Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2014 Sivu 1

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2014 Sivu 1 Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot Aika Maanantai klo Tauko klo Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Taavitsainen Satu, puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, 1.varapuheenjohtaja Oksa Pertti, 2. varapuheenjohtaja, poistui klo Aholainen Markku, poistui klo Ahonen Liisa Barck Paavo Berndt Rauni Harmoinen Taina Heinänen Raimo Himanen Vesa Hokkanen Marita Huoponen Marianne Hämäläinen Marja, poistui klo Hölttä Elina Järvinen Sami Kakriainen Markku Kauppi Marja Kauria Outi Kivinen Harri Koivikko Jyrki Kontinen Juha, varavalt. Korhonen Tapani Kuikka Ari, varavalt. Kuikka Seija Lehkonen Raine Liikanen Veli Mielonen Hannu Miettinen Mauri Miettinen Olli, varavalt. Moilanen Pekka Nieminen Kalle Nykänen Heikki Oksman Juhani Pekonen Petri Piispa Matti Puikkonen Tero Pulkkinen Satu Pyrhönen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Pöyry Pekka Rantalainen Erkki Roivas Jari Salo-Oksa Armi Siitari Keijo Siitari Markku Siitonen Mikko Soininen Mali, varavalt. Strandman Jaana Teittinen Leena, varavalt. Tikkanen Petri, varavalt. Toivonen Hannu Tullinen Hannu Turkia Markku Ukkonen Osmo Vartiainen Jaana Vuori Juha Väänänen Jaakko Ylönen Päivi

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2014 Sivu 2 Poissa Aho Eero Nepponen Olli Seppälä Arto Toivakka Lenita Valtola Pirkko Viitamies Pauliina Muut saapuvilla olleet Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Kuitunen Soile, kehitysjohtaja Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies Liikanen Ari, hallintojohtaja/sihteeri Närhinen Maria, sosiaali- ja terveysjohtaja Parkkinen Roosa, nuorisovaltuuston pj Peltonen Merja, toimistosihteeri Riihelä Jouni, tekninen johtaja Ropponen Juha, ohjelmajohtaja, poistui klo Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja, poistui klo Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja Tarkkanen Ilkka, kaavoituspäällikkö, poistui klo Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja Väänänen Arja, terv. edistämisen koordinaattori, poistui klo Väänänen Riitta, kiinteistöjohtaja, poistui klo Asiat :t Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjantarkastus Satu Taavitsainen Ari Liikanen Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Tero Puikkonen Jukka Pöyry Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Hallintojohtaja Ari Liikanen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 82 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 83 Pöytäkirjan tarkastus 3 / 84 Liite 1 Sähköinen hyvinvointikertomus vuosille , arviointi / 85 Liite 2 Mikkelin lukion/yhteiskoulun kuoron stipendirahaston perustaminen 5 / 86 Liite 3-5 Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen yhtiöittäminen 6 / 87 Liite 6 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osakeyhtiön uusi osakassopimus 7 / 88 Liite 7 Uuden toiminnanohjausjärjestelmän (KuntaERP) hankinta ja käyttöönotto 8 / 89 Liite 8 Lehmuskylän, Pankarannan ja Siekkilän päiväkotien lakkauttaminen sekä Taitolan tiloihin tulevan Kalevankankaan päiväkodin perustaminen 9 / 90 Liite 9, 9A Vanhalan koulun korjaus, toteutusvaihtoehto ja sen luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksyminen 10 / 91 Liite Päämajakoulun (ent. Yhteiskoulun) vanhimman osan muutos- ja korjaustöiden muutossuunnitelmien, kustannusarvion ja urakoiden hyväksyminen 11 / 92 Liite 12-15, 15A Rantakylän yhtenäiskoulun korjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen, vaihtoehtoisen toteutusratkaisun hankeselvitys 12 / 93 Liite Tarsalanjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueen vahvistaminen 13 / 94 Liite 18 Mikkelin kaupungin 60. kaupunginosan (Ristiina) korttelia 2 (osa) koskeva asemakaavan muutosehdotus / Kortteli 2, Huoltoasema 14 / 95 Liite 19 Asemakaavan muutos Mikkelin kaupungin 1. kaupunginosan (Savilahti) suojaviher-, rautatie- ja tiealueille / Ratakatu 15 / 96 Liite 20 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 7 / 2014 Sivu 4 16 / 97 Yleiskaavan ja Annilan osayleiskaavan muuttaminen Mikkelin kaupungin 25. kaupunginosan (Tuukkala), 29. kaupunginosan (Annila) ja 404. kylän (Kyyhkylänniemi)/ Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava 17 / 98 Valtuustoaloite lähi- ja luomuruoan lisäämisestä kaupungin ruokapalveluissa 18 / 99 Valtuustoaloite kansallisesta kaupunkipuistosta Mikkeliin 19 / 100 Liite Valtuustoaloite III luokan yksityisteiden peruskunnostuksen edistämiseksi Mikkelin kaupungin alueella 20 / 101 Etelä-Savon Energia Oy:n vuosikatsaus / 102 Muut asiat / lehtori Raine Lehkosen ja psykologi Markku Turkian huomioiminen

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 5 Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo ja Mikkelin Kaupunkilehti Päätös Kaupunginvaltuusto: Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Pirkko Valtola, Arto Seppälä, Lenita Toivakka, Eero Aho, Olli Nepponen ja Pauliina Viitamies olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Olli Miettinen, Petri Tikkanen, Mali Soininen, Juha Kontinen, Ari Kuikka ja Leena Teittinen. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 53 varsinaista valtuutettua ja 6 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo Merkitään, että valtuutetut Marja Hämäläinen ja Pertti Oksa poistuivat kokouksesta klo Merkitään, että valtuutettu Markku Aholainen poistui kokouksesta klo

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 6 Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Tero Puikkonen ja Jukka Pöyry. Päätös Kaupunginvaltuusto: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Tero Puikkonen ja Jukka Pöyry.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 449 / 2013 Sähköinen hyvinvointikertomus vuosille , arviointi 2013 Kaupunginhallitus Valmistelija: terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen, p , arja.vaananen (at) mikkeli.fi. Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sähköisen hyvinvointikertomuksen valtuustokaudelle Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Keväällä 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki velvoittaa (pykälä 12) kuntaa kerran valtuustokaudessa valmistelemaan kunnanvaltuustolle laajan hyvinvointikertomuksen ja raportoimaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomukseen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resurssoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resurssoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Mikkelin kaupungin hyvinvointikertomustyötä ohjaa poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä, jossa jäseninä ovat osaamisjohtaja Marja Anttalainen Etelä-Savon ammattiopistosta, terveysvalvonnan johtaja Arja Holopainen, hallintoylihoitaja Senja Kuiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä, kehitysjohtaja Soile Kuitunen (varapj.), perusopetuksen rehtori Petteri Lahdelma (Hirvensalmi), rehtori Matti Laitsaari, työsuojelupäällikkö Heidi Lepistö, pelastusjohtaja Seppo Lokka, sosiaalityöntekijä Antti Mäkelä, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, pääluottamusmies Tiia Rautpalo, vanhempi konstaapeli Toni Reinikainen, tekninen johtaja Jouni Riihelä, sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen (pj.), terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen (siht.) ja nuorisovaltuuston edustaja. Hyvinvointityöryhmä on laatinut valtuustoa varten

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 8 hyvinvointikertomuksen arvioinnin toimenpiteiden 2013 toteutumisesta ja kuntalaisten hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneissa muutoksista. Lisäksi siinä suunnataan linjaukset eteenpäin, mihin on jatkossa erityisesti tärkeä kiinnittää huomioita. Toimenpiteinä on toteutettu uusia innovaatioita, osallisuuden ja yhteistyön lisääntymistä sekä kumppanuuksien solmimista sidosryhmien kanssa. Tärkeänä perustana hyvinvoinnille ovat mm. kaavoituksen, liikenne- ja kaupunkisuunnittelun linjaukset. Ne luovat edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiselle merkittävästi. Näiden päätökset vaikuttavat mm. turvallisuuden ja liikkumisen lisäämiseen. Kaikilla toimialoilla on erinomaista kehittämistoimintaa, esimerkiksi kulttuurikaveri ja kulttuuripolku, jotka laajana yhteistyönä tarjoavat kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua alueen kulttuuritarjontaan. Nämä myös vähentävät eriarvoisuutta. Liikkumista edistäviä hankkeita on useita. Liikuntaneuvonta kohdennetusti vähän liikkuville on erinomainen matalan kynnyksen toiminta, samoin perhevalmennuksen uudistaminen monitoimijaisena yhteistyönä mahdollistavat varhaista tukea. Poikkihallinnollisen kauppakassi-toiminta alkoi Mikkelin kotihoidossa yhteistyössä nuorison työpajan kanssa. Liikuntamahdollisuudet ja kulttuuritoiminta ovat meillä monipuolisia ja kaupunkilaisten innostamista niiden hyödyntämiseen voidaan jatkossakin lisätä. LUPAUS 2016 ohjelman mukaisia digitaalisia ratkaisuja on käynnistetty helpottamaan kansalaisten arkea. Hyvinvoinnin ja terveyden tilan muutoksissa on hyödynnetty uusia kouluterveyskyselyn, viides luokkalaisten hyvinvointikyselyn sekä PYLL indeksin tuloksia, joka kuvaa syitä ehkäistävissä oleviin ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin. Terveyden edistämisen toimintaamme eri toimialoilla seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisari (terveydenedistämisaktiivisuus) kyselyllä. Kyselyiden perusteella 1) päihdehaitat, 2) lihavuuden haitat, 3) liikkumattomuuteen ja 4) mielenterveyteen liittyvät tekijät ovat pääosin terveyteen ja sairastavuuteen liittyviä riskitekijöitämme. Näihin tulee puuttua ja vaikuttaa kaikkien toimialojen toimilla ja yhteistyöllä. Päihdehaittojen vähentämiseksi tulee vaikuttaa kaupungin strategisten linjausten mukaisesti terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla. Päihdehaitat aiheuttavat yhteiskunnalle yhteensä 2 miljardin kustannukset vuositasolla. Niiden vähentäminen on kustannusvaikuttavaa. Kansallisesti vaikuttaviksi todettuja työmalleja otetaan käyttöön eri tahojen yhteistyönä. Näitä ovat mm. Päihteetön

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 9 pelikenttä, Tie selväksi malli, PAKKA- paikallinen alkoholipolitiikka mallit ja varhainen suurkulutuksen puheeksi ottaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös kaupungin työyhteisöissä on tärkeää varmistaa varhaisen puuttumisen toimintamallin toteuttaminen. Erilaiset matalan kynnykset toiminnat, kuten Olkkari ja Tajua mut! toimintamallit ovat nuorille hyvä kanava varhaisen tuen saantiin. Lisäksi ehkäisevää päihdetyötä on vaihtoehtoisen toiminnan mahdollistaminen yhteistyössä sidosryhmien, järjestöjen ja alueen yritysten kanssa. Liikkumattomuuteen tulee erityisesti kiinnittää huomiota vain vähän tai ei lainkaan liikkuvien kohdalla. Liikunnan ja kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnille on paljon tutkimusnäyttöä. Näillä molemmilla on vaikutuksia niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi Täydellinen liikuntakuukausi -mallit tarjoaa monenlaista vaihtoehtoista toimintaa kaiken ikäisille samoin kuin kaupungissa tarjolla olevat runsaat harrastus- ja toimintamahdollisuudet. Digitaalisten ja matalan kynnyksen ratkaisujen mahdollisuuksia on tarpeen jatkossa hyödyntää yhä enemmän sujuvoittamaan palveluita ja tehostamaan niitä. Eri toimialojen yhteisiä toimenpiteitä jatkossa on hyvä lisätä aktiivisesti. Jatkossa valtuustostrategian hyvinvointiohjelmat ovat integroitu sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja niiden toteutumista seurataan yhtenäisenä kokonaisuutena. Hyvinvointikertomus vuosille , arviointi 2013 Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin hyvinvointikertomuksen arvioinnin vuodelle Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 10 Kaupunginvaltuusto Hyvinvointikertomus vuosille , arviointi 2013 Liite 1 Ehdotus Kaupunginhallitus : Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin hyvinvointikertomuksen arvioinnin vuodelle Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Merkitään, että terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. Tiedoksi Sivistystoimi/Virpi Siekkinen, terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 11 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 035 / 2014 Mikkelin lukion/yhteiskoulun kuoron stipendirahaston perustaminen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Valmistelija sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p Sirkka-Liisa Huuhtanen entisen Mikkelin lukion kuoron puolesta esittää, että Mikkelin lukiolle perustetaan stipendirahasto, josta jaetaan vuosittain stipendi lukion päättävälle ylioppilaalle. Rahaston alkupääomaksi Sirkka-Liisa Huuhtanen esittää lahjoitettavaksi entisen Mikkelin lukion kuoron matkakassaan jääneet käyttämättömät rahavarat, Lahjoituksen tekee entisen Mikkelin lukion kuoron puolesta Sirkka-Liisa Huuhtanen. Rahaston säännöt Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää: - perustaa Mikkelin lukion/yhteiskoulun kuoron stipendirahaston - hyväksyy ja vahvistaa Mikkelin lukion/yhteiskoulun kuoron stipendirahaston säännöt - valtuuttaa Mikkelin kaupungin konsernipalvelut tekemää tarvittavat täytäntöönpanotoimet liittyen rahaston perustamisen ja rahapääoman tallentamiseen Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Rahaston säännöt Liite 2 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää - perustaa Mikkelin lukion/yhteiskoulun kuoron stipendirahaston - hyväksyä ja vahvistaa Mikkelin lukion/yhteiskoulun kuoron

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 12 stipendirahaston säännöt - valtuuttaa Mikkelin kaupungin konsernipalvelut tekemää tarvittavat täytäntöönpanotoimet liittyen rahaston perustamisen ja rahapääoman tallentamiseen Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Sivistystoimi/Virpi Siekkinen, sivistystoimi/seija Manninen, sivistystoimi/paula Sihvonen, Sirkka-Liisa Huuhtanen, Mikkelin lukion rehtori, talouspalvelut/tiina Viskari, Kunnan Taitoa/kirjanpito ja maksuliikenne

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 13 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus / 790 / 2014 Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen yhtiöittäminen Kaupunginhallitus Syyskuun 1. päivänä 2013 voimaan tulleen kuntalain (626/2013) 2 a :n mukaan kunnan harjoittaessa toimintaansa kilpailutilanteessa markkinoilla, on sen yhtiöitettävä toiminta esimerkiksi osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön muotoon. Yhtiöittäminen on tehtävä kuntalain (626/2013) siirtymäsäännöksen mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Etelä-Savon työterveysliikelaitos (myöh. Liikelaitos) on perustettu toukokuussa 2005 ja aloittanut toimintansa tammikuun 2006 alussa. Kuntalain uusi 10a luku tuli voimaan , jonka johdosta kaupungin liikelaitokset perustettiin uudelleen alkaen, jotta niiden toiminta pystyi jatkumaan kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla, joten yhtiöittämisvelvollisuus koskee liikelaitoksen toimintaa. Liikelaitos on valmistellut taloudellisia selvityksiä yhtiön elinkelpoisuudesta. Tavoitteena on turvata työterveysyhtiölle kannattava liiketoiminta, rahoituksen riittävyys ja vakavaraisuus sekä toisaalta ottaa huomioon kaupungin yhtiöille asettamat tulostavoitteet. Taloudellisten selvitysten teossa on ulkopuolisena asiantuntijoina toiminut Nordic Healthcare Group Oy sekä Asianajotoimisto Ylikraka Oy. Yhtiöittäminen ja toiminnan siirto on arvioitu toteutettavan liiketoimintasiirtona tai liiketoimintakauppana. Perustettava yhtiö tulee olemaan 100 %:sti Mikkelin kaupungin omistama. Liiketoimintasiirto Liiketoimintasiirron osalta elinkeinoverotuksessa noudatetaan jatkuvuuden periaatetta niin siirtyvien varojen kuin velkojenkin osalta. Siirtävän yhtiön verotuksessa luetaan luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintameno. Sama määrä luetaan vastaanottavan yhtiön verotuksessa siirtyneen omaisuuden vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi. Liiketoimintasiirtoa koskee ns. käteisvastikekielto. Tämä merkitsee sitä, että vastike ei osaksikaan saa olla muuta kuin vastaanottavan yhtiön osakkeita. Muun muassa pääomalainan

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 14 käyttäminen epää EVL 52 d :n soveltamisen liiketoimintasiirrossa. Mikäli siirtävän yhtiön jokainen liiketoimintakokonaisuus siirretään, siirtävä yhtiö jää passiiviseksi holding-yhtiöksi. Kunnallisen liikelaitoksen kohdalla liikelaitos jää joko olemaan tai se puretaan ja kunta omistaa uuden yhtiön ilman kuntaan sinänsä kuuluvaa välissä olevaa liikelaitosta. Yhtiöoikeudellisesti liiketoimintasiirrossa on kyse osakeyhtiön osakkeiden merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella eli muulla omaisuudella kuin rahalla. Perustettaessa uusi yhtiö osakkeen merkintähinta merkitään osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Liiketoimintasiirrossa ei synny siirtävälle yhteisölle (kunta) elinkeinoverotuksessa verotettavaa tuloa. Arvonlisäverollisena myyntinä ei pidetä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen luovuttamista liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Vaihto- ja käyttöomaisuuden luovuttaminen, henkilöstön, myyntisaatavien ja sopimusten siirtyminen ja luovuttajan vastaavan toiminnan päättyminen on pidettynä tunnusomaisena AVL 19 a :n soveltamiselle. Liiketoiminnan jatkajan on annettava liikkeen tai sen osan luovuttajalle selvitys siitä, että luovutettuja hyödykkeitä ryhdytään käyttämään vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen (AVL 209 j.1 ). Niin EVL 52 d :n edellytykset täyttävän liiketoimintasiirron kuin liiketoimintakaupan on katsottu täyttävän AVL 19 a :n mukaisen arvonlisäverottoman liiketoiminnan siirron edellytykset. Tavaroiden luovutus muutoin kuin liikkeen luovutuksen yhteydessä pääoman sijoituksena, apporttina tai nettoapporttina on rinnastettu arvonlisäverotuksessa myyntiin. Tehdäänkö sijoitus uuteen vai olemassa olevaan yhtiöön on tässä suhteessa vailla merkitystä. Kunnat saavat vähentää arvonlisäverollisen myyntinsä tuotantopanokset AVL 10 luvun mukaisesti tai saavat AVL 130 :n mukaisen kuntapalautuksen verottomien tai AVL:n ulkopuolisten myyntien tuotantopanoksista. Lisäksi kunnilla on myös oikeus AVL 130 a :n mukaiseen laskennalliseen palautukseen verottomien terveydenhoito- ja sosiaalihuollon hyödykkeiden osalta. Vastaavaa oikeutta ei ole yksityisillä toiminnan harjoittajilla. Yhtiöittäessä syntynyt osakeyhtiö voi harjoittaa arvonlisäverollista tai -verotonta toimintaa. AVL:n soveltamisala edellyttää arvonlisäverolliselta toiminnalta, että hyödykkeitä myydään liiketoiminnan muodossa (AVL 1.1,1 ). Kilpailemista markkinoilla on pidetty tunnusmerkkinä liiketoiminnan muodosta. Tietyissä tilanteissa yhtiöittämisvelvollisuus saattaa myös koskea arvonlisäverolaissa erikseen verosta vapautettua

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 15 toimintaa esimerkiksi terveydenhoitopalveluihin tai tällaisia palveluita halutaan muista tarkoituksenmukaisuussyistä yhtiöittää. Tämä tarkoittaa sitä, että liiketoimintasiirrossa Mikkelin kaupunki joutuisi maksamaan AVL 130 ja 130 a :n mukaan kunnan hyväksi tulleet arvonlisäverot niistä hyödykkeistä, jotka siirtyvät vastaanottavaan yhtiöön. Liiketoimintasiirron alustava siirtolaskelma on liitteenä 1. Siirtolaskelmassa osakepääoman osuudeksi on määritelty euroa ja SVOP rahaston osuudeksi noin euroa. Liiketoimintasiirrossa vallalla olevan hyväksyttävän näkemyksen mukaan käyttöpääoman tarve vastaanottavassa yhtiössä on noin 3 kk:n kulujen suuruinen. Liiketoimintakauppa Liiketoimintakaupassa myydään liiketoimintaan kuuluvat varat ja velat. Myyjälle kertyy veronalaista tuloa omaisuuden rakenteen, poistojärjestelmän sekä poistamattoman hankintamenon mukaisesti. Kauppahinta kohdistetaan myyjän verotuksessa eri omaisuuserille. Verotus tapahtuu elinkeinoverolain yleisten perusteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kauppahinta jaetaan eri omaisuuslajeille ja mahdollinen ylimenevä osa on verovuoden veronalaista tuottoa (EVL 30 ja 31 ). EVL 5. :n 1 momentin mukaan EVL:n alaiset myyntivoitot ovat veronalaista tuloa. Kunta on vapautettu TVL:n mukaisesta tulostaan sekä omalla alueellaan harjoittamansa toiminnan tuottamasta elinkeinotulosta (TVL 21.1 ja 4 ). Tämä tarkoittaa, että kunnan yhtiöittäessä omalla alueellaan harjoittamaansa toimintaa on mahdollinen luovutusvoitto kunnalle verovapaa. Mikäli elinkeinotoimintaa on harjoitettu kunnan ulkopuolella, verotetaan saatua voittoa TVL 124 a :n mukaisesti. Liiketoimintakaupassa Mikkelin kaupunki joutuisi maksamaan AVL 130 ja 130 a :n mukaan hyväksi tulleet arvonlisäverot niistä hyödykkeistä, jotka siirtyvät vastaanottavaan yhtiöön. Alustava arvio liiketoimintakaupan arvosta Tilikauden tulos Yhteensä euroa

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 16 Tilikausien tulosten keskiarvoksi/vuosi saadaan edellä mainitulla tulostasolla euroa. Luottoarvoksi edellä mainitulla tulostasolla 15 %:n po-tuotolla saadaan noin euroa. Liikelaitoksen substanssiarvo tilinpäätöksessä on noin euroa. Tuottoarvon eur ja substanssiarvon eur keskiarvo on euroa, jota voitaneen lähtökohtaisesti pitää hyväksyttävänä kaupan arvona. Saatua tulosta tulee tarkastella suuntaa antavana, koska tulos voi muuttua kuluvan tilikauden aikana. Edellä oleva laskentamalli liikelaitoksen liiketoimintakaupan arvosta perustuu verohallinnon sukupolvenvaihdoksissa käyttämään laskentakaavaan. Liiketoimintakaupassa erien arvostuksessa tulee käyttää käypiä arvoja. Tehdyn selvityksen perusteella on päädytty esittämään liiketoiminnan siirtoa, jossa omaisuus siirtyy apporttina perustettavalle yhtiölle. Yhtiöittämiseen liittyvä henkilöstön siirtosuunnitelma on valmisteltu ja se on konsernipalveluiden ja järjestöjen neuvoteltavaksi. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen vanhoina työntekijöinä yhtiön palvelukseen. Yhtiön hallitus päättää, mihin työehtosopimukseen yhtiö liittyy. Luonnos henkilöstön siirtosopimuksesta on esityslistan liitteenä 2. Liitteenä 3 on selvitys asian käsittelystä henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaneuvottelu liikelaitoksen yhtiöittämisestä on 9.6. klo 12:30. Etelä-Savon työterveyden tiloissa. Liiketoimintasiirto Liite henkilöstön siirtosopimus Liite YT menettelyn aikataulutus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää yhtiöittää Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen lukien ja samasta ajankohdasta lukien työterveysliikelaitos puretaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se oikeuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään yhtiöittämiseen liittyvät asiakirjat. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen sillä tarkennuksella, että

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 17 henkilöstön siirtosopimus tuodaan vielä erikseen kaupunginhallitukselle päätettäväksi ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä. Kaupunginhallitus Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä, Syyskuun 1. päivänä 2013 voimaan tulleen kuntalain (626/2013) 2 a :n mukaan kunnan harjoittaessa toimintaansa kilpailutilanteessa markkinoilla, on sen yhtiöitettävä toiminta esimerkiksi osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön muotoon. Yhtiöittäminen on tehtävä kuntalain (626/2013) siirtymäsäännöksen mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Esitys kuntalain muuttamisesta liittyi pääosin Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Etelä-Savon Työterveys liikelaitoksen yhtiöittämiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa on edennyt seuraavasti: Johtokunnassa päätös yhtiöittämisestä , mukana johtokunnassa myös henkilöstön edustaja Liikelaitoksen strategiapäivät Strategiaa yhtiöittämiseen valmisteltiin johtoryhmän jäsenten esitysten perusteella. Strategiapäiville osallistui henkilöstön myös edustaja. Johtoryhmässä on edustus kaikista toimipisteistä ja mukana myös henkilöstön edustaja. Liikelaitoksen johtaja on tehnyt yhtiöittämisestä hankesuunnitelman, jota täydennetään jatkuvasti ja se on kaikkien nähtävillä Etelä-Savon työterveyden intranetissä. Intranetissä on myös yhtiöittämiseen liittyvä kysymys-vastaus -osio lähetettiin henkilöstölle sähköposti, jossa kerrottiin nykytilanteesta ja kysyttiin valmiutta siirtyä yhtiön palvelukseen. Koko henkilösötö oli yksimielisesti valmiita siirtymään uuden yhtiön palvelukseen. Työntekijäryhmille pidettiin omat kokoukset, jossa annettiin lisäinformaatiota ja samassa yhteydessä sovittiin työsopimusten tekemisestä ja palkkausasioiden eteenpäin viemisestä. Työterveyshoitajat , Työfysioterapeutit , Työterveyssihteerit Yhtiöittämistä käsiteltiin Mikkelin yksikkökokouksessa 21.5

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 18 talouslukujen ja tuloksellisuuden valossa Virallinen yhteistoimintamenettelyn mukainen neuvottelu Etelä-Savon työterveys liikelaitoksen yhtiöittämisestä ja mahdollisista vaikutuksista henkilöstöön pidettiin Neuvottelut henkilöstövaikutuksista ja henkilöstön siirtosopimuksen sisällöstä päättyivät yksimielisinä. Neuvottelujen lopputulos käytiin lävitse ja hyväksyttiin yhteistoimintaneuvottelukunnassa Kaupunginvaltuusto Henkilöstöpalvelut katsoo Etelä-Savon Työterveys liikelaitoksen yhteistoimintamenettelyn olleen moitteeton ja näin ollen henkilöstön siirtosopimus voidaan hyväksyä. Henkilöstön siirtosopimus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Etelä-Savon Työterveys liikelaitoksen yhtiöittämiseen liittyvän henkilöstön siirtosopimuksen. Päätös: Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana esittelijä täydensi liitteenä olevaan sopimukseen kappaleen "Yhtiöittäminen on niin sanottu lakisääteinen yhtiöittäminen, jonka kunta joutuu toteuttamaan kuntalain mukaan. Tässä tilanteessa edellytyksenä on, että työntekijän eläke-edut säilyvät liikkeenluovutuksesta huolimatta samoina ja yhtiö huolehtii lisäeläkkeiden kautta eläketason." ja lisäksi sopimukseen tehttiin yksi henkilömuutos. Esittelijän täydennetty esitys hyväksyttiin. Liiketoimintasiirto Liite 3 henkilöstön siirtosopimus Liite 4 YT menettelyn aikataulutus Liite 5 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää yhtiöittää Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen lukien ja samasta ajankohdasta lukien työterveysliikelaitos puretaan. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se oikeuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään yhtiöittämiseen liittyvät

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 19 asiakirjat. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Etelä-Savon työterveys, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 20 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 500 / 2011 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu osakeyhtiön uusi osakassopimus Kaupunginhallitus Valmistelijat hallintojohtaja Ari Liikanen, puh ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, puh Taustaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti kokeiluluvalla 1996 ja sai vakinaisen toimiluvan vuonna Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n alkuperäisinä omistajina olivat nykyiset Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin kunta. Mikkelin ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa kuntayhtymänä kokeiluluvalla vuonna 1991, vakinaistui 1997 ja muuttui osakeyhtiömuotoiseksi vuonna Yhtymän alkuperäisinä osakkaina olivat Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupungit. Korkeakoulujen välinen yhteistyö tiivistyi syksyllä 2009, jolloin syyskuussa allekirjoitettiin aiesopimus korkeakouluyhteistyöstä ja joulukuussa varsinainen sopimus korkeakouluyhteistyöstä. Kevään 2010 aikana omistajakaupunkien edustajat sopivat korkeakoulujen yhteisen omistamisen periaatteista. Yhteisen omistajan polusta sovittiin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa korkeakoulujen tulossopimusneuvotteluissa kesäkuussa Tämän mukaisesti käynnistettiin valmistelut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n perustamiseksi näiden kahden ammattikorkeakoulun yhteiseksi omistajaksi. Yhtiön yhtiöjärjestys ja osakkaiden välinen osakassopimus hyväksytään omistajakaupunkien käsittelyissä marrasja joulukuussa 2011 ja yhtiön perustamissopimus allekirjoitetaan tammikuussa Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti , että se merkitsee Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osaketta ,75 euron hintaan, hyväksyi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.n osakassopimuksen ja valtuutti kaupunginhallituksen tekemään siihen vähäisiä muutoksia. Päätös on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on toiminut alusta asti osakeyhtiömuotoisena. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu jaettiin vuonna 2011 diffuusiolla korkeakouluyhtiöön ja kiinteistöyhtiöön.