Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2016 ISSN

Transkriptio

1 SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2015

2 Julkaisija: Suomen kesät ry Suomen kesät ry:n julkaisu 1/2016 ISSN

3 SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA Kesälaitoksen kasvu Kesäjen hallinto Kesäjen toiminta-ajatus Opetusohjelmat ja yhteistyötahot KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA Opetustoiminta Opettajat Opiskelijat KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Tulot Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA Taulukko 1a Kesäjen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet Taulukko 1b Kesäjen koulutuksien järjestämispaikkakunnat Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä Taulukko 3 Yhteenveto kesäjen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna Taulukko 4 Avoimen -opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain Taulukko 5 Avoimena -opetuksena järjestetyt opintojaksot Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus, EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus sekä ikääntyvien toiminta Taulukko 9 Opetushenkilökunta Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäissa vuosina sekä avoimeen -opetukseen kirjoittautuneet vuonna Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli Taulukko 12 Opintojen tarkoitus Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä Taulukko 16 Tulot Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2015 toiminnasta... 29

4 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäjen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesät ry. (rekisteröity ), joka toimii kesäjen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesät ry:n jäseninä vuonna 2015 oli 19 kesäa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesät ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäjen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäjen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesätoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäjen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäjen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesät ry:n hallitukseen vuonna 2015 kuuluivat: Raimo Turunen, puheenjohtaja sekä jäseninä rehtori Tuula Aamurusko (varalla rehtori Miia Äkkinen), rehtori Soili Meklin (rehtori Tapio Mäkelä), rehtori Leena Meriläinen (rehtori Eija Pollari), professori Pekka Rissanen (toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen), rehtori Mari Smolander (rehtori Raili Kontinen) ja lehtori Pentti Vanha-aho (täydennyskoulutusjohtaja Tuija Kontio). Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesä perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään. Toinen kesä perustettiin 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada tasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesät, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäjen määrä kasvoi etenkin ja luvuilla, kun taas ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesät järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. 4 Vuonna 2015 Suomessa toimi 20 kesäa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 31 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 110 paikkakunnalla KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäjen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyhdistykset. Vuonna 2015 kahdentoista kesän ylläpitäjänä oli kesä- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesän ylläpitävänä organisaationa oli säätiö, kahden koulutuskuntayhtymä ja yhden kaupunki. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Noin 50 % Suomen kunnista on kesäa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesä käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäjen edustajina jen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäjen järjestämän avoimen -opetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesät tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2015 niiden palveluksessa oli yhteensä 113 vakinaista toimihenkilöä. Kesäjen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesätoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesän tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesän toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesät ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesät ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoitukse-

5 na on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäjen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesälaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesät järjestävät: avoimia -opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen n opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesälaitoksen visio on, että kesät ovat osa Suomen avoimen n ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen jen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesätoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen - ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesät nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesät täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti - ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen n väylä, alueita palvelevat avoimen n opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesälaitoksen missioksi nähdään: Kesät toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä jen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella -opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan jen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta issa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesät järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesät järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesät järjestävät myös ikääntyvien toimintaa. Opetustarjonnallaan kesät pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. 5

6 Kesät toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesät organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Avoimen -opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2015 Perusopinnot 86,9 % Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesät ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA OPETUSTOIMINTA Vuonna 2015 kesät järjestivät yhteensä kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Kesäjen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden ( ) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäjen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin t, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäjen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella Täten kesät tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa -opetusta järjestettiin yhteensä 11 eri n ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 305 oppiaineessa. Itä-Suomen järjesti eniten kursseja ja muodosti kolmanneksen (37 %) oppiaineista. Avoimen -opetuksen osuus kaikista kesäjen järjestämistä opetustunneista oli 37 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen -opetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäissa vuonna 2015 kaikkiaan Lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut, että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Kesäjen avoimen -opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesät järjestivät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta -opetuksesta v ,0 %. Kansanopistojen osuus oli 25,1 % ja kansalaisopistojen 9,0 %. 2 Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesät järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin yhdeksässä kesässa yhteensä 88 kurssia. Opetusta annettiin tuntia, osallistumisia kertyi ja opintopistesuorituksia Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 3 järjestettiin kpl, joka on 24,7 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin tuntia, joka on 30,6 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 4 järjestettiin kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Aineopinnot 12,4 % Syventävät opinnot 0,7 % Edellisiin lukuihin sisältyvää ikääntyvien toimintaa järjestettiin yhdessätoista kesässa yhteensä tuntia ja osallistumisia kertyi Avoimen -opetuksen opintopistesuorituksia kertyi yhteensä Opetustuntimäärä oli yhteensä ja opetukseen osallistumisia kertyi Vuonna 2015 opintojaksoista 75,1 % oli perusopintoja; 24,4 % aineopintoja ja 0,5 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 86,9 % oli perusopintoja; 12,4 % aineopintoja ja 0,7 % syventäviä opintoja. 1 Tiedot on kerätty kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 6 2 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta kurssia, osallistumista ja opetustuntia (taulukko 3, s.13). 4 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.

7 3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia 5 oli kesäissa vuonna 2015 yhteensä henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa -opetuksessa jen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 37 % toimi avoimessa opetuksessa ja 63 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen -opetuksen opettajista 95 %:lla oli korkeakoulututkinto. Kesäjen avoimen opetuksen opettajat ovat jen omia opettajia. Kesäjen oman henkilökunnan osuus avoimen n opettajista oli 0,1 % eli 5 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Kesäjen koko opettajakunnasta 29 % asuu kesäpaikkakunnalla. Kesät ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 1,1 % oli ulkomaalaisia OPISKELIJAT 6 Kesäissa opiskeli vuonna 2015 yhteensä opiskelijaa, joista opiskelijaa kirjoittautui avoimeen -opetukseen, joista oli korkeakoulussa kirjoilla opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen, joista 393 oli amk:ssa kirjoilla. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita vuotiaita alle 25-vuotiaita ei tietoa 11% 15% 24% Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Eläkeläinen Muu Työtön ei tietoa 4% 4% 8% 11% 18% Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 56% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Opettajat Opiskelijat ja koululaiset Terveydenhoitoala Muut (esim. yrittäjät) Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä Sosiaaliala Palvelu-, teollisuus, maatalousala ei tietoa Naisten osuus kesäjen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2015 oli 72 %. Opiskelijoista 55 % ilmoitti kotipaikakseen kesäpaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäpaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesän sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesätoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,3 %. Vuonna 2015 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä % 8% 9% 11% 10% 17% 19% 18% 0% 5% 10% 15% 20% Korkea-aste 43% Kesä-opiskelijoiden määrä Toinen aste 31% Perusaste 10% ei tietoa 15% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 5 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 6 Isoihin yleisöluentoihin / massatilaisuuksiin osallistuneista ei kaikista ole kerätty opiskelijaprofiilitietoja. 7 Luvusta puuttuvat kahden kesän tiedot

8 Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesä-opetukselle. Opiskelijoille kesä merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2015 kesäissa opiskeli korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesät järjestävät useamman n korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2015 kesät järjestivät opetusta 11 n ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesät vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä a maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2015 yhteensä opintopistettä, jotka merkitsevät 350 llista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesät vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten jen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesä-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (41 %) vuonna 2015 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäissa opiskeli 24 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 10 %:lla. Avoimeen on kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 34 %:lla ja 29 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäjen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäista järjes- tää valtaosin avoimen n opetuksen jen tiloissa. Kesäjen kokonaistulot vuonna 2015 olivat yhteensä euroa (muutos vuodesta ,33 %) TULOT Kesäjen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäjen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäille kertyi vuonna 2015 yhteensä 8,8 miljoonaa euroa (v ,5 Meur), joka on 51,2 % kesäjen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2015 oli yhteensä 1,3 miljoonaa euroa eli 7,4 % kaikista tuloista (v ,3 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat euroa eli 2,0 % kaikista tuloista (v ,3 %). Muut tulot olivat yhteensä euroa eli 2,1 % kaikista tuloista (v ,0 %). Kesäille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2015 yhteensä 7,0 Meur eli 40,8 % kesäjen kaikista tuloista (v ,3 Meur, l. 41,7 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,7 Meur eli 10,0 % kesäjen koko tulokertymästä (v ,2 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesät saivat kaikkiaan 5,2 miljoonaa euroa, joka oli n. 30 % kesäjen tuloista MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäjen menot. Suomen kesät ry kerää menoista kesäjen järjestämän avoimen -opetuksen tiedot. Opiskelijamaksut 51,8 % Kesäjen tulorakenne vuonna 2015 Valtionosuus ja avustukset 30,1 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,5 % Muut avustukset 0,7 % Kuntien maksuosuudet 10,0 % Oppisop.toimistojen ostama koulutus 0,5 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 2,0 % EU- ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 2,5 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 2,1 % 8 Luvusta puuttuvat kahden kesän tiedot. 8 9 Luvusta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot.

9 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA kesäa 113 vakinaista työntekijää tuntiopettajaa 17,2 Meur tulot yhteensä opiskelijaa osallistujaa opintojaksoa/kurssia opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna Avoin -opetus 37,2 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 28,5 % Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 23,6 % Muut koulutukset Avoin ammattikorkeakouluopetus Työnantajan tilaama koulutus Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 6,0 % 2,6 % 1,2 % 0,5 % 0,4 % 0,1 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % 40,0 % 45,0 % Kesäjen tulorakenne Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 8,89 51,8 % 8,54 48,6 % Valtionosuus ja avustukset 5,16 30,1 % 5,42 30,9 % Kuntien avustukset 1,72 10,0 % 1,79 10,2 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,43 2,5 % 0,42 2,4 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,36 2,1 % 0,63 3,6 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,35 2,0 % 0,41 2,3 % Muut avustukset 0,11 0,6 % 0,12 0,7 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,08 0,5 % 0,15 0,8 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,06 0,3 % 0,08 0,5 % Yhteensä 17,15 100,0 % 17,56 100,0 % Tulorakenteesta puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 10 Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9

10 TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2015 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 7 7, Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 5 5, Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1, Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäsäätiö 9 11, Häme 1972 Hämeen liitto 6 6, Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyhdistys r.y. 5 5, Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 1 1, Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 3 3, Kuopio/ Snellman 1956 Snellman-instituutti ry. 7 6, Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 5 4, Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 4, Mikkeli 1970 Mikkelin kesän kannatusyhdistys r.y. 3 3, Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 9 4, Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäseura r.y , Pori 2014 Porin kaupunki 4 1, Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyhdistys r.y. 5 4, Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyhdistys r.y. 2 4, Tampere 1955 Tampereen kesäyhdistys r.y. 7 12, Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 5 5, Vaasa 1960 Vaasan Kesä - Vasa Sommaruniversitet r.y. 5 4, Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä , Keskimäärin 6 5, * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10

11 TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2015 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Imatra, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Kauhava 2 3 Hangö Hangö Helsingin seutu Helsinki Häme Hämeenlinna 1 - Jyväskylä Jyväskylä 1 Saarijärvi 1 Forssa, Riihimäki, Urjala, Hattula, Kreeta (Kreikka), Santorini (Kreikka), Ateena (Kreikka), Tallinna (Viro) Ilomantsi, Tallinna, Avignon (Ranska), Hampuri Kainuu Kajaani 1 - Oulu 1 2 Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Kaustinen 1 3 Kuopio/ Snellman Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Lappi Rovaniemi 1 - Joensuu, Kiuruvesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki Valkeakoski, Loviisa, Saaremaa (Viro), Tartto (Viro), Tallinna (Viro), Pietari (Venäjä), Mijas Pueblo (Espanja) Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pello, Sodankylä, Tornio, Galway (Irlanti), Piteå (Ruotsi) ja Sør-Varanger (Norja) Mikkeli Mikkeli 1 - Joensuu 1 2 Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Lieksa, Tuupovaara, Siilinjärvi, Valtimo, Kuopio, Mikkeli, Jyväskylä, Jämsä, Pieksämäki, Jämsänkoski, Taivalkoski Pohjois- Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Raahe, Ylivieska, Pyhäjärvi 4 Hailuoto, Ii, Kalajoki, Lofootit (Norja), Nivala, Pyhäjoki 6 11 Pori Pori 1-1 Päijät-Häme Lahti 1-1 Savonlinna Savonlinna 1 - Tampere Tampere 1 - Turku Turku 1 - Joroinen, Kangasniemi, Mikkeli, Nurmes, Pertunmaa, Pieksämäki, Rantasalmi, Sulkeva, Varkaus Akaa, Heinola, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pirkkala, Ruovesi Raisio, Salo, Kuopio, Oulu, Kauniainen, Valkeakoski Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1 2 Yhteensä

12 TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin Kaikkien opetustuntien määrä 2015 Pori Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Vaasa Pohjois-Karjala Mikkeli Kymenlaakso Etelä-Karjala Savonlinna Jyväskylä Häme Kuopio/ Snellman Turku Tampere Pohjois-Pohjanmaa Helsingin seutu

13 TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2015 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisi a yhteensä % Naisia % Annetut opetustunni t yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 13 0,2% 541 0,5% Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 9 0,2% 206 0,2% Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1 0,0% 15 0,0% Työnantajan tilaama koulutus 88 1,7% ,5% Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus ,2% ,6% ,2 % 87,4 % 80,0 % 72,7 % 72,5 % 497 0,5% 355 0,3% 105 0,1% ,2% ,2% - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta ,6% ,9% ,6% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 88 1,7% ,1% Avoin -opetus ,7% ,7% 8. Muut koulutukset 129 2,4% ,2% Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia ,9% ,2% ,2 % 78,8 % 80,3 % 73,8 % ,6% ,2% 940 0,9% ,1% Yhteensä ,0% ,0 % ,9 % Ed. mainittuihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 159 kurssia, osallistumista ja opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 100,0 % 13

14 TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN AY Aalto LY Lapin HY Helsingin LTY Lappeenrannan teknillinen UEF Itä-Suomen OY Oulun JY Jyväskylän Taid Taide (SibA, Yo Teak) TaY TTY TY VY ÅA Tampereen Tampereen teknillinen Turun Vaasan Åbo Akademi Oppiaineiden lkm AY HY UEF JY LY LTY OY TaidYo TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ (brutto) * Tietoja ei ole tilastoitu AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ KORKEAKOULUITTAIN 2015 HY 11,7 % VY 12,1 % JY 9,1 % UEF 36,6 % TY 8,9 % LY 7,0 % OY 6,0 % TTY 0,0 % AY 0,2 % TaY 3,8 % TaidYo 2,4 % ÅA 1,8 % LTY 0,4 % 14

15 Suoritetut opintopisteet AY Aalto LY Lapin HY Helsingin LTY Lappeenrannan teknillinen UEF Itä-Suomen OY Oulun JY Jyväskylän TaidYo Taide (SibA, Teak) AY HY UEF JY LY LTY OY Taid Yo TaY Tampereen TT Y TY VY ÅA Tampereen teknillinen Turun Vaasan Åbo Akademi TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ * Tietoja ei ole tilastoitu 15

16 TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetut opintopisteet Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPINTOJEN TASON MUKAAN Opetustunnit yhteensä % Perusopinnot ,9 % Aineopinnot ,4 % Syventävät opinnot 269 0,7 % YHTEENSÄ ,0 % 16

17 TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tiedot puuttuvat AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS Osallistumisia Opetustunteja Ammatillinen lisäkoulutus (n=13), ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus (n=9), oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (n=1) Työnantajan tilaama koulutus (n=88) 17

18 TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tiedot puuttuvat VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET Osallistumisia Opetustunteja Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus (n=1 867) Avoin ammattikorkeakouluopetus (n=88) Muut koulutukset (n=129) Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset (n=471) 18

19 TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Keskimäärin IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOTOIMINTA 2015 Opiskelijat Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Pohjanmaan kesä Helsingin kesä Hämeen kesä Jyväskylän kesä Lapin kesä Mikkelin kesä Pohjois-Karjalan kesä Pohjois-Pohjanmaan kesä Taide / Avoin kampus * Snellman-kesä, Kuopio Tampereen kesä Vaasan kesä Åbo Akademi YHTEENSÄ

20 TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA Yhteensä Avoimessa opetuksessa -joista prof., dos. ja toht. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesä -paikkakunta maakunta muu alue Suomessa ulkomaat Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski- Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois- Karjala Pohjois- Pohjanmaa * * * * Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu 20

21 TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2015 Avoimeen -opetukseen kirjoittautuneet (netto) **** Yht. ** Miehiä Naisia *** Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Hangö * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski- Pohjanmaa * Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois- Karjala * Pohjois- Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ Prosenttia (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 22 % 28 % 72 % 28 % Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Yliopistossa kirjoilla - Luvut sisältyvät avoimeen -opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäissa opiskelleista 22 % olivat avoimessa ssa, joista 28% on miehiä ja 28% on kirjoilla korkeakoulussa Opiskelijamäärät

22 TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä 2 = opettajat maatalouden työntekijät 3 = terv.hoitoalan työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 4 = sosiaalialan työntekijät 8 = ei tietoja 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt Opisk. yht. Ammatti 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) suomi ruotsi muu ei tietoa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa * Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 17 % 19 % 11 % 7 % 8 % 9 % 10 % 18 % 6 % 91 % 2 % 5 % 3 % * Tietoja ei ole tilastoitu Kieli OPISKELIJOIDEN AMMATTI 2015 Opettajat OPISKELIJOIDEN ÄIDINKIELI % 19 % Opiskelijat ja koululaiset Terv.hoitoalan työnt. ruotsi 1,5 % 11 % 7 % 17 % Palvelual. sekä maatalouden työnt. Muut valtion ja kunnan työnt. Sosiaalialan työnt. Muut (esim. yrittäjät) suomi 90,5 % muu 5,0 % ei tietoa 3,0 % 8 % 9 % 11 % Ei tietoja 22

23 TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori * * * * * * * Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 5 % 2 % 10 % 41 % 24 % 2 % 7 % 10 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPINTOJEN TARKOITUS 2015 Ammatillissivistävä/ammatillinen 7 % 9 % 41 % Harrastus- tai sivistysintressi 2 % 2 % 5 % Korkeakoulututkinto Valmentautuminen yo-tutkintoon Luottamustoimen hoito 10 % Valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen Muu Ei tietoa 24 % 23

24 TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Keski- Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Pohjois- Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Ei tietoa Prosenttia 10 % 27 % 47 % 16 % 100 % 56 % 4 % 18 % 8 % 4 % 11 % * Tietoja ei ole tilastoitu Perusaste 10 % OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA 2015 Ei tietoa 16 % Toinen aste 27 % Korkeaaste 47 % OPISKELIJOIDEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2015 Työtön 3 % Muu 4 % Eläkeläinen 8 % Opiskelija 18 % Ei tietoa 11 % Työllinen 56 % 24

25 TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäpaikkakunta % Maakunta % Muu Suomi % Ulkomaat % Ei tietoa % Yhteensä Etelä- Karjala ,9 % 172 5,7 % ,5 % 0,0 % 0,0 % Etelä-Pohjanmaa ,1 % ,8 % 204 9,2 % 0,0 % 0,0 % Hangö * * * * * * Helsingin seutu ,6 % 622 8,7 % 336 4,7 % 143 2,0 % 0,0 % Häme ,7 % ,5 % ,9 % 0,0 % 0,0 % Jyväskylä ,3 % ,7 % ,6 % 69 3,0 % 168 7,3 % Kainuu ,2 % 65 20,8 % 56 17,9 % 0,0 % 0,0 % 312 Keski-Pohjanmaa ,7 % ,7 % ,6 % 0,0 % 0,0 % Kuopio/ Snellman ,0 % ,3 % ,6 % 2 0,1 % 0,0 % Kymenlaakso ,4 % ,4 % ,8 % 86 6,5 % 0,0 % Lappi ,9 % ,6 % 92 9,4 % 31 3,2 % 0,0 % 978 Mikkeli ,4 % ,0 % ,5 % 3 0,1 % 0,0 % Pohjois-Karjala ,3 % ,5 % 193 7,1 % 69 2,5 % ,5 % Pohjois-Pohjanmaa ,1 % ,2 % 619 8,4 % 65 0,9 % 329 4,5 % Pori ,1 % 52 2,9 % 0,0 % 0,0 % 126 7,0 % Päijät-Häme ,7 % ,1 % ,1 % 3 0,2 % 0,0 % Savonlinna ,9 % 198 6,4 % ,3 % 75 2,4 % 0,0 % Tampere ,0 % ,0 % ,8 % 54 1,1 % 48 1,0 % Turku ,3 % ,7 % ,1 % 66 1,9 % 0,0 % Vaasa ,8 % ,5 % ,0 % 21 1,3 % ,5 % Y H T E E N S Ä ,9 % ,0 % ,1 % 687 1,3 % ,8 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA 2015 Muu Suomi 22 % Maakunta 18 % Kesä-paikkakunta 55 % Ulkomaat 1 % Ei tietoa 4 % 25

26 TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia 8 % 7 % 7 % 8 % 9 % 9 % 9 % 10 % 9 % 14 % 11 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN IKÄ 2015 Ei tietoa 11 % % % % % % % % % % % 26

27 TAULUKKO 16 TULOT A Kesäpaikkakunta/kunnat G OPH:n myöntämä ylimääräinen avustus L Oppisopimustoimistojen ostama koulutus B Muut kunnat H Muut avustukset yhteensä M Avoimen -opetuksen opiskelijamaksut C Muut kunnan yhteisöt I Kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä N Muut opiskelijamaksut D OKM J Aluehallintoviranomaisten tilaama O Maksupalvelu- ja tilauskoulutus E OPH:n 14 muk. erit.av. työvoimakoulutus ja muu koulutus sekä hanketoiminta P EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus F Erityisavustus, opintoseteli K OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut Q Muut tulot Kuntien avustukset Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tulot A B C Yht. D E F G Yht. H I J K L M N O P Q Kaikki tulot yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Kymenlaakso Lappi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pori Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa YHTEENSÄ * Tietoja ei ole tilastoitu ** Sisältää euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille ** 27

28 TULOT KUNTIEN AVUSTUKSET KUNTA-AVUSTUKSEN OSUUS EUROINA KUNTA-AVUSTUKSEN SUHTEELLINEN OSUUS RAHOITUKSESTA Lappi Kainuu Jyväskylä Pohjois-Karjala Savonlinna Turku Mikkeli Pori Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Vaasa Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Päijät-Häme Häme Kymenlaakso Tampere Kesäpaikkakunta/kunnat Muut kunnat 28