Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2013 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2013 ISSN

Transkriptio

1 SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2012

2 Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2013 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2013 ISSN

3 SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA Kesäyliopistolaitoksen kasvu Kesäyliopistojen hallinto Kesäyliopistojen toiminta-ajatus Opetusohjelmat ja yhteistyötahot KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA Opetustoiminta Opettajat Opiskelijat KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Tulot Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus, EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus sekä ikääntyvien yliopistotoiminta Taulukko 9 Opetushenkilökunta Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa vuosina sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet vuonna Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli Taulukko 12 Opintojen tarkoitus Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä Taulukko 16 Tulot Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2012 toiminnasta... 26

4 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity ), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2012 olivat kaikki Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2012 kuuluivat: toiminnanjohtaja Raimo Turunen, puheenjohtaja sekä jäseninä johtaja Kari Laine (varalla toiminnanjohtaja Irene Myllylä), rehtori Soili Meklin (rehtori Kristiina Huhtanen), rehtori Eija Pollari, vpj (rehtori Helena Sjöstedt), toiminnanjohtaja Ari Salo (tutkimusjohtaja Jarmo Viteli), rehtori Merja Sillanpää (hallituksen jäsen Terttu Möttönen) ja rehtori Sari Tarvonen (professori Pekka Rissanen). Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin ja luvuilla, kun taas ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2012 Suomessa toimi 20 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 34 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 142 paikkakunnalla KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2012 kolmentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja kahden koulutuskuntayhtymä. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2012 niiden palveluksessa oli yhteensä 110 vakinaista toimihenkilöä. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään. Vuonna 2012 Jyväskylän kesäyliopisto täytti 100-vuotta. Samalla kesäyliopistotoiminta täytti 100- vuotta. Juhlia vietettiin Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Puhujina olivat opetusministeri Jukka Gustafsson, professori Kari Hokkanen, yliopiston rehtori Aino Sallinen, apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö, Dr. H.C Onerva Mäki, professori Lasse Kangas, dosentti Olli Matikainen ja dosentti Heli Valtonen. Toinen kesäyliopisto perustettiin 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 4

5 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. 5

6 Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA OPETUSTOIMINTA Vuonna 2012 kesäyliopistot järjestivät yhteensä kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden ( ) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 12 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 490 oppiaineessa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston aineet muodostivat puolet oppiainesta. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opintojaksoista ja opetustunneista oli 42 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2012 kaikkiaan 2 831, lukuun on laskettu sekä 1 Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 6 opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Opintopistesuorituksia kertyi yhteensä Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä ja opetukseen osallistumisia kertyi Vuonna 2012 opintojaksoista 73,2 % oli perusopintoja, 25,5 % aineopintoja ja 1,2 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 84,6 % oli perusopintoja, 14,7 % aineopintoja ja 0,7 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2012 Perusopinnot 84,6 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesäyliopistot järjestivät 2 vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta v ,9 %. Kansanopistojen osuus oli 20,5 % ja kansalaisopistojen 12,3 %. Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin kuudessa kesäyliopistossa yhteensä 46 kurssia. Opetusta annettiin tuntia, osallistumisia kertyi 721 ja opintopistesuorituksia Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 3 järjestettiin kpl, joka on 26,3 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin tuntia, joka on 29,4 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 4 järjestettiin kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Syventävät opinnot 0,7 % Aineopinnot 14,7 % Edellisiin lukuihin sisältyvää ikääntyvien yliopistotoimintaa järjestettiin yhdessätoista kesäyliopistossa yhteensä tuntia ja osallistumisia kertyi Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta kurssia, osallistumista ja opetustuntia (taulukko 3, s.13). 4 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.

7 3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia 5 oli kesäyliopistoissa vuonna 2012 yhteensä henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 34 % toimi avoimessa yliopistoopetuksessa ja 66 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 97 %:lla oli korkeakoulututkinto. Kesäyliopistojen avoimen yliopistoopetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,6 % eli 8 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,1 % oli ulkomaalaisia OPISKELIJAT 6 Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2012 yhteensä opiskelijaa, joista opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista oli korkeakoulussa kirjoilla opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita vuotiaita alle 25-vuotiaita ei tietoa 9 % 15 % 24 % Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 51 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Eläkeläinen Muu Työtön ei tietoa 1 % 6 % 4 % 11 % 20 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: Opettajat Opiskelijat ja koululaiset Terveydenhoitoala Sosiaaliala Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä luott.henk. Muut (esim. yrittäjät) Palvelu-, teollisuus, maatalousala ei tietoa 58 % Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2012 oli 76 %. Opiskelijoista 49 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,2 %. Vuonna 2012 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 743. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 6 % 8 % 10 % 10 % 12 % 13 % 19 % 22 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Korkea-aste 40 % Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä Toinen aste 28 % Perusaste 11 % ei tietoa 21 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Luvusta puuttuvat Turun kesäyliopiston tiedot. 6 Isoihin yleisöluentoihin / massatilaisuuksiin osallistuneista ei kaikista ole kerätty opiskelijaprofiilitietoja. 7 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot

8 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2012 kesäyliopistoissa opiskeli korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2012 kesäyliopistot järjestivät opetusta 12 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2012 yhteensä opintopistettä, jotka merkitsevät 406 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (43 %) vuonna 2012 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 17 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 11 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 39 %:lla ja 29 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2012 yhteensä 8,3 miljoonaa euroa (v ,7 Meur), joka on 44,8 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2012 oli yhteensä euroa eli 7,8 % kaikista tuloista (v ,9 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat euroa eli 3,5 % kaikista tuloista (v ,5 %). Muut tulot olivat yhteensä euroa eli 1,8 % kaikista tuloista (v ,4 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2012 yhteensä 7,8 Meur eli 42 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v ,7 Meur, l. 42 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 2 Meur eli 10,7 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v ,4 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 5,6 miljoonaa euroa, joka oli n. 30,7 % kesäyliopistojen tuloista MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2012 olivat yhteensä euroa (v yhteensä euroa). 8 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot. 8 Valtionosuus ja avustukset 30,7 % Opiskelijamaksut 44,8 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,2 % Kuntien maksuosuudet 10,7% Muut avustukset 0,7% Oppisop.toimistojen ostama koulutus 2,2 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 3,5 % EU- ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 3,5 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 3,7 %

9 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA kesäyliopistoa 110 vakinaista työntekijää tuntiopettajaa 18,4 Meur tulot yhteensä opiskelijaa osallistujaa opintojaksoa/kurssia opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna Avoin yliopisto-opetus 42,0 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 24,7 % Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 19,8 % Muut koulutukset 6,8 % Avoin ammattikorkeakouluopetus 1,9 % Työnantajan tilaama koulutus 1,7 % Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1,5 % Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. 1,1 % Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. 0,4 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kesäyliopistojen tulorakenne Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 8,26 44,8 % 7,68 42,1 % Valtionosuus ja avustukset 5,65 30,7 % 5,63 30,8 % Kuntien avustukset 1,98 10,7 % 1,90 10,4 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,68 3,7 % 0,82 4,5 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,65 3,5 % 0,80 4,4 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,64 3,5 % 0,64 3,5 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,41 2,2 % 0,54 3,0 % Muut avustukset 0,12 0,7 % 0,12 0,7 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,03 0,2% 0,09 0,5 % Yhteensä 18,42 100,0 % 18,22 99,9 % 9 Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9

10 TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2012 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 7 8, Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 4 6, Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1, Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 7 12, Häme 1972 Hämeen liitto 6 7, Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5, Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 2 3, Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 2 3, Kuopio/ Snellman 1956 Snellman-instituutti ry. 7 7, Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 4 4, Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 6 4, Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6, Mikkeli 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys r.y. 3 3, Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6 6, Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y , Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5, Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 2 5, Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 6 13, Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 9 10, Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet r.y. 5 5, Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä , Keskimäärin 6 6, * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10

11 TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2012 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Lappeenranta, Imatra 2 - Voikkaa, Svetogorsk (Venäjä) 2 4 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Alavus, Kauhava, Ähtäri 4 5 Hangö Hangö 1 - Esbo, Helsingfors, Sund, Åbo 4 5 Helsingin seutu Helsinki Häme Hämeenlinna 1 - Forssa, Riihimäki, Urjala, Santorin saari (Kreikka), Ateena (Kreikka) 5 6 Jyväskylä Jyväskylä 1 Saarijärvi 1 Valkeala 1 3 Kainuu Kajaani Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Isokyrö, Kannus, Vaasa 3 5 Kuopio/ Snellman Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Juankoski, Kiuruvesi, Lapinlahti, Nilsiä, Pieksämäki, Rautalampi, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Elimäki, Hamina, Iitti, Järvelä, Kannus, Loviisa, Pyhtää, Virolahti, Pietari (Venäjä), Saarenmaa (Viro), Tallinna (Viro) Lappi Rovaniemi 1 - Kemi, Tornio, Kolari, Brighton (Englanti), Granada (Espanja), Sör- Varanger (Norja) 6 7 Länsi-Suomi Pori 1 Mikkeli Mikkeli 1 - Rauma, Harjavalta, Kokemäki 3 Masku, Parkano 2 6 Helsinki, Joensuu, Kuopio, Lahti, Simpele, Varsova (Puola) 6 7 Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Ilomantsi, Imatra, Jämsänkoski, Kajaani, Kontiolahti, Kuru, Mikkeli, Nurmes, Rovaniemi, Taivalkoski, Valtimo Pohjois-Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska 4 Haapavesi, Kempele, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Posio, Pyhäjoki, Taivalkoski, Muhu (Viro), Paanajärvi (Venäjä) Päijät-Häme Lahti 1 - Savonlinna Savonlinna 1 - Heinola, Helsinki, Hollola, Nastola, Sysmä, Vääksy Joroinen, Mikkeli, Parikkala, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Varkaus Tampere Tampere 1 - Helsinki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä- Vilppula, Orivesi, Sastamala, Virrat, Ylöjärvi 8 9 Turku Turku 1 - Naantali, Raisio, Salo 3 4 Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1 Helsinki, Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kristiinankaupunki, Kurikka, Lapua, Luoto, Seinäjoki 9 11 Yhteensä

12 TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 12

13 TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2012 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 22 0,4% ,9% 869 0,9% 506 0,4% 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 18 0,3% 956 0,8% 875 0,9% ,1% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 3 0,1% 47 0,0% 38 0,0% ,5% 4. Työnantajan tilaama koulutus 133 2,4% ,3% ,2% ,7% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta ,2% ,1% ,0% ,5% ,1% ,5% ,7% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 46 0,8% 721 0,6% 487 0,5% ,9% 7. Avoin yliopisto-opetus ,6% ,1% ,4% ,0% 8. Muut koulutukset 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 163 2,9% ,9% ,9% ,7% ,2% ,3% ,1% ,1% Yhteensä ,0% ,0% ,0% ,0% Ed. mainituihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 246 kurssia, osallistumista ja opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 13

14 TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TeaK Teatterikorkeakoulu UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TY Turun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto SibA Sibelius-Akatemia VY Vaasan yliopisto LY Lapin yliopisto TaY Tampereen yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm HY UEF JY LY LTY OY SibA TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ (brutto) 490 Suoritetut opintopisteet HY UEF JY LY LTY OY Sib TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala , ,0 Etelä-Pohjanmaa 64, , ,0 Hangö ,0 Helsingin seutu , , ,0 Häme , ,0 Jyväskylä ,0 50 8, ,0 Kainuu 1 891, , ,0 Keski-Pohjanmaa 82, ,0 629, ,0 Kuopio/ Snellman 2 846, ,0 Kymenlaakso , ,0 Lappi 28 61, , ,0 Länsi-Suomi 5, ,0 Mikkeli 1 565, ,0 Pohjois-Karjala 1 194, ,0 Pohjois-Pohjanmaa , , , ,0 Päijät-Häme , , ,0 Savonlinna 704, ,0 Tampere , , , ,5 Turku 994, ,0 Vaasa , ,0 YHTEENSÄ , , , ,5 14

15 TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ Keskimäärin AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPINTOJEN TASON MUKAAN Opetustunnit yhteensä % Perusopinnot ,6 % Aineopinnot ,7 % Syventävät opinnot 334 0,7 % YHTEENSÄ ,0 % 15

16 TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna , Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin

17 TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin

18 TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOTOIMINTA 2012 Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto Hämeen kesäyliopisto Jyväskylän kesäyliopisto Lapin kesäyliopisto Snellman-kesäyliopisto, Kuopio Mikkelin kesäyliopisto Pohjois-Karjalan kesäyliopisto Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Tampereen kesäyliopisto Turun kesäyliopisto Vaasan kesäyliopisto YHTEENSÄ Opiskelijat Osallistumisia Opetustunteja

19 TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa - joista prof., dos. ja toht. OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta talousalue muu alue Suomessa Etelä-Karjala muu maa Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku * * * * * * * * * * * Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 19

20 TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2012 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet (netto) ***** Yht. *** Miehiä Naisia Etelä-Karjala Korkeakoulussa kirjoilla **** Etelä-Pohjanmaa Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku ** Vaasa Åland 933 * * * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 19 % 23 % 77 % 28 % Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja *** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään **** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään ***** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 19% olivat avoimessa yliopistossa, joista 23% on miehiä ja 28% on kirjoilla korkeakoulussa 20

21 TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 2 = opettajat 3 = terv.hoitoalan työntekijät 4 = sosiaalialan työntekijät 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 8 = ei tietoja 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) Opisk. yht. Ammatti Kieli suomi ruotsi muu ei tietoa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** ** ** ** 47 ** ** ** ** Hangö * * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 13 % 19 % 12 % 10 % 10 % 6 % 8 % 22 % 46 % 86 % 2 % 4 % 8 % * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 21

22 TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö ** ** ** ** ** ** ** ** ** * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 4 % 1 % 11 % 43 % 17 % 3 % 4 % 17 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 22

23 TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Ei tietoa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Hangö * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 11 % 28 % 40 % 21 % 100 % 58 % 1 % 11 % 6 % 4 % 20 % TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopistopaikkakunta % Talousalue % Muu Suomi % Muu maa % Ei tietoa % Yhteensä Etelä- Karjala ,0 % ,0 % ,0 % 0,0 % 0,0 % Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** Hangö * * * * * * Helsingin seutu ,6 % ,0 % 303 4,5 % 257 3,8 % 217 3,2 % Häme ,1 % ,3 % ,1 % 9 0,2 % 98 2,3 % Jyväskylä ,5 % ,5 % 76 1,2 % 30 0,5 % ,4 % Kainuu ,0 % 46 8,6 % ,3 % 0,0 % 0,0 % 533 Keski-Pohjanmaa ,5 % ,9 % ,7 % 0,0 % 0,0 % Kuopio/ Snellman ,4 % ,8 % ,9 % 0,0 % 0,0 % Kymenlaakso ,9 % ,6 % ,0 % 34 1,5 % 0,0 % Lappi ,7 % ,4 % ,3 % 45 3,7 % 0,0 % Länsi-Suomi ,1 % ,5 % ,4 % 0,0 % 0,0 % Mikkeli ,0 % ,6 % ,4 % 2 0,1 % 0,0 % Pohjois-Karjala ,7 % ,1 % ,2 % 71 1,8 % ,2 % Pohjois-Pohjanmaa ,0 % ,1 % 561 7,8 % 48 0,7 % 392 5,5 % Päijät-Häme ,6 % ,3 % ,3 % 101 3,9 % 0,0 % Savonlinna ,4 % ,6 % ,1 % 59 2,0 % 0,0 % Tampere ,5 % ,7 % ,4 % 81 1,8 % 27 0,6 % Turku ** ** ** ** ** ** Vaasa ,7 % ,6 % ,3 % 6 0,4 % ,9 % Y H T E E N S Ä ,1 % ,0 % ,0 % 743 1,2 % ,7 % * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 23

24 TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 4 % 5 % 7 % 8 % 9 % 9 % 11 % 10 % 9 % 12 % 15 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 24