Rovaniemen muistio

Transkriptio

1 Rovaniemen muistio Rovaniemen alkukartoituksessa oli paikalla koko nuorisopalveluiden työyhteisö ja moninetin kaksi työntekijää (monikulttuurisuuskeskus Rovaniemellä). Keskustelu tilaisuudessa oli erittäin vilkasta ja varsinkin nuorisotalon säännöistä ja turvapaikanhakijoiden asemasta Rovaniemellä käytiin välillä hyvinkin vilkasta väittelyä. Rovaniemen tilanteeseen luo aivan omanlaisensa kontekstin SPR:n vastaanottokeskuksen läsnäolo. Suhteessa muuhun maahan ulkomaan kansalaisia ja maahanmuuttajataustaisia asuu Rovaniemellä kuitenkin vähän. Suurin maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmä nuorisotaloilla onkin turvapaikanhakijat. Heidän asemansa on kuitenkin monella tapaa erityinen: nuorisopalveluilla ei aina ole tietoa siitä, millä statuksella ja missä asemassa kukin turvapaikanhakija on, lasketaanko hänet kunnan asukkaaksi vai ei. Yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa tehdään jatkuvasti ja maahanmuuttotyön verkosto toimii säännöllisesti. Alkutilaisuudessa kuitenkin tuli selkeästi ilmi, että yhteistyötä on syytä lisätä ja tiivistää entisestään. Turvapaikanhakijoiden haavoittuva elämäntilanne ja yhteiskunnallinen asema ovat alttiita luomaan väärinymmärryksiä nuorisotyöntekijöiden ja nuorten välillä. Nuorisotyöntekijöitä hämmensivät erityisesti kysymykset siitä, koska yhteisistä säännöistä pitäisi joustaa, ja missä tilanteissa säännöt koskevat kaikkia yhtä lailla. Myös suomalaistaustaiset nuoret valvovat tarkasti, että nuorisotalojen säännöistä pidetään kiinni, eivätkä he hyväksy säännöistä joustamista. Alkutilaisuudessa keskusteltiinkin vilkkaasti siitä, onko niin, ettei sääntöjä voi tarpeen tullen muuttaa, tai että niissä ei voida joustaa esimerkiksi kulttuuriseen taustaan liittyvän merkityksen takia. Syytä olisi myös pohtia, pääsevätkö kaikki nuoret yhdenvertaisesti vaikuttamaan sääntöjen sisältöön ja millä tavoin voimassa oleva yhdenvertaisuuslainsäädännön olemassa olo mahdollistaa myös positiivisen erityiskohtelun. Alkutilaisuudessa painottui melko vahvana viesti siitä, että sääntöjen on oltava kaikille samat, sillä Suomessa mennään enemmistön ehdoilla ja Suomessa on noudatettava maan tapaa. Turvapaikanhakijoista piirtyi myös melko lohduton kuva, varsinkin poikien kuvattiin jengiytyneen, aiheuttavan häiriötä kaupungin keskustassa ja häitsevän suomalaistaustaisia tyttöjä. Nämä ongelmat ovat varmasti olemassa, mutta samalla olisi syytä olla varovainen sen suhteen, ettei ongelmakäyttäytymissen avulla stigmatisoida ja entisestään marginalisoida turvapaikanhakijanuoria. Vaikuttaa siltä, että monet turvapaikanhakijoiden kokemista ongelmista ovat niin moniulotteisia, että nuorten kanssa työskentely edellytäisi erityistä ammattitaitoa ja mahdollisesti kohdennettuja nuorisotyön projekteja, joissa voitaisiin syvällisemmin tarttua nuorten oirehtelemiseen. Samaan aikaan nuorisotyössä olisi syytä käsitellä syvällisemmin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten asemaa Suomessa ja tuoda esille niitä elämäntilanteita ja taustoja, joita turvapaikanhakijanuoret omaavat. Samalla olisi syytä pohtia, millä tavalla asenteiden kanssa voitaisiin tehdä jatkuvasti töitä ja miten monikulttuurisen tietotaidon lisääminen voisi paremmin tukea nuorisotyöntekijöitä haastavissakin tilanteissa. Tilanteeseen vaikuttaa varmaankin osaltaan myös se, että siihen ei ole ennalta osattu varautua ja monikulttuurisen tietämyksen ollessa muutenkin vähäinen, koetut tilanteet kärjistyvät. Jatkossa olisi hyvä pohtia, miten voitaisiin lisätä ennaltaehkäisevää työtä. Tilanne vaikuttaa Rovaniemellä olevan monin paikoin niin tulenarka, että jos turvapaikanhakijoiden ja vastaaottokeskuksen asemaan ei puututa eikä sitä pohdita syvällisesti, riskinä on asenteiden kireytyminen entisestään. Tilanteen selkeyttämiseksi auttaisi jo se, jos vastaanottokeskuksen työntekijöillä ja nuorisopalveluiden työntekijöillä olisi yhteiset säännöt sen suhteen, miten mahdollisesti esiinnousevissa konfliktitilanteissa toimitaan (esim. porttikiellon antaminen, nuorisotalon sääntöjen selittäminen ja aukipurkaminen, turvaverkoston luominen ongelmien esiin noustessa, vastuuhenkilöiden nimeäminen). Rovaniemi oli valinnut etukäteen teemaksi nuorten keskinäisen dialogin tukemisen, sillä ongelmaksi oli koettu nimenomaan se, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ja suomalaistaustaiset ovat omissa

2 porukoissa nuorisotalotoiminassa ja dialogin rakentamista on vaikea rakentaa ennen kaikkea yhteisen kielen (mutta myös asenteiden) takia. Alkutilaisuuden loppupuolella päädyttiin kuitenkin vaihtamaan teemaa moniammatillisen työn edistämiseen. Tämän teeman koettiin vastaavan paremmin tämänhetkisiin tarpeisiin tilanteen ollessa osittain tulehtunut. Ehdotuksia jatkon kannalta Nuorisopalveluissa pohditaan joulukuun 2009 aika, millä konkreettisilla keinoilla moniammatillista yhteistyötä lisätään. Ideoina nousivat nyt esille esimerkiksi kyselyn tekeminen kaikille yhteistyötahoille (mitä yhteistyökumppanit toivovat nuorisotyön palveluilta, minkälaista toimintaa erityisesti turvapaikanhakijoille olisi hyvä järjestää). Yhteistyön tiivistämiseksi on myös hyvä kokoontua useamman kerran säännöllisin väliajoin pohtimaan yhteisiä toimintaperiaatteita, haasteita ja myös sitä tavoitetilaa, johon tulevaisuudessa pitäisi päästä. Moniammatillinen verkosto voisi myös kartoittaa mahdollisuuksia kohdennetun nuorisotyön projektin järjestämiseksi turvapaikanhakijoille.

3 Rovaniemen tilanne 1) Onko nuorisopalveluilla monikulttuurisuusstrategiaa? Nuorisopalveluilla ei ole monikulttuurisuusstrategiaa. Moninetilla on Lapin maahanmuuttostrategia 2015, mikä on laadittu Myös nuoret ovat mainittuna. 2) Millä tavalla monikulttuuriset asiat on huomioitu Rovaniemellä? Mitkä ovat suurimmat onnistumiset entä haasteet? Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelukeskuksessa on maahanmuuttajatoimisto, paikkakunnalla toimii järjestövetoisesti monikulttuurikeskus MoniNet ( Lisäksi tekeillä on Rovaniemen kaupungin kotouttamisohjelma. Haasteet ja onnistumiset Nuorisopalveluiden haasteeksi voisi mainita vastaanottokeskuksen asiakkaat, jotka ovat vain käypäläisiä. Esim. Tilojen nuoriso ohjaajien on vaikea asennoitua tekemään pitkäkestoista ja tavoitteellista nuorisotyötä sellaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa, turvapaikkahakemuksen päätöstä ei tiedetä. Vastaavasti osalla näistä henkilöistä on vaikea sitoutua tilojen toimintaan samasta syystä. Haasteeksi ei koeta niinkään ns. Uus Rovaniemeläisten, vaan päätöstä odottavien kanssa toimiminen. Ongelmana ovat kielimuuri ja molemmin puoleiset asenteet. Onnistumisena voisi mainita toimijoiden välisen yhteistyön. Verkosto on hyvä.

4 Haasteet ja onnistumiset Moninet tekee eri tahoilla laaja alaista verkostoyhteistyötä. Onnistumisia heillä on ollut monenlaisissa tapahtumissa ja kokeiluluonteisissa toiminnoissa, mikä on poikinut uusia yhteistyökumppaneitakin. Haasteena Moninet mainitsee kantaväestön asenteet Uus Rovaniemeläisiä kohtaan. Haasteena koetaan myös muuttoliike ja sellaisten nuorten tavoittaminen, jotka eivät enää opiskele peruskoulussa. Nuorten sitoutuminen, rohkaisu ja saattelu mukaan sellaisiin toimintoihin, joissa syntyy mahdollisimman luonnollisia kaverija ystävyyssuhteita on hankalaa. Taustatietoja 4) Kuinka paljon maahanmuuttajataustaiset nuoret käyttävät Rovaniemen nuorisopalveluita? Nuorisopalveluita maahanmuuttajat käyttävät jonkin verran. He käyvät mm nuorisotiloilla Hillalla, Ounarilla ja Mondella. Hillalla ja Mondella harjoittelutiloja maahanmuutajaryhmät käyttävät tanssimiseen. Osa maahanmuuttajista osallistuu myös nuorisopalveluiden järjestämiin tapahtumiin. Nuorisopalveluilla on ollut myös yksittäisiä maahanmuuttaja nuoriin kohdistuvia yhteistyökuvioita muiden toimijoiden kanssa. Monikulttuurisuusleiriä ollaan suunnittelemassa Moninetin tiloja mahanmuuttajat käyttävät jonkin verran mutta aktiivisesti toimin nassa mukana heitä ei ole. Tilastoidaanko kävijöitä?

5 Väestörakenne 3) Miltä näyttää Rovaniemen maahanmuuttajaväestön rakenne? Rovaniemi, Kemi ja Tornio ovat Lapissa kuntia, jotka vastaanottavat kiintiöpakolaisia. Rovaniemen vuosittainen kiintiö on tällä hetkellä 80. Rovaniemellä on SPR:n ylläpitämä vastaanottokeskus, jossa on sekä aikuisten että alaikäisenä yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden yksiköt. Lisäksi sekä Lapin Yliopistossa, Ramkissa että Lapin ammattiopistossa on kansainvälisiä opiskelijoita niin tutkinto opiskelijoina kuin vaihdossa. Suurin osa maahanmuuttajista on Rovaniemellä perhesyistä, maahanmuuttajia 80 eri maasta. (kolmasosa v. Nuoria. Rovaniemellä asuu n maahanmuuttajaa. Suurimmat ryhmät ovat venäläiset, ruotsalaiset, afganistanilaiset ja myanmarilaiset (ulkomaan kansalaisia 1,9 %). Rovaniemen haasteita Haasteet Strateginen työ osana organisaation kehittämistä ja koulutusta: Kyselyt. Nuorten kuulemiset. Asiantuntijat + moniammatilliset verkostot. Koko organisaatiota koskeva tahtotila: Monikulttuuristen asioiden huomioiminen on koko organisaation tehtävä. Ei tarkoita ammattitaidon häviämistä, vaan monikulttuuristen asioiden huomioinen on osa koko organisaation yleistä kehittämistä. Yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajatoimiston ja muiden toimijoiden kanssa.

6 Teemat 1. Monipuolinen ja monikielinen tiedottaminen 2. Nuorten keskinäisen dialogin tukeminen, LANUKE Sitoutuminen rasisminvastaiseen työhön, LANUKE 4.2. ja Monitoimijainen yhteistyö, LANUKE Työyhteisön monikulttuurisen tietotaidon lisääminen Keskustelua teemasta Millä tavalla nuorten dialogia voi edistää sekä avoimessa että eriytetyssä toiminnassa? Miten ystävyyssuhteita voidaan sekoittaa rakentavasti? Miten huolehditaan siitä, että kaikki saavat olla mukana päättämässä nuorisotalon asioista ja myös hiljaisimpia kuullaan?

7 Ehdotuksia Monikulttuurisuusohjelman tekeminen. Kartoituksen tekeminen sen suhteen, ketä tavoitetaan, ketä ei, miten muut toimijat. Asenne ja rasisminvastaista koulutusta henkilöstölle (Modkoulutus, TAI Monikulttuurinen työnohjaus, Kysely muille toimijoille, mitä tekevät, millä alueilla, mitä toimintamuotoja, mitä toivomuksia nuorisopalveluiden suuntaan.