Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2018 ISSN

Transkriptio

1 SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2017

2 Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2018 ISSN

3 SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA Kesäyliopistolaitoksen kasvu Kesäyliopistojen hallinto Kesäyliopistojen toiminta-ajatus Opetusohjelmat ja yhteistyötahot KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA Opetustoiminta Opettajat Opiskelijat KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Tulot Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus, EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus sekä ikääntyvien yliopistotoiminta Taulukko 9 Opetushenkilökunta Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa vuosina sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet vuonna Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli Taulukko 12 Opintojen tarkoitus Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä Taulukko 16 Tulot Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2015 toiminnasta... 30

4 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity ), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2017 oli 19 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2017 kuuluivat: Raimo Turunen, puheenjohtaja sekä jäseninä rehtori Elina Ivakko (varalla rehtori Ari Salo), vt. johtaja Mira Huotari (rehtori Tuija Österman), rehtori Eija Pollari (rehtori Tapio Mäkelä 05/2017 asti) professori Kari Laine (rehtori Irene Myllylä), professori Kari Pitkänen (sivistys-johtaja Nina Lehtinen), professori Hannu Rantanen (emeritus rehtori Ilkka Pöyhönen). Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään. Toinen kesäyliopisto perustettiin 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin ja luvuilla, kun taas ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. 4 Vuonna 2017 Suomessa toimi 19 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 31 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 87 paikkakunnalla KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2015 kahdentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopistotai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö, kahden koulutuskuntayhtymä ja yhden kaupunki. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Noin 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2017 niiden palveluksessa oli yhteensä 151 vakinaista toimihenkilöä. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä

5 päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. 5

6 Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA OPETUSTOIMINTA Vuonna 2017 kesäyliopistot järjestivät yhteensä kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden ( ) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 11 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 433 oppiaineessa. Itä-Suomen yliopisto järjesti eniten kursseja ja muodosti kolmanneksen (34 %) oppiaineista. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opetustunneista oli 33 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopisto-opetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2017 kaikkiaan Lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut, että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Vuonna 2017 opintojaksoista 81,7% oli perusopintoja; 18,2% aineopintoja ja 0,1 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 86,3 % oli perusopintoja; 12,2 % aineopintoja ja 1,5 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2015 Perusopinnot 86 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Vuonna 2016 kesäyliopistot järjestävät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta 65,0%. Kansanopistojen osuus oli 27,4% ja kansalaisopistojen 7,6%. Kesäyliopistojen osuus ammattikorkeakouluopetuksesta oli 81,9%, kansanopistojen osuus 8,7% ja kansalaisopistojen osuus 9,4%. 2 Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin yhdeksässä kesäyliopistossa yhteensä 83 kurssia. Opetusta annettiin tuntia, osallistumisia kertyi 860 ja opintopistesuorituksia Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 3 järjestettiin kpl, joka on 14,9 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin tuntia, joka on 35,3 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 4 järjestettiin kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Aineopinnot 12 % Syventävät opinnot 2 % Edellisiin lukuihin sisältyvää ikääntyvien yliopistotoimintaa järjestettiin kolmessatoista kesäyliopistossa yhteensä 2 502,5 tuntia ja osallistumisia kertyi Avoimen yliopisto-opetuksen opintopistesuorituksia kertyi yhteensä ,5. Opetustuntimäärä oli yhteensä ja opetukseen osallistumisia kertyi Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 2 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta kurssia, osallistumista ja opetustuntia (taulukko 3, s.13). 4 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.

7 3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia oli kesäyliopistoissa vuonna 2017 yhteensä henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssija koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 33 % toimi avoimessa yliopisto-opetuksessa ja 67 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 95 %:lla oli korkeakoulututkinto. Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,1 % eli 6 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Ei tietoa 13% Työtön 4% Muu 5% Eläkeläinen 8% Opiskelija 15% Työllinen Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 55% Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta 31 % asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 1,5 % oli ulkomaalaisia OPISKELIJAT 5 Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2017 yhteensä opiskelijaa, joista opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista oli korkeakoulussa kirjoilla opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen, joista 174 oli amk:ssa kirjoilla. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: alle 25-vuotiaat ei tietoa vuotiaat yli 40-vuotiaat 11% 18% 22% Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: Ei tietoa Korkea- Toinen Perusaste 9% 21% 23% 48% 48% Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti Opettajat Opiskelijat ja koululaiset Terv.hoitoalan työntekijät Muut (esim yrittäjät) Palvelualojen, teollisuuden Muut valtion ja kunnan Sosiaalialan työntekijät ei tietoa Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2017 oli 70 %. Opiskelijoista 54 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,0 %. Vuonna 2017 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 653. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista % 11% 10% 9% 7% 7% Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä % % 5 Isoihin yleisöluentoihin / massatilaisuuksiin osallistuneista ei kaikista ole kerätty opiskelijaprofiilitietoja. 7 6 Luvusta puuttuvat kahden kesäyliopiston tiedot.

8 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus ovat leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2017 kesäyliopistoissa opiskeli korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2017 kesäyliopistot järjestivät opetusta 11 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2017 yhteensä opintopistettä, jotka merkitsevät n. 312 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (41 %) vuonna 2017 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 24 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 8 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 22 %:lla ja 19 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2017 olivat yhteensä euroa (muutos vuodesta ,5 %) TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2017 yhteensä 9,8 miljoonaa euroa (v ,2 Meur), joka on 57,2 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2017 oli yhteensä euroa eli 2,4 % kaikista tuloista (v ,5 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat euroa eli 2,0 % kaikista tuloista (v ,8 %). Muut tulot olivat yhteensä euroa eli 2,1 % kaikista tuloista (v ,6 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2017 yhteensä 6,6 Meur eli 38,5 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v ,0 Meur, eli 40,0 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,7 Meur eli 9,9 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v ,9 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 4,8 miljoonaa euroa, joka oli n. 28 % kesäyliopistojen tuloista MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna 2017 Opiskelijamaksut; 56,50% Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. OPH:n ostamat täydennyskoulutusp alvelut; 0,70% Oppisopimustoimist ojen ostama koulutus; 0,30% Muut avustukset; 0,60% Maksupalvelu- ja tilauskoulutus; 2% ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta; 1,10% EU-hankkeet; kansallinen ja kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot; 0,40% kuntien avustukset; 10,10% Valtionosuus ja avustukset; 28,30% 7 Luvusta puuttuvat kahden kesäyliopiston tiedot. 8.

9 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA kesäyliopistoa 151 vakinaista työntekijää tuntiopettajaa 17,5 Meur tulot yhteensä opiskelijaa osallistujaa opintojaksoa/kurssia opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna 2017 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin yliopisto-opetus Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 14,70% 21,10% 55,20% Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan naisille ja 5,90% Muut koulutukset Työnantajan tilaama koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1,20% 0,90% 0,80% 0,10% 0,10% 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kesäyliopistojen tulorakenne Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 9,67 55,2 9,18 52,8 Valtionosuus ja avustukset 4,85 27,7 5,13 29,5 Kuntien avustukset 1,73 9,9 1,72 9,9 EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,43 2,5 0,38 2,2 ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,19 1,1 0,32 1,8 Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,35 2,0 0,31 1,8 Muut avustukset 0,1 0,6 0,1 0,6 Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,05 0,3 0,12 0,7 OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,12 0,7 0,12 0,7 Yhteensä 17,49* , *tuntematon pyöristysvirhe euroa 9

10 TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKI- LÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUO- DET 2017 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura ry Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 1972 Hämeen liitto 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry Kainuun Korkeakouluyhdistys ry Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry Snellman-instituutti ry Kymenlaakson liitto 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura ry Porin kaupunki 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry Turun Aikuiskoulutussäätiö 1960 Vaasan kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet ry , , , , , , , , , , , , , , ,2 12, , , Y H T E E N S Ä 151,2 112, Keskimäärin 8,1 5,1 1,6 5,1 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10

11 TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKA- KUNNAT 2017 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat Yhteensä Etelä- Karjala Imatra, Lappeenranta 2 2 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 1 Helsingin seutu Helsinki 1 1 Häme Jyväskylä Hämeenlinna 1 Jyväskylä 1 Saarijärvi 1 Forssa, Hattula, Riihimäki ja Urjala, Ateena, Berliini, Kreeta, Santorini Laukaa, Saarijärvi, Varsova, Bordeaux, Seinäjoki, Tampere Kainuu Kajaani 1 1 Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Kannus, Alavus Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Siilinjärvi, Pieksämäki, Pietari Kouvola, Kotka 2 Rovaniemi 1 Hamina, Pyhtää, Loviisa, Espoo, Cellesi, Pietari Kemi, Tornio, Enontekiö, Pyhäjoki, Yli-Ii, Haaparanta, Pasvik, Porto, Venäjä Mikkeli 1 Hamina, Joensuu, Varkaus Juuka, Kitee, Koli, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Rääkkylä, Tuupovaara, Joensuu 1 Ylämylly Kuusamo, Raahe, Ylivieska-Pyhäjärvi Alavieska, Haapajärvi, Ii, Kärsä- Oulu 1 4 mäki, Reisjärvi Pori 1 Lahti 1 Orimattila Iisalmi, Joroinen, Juva, Mikkeli, Nurmes, Pieksämäki, Ristiina, Sulkava, Savonlinna 1 Varkaus Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Juupajoki, Parkano, Tampere 1 Kihniö Turku 1 Helsinki, Salo, Valkeakoski Vaasa 1 Närpiö, Pietarsaari Yhteensä

12 TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin; Kaikkien opetustuntien määrä 2017 Pori Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Mikkeli Vaasa Päijät-Häme Savonlinna Kymenlaakso Jyväskylä Kuopio/Snellman Häme Turku Tampere Pohjois-Pohjanmaa Helsingin seutu

13 TAULUKKO 3 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2017 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit yhteensä 13 0,2% 187 0,1% ,2% 721 0,5% % 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 8 0,1% 175 0,1% ,6% 194 0,1% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0,0% 0,0% 0,0% 4. Työnantajan tilaama koulutus 95 1,3% ,7% ,5% ,3% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus ,6% ,8% ,5% ,0% - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta ,8% ,8% ,15 25,7% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 83 1,1% 860 0,6% ,2% ,9% 7. Avoin yliopisto-opetus ,4% ,8% ,9% ,5% 8. Muut koulutukset 118 1,6% ,0% ,5% ,8% 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset 592 7,9% ,0% ,1% ,3% - sisältää ed. mainittuja koulutuksia Yhteensä ,0% ,0% ,0% ,0% Ed. mainittuihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 116 kurssia, osallistumista ja 877 opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin yliopisto-opetus 9. Alle 6 tuntia kestäneet sekä lasten ja nuorten koulutukset Osallistumisia yhteensä Annetut opetustunnit yhteensä Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 0 3. Työvoimaapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Osallistumisia yhteensä Annetut opetustunnit yhteensä 13

14 TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN AY Aalto yliopisto LY Lapin yliopisto HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto UE Itä-Suomen yliopistopisto OY Oulun yli- F JY Jyväskylän yliopistdyo Tai- Taideyliopisto (SibA, Teak) TaY Tampereen yliopisto TT Tampereen teknillinen yliopisto Y TY Turun yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm AY HY UE F J Y LY LTY OY TaidYo TaY TT Y TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna 8 8 Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ (brutto) * Tietoja ei ole tilastoitu AY 0 % TTY 0 % UEF 34 % LTY 0 % ÅA 2 % TaY 4 % LY 6 % JY 7 % HY 8 % TaidYo 4 % TY 15 % VY 12 % OY 8 % 14

15 AY Aalto yliopisto LY Lapin yliopisto TaY Tampereen yliopisto HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TTY Tampereen teknillinen yliopisto UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TY Turun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto TaidYo Taideyliopisto (SibA, Teak) VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Suoritetut opintopisteet AY HY UEF JY LY LTY OY TaidYo TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa , ,4 Helsingin seutu Häme Jyväskylä 1 627, ,5 Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli 3 073, ,5 Pohjois-Karjala 54, ,5 Pohjois-Pohjanmaa , , Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa , ,5 YHTEENSÄ , ,5 * Tietoja ei ole tilastoitu 15

16 TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTE- TYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetut opintopisteet Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa ,5 Helsingin seutu Häme Jyväskylä ,5 Kainuu ,5 712 Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli ,5 Pohjois-Karjala ,5 389,5 Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa ,5 YHTEENSÄ ,5 Keskimäärin AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPINTOJEN TASON MUKAAN Opetustunnit yhteensä % Perusopinnot ,30 % Aineopinnot ,20 % Syventävät opinnot 536 1,50 % YHTEENSÄ % 16

17 TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS 4957 Osallistumisia Opetustunnit Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimaapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus 17

18 TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTE- TYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä ja nuorille järjestetyt koulutukset lapsille Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tiedot puuttuvat VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUTA KOULUTUKSET SEKÄ ALLE TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET Osallistumisia Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet sekä lasten ja nuorten koulutukset 18 Opetustunnit

19 TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMA- TILLISSIVISTÄVÄ KOU- LUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLI- SELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUK- SELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa ,15 Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori KYSY Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä , Keskimäärin

20 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOTOIMINTA 2017 Opiskelijat Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto ,5 Hämeen kesäyliopisto Jyväskylän kesäyliopisto Kainuun kesäyliopisto Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto Kuopio/Snellman Kymenlaakson kesäyliopisto Lapin kesäyliopisto Mikkelin kesäyliopisto Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Päijät-Hämeen kesäyliopisto Tampereen kesäyliopisto Vaasan kesäyliopisto YHTEENSÄ ,5 20

21 TAULUKKO 9 Pohjois-Pohjanmaa OPETUSHENKILÖ- KUNTA OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa -joista prof., dos. ja toht. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta maakunta muu alue Suomessa Ulkomaat Etelä-Karjala Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * * Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ ** Keskimäärin *Tietoja ei kerätty ** 33 kotipaikkaa ei tiedetä 21

22 TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA SEKÄ AVOI- MEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJAUTUNEET VUONNA 2017 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjautuneet (netto) **** Yht. ** Miehiä Naisia *** Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa * Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ Prosenttia (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100% 19% 21% 79% 26% Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Yliopistossa kirjoilla - Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään OPISKELIJAMÄÄRÄT

23 TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä 2 = opettajat maatalouden työntekijät 3 = terv.hoitoalan työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 4 = sosiaalialan työntekijät 8 = ei tietoja 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt Opisk. yht. Ammatti 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) Kieli suomi ruotsi muu ei tietoa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa * Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Pori * * * * * * Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 14% 20% 6% 7% 8% 9% 10% 22% 6% 87% 1% 4,5% 7% * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN AMMATTI % 15 % Opiskelijat ja koululaiset Opettajat Terv.hoitoalan työnt. OPISKELIJOIDEN ÄIDINKIELI 2017 Ruotsi 1 % Ei tietoa Muu 7 % 5 % 1 % 11 % 8 % 7 % 12 % 22 % Sosiaalialan työnt. Muut valtion ja kunnan työnt. Palvelual. sekä maatalouden työnt. Muut (esim. yrittäjät) Suomi 87 % 23

24 TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori * * * * * * * Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 4% 1% 8% 41% 24% 2% 7% 14% 100% * Tietoja ei ole tilastoitu OPINTOJEN TARKOITUS % 1 % Valmentautuminen yo-tutkintoon 2 % 7 % 13 % 8 % Valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeisiin Korkeakoulututkinto ammatillissivistävä/ammatillinen 24 % 41 % Harrastus- tai sivistysintressi luottamustoimen hoito 24

25 TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Ei tietoa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 9% 23% 48% 21% 100% 55% 4% 15% 8% 5% 13% * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA 2017 Ei tietoa 21 % Korkea-aste 47 % Toinen aste 23 % Perusaste 9 % OPISKELIJOIDEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2017 Eläkeläine n 8 % Ei tietoa 13 % Muu 5 % Opiskelija 15 % Työtön 4 % Työllinen 55 % 25

26 TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA % Maakunta % Muu Suomi % Kesä-yliopisto-paikkakunta Ulkomaat % % Ei tietoa Yhteensä Etelä- Karjala ,9 % 128 5,3 % ,7 % 4 0,2% 0,0 % Etelä-Pohjanmaa ,7 % ,8% ,4 % 2 0,1 % 0,0 % Helsingin seutu ,0 % 470 7,6 % 318 5,1 % 143 2,3% 0,0 % Häme ,2 % ,3% ,4 % 3 0,1 % 0,0 % Jyväskylä ,4 % ,2 % 132 4,7 % 38 1,3 % 0,0 % Kainuu ,5 % ,3% 81 17,2 % 0,0 % 0,0 % 471 Keski-Pohjanmaa ,5 % ,1 % ,3 % 0,0 % 0,0 % 920 Kuopio/ Snellman ,9 % 688 1,4 % ,3 % 2 0,0 % 0,0 % Kymenlaakso ,8% ,3 % 207 7,7 % 4 0,1 % 0,0 % Lappi ,0 % ,8 % 92 9,5 % 52 5,4 % 2 0,2 % 965 Mikkeli ,6 % ,8 % ,4 % 3 0,1 % 0,0 % Pohjois-Karjala ,4 % ,8 % ,4 % 106 3,0 % ,4 % Pohjois-Pohjanmaa ,2 % ,9 % ,6 % 41 0,5 % 543 6,8 % Pori ,0 % 150 7,2 % 77 3,7 % 0,0 % 0,0 % Päijät-Häme ,6 % ,6 % ,8 % 0,0 % 0,0 % Savonlinna ,4 % ,9 % ,7 % 18 0,4 % 67 1,6 % Tampere ,1 % ,6 % ,5 % 73 1,5% 153 3,2 % Turku ,0 % ,2 % ,6 % 125 2,3 % 0,0 % Vaasa ,5% ,5 % ,3 % 39 2,7 % 0,0 % Y H T E E N S Ä ,4 % ,4 % ,8 % 653 1,01% ,2 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA 2017 Ulkomaat 1 % Ei tietoa 2 % Muu Suomi 24 % Maakunta 19 % Kesä-yliopisto-paikkakunta 54 % 26