julkaisija: suomen kesäyliopistot ry Taitto: Atomi, Paino: Cityoffset Oy, Tampere 2006 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 5/2006 ISSN

Transkriptio

1 selvitys kesäyliopistojen toiminnasta vuonna 2005

2 julkaisija: suomen kesäyliopistot ry Taitto: Atomi, Paino: Cityoffset Oy, Tampere 2006 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 5/2006 ISSN (PDF)

3 SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA Kesäyliopistolaitoksen kasvu Kesäyliopistojen hallinto Kesäyliopistojen toiminta-ajatus Opetusohjelmat ja yhteistyötahot KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA Opetustoiminta Opettajat Opiskelijat KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Tulot Menot...10 tiivistelmä kesäyliopistojen toiminnasta vuonna Taulukko 1a: Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet Taulukko 1b: Kesäyliopistojen kurssien pitopaikkakunnat Taulukko 2: Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä Taulukko 3: Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna Taulukko 4: Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä korkeakouluittain Taulukko 5: Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot Taulukko 6: Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus Taulukko 7: Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus,, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutus Taulukko 8: Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus sekä EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus Taulukko 9: Opetushenkilökunta Taulukko 10: Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet Taulukko 11: Opiskelijoiden ammatti ja kieli Taulukko 12: Opiskelijoiden kotipaikka Taulukko 13: Opintojen tarkoitus Taulukko 14: Opiskelijoiden ikä ja koulutustausta Taulukko 15: Tulot Taulukko 16: Talouden suhdelukuja vuoden 2005 toiminnasta Kesäyliopistojen yhteystiedot

4 suomen kesäyliopistot ry. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity ), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2005 olivat kaikki 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2005 kuuluivat: kaupunginjohtaja Martti Jalkanen (puheenjohtaja), johtaja, tiederehtori Kari Laine (vpj.) sekä jäseninä hallintopäällikkö Matti Heinilä, rehtori Seija Karjalainen, johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turunen ja rehtori Fredrik Åberg. Yhdistyksen pääsihteerinä toimi YM Mika Nirvi. 2. yleistä kesäyliopistoista 2.1. kesäyliopistolaitoksen kasvu Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin ja luvuilla, kun taas ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2005 Suomessa toimi 21 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 42 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 140 paikkakunnalla kesäyliopistojen hallinto Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2005 kolmentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja kahden koulutuskuntayhtymä. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. -4-

5 Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Entisistä rehtoreista käytetään nykyään nimitystä tiederehtori. Halutessaan kesäyliopisto on voinut myös pitäytyä rehtori-nimikkeessä. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2005 niiden palveluksessa oli yhteensä 127 vakinaista toimihenkilöä. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopiston tiederehtori kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous yhdistyksen hallitus rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 2.3. kesäyliopistojen toiminta-ajatus Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalveluiden tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avointa yliopistojärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistojärjestelmä on osa avointa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää, joka täydentää alueellisesti ja joissakin tapauksissa myös sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa -5-

6 ja lisää näin alueellisesti koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ammatillista täydennyskoulutusta ammatillis-sivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta ja muita yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta 2.4. opetusohjelmat ja yhteistyötahot Avoin yliopisto-opetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedeuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Ammatillinen täydennyskoulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten Työvoima- ja elinkeinokeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toimintaalueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri jär- -6-

7 jestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. kesäyliopistojen toiminta vuonna opetustoiminta Vuonna 2005 kesäyliopistot järjestivät yhteensä kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden ( ) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella yliopisto-opetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistojen avoimet yliopistot eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta yliopisto-opetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen yliopiston tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 15 eri korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 589 oppiaineessa. Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen yliopiston aineet muodostivat yhteensä n. puolet oppiaineista. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opintojaksoista oli 53% ja opetustunneista 50%. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopisto-opetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2005 kaikkiaan 2 500, lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Opintojaksoista 78% oli perusopintoja, 20% aineopintoja ja 2% syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 83% oli perusopintoja, 16% aineopintoja ja 1% syventäviä opintoja. Opintoviikko-suorituksia kertyi yhteensä ja suoritettuja opintopisteitä Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä ja opetuksen osallistumisia kertyi Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Kesäyliopistot järjestivät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta v %. Kansalais- ja työväenopistojen osuus oli 21,9% ja kansanopistojen 19,7%. Kaavio 1: Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen Aineopinnot 16,1% Syventävät opinnot 1,1% Perusopinnot 82,8% Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin kahdessa kesäyliopistossa yhteensä 21 kurssia. Opetusta annettiin 922 tuntia ja osallistumisia kertyi 480. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 2 järjestettiin 1399 kpl, joka on 30% kaikista kursseista. Opetusta annettiin tuntia, joka on 32% kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 2 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta kurssia, osallistumista ja opetustuntia. -7-

8 Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 3 järjestettiin 780 kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle opettajat Kouluttajia ja opettajia oli kesäyliopistoissa vuonna 2005 yhteensä henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 40% toimi avoimessa yliopisto-opetuksessa ja 60% ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 36% omasi yliopistollisen jatkotutkinnon. Heistä 13% oli professoreita ja dosentteja ja loput 23% muita yliopistollisen jatkotutkinnon (vähintään lisensiaattitutkinnon) suorittaneita opettajia. 57% opettajista oli korkeakoulututkinto. Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman hallintohenkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,6% eli 11 henkilöä. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta hieman yli neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 3,3% oli ulkomaalaisia opiskelijat Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2005 yhteensä opiskelijaa, joista opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista oli korkeakoulussa kirjoilla. Opiskelijoiden ikäjakauma vuonna 2005 oli seuraava: alle 25-vuotiaita 15% vuotiaita 27% yli 40-vuotiaita 58% Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 18% perusaste 42% toinen aste 40% korkea-aste Kaavio 2. Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut. -8-

9 Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 19% opiskelijat ja koululaiset 12% terveydenhoitoalan työntekijät 15% opettajat 11% muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 11% sosiaalialan työntekijät 9% palvelualojen, teollisuuden ja maatalous-alan työntekijät 6% muut 1% työtön 8% eläkeläinen 8% ei tietoja. Naisten osuus kesäyliopistojen opiskelijoista vuonna 2005 oli edelleen korkea, 77%. Opiskelijoista 52% ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Eli lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 2,1%. Vuonna 2005 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 4. kesäyliopisto-opiskelun merkitys ja erityispiirteet Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopisto-opinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2005 kesäyliopistot järjestivät opetusta 15 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistojen vuosittainen opintoviikkoja opintopistemäärä on merkittävä. Vuonna 2005 kesäyliopistoissa suoritettiin yhteensä opintoviikkosuoritusta ja opintopistettä, jotka laskennallisesti merkitsevät lähes 416 ylempää yliopistollista perustutkintoa (á 160 ov / á 300 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toimintaalueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (49%) vuonna 2005 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 21% ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 10%:lla. 5. kesäyliopistojen talous Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2005 olivat yhteensä euroa (v yhteensä euroa). -9-

10 5.1. TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien maksuosuuksista ja valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa ovat korostuneet opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. Kaavio 3) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2005 yhteensä 6,4 miljoonaa euroa (v ,5 Meur), joka on 44% kesäyliopistojen kaikista tuloista. TE-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2005 oli yhteensä euroa eli 4,3% kaikista tuloista (v ,3%). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat euroa eli 3,4 % kaikista tuloista. Muut tulot olivat yhteensä euroa eli 3,7 % kaikista tuloista (v ,8 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2005 yhteensä 6,5 Meur eli 44% kesäyliopistojen kaikista tuloista (v ,5 Meur, l. 45 %). Kuntien maksuosuudet/avustukset olivat yhteensä 2,1 Meur eli 14% kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v %). Valtionavustuksia (mm. opetusministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 4,2 miljoonaa euroa, joka oli n. 29% kesäyliopistojen tuloista MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kaavio 3: kesäyliopistojen tulorakenne vuonna 2005 Opiskelijamaksut 43,9% Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,7% TE-Keskusten koulutusostot 1,3% EU ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 4,4% Maksupalvelu / tilauskoulutus 3,4% Muut avustukset 1,9% Kuntien avustukset 14,2% OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 1,6% valtion avustukset 28,7% -10-

11 Tiivistelmä kesäyliopistojen toiminnasta vuonna kesäyliopistoa 127 vakinaista työntekijää tuntiopettajaa opiskelijaa osallistujaa opintojaksoa/kurssia opetustuntia 14,7 Meur tulot yhteensä Kaavio 4: Annetut opetustunnit vuonna ,8% ,4% 20 15,0% 10 4,4% 2,7% 2,1% 1,3% 0,8% 0,5% 0 a b c d e f g h i A: Avoin yliopisto-opetus B: Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus C: Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus d: Työnantajan tilaama koulutus e: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus F: Muut koulutukset (sis. alle 6 tunnin koulutukset) G: Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus H: Avoin ammattikorkeakouluopetus I: Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 4 Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana pylväänä. -11-

12 Taulukko 1A: kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet 2005 ylläpitävä yhteisö perustamisvuosi toimihenkilöt* hlövuodet ** vak. toimipaikat yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 9 8,1 2 5 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 5 5,4 5 7 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,7 1 2 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopiston säätiö 7 9,4 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 6 6,3 1 9 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 7, Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 7 5,0 1 3 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 5 3,0 3 8 Kuopio 1956 Kuopion Yliopistoseura r.y. 7 8,8 3 3 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 5 5, Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 4, Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 7 7,1 4 6 Mikkeli 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys r.y. 4 4,0 1 4 Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 3 4,2 1 8 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y , Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 6 5, Savonlinna 1965 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 3 5,9 1 3 Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 14, Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 8 7,7 2 5 Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet r.y. 3 3,5 2 3 Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** yhteensä , keskimäärin 6 6,7 2 7 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä. ** Sisältää harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat ****ei tilastoituja tietoja -12-

13 taulukko 1b: kesäyliopistojen kurssien pitopaikkakunnat 2005 lkm päätoimipaikat lkm sivutoimipaikat lkm yksittäisten kurssien pitopaikkakunnat Etelä- Karjala 2 Lappeenranta, Imatra - 3 Joutseno, Suomenniemi, Savitaipale 5 yht. Etelä-Pohjanmaa 1 Seinäjoki 4 Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava 2 Lappajärvi, Kurikka 7 Hangö 1 Hangö - 1 Helsingfors 2 Helsingin seutu 1 Helsinki Häme 1 Hämeenlinna - 8 Riihimäki, Forssa, Urjala, Hattula, Jokioinen, Itävalta/Ramsau, Kreikka/Santorini, Belgia/Bryssel Jyväskylä 1 Jyväskylä 1 Saarijärvi 11 Äänekoski, Viitasaari, Hankasalmi, Karstula, Keuruu, Laukaa, Suolahti, Kokkola, Raahe, Muurame, Espanja/Fuengirola 9 13 Kainuu 1 Kajaani - 2 Sotkamo, Paltamo 3 Keski-Pohjanmaa 1 Kokkola 2 Pietarsaari, Haapajärvi 5 Perho, Kannus, Toholampi, Kaustinen, Alajärvi 8 Kuopio 1 Kuopio 2 Iisalmi, Varkaus - 3 Kymenlaakso 2 Kotka, Kouvola - 11 Anjalankoski, Hamina, Iitti, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Espanja/Marbella, Novgorod, Tihvinä, Tallinna Lappi 1 Rovaniemi 2 Kemi, Tornio 10 Kemijärvi, Sodankylä, Pello, Ranua, Berliini, Hove (Brighton), Piteå, Luleå, Sör-Varanger, Strasbourg Länsi-Suomi 1 Pori 3 Rauma, Kokemäki, Harjavalta 2 Kankaanpää, Noormarkku 6 Mikkeli 1 Mikkeli - 3 Tampere, Italia/Milano, Firenze 4 Pohjois-Karjala 1 Joensuu - 7 Juuka, Kitee, Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Valtimo, Kontiolahti 8 Pohjois-Pohjanmaa 1 Oulu 4 Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska 5 Haapajärvi, Haapavesi, Nivala, Oulainen, Kiiminki 10 Päijät-Häme 1 Lahti - 9 Padasjoki, Järvenpää, Heinola, Hollolla, Orimattila, Sysmä, Asikkala, Hausjärvi, Nastola 10 Savonlinna 1 Savonlinna - 2 Sulkava, Loviisa 3 Tampere 1 Tampere Ei varsinaisia sivutoimipaikkoja, mutta korkeakoulujen palvelupisteet viidessä seutukunnassa 13 Ikaalinen, Valkeakoski, Kylmäkoski, Vammala, Helsinki, Virrat, Punkalaidun, Ruovesi, Luopioinen, Hämeenkyrö, Turku, Pori, Skotlanti/Glasgow, Dundee, Edinburgh 14 Turku 1 Turku 1 Huittinen 3 Maarianhamina, Paimio, Salo 5 Vaasa 1 Vaasa 1 Pietarsaari 1 Teuva 3 Yhteensä

14 taulukko 2: kaikkien kurssien / opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä* kaikkien kurssien määrä kaikkien kurssien osallistumismäärä joista naisia kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä * keskimäärin Tiedot perustuvat kesäyliopistojen 235tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin -14-

15 taulukko 3: yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna 2005* Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta Avoin ammattikorkeakouluopetus Kurssien / opintojaksojen lkm yht. % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit 29 0,6% 450 0,4% 352 0,4% ,3% 11 0,2% 220 0,2% 215 0,3% 544 0,5% 6 0,1% 73 0,1% 52 0,1% ,7% 159 3,4% ,3% ,9% ,4% ,4% ,9% ,5% ,4% ,4% ,0% ,4% 21 0,4% 480 0,4% 357 0,4% 922 0,8% % Avoin yliopisto-opetus ,2% ,5% ,3% ,8% Muut koulutukset 42 0,9% ,0% 855 1,0% 937 0,8% Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 314 6,7% ,1% ,0% ,2% Yhteensä ,0% ,0% ,0% ,0% Ed. mainituihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 118 kurssia, osallistumista ja opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin -15-

16 taulukko 4: avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä korkeakouluittain HY: Helsingin yliopisto JoY: Joensuun yliopisto JY: Jyväskylän yliopisto KuY: Kuopion yliopisto LaY: Lapin yliopisto LTY: Lappeenrannan teknillinen yliopisto OY: Oulun yliopisto *Sibelius-Akatemia 3, Svenska handelshögskolan 2, Taideteollinen korkeakoulu 4 TaY: Tampereen yliopisto TeaK: teatterikorkeakoulu TY: Turun yliopisto VY: Vaasan yliopisto ÅA: Åbo Akademi hy joy jy kuy lay lty oy tay teak ty vy åa muu * yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä 589 taulukko 5: avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yht. Suoritetut ov:t** Suoritetut op:t** Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä keskimäärin * Ei tilastoituja tietoja ** ov: opintoviikko, op: opintopiste -16-

17 taulukko 6: ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä keskimäärin *Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin -17-

18 taulukko 7: vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset kursseja osallistumisia opetustunteja kursseja osallistumisia opetusunteja kursseja osallistumisia opetustunteja kursseja osallistumisia opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Yhteensä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin -18-

19 taulukko 8: omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Yhteensä Keskimäärin

20 taulukko 9: opetushenkilökunta opettajia opettajien kotipaikka yhteensä avoimessa yliopistoopetuksessa joista prof. ja dos. joista toht. ja lis. joista kk-tutkinnon suorittaneita joista muun tutkinnon suorittaneita joista kesäyliop. hall. hlökunnasta opettajana toimineet muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta talousalue muu alue suomessa Etelä-Karjala muu maa Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä keskimäärin

21 taulukko 10: opiskelijamäärä kesäyliopistoissa vuosina sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet vuonna 2005 Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet **** Yhteensä ** Miehiä Naisia Korkeakoulussa kirjoilla *** Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere * Turku Vaasa Åland * * * * * * * yhteensä prosenttia (%) 100 % 23 % 20 % 80 % 30 % keskimäärin * tietoja ei ole tilastoitu ** luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 23% olivat avoimessa yliopistossa, joista 20% on miehiä ja 30% on kirjoilla korkeakoulussa -21-

22 taulukko 11: opiskelijoiden ammatti ja kieli 1: koululaiset ja opiskelijat 2: opettajat 3: terv.hoitoalan työntekijät 4 : sosiaalialan työntekijät 5: muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 6: palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 7: muut (esim. yrittäjät) 8: työttömät 9: eläkeläiset 10: ei tietoja 11: korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) Opisk. yht. Ammatti Kieli suomi ruotsi muu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere * Turku * * Vaasa yhteensä prosenttia (%) 100% 19% 15% 12% 11% 11% 9% 6% 1% 8% 8% 36% 94% 3% 3% taulukko 12: opiskelijoiden kotipaikka -22- Kesäyliopistopaikkakunta % Talousalue % Muu Suomi % Muu maa % Total Etelä- Karjala ,1% ,0% ,1% 30 0,8% Etelä-Pohjanmaa ,2% ,8% ,0% Hangö 51 7,5% ,1% ,0% 10 1,5% 683 Helsingin seutu ,1% ,1% 361 4,6% 647 8,2% Häme ,1% ,8% ,5% 19 0,5% Jyväskylä ,8% ,5% 235 5,1% 218 4,7% Kainuu ,9% ,6% ,7% 11 0,8% Keski-Pohjanmaa ,6% ,0% ,3% 1 0,1% 950 Kuopio ,4% ,5% ,1% 53 1,0% Kymenlaakso ,4% ,1% 235 7,8% 20 0,7% Lappi ,1% ,7% 53 2,8% 66 3,5% Länsi-Suomi ,1% ,4% ,4% Mikkeli ,1% ,1% ,8% Pohjois-Karjala ,7% ,6% 70 2,7% 26 1,0% Pohjois-Pohjanmaa ,2% ,5% 503 9,1% 9 0,2% Päijät-Häme ,% ,8% ,4% 2 0,1% Savonlinna ,6% ,2% ,0% 72 3,2% Tampere ,2% ,1% ,9% 53 1,8% Turku ,9% ,7% 137 3,6% 31 0,8% Vaasa ,0% ,7% ,9% 9 0,5% yhteensä ,6% ,4% ,9% ,1%

23 taulukko 13: opintojen tarkoitus 1: valmentautuminen yo-tutkintoon 2: valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 3: korkeakoulututkinto 4: ammatillinen täydennyskoulutus 5: harrastus- tai sivistysintressi 6: luottamustoimen hoito 7: muu 8: ei tietoa Total Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä prosenttia (%) 8 % 1 % 10 % 49 % 21 % 3 % 4 % 5 % 100 % -23-

24 taulukko 14: opiskelijoiden ikä ja koulutustausta Ikä Koulutustausta Yht. Toinen aste Perusaste Korkeaaste Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä prosenttia 7% 8% 9% 8% 10% 12% 13% 11% 9% 11% 100% 18% 42% 40% -24-

25 Taulukko 15: Tulot A kesäyliopistopaikkakunta / kunnat B muut kunnat C muut kunnan yhteisöt D opm E oph:n 14 muk. erit. av. F OPM:n ylim. avustukset G muut avustukset yhteensä H kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä I te-keskusten koulutusostot J oph:n ostamat koulutuspalvelut K oppisopimustoimistojen ostama koulutus L avoimen yliopisto-opetuksen opiskelija maksut M muut opiskelijamaksut N Maksupalvelu- ja tilauskoulutus O EU-, kansallinen tai kansainvälinen rahoitus P muut tulot Q Kesäopetusmääräraha Kuntien maksuosuudet Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tuotot A B C Yht. D E F Yht. G H I J K L M N O P Q Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi ** Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Yhteensä *** Kaikki tulot yht. * Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamaksuja ei ole eritelty, sisältyvät kohtaan muut opiskelijamaksut ** Sisältää euroa VOS-rahoitusta *** Sisältää euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille -25-

26 taulukko 16: Talouden suhdelukuja vuoden 2005 toiminnasta 1: kuntien maksuosuudet % kaikista tuloista 2: valtion maksuosuudet % kaikista tuloista 3: muut avustukset % kaikista tuloista 4: opiskelijamaksut % kaikista tuloista* 5: hanketoiminta ja maksupalvelukoulutus Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Etelä-Karjala 10,9 27,1 1,1 59,1 1,8 Etelä-Pohjanmaa 27,2 22,8 0,8 42,1 7,2 Hangö 33,0 30,9 17,5 18,6 0,0 Helsingin seutu 9,7 38,2 0,0 51,4 0,7 Häme 17,4 27,2 0,3 49,6 5,5 Jyväskylä 6,5 37,9 1,1 47,6 6,9 Kainuu 1,2 32,5 0,0 50,5 15,7 Keski-Pohjanmaa 25,7 35,8 0,0 31,1 7,4 Kuopio 14,5 28,3 1,9 51,3 4,0 Kymenlaakso 28,3 25,0 0,2 46,5 0,1 Lappi 0,0 34,1 0,6 46,6 18,8 Länsi-Suomi 21,1 23,9 0,0 34,0 21,1 Mikkeli 14,6 19,7 1,3 63,4 1,0 Pohjois-Karjala 13,5 18,9 0,0 45,9 21,7 Pohjois-Pohjanmaa 8,4 32,0 4,4 38,3 17,0 Päijät-Häme 17,2 23,4 0,0 51,2 8,2 Savonlinna 16,7 23,4 2,2 33,1 24,7 Tampere 19,7 22,5 0,0 24,6 33,2 Turku 6,0 22,5 10,2 39,6 21,8 Vaasa 23,5 34,6 4,1 34,5 3,3 yhteensä % 14,2 28,7 1,9 43,9 11,4 *opiskelijamaksuja ja niiden osuutta nostavat korkeakoulujen perimät rekisteröintimaksut, jotka sisältyvät opiskelijamaksuihin. -26-

27 kesäyliopistojen yhteystiedot: etelä-karjalan kesäyliopisto Lappeenrannan yksikkö Laserkatu 6, LAPPEENRANTA puh. (05) faksi (05) wwnet.fi/kesayliopisto/kesyli Imatran yksikkö Tietäjänkatu 3, IMATRA puh. (05) faksi (05) etelä-pohjanmaan kesäyliopisto PL 151, SEINÄJOKI puh. (06) faksi (06) Sivutoimipaikat: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava hangö sommaruniversitet Skolgatan 9-11, HANGÖ tel. (019) fax (019) helsingin seudun kesäyliopisto Liisankatu 16 A 8, HELSINKI puh. (09) faksi (09) hämeen kesäyliopisto Sibeliuksenkatu 25 B, HÄMEENLINNA puh. (03) faksi (03) högskolan på åland PB 1010, MARIEHAMN tel. (018) fax (018) jyväskylän kesäyliopisto PL 35, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO puh. (014) faksi (014) Sivutoimipaikka: Saarijärvi kainuun kesäyliopisto PL 51, KAJAANI puh. (08) faksi (08) keski-pohjanmaan kesäyliopisto PL 556, KOKKOLA puh. (06) faksi (06) Sivutoimipaikat: Pietarsaari, Haapajärvi kuopion kesäyliopisto Savilahdentie 6 B L7, KUOPIO puh. (017) faksi (017) Sivutoimipaikat: Iisalmi, Varkaus kymenlaakson kesäyliopisto Kotkan toimipiste Metsontie 41 A, KOTKA puh. (05) faksi (05) Kouvolan toimipiste PL 144, KOUVOLA puh. (05) faksi (05) lapin kesäyliopisto Jokiväylä 11 C, ROVANIEMI puh faksi Sivutoimipaikat: Kemi, Tornio länsi-suomen kesäyliopisto Porin toimipiste PL 52, Pori puh. (02) faksi (02) Rauman toimipiste Kalliokatu 2, RAUMA puh. (02) faksi (02) Sivutoimipaikat: Kokemäki, Harjavalta mikkelin kesäyliopisto Lönnrotinkatu 5, MIKKELI puh. (015) faksi (015) pohjois-karjalan kesäyliopisto PL 179, JOENSUU puh. (013) faksi (013) pohjois-pohjanmaan kesäyliopisto PL 2437, OULUN YLIOPISTO puh. (08) faksi (08) Sivutoimipaikat: Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska päijät-hämeen kesäyliopisto Kirkkokatu 16, LAHTI puh. (03) faksi (03) savonlinnan kesäyliopisto Linnankatu 11, SAVONLINNA puh. (015) faksi (015) tampereen kesäyliopisto Yliopistokatu 60 A, TAMPERE puh. (03) faksi (03) turun kesäyliopisto Tuurintie 3 A 5, TURKU puh. (02) faksi (02) Sivutoimipaikka: Huittinen vaasan kesäyliopisto vasa sommaruniversitet Wolffintie 36 F 12, VAASA puh. (06) faksi (06) Sivutoimipaikka: Pietarsaari -27-