Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2011 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2011 ISSN

Transkriptio

1 SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2010

2 Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2011 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2011 ISSN

3 SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA Kesäyliopistolaitoksen kasvu Kesäyliopistojen hallinto Kesäyliopistojen toiminta-ajatus Opetusohjelmat ja yhteistyötahot KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA Opetustoiminta Opettajat Opiskelijat KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Tulot Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus sekä EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus Taulukko 9 Opetushenkilökunta Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli Taulukko 12 Opintojen tarkoitus Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä Taulukko 16 Tulot Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2010 toiminnasta... 26

4 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity ), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2010 olivat kaikki Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2010 kuuluivat: kaupunginjohtaja Martti Jalkanen (puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen (vpj.) sekä jäseninä tiederehtori Timo Aarrevaara, rehtori Sannaleena Härkönen, tiederehtori, johtaja, Kari Laine, toiminnanjohtaja Ari Salo ja johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turunen. Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin ja luvuilla, kun taas ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2010 Suomessa toimi 20 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 36 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 106 paikkakunnalla KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2010 kolmentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja kahden koulutuskuntayhtymä. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2010 niiden palveluksessa oli yhteensä 113 vakinaista toimihenkilöä. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. 4

5 Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. 5

6 Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA OPETUSTOIMINTA Vuonna 2010 kesäyliopistot järjestivät yhteensä kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden ( ) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 13 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 493 oppiaineessa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston aineet muodostivat lähes puolet oppiainesta. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opintojaksoista ja opetustunneista oli 45 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2010 kaikkiaan 2 557, lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuuluste- 1 Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. luina järjestetyt opintojaksot. Opintopistesuorituksia 2 kertyi yhteensä Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä ja opetukseen osallistumisia kertyi Vuonna opintojaksoista 80,6 % oli perusopintoja, 18 % aineopintoja ja 1,4 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 83,7 % oli perusopintoja, 15,8 % aineopintoja ja 0,5 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2009 Perusopinnot 83,7 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesäyliopistot järjestivät 4 vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta v ,2 %. Kansanopistojen osuus oli 21,6 % ja kansalaisopistojen 14 %. Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin kolmessa kesäyliopistossa yhteensä 32 kurssia. Opetusta annettiin tuntia, osallistumisia kertyi 578 ja opintopistesuorituksia Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 5 järjestettiin kpl, joka on 27 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin tuntia, joka on 31 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 6 järjestettiin 961 kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Syventävät opinnot 0,5 % Aineopinnot 15,8 % 2 Luvuista puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 3 Tietoa ei ole tilastoitu vuodelta Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta kurssia, osallistumista ja opetustuntia (taulukko 3, s.13). 6 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut. 6

7 3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia oli kesäyliopistoissa vuonna 2010 yhteensä henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 36 % toimi avoimessa yliopistoopetuksessa ja 64 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 93 %:lla oli korkeakoulututkinto. Heistä 15 % oli professoreita ja dosentteja ja 27 % muita yliopistollisen jatkotutkinnon (vähintään lisensiaattitutkinnon) suorittaneita opettajia. Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,8 % eli 11 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,8 % oli ulkomaalaisia OPISKELIJAT Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2010 yhteensä opiskelijaa, joista opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista oli korkeakoulussa kirjoilla 470 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita vuotiaita alle 25-vuotiaita 10 % 24 % 55 % Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Muu Eläkeläinen Työtön 3 % 10 % 10 % 14 % Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 63 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Opettajat Terveydenhoitoala Opiskelijat ja koululaiset Muut (esim. yrittäjät) Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä luott.henk. Sosiaaliala Palvelu-, teollisuus, maatalousala ei tietoa 13 % Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2010 oli 75 %. Opiskelijoista 51 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,5 %. Vuonna 2010 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 876. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 7 % 11 % 10 % 13 % 13 % 12 % 20 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % ei tietoja 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: Korkea-aste 41 % Toinen aste 31 % Perusaste ei tietoa 12 % 16 % % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

8 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2010 kesäyliopistoissa opiskeli korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2010 kesäyliopistot järjestivät opetusta 13 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2010 yhteensä opintopistettä, jotka merkitsevät 413 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (49 %) vuonna 2010 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 21 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 9 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 36 %:lla ja 34 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2010 olivat yhteensä euroa (v yhteensä euroa) TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2010 yhteensä 7,2 miljoonaa euroa (v ,5 Meur), joka on 41 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2010 oli yhteensä euroa eli 8,8 % kaikista tuloista (v ,7 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat euroa eli 3 % kaikista tuloista (v ,5 %). Muut tulot olivat yhteensä euroa eli 2,9 % kaikista tuloista (v %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2010 yhteensä 7,7 Meur eli 44 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v ,2 Meur, l. 43,6 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,9 Meur eli 11 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v ,8 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 5,6 miljoonaa euroa, joka oli n. 31,9 % kesäyliopistojen tuloista MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna 2010 Opiskelijamaksut 41,3 % Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. Valtionosuus ja avustukset 31,9 % Muut avustukset 1,1 % OPH:n ostamat koulutuspalvelut 1,3 % ELY-keskusten koulutusostot 2,3 % Oppisop.toimistojen ostama koulutus 2,6 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 3,0 % 7 Luvusta puuttuvat kahden kesäyliopiston tiedot. Kuntien avustukset 11,0 % EU; kansallinen ja kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 5,6 % 8

9 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA kesäyliopistoa 113 vakinaista työntekijää tuntiopettajaa 17,4 Meur tulot yhteensä opiskelijaa osallistujaa opintojaksoa/kurssia opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna Avoin yliopisto-opetus 44,5 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 23,3 % Vapaana sivistystyönä järj. koulutus 19,6 % Muut koulutukset Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. Avoin ammattikorkeakouluopetus Työnantajan tilaama koulutus Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. 3,6 % 3,3 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 0,8 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kesäyliopistojen tulorakenne Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 7,19 41,3 % 7,48 45,2 % Valtionosuus ja avustukset 5,56 31,9 % 5,00 30,2 % Kuntien avustukset 1,92 11,0 % 1,95 11,8 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,97 5,6 % 0,49 3,0 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,52 3,0 % 0,74 4,5 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,45 2,6 % 0,29 1,7 % ELY-keskusten koulutusostot 0,41 2,3 % 0,14 0,9 % OPH:n ostamat koulutuspalvelut 0,22 1,3 % 0,18 1,1 % Muut avustukset 0,19 1,1 % 0,26 1,6 % Yhteensä 17,43 100,1 % 16,53 100,0 % 8 Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9

10 TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2010 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 6 8,2 2 5 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 6 7,5 1 5 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,5 2 5 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 8 11,8 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 6 7,0 1 6 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 6,5 1 1 Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 3 3,5 1 1 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 2 4,2 2 5 Kuopio 1956 Kuopion Yliopistoseura r.y Snellman-instituutti ,7 3 4 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 5 3,7 2 8 Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 5, Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6,5 4 9 Mikkeli 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys r.y. 3 4,1 1 1 Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6 6, Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y , Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5,6 1 3 Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 2 4,5 1 5 Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 12,7 1 5 Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 8 9,0 1 5 Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet r.y. 3 4,6 2 2 Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä , Keskimäärin 6 7,1 2 5 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10

11 TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2010 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Lappeenranta, Imatra 2 - Suomenniemi, Helsinki, Riika 3 5 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Ilmajoki, Kuortane, Lappajärvi 4 5 Hangö Hangö 1 Helsingfors 1 Ingå, Esbo, Åbo 3 5 Helsingin seutu Helsinki Häme Hämeenlinna 1 - Forssa, Riihimäki, Urjala, Santorini (Kreikka), Zermatt (Sveitsi) 5 6 Jyväskylä Jyväskylä Kainuu Kajaani Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Ilmajoki, Perho, Vaasa 3 5 Kuopio Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Siilinjärvi 1 4 Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Hamina, Helsinki, Järvelä, Porvoo, Tallinna (Viro), Saarenmaa (Viro) 6 8 Lappi Rovaniemi 1 Kemi, Tornio 2 Piteå (Ruotsi), Sör-Varanger (Norja), Barcelona (Espanja), Bristol (Iso-Britannia), Eichstätt (Saksa), Ljubljana (Slovenia), Valencia (Espanja) 7 10 Länsi-Suomi Pori 1 Rauma, Kokemäki, Harjavalta 3 Eurajoki, Huittinen, Kankaanpää, Sastamala, Ulvila 5 9 Mikkeli Mikkeli Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Helsinki, Juuka, Jämsänkoski, Kitee, Kuru, Lieksa, Mikkeli, Nurmes, Polvijärvi, Taivalkoski, Valtimo, Santorini (Kreikka) Pohjois-Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska 4 Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Reisjärvi, Sievi 7 12 Päijät-Häme Lahti 1 - Hollola, Riihimäki 2 3 Savonlinna Savonlinna 1 - Tampere Tampere 1 - Turku Turku 1 - Mikkeli, Pieksämäki, Rantasalmi, Varkaus Helsinki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Urjala Helsinki, Kärkölä, Naantali, Salo Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1-2 Yhteensä

12 TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 12

13 TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2010 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 27 0,6% ,8% ,0% 786 0,8% 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 25 0,5% 918 0,8% 731 0,9% ,9% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 13 0,3% 206 0,2% 183 0,2% ,3% 4. Työnantajan tilaama koulutus 79 1,6% ,0% ,0% ,3% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta ,4% ,8% ,8% ,9% ,8% ,3% ,3% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 32 0,7% 578 0,5% 392 0,5% ,7% 7. Avoin yliopisto-opetus ,7% ,5% ,4% ,5% 8. Muut koulutukset 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 100 2,1% ,7% ,6% ,8% 447 9,2% ,6% ,6% ,8% Yhteensä ,0% ,0% ,0% ,0% Ed. mainituihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 165 kurssia, osallistumista ja opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 13

14 TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TaY Tampereen yliopisto UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TeaK Teatterikorkeakoulu JY Jyväskylän yliopisto Sib Sibelius-Akatemia TY Turun yliopisto LaY Lapin yliopisto Aalto Aalto-yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm HY UEF JY LaY LTY OY Sib Aalto TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ (brutto) 493 Suoritetut opintopisteet HY UEF JY LaY LTY OY Sib Aalto TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala ,0 Etelä-Pohjanmaa 308, , ,4 Hangö * * * Helsingin seutu 4 219, ,0 Häme 154, ,0 Jyväskylä 994, ,5 Kainuu ,0 Keski-Pohjanmaa , ,5 Kuopio ,0 Kymenlaakso ,0 Lappi 37, ,0 Länsi-Suomi , ,0 Mikkeli 27, ,0 Pohjois-Karjala ,0 Pohjois-Pohjanmaa 386, , ,0 Päijät-Häme 566, ,0 Savonlinna ,0 Tampere , ,5 Turku ,0 Vaasa 685, , ,5 YHTEENSÄ 7 376, , ,4 * Tietoja ei ole tilastoitu 14

15 TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetetut opintopisteet Etelä-Karjala ,0 Etelä-Pohjanmaa ,4 Hangö * Helsingin seutu ,0 Häme ,0 Jyväskylä ,5 Kainuu ,0 Keski-Pohjanmaa ,5 Kuopio ,0 Kymenlaakso ,0 Lappi ,0 Länsi-Suomi ,0 Mikkeli ,0 Pohjois-Karjala ,0 Pohjois-Pohjanmaa ,0 Päijät-Häme ,0 Savonlinna ,0 Tampere ,5 Turku ,0 Vaasa ,5 YHTEENSÄ ,4 Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu 15

16 TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 16

17 TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 17

18 TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin

19 TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa - joista prof. ja dos. OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA - joista toht. ja lis. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta talousalue muu alue Suomessa Etelä-Karjala muu maa Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * * * * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu 19

20 TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2010 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet (netto) **** Yht. ** Miehiä Naisia Etelä-Karjala Korkeakoulussa kirjoilla *** Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 19 % 25 % 75 % 33 % Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 19% olivat avoimessa yliopistossa, joista 25% on miehiä ja 33% on kirjoilla korkeakoulussa 20

21 TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 2 = opettajat 3 = terv.hoitoalan työntekijät 4 = sosiaalialan työntekijät 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 8 = ei tietoja 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1 Opisk. yht. Ammatti Kieli suomi ruotsi muu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 13 % 20 % 13 % 10 % 11 % 7 % 12 % 15 % 50 % 92 % 3 % 5 % * Tietoja ei ole tilastoitu 21

22 TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 36, Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 5 % 1 % 9 % 49 % 21 % 3 % 4 % 9 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 22

23 TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 12 % 31 % 41 % 16 % 100 % 63 % 3 % 14 % 10 % 10 % * Tietoja ei ole tilastoitu TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopistopaikkakunta % Talousalue % Muu Suomi % Muu maa % Yhteensä Etelä- Karjala ,3 % ,5 % ,2 % 2 0,0 % Etelä-Pohjanmaa ,9 % ,6 % ,5 % Hangö 50 7,2 % ,0 % 20 2,9 % 20 2,9 % 692 Helsingin seutu ,9 % ,6 % 331 4,9 % 441 6,6 % Häme ,5 % ,7 % ,8 % 0,0 % Jyväskylä ,4 % ,9 % 24 0,5 % 49 1,1 % Kainuu * * * * * Keski-Pohjanmaa ,0 % ,9 % ,9 % 2 0,1 % Kuopio ,9 % ,4 % ,5 % 13 0,3 % Kymenlaakso ,5 % ,8 % ,9 % 48 2,8 % Lappi ,8 % ,3 % ,3 % 106 7,7 % Länsi-Suomi ,9 % ,6 % ,5 % 1 0,0 % Mikkeli ,9 % ,5 % ,6 % Pohjois-Karjala ,2 % ,3 % ,4 % 41 1,0 % Pohjois-Pohjanmaa ,6 % ,8 % 497 8,4 % 15 0,3 % Päijät-Häme ,9 % ,8 % ,1 % 3 0,1 % Savonlinna ,8 % 277 9,7 % ,9 % 46 1,6 % Tampere ,0 % ,0 % ,9 % 46 1,1 % Turku ,0 % ,8 % 171 7,6 % 37 1,6 % Vaasa ,3 % ,6 % 126 6,8 % 6 0,3 % Y H T E E N S Ä ,9 % ,7 % ,9 % 876 1,5 % * Tietoja ei ole tilastoitu 23

24 TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 4 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % 12 % 11 % 9 % 14 % 11 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 24

25 TAULUKKO 16 TULOT A Kesäyliopistopaikkakunta/kunnat G OPH:n myöntämä ylimääräinen avustus M Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamaksut B Muut kunnat H Muut avustukset yhteensä N Muut opiskelijamaksut C Muut kunnan yhteisöt I Kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä O Maksupalvelu- ja tilauskoulutus D OKM J ELY-keskusten koulutusostot P EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus E OPH:n 14 muk. erit.av. K OPH:n ostamat koulutuspalvelut Q Muut tulot F Erityisavustus, opintoseteli L Oppisopimustoimistojen ostama koulutus Kuntien avustukset Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tulot A B C Yht. D E F G Yht. H I J K L M N O P Q Kaikki tulot yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu ** Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ * * Sisältää euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille ** Sisältää muut opiskelijamaksut 25