Pörssitiedote 1 (12) FINGRID OYJ. Tammi-maaliskuu 2013: Tilikauden voitto parani

Transkriptio

1 Pörssitiedote 1 (12) Tammi-maaliskuu 2013: Tilikauden voitto parani Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 171 (170 tammi-maaliskuussa 2012) miljoonaa euroa Konsernin vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevoitto oli 79 (54) miljoonaa euroa Konsernin tilikauden voitto 55 (38) miljoonaa euroa Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 38 (57) miljoonaa euroa Korolliset nettolainat 992,5 (970) miljoonaa euroa Investoinnit 34 (19) miljoonaa euroa Omavaraisuusaste 29,3 (26,4) % Osakekohtainen tulos oli (11 372) euroa AVAINLUVUT 1 3/13 1 3/12 muutos % Liikevaihto M 170,6 169,6 0,6 522,1 Investoinnit, brutto M 34,4 19,1 79,9 139,0 investoinnit liikevaihdosta % 20,2 11,3 26,6 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot M 0,4 0,3 34,3 1,5 liikevaihdosta % 0,2 0,2 0,3 Henkilöstö keskimäärin ,1 269 Henkilöstö tilikauden lopussa ,6 275 Palkat ja palkkiot yhteensä M 4,57 4,42 3,4 18,21 Liikevoitto M 79,1 54,2 45,9 94,6 liikevaihdosta % 46,4 32,0 18,1 Voitto ennen veroja M 72,8 50,0 45,6 88,3 liikevaihdosta % 42,7 29,5 16,9 Tilikauden voitto M 55,0 37,8 45,5 67,0 Tilikauden laaja tulos M 50,3 40,0 25,6 73,2 Sijoitetun pääoman tuotto % 5,6 Oman pääoman tuotto % 12,4 Omavaraisuusaste % 29,3 26,4 27,3 Korolliset nettolainat M 992,5 969,9 2,3 1030,3 Nettovelkaantumisaste % 160,1 180,8 180,8 Tulos/osake , ,2 45, ,2 Osinko/A-osake 2 018,26* Osinko/B-osake 2 018,26* Oma pääoma/osake , Osinko/tulos A-osake % 10,0* Osinko/tulos B-osake % 10,0* Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl B-sarjan osakkeet kpl Yhteensä kpl * Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

2 Pörssitiedote 2 (12) Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen osavuosikatsauksesta: "Sähkön kulutus viime vuoden tasolla" "Pitkittyneestä talvesta huolimatta alkuvuoden sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasollaan. Ensimmäisen neljänneksen operatiivista tulosta paransivat kantaverkkotariffien vuodenalun korotukset sekä viime vuotista alhaisemmat häviösähkökulut. Suomen ja Ruotsin välisiin sähkön aluehintaeroihin liittyvät pullonkaulatuotot laskivat viime vuodesta, sillä alkuvuonna on Ruotsin siirtoyhteyksien kapasiteetti riittänyt viime vuotta paremmin markkinoiden tarpeisiin." Fingrid konsernin osavuosikatsaus Laskentaperiaatteet Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään Taloudellinen tulos Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 171 miljoonaa euroa (170 milj. euroa vastaavana aikana 2012). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Kantaverkkotuotot kasvoivat 116 miljoonaan euroon (99 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus säilyi vuoden takaisella tasolla ja oli 24,6 TWh (24,6 TWh). Tasesähkön myynti oli 40 miljoonaa euroa (46 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä pysyivät edellisen vuoden tasolla. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä olivat 1 miljoonaa euroa (8 milj. euroa). Tasesähkön osto oli 32 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Häviösähkökulut laskivat 15 miljoonaan euroon (18 milj. euroa) alhaisemman häviösähkön hankintahinnan ja vähentyneiden häviöiden hankinnan seurauksena. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2013 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 99 % oli suojattu keskihintaan 47,2 euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 6 miljoonalla eurolla tarkastelujaksolla reservien markkinahintojen nousun ja taajuuden laadun parantamiseksi hankittujen lisäreservien johdosta. Poistot olivat 19 miljoonaa euroa (19 milj. euroa). Kunnonhallintakustannukset olivat 4 miljoonaa euroa (3 milj. euroa), joiden kasvu johtui pääasiassa Fenno-Skan 1 tasasähköyhteyden vikakorjauksen aloittamisesta aiheutuneista kuluista. Henkilöstökulut kasvoivat hiukan edellisen vuoden tasosta.

3 Pörssitiedote 3 (12) Liikevaihto ja muut tuotot (milj. ) 1-3/13 1-3/12 muutos % Kantaverkkotuotot ,9 Tasesähkön myynti ,7 Läpisiirtotuotot ,7 Rajasiirtotuotot 5 5-1,8 Suomi-Viro pullonkaulatuotot* ,2 Tehoreservituotot** 5 5-0,1 Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot ,2 Muu liikevaihto ,8 Liiketoiminnan muut tuotot ,2 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä ,9 Kulut (milj. ) 1-3/13 1-3/12 muutos % Tasesähkön osto ,0 Häviösähkökulut ,2 Poistot ,5 Estlink verkkovuokrat* ,0 Reservikulut ,0 Henkilöstökulut 6 5 4,1 Tehoreservikulut** 5 5-0,7 Kunnonhallintakulut ,0 Läpisiirtokulut ,9 Muut kulut ,1 Kulut yhteensä ,5 Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten nmuutoksia ,2 Konsernin liikevoitto ,9 * Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 0,5 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 0,5 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,0 milj. euroa syntyy Estlink-yhteyden häiriötilanteessa ( yhteydellä ei sattunut häiriöitä). ** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävuuden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. Konsernin liikevoitto oli 79 miljoonaa euroa (54 milj. euroa), joka sisältää hyödykejohdannaisten nmuutoksia 11 miljoonaa euroa (-8 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 73 miljoonaa euroa (50 milj. euroa). Tilikauden voitto oli 55 milj. euroa (38 milj. euroa) ja laaja tulos 50 miljoonaa euroa (40 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 38 miljoonaa euroa positiivinen (57 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,3 % (26,4 %). Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten kolmen kuukauden tilikauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa.

4 Pörssitiedote 4 (12) Investoinnit Fingrid teki alkuvuodesta merkittäviä investointipäätöksiä sähköasemiin. Naantalinsalmeen rakennetaan uusi 110 kilovoltin sähköasema, joka korvaa ikääntyneen Naantalin voimalaitoksella sijaitsevan kytkinlaitoksen. Uusi sähköasema mahdollistaa myös Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisen Kraftnät Ålandin HVDCmerikaapeliyhteyden liittämisen Suomen kantaverkkoon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 8,8 miljoonaa euroa. Petäjäskosken sähköasemauudistus puolestaan pitää sisällään ikääntyneen ja rakenteeltaan epätarkoituksenmukaisen 220 kilovoltin kytkinlaitoksen uusimisen ja lisäksi asemalle lisätään toinen 400/220 kilovoltin muuntaja. Investointi toteutetaan Lapin sähköverkon käyttövarmuuden parantamiseksi. Sähköaseman uudistamisen kokonaiskustannukset ovat noin 16 miljoonaa euroa. Fingridin uusi varavoimalaitos vihittiin käyttöön Forssassa maaliskuun lopulla. Kyseessä on Suomen suurin varavoimalaitos, jolla varmistetaan maamme sähköjärjestelmän toimivuutta häiriötilanteissa. Laitos valmistui aikataulussa vuoden 2012 lopulla, ja Fingridillä on nyt käytössään yhteensä 1300 megawattia nopeata häiriöreserviä. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 34,4 miljoonaa euroa (19,1 milj. euroa vastaavana aikana 2012). Voimajärjestelmä Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 24,6 terawattituntia (24,6 TWh vuonna 2012). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,6 terawattituntia (17,5 TWh), mikä oli 72 prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun. Talven 2013 sähkökulutus oli Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan suurimmillaan megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuonna suurimmillaan noin megawattia ja voimalaitokset toimivat pakkasjakson aikana ilman merkittäviä häiriöitä. Valtakunnallista 600 megawatin tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön. Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia on tarkastelukaudella rajoittanut Fenno-Skan 1 tasasähköyhteyden vikaantuminen. Yhteys oli poissa käytöstä tammikuun ajan korjaustöiden sekä uuden automaatiojärjestelmän käyttöönottotestausten vuoksi. Helmikuun 12. päivä Fenno-Skan 1 yhteyteen tuli kaapelivika. Yhteyden korjaustyö saatiin päätökseen huhtikuussa. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 2,3 terawattituntia (3,1 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,3 terawattituntia (0,1 TWh). Tammi-maaliskuussa sähkön siirtokapasiteettiin Venäjän ja Viron rajoilla ei ole kohdistunut merkittäviä siirtorajoituksia. Tuonnin suuruus Venäjältä on ollut keskimäärin noin puolet käytettävissä olevasta kapasiteetista ja se on vaihdellut markkinatilanteen mukaan. Estlink -yhteydellä vallitseva siirtosuunta on vaihdellut vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 1,8 TWh (2,0 TWh) ja Virosta 0,2 TWh (0,1 TWh). Vienti Viroon oli 0,3 TWh (0,4 TWh).

5 Pörssitiedote 5 (12) Pohjoismaisen taajuuden laadun heikentymisen korjaamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat ottaneet testikäyttöön uuden reservilajin, automaattisen taajuudenhallintareservin. Koeajaksolla reserviä ylläpidetään yhteensä 100 MW, josta Fingridin osuus on 23 MW. Voimajärjestelmän käyttö 1-3/13 1-3/12 Sähkön kulutus Suomessa TWh 24,6 24,6 Fingridin siirtovolyymi TWh 17,6 17,5 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,3 0,3 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 0,3 0,1 tuonti Ruotsista TWh 2,3 3,1 Sähkön siirto Suomi-Viro vienti Viroon TWh 0,3 0,4 tuonti Virosta TWh 0,2 0,1 Sähkön siirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 1,8 2,0 Sähkömarkkinat Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 42 /MWh (38 /MWh vastaavana aikana vuonna 2012) ja Suomen aluehinta oli 42 /MWh (43 /MWh). Alkuvuonna Ruotsin siirtoyhteyksien kapasiteetti on riittänyt selvästi viime vuotta paremmin markkinoiden tarpeisiin huolimatta Fenno-Skan 1 -yhteyden vikaantumisesta. Vuoden alusta lähtien Suomi on kuulunut Ruotsin pohjoisen tai Tukholman alueen kanssa samaan hinta-alueeseen 96 prosenttia ajasta, kun vastaavaan aikaan viime vuonna lukema oli 30 %. Tilannetta on helpottanut merkittävästi pohjoismaisen vesitilanteen normalisoituminen. Lisäksi Fenno-Skan -vian vuoksi Fingrid teki toistamiseen päätöksen siirtää pohjoisen rajajohtoyhteyden keskeytystä markkinoiden kannalta sopivampaan ajankohtaan. Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,1 miljoonaa euroa (1,8 milj. euroa vuonna 2012). Hallitus antoi maaliskuussa eduskunnalle esityksen uudeksi sähkömarkkinalaiksi. Lakiesityksessä kantaverkkoa koskevat kantaverkon omistuksen eriyttäminen ja kantaverkon määrittelyn muutos. Laki asettaa verkonkehittämisen tavoitteeksi Suomen säilymisen yhtenä sähkökaupan tarjousalueena. Kantaverkonhaltijan vastuualueena on koko maa pois lukien Ahvenanmaan maakunta, jossa on oma kantaverkonhaltija. Luoteis-Euroopan markkinaintegraatioprojekti eteni helmikuussa, kun hankkeen osapuolet asettivat tavoitteeksi alueen markkinakytkennän marraskuun loppuun mennessä. Kantaverkkoyhtiöiden ja sähköpörssien hanke optimoi siirtokapasiteetin hallintaa yli kahdellakymmenellä rajalla 13 maan välillä. Lopullisena tavoitteena on koko Euroopan laajuiset sähkömarkkinat.

6 Pörssitiedote 6 (12) Sähkömarkkinat 1-3/13 1-3/12 Nord Pool systeemihinta /MWh, keskihinta 42,03 38,48 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 42,10 42,71 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M * 1,4 15,4 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %* 7,4 40,1 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M * 1 2,5 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %* 26,5 29,4 * Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa. Rahoitus Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 7 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). Nettorahoituskulut ilman johdannaisten nmuutoksia olivat 5 milj. euroa (5 milj. euroa). än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2013 olivat 225 miljoonaa euroa (261 milj. euroa). Lisäksi yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto. Korolliset lainat olivat miljoonaa euroa (1 231 milj. euroa), josta pitkäaikaisia oli miljoonaa euroa (826 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 161 miljoonaa euroa (405 milj. euroa). Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 80 miljoonaa euroa (65 milj. euroa). Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti Fingrid Oyj:n näkymän (outlook) negatiivisesta vakaaksi. Luokitukset säilyivät muutoin ennallaan. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen luokituksen tasolle AA-, lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja pitkäaikaisen velan luokituksen tasolle AA-. Fitch Ratings julkaisi raportin koskien Fingridin luottoluokituksia ja säilytti ne ennallaan. Fitchin luottoluokitus Fingrid Oyj:n pitkäaikaiselle velalle on A+. Pitkäaikainen liikkeeseenlaskijan luottoluokitus on A ja lyhytaikainen luottoluokitus F1. Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymä on vakaa. Henkilöstö Tilintarkastus Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 268 (265). Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

7 Pörssitiedote 7 (12) Yhtiö korotti tariffeja 15 prosentilla alkaen. Yhtiö jatkaa pitkäjänteisen 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta. Fingrid-konsernin vuoden 2013 tilikauden voiton ennen veroja ilman johdannaisten käyvän n muutoksia odotetaan hieman nousevan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa sähkön kulutuksen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus. Yhtiökokous 2013 Fingrid Oyj:n yhtiökokous pidetään klo Helsingissä. Hallitus Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh tai Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh tai

8 Pörssitiedote 8 (12) Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, MILJ. EUROA Muutos Liikevaihto 170,6 169,6 1,0 522,1 Liiketoiminnan muut tuotot 1,01 0,5 0,4 3,8 Poistot -19,4-18,5-0,8-75,7 Liiketoiminnan kulut -73,1-97,4 24,3-355,6 Liikevoitto 79,1 54,2 24,9 94,6 Rahoitustuotot ja kulut -6,6-4,5-2,1-7,2 Osuus osakkuusyht. tuloksesta 0,3 0,3 0,0 0,9 Voitto ennen veroja 72,8 50,0 22,8 88,3 Tuloverot -17,8-12,2-5,6-21,3 Tilikauden voitto 55,0 37,8 17,2 67,0 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset -4,3 3,4-7,8 6,1 Muuntoerot -0,4-1,2 0,8 0,1 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 50,3 40,0 10,3 73,2 Tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 55,0 37,8 17,2 67,0 Laajan tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 50,3 40,0 10,3 73,2 Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)* * laimennusvaikutusta ei ole KONSERNIN LYHENNETTY TASE, MILJ. EUROA Muutos VARAT Pitkäaikaiset varat Liike 87,9 87,9 0,0 87,9 Aineettomat hyödykkeet 90,9 91,3-0,4 91,1 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 500, ,3 81, ,7 Sijoitukset 8,4 7,3 1,2 8,6 Johdannaiset 80,0 59,2 20,8 81,7 Saamiset 21,4 21,1 0,3 21,7 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 9,8 6,6 3,2 10,4 Johdannaiset 3,4 12,9-9,5 3,9 Saamiset 89,6 67,8 21,8 88,3 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 221,9 253,8-31,9 207,4 Rahavarat 3,2 7,6-4,4 6,4 Varat yhteensä 2 116, ,8 82, ,0 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma 620,0 536,6 83,5 569,8 Pitkäaikaiset velat Korolliset 1 056,2 825,9 230, ,2 Johdannaiset 30,8 37,4-6,6 30,1 Korottomat 169,8 153,6 16,2 154,4 Lyhytaikaiset velat Korolliset 161,3 405,4-244,1 211,9 Johdannaiset 4,0 0,9 3,1 10,8 Korottomat 74,6 75,1-0,4 82,8 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 116, ,8 82, ,0

9 Pörssitiedote 9 (12) Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, MILJ. EUROA Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutos- Muuntoerot rahastot ,9 55,9-13,7 0,6 408,6 507,3 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 37,8 37,8 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 3,4 3,4 Muuntoerot -1,2-1,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 3,4-1,2 2,2 Laaja tulos 3,4-1,2 37,8 40,0 Liiketoimet omistajien kanssa Osinko vuodelta ,8-10, ,9 55,9-10,3-0,7 435,6 536,6 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 29,2 29,2 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 2,7 2,7 Muuntoerot 1,3 1,3 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna 2,7 1,3 4,0 Laaja tulos 2,7 1,3 29,2 33, ,9 55,9-7,57 0, ,8 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 55,0 55,0 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset -4,3-4,3 Muuntoerot -0,4-0,4 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna -4,3-0,4-4,8 Laaja tulos -4,3-0,4 55,0 50, ,9 55,9-11,9 0,2 519,9 620,0

10 Pörssitiedote 10 (12) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, MILJ. EUROA Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 55,0 37,8 67,0 Oikaisut 32,9 42,9 114,6 Käyttöpääoman muutokset -0,6 11,1-3,7 Sijoitusten käyvän n muutosten vaikutus 0,0 0,0-0,5 Maksetut korot -1,9-3,0-21,8 Saadut korot 0,3 1,1 3,6 Maksetut verot -1,8-0,5-14,6 Liiketoiminnan nettorahavirta 83,9 89,2 144,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -44,9-30,4-142,7 Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -0,5-2,4-5,1 Investoinnit muihin sijoituksiin 0,0 0,0 0,0 Luovutustulot muista sijoituksista 0,0 0,0 0,0 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 0,0 0,0 0,6 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 0,0 0,0 Saadut osingot 0,0 0,0 1,3 Saadut avustukset 0,0 0,0 0,0 Investointien nettorahavirta -45,4-32,7-145,9 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot 38,4 207,5 643,5 Lainojen takaisinmaksut -65,5-199,8-621,5 Maksetut osingot 0,0-6,7-10,8 Rahoituksen nettorahavirta -27,2 1,1 11,3 Rahavarojen muutos 11,3 57,6 10,0 Rahavarat tilikauden alussa 213,8 203,8 203,8 Rahavarat tilikauden lopussa 225,1 261,4 213,8 TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Q1/2013 Q4/2012 Q3/2012 Q2/2012 Q1/2012 Q4/2011 Q3/2011 Q2/2011 Q1/2011 Liikevaihto Me 170,6 153,7 106,0 92,7 169,6 107,9 88,0 91,0 151,6 Liikevoitto Me 79,1 38,5 7,1-5,1 54,2 17,1-4,3 2,0 41,7 Liikevoitto % 46,4 25,0 6,7-5,5 32,0 15,8-4,8 2,2 27,5 INVESTOINNIT, MILJ. EUROA 1-3/ /2012 Verkkoinvestoinnit 30,8 13,7 Asemat 20,9 8,3 Johdot 9,9 5,3 Investoinnit kaasuturbiineihin 0,7 3,9 Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 0,0 1,2 Uudet kaasuturbiinilaitokset 0,7 2,8 Muut investoinnit 3,0 1,6 ICT 2,0 1,4 Muut 1,0 0,2 Investoinnit yhteensä 34,4 19,1 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, MILJ. EUROA 1-3/ /2012 Tutkimus- ja kehitysmenot 0,4 0,3

11 Pörssitiedote 11 (12) JOHDANNAISSOPIMUKSET, MILJ. EUROA Korko- ja valuuttajohdannaiset pos. neg. netto Nimellis pos. neg. netto Nimellis pos. neg. netto Nimellis Valuutanvaihtosopimukset Valuuttatermiinit Koronvaihto -sopimukset Ostetut korkooptiot Yhteensä Sähköjohdannaiset pos. neg. netto Määrä TWh pos. neg. netto Määrä TWh pos. neg. Määrä TWh netto Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset , , ,68 Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, ei suojauslasketut johdannaiset , , ,20 Yhteensä , , ,88 Rahoitusinstrumenttien käyvän n hierarkia, milj. euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 än on kirjattavat varat Myynnissä olevat sijoitukset 0 0 Korko- ja valuuttajohdannaiset 80 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat än on kirjattavat varat yhteensä än on kirjattavat velat Korko- ja valuuttajohdannaiset Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities -23 än on kirjattavat velat yhteensä -23 än on stettavat varat ja velat luokitellaan kolmitasoiseen hierarkiaan käyvän n esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään n stettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna. Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla. Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti. Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa

12 Pörssitiedote 12 (12) Vastuusitoumukset, milj. euroa Pantatut rahavarat Vuokravastuut Luotonvarausprovisiot Yhteensä Investointisitoumukset Muut taloudelliset vastuut Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset, milj. euroa Kirjanpito kauden alussa Lisäykset Vähennykset 0 Poistot ja nalentumiset Kirjanpito kauden lopussa Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa Myynnit Ostot Saamiset Velat Liiketoimet omistajien kanssa milj. euroa Omistajat Myynnit Ostot Saamiset Velat 0 0 Muu lähipiiri Myynnit Ostot Saamiset Velat Tilinpäätösperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Yritysjärjestelyt Konsernin rakenteessa ei tapahtunut muutoksia osavuosijaksolla. Kausiluonteisuus Konsernin toiminnalle ovat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut. Yleislauseke Tämän tiedotteen tietyt lausunnot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.