Mielenterveysyhdistys HELMI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Transkriptio

1 Mielenterveysyhdistys HELMI ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Hyväksytty Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n hallituksen kokouksessa

2 Mielenterveysyhdistys HELMI ry Toimintasuunnitelma 2014 Sisällys 1. Varsinainen toiminta Missio, visio ja arvot Yleishallinto Organisaatio Henkilöstö Yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta Yhteistyö Talous ja rahoitus Jäsentoiminta Ryhmät ja retket Lomat ja kurssituki Palveluohjaus Työtoiminta Keittiötoiminta Siivous- ja pesulatoiminta Muu työtoiminta Muu varsinainen toiminta Lehti- ja tiedotus Kuunteleva puhelin ja tukihenkilötoiminta Varainhankinta- ja sijoitustoiminta

3 1. Varsinainen toiminta Varsinaisella toiminnalla tarkoitetaan säännöissä määriteltyä tarkoituspykälän mukaista toimintaa. Tätä toimintaa rahoitetaan pääosin yhdistyksen saamilla avustuksilla. Helmin toimintavuoden 2014 aikana lisätään Helmin toiminnan vaikuttavuutta monella tavalla. Jäsentoiminnan tavoitteena on saada yksittäisten jäsenten osaaminen yhteiseksi hyväksi. Jäseniä innostetaan ja motivoidaan ryhtymään ryhmänohjaajiksi ja heille hankitaan koulutusta yhteistyökumppaneittemme avustuksella. Uusien ryhmänohjaajien avulla saadaan käynnistettyä lisää ryhmätoimintaa yhdistyksen jäsentaloille. Lisää vaikuttavuutta saadaan myös vahvistamalla palveluohjaustoimintaa yhdellä työntekijällä. Näin palveluohjaustiimimme kasvaa kahdesta kolmeen työntekijään ja pystymme tarjoamaan tukea kolmanneksen enemmän. Vaikuttavuutta lisätään myös kohdentamalla resursseja entistä tehokkaammin. Toimintavuoden aikana luovutaan 16 vuotta toimineesta puhelinpäivystystoiminnasta ja kohdennetaan voimavarat palveluohjauksen yhteydessä toteutettavan tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen. Käyttöön otetaan myös puhelimitse tapahtuvaa tukihenkilötoimintaa. Tämän toiminnan avulla tarjotaan tehokkaampaa apua puhelinpäivystykseen vuosia soittaneille henkilöille ja saadaan pidettyä arvokas puhelinpäivystysosaaminen yhdistyksen voimavarana. Uudistuksella saadaan aktivoitua jäseniä vapaaehtoistyöhön sekä pystytään tarjoamaan vaikuttavampaa tukea useammalle kuntoutujalle. Yhdistyksen jäsenmäärän kehitys on vuonna 2013 ollut voimakkaassa kasvussa. Yhdistyksen jäsenmäärä tulee arvioiden mukaan nousemaan vuoden 2013 loppuun mennessä yli 1300 jäseneen. Suuri osa uusista jäsenistä on nuoria luvulla tai aiemmin syntyneitä. Tulevan vuoden aikana toimintaa suunnataan eri ikäryhmille ja otetaan käyttöön ikäryhmittäin kohdennettua viestintää. Helmin toimintayhteisön olemassaolon tarkoitus on ennaltaehkäistä mielenterveyden kriisejä torjumalla yksinäisyyttä ja tarjoamalla vertaistukea, edistää toipumista ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tulevana vuonna Helmin yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa vahvistetaan edelleen. Yhdistyksessä järjestetään säännöllisesti keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Vaikuttamistoiminnan työpajan kokoontumisia kehitetään toimivammiksi ja koulutetaan työpajaan ryhmänohjaajia jäsenistöstä. Helmin yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta perustuu ruohonjuuritason kokemustietoon mielenterveyden vaivoista ja psykiatrisista palveluista. Tämä asiantuntemus perustuu mielenterveysväen arkipäivän elämään ja kokemuksiin. Palvelujärjestelmän vaikuttavuutta voidaan parantaa huomattavasti ottamalla mielenterveyspalveluita käyttävät ihmiset aidosti tasavertaisina mukaan hoidon ja palveluiden kehittämistyöhön Missio, visio ja arvot Mielenterveysyhdistys HELMI ry on vuonna 1983 perustettu mielenterveysväen järjestö, joka toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä toimintayhteisönä, joka tarjoaa jäsenilleen tukea. HELMI auttaa jäseniään sosiaalisten verkostojen luomisessa ja tarjoaa vertaistukea sekä mielekästä tekemistä. Kaiken toiminnan lähtökohtana on jäsenlähtöisyys ja kansalaisjärjestönäkökulma. Jäsenten asiantuntemusta hyödynnetään sekä toiminnan suunnittelussa että toteutuksessa. Päivittäisessä toiminnassa jäsenten kanssa toimivat koulutetut työntekijät, oman alansa ammattilaiset. Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n missio määrittelee toimintaa. Missiomme kuuluu seuraavasti: HELMI ry edistää toiminnallaan tasa- arvoa, hyvinvointia, sosiaalisia oikeuksia ja yhteiskunnan hyvinvointivastuuta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhdistyksen kaiken toiminnan lähtökohtana on toimia määritellyn mission toteuttamiseksi. Toiminnan tavoitetilana on visio, joka on määritelty seuraavasti: Mielenterveysyhdistys HELMI ry on tunnettu ja tunnustettu mielenterveyskuntoutujien jäsenkeskeisen toiminnan laadukas kehittäjä ja edelläkävijä. Yhdistyksen arvot määrittävät yhteisömme ajattelua, sitä mikä on sallittua ja mikä on tavoiteltavaa. Selkeästi määritellyt arvot auttavat myös tekemään valintoja ja valitsemaan sopivamman vaihtoehdon. HELMI ry:n arvot on kiteytetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 3

4 ARVOSTAMME TOISIAMME. Kohtelemme jäseniä, työtovereita ja muita yhteistyökumppaneita oikeudenmukaisesti, vastuullisesti, tasavertaisesti ja suvaitsevaisesti. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. Yhdessä onnistumme avoimuuden, luottamuksen ja verkostoitumisen avulla. Keskinäisen avun ja tuen periaatteella etsimme ratkaisuja jäsentemme yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen ja elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin. TOIMIMME - EDELLÄKÄVIJÄNÄ. Toimimme yksilöä kunnioittaen yhteisömme parhaaksi, ruohonjuuritason osaamista ja kokemusta arvostaen. Huomioimme toimintaympäristössämme sekä kohderyhmässämme myös tulevaisuuden haasteet. Helmin arvoihin liittyy olennaisesti myös ns. Vejlen julistus, jota HELMI oli aktiivisesti laatimassa muiden eurooppalaisten mielenterveysjärjestöjen kanssa Tanskan Vejlessä vuonna Julistus korostaa erityisesti järjestötoiminnan läpinäkyvyyttä, toisten mielipiteiden kunnioittamista ja torjuu kaiken syrjinnän. ( ) 1.2. Yleishallinto Yhdistys ylläpitää toimintavuonna 2014 kahta matalan kynnyksen jäsentaloa, jotka ovat kaikille avoimia. Yhdistyksen toimisto sekä jäsentoiminnan tilat sijaitsevat Länsi- Pasilan vanhassa suojellussa puutalossa. Pasilan Helmi- talon lisäksi yhdistys ylläpitää päivittäistä toimintaa Itä- Helsingin jäsentalolla Herttoniemessä. Molemmilla jäsentaloilla toteutetaan vertaisuuteen perustuvan jäsentoiminnan lisäksi palveluohjausta sekä työtoimintaa. Länsi- Pasilan arvokkaassa vanhassa puutalossa keskitytään yhteisöllisyyteen, vertaistukeen ja yhteiskunnan sykkeessä mukana olemiseen ryhmä- ja työtoimintojen kautta. Pasilan jäsentalon tiloissa huolehditaan myös koko yhdistyksen hallinnosta, yhteiskunnallisesta edunvalvonnasta ja muista erityistoiminnoista, kuten Helmi- lehden toimituksesta. Myös koulutus- ja luentotilaisuudet pidetään pääasiallisesti Pasilan talon kodikkaassa tuvassa. Yhdistyksen luovan toiminnan ryhmät keskittyvät Itä- Helsingin toimipisteeseen. Itä- Helsingin jäsentalo on Helmin periaatteiden mukaisesti kaikille avoin matalan kynnyksen paikka, jossa kuntoutujat tapaavat toisiaan ja voivat halutessaan osallistua ryhmätoimintoihin. Itä- Helsingin jäsentalolla työskentelee vuonna 2014 kolmen ammattilaisen tiimi: jäsentoiminnanohjaaja ja työtoiminnanohjaaja sekä palveluohjaaja. Helmin toimintaa kehitetään jäsenten ehdoilla. Jäsenet voivat osallistua yhdistyksen toimintaan ja sen kehittämiseen toimikunnissa, tuumatunneilla ja työpajoissa, joita järjestetään toimintavuoden aikana jäsentoiminnan, edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan, työtoiminnan ja Helmi- lehden kehittämiseksi. Jäsentalojen toiminta aktivoi jäseniä ja lisää heidän toimintakykyään antamalla mielenkiintoa ja rytmiä arkeen. Kaiken toiminnan lähtökohtana on vertaisuus ja tästä saatavat hyödyt. Keskustelu, yhdessäolo ja yhdessä tekeminen vähentävät syrjäytymisen, erilaisuuden sekä irrallisuuden tunnetta. Jäsentalojen toiminnan tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet, jossa jäsenyhteisö itse ylläpitää ja kehittää toimintaa mahdollisimman pitkälle omin voimin. Hyvä ja kannustava tunnelma lisää sosiaalista vuorovaikutusta, ehkäisee mielenterveyden kriisejä ja auttaa eteenpäin kuntoutumisessa. Ryhmätoimintojen avulla saadaan yhdistyksen jäseniä mukaan aktiivisesti yhteisön toimintaan. Helmin ryhmät ovatkin hyvin suosittuja. Valtaosa käynnistyvistä ryhmistä täyttyy hyvin nopeasti eivätkä kaikki halukkaat mahdu niihin mukaan. Tulevana toimintavuonna lisätään tuntuvasti mahdollisuuksia päästä mukaan ryhmätoimintaan. Tärkein keino uusien ryhmien lisäämiseen on jäsenten motivoiminen vertaisryhmien ohjaustehtäviin sekä ohjaajakoulutuksen tarjoaminen heille. Usein hoito- ja kuntoutusyksiköt antavat vinkkejä palveluiden käyttäjille hakeutua mukaan Helmin toimintoihin. Toimintaan mukaan tulevat henkilöt päättävät viimekädessä itse haluavatko he tulla mukaan järjestömme toimintaan. HELMI ry on kansalaisjärjestö, jonka jäsenet ovat mukana toiminnassa vapaasta tahdostaan. Yhdistyksen toiminta ei ole hoidollista vaan aktivoivaa ja tukea antavaa. Se ei myöskään ole julkisen hoitojärjestelmän puutteita paikkaavaa toimintaa vaan mielenterveyskuntoutujien arkea helpottavaa ja yhteiskunnallista asemaa parantavaa järjestötyötä Organisaatio Helmin organisaatio on mahdollisimman matala ja läpinäkyvä, jotta jäsenillä olisi parhaat mahdollisuudet vaikuttaa ja olla mukana yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. 4

5 Jäsenet HELMI ry:n jäsenistö koostuu vain suorista henkilöjäsenistä, joilla kaikilla on yhtäläiset oikeudet toimia yhdistyksessä. Jäsenmaksun suorittaminen vaaditaan kaikilta toimintaan osallistuvilta. Hallitus poistaa jäsenyyden niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole hoitaneet jäsenmaksuaan. Ilmoitettu yhdistyksen jäsenmäärä on näin aina todellinen toiminnassa mukana olevien henkilöiden lukumäärä. Vuoden 2013 syyskuussa jäsenmäärä oli noin Yhdistyksen kokoukset Ylintä päätösvaltaa Helmissä käyttää yhdistyksen kokous, johon kutsutaan kaikki yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään viimeistään toukokuun aikana ja syyskokous viimeistään marraskuun aikana. Hallitus Toimeenpanovaltaa yhdistyksessä käyttää yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdistyksen kokouksen valitsema määrä varsinaisia ja neljä varajäsentä. Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita, vastaa yhdistyksen kokousten päätösten toimeenpanosta ja edustaa yhdistystä. Sen jäsenten edellytetään sitoutuvan tehtäväänsä ja seuraavan aktiivisesti mielenterveyskentän tilannetta ja muutoksia. Hallituksen työtä tuetaan kouluttamalla jäseniä ja kehittämällä hallituksen työmuotoja yleistavoitteena mielenterveysväen aseman parantaminen. Työ- ja talousvaliokunta Työ- ja talousvaliokunta valmistelee hallituksen työtä ja toimii sen apuna. Se seuraa myös yhdistyksen talouden kehitystä ja antaa suosituksia hallitukselle. Työ- ja talousvaliokunnan nimittää hallitus. Toiminnanjohtaja on kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä. Työ- ja talousvaliokunta valmistelee hallitukselle esiteltävät asiat ja käyttää toimeenpanovaltaa hallituksen antamien valtuuksien puitteissa sekä suorittaa hallituksen antamat tehtävät. Toimikunnat ja työpajat Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat ja työpajat. Jokaisessa toimikunnassa on oltava vähintään yksi hallituksen jäsen. Hallitus päättää toimikuntien koosta ja määrittelee niiden tehtävät ja tavoitteet. Työpajoissa käsitellään asioita avoimin ovin ja niihin voi osallistua vapaasti. Työpajatoiminnan avulla kerätään ideoita toiminnan kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen keskustelun herättämiseksi. Työpajatoimintaan liittyy usein tapahtumia, yleisötilaisuuksia sekä verkkokeskustelua. Vuoden alussa toimikuntia on yksi; loma- ja kurssitoimikunta. Hallitus perustaa toimikuntia tarpeen mukaan lisää. Työpajoja vuodelle 2014 käynnistyy kaksi: lehtityöpaja sekä vaikuttamistoiminnan työpaja. Lisäksi Pasilan jäsentalolla pidetään viikoittain yleinen keskustelutilaisuus (tuumatunti), jonka tarkoituksena on kerätä palautetta jäsentoiminnasta ja tarjota jäsenille mahdollisuus esittää kehittämisideoita Henkilöstö HELMI ry vahvistaa palveluohjaustoimintaa kolmasosalla ja palkkaa yhden uuden kokoaikaisen palveluohjaajan Pasilan jäsentalolle. Lisäksi palkataan osa- aikainen tukihenkilötoiminnan ohjaaja organisoimaan ja käynnistämään tukihenkilötoimintaa Helmissä. Kuuntelevan puhelimen vapaaehtoistoiminnan ohjaajan tehtävä päättyy. Näin ollen Pasilan jäsentalon henkilöstöön vuonna 2014 kuuluu: toiminnanjohtaja, järjestösihteeri, jäsentoiminnanohjaaja, keittiötyönohjaaja, kaksi palveluohjaaja sekä osa- aikainen tukihenkilötoiminnan ohjaaja. Toiminnanjohtajan ja järjestösihteerin tehtävät liittyvät pääosin yleishallintoon ja osa heidän työpanoksestaan ohjataan Itä- Helsingin jäsentalon toimintaan. Itä- Helsingin jäsentalolla kokoaikaiseen henkilöstöön vuonna 2014 kuuluvat jäsentoiminnanohjaaja, työtoiminnanohjaaja ja palveluohjaaja. Henkilökunta sitoutuu ensisijaisesti yhdistyksen ja sen jäsenkunnan edut huomioonottavaan, jäsenkeskeiseen työskentelyyn. Keskeisinä tehtävinä on suunnitella, kehittää ja toteuttaa yhdistyksen toimintaa. Henkilökunnan työkykyä ylläpidetään henkilökohtaisella työnohjauksella, kulttuuri- ja liikuntaseteleillä sekä virkistyspäivillä. Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua oman sektorinsa ammatilliseen koulutukseen Yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta on Helmissä keskeinen tehtäväalue. Vaikuttamistoiminnan tavoitteena on mm. kohentaa mielenterveyshoidon laatua ja määrää, puuttua kuntoutujien ja potilaiden toimeentulo- ja asumisongelmiin sekä parantaa oikeusturvaa. Vaikuttamistyön tärkeänä tavoitteena on myös muuttaa suomalaisten asenteita ja 5

6 poistaa ennakkoluuloja mielen sairauksista. Tulevan toimintavuoden aikana keskitytään edelleen tärkeisiin sosiaalipoliittisiin kysymyksiin, kuten köyhyyden ja psyykkisten ongelmien kasautumiseen. Yhdistyksen vaikuttamistoiminnan työpaja kokoontuu vuonna 2014 pääsääntöisesti joka perjantai. Se seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja kutsuu jäsentaloille poliitikkoja, viranomaisia ja toisten järjestöjen edustajia keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Työpaja valmistelee tarvittaessa kannanottoja ja toimenpide- esityksiä hallitukselle. Tarkoituksena on herättää keskustelua mielenterveyskuntoutujien asemasta ja keskeisimmistä jäsenistömme elämään liittyvistä yhteiskunnallisista ongelmista ja epäkohdista. Työssä hyödynnetään Helmin jäsentutkimuksen tuloksia. Jäsentaloilla järjestetään toimintavuoden aikana 6 kaikille avointa yleisötilaisuutta ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Helmin hallitus toimii aktiivisena yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä julkaisten kannanottoja noin kahden kuukauden välein. Yhdistys järjestää ajankohtaisista aiheista 1-2 kaikille avointa ilta- tai iltapäiväseminaaria Helsingin keskustassa. Seminaarien tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja antaa foorumi mielipiteiden julkituomiselle. Helmin edustajia on tavoitteena saada mukaan julkisen sosiaali- ja terveyssektorin työryhmiin, joissa erilaisia mielenterveyspalveluja kehitetään. Vuonna 2014 erityisesti HUS:n psykiatrian kehittämishankkeisiin yritetään saada edustajia mukaan Yhteistyö Keskeinen yhteistyötaho toisiin mielenterveysalan järjestöihin ja laitoksiin on Mielenterveyspooli, jonka muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi (kts. Toimintavuoden 2014 aikana verkostoidutaan ja haetaan järjestökentältä lisää kumppaneita. Erityisesti yhteistyötä tiivistetään Mielenterveyden keskusliiton, Mielenterveysseuran, Psykosociala förbundetin sekä Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton sekä OTU:n Uudenmaan yhdistyksen kanssa. HELMI toimii aloitteellisena näiden toimijoiden säännöllisen yhteistyön käynnistämiselle. Hyvin toimivista käytännöistä kerrotaan muille järjestöille ja samalla etsitään ratkaisuita oman toiminnan kehittämiseen. Yhteistyön kautta syntyy aina myös uusia näkökulmia ja ideoita. Yhteistyön tiivistämistä jatketaan tulevana vuonna järjestöjohdon tapaamisilla. Lisäksi toimitaan aktiivisesti olemassa olevilla yhteistyöfoorumeilla. Järjestöjen edunvalvontatyössä yhteistyön merkitys on keskeinen ja verkoston on oltava nopeasti reagoiva. HELMI ry:n kansainvälinen yhteistyö vuonna 2014 keskittyy pääosin Psykiatristen palveluiden entisten ja nykyisten käyttäjien eurooppalaisen yhteistyöverkoston (ENUSP) toimintaan. ENUSP- verkoston toiminta on viime vuosina ollut vähäistä niukoista resursseista johtuen. Vuoden aikana kartoitetaan myös muita eurooppalaisia yhteistyökumppaneita. Kansainvälisen toiminnan ryhmään etsitään vuoden aikana lisää kiinnostuneita jäseniä ja pyritään saamaan ryhmän toiminta säännölliseksi. Ryhmän tavoitteena on seurata ja raportoida KV- asioista hallitukselle. Helmin edustajia osallistuu vuoden aikana kahteen ulkomailla järjestettyyn tapahtumaan, konferenssiin tai seminaariin. Kansainvälisestä toiminnasta Helmissä vastaa toiminnanjohtaja Talous ja rahoitus Helmissä on toimintojen laajuus ja määrä on pysynyt viime vuosina korkealla tasolla. Toiminta on vuoden 2013 aikana vilkastunut Itä- Helsingin jäsentalolla uusien isompien tilojen myötä. Jäsentoiminnan laajentumisen esteenä on tällä hetkellä lähinnä ryhmien ohjaajapula. Vuoden aikana tähän kysymykseen haetaan ratkaisua hankkimalla käytännönläheistä koulutusta ryhmänohjaamisesta kiinnostuneille Helmin jäsenille. Jäsenten innostaminen mukaan yhdistyksen ryhmien ohjaajiksi ja koulutuksen järjestäminen lisää kustannuksia vuoden 2013 tasosta mm. ryhmänohjaus- ja koulutuskulujen muodossa. Nämä lisäkulut on eritelty talousarvion liitteessä. Palveluohjaustoiminnalle on jäsenistön keskuudessa jäsentutkimuksen mukaan huutava tarve. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan noin 200 Helmin jäsentä on palveluohjauksen tarpeessa. Nykyiset kaksi palveluohjaaja tukevat 6

7 tällä hetkellä vuositasolla eriasteisesti noin 70 Helmin jäsentä. Toimintavuoden aikana palveluohjaustoimintaa laajennetaan yhdellä kokoaikaisella palveluohjaajalla. Tämä lisää henkilöstökuluja yhden henkilötyövuoden verran. Nämä lisäkulut on eritelty talousarvion liitteessä. Helmin ylläpitämä viikonloppuisin 4 tuntia päivässä päivystävä Kuunteleva puhelin lopettaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Puhelimen asiakasmäärät ovat olleet vähäisiä kahden viime vuoden aikana. Lisäksi vapaaehtoisten päivystäjien saaminen mukaan toimintaan on ollut vaikeaa. Toimintaa on kahden vuoden ajan yritetty tehostetusti saada kasvu- uralle, mutta mittavillakaan taloudellisilla panoksilla kehitystä ei ole saatu riittävään kasvuun. Kuuntelevan puhelimen osa- aikaisen vapaaehtoistyön koordinaattorin työsuhdetta ei näistä syistä jatketa enää vuonna Kuuntelevan puhelimen vapaaehtoistyöntekijöille tarjotaan mahdollisuutta tukihenkilötoimintaan yhdistyksen toiminnan piirissä. Tätä toimintamuotoa käynnistetään tulevan vuoden aikana yhdistykseen palkattavan osa- aikaisen tukihenkilötoiminnan ohjaajan johdolla. Mukaan kehitystyöhön otetaan tiiviisti Helmin palveluohjaajat, Kuuntelevan puhelimen vapaaehtoistyöntekijät sekä vastaavaa toimintaa jo toteuttavat mielenterveysjärjestöt. Tukihenkilötoiminnan kehittämisestä aiheutuu uusia kuluja ja nämä on eritelty talousarvion liitteessä. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 perustuu RAY:n avustusten euron ja Helsingin kaupungin osalta noin euron nousuun. Näiden korotusten turvin yhdistyksen toiminnan määrää ja vaikuttavuutta voidaan selvästi nostaa. Liitteenä on yhteenveto talous- ja rahoitusarviosta Jäsentoiminta Perustoiminta Helmin jäsentaloilla edistää yhdistyksen perustarkoitusta; mielenterveyskuntoutujien aktiivista osallistumista yhteiskuntaan sen yhdenvertaisina jäseninä. Keskeisenä tavoitteena on sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. Jäsentoiminnan avulla osoitamme myös miten kuntouttavaa ja elämänlaatua parantavaa yhteisöllisyys, sosiaalinen vuorovaikutus on. Helmi- yhteisössä jokainen hyväksytään sellaisena kuin on ja toimintaan osallistuvat ihmiset tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi. Tällä suhtautumisella on suuri merkitys erityisesti mielenterveydellisistä syistä syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille. Helmin vuonna 2012 tehdyn jäsentutkimuksen mukaan Helmin toiminta kohentaa mukana olevien jäsenten hyvinvointia ja aktiivisuutta: Lähes päivittäin Pasilan tai Siilitien jäsentalon toimintaan osallistuneet olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin harvemmin osallistuneet. Elämäänsä tyytyväiset ihmiset ovat usein aktiivisia osallistumaan erilaisiin toimintoihin. Kuitenkin järjestötoimintaan osallistuminen myös tukee toimintakykyä esimerkiksi luomalla osallisuuden kokemuksia ja tuomalla siten elämään mielekkyyttä. HELMI ry:n toiminta on yhteisöllistä ja tarjoaa monipuolista toimintaa. Tämä on tärkeä keino ehkäistä yksinäisyyttä ja edesauttaa koettua hyvinvointia. Jäsentoiminnan vuoden 2014 teemaksi on valittu Jokainen on hyvä jossakin ja sen tarkoituksena on jäsenten innostaminen mukaan ryhmänohjaajiksi. Vuoden aikana rohkaistaan jäseniä käynnistämään mahdollisimman monta uutta vertaisuuteen perustuvaa harrastus-, keskustelu tai elämänhallintaryhmää. Tavoitteena on, että jäsenten erityistaidot saadaan koko yhteisön hyväksi ja samalla vapaaehtoistyön tekijälle hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Ryhmänohjauksesta kiinnostuneille jäsenille järjestetään käytännönläheistä koulutusta. Apua koulutuksen järjestämiseen pyydetään yhteistyökumppaneilta mm. sosiaalipedagogiselta säätiöltä. Vertaisyhteisö rakentuu yhteisöllisyydestä ja yhdessä koetuista kokemuksista. Vertaisyhteisössä vapaaehtoistyö esimerkiksi ryhmän ohjaajana toimiminen tuo paljon hyötyjä kaikille osapuolille. Toiminnan kautta jäsenet saavat rohkeutta, iloa ja itsevarmuutta. Jäsentoiminnanohjaajien tarkoituksena on luoda edellytyksiä koko ajan kehittyvälle jäsentoiminnalle. Toimintaa ideoidaan ja kehitetään koko ajan yhdessä jäsenistön kanssa. Lisäksi jäsentoiminnanohjaajat ylläpitävät jäsentalojen keskinäistä yhteistyötä sekä verkostoituvat jäsentoiminnan puitteissa yhdistyksen ulkopuolelle. Jäsentoiminnanohjaajien kautta pidetään myös yhteyttä alan oppilaitoksiin. Yhteistyön tuloksena vuosittain 2-4 opiskelijaa suorittaa opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun Helmin jäsentaloilla. Jäsentoiminnan keskeisenä tavoitteena on edistää jäsenten omatoimisuutta ja antaa mahdollisuuksia itseilmaisuun. Hyvinvointia ja itsestä välittämistä tuetaan jäsentaloilla erilaisten tapahtumien ja teemapäivien muodossa. Toimintaa ja tapahtumia tarjotaan koko jäsenistölle tasapuolisesti. Sosiaalisuutta ja itsensä kehittämistä tuetaan retkillä, koulutuksella, kursseilla sekä ryhmätoiminnalla, kuten kohdennetuilla päiväryhmillä. 7

8 Jäsentalojen toiminnassa on tärkeää myös se, että jäsenet voivat tulla jäsentalolle oleilemaan, vaihtamaan kuulumisia, lukemaan lehtiä ja ruokailemaan osallistumatta järjestettyihin ryhmätoimintoihin. Näin tarjotaan sosiaalisten kontaktien luomisen ja vertaistuen saamisen mahdollisuus myös niille, jotka eivät halua olla mukana ryhmätoiminnoissa. Nämä spontaanit kahvipöytäkeskustelut ja rupattelutuokiot ovat vertaisuutta parhaimmillaan. Jäsenistöllä on myös mahdollisuus saunoa ja peseytyä Pasilan jäsentalon saunatiloissa yleisillä vuoroilla kaksi kertaa viikossa. Sauna voidaan lämmittää myös muulloin esimerkiksi jäsentalolla kokoontuvaa ryhmää varten. Jäsentoiminnan ryhmänohjaajille ja jäsenpäivystäjille järjestetään kevätkesällä rentouttava virkistyspäivä Ryhmät ja retket Helmin jäsentoiminnan pääpaino on erilaisissa ryhmämuotoisissa kokoontumisissa ja yhdessä tehtävissä retkissä. Kaikki ryhmät kokoontuvat jäsentaloilla, lukuun ottamatta liikuntaryhmiä. Tulevan vuoden aikana kokeillaan joidenkin vertaisryhmien kokoontumista kaupungin keskustassa, mahdollisimman hyvien kulkuyhteyksien varrella. Ryhmien työskentely on aktiivista kevät- ja syyskaudella ja kesän ajan ryhmät ovat tauolla. Kesällä retkien järjestäminen on vähäisempää. Kesän aika halutaan pitää lomailuna ja mahdollisimman väljästi suunniteltuna. Kesän toimintaa kehitetään jäsenten toiveiden pohjalta. Vertaisryhmien periaatteet ja menetelmät HELMI ry:n vertaisryhmillä tarkoitetaan ensisijaisesti ryhmämuotoista toimintaa, jossa henkilöt, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne, oireilu tai sairaus, tukevat toisiaan joko keskustelun tai harrastustoiminnan merkeissä. Ryhmissä noudatetaan yhteisesti sovittuja vertaistuen periaatteita. Keskeistä vertaisryhmien toiminnalle on ryhmäläisten keskinäinen tasa- arvo, kohtaaminen ja ryhmän tuki sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen. Toiminnan tavoitteena on tukea yksilön jaksamista ja elämänhallintaa. Helmi- yhteisö tarjoaa olemassaolollaan ehkä tehokkainta vertaistukea jo itsessään. Jäsentaloilla aito yhdenvertaisuus ja lupa olla oma itsensä lisäävät voimavaroja ja elämäniloa. Tarve strukturoituihin sairaustyypeittäin jaoteltuihin vertaisryhmiin on viime vuosina laantunut. Vertaistuki on löytänyt uusia muotoja mm. verkkokeskusteluiden ja sosiaalisten medioiden suunnalta. Erilaisten harrastusryhmien kysyntä on vertaistukiryhmien sijaan lisääntynyt. Näissä ryhmissä yhdistyksen jäsenet saavat toisiltaan vertaistukea ilman diagnoosien ja sairauden aiheuttamaa taakkaa. Sairaustyypeittäin jaoteltujen ryhmien vähentyminen voi selittyä sillä, että pelkkä diagnoosi ei riittävällä tavalla yhdistä ryhmän jäseniä. Erilaisten harrastusten pariin hakeutuvat yhdistyksen jäsenet löytävät useampia yhdistäviä tekijöitä näistä ryhmistä. Mitä useampia ihmisiä yhdistäviä tekijöitä on sitä tiiviimpi ryhmästä syntyy. Vuonna 2014 näitä perinteisiä diagnoosiin perustuvia keskusteluryhmiä perustetaan kysynnän ja ohjaajien löytymisen mukaan mukaan. Jäseniä rohkaistaan ideoimaan ryhmiä ja ryhtymään niiden ohjaajiksi. Vireillä olevista ryhmistä tiedotetaan näkyvästi. Jäsentaloilla ja verkkosivuilla edistetään edelleen uutta ryhmien kehittämisen ja toteuttamisen menetelmää, jota on osittain otettu käyttöön jo vuonna Uudessa mallissa jäsen voi ehdottaa uuden ryhmän perustamista tai olevansa halukas olla ideoimansa ryhmän ohjaajana. Jäsentoiminnanohjaaja tekee yhdessä jäsenen kanssa ryhmän ideasta tiiviin esittelyn ja mainoksen. Tämän jälkeen ryhmä asetetaan vireille nettiin ja jäsentalojen ilmoitustaululle. Vireillä olevaan ryhmään voidaan hakea osallistujien lisäksi ohjaajaa. Jäsentoiminnanohjaaja kerää vireillä oleviin ryhmiin ilmoittautumisia puhelimitse ja sähköisesti sekä päivittää ryhmän tietoja ilmoitustaululle ja nettiin. Vireillä oleva ryhmä käynnistyy mahdollisimman pian kun ohjaaja löytyy ja tarvittava osallistujien minimimäärä täyttyy. Ryhmä voi olla vireillä maksimissaan puoli vuotta. Uudella työkalulla saadaan käynnistettyä juuri sellaisia ryhmiä, jotka innostavat ja herättävät kiinnostusta. Ryhmien kehittäminen on tällä uudella tavalla myös läpinäkyvää ja joustavaa. Jäsenistöstä nousevat kiinnostuksen kohteet ja tarpeet innostavat ryhmänohjaamisesta kiinnostuneita jäseniä tulemaan toimintaan mukaan. Vireillä olevien ryhmien myötä ryhmätoiminnan kehittäminen muuttuu entistä jäsenlähtöisemmäksi ja ryhmät voivat paremmin vastata jäsenistön tarpeisiin. 8

9 Vertaisryhmätoiminta Pasilan jäsentalolla Pasilan jäsentalo on auki vuoden 2014 jokaisena päivänä. Ovet ovat auki arkisin klo 9 alkaen ja viikonloppuisin 10 alkaen. Jäsenistöä kannustetaan vastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen siten, että jäsenet vastaavat itse jäsentalon toiminnasta. Jäsentoiminnanohjaaja vastaa työaikanaan talon toiminnoista, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Muina aikoina vastuu jäsentalon järjestyksestä ja viihtyisyydestä kuuluu kulloinkin vuorossa olevalle jäsenpäivystäjälle. Vastuuhenkilö pitää normaalisti jäsentaloa auki enintään kello 18 asti. Vakituisia viikko- ohjelman mukaisia ryhmiä Pasilan jäsentalolla vuonna 2014 ovat: - Tuumatunti - Bingo - Vaikuttamistoiminnan työpaja - Helmikino - Lehtityöpaja - Tiistaisauna - Perjantaisauna - Levyraati - Atk- ohjaus - Voidaan paremmin - ryhmä - Käsityöpaja Uusia ryhmätoimintoja, joita käynnistetään vuoden 2014 aikana ovat mm. nuorille suunnattu kokkausryhmä Pasilassa, oman talouden hallintakeinoihin keskittyvä ryhmä, musiikkiryhmä ja matkailuryhmä, joka oli vireillä jo vuonna Matkailuryhmän tavoitteena on tutustua matkakohteisiin ja kulttuureihin, etsiä hyviä matkatarjouksia matkanjärjestäjiltä ja lopuksi järjestää yhdessä onnistunut omakustanteinen omatoimimatka. Kurssimuotoisia ryhmiä vuoden aikana Pasilassa ovat mm. voimauttava tanssi ja liike, eheyttävä kuva, englannin kielen kurssi. Lisäksi järjestetään talon ulkopuolella seuraavat kurssit: Kaksi kokkikurssia työväenopiston opetuskeittiöllä sekä Uniliiton unettomuusryhmä. Pasilan jäsentalon pohjakerroksen tiloissa on pieni käsityö- ja askartelutoiminnan käyttöön varattu tila. Tiloissa on mahdollista tehdä omatoimisesti käsitöitä, askarrella tai harjoittaa pienimuotoista nikkarointia. Vertaisryhmätoiminta Itä- Helsingin jäsentalolla Itä- Helsingin jäsentalolla toteutettava vertaisryhmätoiminta perustuu lähes kokonaan erilaisiin luovan toiminnan ryhmiin. Ryhmät ovat avoimia, vaikka osallistujamäärä on rajoitettu. Ryhmiä ohjaavat pääosin Helmin jäsenet, mutta myös ulkopuolisia ammattilaisia käytetään joissakin tilanteissa. Luovaan toimintaan kuuluu myös töiden asettaminen nähtäville. Jäsentalon seinillä on jatkuva viikoittain vaihtuva taidenäyttely, joka on tarkoitettu pelkästään jäsenten tekemille töille. Vuoden mittaan kuvataidetta sekä kirjoituksia julkaistaan säännöllisesti myös yhdistyksen lehdessä. Itä- Helsingin jäsentalo Mäenlaskijantie 4:ssä Herttoniemessä on toimintavuoden aikana auki arkisin kello 9 alkaen ja ennalta sovittuina viikonloppuina klo 10 alkaen. Henkilökunta vastaa työaikanaan talon toiminnoista, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Muina aikoina vastuu jäsentalon järjestyksestä ja viihtyisyydestä kuuluu kulloinkin vuorossa olevalle jäsenpäivystäjälle. Vuoden 2014 aikana jäsentalolla käynnistetään ilta- ja viikonlopputoimintaa samaan tapaan kuin Pasilan jäsentalolla. Mahdollinen ilta- ja viikonloppukäyttö toteutettaisiin käytännössä vapaaehtoistyön avulla kouluttamalla jäsenpäivystäjiä. Päivystystoiminnalla halutaan tukea jäsenten aktiivisuutta, omatoimisuutta sekä vastuullisuutta. Itä- Helsingin uudella jäsentalolla ryhmätoiminta rakentuu olemassa olevien ryhmien ympärille. Jäsentalon kävijöitä ja toiminnasta kiinnostuneita rohkaistaan ideoimaan uusia ryhmiä ja laittamaan niitä vireille uuden käytännön mukaisesti. Mäenlaskijantien hyvien tilojen ja uuden ryhmätoiminnan myötä jäsentalon kävijämäärä ja aktiivisuus lisääntyy myös vuonna

10 Vuonna 2014 Itä- Helsingin jäsentalolla kokoontuvat ryhmät: - Marian kuvataideryhmä - Helmin Närhet - lauluryhmä - Luovan kirjoittamisen ryhmä 1 (pääosin uusille) - Luovan kirjoittamisen ryhmä 2 - Luovan kirjoittamisen ryhmä 3 (pidempään kirjoittaneille) - Mielestä kuvaksi - ryhmä - Käsityökerho - Matonkudonta - NON STOP - liikuntaryhmä (monipuolista liikuntaa) - Kuvataiteen tekniikkakurssit 2 kpl - Valokuvauskurssi - Teemaryhmä kankaanpainanta - Teemaryhmä askartelu - Atk- ohjaus Lisäksi musiikkikoulu Resonaarissa Kulosaaressa järjestetään vuoden aikana Helmin musiikkiryhmän kurssi. Liikuntaryhmät HELMI kannustaa jäseniään fyysisen kunnon kohentamisen ja ylläpitoon tarjoamalla mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan. Liikuntaryhmät ovat hyvin suosittuja, eivätkä kaikki halukkaat mahdu aina mukaan. Tavoitteena on vuonna 2014 edelleen jonkin verran kasvattaa Helmin liikuntaryhmätoimintaa. Tulevan toimintavuoden liikuntaryhmät ovat: - Sähly (vertaisohjaajan vetämä) - Keilaus (vertaisohjaajan vetämä) - 4 vesijumpparyhmää - ohjattu kuntosaliryhmä - (Sali)liikuntaryhmä - Joogapilates - Pilates ja venyttely, - Kahvakuula - Itämaisen tanssin alkeet, - Jooga (talven aikana) - Virkistävä kevätjooga (kevään aikana) - Tanssi ja liike Myös kurssimuotoisena voidaan järjestää mm. erilaista luovaa liikuntaa. Lisäksi tavoitteena on saada käynnistymään ohjattua liikuntatoimintaa Itä- Helsingin alueella. Yhteistyötä jatketaan ulkopuolisten ohjaajien, Helsingin liikuntaviraston ja Helsingin aikuisopiston kanssa, mutta myös uusia yhteistyömuotoja ja toteuttamismalleja kehitetään toimintavuoden aikana. Tapahtumat Helmin arkeen kuuluu myös juhlapäivien, teemapäivien ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Jäsentaloilla tunnelmaa luodaan tiloja koristelemalla ja järjestämällä hetkeen sopivaa pienimuotoista ohjelmaa. Tapahtumia ovat myös tulevalle vuodelle suunnitellut puolipäiväseminaarit, jotka on tarkoitus järjestää Helsingin keskustassa. Vuoden 2014 aikana yhdistys järjestää seuraavat tapahtumat: - Uusien jäsenten iltamat 2 kappaletta - Perjantaikahvila (joka viikko) - Keskustelutilaisuudet jäsentaloilla 6 kappaletta - Puolipäiväseminaarit Helsingin keskustassa 1-2 kpl - Helmi- päivä Kevätkarkelot - Ystävänpäivän vietto - Naistenpäivän vietto - Kokkausryhmän iltabileet (2 kertaa vuodessa) - Juhannuslounas 10

11 - Halloweenbileet - Puurojuhla - Jouluinen yhteislaulu- iltapäivä - Joululounas - Loppuvuoden juhla tanssiaiset - Taidenäyttely Tietotekniikka ja opastus jäsentaloilla Jäsenten käytössä on Pasilassa kaksi ja Itä- Helsingissä yksi tietokone yksilöllistä atk- työskentelyä varten. Tietokoneita voi käyttää ilman ajanvarausta. Itä- Helsingin jäsentalon yhteiskäytössä oleva tietokone uusitaan ja hankitaan samalla toinen kone. Kaikissa Helmin koneissa on uusimmat MS Office- toimisto- ohjelmat, nopeat yhteydet sekä normaalit verkkoselainohjelmistot. Ongelmatilanteissa tietokoneen käyttöopastusta antavat jäsentalon ohjaajat ja opiskelijat harjoittelujaksoillaan. Pasilan jäsentalolla järjestetään vuonna 2014 myös yksilöllistä atk- ohjausta, jota antaa tehtävään valittu jäsen tai muu vapaaehtoinen henkilö. Molemmilla jäsentaloilla on lisäksi wlan- vierailijaverkko, jota jäsentalojen kävijät saavat käyttää maksutta omien tietokoneiden ja mobiililaitteiden kautta. Retket Viikkoretkiä tehdään kaksi kertaa kuukaudessa ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin lähikohteisiin Helsingissä ja lähikunnissa. Retkiä on tehty mm. eri museoihin ja taidenäyttelyihin. Näiden iltapäiväretkien lisäksi tulevana toimintavuonna järjestetään kaksi ulkopaikkakunnalle suuntautuvaa kokopäivän bussiretkeä. Retkillä tutustutaan mm. paikallisiin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja tavataan mahdollisuuksien mukaan paikallista mielenterveysjärjestöväkeä. Retkikohteita ja retkien ohjelmaa mietitään yhdessä jäsenten kanssa. Lisäksi alkusyksyllä järjestetään suosittu jäsenten risteily Tallinnaan. Jo vuodelle 2013 ideoitu helmiläisten yhteinen ulkoilupäivä läheisessä ulkoilukohteessa (esim. luonnonpuisto tai kansallispuisto) järjestetään syksyllä. Retkellä tutustutaan yhdessä valittuun kauniiseen luontokohteeseen ja vietetään yhteinen patikointipäivä luonnon rauhassa. Ulkoilupäivän ohjelmaa suunnitellaan vuoden mittaan yhdessä jäsenten kanssa. Omatoimiretket urheilu- ja kulttuuritapahtumiin HELMI rohkaisee jäseniään osallistumaan omatoimisesti erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Jäsentoiminnan kautta voidaan hankkia lippuja edullisesti erilaisiin tapahtumiin ja tarvittaessa lippujen hintaa voidaan subventoida yhdistyksen varoista. Yhdistys toimii aktiivisesti saadakseen eri kulttuuri- ja urheilutapahtumiin ilmaisia tai edullisia lippuja. Yhdistys antaa tapahtumajärjestäjille mahdollisuuden tehdä hyväntekeväisyyttä lahjoittamalla lippuja mielenterveyskuntoutujien kulttuuritoimintaan. Toimintavuoden aikana yhteistyötä eri kulttuurilaitosten ja yritysten kanssa on mm. Kansallisoopperan ja HIFK jääkiekkojoukkueen kanssa. Lahjoittajat saavat näkyvyyttä HELMI ry:n toimesta, mm. Helmi- lehden ja verkkosivujen kautta. Edullisia lippuja myydään tulevan toimintavuoden aikana mm. konsertteihin, teatteriin ja elokuviin Lomat ja kurssituki Yhdistyksessä toimivan loma- ja kurssitoimikunnan tarkoituksena on tukea jäsenten mahdollisuuksia päästä edullisille ryhmälomille ja myöntää jäsenille taloudellista tukea elämänlaatua parantavien kurssien osallistumismaksuihin. Toimikunta käsittelee yksilölliset kurssitukihakemukset sekä suunnittelee Helmin ryhmälomat. Lomat ja kurssitukiasiat kuuluvat nimetyn jäsentoiminnanohjaajan vastuulle. Hän on toimikunnan sihteeri ja huolehtii käytännön järjestelyistä ja siitä, että hakijoiden yksityisyyden suoja säilyy toimikunnan työssä. Ryhmälomien ja kurssituen tavoitteena on edistää jäsenten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Ryhmälomat Tuettuja, ohjelmallisia Helmin täysihoitoryhmälomia järjestetään toimintavuoden aikana kaksi, toinen keskikesällä ja 11

12 toinen joulun aikaan. Joululoma on tarkoitettu yksinäisille Helmin jäsenille, koska helmiläisistä noin kaksi kolmasosaa elää yhden hengen talouksissa. Joululomalle valitaan noin 10 yhdistyksen jäsentä. Kesälomaa ei ole kohdennettu erityisesti millekään ryhmälle vaan kaikilla jäsenillä on mahdollisuus hakea ja tulla valituksi mukaan. Kesälomalle mahtuu mukaan noin 20 Helmin jäsentä. Lomilla helmiläisten tukena ovat lomapaikkojen omat työntekijät sekä joko Helmin jäsenistöstä valitut vertaisohjaajat tai ulkopuoliset ammattilaiset. Ryhmälomien tavoitteena on edistää jäsenten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Lomat toteutetaan yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n tai Solaris- lomien kanssa. Kurssituet Yksilöllistä kurssitukea voidaan myöntää anomuksesta yleishyödyllisille kursseille tai seminaareihin. Kurssin järjestäjän oltava kunnan tai valtion ts. julkisen tahon tuottamaa koulutusta, esim. työväenopisto, kansalaisopisto ja niitä vastaavat (ei kuitenkaan yliopistot). Liikunnallisille tai taidepainotteisille kursseille tukea ei kuitenkaan myönnetä, koska Helmi järjestää omaa vastaavaa toimintaa. Yhdistys myöntää kurssitukena 75 prosenttia kurssimaksusta, mutta enintään 200 euroa. Tukea ei ole mahdollista saada matkakustannuksiin. Kurssitukeen on varattu Helmin talousarviossa enimmäissumma, joka on tulevana toimintavuonna 2000 euroa Palveluohjaus Palveluohjaus on yksilölliseen ammatilliseen apuun perustuva työmuoto. Palveluohjaaja auttaa mielenterveyskuntoutujaa yksilöllisesti erilaisten arkeen ja elämään liittyvien tilanteiden kohtaamisessa ja kulkee asiakkaan rinnalla osan matkaa, kunnes hän selviää tilanteista omatoimisesti. Toimintavuoden aikana Helmissä palveluohjausta toteutetaan kolmen työntekijän tiimin voimin. Palveluohjaustoiminnan on havaittu sopivan hyvin jäsenlähtöisen jäsentalomallin yhteyteen. Malli on syntynyt yhdistyksen käytännön työn tuloksena. Palveluohjaajan vastaanotto jäsentalolla on jäsenten suunnalta koettu tärkeäksi. Palveluohjaaja on puolueeton jäsenten "kumppani" ja hoitojärjestelmän sekä sosiaalisektorin epäkohdista on luonnollista puhua palveluohjaajan kanssa. Näin saadaan tietoa systeemihäiriöistä ja palveluohjaustyö linkittyy luonnollisesti järjestön edunvalvontatyöhön. Palveluohjauksen asiakkaat integroituvat luonnollista kautta jäsentoimintaan mukaan, kun jäsentalon väki ja toiminta tulee tutuksi palveluohjaajan tapaamisten myötä. Toisaalta myös jäsentoiminnan kautta löytyy palveluohjaukseen uusia asiakkaita. Palveluohjauksen työtapa on hyvin asiakaslähtöistä ja asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioivaa. Helmin palveluohjaustoiminnassa korostuu asiakkaan itsemääräämisoikeus ja kansalaisjärjestönäkökulma. Keskeistä on se, että palveluohjaaja on asiakkaalle hoitotahoista riippumaton ja puolueeton toimija. Asiakassuhde perustuu rinnalla kulkemiseen ja kumppanuuteen, eikä asiakkaan diagnoosi tai sairaudenkuva ole toiminnassa keskeinen tarkastelun kohde. Palveluohjaaja rohkaisee asiakasta löytämään omat voimavaransa ja auttaa häntä asettamaan konkreettisia tavoitteita. Hoito- ja palvelujärjestelmän puutteet ja epäkohdat nostetaan palveluohjaajien toimesta pöydälle ja niihin esitetään yhdistyksen puitteissa parannuksia. Palveluohjaajien työn kautta saadaan paljon tietoa hoito- ja sosiaalisektorin hyvin toimivista käytännöistä mutta myös kompastuskivistä mielenterveyskuntoutujan arjen näkökulmasta. Tämä tieto on edunvalvontajärjestölle erityisen tärkeää. Palveluohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta löytämään ja samaan tarpeitaan vastaavat tuet sekä palvelut ja toisaalta myös auttaa purkamaan sellaisia palveluita, joista kuntoutuja selviää itse. Liiallisilla kotiin viedyillä palveluilla, kuten ruokapalvelulla, siivous- ja lääkejakelulla voidaan väärään aikaan toteutettuna tehdä jopa haittaa asiakkaalle. Palveluohjaus- malliin kuuluu pitkäkestoinen yhteistyö asiakkaan ja palveluohjaajan välillä. Palveluohjaustoiminta on tulevana toimintavuonna edelleen asiakkaiden arjessa mukana kulkemisessa, hyvinvoinnissa ja kenttätyössä. Palveluohjaajien työstä noin 80 % tapahtuu kentällä asiakkaiden arjessa. Tavoitteena on laadukkaan palveluohjauksen tason ylläpitäminen. Laadukas palveluohjaustoiminta tarkoittaa kiireettömyyttä ja rauhallista paneutumista asiakkaan tilanteeseen. 12

13 Laadukkuuteen kuuluu myös se, että palveluohjaajan kanssa on mahdollista saada tapaaminen nopealla aikataululla. Tehostettua tiedottamista Helmin palveluohjaustoiminnasta ja sen periaatteista ylläpidetään edelleen. Päättäjiä ja eri mielenterveysalan toimijoita kutsutaan tutustumiskäynneille jäsentaloille, jossa palveluohjaajat kertovat työmuodon toimivuudesta. Tarkoituksena on lisätä tietämystä kolmannen sektorin järjestämän asiakaslähtöisen palveluohjauksen periaatteista ja sen suhteesta hoitojärjestelmään. Tiedottamisen tavoitteena on korjata virheellisiä käsityksiä palveluohjauksesta ja saada palveluohjaus- työmuodolle entistä laajempaa hyväksyntää. Palveluohjaustoiminnan tarve HELMI toteutti laajan lomaketutkimuksen jäsenilleen yhdessä Itä- Suomen yliopiston kanssa kesällä 2012 (Tutkimuksen N=360). Tutkimuksessa tiedusteltiin mm. jäsenten suoriutumista erilaisissa arkeen liittyvissä tilanteissa. 25% vastaajista ilmoitti, että heillä on toisinaan tai usein vaikeuksia avata kirjekuoria. 23% vastaajista kertoi, että heillä on joitain ongelmia huolehtia omasta peseytymisestä ja pukeutumisesta. Noin 17% kertoi tarvitsevansa ehdottomasti joissakin elämäänsä liittyvissä asioissa luotettavan ja puolueettoman rinnallakulkijan tukea. Näiden tietojen perusteella voidaan päätellä, että palveluohjaustoiminnalle on Helmin jäsenistössä suuri tarve. 17% kaikista yhdistyksen jäsenistä tarkoittaa yli kahtasataa henkilöä. Helmin toteuttama palveluohjaus voitaisiin hyvin tällä asiakasmäärällä moninkertaistaa. Palveluohjauksen vaikuttavuus Yksinäisyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat (esim. työuupumus, masennus) luovat yhdistelmän joka ajaa henkilön helposti erittäin vaikeaan tilanteeseen. Ilman yksilöllistä tukea ja motivointia tilanteesta on vaikea nousta, varsinkin jos henkilön luonnolliset perheverkostot puuttuvat tai ovat heikot. Ilman tukea henkilön kierre vain pahenee, kunnes tilanne kriisiytyy. Silloin tarvitaan erityissairaanhoidon palveluita tai sairaalahoitoa ja näiden lisäksi moniammatillista apua sosiaalityöntekijöiltä ja päihdeammattilaisilta. Toimenpiteiden kohteena on lisäksi usein henkilön perhe tai lähipiiri. Äärimmäisissä tilanteissa tilanne päättyy itsemurhaan. Ongelmien kriisiytyminen on mahdollista ehkäistä motivoimalla avohoidossa olevia mielenterveyskuntoutujia mukaan mielenterveysjärjestöjen toimintaan. HELMI ry:n yli 10 vuotta kehittämä palveluohjaus- työmuoto on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi katkaista alaspäin kulkeva kierre. Valitettavasti palveluohjauksen vaikuttavuudesta ei ole Suomessa tehty vielä laajaa tutkimusta. Ruotsissa asiaa on tutkittu ja se on todettu erittäin vaikuttavaksi tavaksi välttää sairaalahoitopäiviä ja erikoissairaanhoitoa. 1 Ruotsissa on mielenterveyssektorilla tällä hetkellä noin 330 palveluohjaajaa. He toimivat joko kunnan palkkalistoilla omana yksikkönään sosiaalitoimessa tai ostopalveluina mielenterveys- ja omaisjärjestöjen toteuttamana. Väkilukuun suhteutettuna Ruotsissa on näin ollen yksi mielenterveysalan palveluohjaaja asukkaan väestöpohjassa. Ruotsiin verrattuna palveluohjaustoiminta on työmuotona Suomessa vielä varsin pienimuotoista. Tätä työtä tehdään vain muutamissa mielenterveysalan järjestöissä, joista HELMI ry on yksi. Työmuoto on saanut jalansijaa myös julkisella sektorilla erilaisten mielenterveyskuntoutujien sosiaalityön ja psykiatrisen avohoidon tukihankkeiden muodossa. Palveluohjaustyötä tekevät ammattilaiset perustivat toukokuussa 2011 oman järjestön, Suomen palveluohjausyhdistyksen (SPO). Yhdistyksen tarkoituksena on mm. edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalalla tehtävää palveluohjausta sekä tehdä palveluohjausta työmuotona näkyväksi. Yhdistyksen tavoitteena on luoda yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen sisällöstä vaikeassa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden tukemisessa. HELMI tekee tulevana toimintavuonna tiivistä yhteistyötä SPO:n kanssa palveluohjauksen kehittämistyöhön liittyen. Palveluohjauksen vaikuttavuuden mittarit Palveluohjauksen vaikuttavuuden määrällistä mittaamista on kehitetty viime vuosien aikana. Vuoden aikana kerääntyneitä asiakaskontaktien määriä, yhteydenoton syitä, tapaamisten määriä ja varsinaisessa intensiivisessä palveluohjauksessa olevien asiakkaiden määrää on ryhdytty tilastoimaan. Molempien palveluohjaajien asiakasmäärät ovat syyskuussa 2013 niin suuret, että uusia jäseniä ei voida ottaa 1 Nilsson, Ingvar: Det lönar sig Ekonomiska effekter av verksamheter med personliga ombud, Socialstyrelsen Palveluohjaus kannattaa - Henkilökohtaisen palveluohjaustoiminnan (PO) taloudelliset vaikutukset, Ruotsin sosiaalihallitus & Ruotsin Skånen läänin lääninhallitus, Suomenkielinen vapaa käännös osoitteessa: 13

14 mukaan. Tarvetta toiminnalle laajentamiseen on, koska uusia yhteydenottoja tulee jatkuvasti. Tämä on kestämätön tilanne ja siksi lisätyövoimaa tarvitaan. Yksi palveluohjaaja voi edellisvuoden tilaston perusteella auttaa noin asiakasta vuoden aikana. Asiakastyön paineesta johtuvista syistä palveluohjaajilla ei ole ollut mahdollisuuksia vuoden 2013 aikana käynnistää vaikuttavuudesta tietoa antavan laadullisen aineiston keräämistä. Lisääntyneiden henkilöstöresurssien ansiosta tämä on kuitenkin mahdollista toteuttaa tulevana toimintavuonna. Vuoden 2014 aikana palveluohjaajat haastattelevat asiakkaitaan, heidän omaisia sekä hoitohenkilökuntaa ja kirjaavat palveluohjaustoimintaan liittyvää palautetta. Tämän laadullisen aineiston avulla voidaan arvioida kunkin asiakkaan elämänlaadun ja omatoimisuuden muutoksia palveluohjaustoiminnan toteuttamisen aikana. Palveluohjauksen vaikuttavuuden tutkimiseksi tarvitaan laaja yliopistollinen tutkimus. Tutkimusyhteistyökumppania etsitään edelleen aktiivisesti tulevan toimintavuoden aikana yhdessä SPO:n kanssa. Palveluohjauksen rahoitus Palveluohjauksen kulut muodostuvat lähes kokonaan henkilöstökuluista. Rahoitus toiminnalle on tullut Raha- automaattiyhdistykseltä ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolta. Tulevan toimintavuoden aikana palveluohjaustoimintaa rasittava rahoituksellinen epävarmuus on tarkoitus poistaa. Yhdistyksen molempien palveluohjaajien palkkakuluihin halutaan saada pysyvä rahoitusratkaisu. Itä- Helsingin palveluohjaajan rahoitus on vuonna 2013 edelleen ollut vajaa. Vuoden 2014 talousarviossa tämä vaje on korjattu Työtoiminta Yhdistyksen järjestämä työtoiminta tarjoaa kuntoutujille mahdollisuuden tehdä työtä ohjatusti tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Työtoiminta on tärkeä osa yhdistyksen jäsentalomallia. Työtoiminnan tarkoituksena on luoda usko omaan osaamiseen ja kykyihin oppia uutta. Työtoiminta on yksi vaihtoehto Helmin toiminnoista saada arkeen rytmiä ja sisältöä. Toiminta on suunnattu työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella oleville Helmin jäsenille. Myös pitkäaikaisella sairauslomalla olevilla jäsenillä on mahdollisuus hakeutua työtoiminnan piiriin. Työtoiminnasta kiinnostuneet jäsenet haastatellaan ja samalla pohditaan yhdessä sopivaa toimintamuotoa ja henkilön voimavaroja sekä jaksamista. Työtoimintaan mukaan valituille jäsenille järjestetään perehdytys toimintaan henkilökohtaisessa ohjauksessa. Ohjaus edistää uusien asioiden ja toimintatapojen oppimista. Ohjaaja ja kuntoutuja laativat yhdessä tavoitteellisen suunnitelman ja seuraavat tavoitteiden toteutumista. Ohjauksen myötä edistetään laadukasta ja kuntoutujan elämänlaatua kohentavaa toimintaa. Henkilökohtaisesta ohjauksesta vastaavat työtoiminnanohjaaja ja keittiötyönohjaaja sekä ryhmänohjaustoiminnan osalta jäsentoiminnanohjaajat. Työtoiminnassa mukana olemisesta maksetaan kuntoutujille työtoimintapalkkio tuloverolain asettamissa puitteissa. Yhä suurempi osa työtoiminnassa mukana olevista on nuoria aikuisia. Merkittävä osa heistä on vailla ammatillista koulutusta. Näistä nuorista suurin osa on kiertänyt kaikki sosiaali- ja työvoimahallinnon tukipalvelut, mutta heille ei ole voitu osoittaa työ- tai opiskelupaikkaa. Kun julkinen sektori ei kykene auttamaan, tukea haetaan järjestöistä. Nuorten aikuisten määrä on todennäköisesti edelleen lisääntymässä Helmin työtoiminnassa. Työtoiminnan painopistettä on siirretty tavoitteellisempaan suuntaan siten, että tarkoituksena on tukea vahvemmin yksilöllistä kehitystä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ohjautuu ammatilliseen koulutukseen tai työmarkkinoille kuukauden kuluessa Helmin työtoimintaan mukaan tulemisesta. Työtoiminnassa lisätään edelleen yksilöllisiä keskusteluja ja työtoiminnan kuntoutujille tarjotaan aktiivisesti tietoa oppilaitoksista, oppisopimuskoulutuksesta sekä erilaisista työllistymistä edistävistä mahdollisuuksista. Työtoiminnan tavoitteena on, että tulevana vuonna neljälle toiminnassa mukana olevalle kuntoutujalle löytyy opiskelu- tai työpaikka. Työtoiminnassa mukana oleville kuntoutujille järjestetään tulevan toimintavuoden aikana kiinnostuksen mukaan retkiä mm. elintarvike- ja ravintola- alan yrityksiin tai erilaisiin alan tapahtumiin. Työtoiminnan kuntoutujille järjestetään kevätkesällä rentouttava virkistyspäivä Keittiötoiminta 14

15 Toiminnan tarkoitus on antaa kuntoutujille valmiuksia ruoanlaitossa, myös kotioloissa toteutettavaksi. Toiminnalla vahvistetaan ruoanlaittotaitoja, edistetään vuorovaikutustaitoja ryhmässä ja uuden oppimista. Toiminnassa korostuu vastuullisuus, oman toiminnan suunnittelu sekä oman onnistumisen arviointi. Keittiötoimintana valmistetaan terveellistä ruokaa ja tarjotaan Helmin jäsenille mahdollisuus säännölliseen ruokailuun. Lisäksi työtoimintana hoidetaan Helmin omien tilaisuuksien tarjoilu. Keittiötoimintaa jatketaan molemmilla jäsentaloilla vuonna Pasilan jäsentalolla valmistetaan lounas joka päivä ja Itä- Helsingin jäsentalolla arkisin. Periaatteena on, että jäsenet valmistavat lounaan jäsenille ja ohjaaja toimii ruuan valmistuksessa koordinoijana. Pasilan ruuanvalmistuksessa mukana on joka arkipäivä kolme ja Itä- Helsingissä 2-3 työtoiminnan kuntoutujaa. Pasilan keittiöllä valmistetaan vähäisessä määrin tarjoiluita yhteistyökumppanien tilaisuuksiin. Catering- toiminnalla voidaan tarjota vaihtelua ja haasteita lounaskeittiöllä pitkään mukana olleille. Pasilan Helmi- talolla jatketaan säännöllistä perjantaikahvilatoimintaa. Kerran viikossa iltaisin avoinna olevassa Helmin jäsenille suunnatussa kahvilassa myydään edullisesti työtoimintana tuotettuja leivonnaisia. Kahvilatapahtumissa on mahdollisuuksien mukaan myös pientä ohjelmaa ja te toja. Kesällä kahvilatoiminta voi siirtyä ulos viihtyisään puutarhaan. Jäsenet ovat vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä Siivous- ja pesulatoiminta Työtoimintana tehdään vähäisessä määrin kotisiivouksia yhdistyksen jäsenten kodeissa. Tätä toimintamuotoa kohtaan on kiinnostus ollut viime vuosina vähäistä. Vuoden 2014 aikana arvioidaan, onko kotisiivouksia mahdollista jatkaa. Lisäksi työtoimintana tehdään toimistosiivousta ja sekä huolehditaan HELMI ry:n omien tilojen puhtaanapito. Pääosin avotyötoimintana toteutettua pesulatoimintaa jatketaan vuonna 2014 Helsingin kaupungin Haagan palvelutalossa hoitaen asukkaiden vaatehuoltoa. Lisäksi Länsi- Pasilassa toteutetaan kotipalveluasiakkaiden pyykkihuoltoa. Toimintaa jatketaan nykyisellä tasolla, pesulatoiminnalla ei nykyisellään ole juuri mahdollisuuksia laajentua Muu työtoiminta Helmin työtoiminta tarjoaa vuonna 2014 pienessä määrin talon kunnossapitoon ja piha- alueiden siisteyteen liittyviä tehtäviä. Tätä toimintaa toteutetaan satunnaisesti tarpeen mukaan. Samantyyppistä toimintaa ovat myös toimiston avustavat työt. Muuta työtoimintaa kehitetään kuntoutujien ehdoilla ja erilaisten uusien työtehtävien tarjontaa kartoitetaan koko ajan. Palautetta ja uusia ideoita työtoimintaan liittyen kerätään työtoiminnanohjaajan kanssa pidetyissä yksilöllisissä keskusteluissa vuoden mittaan Muu varsinainen toiminta Lehti- ja tiedotus Helmin tiedotustoiminnan tehtäviin kuuluu Helmi- lehden suunnittelu ja toteutus, yleisestä jäsentiedotuksesta huolehtiminen sekä yhdistyksen ulkoisesta tiedotuksesta vastaaminen. Tavoitteena on saada tietoa yhdistyksestä yhä useamman mielenterveyskuntoutujan ulottuville. Myös hoitosektorin henkilökunnan tietämystä ja käsityksiä Helmin toiminnasta lisätään ottamalla aktiivisesti yhteyttä osastoille ja tarjoamalla mahdollisuutta tulla pitämään lyhyitä infotilaisuuksia paikanpäälle. HELMI- lehti Helmi on mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti sekä HELMI ry:n jäsenlehti. Lehden tarkoituksena on edesauttaa jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, toimia yhdistyksen tiedotuksen apuna sekä olla mielenterveysväen äänitorvi. Lehdessä julkaistaan pääosin Helmin jäsenten itse tuottamaa materiaalia. 15

16 Vuoden 2014 aikana Helmi- lehden lukijat innostetaan mukaan hankkimaan HELMI ry:lle lisää jäseniä ja lehdelle näin edelleen lisää lukijoita. Ilmaistilauksia tarjotaan paikkoihin, joissa mielenterveyskuntoutujat käyvät (psykiatrian poliklinikoiden odotustilat, terveyskeskukset, kirjastot jne.). Rekisteriin lisätään jatkuvasti uusia osoitteita yhdistyksen henkilökunnan ja lehtityössä mukana olevien jäsenten toimesta. Lehti lähetetään mahdollisuuksien mukaan ilmaistilauksena kaikille Suomen psykiatrisille poliklinikoille. Lehteä jaetaan pieniä määriä nippujakeluna lehtitelineisiin Auroran ja Kellokosken psykiatrisiin sairaaloihin. Lehtitelineet sijaitsevat sairaaloiden kahviloiden yhteydessä. Lehden levikin laajentaminen sovitetaan verottajan jäsenlehtiin liittyvien linjausten mukaisesti niin, että Helmi- lehden painokulut laskutetaan edelleen ilman arvonlisäveroa. Helmi- lehti ilmestyy tulevana toimintavuonna neljä kertaa ja lehden laajuus on 32 sivua. Tulevan vuoden tavoitteena on, että lehdet ilmestyvät suunnitellusti ja että lehden toimittamisessa ylläpidetään korkeaa journalistista tasoa. Painopalvelut kilpailutetaan vuoden 2014 aikana ja näin haetaan kustannussäästöjä. Lehden artikkelit tuotetaan pääosin yhdistyksen jäsenten voimin kuten aikaisempinakin vuosina. Lehden teemat, sivusuunnitelma, artikkelien ideointi ja toteutus sekä kuvitus syntyvät avoimessa lehtityöpajassa, joka kokoontuu Pasilan jäsentalolla tulevan toimintavuoden aikana joka toinen viikko. Lisäksi työpaja käy aktiivista keskustelua sähköpostiryhmässä. Lehden työpajaan ja sen sähköpostilistalle voi tulla kuka tahansa jäsen, joka on aiheesta kiinnostunut. Lehtityöpajan ohjaajana toimii jäsenistöstä valittu vakituinen ohjaaja. Hän toimii tapaamisissa puheenjohtajana ja koordinoi ryhmän toimintaa. Tapaamisiin ja työpajan osallistuu aktiivisesti myös yhdistyksen toiminnanjohtaja, joka vastaa lehdestä muodollisena päätoimittajana. Helmi- lehden taitto hankitaan tulevana toimintavuonna ostopalveluna yhdistyksen ulkopuolelta. Helmi- lehti julkaistaan paperiversion lisäksi näköislehtenä verkossa. Alustana toimii Issuu- verkkopalvelu. Helmi- lehden arkisto löytyy osoitteesta Verkkolehteä mainostetaan tulevan vuoden aikana Facebookissa ja muualla verkossa. Tavoitteena on lisätä verkkolehden lukijamäärää neljänneksellä vuoden 2013 luvuista. Verkkosivut ja sosiaalinen media Yhdistyksen verkkosivusto osoitteessa on Helmin jäseniä ja sen toiminnasta kiinnostuneita palveleva sivusto. Sivuilta saa ajankohtaiset tiedot tulevista retkistä, tapahtumista ja muista yhdistyksen tai jäsenistä kannalta kiinnostavista asioista. Sivuilla on myös esittelyt Helmin eri toimintamuodoista. Verkkosivut uudistetaan vuoden 2014 aikana. Nykyinen sivusto on jo lähes 10 vuotta vanha ja teknisesti jälkeenjäänyt. Sivusto integroidaan paremmin Facebookin ja jäsenrekisterin eri toimintojen kanssa. Sivuston kehittämisessä otetaan huomioon Helmin kaikkien toimintojen tarpeet, mm. luovan toiminnan ryhmien julkaisutarpeet. Verkkosivu- uudistuksessa selkeytetään myös tapahtumakalenterin ja viikko- ohjelmien ulkoasua. Viikko- ohjelmien ja tapahtumakalenterin päivitystyökalua kehitetään selkeämmäksi. Helmi- keskustelupalstan toiminta siirretään Tukinet.net- portaaliin, joka on Mielenterveysseuran ylläpitämä Suomen suurin mielenterveysalan verkkokeskusteluportaali. Osallistumme vuoden aikana tarpeen mukaan myös Tukinetin kehittämistyöhön. HELMI rohkaisee muitakin järjestöjä siirtämään keskustelupalstatoiminnot yhteisen portaalin sisään. HELMI vastaa portaalissa itse käynnistämistä verkkokeskusteluryhmistä ja muusta toiminnasta. Tavoitteena on saada synergiaetuja verkossa toteutettavan vertaistuen organisoinnissa. Verkkosivuilla jatketaan vuoden 2014 aikana mielenterveysteemoihin liittyvää blogikirjoittelua jäsenistön voimavarojen mukaan. Toimintaa organisoidaan vaikuttamistoiminnan työpajan ja Helmi- lehden kautta. Helmin Facebook- sivusto toimii nopeana tiedonvälityksen kanavana Helmin toiminnasta kiinnostuneille. Jäsenistö osallistetaan mukaan Helmin Facebook- viestinnän tekoon. Tavoitteena on, että Helmin Facebook- tykkääjät saavat mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa mielenterveysalalta. Tavoitteena on, että monipuolisia julkaisuja tehdään vähintään 2 kappaletta viikossa. Tavoitteena on nostaa tykkääjien määrää 50 prosentilla. Helmin verkkosivut ovat keränneet vuosi vuodelta yhä enemmän kävijöitä. Vuonna 2012 verkkosivuilla oli Webalizer- laskurin mukaan vierailua, eli keskimäärin 6490 käyntiä kuukaudessa. Vuonna 2013 tammi- elokuussa kuukausikävijöitä on ollut keskimäärin Kävijämäärän kasvua on siis ollut noin 7,4%. Tulevana vuonna kasvun odotetaan olevan samaa luokkaa. Yhdistyksen kotisivujen päivittämiseen osallistuu koko henkilökunta, mutta 16

17 toiminnanjohtaja vastaa viimekädessä sivujen sisällöstä. Sisäinen tiedotus Tulevan vuoden aikana jäsenrekisteriohjelmistosta otetaan kaikki hyödyt irti. Yhdistyksen toiminnasta Jäsenille on mahdollista lähettää mm. sähköpostia jäsenrekisteriohjelman kautta. Sähköpostijakelun avulla voidaan tiedottaa nopeasti poikkeuksista ja esimerkiksi nopealla aikataululla lahjoituksena saaduista vapaalipuista. Toistaiseksi sähköpostitiedotusta ei ole juurikaan käytetty, sillä jäsenten sähköpostiosoitetietoja ei ole jäsenrekisterissä kuin uusien jäsenten osalta. Omia tietoja voi tulevan toimintavuoden aikana täydentää rekisteriin. Tietojen täydennyspyynnön yhteydessä kysytään jäseniltä myös kiinnostuksen kohteita ja omia erityisosaamisalueita. Näitä tietoja on mahdollista käyttää myöhemmin toiminnan kehittämisessä ja ryhmänohjaajien hankkimisen apuna. Tulevan vuoden aikana otetaan käyttöön myös ikäryhmittäin kohdennettua tiedottamista. Näin voidaan lähettää kutsuja esim. nuorille suunnattuun tapahtumaan tai ryhmätoimintaan suoraan kohteena olevalle ikäryhmälle. Sisäisen tiedotuksen pääasiallisina väylinä vuonna 2014 säilyvät kuitenkin ilmoitustaulut, jäsenkirjeet, verkkosivut ja jäsentalojen kävijöille suunnatut viikkopalaverit. Työpajoilla on omat sähköpostilistat, joiden kautta tiedotetaan tulevista kokouksista ja tapahtumista. Listoilla voidaan käydä myös pienimuotoista keskustelua. Jäsenistölle postitetaan neljä jäsentiedotetta vuoden aikana. Näissä tiedotetaan tulevista tapahtumista ja tiedotteiden oheen liitetään sääntömääräisten kokousten kutsut. Jäsenet voivat halutessaan saada jäsentiedotteen paperisen version sijasta sähköisesti pdf- liitteenä. Tiedotusmateriaali Helmin esitemateriaali uudistetaan vuoden 2014 aikana ja esitteitä jaetaan talkootyönä laajasti paikkoihin, missä mielenterveysväki liikkuu. Helmin rahankeräyskampanjaa mainostetaan alkuvuodesta ja kerätään näin tuloja yhdistyksen toimintaan. Mainontaan ja rahankeräystoimintaan otetaan vapaaehtoisia jäseniä aktiivisesti mukaan. Toimintavuoden aikana ylläpidetään ja painetaan ajantasaista toimipisteiden ja henkilökunnan yhteystiedoilla varustettua esitettä, jossa on myös Helmin viikko- ohjelma. Tätä esitettä jaetaan eri tapahtumissa ja jäsentaloilla. Lisäksi tämän pikku esitteen voi ladata ja tulostaa Helmin verkkosivuilta Kuunteleva puhelin ja tukihenkilötoiminta Kuunteleva puhelin käynnistyi Tukipiste- projektina vuonna Tämän jälkeen se on kokenut monia muutoksia. Vuonna 2004 se löysi nykyisen muotonsa vapaaehtoisvoimin viikonloppuisin päivystävänä kuuntelevana puhelinpalveluna. Puhelinpäivystyksen tilastojen mukaan puhelujen määrä on vähentynyt hitaasti vuosien kuluessa. Vuonna 2011 puheluiden määrässä tapahtui isompi pudotus, kun päivystysaikoja jouduttiin jäsentalon remontin ja päivystäjien vähäisyyden vuoksi supistamaan 20 viikkotunnista 12 tuntiin. Vuonna 2012 lyhempi 12 viikkotunnin päivystys jäi pysyväksi järjestelyksi, koska päivystäjiä ei edelleenkään ollut riittävästi. Vuonna pidempiin päivystysaikoihin ei ole ollut vieläkään mahdollista palata, vaikka uusia päivystäjiä onkin saatu koulutettua mukaan toimintaan jonkin verran. Kuunteleva puhelin on vastannut 12 tunnin viikoittaisella vapaaehtoistyöpanoksella vuoden aikana noin puheluun ja toiminnan kulut ovat noin euroa % soittajista on viime vuosina ollut henkilöitä, jotka soittavat puhelimeen vakituisesti joka viikko, mahdollisesti useita kertoja viikonlopun aikana. On arvioitu, että valtaosa puhelinpäivystyksen toiminnasta kuluu noin vakisoittajan kuuntelemiseen ja tukemiseen. Puhelinpäivystyksen kautta tuki on kohdentunut pieneen joukkoon ja toiminnan vaikuttavuus on Helmin muuhun toimintaan nähden vähäinen. Kuuntelevan puhelimen toiminta lakkautetaan vuoden 2014 alusta ja puhelimen vakituisille soittajille tarjotaan mahdollisuutta keskustella Helmin palveluohjaajan kanssa tuen tarpeesta jatkossa. Vakituisille soittajille tarjotaan myös mahdollisuutta saada jatkossa apua Helmin tukihenkilötoiminnan kautta. Tukihenkilötoimintaa on mahdollista 17

18 toteuttaa myös puhelimitse, koska se on Kuuntelevan puhelimen vakituisille soittajille luonnollinen ja tuttu tukimuoto. Myös muiden toimijoiden tarjoama puhelinapu kartoitetaan ja kerrotaan näistä puhelinpäivystyspalveluista Kuuntelevan puhelimen asiakkaille. Osa löytää itselleen sopivaa apua muista auttavista puhelimista, osa saattaa kiinnostua tukihenkilötoiminnasta ja osalle taas saattaa olla paras ratkaisu aloittaa tapaamiset palveluohjaajan kanssa. Tavoitteena on, ettei yksikään kuuntelevan puhelimen vakituinen soittaja jää tyhjän päälle. Tukihenkilötoiminta Helmissä käynnistetään tulevana toimintavuonna yksilölliseen auttamiseen perustuvaa tukihenkilötoimintaa. Erityyppiselle tukihenkilöihin perustuvalle työlle on yhdistyksessä runsaasti tarvetta. Esimerkiksi palveluohjaajien työssä on havaittu tarvetta tukihenkilöille, jotka pitäisivät yhteyttä niihin asiakkaisiin, joiden kanssa varsinainen palveluohjaustoiminta on saatu päätökseen. Näin tukihenkilötoiminta kytketään palveluohjaustoiminnan ohessa toteutettavaksi tukimuodoksi. Vertaistukihenkilötoiminta perustuu vertaistoimintaan, josta Helmissä on vuosikymmenten kokemus. Yhdistyksen jäseniä koulutetaan vertaistukihenkilöiksi ja rohkaistaan samaan aikaan avun tarpeessa olevia jäseniä tulemaan toiminnan piiriin. Yhdistys hankkii toiminnasta kiinnostuneille vapaaehtoisille koulutusta tai tuottaa sitä itse. Tukihenkilötoimintaa on jo käynnissä monessa mielenterveysjärjestössä. Toimintavuoden aikana tutustumme tarkkaan erilaisiin tukihenkilötoiminnan muotoihin ja otamme käyttöön järjestöissä parhaiten toimivat käytännöt. Myös Kuuntelevan puhelimen vapaaehtoisille päivystäjille tarjotaan tulevan vuoden aikana mahdollisuutta tulla mukaan kehittämään uutta vapaaehtoistyön muotoa tukihenkilötoimintaa. Vapaaehtoisille puhelinauttajille luonnollinen toimintamuoto on puhelinapu. Vapaaehtoisten vahva osaaminen puhelintyössä hyödynnetään kehittämällä tukihenkilötoimintaan myös puhelimitse tapahtuvaa tukea. Tarkoituksena on rakentaa järkevä yhteydenpitomuoto Kuuntelevan puhelimen vakituisten asiakkaiden ja vapaaehtoisten tukihenkilöiden välille. Puhelintuesta sovitaan yksilökohtaisesti ja tukitoiminta on pääosin kahdenkeskeistä yhteydenpitoa sovittuina aikoina Helmin puhelinvaihteen kautta. Tämä tukitoiminta voi tarvittaessa olla myös anonyymiä. Tukihenkilötoiminnan kehittämiseen osoitetaan talousarviossa toimintakuluja. Toimintaa käynnistämään ja kehittämään palkataan osa- aikainen tukihenkilötoiminnan ohjaaja. 2. Varainhankinta- ja sijoitustoiminta Varainhankinta ja sijoitustoiminta ovat Helmin sinänsä sääntöjen mukaista toimintaa, mikä pidetään erillään avustuksilla tuetuista toiminnoista. Pidemmällä aikavälillä varainhankinta ja sijoitustoiminta tukevat varsinaista toimintaa ja sillä katetaan muun varsinaisen toiminnan tuottamaa alijäämää. Varainhankinta muodostuu jäsenmaksuista ja lahjoituksista ja avustuksista, jotka saadaan ilman erillistä haku- tai anomusmenettelyä. Omatoimisen varainhankinnan osuutta tuotoista lisätään tulevana vuonna kartoittamalla ja etsimällä uusia rahoituslähteitä. Yhdistyksellä on valtakunnallinen rahankeräyslupa, joka on voimassa asti. Varainhankintatoimintaa harjoitetaan tehostetusti luvan puitteissa alkuvuonna Uuden luvan hakemista harkitaan, jos keräyksellä saavutetaan tuloksia. Yhdistyksellä on lisäksi omaa sijoitustoimintaa. Nämä sijoitustoiminnan tuotot ovat testamenttilahjoituksena saadun varallisuuden tuottoja. 18