KASVUSOPIMUS/ PORIN KAUPUNKI

Transkriptio

1

2 KASVUSOPIMUS/ PORIN KAUPUNKI PORIN PORTTAALI OM Porin Porttaali on Porin kaupungin ja koko seudun monipuolinen ja monialainen kehittämiskohde, jossa eri tahot yhdistävät intressinsä ja resurssinsa alueen toimintojen ja kaupunkirakenteen hyödyntämiseksi ja koko seudun kasvojen, ilmeen ja vetovoiman kasvattamiseksi. Porin Porttaali on valtatien 2 suuntaisen logistiikkakeskittymän ja seudun muiden valtaväylien 8, 11 ja 23 solmukohdassa Porin kantakaupungin ytimessä. Matkakeskus Logistisesti erinomaisen sijainnin takia Porin kaupunki on käynnistänyt uudelleen suunnittelutyön matkakeskuksen toteuttamiseksi rautatieaseman yhteyteen, koska 1990-luvun puolivälissä käynnistyneen hankkeen toteutus jäi puolitiehen. Sekä linja-autoasemaa että rautatieasemaa kehitettiin hajautettuna keskuksena kumpaakin vanhalla paikalla. Kaupunkikeskustan ja seudun kehityksen myötä matkakeskuksen toteuttamiselle on otollisemmat edellytykset. Porin seudun kriittinen menestystekijä on saavutettavuus sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. (VM,VLM, YM,TEM) Matkakeskus yhdistää rautatieliikenteen, linja-autoliikenteen (kauko- ja lähiliikenne) ja lentoliikenteen Porin kaupunkikeskustassa, Promenadi-Porissa, joka on luonteva ympäristö liikenteen sujuvalle solmukohdalle. Matkakeskuksen suunnitteluun liittyvät sisäisen liikenteen ja mm. citylinjan järjestelyt.

3 Iso infrastruktuuri Pori satamat ja niihin liittyvät yritysalueet (LVM,TEM) edellyttävät toimivaa, tehokasta infrastruktuuria, jonka toteuttamisessa ja ylläpidossa yhdistyvät valtakunnalliset ja paikalliset intressit. Yyterin - Preiviikinlahden ja Kokemäenjoen suiston natura -alueet sekä Selkämeren kansallispuisto tekevät merellisestä toimintaympäristöstä erityisen haastavan. Tavoitteita sovitetaan yhteen vireillä olevassa Yyterinniemen osayleiskaavassa, johon osallistuvat monet tahot (MMM, YM). Valtatien 2 suuntainen logistiikka yhdistää seudun yritysalueet mm. suurteollisuuden yhteistyön akselilla Porin satamat Harjavalta. Samaan käytävään sijoittuvat puutarhakaupunkimaisesti sijoittuvat keskukset ja Koemäenjoen varteen keskittyvät virkistysalueet. Tämä on eri toiminnat yhdistävä tasapainoinen kokonaisuus (YM, LVM). Potentiaalin hyödyntämisen suurimman esteen muodostavat kokoon ja mahdollisuuksiin nähden vaatimattomat rautatieliikenteen yhteydet. Satamarata pitää sähköistää. Sillä on suuri merkitys ratapihan ja lähiliikenteentoiminnan kannalta. Isoja verkollisia parannuskohteita ovat lounainen kehä (URPO-rata) ja Haapamäenradan avaaminen. Porin Porttaali osana eheytyvää kantakaupunkia Porin kantakaupunki on toiminnallinen keskus, jonka vetovoimaisuutta parannetaan kehittämällä Promenadi - Poria ja Porin kansallista kaupunkipuistoa ja samanaikaisesti tiivistämällä ja tehostamalla kaupunkirakennetta. Tämä on saavutettavuuden, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, energiatehokkuuden, palvelujen tarjonnan ja terveyden edistämisen kannalta olennaista (YM,LVM, STM). Nyt ja lähivuosina kaupunkikeskustassa kerrostalorakentaminen laajenee ruutukaavan reunasta länteen ja itään. Tiivis pientaloasutus laajenee 2-5km etäisyydellä keskustasta. Viiden kilometrin säteellä on lähes asukasta. Tavoitteena on, että Porin Porttaali kasvattaa asukkaiden ja työpaikkojen määrää merkittävästi.

4 Porin Porttaali luo kumppanuuksia ja uutta ilmettä Kantakaupunki on kaupan, palvelujen, hallinnon ja yritystoiminnan, jopa raskaan teollisuuden keskittymä. Yritysalueita uudistetaan erityisesti kaupunkikeskustan lähikehällä ja valtatien 2 suuntaisella yritysvyöhykkeellä. Valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävin kehittämisalue on Porin Porttaali, jonka ydinalue, ratapihan ja lentoaseman ympäristö (Alvar Aallon Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitelman liikennepuisto), liittyy kehittyvään matkakeskukseen ja kaupunkikeskustaan. Suurimpia maanomistajia ja kehittämiskumppaneita ovat liikennevirasto, VR-yhtymä Oy, Senaatti-kiinteistöt Oy (VM,LVM), Porin kaupunki sekä liikenteen harjoittajat ja monet kokonaisuuten liittyvät kiinteistönomistajat ja yritykset mm. Citycon Oy. Yhteistyöllä Porin Porttaalista kehittyy tehokas ja toimiva kokonaisuus, joka hyödyntää paikan logistiset olosuhteet ja sovittaa yhteen palvelut, yritystoiminnan ja asutuksen. Porin Porttaali luo vetovoimaisen sisääntulon PORTTAALIN kaupunkikeskustaan. Se syntyy yhdistelmällä vetovoimaista toimintaa ja omaleimasta ilmettä. Yliopisto-ja /tai korkeakoulukampuksen (OKM) sijoittaminen asema-aukion tuntumaan nostaa alueen arvoa ja herättää eri tahoilla kiinnostusta ympäristön kehittämiseen. Alueella on paljon tonttikapasiteettia ja tilaa, joita voidaan hyödyntää tutkimuksen, tuotekehittelyn ja tuotannon tarpeisiin. Ratahallintokeskuksen, VR-Yhtymän ja liikenneviraston maat ovat olleet jäädytettynä 15 vuotta. Porin Porttaali sulattaa jään. Porin Porttaali avaa näkymän maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävästä osaamisen keskittymästä, jossa yhdistyvät erinomaiset ulkoiset ja sisäiset yhteydet, kaupunkikeskustan monipuoliset palvelut ja virikerikas ympäristö. Tämä asetelma tarjoaa hyvät edellytykset kaupunkirakenteen ja tilojen tehokkaaseen ja limittyvään käyttöön. Ratapihan ympäristöä valtatien 2 eteläpuolella täydentävät lentoaseman viereen asemakaavoitettu yritysalue, Aviapori n k-m2, joka on kokonaan Porin kaupungin omistuksessa, Isomäen monipuolinen

5 urheilukeskus ja Porin metsä (osana Porin kansallista kaupunkipuistoa), Diakonialaitoksen pienoiskaupunki, Satakunnan Keskussairaala ja SAMK:in koulutusyksikkö (YM, OKM, LVM, STM,). Ratapihan keskustan puolella sijaitsevat hätäkeskuksen, poliisin ja pelastustoimen tilat tiiviinä kokonaisuutena (SM). Rautatieaseman lähialueella on lukuisia kaupungin koulukiinteistöjä, myös arvorakennuksia, joiden tulevaa käyttöä suunnitellaan (OKM, YM, TEM). Aravien asuntoalue on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Ratapihan suuntaisten katujen Karjalankadun ja Satakunnankadun varressa on kirjo erilaisia yritystiloja ja toimintoja, vapaata kapasiteettia ja ravirata. Edellisten Jatkeena Porin Porttaalia täydentävät itäisen Porin lähiöt, Mikkolan kaupunginosa Ulvilan ja Porin välissä kehittyvänä kaupan keskuksena ja Honkaluodon kaupunginosa maaliikenteen kasvavana terminaalialueena. Jälkimmäiset kaupunginosat laajentavat valtateiden 2 ja 11 rinnakkaisia yrityskäytäviä. Verkostollisesti ja ko. alueiden kehittämisen kannalta valtatien 11 jatkaminen valtatielle 8 (n. 4.5km) on tärkeää. Kaupunkikeskustan lähikehällä on Porin Porttaalin kehittämisen kannalta kriittisiä lyhyitä valtatiejaksoja ja risteyksiä, joiden parantamisella verkostollista kokonaisuutta voidaan parantaa. Näitä kohteita on kaupungin toimesta suunniteltu (LVM, YM). Saavutettavuus, rautatieyhteydet Liikennepoliittisesti Porin seudun, Satakunnan asutuksen, palvelujen ja yritysten suurimman keskittymän rautatieyhteyksien, ensimmäisenä Porin ja Tampereen välisten yhteyksien parantaminen on kiireellinen asia. Todellista raideliikenteen tukemista osoittaa Lounais-Suomen kehäradan toteuttaminen. Se syntyy rakentamalla Uusikaupunki - Rauma - Pori ratajakso maakuntakaavojen mukaisesti. Haapamäenradan palauttaminen liikennöintiin täydentää rataverkon eteläisen Suomen muun rataverkoston tasoon. Näin helpotetaan Tampereen ratapihan ruuhkautumista, joka estää mm. Porin yhteyksien parantamista.

6 Kehärata nostaa nykyisten pistoratojen varren isot taajamat kilpailukykyiseen asemaan. Muuten kilpailussa on liian pitkä takamatka ja nykyinen kapasiteetti ja potentiaali jäävät käyttämättä. Porin kaupunki on ollut Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja pitkän kuristavan rakennemuutoksen jälkeen palaamassa kasvuuralle, jolla nousuun tarvitaan vetoa ja työntöä. Sopimusmalli on hyvä väline tähän suuntaan Porin seutu nousuun sopimusmenettelyn tuella Porin Porttaali kärkenä ja siihen liittyvät kumppanuudet ja kokonaisvaltaiset eri sektorit yhdistävät sopimukset luovat pohjan vaikuttavien yhteisten hankkeiden ja toimenpiteiden kirjolle. Porin Porttaali yhdistää Porin seudun menestyksen kriittiset tekijät. Porin Porttaali sopimusvälineenä yhdistää yhdyskunta/kaupunkirakenteenrakenteen, kaupunkitilan ja kuvan, toiminnot mm. osaamisen, tutkimuksen, yrittämisen, palvelut, asumisen, virkistyksen ja yhteydet. Tuloksellisen toiminnan varmistaminen edellyttää kokonaisvaltaista ohjelmaa: Lähtökohdat, kumppanuudet Tavoitteet, menetelmät Vaihtoehdot, vaiheistus Vaikutusten arviointi Valinnat, ratkaisumallit Toimenpiteet, resursointi, toteutus Vaikuttavuuden seuranta