FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 Pörssitiedote 1 (10) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Taloudellinen tulos Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa (152 milj. euroa vastaavana aikana 2011). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Kantaverkkotuotot kasvoivat 99 miljoonaan euroon (78 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 30 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus aleni 3,4 % verrattuna vuoden 2011 ensimmäiseen vuosineljännekseen. Tasesähkön myynti oli 46 miljoonaa euroa (49 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat yhdellä miljoonalla eurolla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä olivat 8 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Liikevaihto ja muut tuotot (milj. ) 1-3/12 1-3/11 Kantaverkkotuotot Tasesähkön myynti Läpisiirtotuotot 5 7 Rajasiirtotuotot 5 6 Suomi-Viro pullonkaulatulot** 1 6 Tehoreservituotot 5 3 Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot 8 2 Muu liikevaihto 1 2 Muut tuotot 1 1 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä Tasesähkön osto oli 42 miljoonaa euroa (44 milj. euroa). Häviösähkökulut laskivat yhdellä miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna alhaisemman sähkön hinnan ja alempien häviöiden vuoksi. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2012 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 104 % oli suojattu keskihintaan 46,0 euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat yhdellä miljoonalla eurolla tarkastelujaksolla. Poistot kasvoivat kahdella miljoonalla eurolla investointien käyttöönoton johdosta. Kunnonhallintakustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla ja henkilöstökulut laskivat hieman edellisen vuoden tasosta. Kulut (milj. ) 1-3/12 1-3/11 Tasesähkön osto Häviösähkökulut Poistot Suomi-Viro verkkovuokrat** 1 6 Reservikulut 6 6 Henkilöstö 5 6

2 Pörssitiedote 2 (10) Tehoreservikulut 5 4 Kunnonhallinta 3 3 Läpisiirtokulut 3 2 Muut kulut 6 5 Kulut yhteensä Liikevoitto* Konsernin liikevoitto, IFRS * Ilman johdannaisten arvonmuutoksia ** Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 1,2 milj. euroa. Kulut (Suomi- Viro verkkovuokrat) olivat 1,1 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa. Konsernin liikevoitto oli 54 miljoonaa euroa (42 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -8 miljoonaa euroa (0 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 50 miljoonaa euroa (36 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 38 milj. euroa (27 milj. euroa) ja laaja tulos 40 miljoonaa euroa (16 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 57 miljoonaa euroa positiivinen (7 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,4 % (29,7 %). Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kolmen kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta. Investoinnit Fingrid uusii verkkotietojärjestelmänsä ja ottaa käyttöön uuden ohjelmistokokonaisuuden. Uusi IBM:n toimittama järjestelmäkokonaisuus koostuu useasta kaupallisesta ohjelmistotuotteesta, jotka integroidaan toisiinsa. Sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 aikana käyttöönotettavan uuden järjestelmän avulla saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa kantaverkosta, mikä edesauttaa sähköjärjestelmän tehokasta suunnittelua ja luotettavaa kunnonhallintaa. Fingridille vuosi 2012 on jälleen aktiivisen rakentamisen aikaa: käynnissä on yli kymmenen kantaverkon investointihanketta eri puolilla Suomea. Viron ja Suomen välisen kapasiteetin lähes kolminkertaistavan EstLink 2 -yhteyden rakentaminen on aktiivisessa vaiheessa. Vuonna 2014 valmistuva projekti on edennyt aikataulussa sekä Suomessa että Virossa. Merikaapelin valmistus on alkanut tehtaalla. Kaapeleiden tyyppitestaukset valmistuvat kesällä 2012 ja merikaapelin lasku Suomenlahteen tapahtuu syksyllä Forssaan rakentuva Fingridin varavoimalaitos on edennyt aikataulussa. Laitoksen käyttöja kunnossapitopalveluista allekirjoitettiin sopimus maaliskuussa ABB:n kanssa. Varavoimalaitos valmistuu alkusyksystä Yllikkälä - Huutokoski siirtoyhteydellä työt ovat käynnissä. Voimajohtotyömaat ovat edenneet yli puolivälin. Molemmilla sähköasemilla rakennustyöt ovat valmistuneet ja laiteasennukset ovat käynnissä. Yhteys valmistuu vuoden 2013 aikana. Ulvila - Kristinestad siirtoyhteydellä työt käynnistyvät vuoden 2012 aikana. Ulvilan ja Kristinestadin sähköasemien maarakennusurakat käynnistyvät kevään 2012 aikana ja asema- ja johtotyöt syksyllä Siirtoyhteys valmistuu vuonna Hyvinkää Hikiä siirtoyhteyden johto-osuudella perustustyöt ovat käynnissä. Johtoyhteydellä käytetään

3 Pörssitiedote 3 (10) ensimmäistä kertaa Fingridin uutta peltopylvästä. Hikiän sähköaseman laitetoimitukset tapahtuvat kesällä Hyvinkää - Hikiä hanke valmistuu vuoden 2013 aikana. Fingrid teki helmikuussa investointipäätöksen Varkauden ja Kontiolahden välisen 110 kilovoltin voimajohtoyhteyden uusimisesta. Uusi voimajohto parantaa merkittävästi Pohjois-Karjalan alueen sähkön käyttövarmuutta. Uusi voimajohto rakennetaan pääosin ikääntyneen 1950 luvulla rakennetun Varkauden ja Pamilon välisen 110 kilovoltin voimajohdon tilalle välillä Varkaus-Kontiolahti. Samalla verkon rakennetta muutetaan, mikä edellyttää lyhyiden uusien voimajohto-osuuksien rakentamista Kontiolahden läheisyydessä. Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkisti maaliskuun alussa siirtoverkon kehittämisen kymmenvuotissuunnitelman julkista kuulemista varten. Suunnitelman mukaan Euroopan voimansiirtojärjestelmään tarvitaan 104 miljardin euron investoinnit, joilla uusitaan tai rakennetaan noin kilometriä voimalinjoja Euroopassa. Suunnitelmaan kuuluu kaikkiaan yli 100 eri maissa toteutettavaa merkittävää hanketta. Suomesta suunnitelmaan kuuluvat uudet rajayhteydet ja 400 kv johdot eli noin puolet tarkasteluajanjaksolla tehtävistä kokonaisinvestoinneista. Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 19,1 miljoonaa euroa (40,3 milj. euroa vastaavana aikana 2011). Voimajärjestelmä Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 24,6 terawattituntia (25,4 TWh vuonna 2011). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,5 terawattituntia, mikä oli 71 prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun. Talven 2012 sähkökulutus oli Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan suurimmillaan noin megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuonna suurimmillaan noin megawattia ja voimalaitokset toimivat pakkasjakson aikana ilman merkittäviä häiriöitä. Valtakunnallista 600 megawatin tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön. Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia Pohjois-Ruotsista rajoittivat verkon perusparannustyöt sekä Suomen että Ruotsin puolella. Vastikään käyttöönotettu Fenno-Skan 2 siirtoyhteys vikaantui helmikuun lopulla laivan ankkurin aiheuttaman vian seurauksena. Kaapelin korjauksen arvioidaan kestävän toukokuun alkuun. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammimaaliskuun aikana 3,1 terawattituntia (0,3 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 terawattituntia (2,0 TWh). Tammi-maaliskuussa sähkön siirtokapasiteettiin Venäjän ja Viron rajoilla ei ole kohdistunut merkittäviä siirtorajoituksia. Tuonnin suuruus Venäjältä on ollut selvästi vähäisempää kuin aiemmin ja se on vaihdellut markkinatilanteen mukaan. Estlink - yhteydellä vallitseva siirtosuunta on ollut vientiä Viroon. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,0TWh (3,0 TWh) ja Virosta 0,1 TWh (0,7 TWh). Vienti Viroon oli 0,4 TWh. Kantaverkossa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä muutamia voimajohtopylväiden vikaantumisia. Voimajohtopylväs katkesi Rautjärvellä huurrekuormien poiston yhteydessä

4 Pörssitiedote 4 (10) 110 kilovoltin johdolla helmikuun alussa aiheuttaen noin kahden tunnin sähkökatkoksen lähiseudulle. Oulun seudulla koettiin huomattava jännitteen alenema kantaverkon 220 kilovoltin pylvään kaaduttua korjaustöissä 110 kilovoltin linjaan Oulussa tammikuun lopulla. Lisäksi Suomen ja Norjan välisellä Ivalo-Varangerbotn 220 kilovoltin rajajohdolla tapahtui häiriö helmikuun alussa voimajohtopylvään kaaduttua Norjan puolella. Voimajärjestelmän käyttö 1-3/12 1-3/11 Sähkön kulutus Suomessa TWh 24,6 25,4 Fingridin siirtovolyymi TWh 17,5 18,7 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,3 0,4 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 0,1 2,0 tuonti Ruotsista TWh 3,1 0,3 Sähkön siirto Suomi-Viro vienti Viroon TWh 0,4 0,0 tuonti Virosta TWh 0,1 0,7 Sähkön siirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 2,0 3,0 Sähkömarkkinat Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 38,48 /MWh (66,10 /MWh vastaavana aikana vuonna 2011) ja Suomen aluehinta oli 42,71 /MWh (64,80 /MWh). Suomen aluehinta on ylittänyt muiden Pohjoismaiden hinnan, koska rajakapasiteetti ei ole riittänyt siirtämään edullista vesivoimaa kysyntää vastaavasti. Tilannetta vaikeutti osaltaan Fenno-Skan 2 -kaapelin vaurio. Sen aikana pullonkaulat ovat haitanneet sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla noin 60 prosenttia ajasta, kun normaalisti luku on 5-10 %. Venäjän tuonnin viime syksynä alkanut vaihtelu on jatkunut ja voimistunut. Syynä on Venäjän markkinoiden kohonnut ja Pohjoismaiden alentunut hintataso. Etenkin arkipäivien aamu- ja iltatunneilla sähkö on ollut Venäjällä kalliimpaa eikä sitä ole kannattanut myydä Suomeen. Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,6 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa vuonna 2011). Vuodenvaihteessa käynnistettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden kesken maiden välisen taseselvityksen harmonisointihanke NBS (Nordic Balance Settlement). Sen tavoitteena on vuoteen 2014 mennessä ulkoistaa taseselvityksen operatiivinen hoito erilliselle yhteispohjoismaiselle selvitysyksikölle. ENTSO-E avasi siirtokapasiteetin jakamista ja siirtorajoitusten hallintaa käsittelevän verkkosääntöluonnoksen julkisen kuulemisen maaliskuun lopulla. Siirtorajoitusten hallintaa koskeva verkkosääntö on ensimmäinen ACER:n siirtojenhallinnan puiteohjeen pohjalta muodostettava verkkosääntö. Siinä esitetään siirtokapasiteetin laskentaan, vuorokausimarkkinoihin sekä päivän sisäisiin markkinoihin liittyvät säännöt.

5 Pörssitiedote 5 (10) Sähkömarkkinat 1-3/12 1-3/11 Nord Pool systeemihinta /MWh, keskihinta 38,48 66,10 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 42,71 64,80 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M * 15,4 3,3 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %* 40,1 20,2 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M * 2,5 12,0 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %* 29,4 81,9 * Pohjoismaisista pullonkaulatuloista Fingrid saa tuloja alkaen vain Suomen ja Ruotsin välisistä pullonkaulatuloista. Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin tuotot olivat 1,2 milj. euroa ja kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) 1,1 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille (Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa). Molempien yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa. Rahoitus Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 4 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Nettorahoituskulut ilman johdannaisten arvonmuutoksia olivat 5 milj. euroa (4 milj. euroa) än arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2012 olivat 261 miljoonaa euroa (206 milj. euroa). Lisäksi yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto. Korolliset lainat olivat miljoonaa euroa (1 047 milj. euroa), josta pitkäaikaisia oli 826 miljoonaa euroa (840 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 405 miljoonaa euroa (207 milj. euroa). Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 65 miljoonaa euroa (50 milj. euroa). Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services vahvisti Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luokituksen AA- ja lyhytaikaisen luokituksen A-1+. Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi. Muutos liittyi S&P:n päätökseen muuttaa Suomen valtion tulevaisuuden näkymä vakaasta negatiiviseksi. Henkilöstö Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 265 (260). Yhtiökokous Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2011, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi neuvotteleva virkamies Juha Majanen, valtiovarainministeriö sekä jäseniksi Pohjois-Euroopan liiketoiminnoista vastaava johtaja ja toimitusjohtaja Sirpa

6 Pörssitiedote 6 (10) Tilintarkastus Ojala, TDF Group ja Digita Oy, johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja pääomamarkkinajohtaja Esko Raunio, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola. Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia. Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys Fingrid on laskenut liikkeeseen määrältään 300 miljoonan euron ja maturiteetiltaan 12 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan yhtiön 1,5 miljardin euron EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelman puitteissa. Joukkovelkakirjalainan julkinen noteeraus alkoi Lontoon arvopaperipörssissä. Fingrid-konsernin koko vuoden tilikauden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan nousevan selvästi edellisestä vuodesta vuoden alusta toteutetun tariffikorotuksen ja saatujen pullonkaulatulojen johdosta. Hallitus Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh tai Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh tai

7 Pörssitiedote 7 (10) Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot Konsernin laaja tuloslaskelma, milj. euroa Muutos Liikevaihto 169,6 151,6 18,0 438,50 Liiketoiminnan muut tuotot 0,5 0,5 0,0 3,0 Poistot -18,5-16,8-1,8-67,9 Liiketoiminnan kulut -97,4-93,6-3,7-317,0 Liikevoitto 54,2 41,7 12,5 56,6 Rahoitustuotot ja kulut -4,5-6,1 1,7-22,6 Osuus osakkuusyht. tuloksesta 0,3 0,2 0,1 0,2 Tulos ennen veroja 50,0 35,8 14,2 34,2 Tuloverot -12,2-9,3-2,9-1,2 Tilikauden tulos 37,8 26,5 11,3 33,0 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 3,4-9,9 13,3-33,4 Muuntoerot -1,2-0,2-1,0 0,2 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 40,0 16,4 23,6-0,2 Tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 37,8 26,5 11,3 33,0 Laajan tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 40,0 16,4 23,6-0,2 Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)* * laimennusvaikutusta ei ole Konsernin lyhennetty tase, milj. euroa Muutos VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo 87,9 87,9 0,0 87,9 Aineettomat hyödykkeet 91,3 89,7 1,6 89,7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 419, ,0 143, ,60 Sijoitukset 7,3 8,0-0,8 8,2 Saamiset 80,4 68,2 12,2 77,4 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 6,6 6,0 0,5 6,7 Saamiset 80,7 55,4 25,3 78,9 än arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 253,8 206,2 47,6 202,4 Rahavarat 7,6 0,2 7,4 1,5 Varat yhteensä 2 034, ,7 237, ,3 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma 536,6 530, ,3 Pitkäaikaiset velat Korolliset 825,9 839,6-13,7 845,2 Korottomat 191,0 154,8 36,2 176,7 Lyhytaikaiset velat Korolliset 405,4 207,4 198,0 379,5 Korottomat 76,0 65,3 10,6 63,6 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 034, ,7 237, ,3

8 Pörssitiedote 8 (10) Konsernin tunnuslukuja, milj. euroa Liikevaihto 169,6 151,6 438,5 Investoinnit, brutto 19,1 40,3 244,4 - liikevaihdosta % 11,3 25,8 55,7 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 0,3 0,4 1,8 - liikevaihdosta % 0,2 0,3 0,4 Henkilöstö keskimäärin Liikevoitto 54,2 41,7 56,6 - liikevaihdosta % 32,0 27,5 12,9 Voitto ennen veroja 50,0 35,8 34,2 - liikevaihdosta % 29,5 23,6 7,8 Korolliset nettovelat* 969,9 840, ,2 Omavaraisuusaste, %* 26,4 29,7 25,7 Oma pääoma, milj. euroa* 536,6 530,6 507,3 Oma pääoma/osake, euroa* Tulos/osake, euroa* * tilikauden lopussa Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, milj. euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä ,9 55,9 19,8 0,3 382,3 514,2 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 26,5 26,5 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset -9,9-9,9 Muuntoerot -0,2-0,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna -9,9-0,2-10,2 Laaja tulos -9,9-0,2 26,5 16, ,9 55,9 9,8 0,1 408,8 530,6 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 6,5 6,5 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset -23,5-23,5 Muuntoerot 0,5 0,5 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna -23,5 0,5-23,1 Laaja tulos -23,5 0,5 6,5-16,6 Liiketoimet omistajien kanssa Osinko vuodelta ,7-6, ,9 55,9-13,7 0,6 408,6 507,3 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 37,8 37,8 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 3,4 3,4 Muuntoerot -1,2-1,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 3,4-1,2 2,2 Laaja tulos 3,4-1,2 37,8 40,0 Liiketoimet omistajien kanssa Osinko vuodelta ,8-10, ,9 55,9-10,3-0,7 435,6 536,6

9 Pörssitiedote 9 (10) Konsernin rahavirtalaskelma, milj. euroa Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 37,8 26,5 33,0 Oikaisut 42,9 31,9 96,5 Käyttöpääoman muutokset 11,1 6,1-12,3 Sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutus 0,0 0,2 0,6 Maksetut korot -3,0-3,9-22,8 Saadut korot 1,1 0,5 2,9 Maksetut verot -0,5-0,4-2,3 Liiketoiminnan nettorahavirta 89,2 60,8 95,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -30,4-53,6-241,0 Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -2,4-0,6-3,3 Investoinnit muihin sijoituksiin 0,0 0,0 0,0 Luovutustulot muista sijoituksista 0,0 0,0 0,0 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 0,0 0,0 0,1 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 0,0 0,0 Saadut osingot 0,0 0,0 0,2 Saadut avustukset 0,0 0,0 0,1 Investointien nettorahavirta -32,7-54,1-244,0 Rahoituksen rahavirta Lainojen nostot 207,5 99,9 749,9 Lainojen takaisinmaksut -199,8-121,9-612,6 Maksetut osingot -6,7 0,0-6,7 Rahoituksen nettorahavirta 1,1-22,0 130,6 Rahavarojen muutos 57,6-15,3-17,8 Rahavarat tilikauden alussa 203,8 221,7 221,7 Rahavarat tilikauden lopussa 261,4 206,4 203,8 Johdannaissopimukset, milj. euroa Nimellisarvo Nimellisarvo Nimellisarvo Korko- ja valuuttajohdannaiset Valuutanvaihtosopimukset Valuuttatermiinit ja -optiot Koronvaihtosopimukset Ostetut korko-optiot Yhteensä Määrä TWh Määrä TWh Määrä TWh Sähköjohdannaiset Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities suojauslasketut johdannaiset -26 3, , ,81 Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities 0 0,00 0 0,02 0 0,01 Yhteensä -26 3, , ,82

10 Pörssitiedote 10 (10) Vastuusitoumukset, milj. euroa Pantatut rahavarat Vuokravastuut Luotonvarausprovisiot Yhteensä Investointisitoumukset Muut taloudelliset vastuut Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset, milj. euroa Kirjanpitoarvo kauden alussa Lisäykset Vähennykset 0 Poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo kauden lopussa Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa Myynnit Ostot Saamiset Velat Liiketoimet omistajien kanssa milj. euroa Omistajat Myynnit Ostot Saamiset 8 Velat 0 0 Muu lähipiiri Myynnit Ostot Saamiset 0 6 Velat 3 5 Tilinpäätösperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Yritysjärjestelyt Konsernin rakenteessa ei tapahtunut muutoksia osavuosijaksolla. Kausiluonteisuus Konsernin toiminnalle ovat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut. Yleislauseke Tämän tiedotteen tietyt lausunnot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.