PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA

Transkriptio

1 Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja

2 Pudasjärvi Pinta-ala km 2. Vastaa kooltaan puolta Uudenmaan maakuntaa tai kahta Luxemburgin valtiota. Helsinki

3 Väestö Asukkaita n , joista 0-6-vuotiaita 6,9% 7-14-vuotiaita 9,8% vuotiaita 61,3% vuotiaita 11,8% vuotiaita 7,9% Yli 84-vuotiaita 2,4%

4 Pitäisi olla rohkeutta Kuntien on välttämätöntä löytää joustavia tapoja tuottaa palveluita. Samalla kun haetaan uusia ja kustannustehokkaita tuotantomalleja, tulee huolehtia tuottavuudesta ja palvelurakenteiden toimivuudesta. Useat selvitykset ja tutkimukset tukevat käsitystä, että kansalaisille ei ole merkityksellistä, kuinka ja kuka palvelut tuottaa. Kansalaisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu. Kun keskustellaan lisääntyvästä kuntien tehtävämäärästä, samalla tulee avata rohkeasti keskustelu myös erilaisista subjektiivisista oikeuksista. Suomessa on uskallettava käydä keskustelua myös yksilön ja yhteiskunnan välisen vastuunjaon päivittämisestä. Tämä tarkoittaa avointa keskustelua palveluiden rahoittamisvastuun osittaisesta siirtymisestä kuntalaiselle edellyttäen, että samalla voidaan lisätä kuntalaisten vapaata valintaa palveluiden suhteen. Väistämätöntä on myös pohtia joidenkin palveluiden poistamista kokonaan. Samalla on rohjettava avata keskustelu kuntien tuotanto-organisaatioiden hallitusta purkamisesta. Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuotantoa yritysten ja järjestöjen tehtäväksi. Tämä edellyttää myös kuntien kustannustenlaskennan kehittämistä. 4 [Alatunnisteteksti]

5 Toimiva monituottajamalli 5 [Alatunnisteteksti]

6 Elinkeinorakenne Alkutuotanto 14,7% Jalostus 20,2% Palvelut 63,1% Muut 2,1%

7 PERINNEKYLÄ MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA, KIRKKO JA KELLOTAPULI NOIN 30 HIRSIRAKENNUSTA, VANHIMMAT LUKUJEN TAITTEESTA 1980-LUVUN HIRSITALOKYLÄ 9 HIRSIRAKENNUSTA KONTIOTUOTTEELLE ENSIMMÄINEN HIRSAITALOMALLISTO SUOMESSA 2000-LUVUN HIRSIRAKENTAMISTAKONTIOTUOTTEEN PÄÄKONTTORI LIIMAHIRSIRATKAISU ILMAN LISÄLÄMPÖERISTYSTÄ 2010-LUVUN HIRSIRAKENTAMISTAHIRSIKORTTELIALUE EKOLOGISEN HIRSIRAKENTAMISEN TUTKIMUSHANKE HIRSIRAKENTEINEN PÄIVÄKOTI NOIN 1300 K-M LUVUN OPPIMISYMPÄRISTÖ - MAAILMAN SUURIN HIRSIRAKENTEINEN KOULU - JULKINEN RAKENNUS HIRRESTÄ Julkisten rakennusten elinkaaren jatkaminen Sisäilmaongelmien ratkaiseminen

8 Tausta ja lähtökohta Työn taustalla on Pudasjärven kaupungin useita vuosia kestänyt todellisuudessa alijäämäinen käyttötalouden talouden kehitys, jota ei ole saatu oikaistua. Kaupungin menot ovat ylittäneet tulot, ja todellisuudessa syntynyt alijäämä on katettu onnistuneilla tilapäistoimenpiteillä. Kaupungilla on ollut vakavia ongelmia talouden taustalla vaikuttavien tekijöiden suhteen (asukasluvun lasku, väestön ikärakenteen muutos, työttömyys). Kaupunki on koettanut oikaista talouttaan lähinnä kouluverkkoon kuuluvilla ratkaisuilla vuonna 2006 sekä kuntaliitosponnisteluiden avulla, mutta näistä asioista ei saatu myönteisiä päätöksiä. Uusi valtuusto on asettanut talouden tasapainottamisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan.

9 Tausta ja lähtökohta Kaupungissa korostetaan elinvoiman säilyttämistä ja kaupunki on ponnistellut vahvistaakseen elinkeinopoliittista asemaansa. Ponnistukset ovat osittain onnistuneet, mutta niiden seurauksena on jouduttu tekemään taloutta rasittavia alaskirjauksia erityisesti vuoden 2008 tilinpäätökseen.

10 Mikä on kuntasuunnitelma? Kuntasuunnitelmalla on tarkoitus vahvistaa Pudasjärven elinvoimaa. Parhaiten Pudasjärven elinvoimaisuus varmistetaan sillä, että paikalliset vahvuudet ja menestystekijät voidaan yhdistää maailmanlaajuisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin toimintaympäristön muutosta ohjaaviin myötävirtatekijöihin. Elinvoima ei säily, eikä kehity ilman voimakkaita toimenpiteitä. Pudasjärvellä on hyviä mahdollisuuksia, jos ne kyetään (osataan) hyödyntämään!

11 PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE, KARHUKUNNAS - Lähdettiin selvittämään uusien energiatehokkuusmääräysten vaikutuksia hirsitalotehtaiden tulevaisuuteen käyttöön kokonaistehokkuustarkastelu, yksittäisten rakenneosien lämmönläpäisykyvyn merkityksen tarkastelusta kokonaistarkasteluun - Haettiin objektiivista tietoa hirsitalojen ekologisuudesta tulevia normiuudistuksia varten

12 16 rakennusta 2 toimistotaloa 14 pientaloa Kaikki talot tehdään hirsirakenteisina Tiivis kaunis kyläkokonaisuus Hirsitalokylä muodostuu kuudesta pienestä pihapiiristä, joiden lähtökohtana on moderni tulkinta perinteisestä suomalaisesta kylämiljööstä. Rakennukset sijoittuvat pihapiirien reunoille muodostaen turvalliset sisäpihat ja tiiviit katualueet. KARHUKUNNAS

13 Kolme myötävirtaa?

14 1 Ekologisuus (s 10) Maailmanlaajuinen arvojen muutos: Ihmiset ovat valveutuneita ympäristöasioissa, uusiutuvia energiamuotoja arvostetaan ja tietoisuus omien valintojen vaikutuksesta hiilijalanjälkeen kasvaa. Ihmiset hakevat uusia kestäviä ratkaisuja mm. energiatuottamiseen ja -kulutukseen. Matkailussa ekoturismin arvostus ja suosio nousee. Ekologiset tekijät vaikuttavat entistä enemmän yhteiskuntavastuuseen ja taloudelliseen päätöksentekoon.

15 2 Hyvinvointi ja elinvoimaisuus (s.11) Maailmanlaajuinen arvojen muutos: Maailmanlaajuisesti katsottuna hyvinvointi jakaantuu entistä epätasaisemmin. Ruoan saatavuus, puhdas vesi, arjen turvallisuus ja riittävä terveellinen ravinto jakavat maailman aikaisempaan selvemmin kahteen joukkoon. Kaupungistumisen seurauksena perinteiset lähiturvaverkot katoavat, jolloin ihmiset joutuvat hakemaan uudenlaisia turvaverkkoja. Sen seurauksena yhteisöllisyys muuttuu virtuaaliyhteisöjen suuntaan. Luonto, rauha ja hiljaisuus, laadukas elämä, nautinnot, elämykset, kunto, terveys, nuorekkuus, hemmottelu ja pehmeät arvot kuten perinteet, yhdessäolo, lapset, pienimuotoisuus, läheisyys, yksinkertaisuus nousevat.

16 3 Rajattomuus (s. 13) Maailmanlaajuinen arvojen muutos: Ihmisillä on vapaus ja mahdollisuus valita, missä asuu ja harrastaa, työ voi olla verkon päässä, tietotyö ei rajoitu fyysiseen toimipaikkaan tai tiettyyn kellonaikaan, työn ja vapaa-ajan raja murtuu, kun halutaan esim. harrastuksista työ. Ennen yhteisöllisyyttä koettiin omassa kylässä, nyt sen voi kokea verkossa samanhenkisten ihmisten kanssa ympäri maailmaa, Eurooppa/maailma on avoin ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle. Suora kansalaisvaikuttaminen käyttää hyödyksi rajatonta tiedon kulkemista. Tieto liikkuu reaaliajassa.

17 HIRSIKUNNAS I Metsähallituksen toimitilat 580 m²/2400 m³ resurssit/päästöt rakennusosien rakentaminen yhteensä valmistaminen uusiutuvat luonnonvarat 172 tn 172 tn uusiutumattomat luonnonvarat 173 tn 173 tn uusiutuva energia 507 GJ 1 GJ 508 GJ uusiutumaton energia 1158 GJ 95 GJ 1253 GJ sitoutunut energia 3301 GJ 3301 GJ kasvihuonekaasupäästöt 74 tn 7 tn 81 tn sitoutuneet kasvihuonekaasut 196 tn 196 tn

18 As Oy Jokilehto 6 kpl asuntoja 450 m²/1400 m³

19 PERUSTUKSET massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo , ,5 3,5 3,5 30,5 toteutus , ,5 3,5 3,5 30,5 ekologisin 6 0 7,1 0 0,9 17,8 6 1,1 1,1 11,8 ALAPOHJA massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 36,2 5,1 49,3-0, ,6 58,8 8,8 8 84,8 toteutus 36,2 5,1 49,3-0, ,6 58,8 8,8 8 84,8 ekologisin 6 5,1 1,6-5,2 16,2 39,4 74 1,8-3,4-34,6 ULKOSEINÄT massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 6,1 2,8 3,4-3, ,2 47,1 2,7-1,2-2,9 toteutus 14,6 17 0,4-19,2 37,3 31,9 291,3 2-17,2-259,4 ekologisin 14,6 17 0,3-19,2 37,3 31,4 291,4 1,9-17,3-260 VÄLISEINÄT massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 4,3 0,5 3,4-0,7 2,8 33,8 8,2 2,2 1,5 25,6 toteutus 3,4 1,6 1,8-2,3 6,2 20,7 26,5 1,3-1 -5,8 ekologisin 3,4 1,9 1,3-2,3 6,2 14,7 26,5 0,9-1,4-11,8 nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ)

20 YLÄPOHJA massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 9,5 3 7,6-4 15,5 77,7 50,8 5,1 1,1 26,9 toteutus 8,6 7,1 1,4-6,7 26,1 52,3 111,3 4-2,7-59 ekologisin 8,2 6,9 1,4-6,1 21,2 39,8 99,7 2,9-3,2-59,9 TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 2,5 1,3 1,4-1,8 145,4 42,1 33,6 2 0,2 8,5 toteutus 2,5 1,5 1,5-1,9 15,8 40,9 27,9 1, ekologisin 2,5 1,5 1,5-1,9 15,8 40,9 27,9 1, OMAT SYÖTTEET massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 0,5 0,7 3,1-0,8 3,5 10,3 8,2 0,9 0,1 2,1 toteutus 4,2 2,2 2,9-2,3 6,5 11,2 35,5 1-1,3-24,3 ekologisin 1,7 2,1 0-2,3 4,5 3,4 35,5 0,2-2,1-32,1 YHTEENSÄ massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) uusiutumaton raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) uusiutumaton energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 87,1 13,4 100, ,2 397,7 222,2 25,2 13,2 175,5 toteutus 97,5 34,5 89,2-33,2 108,9 346,6 566,8 22,5-10,7-220,2 ekologisin 42,4 34,5 13, ,1 187, ,7-26,3-373,6 nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ)

21

22 Rakennusten ympäristövaikutukset syntyvät: Rakennustarvikkeiden valmistamisesta rakentamisesta rakennuksen käyttämisestä rakennuksen purkamisesta Nykyisissä energiatehokkuusmääräyksissä kiinnitetään huomiota vain käytön aikaiseen energiankulutuksen. Rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen antaa todellisemman kuvan ympäristövaikutuksista Elinkaaritarkastelu on tulossa normeihin Matti Alasaarela

23 Kuta enemmän rakenteiden eristystä parannetaan, sitä suuremmaksi kasvaa rakentamisen osuus energiankulutuksesta rakennuksen koko elinkaarta tarkasteltaessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Olemassa olevassa rakennuskannassa rakentamisen osuus on 5-10% 2010 normien mukaan eristetyissä se on jopa 30% passiivitalossa ja 0-energiataloissa suurin osa energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana Lähde Metla: Mikko Viljakainen 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % KÄYTTÖ NYKYINEN RAKENNUSKANTA RAKENTAMINEN 2010 NORMIEN MUKAAN RAKENNETUT PASSIIVI JA NOLLAENERGIATALOT RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSEN OSUUS RAKENNUKSEN ELIN- KAAREN AIKAISESTA ENERGIANKULUTUK- SESTA

24 Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa (punaiset katkoviivat).

25 Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta Matti Alasaarela

26 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT M J /s einä-m betonielementti täystiili tiiliverhottu pu uverhottu hirsiseinä C O 2 -e q g /se in ä -m betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä uusiutumaton kokonaisenergiankulutus Energiankulutus MJ/m Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet

27 Yhteistyökumppaneina ovat VTT, Tampereen tekninen yliopisto ja Oulun yliopisto Karhukunnaan aluesuunnitelman ovat laatineet Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijat Emma Johansson ja Kristian Järvi prof. Jouni Koiso-Kanttilan ohjauksessa. Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä Hankkeen yrityskumppaneita ovat: Hirsitaloteollisuus Ry Kontiotuote Oy Profin Oy Kaskipuu Oy Vireal Oy Vital Oy Erkki Tanttu: Rakentajat

28 Pudasjärven hirsikorttelihanke, kaksi toimistorakennusta ja asuntoja. Suomalaiset hirsitalotehtaat ovat rakentaneet pääasiassa ulkomaille näyttäviä, toimivia ja turvallisia hirsikokonaisuuksia

29

30

31 Kindergarden 1200 m2 Pikku-Paavalin päiväkoti, 1300 m2, sadalle lapselle, valmistui syyskuu 2013, hinta noin 2,5 milj. euroa Toteutettiin perinteisellä tavalla, arkkitehtikilpailu, voittaja Janne Pihlajaniemi, Arkkitehdit M3, hirret kilpailutettiin erikseen

32

33

34 Toimistorakennuksia Pudasjärvellä

35 Seuraavaksi lähdettiin pohtimaan uuden hirsikoulukampuksen rakentamismahdollisuutta Tutkittiin soveltuuko hirsi? Mikä paikka Tekes tuki kilpailuttamismenettelyä kilpailullinen neuvottelumenettely m2, 800 oppilasta Elinkaarimalli Kilpailutus päättynyt Ei julkinen Rakennustyö Tavoitteena edistää hirsirakenteen käyttämistä julkisessa rakentamisessa Elinkaaren jatkaminen muuntuvuus

36 Hirsirakentamisen esteitä, haasteita, julkiset rakennukset (Oulun kaupungin rakennusvalvonta, Pekka Seppälä) Asenne, osaamattomuus pitäisi puhua ekotehokkuudesta Osaamattomuus: muodolliset normiesteet, jotka syntyvät suunnittelijoiden aivoihin koulutuksessa, muotokieli on betonirakentamisen kieltä Hirsitaloteollisuuden tulisi kehitellä tuotteistustaan ja suunnitteluaan Hiilitase elinkaariajattelu (vrt. Pudasjärven tutkimustulokset) Hirsirakennuksen luullaan olevan lämpötaloudellisesti epäedullinen Hirsitaloteollisuus on kehittänyt rakenteet vastaamaan tämän päivän energia- ja tiiveysvaatimuksia. Testaukset ja seurantatutkimustulokset vahvistavat onnistuneen tuotekehityksen

37 Hirsirakennuksen Painuman väitetään olevan ongelma Nykyiset lamellihirsirakennukset laskeutuvat ja elävät oleellisesti vähemmän kuin menneen ajan ilmakuivatut, yhdestä puusta tehdyt hirsirakennukset. Arkkitehtien ja teknisen suunnittelun välistä yhteistyötä tarvitaan, mutta ennakkoluulot ja pelkotilat haittaavat Hirsirakenteen luullaan rajoittavan arkkitehtuuria, luulo johtuu tietämättömyydestä eikä perustu tosiasioihin. Kyseessä on taitolaji!

38 Paloturvallisuuskysymyksiä pidetään peikkona Massiivipuurakenteena hirsirakennus kestää rankarakenteista huomattavasti paremmin palokuormaa. Paksut hirsiseinät osastoivat paloa hyvin estävät palon etenemistä

39 Hirsiseinä ääneneristävyyttä epäillään Pudasjärven kokemusten mukaan päiväkodin lepohuoneiden äänieristysvaatimukset on pystytty täyttämään, Myös hirsikampussuunnitelmissa pystytään vaatimukset täyttämään Päiväkodin äänimaailma on pehmyt, kokemukset erinomaiset

40 Miksi hirrestä julkisia rakennuksia Massiivihirsi seinärakenteena ratkaisu sisäilmaongelmiin!? (seinän sisään ei synny mikrobeille ja homeille otollisia olosuhteita) Hirsi on paikallinen, kotimainen raaka-aine, kansallisvarallisuuden käyttö, työpaikat ja metsärahat kotimaahan, metsän uusiutuminen, hiilinielu, jne Ihminen viihtyy ja rauhoittuu hirsirakennuksessa Hyvällä hirsiarkkitehtuurilla voidaan luoda ympäristö, jossa tulevat sukupolvet viihtyvät ja jota voi ylpeänä esitellä vierailleen Suomen julkisten rakennusten elinkaari vähintään samalla tasolle Euroopan maiden kanssa

41 Pikku-Paavalin päiväkodin tyylikkyyttä ja rauhaa

42 Turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö

43

44 lukuporoa

45 Syöte Suomen eteläisin tunturialue

46 3 200 vapaa-ajanasuntoa

47

48

49 Yli 200 km hyvin hoidettuja ja varustettuja retkeilysekä vaellusreittejä

50 Turvetuotantoon sopivaa suopintaalaa ha, suota yhteensä ha

51 8 peruskoulua Lukio Oulunseudun ammattiopisto

52 Vuotuinen metsänkasvu m 3

53 Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys KIITOS HUOMIOSTANNE! TERVETULOA PUDASJÄRVELLE! JA SYÖTTEELLE Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja