KIVIJÄRVEN KUNTA. Pöytäkirja. Kunnanhallitus. Kokousnumero 12 / 2015 Aika Maanantai klo Kokoushuone 1 (khall)

Transkriptio

1 Pöytäkirja Kokousnumero 12 / 2015 Aika Maanantai klo Paikka Kokoushuone 1 (khall)

2 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA Maanantaina klo Kokoushuone 1 (khall) Nro 12 / 2015 ASIA LIITE 141 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 142 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 143 KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE KUNNAN KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUODELLE TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOKESKUKSEN PERUSTAMINEN KIVIJÄRVELLE 146 KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Pöytäkirja on nähtävillä: Kunnanvirastolla klo MERK. Erkki Leppänen Kunnanhallituksen puheenjohtaja

3 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12 / KOKOUSAIKA Maanantaina klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Kunnanhallituksen kokoushuone x Leppänen Erkki Hämäläinen Ossi, vj. x Holm Risto Jelonen Sulevi, vj. x Kauppinen Asko Simonen Ari, vj. x Liimatainen Marjatta Urpilainen Hanna, vj. x Möttönen Kirsti Moisio Erja, vj. x Näsi Heikki Haapaniemi Jari, vj. x Sarén Riitta Karstinen Orvokki, vj. MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) x x Tobiasson Eeva-Liisa, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hakkarainen Olavi, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja x Urpilainen Antti, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Helppikangas Pekka, kunnanjohtaja, esittelijä/pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 141 ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS 142 Puheenjohtaja Pöytäkirjapitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. Erkki Leppänen Tarkastusaika Kunnanvirastolla Allekirjoitukset Pekka Helppikangas PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Asko Kauppinen Paikka ja päivämäärä Kunnanvirastolla Virka-asema Kunnanjohtaja Marjatta Liimatainen Allekirjoitus

4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall Kivijärven kunnan hallintosäännön 10.2 mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mikäli mahdollista siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kivijärven kunnan hallintosäännön 10.3 mukaan toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, kutsuu hän varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai kokouksen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kunnanjohtaja: Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Khall Kivijärven kunnan hallintosäännön mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien on allekirjoitettava sekä pöytäkirjan kansilehti että tehtävä jokaiseen pöytäkirjan sivuun tarkastustaan osoittava merkintänsä. Kunnanjohtaja: valitsee Asko Kauppisen ja Marjatta Liimataisen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

6 KUNNAN TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2016 Khall Kuntalain 66 :n mukaan kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91.1 a mukaan kunnan tulee ilmoittaa vuoden 2016 tuloveroprosentin suuruus verohallitukselle viimeistään tiistaina Kunnallisveroon kohdistuvat verokevennykset vähentävät omalta osaltaan kunnallisveron tuottoa. Yksi tuloveroprosentti tuo kunnalle verotuloja noin Vuoden 2014 keskimääräinen tuloveroprosentti Suomessa oli 19,74 % ja Keski-Suomen kunnissa 20,33 % sekä kaikissa Suomen alle 2000 asukkaan 43 kunnassa 19,95 %. Vuoden 2015 tuloveroprosentti oli 21 %. (kunnanjohtaja Pekka Helppikangas puh ) Kunnanjohtaja: esittää kunnanvaltuustolle, että tuloveroprosentiksi vuodelle 2016 määrätään 21,00 %. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

7 KUNNAN KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUODELLE 2016 Khall Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit ilmoitetaan Verohallinnolle kiinteistöverolain 11.4 mukaisesti viimeistään tiistaina Kiinteistöveroa suoritetaan kiinteistöjen sijaintikunnalle kiinteistön verotusarvon perusteella. Kiinteistöverosta vapaita ovat muun muassa metsät ja maatalousmaat, yleiset vedet, torit, kadut, tiet ja raideliikenteen väylät. Myös kunnan omalla alueellaan omistama kiinteistö on veron ulkopuolella. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Prosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit ovat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 1,55 % vakituiset asuinrakennukset 0,37 0,8 % muut asuinrakennukset 0,8 1,55 % rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00 % yleishyödylliset yhteisöt, alaraja 0,00 % voimalaitokset, yläraja 2,85 % Kiinteistöverolaki 13 a : Poiketen siitä, mitä 11 :ssä kiinteistöveroprosentin alarajasta (yleinen kiinteistöveroprosentti) säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloveroalain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Tuloverolaki 22 : Yleishyödyllinen yhteisö Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2. sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; 3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua

8 osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Vuonna 2015 Kivijärven kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,97 vakituiset asuinrakennukset 0,46 muut asuinrakennukset (vapaa-ajanrakennukset) 1,06 yleishyödylliset yhteisöt 0 % rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määrätä erikseen veroprosenttia Vuonna 2015 Keski-Suomessa vastaavat kiinteistöveroprosentit olivat yleinen 1,09 vakituiset asuinrakennukset 0,50 muut asuinrakennukset (vapaa-ajanrakennukset) 1,09 yleishyödylliset yhteisöt 0 % rakentamaton rakennuspaikka 0 % Vuonna 2014 koko Suomessa vastaavat kiinteistöveroprosentit olivat yleinen 0,99 vakituiset asuinrakennukset 0,46 muut asuinrakennukset (vapaa-ajanrakennukset) 1,07 yleishyödylliset yhteisöt vaihtelevasti välillä 0 % rakentamaton rakennuspaikka 0 % Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei ole määrätty erikseen veroprosenttia samoin kuin ei myöskään voimalaitoksille. (kunnanjohtaja Pekka Helppikangas puh )

9 Kunnanjohtaja: esittää kunnanvaltuustolle, että kiinteistöveroprosentiksi vuodelle 2016 määrätään yleinen 0,97 vakituiset asuinrakennukset 0,46 muut asuinrakennukset (vapaa-ajanrakennukset) 1,06 yleishyödylliset yhteisöt 0 % rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määrätä erikseen veroprosenttia Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

10 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOKESKUKSEN PERUSTAMINEN KIVIJÄRVELLE Khall Kivijärven kunnalla on tällä hetkellä vapaana Saarikan käytössä olleen Hoivarannan tilat terveysaseman eli Kivijärven palvelukeskuksen yhteydessä (majoituskapasiteetti 27 hlöä eli kuusi neliömetriä per asukas). Kiinteistö Oy Kukkoniemessä on tyhjänä entiset hammaslääkärin tilat (majoituskapasiteetti 9 hlöä tai tilat toimistotarpeisiin). Samaten Heitjärvellä asunto-osakeyhtiö Sompalanpuiston rivitalojen 10 asuntoa ovat tyhjänä (majoituskapasiteetti hlöä riippuen siitä, sijaitseeko tiloissa toimisto). Lisäksi maaliskuussa 2016 vapautuu Tenholan koulurakennus kuntakeskuksessa koulusaneerauksen valmistuttua ja koulutoimintojen siirtyessä Tainion koulurakennukseen (kapasiteetti yhdessä asuntojen kanssa 148 hlöä). Sompalanpuisto, Kukkoniemen tilat ja Tenhola ovat olleet kiinteistövälittäjällä myynnissä, mutta ilmeisesti taloustilanteestakin johtuen hyvillä paikoilla sijaitsevat kiinteistöt eivät ole menneet kaupaksi. Myöskään Hoivarannan tiloille ei ole löytynyt vuokraajaa. SPR:n Länsi-Suomen piirin edustaja on käynyt kutsuttuna tutustumassa em. tiloihin ajatuksin, voitaisiinko tiloja hyödyntää pakolaisten vastaanottokeskuksena. Tämän jälkeen on kunnanhallituksen toimeksiannosta pidetty Lounasravintola Järvenhelmessä kuntalaisinfoilta kuntalaisille, päättäjille ja viranhaltijoille, joita tilaisuudessa oli läsnä yhdessä asiantuntijoina kuultujen ELY-keskuksen ja SPR:n edustajien kanssa yhteensä 115 henkilöä, teeman ollessa turvapaikanhakijat ja mahdollisen vastaanottokeskuksen perustaminen Kivijärvelle SPR:n toimesta. Kunnan rooli olisi vuokrata tilansa SPR:lle, joka valtion rahoituksella hoitaa vastaanottokeskustoiminnan niin, ettei kunnalle tule lähtökohtaisesti muita kuluja kuin alaikäisten oppivelvollisuuden toteuttamisesta. Kunnan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta koskee kaikkia kunnan alueella asuvia lapsia, myös kansainvälistä suojelua hakevia. Kunta voi perusopetuslain 5 :n mukaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Vaikka valmistavan opetuksen järjestämiseen ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta, on se lähes aina välttämätöntä, jotta turvapaikanhakijalapsi saisi riittävät edellytykset osallistua varsinaiseen perusopetukseen. Opetuksen järjestäjälle myönnetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen rahoitusta vuonna 2015 n euroa oppilasta kohden. Valmistavan opetuksen rahoitus määräytyy varainhoitovuoden aikana oppilasta kohden

11 määrättyjen yksikköhintojen ja edeltävän vuoden oppilasmäärien tulojen summasta. Varainhoitovuoden rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden ja sitä edeltävän vuoden oppilasmäärien keskiarvon mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla rahoituslain muutos, joka mahdollistaisi rahoituksen myöntämisen myös oppilaista, joille järjestetään opetusta ajanjaksona, joka ei osu laissa säädettyihin laskentapäiviin. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. Lisätiedot ks. ja SPR on kuvaillut vastaanottokeskustoimintaa seuraavasti: Maahanmuuttovirasto päättää, missä vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija voi asua hakemuksensa käsittelyn ajan. Alkuvuonna 2015 turvapaikkahakemukset on käsitelty keskimäärin 157 vuorokaudessa. Käsittelyaikojen odotetaan pitenevän, koska hakijamäärä on noussut edellisvuosista. SPR:n vastaanottokeskusten kokemusten mukaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista 80 % menee asutuskeskuksiin Helsinkiin, Tampereelle tai Turkuun. Turvapaikanhakijan ei tarvitse maksaa itse asumisestaan vastaanottokeskuksessa. Hän saa vastaanottorahaa. Vastaanottoraha aterioista riippuen suurimmillaan on joko 316,07 tai 92,64 kuukaudessa. Turvapaikanhakijan on itse kustannettava vastaanottorahalla tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa. Täydentävää vastaanottorahaa voidaan myöntää erityisiin menoihin, esimerkiksi lasten harrastusmenoihin tai turvapaikkapuhutteluun osallistumisesta aiheutuviin matkakuluihin.vastaanottokeskus tarjoaa asukkaille majoituksen ja peruspalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut). Hankinnat SPR pyrkii keskittämään paikkakunnalle niin laajasti kuin se on mahdollista. Suomen tai ruotsin kielen käyttö aloitetaan kotouttamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vastaanottokeskus järjestää virallisempiin keskusteluihin tulkki- ja käännöspalveluja. Vastaanottokeskukset järjestävät työ- ja opintotoimintaa. Turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä 3-6 kk:n kuluttua saapumisestaan. Varsinainen kotouttamissuunnitelma laaditaan työvoimaviranomaisten ja kunnan toimesta sen jälkeen, jos turvapaikanhakija on saanut turvapaikan eli oleskeluluvan siirtyä kuntalaiseksi johonkin kuntaan. Vastaanottokeskus palkkaa henkilökuntaa huolehtimaan keskuksen pyörittämisestä. Esim. 100 asiakaspaikan yksikössä

12 olisi johtaja, kanslisti sekä kuudesta kymmeneen ohjaajaa sekä vähintään ostopalveluna terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän palvelut. Vastaavasti 200 asiakaspaikan vastaanottokeskus työllistäisi vajaat kaksikymmentä työntekijää. Kivijärven yksikkö voisi olla joko itsenäinen vastaanottokeskus tai toisen vastaanottokeskuksen alainen esim. Saarijärven, jolloin johtaja olisi Saarijärvellä ja Kivijärvellä olisi apulaisjohtaja. Vapaaehtoistoiminta keskuksen asukkaiden kanssa on erittäin toivottua ja tervetullutta. Vapaaehtoiset voivat järjestää esim. kielikerhoja, lasten toimintaa, ystävätoimintaa, urheilu- ja pelimahdollisuuksia, kokkikerhoja jne. SPR järjestää vapaaehtoisille tarvittavaa koulutusta ja ohjausta. SPR:n vastaanottokeskusten työntekijöiden mukaan vastaanottokeskuksissa asuvat syyllistyvät erittäin harvoin rikoksiin, sillä heidän maassaolonsa on koko ajan "liipaisimella". Jos he syyllistyvät rikokseen turvapaikkahakemuksen käsittelyaikana, heidät karkotetaan maasta. Esimerkiksi Vaasan ja Rovaniemen vastaanottokeskukset eivät ole nostaneet alueen rikollisuustilastoja. Keskuksen henkilökuntaan voi ottaa yhteyttä, mikäli keskuksen toiminnasta aiheutuu häiriöitä paikkakunnalla. Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti (6 luku). Kunnalle ei tule kuluja esim. vammaispalveluista ja lastensuojeluun liittyvistä asioista. Yli 16-vuotiaille ostetaan suomenkielen opetusta esim. kansalaisopistolta. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: järjestää valtuuston iltakoulun mahdollisen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseksi Kivijärvelle SPR:n toimesta. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti Khall Kunnanvaltuusto kuuli pitämässään iltakoulussaan SPR:n ylläpitämän Saarijärven turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen johtajan Tomi Kuosmasen selostuksen vastaanottokeskuksen toiminnasta sekä siitä, mitä turvapaikkatoiminta voisi olla Kivijärvellä kunnan vuokraamissa toimitiloissa.

13 Kyseeseen tulisivat vapaina olevista tiloista Sompalan rivitalot niiden yhteydessä Heitjärven rannalla sijaitsevine entisine Putkinotkon toimitiloineen sekä entiset Hoivarannan tilat terveysaseman yhteydessä. Näihin tiloihin voitaisiin majoittaa yhteensä noin 80 turvapaikanhakijaa. Lisäksi SPR vuokraa perheellisille turvapaikanhakijoille paikkakunnan asuntotarjonnasta erillisiä perheasuntoja, jotka ovat soveliaat asumisympäristöt alaikäisille. SPR:n rekrytointipolitiikkana on löytää työntekijänsä keskuksen sijaintipaikkakunnan eli Kivijärven työttömistä työnhakijoista sekä tehdä hankintansa paikkakunnan palveluntarjoajilta aina huonekaluja myöten vaikkapa sänkyjen osalta paikkakunnan puusepiltä. Sekä Kivijärven että Kyyjärven vastaanottoyksiköt toimisivat Saarijärven vastaanottokeskuksen alaisuudessa. Työntekijöiden määrä vastaanottokeskuksessa on suhteessa yksikön kokoon. SPR:n arvio on, että mikäli vastaanottokeskuksen koko on esimerkiksi 100 turvapaikanhakijaa, se tuo paikkakunnalle kaikkiaan puolentoistamiljoonan euron ( ) lisätulon, koska SPR vastaa kaikista vastaanottokeskuksen kuluista lukuun ottamatta alaikäisten turvapaikanhakijoiden oppivelvollisuudesta kunnalle aiheutuvista kuluista, joihin valtio osallistuu valtionosuuksin. (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto antaa tekniselle osastolle tehtäväksi vuokrata SPR:lle turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuskäyttöön Heitjärvellä sijaitsevat Putkinotkon tilat antaa tekniselle osastolle tehtäväksi vuokrata SPR:lle kunnan omistamia vapaana olevia asuntoja perheellisten turvapaikanhakijoiden käyttöön ohjeistaa Asunto-osakeyhtiö Sompalanpuistoa vuokraamaan SPR:lle yhtiön omistamat rivitaloasunnot turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuskäyttöön ohjeistaa kunnan omistamia asunto-osakeyhtiöitä vuokraamaan SPR:lle vapaana olevia asuntoja perheellisten turvapaikanhakijoiden käyttöön

14 Tämän lisäksi kunnanvaltuusto valtuuttaa kunnanhallituksen vastaanottokeskustoiminnasta saatujen kokemusten perusteella tekemään periaatepäätöksen, jonka perusteella voidaan mahdollisesti vuokrata Hoivarannan tilat vastaanottokeskustoimintaan. Päätös: Holm Liimataisen kannattamana esitti, ettei turvapaikanhakijoita oteta Kivijärvelle lainkaan. Puheenjohtaja totesi tehdyn kunnanjohtajan päätösesityksestä poikkeavan kannatetun esityksen. hyväksyi äänin 5-2 (Leppänen, Kauppinen, Möttönen, Näsi, Saren / Holm, Liimatainen) kunnanjohtajan päätösesityksen.

15 KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Khall Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kuntalain 98 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi. Kunnanvaltuuston kokouksen nähtävillä kunnanvirastolla pöytäkirja on ollut (Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, puh ) Kunnanjohtaja: toteaa, että kunnanvaltuuston tekemät päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eivätkä mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä ole muutoinkaan lainvastaisia, joten ne pannaan täytäntöön. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Osastot