Imetysopas MIKSI IMETTÄÄ? IMETYSSUOSITUS

Transkriptio

1 Imetysopas MIKSI IMETTÄÄ? - ravitsemuksellisesti juuri oikeanlaista - sisältää monia lasta suojaavia aineita (vasta-aineet, entsyymit, hyödylliset bakteerit) - on lapselle vatsaystävällistä - kehittää lasta: aivoja, leuan toiminta ja sitä kautta puhuminen - ilmaista - luontoa säästävää - ehtymätön mikäli imetetään lapsentahtisesti ja vauvan imuote on hyvä - on helppo ja nopea tapa ruokkia lasta - on paljon muutakin kuin vain ruokkimista: vuorovaikutus ja kiintymys - edistää myös äidin palautumista synnytyksestä: kohdun supistuminen, ylimääräisten kilojen kariseminen - muut terveyshyödyt äidille: pienempi rintasyöpäriski IMETYSSUOSITUS Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v uuden suosituksen. Sen mukaan täysimetystä suositellaan 6 kk ikään, osittaista imetystä 6-12 kk ikään tai perheen halutessa pidempäänkin. Lisäruoat suositellaan aloittamaan joustavasti, viimeistään kuuden kuukauden iässä.

2 Äidinmaidon ravintosisältö Rasvat Triglyseridit, fosfolipidit, kolesteroli, alfalinoleenihappo, linolihappo Proteiinit Heraproteiini, kaseiini, laktoferriini Hiilihydraatit Laktoosi, oligosakkaridit Vasta-aineet Elävät valkosolut, immunoglobuliinit (mm. IgA) Vitamiinit ja Mineraalit Rasvaliukoiset vitamiinit ( A, D, E, K) Vesiliukoiset vitamiinit ( C, B2, B6, B12, rauta, sinkki, kalsium, magnesium Ruoansulatusentsyymit Kasvutekijät Hormonit Lipaasit, tyroksiini, kortisoli Arvokkaat ensiminuutit Lapselle on tärkeää päästä heti syntymän jälkeen ihokontaktiin äidin kanssa: onnistunut ensi-imetys nopeuttaa maidonnousua rintoihin. Imemisrefleksi on voimakkaimmillaan noin puoli tuntia syntymästä ja tällöin on hyvä hetki tutustua uuteen perheenjäseneen. Vastasyntynyt pystyy itse ihanteellisessa tilanteessa ryömimään äidin vatsaa pitkin ja hakeutumaan rinnalle. Vauvan hamuilu on merkki valmiudesta rinnalle. Alkuun maito on kellertävää ja paksua ternimaitoa eli kolostrumia. Se sisältää runsaasti vasta-aineita ja edistää lapsenpihkan eli mekoniumin poistumista vauvan suolistosta. Nämä ensimmäiset tipat ovat arvokkaita lapselle. Vauvan vireystaso laskee kahden ensimmäisen elintunnin jälkeen ja tällöin vauvaa voi olla vaikeaa saada rinnalle. Varsinainen maidonnousu rintoihin tapahtuu 2-8 pvän kuluttua synnytyksestä. Rinnat ovat tällöin kuumottavat, arat ja kovat. Paras apu rintojen pingotukseen on lapsen imu. Jos lapsen on vaikea saada otetta pingottuneesta tissistä, voi alkuun lypsää rintaa pehmeämmäksi. Rintojen kudosturvotusta syöttöjen välillä voi laskea kylmillä kääreillä tai vaikkapa kaalinlehdillä. Kaalinlehdet kaulitaan, ja pinta rikotaan ja niitä viilennetään jääkaapissa pari tuntia. Rinnan koko ei vaikuta siihen kykeneekö äiti imettämään. Maito muodostuu rintarauhaskudoksessa, jota kaikilla naisilla on suurin piirtein sama määrä. Maitotehtaan toiminta Kun maidoneritys on kerran käynnistynyt, maito ei voi yhtäkkiä loppua. Kerran käynnistynyt maitotehdas tuottaa maitoa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun vauva tyhjentää rintaa, muodostuu maitoa tasaisesti lisää. Imetysvälien pidentyessä vastaavasti maidoneritys vähenee. Myös rinnan tyhjyys vaikuttaa muodostuvan maidon määrään.

3 Tyhjä rinta muodostaa maitoa nopeammin kuin täysi rinta, eli jos maitoa tulee vähäisesti, ei kannata odottaa rintojen pingotusta vaan imettää useasti kummastakin rinnasta. Heruminen on imetyksen kannalta merkityksellinen asia. Oksitosiini hormoni saa aikaan maidon herumisen rinnasta. Heruminen saattaa tuntua alussa pistelynä, poltteluna tai kuumotuksen rinnassa. Maidon heruminen voi tilapäisesti estyä äidin ollessa stressaantunut tai esimerkiksi jännittäessä imetystä. Herumisrefleksin saa vapautumaan parhaiten kun äiti imettää turvallisessa ja miellyttävässä ympäristössä, jossa hänen imetystään kannustetaan. Isällä on herumisrefleksin kannalta oleellinen rooli vauvan imetyksessä. Isä voi auttaa äitiä imetyksessä suhtautumalla myönteisesti imetykseen ja kannustamalla imetyksen jatkamiseen. Lämmin suihku, hyvä ruoka ja juoma sekä hartiahieronta ovat myös tehokkaita imetysrefleksin laukaisijoita. Vauvantahtinen imetys Vastasyntyneen vatsalaukku on pieni, vain golfpallon kokoinen ja täyttyy n ml maitoa. Mikäli terve ja täysaikainen vauva saa olla rinnalla alusta asti ja imeä halutessaan, pärjää hän maidon nousuun asti ternimaidolla eikä lisämaitoja tarvita. Tiheä imetys nostaa maidonmäärää nopeasti. Maidonnousun rintoihin saa aikaan nopea raskaushormonien lasku: estrogeeni ja progesteroni ja toisaalta prolaktiini hormonin erityksen alkaminen. Alkuun vauvan viestejä voi olla vaikea tulkita, siksi ensimmäisinä päivinä pieniinkin merkkeihin voi tarjota rintaa. Myöhemmin vanhemmat oppivat tulkitsemaan vauvansa viestejä ja toimimaan sen mukaan. Vauvan nälkäitkua ei kannata odottaa vaan tarjota rintaa jo ennen, koska itkevää vauvaa voi olla vaikea saada kunnon imuotteeseen ja imetyksen aloittaminen voi siten olla vaikeampaa. Uneliasta vauvaa voi houkutella imemään kutittelemalla nännillä poskea tai puristamalla vauvan huulille maitopisaran. Tissille nukahtavan vauvan voi saada jatkamaan ruokailuaan painamalla rintaa, mikä saa aikaan maitopuron lapsen suussa. Vauvan annetaan imeä yhtä rintaa niin kauan kuin hän itse lopettaa. Jos vauva on lopettaessa hereillä, voi hänelle tarjota toisenkin rinnan. Vauva voi alkuun haluta olla rinnalla aamusta iltaan, se ei kuitenkaan yleensä kerro siitä, että vauva ei saisi tarpeeksi maitoa, vaan vauva haluaa olla rinnalla koska se edustaa hänelle ravinnon lisäksi turvaa ja läheisyyttä. Samalla syödessään hän luo kontaktia äitiinsä, tutustuu omaan kehoonsa ja ympäristöönsä turvallisesti. Vauvantahtinen imetys auttaa maidon muodostumista vauvan yksilöllisiin tarpeisiin ja äiti oppii nopeammin tulkitsemaan lapsensa viestejä. Hampurilaisote Oikeanlainen imuote on ensiarvoisen tärkeää. Hyvän imuotteen perustana on äidin ja lapsen hyvä asento. Vauvan vartalon tulee olla äitiä vasten ja vauvaa tuetaan kevyesti selästä tai/ja niskasta. Nänni suunnataan kohti vauvan nenää ja odotetaan että vauva aukaisee suunsa auki. Sitten vauva vedetään nopealla liikkeellä rintaan kiinni. Oikeanlainen imuote ei satu äitiä ja rinta on suhteellisen syvällä vauvan suussa, nänni ei joudu kosketuksiin imemisvoiman kanssa, vaan vauva hieroo kielellään nännin ympärillä olevia kudoksia, ei itse nänniä. Hierova liike saa aikaan maidon erittymisen ja vaikuttaa myös maidon muodostumiseen lisäämällä hormonituotantoa aivoissa. Hampurilaisotteesta

4 puhutaan, koska vauvan ote rinnasta muistuttaa hampurilaisen syöntiä. Vauvan rinnalle auttamisessa ja oikeanlaisen imuotteen löytämisessä voi käyttää apuna myös c-otetta, jossa äiti muotoilee käden avulla rinnan c-kirjaimen muotoisella otteella. Oikea imuote Väärä imuote: Lähde: Rinnalla-opas, Suomen Kätilöliitto. Kuvien alkuperä: Unicef/Nut/93.4, WHO/CDR/93.6, distr.: general, Original: English Hyvän imuotteen tunnusmerkit: Ei ole kivulias. Vauva ei maiskuta Vauvan huulet ovat ulospäin kääntyneet Vauvan leuka koskettaa äidin rintaa, mutta nenän ja rinnan väliin jää hengitysrako Vauvan pää on hieman takakenossa Vauvan kieli on alaikenen päällä (tämän voi tarkistaa raottamalla hieman vauvan alahuulta suupielestä). Jos kieli näkyy, hyvä juttu. Vauvalla on rintaa suussaan enemmän nännin alapuolelta kuin yläpuolelta Imetyksen jälkeen nänni ei ole epätavallisen muotoinen (esim. uuden huulipunapuikon muotoinen) eikä siinä ole valkoisia harjanteita tai rantuja, vaan normaalin "pysty" mutta pidempi kuin "lepotilassa" Rintaa ei saa vedettyä pois vauvan suusta, vaan imu täytyy rikkoa ensin. Jo ennen herumisen käynnistymistä vauva selvästi nielee eikä vain pidä rintaa suussa ja lutkuta. Vauvan posket ovat pyöreät, eivätkä kuopalla, kuten silloin, kun imetään esim. pillistä. Vauvan imiessä hänen alaleukansa liikkuu ikään kuin hän pureskelisi jotain

5 Tiheän imun kaudet Välillä imetys on kuin maratoni, vauva haluaa rintaa koko ajan. Usein luullaan virheellisesti, että maito on loppumassa, kyse ei ole kuitenkaan siitä. Tiheän imun kausilla vauva varmistaa maitomäärän pysymisen samalla tasolla. Nämä kaudet ajoittuvat yleensä n. 3 ja 6 vkon sekä n. 3 ja 6 kk tienoille. Tärkeää imetyksen jatkumisella ovat myös yöimetykset. Yöllinen imetys nostaa äidin prolaktiinihormonin taso, mikä vaikuttaa niin, että maitomäärä nousee helposti yöllisillä imetyksillä. Yöimetykset ovat normaaleja imeväisikäisille ja niistä kannattaa tehdäkin itselle mahdollisimman helppoja. Imetysasennot Kuvat: Imetysopas- hyvinvointia vauvalle ja äidille Imetysongelmat Maito ei riitä? Vanhempien yleinen huolenaihe on, että saako lapsi tarpeeksi ravintoa? Vauvassa ei ole tankkausmittaria ja siksi voi olla vaikea tietää minkä verran vauva rinnasta saa maitoa. Vauvan tietää saavan tarpeeksi maitoa kun pissavaippoja tulee vähintään viisi vuorokaudessa (vaippa lasketaan kastuneeksi kun siinä on n. 50 ml eli n. 3 rkl verran pissaa). Riittävästä ravinnosta kertoo myös vauvan kakan värin muuttuminen alun pihkasta, sinappikakaksi. Viikoittainen painonnousu pienellä vauvalla tulisi olla vähintään 150 g. Vauvaa punnitaan neuvolassa tarpeen mukaan, syntymäpainonsa vauva saavuttaa usein miten kahden viikon ikään mennessä. Vauvaa imetetään lapsentahtisesti, kuitenkin alussa vähintään 8 kertaa vuorokaudessa. Mikäli vauvan paino nousee huonosti tai muut merkit antavat viitettä riittämättömästä maidonsaannista voi olla tarpeen tehostaa imetystä. Imetyksen tehostaminen Aluksi on syytä miettiä, onko imetys lähtenyt kunnolla käyntiin vai eikö lapsi saa imettyä maitoa rinnasta tarpeeksi tehokkaasti? Maidontuloa voi parantaa imettämällä tiheään, maitoa muodostuu koko ajan lisää ja mitä enemmän imettää, sen enemmän sitä

6 muodostuu. Erityisen tärkeää ovat yöimetykset, jolloin maidon eritystä lisäävää prolaktiini hormonia erittyy eniten. On tärkeää imettää yksi rinta ensin kokonaan, ennen toisen tarjoamista vauvalla. Näin herumisrefleksi käynnistyy ja vauva saa myös rasvaista takamaitoa. Myös imuote kannattaa tarkistaa, erityisesti jos imettäminen sattuu. Imetyskertoja lisäämällä ja vauvan pitäminen ihokontaktissa auttavat imetyksen tehostamisessa. Äiti voi myös lypsää omaa rintamaitoa imetyksen jälkeen kuppiin ja hörpyttää sen kupista esimerkiksi seuraavan imetyksen päätteeksi. Tarvittaessa vauvalla annetaan vastiketta korvikemaitona, lisämaitoannokset kannattaa antaa aina imetyksen päätteeksi ja antaa vain pieniä annoksia kerrallaan. Yhteenvetona: imetä hyvällä otteella, usein ja nakuna! Vauva imee tiheään Tiheän imun kaudet ovat vauvan oma tapa lisätä maidontuotantoa. Vieläkin usein silti virheellisesti luullaan tiheän imun kertovan maidon loppumisesta. Tästä ei ole kuitenkaan kyse, vaan vauva varmistaa riittävän maidon saannin vaatimalla rintaa usein. Usein ilmenee myös ajallisesti pitkään kestäviä ns. imetysmaratoneja, jolloin vauva saattaa viihtyä rinnalla tuntikausia. Nämä maratonit ajoittuvat usein iltaan ja yöhön ja äidin kannattaakin asettua hyvään asentoon ja varata itselleen luettavaa, syötävää ja juotavaa käden etäisyydelle. Monet käyttävät ns. imetyskoria, johon voi laittaa tarpeellista tavaraa näitä hetkiä varten. Myös isistä on suurta apua äidille, he voivat tuoda äidille voileipää ja juotavaa pitkien imetyksien aikana. Vauva lakkoilee Imemislakko tarkoittaa sellaista tilannetta jossa vauva kieltäytyy toistuvasti rinnasta. Usein lakot ovat ohimeneviä ja ilmenevät sellaisina aikoina, jolloin vauva oppii paljon uusia taitoja, esim. 3-4kk, 6kk ja 8kk tienoilla. Äidillä herää lakkoilun aikana monia vahvoja tunteita ja on hyvä, että ne saa heti purkaa jollekin tutulle ja saman kokeneelle ihmiselle. Vauva lakkoilee rinnalla siksi, että hän on pettynyt rintaan jostakin syystä. Imeminen voi sattua, heruminen voi olla liian hidasta tai liian vuolasta tai vauva on säikähtänyt jotain kovasti rinnalla ollessaan. Imemislakko ei merkitse imetyksen lopettamista vaan vaaditaan hiukan kärsivällisyyttä ja uusia tapoja. Ihokosketus, rinnalle houkuttelu puoliunessa, kävely imetettäessä tai lapsen mielenkiinnon keskittäminen johonkin muuhun, esim. lauluun voivat auttaa. Imetys sattuu Vauvan imemisen ei tulisi sattua. Yleisin syy imetyksen alussa kipuun rinnassa on vauvan huono imuote. Tällöin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota rinnan tarjoamiseen vauvalle oikeassa asennossa ja siihen että vauva saa kunnon otteen rinnasta. Jos imetys on kivun/ tai rikkoontuneen nänninpään vuoksi mahdotonta voi kipeän rinnan antaa huilia ja lypsää siitä maitoa. Nänniin voi käyttää ns. nännirasvoja (esim. lansinoh, bevita, bepanthen) ja nännin päälle voi puristaa maitotipan. Imettävät rinnat nauttivat myös ilmakylvyistä. Rintoja ei kannata pestä ennen imetystä, käsien pesu sen sijaan on tärkeää.

7 Imetyksen sattuminen voi johtua myös nännissä olevasta hiivatulehduksesta, sammaksesta. Sammasta voi hoitaa kotikonstein (esim. puolukalla tai sitruunalla) tai neuvolasta saatavalla reseptivoiteella. Usein hiivaa on sekä vauvan suussa että nännissä, tällöin sekä äiti, että lapsi on syytä hoitaa samanaikaisesti. Jotkut naiset kokevat lisäksi ns. herumiskipua, eli kihelmöintiä ja polttelua juuri sillin kun herumisrefleksi käynnistyy. Tämä on täysin vaaratonta ja kertoo rintojen toimivan niin kuin pitääkin. Isompien vauvojen imetyksessä saattaa vauva välillä etenkin hampaiden tulo aikaan puraista äitiä imetyksen aikana. Vaistomainen refleksi olisi nykäistä vauva irti rinnasta. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Vauvan purressa rintaa kannattaa vauva painaa aivan rintaa vasten, jolloin vauva joutuu avaamaan suunsa ammolleen ja irrottamaan otteensa. Tiehyttukos ja rintatulehdus Rintaan syntyvä tulehdus johtuu joko rintaan syntyneestä bakteeritulehduksesta tai siitä että rinnassa oleva maito ei pääse pois ja rintaan syntyy tukos. Tukos johtuu siitä, että rintaan erittyy enemmän maitoa kuin vauva imee. Yleensä syynä ovat pitkäksi venähtäneet imetysvälit tai vauvan tehoton imu. Joskus tiehyttukoksen saattaa aiheuttaa huonot rintaliivit, jotka painavat rintaa. Tukoksen oireina ovat kipeä, punoittava ja turvonnut kohta rinnassa, rinnassa saattaa olla erotettavissa myös selkeä pahkura. Varsinaisessa rintatulehduksessa koko rinta on punainen, turvonnut ja särkevä. Bakteeritulehdukseen viittaa veri maidon seassa, haavaumat nännissä ja oireiden äkillinen alku. Rintatulehdukseen liittyy usein myös yleisoireita kuten kuumetta ja päänsärkyä. Ensiapuna sekä tiehyttukokseen että rintatulehdukseen käytetään rinnan tyhjentämistä. Vauvan imu on tehokkain tyhjentäjä, myös rintatulehduksen aikana vauvaa kannattaa imettää. Tehokkain imu on vauvan leuan puolella, tietoa kannattaa käyttää hyödyksi imetysasentoa valitessa. Kaikki konstit jotka auttavat rintaa tyhjentymään, auttavat myös tukokseen ja tulehdukseen. Lämmin suihku ennen imetystä tai imetyksen aikana kevyt rinnan hieronta tehostavat maidon kulkua pois rinnasta. Mikäli tiehyttukos ei mene ohi vuorokaudessa kotikonstein tai epäillään rintatulehdusta, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin, joka määrää antibioottikuurin. Imetystä voi jatkaa antibioottikuurin aikana. Rintaraivarit Joskus vauvat saavat rintaraivareita eli huuto- ja tai huitomiskohtauksia rinnalla. Syitä raivareihin on monia: - Maitoa tulee liian nopeasti ja vauvan on vaikea hallita maitotulvaa. Tällöin kannattaa imettää pitkä aika samasta rinnasta ja ennen toiseen vaihtamista lypsää sitä tyhjemmäksi. Vauvan voi myös asettaa ns. suihkutissisten asentoon, eli äidin levätessä puolimakuu asennossa selällään, vauva nostetaan rinnalle. - Maitoa voi tulla myös liian hitaasti, jolloin kärsimätön vauva alkaa itkeä maidon ollessa tiukemmassa. Äidin herumisrefleksi voi myös olla jostain syystä häiriintynyt. Apuna voi koittaa vaihtaa vauvaa useasti rinnalta toiselle, tai painaa rintaa maitosyöksyn aikaansaamiseksi. Herumista voi myös edesauttaa olemalla vauvan kanssa paljon ihokontaktissa, ottamalla lämpimän suihkun ennen imetystä ja imettämällä usein.

8 - Vauvat myös muuttavat ateriarytmiään ajan saatossa, joten voi olla, ettei vauvalla ole nälkä. Joskus rintaraivarit johtuvat asentorajoitteisuudesta eli vauva on tottunut tiettyyn asentoon. Rintaraivareihin voi edellä olevien ohjeiden lisäksi kokeilla esimerkiksi kapalointia tai röyhtäytystä kesken imetyksen. Pakottaminen tissille ei kannata, vaan vauva tulee houkutella imetykseen esimerkiksi vielä hiukan unisena. Kirjallisuutta: Imetysopas- hyvinvointia vauvalle ja äidille Malla Rautaparta: Kantamisen kausi- aika raskaudesta sylihoitoon: Hanna Hirvonen: Isä syntymässä - Vauvan odotus, syntymä ja hoito Gro Nylander: Äidiksi ensi kertaa: Andrea Sarvady: Pieni kapalokirja- kapaloita ja kantoliinoja aloittelijoille: Nettilinkkejä: maitolaituri.imetys.fi Imetystukipuhelin Imetyksen tuki ry:n valtakunnallinen imetystukipuhelin auttaa akuuteissa ongelmissa. Puhelimeen vastaavat koulutetut imetystukiäidit.