäköisemmin tyytyväisiä sisäilman laatuun verrattuna puutaloissa asuviin vastaajiin ja kuusi kertaa todennäköisemmin tyytyväisiä verrattuna kivitaloissa asuviin vastaajin Tyytyväisyys asuntoon vastaajaryhmittäin Lisäksi hirsitaloasukkaiden tyytyväisyys asuntoonsa sekä yleinen terveydentila oli parempi kuin muissa vastaajaryhmissä Tyytyväisyys sisäilman laatuun vastaajaryhmittäin

11 Yleisessä terveydentilassa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja eri vastaajaryhmissä, vaikka selvästi suurempi osa hirsitaloasukkaista raportoi yleisen terveyden tilansa olevan hyvä verrattuna muihin rakennustyyppeihin THL :n tutkimustuloksiin haettiin taustatukea myös muista tutkimuksista Yleinen terveydentila eri vastaajaryhmissä

12 Suomalais-saksalaisen tutkimushankkeen, Improving indoor climate and comfort with wooden structures; VTT, tuloksissa todetaan, että mitä enemmän rakennuksessa on käytetty puuta, sitä paremmin sisäilman kosteus pysyy terveyden kannalta optimaalisella alueella, ja sitä terveellisempi sisäilma rakennuksessa on. ( cations/2001/p431.pdf)

13 Lisätukea THL :n tutkimukselle saatiin myös saksalaisen Fraunhofer Institut Bauphysik:n tekemistä testeistä, joissa tutkittiin eri puumateriaaleista tehtyjen huoneiden sisäilmaa ja kosteustasapainoa, joita sitten verrattiin rapatun kiviseinähuoneen sisäilmaan Tutkimushuoneisiin syötettiin runsaasti ylimääräistä kosteutta, minkä jälkeen huoneen sisäilmasta mitattiin kuinka paljon seinämateriaalit kykenivät sitomaan kosteutta itseensä ja näin tasoittamaan sisäilman kosteuden haitallista nousua Mäntyhirsirakenne kykeni vaimentamaan huoneilman kosteusvaihteluja ja ei-toivottuja kosteuspiikkejä jopa 70 % paremmin kuin kiviseinärakenne.

14 Massiivipuulla on todettu olevan rauhoittava ja sydämen lyöntitiheyttä alentava vaikutus Itävaltalaisessa tutkimuksessa koululaisten sydämen lyöntisykettä mitattiin vuoden ajan kahdessa massiivipuuluokassa ja kahdessa normaalirakenteisessa (kivi/rappaus) luokkahuoneessa Puurakenteisessa luokassa oppilaiden sydän löi keskimäärin 8600 kertaa vähemmän kuin verrokkiluokassa opiskelleiden tarkoittaen noin 6 sydämenlyöntiä vähemmän minuutissa Tutkimuksen mukaan massiivipuuluokan oppilaat olivat rennompia ja oppilaiden suorituskyvyn ja keskittymisen kasvu oli valtava. Puupinnoilla todettiin olevan positiivinen rauhoittava vaikutus sydämen toimintaan 12&id=2

15 Hirren massiivisuus varaa passiivista lämpöä auringosta ja yöviileyttä kesällä (tutkimusraportti / TTY) -> vaikutus energiankulutuksen % -> 2 kwh / m2 / vuosi -> vaikutus kesäaikaiseen mahdolliseen jäähdytystarpeeseen vaikutus % -> 3 kwh / m2 / vuosi Hirsi alentaa kesän sisälämpötiloja 2-3 astetta > vähentää tarvetta käyttää jäähdytystä

16 Ekologisuus

17 Pudasjärven koulukampus Rakenteiden valmistuksen ympäristövaikutusten vertailua Vertailuun on otettu mukaan vain ulkoseinät ja hirsirakenteiset väliseinät sekä B-rakennuksen välipohja. Betonirakenteisessa vaihtoehdossa hirsiseinät on korvattu betoni-/harkkoseinillä ja välipohja ontelolaatoilla. Runkorakenteisessa ratkaisussa ulkoseinissä on puurunko mineraalivillaeristyksellä ja julkisivuverhouksena poltettu savitiili. Välipohja on tehty kuten toteutetussa hirsirakenteisessa vaihtoehdossa. Lähteet: Antti Ruuska, Tarja Häkkinen: Hirsitalon ympäristövaikutusten elinkaarilaskenta, VTT-technologies sarja 2012 Behm Katri, Häkkinen Tarja: Hirsitalotoimialan ekokilpailukyky tarkastelu hirsitalomallin puumateriaalien elinkaariarviointi käsittäen hiilijalanjäljen, energiataseen ja päästöt, 2010 RT-Ympäristöseloste Betoniteollisuus Eikantava Sandwich-elementti Arto Saari, Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy

18 Vertailurakenteiden valmistuksen päästöt Esim. Jos.. Koulurakennuksen lämmityksen energiakulutus 100 kwh/m2/a. 100 x m2 = 1000 Mwh/a Kaukolämmön tuoton päästöt n. 161 /MWh Päästöt vuodessa 161. Hirsi betoni; ero 370 -> 2,3 vuotta päästötöntä Hirsi ranka; ero 80 -> 0,5 vuotta päästötöntä

19 Hiilinielu mukaan laskettuna Esim. Jos.. Koulurakennuksen lämmityksen energiakulutus 100 kwh/m2/a. 100 x m2 = 1000 Mwh/a Kaukolämmön tuoton päästöt n. 161 /MWh Päästöt vuodessa 161. Hirsi betoni; ero = > 10 vuotta päästötöntä Hirsi ranka; ero > 7 vuotta päästötöntä

20 Raaka-aine täysin uusiutuvaa

21 Energian kulutuksesta puolet uusiutuvaa Valmistus tuottaa kaksinkertaisen määrän energia sivutuotteena 4800 GJ x 2

22

23 Puuhun sitoutuu runsaasti hiiltä ( ns. hiilinielu ) Hirsirakennuksen valmistamiseen kuluu erittäin vähän uusiintumatonta energiaa ja valmistuksessa syntyy enemmän energiaa kuin kuluu Puu on uusiintuva ja täysin kierrätettävä raakaaine Massiivinen hirsirakenne varaa itseensä aurinko energiaa ja yöviileyttä Hirsinen seinärakenne on rakennusfysikaalisesti yksinkertainen ja varmatoiminen Hirsiseinä tasapainottaa sisäilman kosteutta ja näin parantaa rakennuksen sisäilman laatua

24 Tervetuloa tutustumaan Kampukselle!

25 Pudasjärven ihmettä on käynyt katsomassa jo tuhatkunta vierasta Kaukaisimmat kävijät ovat tulleet paikalle aina Etelä-Koreasta ja Australiasta saakka. Paikalla on käyty tutustumassa sekä itse hirsiseen rakennukseen että sen edustamaan suomalaiseen tulevaisuuden koulumaailmaan.

26 Osa Pudasjärven koulujen oppilaista pääsi tutustumaan tulevaan kouluunsa. Rakennus tekikin heihin lähtemättömän vaikutuksen; Pitääkö laittaa kravatti, kun tulee kouluun? Mä varmaan pyörryn sitten kun tämä on valmis ja saavutaan eka kertaa kouluun