Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Transkriptio

1 Pörssitiedote 1 (15) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-maaliskuussa 2015 Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 179,9 (191,3) miljoonaa euroa Konsernin liikevoitto oli 72,8 (79,3) miljoonaa euroa Konsernin katsauskauden voitto oli 55,4 (62,3) miljoonaa euroa Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 52,4 (73,2) miljoonaa euroa Korolliset nettovelat olivat 999,3 (1 002,8) miljoonaa euroa Investoinnit olivat 24,1 (31,6) miljoonaa euroa Omavaraisuusaste oli 33,5 (32,0) prosenttia Osakekohtainen tulos oli (18 744) euroa AVAINLUVUT 1-3/15 1-3/14 muutos % 1-12/14 Liikevaihto M 179,9 191,3-6,0 567,2 Investoinnit, brutto M 24,1 31,6-23,8 129,5 investoinnit liikevaihdosta % 13,4 16,5 22,8 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot M 0,4 0,4 2,2 1,7 liikevaihdosta % 0,2 0,2 0,3 Henkilöstö keskimäärin ,1 305 Henkilöstö tilikauden lopussa ,0 313 Palkat ja palkkiot yhteensä M 5,5 5,1 6,4 20,5 Liikevoitto M 72,8 79,3-8,2 142,8 liikevaihdosta % 40,5 41,5 25,2 Voitto ennen veroja M 69,2 77,8-11,1 132,9 liikevaihdosta % 38,5 40,7 23,4 Kauden voitto M 55,4 62,3-11,1 106,5 Kauden laaja tulos M 57,0 61,9-7,9 106,1 Omavaraisuusaste % 33,5 32,0 31,0 Korolliset nettolainat M 999, ,8-0, ,1 Nettovelkaantuminen 1,4 1,4 1,6 Tulos/osake , ,08-11, ,89 Osinko/A-osake ,44 Osinko/B-osake ,49 Oma pääoma/osake , Osinko/tulos A-osake % 67,6 Osinko/tulos B-osake % 50,1 Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl B-sarjan osakkeet kpl Yhteensä kpl

2 Pörssitiedote 2 (15) Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Leutona talvena kului vähemmän sähköä" Suomessa kulutettiin alkuvuonna vähemmän sähköä leudon talven seurauksena. Sähkön kulutuksen laskun ja vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun alennuksen vuoksi Fingridin kantaverkkotuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Leudosta talvesta johtuen sähkönkulutushuippu jäi normaalia alhaisemmaksi ja sähkön kysyntä pystyttiin kattamaan kotimaisella tuotannolla ja tuontisähköllä. Kovilla talvipakkasilla tehotilanne saattaa jatkossa olla kireä. Markkinatilanteesta johtuen Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtokapasiteetti oli edelleen kovassa käytössä, mutta edelliseen vuoteen verrattuna siirtokapasiteetin riittämättömyydestä johtuvat aluehintaerot olivat pienemmät ja Fingridin saamat pullonkaulatulot alenivat. Energiavirasto myönsi tammikuussa Fingridille luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa. Maaliskuun lopussa yhtiö määritteli kantaverkkonsa ensimmäisen kerran. Määrittely koskee kaikkia siirtopalvelun piirissä olevia kantaverkkoon kuuluvia sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja. Määrittely perustuu voimassa olevaan sähkömarkkinalakiin. FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Laskentaperiaatteet Taloudellinen tulos Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto oli 179,9 (191,3) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat alkuvuoden aikana 115,4 (124,2) miljoonaan euroon. Laskuun vaikutti alhaisempi sähkön kulutus ja vuoden alussa toteutettu kahden prosentin kantaverkkohinnoittelun alennuksen seurauksena. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,8 (1,2) miljoonaa euroa. Tammimaaliskuun kulut olivat 103,9 (105,5) miljoonaa euroa. Tammi-maaliskuussa sähkön kulutus oli 23,4 (23,9) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 40,2 (41,3) miljoonaa euroa. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 11,0 (15,0) miljoonaan euroon. Pullonkaulatulojen lasku johtui markkinatilanteesta, jossa Suomi on tuonut merkittävästi sähköä Ruotsista, mutta aluehintojen erot ovat olleet edellisvuotta pienemmät. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 5,6 (2,5) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta Venäjän tuonnin kasvusta, jonka taustalla on ruplan heikkeneminen. Pullonkaulatuotot Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä sekä läpisiirtotuotot säilyivät edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Tasesähkön myynti oli 40,2 (41,3) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut kasvoivat hivenen viimevuotisesta tasosta 27,8 (27,2) miljoonaan euroon. Häviösähkökulut laskivat 15,9 (18,1) miljoonaan euroon vertailukautta pienempien häviövolyymien seurauksena. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2015 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 101 (98) prosenttia oli suojattu keskihintaan 40,1 (44,1) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat hieman 12,0 (12,8) miljoonaan euroon reservien markkinatilanteen säilyessä hyvänä. Poistot olivat 22,9 (22,1) mil-

3 Pörssitiedote 3 (15) joonaa euroa. Kunnonhallintakulut säilyivät lähes edellisen vuoden tasolla, ollen 2,7 (2,8) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat hiukan henkilöstömäärän kasvun seurauksena 6,6 (6,3) miljoonaan euroon. Liikevaihto ja muut tuotot (milj. ) 1-3/15 1-3/14 muutos % 1-12/14 Kantaverkkotuotot ,1 326 Tasesähkön myynti ,8 151 Läpisiirtotuotot 4 4 4,6 12 Rajasiirtotuotot ,3 9 Suomi-Viro pullonkaulatuotot 0,4 0,4-14,3 2 Tehoreservituotot* 2 2 0,8 8 Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot ,6 49 Muu liikevaihto ,2 9 Liiketoiminnan muut tuotot ,1 5 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä ,1 572 Kulut (milj. ) 1-3/15 1-3/14 muutos % 1-12/14 Tasesähkön osto ,1 107 Häviösähkökulut ,5 66 Poistot ,7 92 Reservikulut ,0 62 Henkilöstökulut 7 6 5,4 25 Tehoreservikulut* 2 2-3,0 8 Kunnonhallintakulut 3 3-3,7 19 Läpisiirtokulut ,8 11 Muut kulut ,1 46 Kulut yhteensä ,5 435 Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten nmuutoksia ,7 137 Konsernin liikevoitto, IFRS ,2 143 * Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 72,8 (79,3) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 69,2 (77,8) miljoonaa euroa. Suurimmat negatiiviset erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät alhaisemmilla kantaverkkotuotoilla (-8,8 miljoonaa euroa) ja pienemmillä pullonkaulatuotoilla Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä (-4,0 miljoonaa euroa). Kauden voitto oli 55,4 (62,3) miljoonaa euroa ja laaja tulos 57,0 (61,9) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 52,4 (73,2) miljoonaa euroa positiivinen. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 33,5 (32,0) prosenttia.

4 Pörssitiedote 4 (15) Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa. Investoinnit ja kunnossapito Voimajärjestelmä Kantaverkon investointiohjelman painopiste on Pohjanmaan sähkönsiirtoverkon kehittäminen ja vanhan Rautarouvaksi kutsutun Itä-Suomesta Länsi-Suomeen ulottuvan siirtoyhteyden modernisointi. Pohjanmaan kokonaisuuteen kuuluva yhteys Kokkolan ja Oulun välillä eteni suunnitelmien mukaisesti. Työt ovat olleet käynnissä sähköasemilla Hirvisuolla, Pyhänselässä ja Tuovilassa. Työt ovat edenneet hyvin leudosta talvesta ja haastavista keskeytyksistä huolimatta. Rautarouvan uusimiseen liittyvällä Hikiä-Forssa siirtoyhteydellä työt etenivät aikataulussaan sekä sähköasemalla että voimajohtotyömaalla. Fingridin alkuvuonna tekemien hankintapäätösten mukaan Oulun pohjoispuolelle rakennettavan Isokankaan uuden 400/110 kilovoltin muuntoaseman rakentamisesta vastaa ABB Oy. Sopimuksen on noin 8,5 miljoonaa euroa. Muuntoasema valmistuu loppuvuodesta Sodankylän Vajukosken toisen 220/110/20 kilovoltin muuntoaseman toteuttaa Empower PN Oy. Sopimuksen on noin 6 miljoonaa euroa. Asema valmistuu kesällä Talvi oli keskimääräistä leudompi. Sähkönkulutushuippu, MWh/h, saavutettiin tammikuun lopulla. Huippukulutuksen aikana sähköä tuotiin Ruotsista lähes täydellä siirtokapasiteetilla, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin sähköä Viroon. Kulutushuipun aikana kotimaisilla sähköntuotantolaitoksilla oli vapaata tuotantokapasiteettia. Sähkön riittävyys ei ollut Suomessa vaarassa eikä tehoreservikapasiteettiin jouduttu turvautumaan. Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 23,4 (23,9) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,3 (1,3) terawattituntia eli sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 24,7 (25,2) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,9 (18,2) terawattituntia, mikä oli 72,5 (72,2) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 16,6 (16,9) terawattituntia mikä oli 70,9 (70,4) prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 4,2 (5,1) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 (0,0) terawattituntia. Suomen ja Ruotsin välinen tasasähköyhteyksien siirtokapasiteetti oli maaliskuussa rajoitettua Ruotsissa tehtyjen huoltotöiden aikana. Tammi-maaliskuussa sähköä tuotiin Suomeen Virosta 0,01 (0,01) terawattituntia ja vietiin Viroon 1,1 (1,3) terawattituntia. Siirtokapasiteetti oli muutamana päivänä rajoitettua Virossa tehtyjen varavoimalaitoksen huoltojen ja testauksen aikana. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-maaliskuussa 2,0 (0,8) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on vaihdellut markkinatilanteen ja vuorokauden mukaan. Sähkön siirtokapasiteetti Venäjältä Suomeen oli katsauskauden aikana täysimääräisesti käytettävissä, lukuun ottamatta Venäjän verkossa maaliskuussa tehtyjä vajaan viikon mittaista huoltojaksoa.

5 Pörssitiedote 5 (15) Voimajärjestelmän käyttö 1-3/15 1-3/ /14 Suomen sähkönkulutus TWh 23,4 23,9 83,3 Sähkön läpisiirto Suomessa TWh 1,3 1,3 3,9 Sähkön siirto Suomessa TWh 24,7 25,2 87,2 Fingridin sähkönsiirtovolyymit TWh 17,9 18,2 67,2 Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh 16,6 16,9 63,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,3 0,3 1,3 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 0,1 0,00 0,2 tuonti Ruotsista TWh 4,2 5,1 18,1 Sähkön siirto Suomi-Viro vienti Viroon TWh 1,1 1,3 3,6 tuonti Virosta TWh 0,01 0,01 0,1 Sähkön siirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 2,0 0,8 3,3 Sähkömarkkinat Markkinatilanteesta johtuen Suomeen tuotiin Ruotsista runsaasti sähköä ja Suomen aluehinta oli korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sähkön pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli 28,13 (30,19) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 32,10 (35,24) euroa megawattitunnilta. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat 22,0 (30,0) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen laskuun vaikutti sähkön hintatason yleinen lasku sekä maiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien edellisvuotta parempi käytettävyys.

6 Pörssitiedote 6 (15) Sähkömarkkinat 1-3/15 1-3/ /14 Nord Pool systeemihinta /MWh, keskihinta 28,13 30,19 29,61 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 32,10 35,24 36,02 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M * 22,0 30,0 97,7 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %* 44,7 62,1 47,8 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M * 0,7 0,8 4,8 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %* 6,5 11,3 8,2 * Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty tulososion taulukoissa. Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,0 (2,9) miljoonaa euroa. Suurimmat kustannukset aiheutuivat Suomen ja Ruotsin välisen tasasähköyhteyden häiriöstä helmikuussa ja kantaverkon rakentamiseen liittyvistä vastakaupoista Pohjanmaan käyttövarmuuden ylläpitämiseksi. Vastakaupat 1-3/15 1-3/ /14 Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M 0,2 2,8 7,7 Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M 0,0 0,0 0,8 Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M 0,8 0,0 1,7 Vastakaupat yhteensä M 1,0 2,9 10,1 Rahoitus Yhtiön rahoitusasema säilyi tyydyttävänä. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-maaliskuun aikana olivat 3,9 (2,0) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän n muutos oli 1,3 miljoonaa euroa positiivinen (2,8 miljoonaa euroa positiivinen).

7 Pörssitiedote 7 (15) än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 31. maaliskuuta 2015 olivat 183,4 (230,4) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi käytössään 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto. Korolliset lainat olivat 1 182,8 (1 233,3) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 955,2 (973,1) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 227,6 (260,2) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten käyvän n muutokseen 1-3/2015 sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 1,4 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä. Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 37 (39) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu. Henkilöstö Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 313 (287), joista vakituisessa työsuhteessa oli 282 (269). Muut asiat Tilintarkastus Energiavirasto antoi tammikuussa päätöksen, jossa se määräsi Fingrid Oyj:n sähkömarkkinalain mukaiseksi järjestelmävastaavaksi kantaverkon haltijaksi sekä myönsi yhtiölle luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa. Päätös kumosi aiemman vuonna 1997 annetun sähköverkkoluvan. Maaliskuun lopussa yhtiö määritteli kantaverkkonsa ensimmäisen kerran. Määrittely koskee kaikkia siirtopalvelun piirissä olevia kantaverkkoon kuuluvia sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja. Määrittelyvelvollisuus perustuu voimassa olevaan sähkömarkkinalakiin. Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys Fingridin selvitys sähkömarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta datahubista käsiteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja Fingridiä pyydettiin käynnistämään datahub-hanke. Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2014, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsi vuodelle 2015 Fingrid Oyj:n hallituksen. Hallituksen jäseninä jatkavat Helena Walldén (puheenjohtaja), Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Juhani Järvi ja Esko Torsti. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Sanna Syri. Hallituksen jäsenet on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle ,44 euroa ja B-sarjan osakkeelle ,49 euroa yhteensä ,35 euroa. Fingrid-konsernin tilikauden 2015 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänn muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttavat

8 Pörssitiedote 8 (15) reservikuluihin, pullonkaulatuottoihin, häviösähkökuluihin ja Venäjän rajasiirtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh tai Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh tai

9 Pörssitiedote 9 (15) Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, MILJ. EUROA 1-3/ /2014 Muutos 1-12/2014 Liikevaihto 179,9 191,3-11,4 567,2 Liiketoiminnan muut tuotot 0,8 1,2-0,4 4,6 Poistot -22,9-22,1-0,8-91,5 Liiketoiminnan kulut -84,9-91,1 6,1-337,4 Liikevoitto 72,8 79,3-6,5 142,8 Rahoitustuotot ja -kulut -3,9-2,0-1,9-10,7 Osuus osakkuusyht. tuloksesta 0,2 0,4-0,2 0,9 Voitto ennen veroja 69,2 77,8-8,6 132,9 Tuloverot -13,8-15,5 1,7-26,4 Kauden voitto 55,4 62,3-6,9 106,5 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 1,4 1,4 Muuntoerot 0,2-0,4 0,6-0,4 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 57,0 61,9-4,9 106,1 Tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 55,4 62,3-6,9 106,5 Laajan tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 57,0 61,9-4,9 106,1 Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)* * laimennusvaikutusta ei ole

10 Pörssitiedote 10 (15) KONSERNIN LYHENNETTY TASE, MILJ. EUROA 1-3/ /2014 Muutos 1-12/2014 VARAT Pitkäaikaiset varat Liike 87,9 87,9 0,0 87,9 Aineettomat hyödykkeet 95,2 93,0 2,2 95,0 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 627, ,0 14, ,5 Sijoitukset 11,0 10,7 0,3 10,8 Johdannaiset 42,9 44,8-1,9 42,1 Saamiset 13,6 23,1-9,6 13,3 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 877, ,5 5, ,5 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 12,3 12,6-0,3 12,8 Johdannaiset 10,3 1,9 8,5 11,2 Saamiset 76,7 82,4-5,6 57,7 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 115,9 196,1-80,2 116,7 Rahavarat 67,6 34,4 33,2 62,6 Lyhytaikaiset varat yhteensä 282,8 327,3-44,5 261,0 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 0,2 0,2 Varat yhteensä 2 160, ,8-39, ,5 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma 723,9 704,6 19,3 666,9 Pitkäaikaiset velat Korolliset 955,2 973,1-17,9 962,3 Johdannaiset 43,0 46,2-3,2 45,0 Korottomat 125,5 134,3-8,8 124,7 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 123, ,6-30, ,0 Lyhytaikaiset velat Korolliset 227,6 260,2-32,6 263,0 Johdannaiset 14,1 15,7-1,6 17,0 Korottomat 71,3 65,7 5,6 71,6 Lyhytaikaiset velat yhteensä 313,0 341,6-28,6 351,6 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 160, ,8-39, ,5

11 Pörssitiedote 11 (15) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, MILJ. EUROA Emoyrityksen omistajille kuuluva Osake- Ylikurssi- Arvon- Muunto- Kertyneet Oma oma pääoma pääoma rahasto muutos- erot voittovarat yhteensä ,9 55,9-11,6 0,0 542,4 642,7 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 62,3 62,3 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot -0,4-0,4 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 0,0-0,4-0,4 Laaja tulos 0,0-0,4 62,3 61, ,9 55,9-11,6-0,4 604,7 704,6 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 44,2 44,2 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 0,0 0,0 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Laaja tulos 0,0 0,0 648,9 748,8 Liiketoimet omistajien kanssa Osinko vuodelta ,9-81, ,9 55,9-11,5-0,4 567,0 666,9 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 55,4 55,4 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 1,4 1,4 Muuntoerot 0,2 0,2 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 1,4 0,2 1,7 Laaja tulos 1,4 0,2 55,4 57,0 Liiketoimet omistajien kanssa ,9 55,9-10,1-0,2 622,4 723,9

12 Pörssitiedote 12 (15) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, MILJ. EUROA 1-3/ /2014 Muutos 1-12/2014 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 55,4 62,3-6,9 106,5 Oikaisut 44,0 46,5-2,5 120,5 Käyttöpääoman muutokset -25,0-12,7-12,4 19,1 Maksetut korot -1,2-1,3 0,1-21,7 Saadut korot 0,4 0,5-0,1 1,2 Maksetut verot -4,3-2,8-1,5-19,7 Liiketoiminnan nettorahavirta 69,4 92,6-23,3 206,0 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -30,6-38,2 7,6-124,5 Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -0,9-1,0 0,1-5,4 Investoinnit muihin sijoituksiin 0,1 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 0,1 0,2-0,2 1,4 Myönnetyt lainat -1,6 Saadut osingot 0,3 Saadut avustukset 15,0 19,9-4,9 19,9 Maksetut korot -0,5-0,4-0,1-1,3 Investointien nettorahavirta -17,0-19,4 2,5-111,1 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 110,0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -2,0-2,1 0,1-103,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos -46,2-57,9 11,7-58,0 Maksetut osingot -81,9 Rahoituksen nettorahavirta -48,2-60,0 11,8-132,9 Raha- ja rahoitusvarojen muutos 4,2 13,1-9,0-38,0 Raha- ja rahoitusvarat tilikauden alussa 179,3 217,3-38,1 217,3 Raha- ja rahoitusvarat tilikauden lopussa 183,4 230,4-47,0 179,3 TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Q1/2015 Q4/2014 Q3/2014 Q2/2014 Q1/2014 Q4/2013 Liikevaihto M 179,9 148,2 113,6 114,1 191,3 155,1 Liikevoitto M 72,8 26,5 17,3 19,7 79,3 36,5 Liikevoitto % 40,5 17,9 15,2 17,2 41,5 23,5

13 Pörssitiedote 13 (15) INVESTOINNIT, MILJ. EUROA 1-3/ /2014 Muutos 1-12/2014 Verkkoinvestoinnit 22,5 29,1-6,6 117,5 Asemat 10,7 14,4-3,8 63,0 Johdot 11,8 14,7-2,8 54,6 Investoinnit kaasuturbiineihin 0,0 0,1-0,1 0,8 Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 0,0 0,0-0,2 Uudet kaasuturbiinilaitokset 0,0 0,1-0,1 1,0 Muut investoinnit 1,6 2,4-0,8 11,2 ICT 1,5 2,3-0,8 11,1 Muut 0,0 0,1 0,0 0,0 Investoinnit yhteensä 24,1 31,6-7,5 129,5 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, MILJ. EUROA 1-3/ /2014 Muutos 1-12/2014 Tutkimus- ja kehitysmenot 0,4 0,4 0,0 1,7 JOHDANNAISSOPIMUKSET, MILJ. EUROA Korko- ja va- pos. luutta-johdannai- set Valuutan-vaihtosopi-mukset neg. netto Nimellisarv o pos. neg. netto Nimellis pos. neg. netto Nimellis Valuutta-termiinit Koronvaihto-sopimukset Ostetut korko-optiot Yhteensä Sähköjohdannaiset pos. neg. netto TWh pos. neg. netto TWh pos. neg. netto TWh Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities ,18 Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities , ,19 Yhteensä , , ,19 Yhtiö lopetti vuoden 2014 alusta sähköjohdannaisten suojauslaskennan. Tämän vuoksi kyseisten johdannaisten koko nmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana.

14 Pörssitiedote 14 (15) Rahoitusinstrumenttien käyvän n hierarkia, milj. euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 än on kirjattavat varat Korko- ja valuuttajohdannaiset 63 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat än on kirjattavat varat yhteensä än on kirjattavat velat Korko- ja valuuttajohdannaiset, velat Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities än on kirjattavat velat yhteensä än on stettavat varat ja velat luokitellaan kolmitasoiseen hierarkiaan käyvän n esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään n stettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna. Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla. Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti. Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa Vastuusitoumukset, milj. euroa Muutos Pantatut rahavarat Vuokravastuut Varavoimalaitosten käyttöoikeussopimukset Luotonvarausprovisiot Yhteensä Investointisitoumukset Muut taloudelliset vastuut Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset, milj. euroa Muutos Kirjanpito kauden alussa Lisäykset Vähennykset Poistot ja nalentumiset Kirjanpito kauden lopussa Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, milj. euroa Muutos Myynnit Ostot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset 2 2 2

15 Pörssitiedote 15 (15) Liiketoimet omistajien kanssa, milj. euroa Muutos Omistajat Ostot Ostovelat Muu lähipiiri Myynnit Ostot Myyntisaamiset Ostovelat Tilinpäätösperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Yritysjärjestelyt Konsernin rakenteessa ei tapahtunut muutoksia osavuosijaksolla. Kausiluonteisuus Konsernin toiminnalle ovat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut. Yleislauseke Tämän tiedotteen tietyt lausunnot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.