Joulukuu Konsultit & kansainvälistyminen. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Transkriptio

1 Joulukuu 2008 Konsultit & kansainvälistyminen Työehtosopimuskorotukset nostavat suunnitteluhintoja...2 Tulevaisuushankkeessa haetaan menestystekijöitä...2 Selviytyminen vaatii kilpailukykyä, osaamista ja teknologiaa...3 Infrastruktuurin ja talouden kehittäminen on kestävän sosiaalisen kehityksen edellytys...4 Suuntaus suomalaiseen osaamiseen on tervetullut linjaus... 6 Nepalin vesihuolto edistyy juniorin ja seniorin yhteistyönä...7 Teollisuuden konsultoinnissa korostuu strateginen kumppanuus... 8 Hankekehityksen rooli kasvaa...10 Finnroad vie suomalaista tieosaamista maailmalle FIDIC kokoaa konsultit maailmanlaajuisesti Pitkä kasvu vaihtunut heikkeneviin näkymiin...16 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Joulukuu 2008 Työehtosopimuskorotukset nostavat suunnitteluhintoja Tulevaisuushankkeessa haetaan menestystekijöitä Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimukset nostavat alan palkkoja lähes 12 prosenttia 16 kuukauden aikana joulukuusta 2007 huhtikuuhun 2009, sopimuskausi päättyy lokakuussa Palkkakustannusten noustessa luonnollisesti myös suunnittelukustannukset kasvavat. SKOLin suunnittelukustannusten seurannan ennakkotietojen mukaan suunnittelukustannukset nousevat vähän yli viisi prosenttia vuoden 2008 aikana. Vuoden aikana on toteutettu kaksi 2,5 prosentin palkankorotusta. Kustannusmuutokset vaikuttavat suunnittelun tuntiveloitushintoihin ja uusien suunnittelutarjousten hinnoitteluun. Pitemmissä hankkeissa kustannuksia nostavat myös kevään 2009 palkankorotukset, palkat nousevat huhti-toukokuussa keskimäärin 2,6 prosenttia. Tarjouksia nostavat lisäksi palkkaliukumat ja työehtosopimuksissa sovitut matkakustannusten korvaukset. Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 mukaan (kohta 5.5.1) työehtosopimuskorotusten kustannusvaikutus siirretään suunnittelupalkkioihin käynnissä olevissa hankkeissa: Työmarkkinajärjestöjen sopimien palkankorotusten perusteella tarkistetaan suunnittelupalkkioita vastaavasti kustannusten muutosajankohdasta alkaen. Suunnittelu- ja konsulttialan ryhdikkyyteen kuuluu sopimusten noudattaminen molemminpuolisesti. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry edellyttää jäseniltään veloitusperusteiden tarkistamista kustannusmuutosten ja sopimusehtojen KSE 1995 mukaisesti. SKOL ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN käynnistävät tulevaisuushankkeen, jossa pyritään löytämään suomalaisen suunnittelualan menestystekijät 3-5 vuoden tähtäimellä. Hankkeen lähtökohtana on yhteinen huoli suomalaisen suunnittelualan tulevaisuudesta ja kilpailukyvystä, kun asiakkaat ja toimiala globalisoituvat voimakkaasti. Hankkeen päätavoite on suunnittelu- ja konsulttialan kehityksen ja toimintaedellytysten arviointi sekä kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Keskeistä on löytää strategia ja keinot, joilla suomalainen suunnitteluala voi tuottaa sellaista lisäarvoa, josta koti- ja ulkomaiset asiakkaat ovat halukkaita maksamaan myös jatkossa. Suomi on TEKin Teknologiabarometrin mukaan selvästi kärjessä, kun arvioidaan korkean teknologian arvonlisäyksen osuutta bruttokansantuotteesta. Kehittyvät maat pystyvät kuitenkin tarjoamaan palveluita huomattavasti edullisemmin ja niiden koulutus- ja osaamistaso nousee nopeasti. Hankkeessa hahmotetaan toimialan vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja työstetään niitä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Tuloksia hyödynnetään jäsenyritysten kehitystoiminnassa sekä asiakkaille ja muille sidosryhmille suunnattavassa viestinnässä ja vaikuttamisessa. SKOL-YTN -tulevaisuushankkeessa YTN:stä ovat mukana Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Uusi Insinööriliitto UIL. SKOLissa hankkeen koordinoinnista vastaa kehityspäällikkö Matti Kiiskinen. Toivotamme yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2009! Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL Perinteisten joulutervehdysten sijaan tuemme tänä vuonna SNILin stipendirahastoa SKOLin toimisto SKOLin hallitus 2009 puhelinvaihde , faksi Toimitusjohtaja Timo Myllys puh 5101, gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh 5105, gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh 5103, gsm Viestintä Sampsa Heilä puh 5102, gsm Julkaisut Kirsti Leskinen puh 5108 Talous Ritva Marttila puh 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh 5104 Puheenjohtaja Heikki Hornborg Etteplan Varapuheenjohtajat Tage Eriksson Finnmap Consulting Matti Mannonen WSP Finland Jäsenet Ari Asikainen Pöyry Kari Harsunen SWECO Industry Tuomas Kaarlehto RAPAL Urpo Koivula AX-Suunnittelu Mika Laurilehto Deltamarin Harri Mäkelä INNOGEO Matti Vuorio Jyvästek

3 SKOL Visio Joulukuu Selviytyminen vaatii kilpailukykyä, osaamista ja teknologiaa Suunnittelualalla olemme nähneet viimeisten vuosien aikana hyvin voimakkaan kansainvälisen toiminnan kasvun. Suomalaiset alan yritykset ovat laajentuneet ulkomaille ja ulkomaiset, erityisesti pohjoismaiset yritykset ovat laajentuneet yritysostoin Suomeen. Lisäksi halvemmista maista tuotetaan suunnittelupalveluita suoraan Suomessa toteutettaviin suuriin projekteihin energia-, rakennus-, laivanrakennus- ja teollisuussektorille. Teollisuudessa ja yhä enemmän myös paikallisena pidetyllä rakennusalalla pääoma ja tehokkaimmat liiketoimintamallit ylittävät enenevässä määrin maiden rajat. Suuret yritykset kasvavat yhä suuremmiksi ja ne toimivat globaalisti, jolloin myös konsulttiyritysten on kasvettava ja kansainvälistyttävä. Kansainvälisillä suunnittelualan markkinoilla toimii jättiyrityksiä kymmenine tuhansine työntekijöineen kymmenissä maissa. Suuret julkiset hankinnat alistetaan eurooppalaiselle kilpailulle mikä osaltaan lisää kansainvälistä toimintaa. Suunnittelu on muuttunut rajoista riippumattomaksi. Alan yritysten on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Ympäröivä maailmamme muuttuu yhä nopeammassa rytmissä. Suomi pienenä kansakuntana ei voi vaikuttaa globaaliin kehitykseen. Tosin näyttää siltä etteivät suuretkaan maat siihen kykene. Pienellä kansakunnalla on kuitenkin etunsa. Meitä ei niputeta poliittisiin etupiireihin ja reagointinopeutemme sekä sopeutumiskykymme on suuri. Oikeilla ratkaisuilla Suomi voi jatkaa kehittymistään teknologiaosaamisen merkittävänä viejänä. Mikä on suomalaisen suunnittelun kilpailukyky muuttuneessa ympäristössä? Pystymmekö vastaamaan kansainväliseen kustannustasoon ja laatuun paremmalla osaamisella ja hinta-laatusuhteella? Vaikka historiallisesti olemme olleet teknologian hyväksikäytön edelläkävijäkansa, ei kilpailukykymme kaikilta osin pysty vastaamaan globalisaation tuomiin haasteisiin. Eurooppalainen hintakilpailukykymme ei riitä tilanteessa jossa kustannustasomme on huomattavasti globaalia tasoa korkeampi. Ainoa keinomme eron kompensoimiseksi on merkittävästi suuremman lisäarvon tuottaminen. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu teknologia- ja prosessiosaaminen ja luonnollisesti teknillisen koulutuksen taso. Monissa kehittyvissä maissa koulutusjärjestelmä tuottaa teknisen alan asiantuntijoita joiden ns. insinööriaineiden osaaminen ylittää suomalaisen koulutusjärjestelmän tuottaman tason. On löydettävä keinot matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen parantamiseen jo peruskoulusta lähtien. Yhtenä ratkaisuna on erityisluokkien perustaminen lahjakkaille oppilaille. Avoimessa globaalissa taloudessa ei millään kansakunnalla ole varaa laiminlyödä lahjakkaimpien yksilöiden koulutusta. Kansainvälinen taloudellinen epävarmuus näkyy myös SKOLin jäsenyritysten toiminnassa. Tilauskanta lyhenee vähitellen ja uusien hankkeiden käynnistyminen on hidastunut merkittävästi kaikilla SKOLin toimialoilla. Käännettä parempaan ei vielä ole näkyvissä. Maassamme on vuosikausia lykätty tarpeellisia liikenteen ja muun infrastruktuurin kehityshankkeita. Nyt on oikea aika käynnistää niin maantie- kuin raideliikenteen väylästön kehittämis- ja korjaushankkeita. Julkisen sektorin päättäjien tulisi myös hyödyntää odotettavissa oleva urakkakustannusten lasku aikaistamalla tarpeellisia hankkeita Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt laivanrakennuksen innovaatiotukea telakkateollisuudelle kilpailukyvyn turvaamiseksi. Myös teollisuuden ja rakentamisen kehittäminen ja investoinnit tarvitsivat juuri nyt uutta potkua. Innovaatiotuen lisääminen ja laajentaminen olisi siihen hyvä keino. Heikki Hornborg SKOLin puheenjohtaja TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja konsulttiyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKO- Lin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluun noin 250 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti yli henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2007 oli 1,2 miljardia euroa. Kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat osaavat resurssit, arvostettu ala, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi skolry@skolry.fi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino

4 4 SKOL Visio Joulukuu 2008 RAMBOLL FINNCONSULT Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen: Infrastruktuurin ja talouden kehittäminen on kestävän sosiaalisen kehityksen edellytys LEHTIKUVA / PEKKA SAKKI Viime vuonna vahvistetun uuden kehityspoliittisen ohjelman mukaan Suomi suuntaa kehitysyhteistyönsä aloille, joilla korostuu suomalaisen asiantuntemuksen ja kokemusten hyödyntäminen kumppanimaiden kehitysohjelmien tukemisessa. Ministeri Paavo Väyrysen mukaan yksityisen sektorin kehittäminen ja talouskasvu ovat tehokkainta köyhyyden vähentämistä. Konsulttien asiantuntemukselle on lähitulevaisuudessa kasvavaa kysyntää.

5 SKOL Visio Joulukuu alle kymmenellä prosentilla ihmisistä on käytettävissään sähköä, ja tieverkko on hyvin huono. Miten tällaisessa yhteiskunnassa voi tapahtua kestävää kehitystä, jollei infrastruktuuria saada kuntoon, ulkomaankauppaja kehitysministeri Paavo Väyrynen kysyy. Tansaniassa Keskustelu kehitysyhteistyön suuntaamisesta on Väyrysen mielestä ollut yksipuolista. Jos kehityspanoksia halutaan kohdistaa vain budjettitukena esimerkiksi julkisen terveydenhuollon ja koululaitoksen kehittämiseen, ei saada aikaan kestäviä tuloksia. Viimeaikainen kehitys osoittaa selkeästi sen, että maat joissa yksityinen sektori kukoistaa ja sitä kautta talous kasvaa, pystyvät tehokkaimmin vähentämään köyhyyttä. Kasvu tuo myös valtiolle tuloja, joilla se voi rahoittaa omia köyhyydenpoistamisohjelmiaan, Väyrynen sanoo. Infrastruktuurin kehittämisessä ja taloudellisen toiminnan edellytysten parantamisessa konsulttien asiantuntemukselle on selkeä tarve. Asiantuntijayritysten koon voimakas kasvu ja kansainvälistyminen on saanut ehkä liikaakin huomiota, sillä pienikin yritys voi päästä kehityshankkeisiin mukaan jos sillä on sopivaa osaamista ja kokemusta. Myös ympäristön suojeleminen ja energiatehokkuuden parantaminen vaatii suunnittelu- ja konsulttialan asiantuntemusta. Suomessa on sekä näillä alueilla että metsätaloudessa kansainvälisesti korkeatasoista osaamista. Keskeistä on, että kehitysyhteistyötä suunnataan sellaisille aloille joilla meillä on erityistä annettavaa. Ohjelmat ja hankkeet on kilpailutettava, mutta suomalaiset pärjäävät silloin kun yhteistyö suunnataan aloille, joilla meillä on vahvaa tietotaitoa. Ministeri Paavo Väyrysen mukaan Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma on herättänyt edistyksellisyytensä ansiosta EU:ssa ja maailmalla laajaa kiinnostusta. Pienenä maana olemme saamassa suuria seuraajia. Monissa maissa aletaan vähitellen tunnustaa, että yksityisen sektorin kehittämiselle ja kestävän kehityksen periaatteille tulisi asettaa kehitysyhteistyössä lisää painoa, hän sanoo. Olen itse tuonut kansainvälisissä kokouksissa esille sitä, että EU ja niin sanotut pohjoiset avunantajamaat toimivat liiaksi julkisen sektorin kautta. Olemme lyöneet laimin sekä infrastruktuurin että maatalouden ja muun tuotannollisen toiminnan kehittämisen, vaikka meillä olisi erityisen paljon annettavaa näillä sektoreilla. Paavo Väyrynen kannustaa yrityksiä aktiivisuuteen kehitysyhteistyön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Konsulttiyritysten kannattaisi osallistua enemmän esimerkiksi vienninedistämismatkoille. Ministeri Väyrynen nostaa Finnish Consulting Groupin aluesuunnittelun osaamisen yhdeksi esimerkiksi suomalaisesta korkeatasoisesta asiantuntemuksesta, jolle on kehitysyhteistyöhankkeissa suurta tarvetta. Suomessa olisi ministeri Väyrysen mielestä syytä harkita sellaista kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön liittyvää koulutusta, jota ulkoasiainministeriö, yritykset ja järjestöt voisivat yhdessä hyödyntää. Suomen kehityspolitiikan uusi avaus on entisten neuvostotasavaltojen kanssa tehtävälle kehitysyhteistyölle laadittava puiteohjelma, Laajemman Euroopan aloite. Puiteohjelman toteuttamisessa käytetään kehityspoliittisen ohjelman uusia välineitä, kuten alueellista ja temaattista yhteistyötä. Laajemman Euroopan yhteistyömaat ovat siirtymätalouksia itäisessä Keski-Euroopassa, Etelä-Kaukaseuksella ja Keski-Aasiassa. Suomalaisilla konsulttitoimistoilla ja muilla yrityksillä on alueella jo tällä hetkellä toimintaa. Puiteohjelman kohteena oleviin maihin on varattu kehitysyhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelmassa lähivuosiksi kahdeksan miljoonan euron määräraha, ja rahoitusta voidaan tarvittaessa lisätä. Puiteohjelman toteuttamisessa hyödynnetään olemassa olevia toimialakohtaisia klustereita, ja turvallisuuteen liittyen muodostetaan uusi osaamisrypäs, ministeri Paavo Väyrynen sanoo. Konsulteille lähivuosina lisää kehitysyhteistyöhankkeita Suomalaista asiantuntemusta on ulkoasianministeriön mukaan tarkoitus hyödyntää jatkossa enemmän kehitysyhteistyössä. Pääyhteistyömaissa on valmisteilla merkittäviä hankkeita ja ohjelmia kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti. Näihin liittyvät konsulttien tukipalvelut hankitaan kilpailuttamisen kautta vuoden 2010 aikana, ulkoasiainministeriön osastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde sanoo. Suunnitteilla olevat hankkeet ja ohjelmat kohdistuvat nimenomaan sektoreille, joilla suomalaisilla osaajilla on eniten annettavaa, kuten esimerkiksi ympäristö-, energia-, metsä- ja vesialan hankkeisiin. Tämä on vahva strateginen valinta, Koukku- Ronde sanoo. Asiantuntijayritysten markkinat ovat kehitysyhteistyön globalisoitumisen myötä kansainvälistyneet. Kahdenvälisissä hankkeiden tarjouskilpailuissa etulyöntiasema on yrityksillä, jotka ovat parhaiten verkostoituneet. Tällä hetkellä parhaiten pärjäävät useissa maissa toimivat yritykset, jotka pystyvät luomaan pieniä toimistoja kumppanimaihin ja hankkimaan paikallisia kumppaneita. Ritva Koukku-Ronde korostaa, että Suomessa toimivat konsulttiyritykset tarjoavat myös entistä enemmän asiantuntemusta kansainvälisten rahoituslaitosten tarjoamiin hankkeisiin, joiden markkinat ovat huomattavasti laajemmat kuin kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä. Ulkoasianministeriö pyrkii lisäämään temaattista rahoitustaan erityisesti sellaisille toimialoille ja sektoreille, joilla suomalaisilla yrityksillä on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista. Ritva Koukku-Ronden mukaan ministeriössä on seurattu huolestuneina sitä, että tarjouskilpailuissa on entistä vähemmän tarjouksia joskus vain yksi tarjous merkittävään hankkeeseen. Tämä kertoo siitä, että kehitysyhteistyön parissa toimivien yritysten määrä on tälläkin vuosikymmenellä vähentynyt ja suomalaisissa toimistoissa työskentelevien asiantuntijoiden määrä laskenut. Suomessa oli 1980-luvulla vahvaa kehitysmaakoulutusta sekä Suomen että kehitysmaiden insinööreille, arkkitehdeille ja muille asiantuntijoille, mutta tämä koulutustarjonta on supistunut rajusti. Suomalaiset asiantuntijat eivät aina vakuuta, jos heidän asiantuntemuksensa rajoittuu vain oman sektorin tekniseen osaamiseen. Kehityskysymyksiin liittyvän korkeakoulutuksen lisääminen muutamilla valituilla alueilla olisi todella tärkeää, samoin kuin työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille osaajille kokemuksen hankkimiseksi kehitysyhteistyöstä. Ulkoasiainministeriö tukee nuorten asiantuntijoiden ottamista mukaan kehitysyhteistyöhankkeisiin. Nuorten asiantuntijoiden osaamista ei pisteytetä tarjouskilpailuissa. Asiantuntijapalveluissa kilpailu on entistä kovempaa ja kilpailukykyinen hintataso on kilpailussa yksi elementti. Esimerkiksi viimeaikainen euron hinnan lasku suhteessa dollariin parantaa suoraan suomalaisten kilpailutilannetta.

6 6 SKOL Visio Joulukuu 2008 Teija Lehtonen, Ramboll Finnconsult: Suuntaus suomalaiseen osaamiseen on tervetullut linjaus Suomalaisen osaamisen hyödyntämisen lisääminen ja bilateraalisten hankkeiden osuuden kasvattaminen ovat merkittäviä ja tervetulleita muutoksia Suomen kehityspolitiikan linjauksiin, Ramboll Finnconsult Oy:n toimitusjohtaja Teija Lehtonen sanoo. Vielä 1980-luvulla suomalaista osaamista ja konsulttien asiantuntemusta käytettiin paljon kehitysyhteistyössä, mutta vuosien varrella painopiste siirtyi yhä enemmän budjetti- ja sektoritukeen. Nyt ulkoasiainministeriö pyrkii synnyttämään kehitysyhteistyöhön liittyen Suomeen vahvoja klustereita, joissa konsulttiyritykset, teollisuus ja kansalaisjärjestöt voisivat yhdistää voimansa ja kehittää myös oma-aloitteisesti innovatiivisia hankkeita joissa ne voivat tarjota osaamistaan. Ajatus on hyvä ja Suomessa on jo esimerkiksi ympäristöalalla paljon verkottunutta ja kansainvälisesti korkeatasoista osaamista, mutta käytännössä konsulttiyritysten on vaikea panostaa innovaatioihin koska kaikki hankkeet on kuitenkin kilpailutettava ja tarjousvaiheen voittanut konsulttiyritys saa kaikkien osallistuneiden yritysten ideat käyttöönsä, Teija Lehtonen sanoo. Ulkoasiainministeriöltä puuttuvat vielä toimivat työkalut tällaiseen kilpailuttamiseen. Kilpailuttamiskäytännöt ovat myös eri yksiköissä erilaisia, hän jatkaa. Lehtosen mielestä klusteriajattelussa suurin haaste on sellaisten osapuolten löytäminen, joilla on teknisen osaamisen lisäksi riittävä kokemus kehitysyhteistyöstä. Olemme ehdottaneet ulkoasiainministeriölle, että tiimiä katsottaisiin enemmän kokonaisuutena niin että jollakin jäsenellä on oltava vankka kokemus kehitysyhteistyöstä ja osalla riittäisi tekninen osaaminen ja vähäisempi kokemus. Ulkoasiainministeriö on ulkoistamassa hankehallintaansa, ja siihen liittyen konsulttitoimistoillekin on tullut tarjouspyyntöjä. Teija Lehtonen kaipaa UM:ltä selkeitä määrittelyjä siitä, voiko suunnitteluvaiheeseen osallistuva konsultti osallistua myös toteutusvaiheeseen. Nyt ei ole selvää, milloin suunnitteluvaiheeseen osallistuvien yritysten katsotaan saavan kohtuutonta kilpailuetua. Ramboll Finnconsult on toteuttanut kehitysyhteistyöhankkeita yli 40 maassa. Rahoittajina ovat olleet ulkoasiainministeriön ohella EU ja kansainväliset rahoituslaitokset. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 4,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on tällä hetkellä Espoossa 15 ja pitkäaikaisissa hankkeissa eri maissa noin 20 henkeä. Lyhytaikaisissa arviointi- ja suunnittelutehtävissä henkilöstöä on useita kymmeniä. Ramboll Finnconsult hallinnoi Länsi-Nepalissa 13 miljoonan euron vesi- ja sanitaatiohanketta, jonka tavoite on saavuttaa uutta puhtaan veden ja sanitaatiopalveluiden käyttäjää ja parantaa ihmisen veden laatua. KUVAT RAMBOLL FINNCONSULT

7 AMRIT KUMAR RAI SKOL Visio Joulukuu Nepalissa työskentelevien Arto Suomisen ja Eeva Maijalan mukaan juniorin tuoreet näkökulmat ja ajatukset täydentävät seniorin pitkää kokemusta. Nepalin vesihuolto edistyy juniorin ja seniorin yhteistyönä Ramboll Finnconsult Oy:n asiantuntijoina Nepalissa työskentelevät Arto Suominen ja Eeva Maijala pitävät tärkeänä sitä, että kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvää osaamista voidaan siirtää nuoremmille käytännön hankkeissa. Ramboll Finnconsult tukee Suomen Ympäristökeskuksen ja Nepalin Punaisen Ristin kanssa paikallisia viranomaisia maaseudun vesi- ja sanitaatiohankkeen toteutuksessa Länsi-Nepalissa Suomen ja Nepalin yhdessä rahoittaman kehitysyhteistyöhankkeen kokonaisbudjetti on noin 13 miljoonaa euroa ja päätavoite parantaa etenkin kaikkein köyhimpien elinoloja saavuttamalla uutta puhtaan veden ja hyvien sanitaatiopalveluiden käyttäjää ja parantamalla ihmisen veden laatua. On hyvä että Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa on paikkoja junioriasiantuntijoille. Näin luodaan ympäristö, jossa osaamisen siirto pidempään kehitysyhteistyössä mukana olleilta nuoremmille on mahdollista, ja saadaan uusia suomalaisia kehitysyhteistyön asiantuntijoita kentälle, Junior technical advisorina hankkeessa työskentelevä Eeva Maijala sanoo. Ensimmäinen edellytys tiedon siirtymiselle on Maijalan mukaan positiivinen työilmapiiri ja työpaikka, jonka säännöt ovat kaikille selviä. Juniorin tulisi olla valmis oppimaan ja tekemään töitä sekä käyttämään hyväksi avautuvat tilaisuudet osaamisen siirrolle. Esimiehessä puolestaan reiluus, lähestyttävyys ja johdonmukaisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia, Maijala sanoo. On myös luotava mekanismeja, jotka siivittävät tiedon ja osaamisen siirtoa sekä ajatustenvaihtoa. Epäviralliset kahvihetket saattavat olla huimia mahdollisuuksia nuoremmalle oppia vanhemmiltansa, mutta on hyvä, että ajatustenvaihdolle on tehty tilaa myös kalentereihin, Eeva Maijala jatkaa. Nepalin hankkeessa Chief technical advisorina toimivan Arto Suomisen mukaan kaikki voivat omalta osaltaan auttaa avoimen ja kannustavan työympäristön ja -suhteiden synnyssä, jotka ovat edellytys osaamisen siirrolle. Esimiehen tulee tuntea nuorten vahvuudet ja heikkoudet ja tarjota heille mahdollisuuksia kehittyä työssään tukien ja neuvoen heitä tarvittaessa. Toinen tärkeä ulottuvuus on vapaus tehdä. Esimiehen tulee siksi pyrkiä luomaan tehtäväkokonaisuuksia, joiden suoritusaika on pitkä. Tällöin juniori onnistuessaan tuntee todella tuottaneensa tulosta. Juniorin puolestaan tulee olla innostunut ja avoin, myös kritiikille, Arto Suominen sanoo. Minulla on hyviä kokemuksia junioreista kehitysyhteistyöhankkeissa. Juniorit tuovat usein tuoreita näkökulmia ja ajatuksia hankkeisiin. Esimiehellä on kuitenkin suuri rooli kannustaa ja kuunnella nuoria ja antaa heille mahdollisuuksia tuoda esille omia mielipiteitään. Arto Suominen (Chief Technical Advisor) Koulutus: Diplomi-insinööri, TTKK. Yli 20 vuoden kokemus kehitysyhteistyöhankkeiden vetämisestä ja hallinnoinnista vesi- ja sanitaatiosektorilla. Ennen Nepaliin tuloaan Arto työskenteli lähes 10 vuotta Etiopiassa. Tätä ennen hän on työskennellyt mm. Namibiassa, Vietnamissa ja Keniassa. Eeva Maijala (Junior Technical Advisor) Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, HY. Työskennellyt yli 2 vuotta kehitysyhteistyön parissa Suomen edustustossa Nepalissa ja kehitysmaatutkimuksen laitoksella Helsingin yliopistossa. Opiskelujen aikaan hän työskenteli kansalaisjärjestöissä ja konsulttiyrityksessä sekä suoritti harjoittelujakson ulkoministeriössä. Ennen opiskeluja hän oli vapaaehtoistöissä Ecuadorin maaseudulla.

8 8 SKOL Visio Joulukuu 2008 CITEC Citec suunnittelee laitoksia globaalisti Teollisuuden konsultoinnissa korostuu strateginen kumppanuus Markkinoinnin kuvakielikin kertoo, että Citec haluaa erottua perinteisestä insinööritoimistosta.

9 SKOL Visio Joulukuu Vuonna 1984 perustettu Citec on hyvä esimerkki suomalaisen teollisuuden voimakkaan kansainvälistymisen ja ulkoistamisen vauhdittamasta suunnittelu- ja konsulttiyrityksen kasvusta. Kahden hengen perustama yhtiö on kasvanut yli tuhat henkeä työllistäväksi yritysryhmäksi, jonka henkilöstöstä kasvava osa työskentelee ulkomaisissa toimipisteissä. halua olla perinteinen insinööritoimisto jolta tilataan yksittäisiä palveluita, vaan toimintamme perustuu partnership-tyyppiseen toimintamalliin jossa kykenemme pitkäaikaisella yhteistyöllä tuottamaan asiakkaalle merkit- Emme tävää lisäarvoa, Citec Engineering Oy:n toimitusjohtaja Martin Strand sanoo. Citec Engineeringin lisäksi Citec-yhtiöihin kuuluvat Citec Information Oy ja Citec Environmental Oy. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on tänä vuonna yli 60 miljoonaa euroa. Citec-yhtiöissä työskentelee tällä hetkellä vähän yli 1000 henkilöä. Toimintamme painottuu teollisuusasiakkaisiin. Citec Engineering suunnittelee esimerkiksi teollisuus- ja voimalaitoksia ja teknisiä laitteita, ja Citec Information tuottaa näihin laitteisiin ja järjestelmiin liittyvää teknistä dokumentaatiota, Strand sanoo. Citec Environmental on yhtiöistä selvästi pienin, mutta ympäristöasioiden painoarvon kasvu on nostamassa sen roolia. Martin Strandin mukaan Citecin vahvuus on globaali toimintatapa. Kuhunkin hankkeeseen voidaan koota sopiva työryhmä eri maissa työskentelevistä ammattilaisista. Citec-yhtiöillä on Suomessa kymmenen toimipistettä, Ruotsissa kolme, Intiassa kolme, Ranskassa yksi sekä Lontoossa ja Moskovassa yksi. Kulttuurieroja korostetaan mielestäni usein liikaa. Haastavampaa on saada eri toimipisteissä työskentelevät ihmiset työskentelemään aidosti yhdessä. Meillä on esimerkiksi Intiasta jo 15 vuoden kokemus, joten me voimme taata sen että meidän asiakkaamme saavat ammattitaitoista suunnittelua ja lopputulos on laadukas. Paikan päällä toimiminen on Strandin mukaan välttämätöntä, koska esimerkiksi Venäjällä on aivan omat suunnittelu- ja hyväksyttämiskäytäntönsä ja lupakiemuransa. Sama koskee yhtä hyvin Ranskaa. Ranskalaiset ovat olleet pitkään EU:n jäseniä, mutta he eivät ole vielä huomanneet sitä, Martin Strand kuvaa leikillisesti ranskalaisten omintakeisia käytäntöjä Euroopan unionissa, jossa tuotteiden ja palveluiden pitäisi liikkua esteettömästi maasta toiseen. Suomessa Citecillä on paljon toimipisteitä ensisijaisesti rekrytoinnin helpottamiseksi, sillä joillakin paikkakunnilla ei ole yhtään paikallista asiakasta. Brandin merkitys rekrytoinnissa kasvaa Rekrytoinnin helpottaminen on tärkein syy siihen, että olemme lisänneet myös markkinointia ja mainontaa ja panostaneet systemaattisesti Citec-brandin rakentamiseen. Kilpailu osaavasta henkilöstöstä on varsin kovaa, eikä se lähitulevaisuudessa ainakaan helpotu. Citecillä on käytössään uusimmat työkalut, jotka on rakennettu kokonaisten laitosten suunnitteluun. Prosessi-, rakennus-, sähkö- ja lvi- sekä mekaanisen suunnittelun lisäksi kasvava osa toiminnasta on näihin liittyvää tuotekehitystä ja palveluita, kuten asennusvaiheeseen liittyvää opastusta ja konsultointia paikan päällä eri maissa. Pyrimme tarjoamaan hyvin kattavaa palvelukokonaisuutta ja asiakkaalle kilpailuetua tuovaa strategista kumppanuutta. Eroamme oleellisesti perinteisestä insinööritoimistosta, joka tekee detaljisuunnittelua sovitulla tuntiveloituksella tarjouskilpailun perusteella. Me emme osallistu sellaisiin tarjouskilpailuihin, Martin Strand sanoo. Citec Engineeringin päätoimialoja ovat eri puolille maailmaa suunniteltavat voimalat, teollisuus- ja kaupalliset rakennukset, ajoneuvoteollisuus sekä prosessi- ja offshore-teollisuus. Asiakkaat ovat enimmäkseen globaaleilla markkinoilla toimivia teollisuusyrityksiä, kuten ABB, Foster Wheeler, Metso Power ja Wärtsilä. Asiakaskuntaan kuuluvat myös esimerkiksi Nautor, HKL, Ruukki ja Transtech. Venäjällä Citec toimii muun muassa YIT:n ja NCC:n kanssa suurien rakennusprojektien suunnittelussa. Citec on suunnitellut paljon esimerkiksi kattilalaitoksia Foster Wheelerille, ja yli 700 moottorivoimalaitosta Wärtsilälle joka toimittaa niitä asiakkaille avaimet käteen -valmiudessa El Salvadorista USA:han ja Intiaan. Ympäristöasioiden nousu on lisännyt jopa hiilivoimaloiden suunnittelua, koska vanhan hiilivoimalan korvaaminen uudella paremman hyötysuhteen omaavalla voimalalla vähentää ympäristöpäästöjä. Ympäristön huomioimisen ja energiatehokkuuden korostuminen on lisännyt huomattavasti myös raideliikenteen suosiota, mikä näkyy Citecin ajoneuvosuunnittelun kysynnässä. Nopeat junat säästävät Keski- ja Etelä-Euroopassa usein myös matkustajien aikaa ja hermoja lentoliikenteeseen verrattuna. Citecin asiakkaita ajoneuvosuunnittelussa eli lähinnä junanvaunujen ja raitiovaunujen suunnittelussa ovat Transtechin ohella suuret eurooppalaiset alan yritykset kuten Siemens, Bombardier ja Alstom. Martin Strandin mielestä suomalainen luonne ja toimintatapa sopivat hyvin projektityöskentelyyn. Me olemme hyvin systemaattisia ja määrätietoisia sekä sillä tavalla itsenäisiä, että uskallamme toimia aloitteellisesti asioissa jotka täytyy saada kuntoon projektin eteenpäin viemiseksi. Kommunikoinnissa meillä on varmastikin jonkin verran oppimista muilta. Osa Citecin kasvusta on tullut asiakasyritysten ulkoistusten kautta. Ulkoistamista pidetään usein negatiivisena asiana, mutta minusta se on selvästi positiivista kehitystä. Meillä suunnittelija ja konsultti on yrityksen tärkein henkilö, kun taas teollisuusyrityksessä hän kuuluu tukitoimintoihin. Myös etenemismahdollisuudet ovat meillä huomattavasti monipuolisemmat, Martin Strand sanoo. Citec on suunnitellut paljon kattilalaitoksia Foster Wheelerille eri puolille maailmaa. Tämä laitos on Saksassa.

10 10 SKOL Visio Joulukuu 2008 Eagle Group vie monialasuunnittelua Venäjälle Hankekehityksen rooli kasvaa Suunnittelijan ei tarvitse pelkästään tehdä sitä mitä asiakkaat pyytävät, vaan konsultti voi myös olla aktiivisesti kehittämässä suuriakin hankkeita joihin etsitään asiakkaat jos niitä ei vielä ole. Kotkalainen Eagle Group International jäsentoimistoineen on menestynyt Venäjällä ja erityisesti Pietarissa täyden palvelun tarjoavana monialaosaajana, jonka hankkeista kasvava osa ideoidaan itse. aailma ja pelkästään Pietari on mahdollisuuksia täynnä, Maailma kotkalaisen Laitila Arkkitehdit Oy:n ja Eagle Group Internationalin toimitusjohtaja, rakennusneuvos Hannu Laitila sanoo. Vientirenkaana toimivan yhtiön osakastoimistoja ovat Laitila Arkkitehdit Oy, Insinööritoimisto Lausamo Oy, Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy, Insinööritoimisto Kartek Oy ja Projectman Oy. Eagle Groupilla on aluetoimisto tai ulkomainen tytäryritys Pietarissa, Tallinnassa ja Klaipedassa Liettuassa. Henkilöstöä on yhteensä yli 200. Hannu Laitila on parhaillaan ajamassa Pietarissa läpi itse ideoimaansa neliömetrin hanketta, johon tulisi kauppakeskus, seitsemänkerroksinen toimisto-osa ja 40-kerroksinen asuintorni, josta avautuisivat huikaisevat näköalat vanhaan historialliseen keskustaan ja Suomenlahdelle. Jos hanke toteutuu, enkä näe mitään syitä miksi se ei toteutuisi, projekti tietää pelkästään arkkitehtitoimistollemme kolmen vuoden täystyöllisyyttä. Laitila Arkkitehdit Oy on 30 vuoden aikana suunnitellut noin 3000 kohdetta, mutta jatkossa teemme mieluummin suurempia hankkeita joita on lukumääräisesti vähemmän, Laitila sanoo. Hannu Laitilan mukaan hankekehityksen rooli korostuu jatkossa entisestään Eagle Groupin toiminnassa. On paljon mielekkäämpää ja kannattavampaa toteuttaa laajoja kokonaisuuksia kuin piirtää pieniä rivitaloja, hän perustelee perinteisestä arkkitehdin ja konsultin roolista poikkeavaa toimintamallia. Rakennusarkkitehti Hannu Laitilalla on jo yli 45 vuo- den kokemus arkkitehtisuunnittelusta. Hän on aina ajatellut että asiakkaan saama onnistunut lopputulos on tärkeämpää kuin perinteisten reviirirajojen ylläpitäminen, ja siksi hän on pitkään uskonut että tulevaisuus on monialasuunnittelutoimistojen. Laitila kokosi jo luvun lopulla Kotkaan neljä suunnittelutoimistoa, joille rakennettiin yhteinen toimistotalo Laitilan Yhdysvalloista hakemien älytalo-oppien pohjalta ja samoilta matkoilta kannetuilla moderneilla työasemilla suunniteltuina. Nyt Laitila jatkaa silloin aloittamaansa kiinteistökehitystä laajentamalla Eagle-taloa jo toiseen kertaan myös ulkopuolisille vuokralaisille. Minä en ymmärrä mitä hyötyä tilaajalle on siitä, että jokaiseen projektiin kootaan erikseen suunnittelijaryhmä joka ei ole työskennellyt yhdessä. Me voimme tarjota asi- akkaalle arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelun sekä projektinjohdon ja valvonnan ryhmältä, jonka työtavat ovat hioutuneet yhteen lukuisissa vaativissa käytännön projekteissa. Venäjällä jokainen hanke on vaativa Laitilan mukaan esimerkiksi Venäjän markkinoilla jokainen projekti on hyvin vaativa. Venäjällä toimiminen on kyllä sellaista, että projektin alussa ei millään pysty kuvittelemaan sellaista määrää vaikeuksia joita jokaisessa projektissa tulee vastaan, vaikka olisi kuinka hyvä mielikuvitus, Laitila sanoo. Kyky viedä erityyppisiä hankkeita läpi paikallisten määräysten ja toimintatapojen viidakossa on kuitenkin juuri se kilpailuetu, joka on tuonut Eagle Groupille Philip Morrisin kaltaisia vaativia kansainvälisiä asiakkaita. Viisi

11 SKOL Visio Joulukuu tupakkatehdasta on edellyttänyt asiakkaan tyytyväisyyden ja luottamuksen ansaitsemista uudestaan joka kerta. Jos Venäjällä toimiminen olisi helppoa, sitähän tekisivät kaikki, Hannu Laitila toteaa. Suunnitteluosaamisen rinnalla Hannu Laitilalla on ollut aina halu ja kyky luoda verkostoja sekä ideoida, käynnistää ja toteuttaa hankkeita hakemalla niihin sopivat yhteistyökumppanit. Eri suunnittelualoja edustavien toimistojen yhteistyön lisäksi hän on tehnyt aktiivisesti aloitteita muun muassa suomalaisten rakennusliikkeiden kanssa Venäjällä ja Baltiassa toteutettavista hankkeista. Kun Pietarin kaupunki joutui vaikeuksiin jääkiekon vuoden 2000 MM-kisoja varten rakennettavan Pietarin urheilupalatsin urakkakilpailun voittaneen turkkilaisen rakennusliikkeen kanssa vain vuosi ennen kisoja, Laitila junaili hankkeen suunnitteluun tarvittavan verkoston Suomesta ja neuvotteli yhteistyökumppaniksi Skanska East Europen. Lemminkäisen kanssa Laitila on toteuttanut ideoimansa aikanaan Tallinnan suurimman kauppakeskuksen, jota parhaillaan laajennetaan. YIT:n kanssa Eagle Group on ollut ideoimassa ja toteuttamassa hankkeita sekä Venäjällä että Suomessa. YIT Lentek on toiminnallaan Pietarissa luonut suomalaiselle rakentamiselle lisäarvoa, johon liitetään laatu. YIT rakentaa asunnot valmiiksi, kun paikallinen tapa on ollut se että rakentaja luovuttaa huoneistot betonipintaisina ja asukkaat vastaavat viimeistelytöistä. Tällöin rakentaminen ja melu jatkuvat vuosia. Laitila Arkkitehdit Oy:n ja Eagle Groupin muiden osakastoimistojen suunnittelemat kohteet ovat saaneet useita vuoden parhaan rakennuksen palkintoja Pietarissa. Hannu Laitila näkee mielellään suomalaisen arkkitehtisuunnittelun sekä muun suunnittelu- ja konsulttiosaamisen keihäänkärkenä, joka voi olla edistämässä arvoltaan huomattavasti suurempaa rakennustuotevientiä ja urakointia. Siksi hän oli aktiivisesti mukana ideoimassa ja junailemassa vuosikausia myös Pietariin asuntomessuja, joista YIT Lentek otti päävastuun ja joilla suomalaiset puutalotehtaat pääsivät esittelemään osaamistaan. Suunnittelun, rakennuttamisen ja valvonnan osuus rakennushankkeen kustannuksista jää aina alle kymmenen prosentin. Olen iloinen siitä, jos voin olla vaikuttamassa osaltani myös siihen loppuun 90 prosenttiin, jolla projekti toteutetaan, Hannu Laitila sanoo. Miksi hankeideoiden pitäisi tulla rakennusliikkeiden nuorilta insinööreiltä? Kyllä ne voivat tulla yhtä hyvin kokeneilta suunnittelijoilta.

12 12 SKOL Visio Joulukuu 2008 Finnroad Oy:n toimitusjohtaja Raimo Sallanmaa uskoo, että Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissapanostetaan jatkossakin voimakkaasti maantieverkon kehittämiseen. Neuvostoliiton aikana rautatieverkko oli maanteitä tärkeämpi, mutta nyt pidetään kilpailukyvyn kannalta keskeisenä tieverkoston kehittämistä. Finnroad hoiti Vietnamissa Binh Bridgen suunnittelun ja valvonnan yhdessä Suunnittelukorteksen kanssa. Finnroad vie suomalaista tieosaamista maailmalle Alun perin suomalaisen tiekonsultoinnin voimien yhdistäjäksi vientihankkeisiin perustettu Finnroad jatkaa suunnitteluvientiä Destian kokonaan omistamana tytäryhtiönä. Yhtiö keskittyy hankkeisiin joissa suomalaisen osaamisen taso on korkea ja rahoittajana on kehityspankin kaltainen varma investori. Markkinoilla on kansainvälisen rahoituskriisin ja valuuttamyllerrysten seurauksena enemmän arvaamattomuutta kuin ennen, mutta Finnroadin toimitusjohtaja Raimo Sallanmaa suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteen. Me toimimme liikenneinfrasuunnittelun konsultteina sellaisissa kansainvälisissä hankkeissa, joiden rahoittajina ovat Maailmanpankin kaltaiset hyvin pitkäjänteisesti toimivat institutionaaliset sijoittajat. Hankkeet kestävät usein monta vuotta, joten meidän syklimme ovat huomattavasti tasaisempia kuin esimerkiksi infrarakentamisen kotimaiset suhdannevaihtelut, Sallanmaa sanoo. Kansainvälisiä konsulttihankkeita ajatellen dollarin ja euron kurssi on ollut pitkään epäedullinen, mutta nythän se on kovaa vauhtia muuttumassa, hän jatkaa. Raimo Sallanmaa uskoo, että myös Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa, joiden talouskasvu on öljy- ja maakaasuvarojen ansiosta nopeaa, panostetaan jatkossakin voimakkaasti maantieverkon kehittämiseen. Finnroadilla on alueella hankkeita muun muassa Kazakstanissa, Azerbaizdanissa ja Kirgisiassa. Neuvostoliiton aikana rautatieverkko oli maanteitä tärkeämpi, mutta nyt näissä valtioissa pidetään yritystoiminnan ja koko yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta keskeisenä tieverkoston kehittämistä. Finnroad on lokakuusta lähtien ollut osa Destiaa, kun Ramboll Finland Oy ja Sito Oy myivät yhteensä 51 prosentin omistusosuutensa Destia Oy:lle. Finnroad Oy on liikenneinfran konsultoinnin vientiin keskittynyt konsulttitoimisto, jonka perustivat vuonna 1994 Viatek Oy, Sito Oy ja LT-konsultit Oy kukin 20 prosentin osuudella sekä tielaitos 40 prosentin osuudella. Yrityksen taustalla oli tuolloinen tielaitoksen vientiyksikkö. Silloin ajatuksena oli julkisen ja yksityisen sektorin parhaiden resurssien valjastaminen yhteistyöhön keskinäisen kilpailun sijaan saadaksemme vankan jalansijan kansainvälisillä infrakonsultoinnin markkinoilla aikana, jolloin myös suomalainen kehitysyhteistyö oli voimakkaassa nousussa, Sallanmaa kuvaa yrityksen perustamisen lähtökohtia. Finnnroad on 14 toimintavuotensa aikana ollut mukana yli sadassa tiehankkeessa yli 50 maassa Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa ja Eurooopassa. Hankkeiden sisältö on vaihdellut kehitysprojekteista tieturvallisuuden parantamiseen, rakentamisen valvontaan ja ylläpidon suunnitteluun. Tällä vuosituhannella yritysten ja niiden omistuksen kansainvälistyminen on muuttanut voimakkaasti suomalaisen konsulttialan toimintaympäristöä. Finnroadin peruskonseptille suomalaisten suunnitteluvoimien yhdistäjänä ei ole enää samanlaista tarvetta, Sallanmaa sanoo. Finnroadin osakasyrityksistä Viatek myytiin ensin Scandiaconsulteille ja sen jälkeen kokonaisuuden osti Ramboll. Kun vielä WSP osti LT-konsultit, oli kahdesta Finnroadin omistajayrityksestä tullut osa suurta kansainvälistä konsulttiyritystä, joilla on itselläänkin laaja kansainvälinen verkosto ja omat toiminnan painopisteensä. Kohdemaissa laaja yhteistyöverkosto Finnroad jatkaa toimintaansa samantyyppisenä konsultointivientiyhtiönä kuin tähänkin asti, mutta nyt Destian täysin omistamana tytäryhtiönä. Yhtiön liikevaihto on noin seitsemän miljoonaa euroa. Kotimaan mahdollisimman ohuena pidettävässä organisaatiossa työskentelee tällä hetkellä 12 henkeä, mutta maailmalla verkosto on laaja. Hankkeissa on käytännössä aina paikallinen yhteistyökumppani. Konsultoinnin vienti on leimallisesti yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja konsulttien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Finnroadin vahvuus on sen saavuttama tunnettu ja arvostettu ase-

13 SKOL Visio Joulukuu ma sekä kohdemaissa että tärkeimpien rahoittajien piirissä, Sallanmaa sanoo. Yhtiö on koko toimintansa ajan suuntautunut hankkeisiin joiden rahoitus on kansainvälistä. Maailmanpankki, Euroopan ja Aasian kehityspankit tai muut institutionaaliset rahoittajat myöntävät kohd le tyypillisesti pitkäaikaista lainaa hankkeiden toteuttamista varten. Lainasummat ovat vähintään kymmeniä miljoonia euroja, mutta useimmiten satoja miljoonia tai jopa miljardeja euroja. Konsulttikunnan kannalta valitettavaa kehitystä on ollut se, ettei suomalaista kehitysyhteistyörahaa ole enää 1990-luvun alun jälkeen suunnattu liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Hankkeiden suunnittelua varten järjestetään yleensä rajoitettu tarjouskilpailu, johon pyydetään tyypillisesti 5 8 konsulttiyritystä. Finnroad on rekisteröitynyt tärkeimmille rahoittajille ja sen vuosien varrella toteuttamat hankkeet toimivat hyvinä referensseinä, joten yhtiö saa riittävästi tarjouspyyntöjä. Hankkeiden voittamisessa niiden toteuttamiseen osoitettava henkilöstö ja hyvät menettelytavat ovat ehdottomasti tärkeimpiä tekijöitä yrityksen vuosien varrella ansaitseman hyvän maineen ohella, Sallanmaa sanoo. Finnroadin suurin vahvuus on Raimo Sallanmaan mukaan se, että Suomessa on perinteisesti panostettu paljon tieverkon sekä sen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kehittämiseen. Meille on kertynyt sellaista osaamista, jolle on maailmalla kysyntää. Me olemme pyrkineet keskittymään sellaisiin asioihin, joissa Suomessa on tehty paljon kehitystyötä. Tiesektorilla kunnossapidon kehittäminen ja ylläpitojärjestelmät sekä mittaukset ja niiden perusteella tehtävät resurssien suuntaamiset ovat keskeinen osa suomalaista high-end -osaamista. Suomalaisten vahvuuksia ovat myös tiesektorin hallinnoinnin kehittäminen, urakkamuotojen valinta, kunnossapidon yksityistäminen sekä kokemukset laatuvastuu-urakoinnista ja maailmalla yleistyvästä PPP-mallista eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeista. Tällä hetkellä Finnroadilla on käynnissä esimerkiksi Vietnamissa Aasian kehityspankin rahoittama tullimoottoriteiden verkoston kokonaissuunnittelu ja yhden moottoritien toteutettavuustutkimus. Verkostohankkeen toteutuskustannukset ovat miljardeja euroja, ja vuosittain investoidaan satoja miljoonia, Raimo Sallanmaa sanoo. Kaukaisin kohdemaa on Papua Uusi- Guinea, jossa meillä on tälläkin hetkellä kaksi hanketta käynnissä.

14 14 SKOL Visio Joulukuu 2008 FIDIC kokoaa konsultit maailmanlaajuisesti Suurin osa maailman teknisen konsultoinnin yrityksistä kuuluu jäsenliittojensa kautta jo ennen ensimmäistä maailmansotaa perustettuun FIDICiin, joka pyrkii edistämään konsulttiyritysten toimintaedellytyksiä maailmanlaajuisesti. Suomi on väkilukuun nähden vahva konsulttimaa, sillä esimerkiksi alalla nopeasti nousseessa Intiassa järjestäytyneitä konsultteja on vain kaksinkertainen määrä. osoitus FIDICin pitkäaikaisella työllä saavuttamasta arvostuksesta on se, että Maailmanpankki ja muut kansainväliset rahoittajat noudattavat FIDICin sopimusmalleja Hyvä rahoittamissaan hankkeissa, SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys sanoo. Kansainvälisesti toimiville konsulttitoimistoille FIDICin (International Federation of Consulting Engineers) sopimusehtojen ja mallien tunteminen on välttämätöntä. Konsultoinnin globalisoitumisesta kertoo paljon se, että SKOLin yhdessä RILin kanssa järjestämät koulutustilaisuudet FIDICin sopimusmalleista ovat olleet käytännössä aina täynnä. Erityyppisiin projekteihin löytyy omat sopimusehtonsa, onpa kyse sitten perinteisestä konsulttisopimuksesta, avaimet käteen toimituksesta tai uusista elinkaarimalleista. FIDIC järjestää vuosittain konferenssin, joihin osallistuu noin 500 jäsenyritysten edustajaa eri puolilta maailmaa. Timo Myllys on yhdessä SKOLin puheenjohtajan kanssa osallistunut näihin konferensseihin. Tämänvuotinen konferenssi pidettiin syyskuussa Kanadan Quebecissä. Enimmillään Suomesta on ollut mukana parikymmentä alan ihmistä. Konferenssit tarjoavat korkeatasoisten asiantuntijaesitysten ohella hyvän mahdollisuuden kansainväliseen verkottumiseen. Tapaamiset ovat johtaneet myös liikesuhteiden luomiseen. Tekniikan lisensiaatti Kari Lautso WSP Finland Oy:stä osallistui SKOLin puheenjohtajana FIDICin konferensseihin vuosina Hänen mieleensä on jäänyt erityisesti Montreauxin konferenssi Sveitsissä 2001, johon kiinalaiset lähettivät peräti 50 osallistujaa. He olivat päätyneet siihen että FIDICin toiminta on hyvä asia ja he päättivät ottaa myös FIDICin sopimusehdot laajasti käyttöönsä, Kari Lautso sanoo. Harva tulee Suomessakin ajatelleeksi kuinka valtava määrä tässä maailmanlaajuisessa järjestössämme on jäseniä ja kuinka paljon FIDIC on vaikuttanut toiminnallaan konsulttien käyttökulttuuriin, Lautso jatkaa. Järjestössä toimii jatkuvasti työryhmiä valmistelemassa toimenpiteitä ja kannanottoja ajankohtaisiin aiheisiin, kuten kestävä kehitys, ympäristökysymykset ja korruption ehkäisy. Tuloksia julkistetaan FIDICin kongresseissa, mistä uudet ajatukset leviävät nopeasti ympäri maailmaa. Alun perin eurooppalaisena järjestönä käynnistyneen FIDICin suurimmat jäsenmaat ovat nykyisin Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Ranska ja Saksa. Pelkästään Yhdysvalloissa alan järjestäytyneet yritykset työllistävät noin henkeä. Intia on noussut vahvasti konsulttimarkkinoilla. Järjestäytyneet konsulttiyritykset työllistävät Intiassa jo lähes alan ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna SKOLin ammattilaista on kuitenkin hyvin suuri määrä, Timo Myllys sanoo. Suomi on ollut FIDICin tilastoissa jäsenmaiden henkilöstöllä mitattuna noin kymmenenneksi suurin konsulttimaa. Myllys on ollut FIDICin strategiatyöryhmässä mukana luomassa järjestön toimintalinjoja. FIDICin keskeisin tavoite on edistää maailmanlaajuisesti konsulttiyritysten toimintaedellytyksiä. Korkea laatu ja etiikka sekä alan palvelukset yhteiskunnille ja ympäristölle ovat näkyvästi esillä toiminnassa. Parhaiden käytäntöjen sekä alan näkyvyyden ja arvostuksen edistäminen ja kollegiaalisuus ovat Myllyksen mukaan järjestön toiminnan peruskiviä. FIDIC pyrkii saamaan laajempaan käyttöön laatuperusteista konsultin valintamallia, jossa hankkeeseen valitaan hyvään laatuun kykenevä konsultti ja kustannukset määräytyvät todellisten kustannusten mukaan. Tällainen valintamalli on saatu käyttöön esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion hankkeissa. Mallin pohjalta on kehitetty Suomessakin käytetty suunnittelijan valinta arviointimenettelyllä, jossa työmäärän minimointiin ohjaavan hintakilpailun sijaan arvioidaan kokonaistaloudellisuutta eli laatua ja hintaa. Ensi vuonna FIDICin konferenssi järjestetään syyskuussa Lontoossa. Teemana on globaalit haasteet ja kestävät ratkaisut. EFCA konsulttien asialla EU:ssa Samaan aikaan Lontoossa pidetään myös EFCAn konferenssi. Vuonna 1992 perustettu EFCA (European Federation of Engineering Consultancy Associations) on eräällä tavalla FIDICin Eurooppa-jaosto. Eurooppalaiset konsultit ovat järjestäytyneet myös Euroopan tasolla EF- CAan, jolla on osittain samoja tavoitteita kuin FIDICillä, mutta Euroopan markkinoihin ja eurooppalaisiin toimijoihin keskittyneenä. EFCA pyrkii vaikuttamaan tasapuolisen ja konsulttitoiminnan edellytyksiä edistävän lainsäädännön ja direktiivien sekä liiketoimintaolosuhteiden kehitykseen. Konsulttien valinnassa ja palkkiojärjestelmissä tavoitteena on FIDICin tavoin hintakilpailun sijaan hyvän laadun varmistaminen sekä asiantuntijatyön vaativuuden ja työmäärän mukaan maksettava korvaus. EFCA käy vuoropuhelua EU:n hallinnon kanssa sen varmistamiseksi, että koko Euroopan tasolla noudatetaan FIDICin periaatteita ainakin Euroopan kehitysrahaston ja vastaavien institutionaalisten rahoittajien hankkeissa. Myllyksen mukaan EFCAn toiminnassa laitetaan erityistä painoa julkisten hankintojen lainsäädäntöön vaikuttamiselle, joka on täysin oma eurooppalainen ilmiö. Lainsäädännön pitäisi olla kaikissa maissa samansuuntaista, jotta se edistäisi insinöörityön vapaata liikkuvuutta. Monissa maissa esimerkiksi paikalliset hyväksyttämisjärjestelmät ovat käytännössä teknisiä esteitä EU:n keskeisiin periaatteisiin kuuluvalle työvoiman ja työpanoksen vapaalle liikkuvuudelle. Esimerkiksi Saksassa suomalainen arkkitehti ei saa hyväksyä suunnitelmia ellei hän ole paikallisen arkkitehtiliiton jäsen. Monissa maissa on paikallisia insinöörikamareita, joiden jäsenyys on edellytyksenä ammatinharjoittamiselle. Yhdessä maassa hyväksytyn insinööritoimiston pitäisi voida toimia muissa EU-maissa. Tämä periaate ei käytännössä toteudu kaikissa maissa.

15 SKOL Visio Joulukuu FIDICin tämänvuotinen konferenssi Kanadan Quebecissä toi syyskuussa yhteen noin 500 jäsenyritysten edustajaa eri puolilta maailmaa. Integrity Management korruption kitkemiseen Kansainvälisen konsulttijärjestön FI- DICin yhtenä päätavoitteena on Integrity Management, jonka voi kääntää vaikka ryhdikkyyden hallinnaksi. Teeman valinnan lähtökohtana on usko siihen, että erityisesti kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden markkinoilla vallitseva korruptio voidaan saada kuriin, jos rahoittajat ja konsultit yksissä tuumin hyväksyvät integrity policy -koodin, joka perustuu OECD:n periaatteille ja FIDICin eettisille säännöille. Ohjeissa konsulteilta edellytetään seuraavia periaatteita: Lahjonta (bribery): Konsultti ei saa tarjota, luvata tai antaa lahjaa tai etuisuutta asiakkaalle vaikuttaakseen valintaan, toteutukseen tai palkkioon. Kiristys (Extortion): Konsultti ei saa uhata asiakasta tai hanen perhetttään tai omaisuuttaan vaikuttaakseen valintaan, toteutukseen tai palkkioon. Vilppi (Fraud): Konsultti ei saa vääristellä tietoja tai arviointiin vaikuttavia ominaisuuksia täyttääkseen vaadittavat edellytykset tai parantaakseen mahdollisuuksiaan tulla valituksi toteuttajaksi tai saada rahoitusta hankkeelleen. Salaiset sopimukset (Collusion): Konsultti ei saa ryhtyä tarjoajien välisiin toimenpiteisiin, joilla vaikutetaan tarjousprosessiin tai estetään reilu ja avoin kilpailu.

16 Pitkä kasvu vaihtunut heikkeneviin näkymiin Suunnittelu- ja konsulttialan näkymät ovat monen vuoden voimakkaan kasvun jälkeen heikentyneet nopeasti loppuvuonna. Yli 60 prosenttia SKOLin suhdannekyselyn vastaajista arvioi kotimarkkinoiden heikkenevän. Tilauskannan kasvu on taittunut teollisuussuunnittelussa ja talosuunnittelun näkymiä heikentävät lukuisat hankkeiden keskeytykset. Infrasektorilla on edelleen erinomainen tilauskanta. Syksyn kuluessa yleinen markkinatilanne ja suunnittelu- ja konsulttialan suhdanneodotukset ovat heikentyneet jyrkästi. Joissakin yrityksissä käydään jo yt-neuvotteluja lomautuksista, jotka ajoittuisivat ensi vuoden alkuun. Loppukeväästä lomautukset saattavat koskea jopa yli tuhatta suunnittelijaa, mikäli uusia hankkeita ei saada käyntiin. Ala työllistää yhteensä noin henkeä. Tilauskanta on laskenut keväästä yhdeksän prosenttia mutta on edelleen korkea. Alan 550 miljoonan euron tilauskanta lokakuussa vastaa viiden kuukauden kapasiteettia, joten töitä riittää useimmissa yrityksissä pitkälle kevääseen. Tilauskannasta 73 prosenttia oli kotimaisia ja 27 prosenttia vientitöitä. SKOLin suhdannekyselyssä mukana olevien yritysten henkilömäärä kasvoi vielä runsaalla prosentilla, mutta talven aikana henkilökunnan arvioidaan vähenevän prosentin verran. Toimialoittain tilanne vaihtelee suuresti, sillä väylä- ja ympäristösuunnittelussa on edelleen pulaa osaavista henkilöistä, mutta rakennussuunnittelun ja teollisuuden henkilöstö on jo vähenemässä lähinnä määräaikaisten työsuhteiden päättyessä. SKOLin jäsenten laskutus on säilynyt suunnilleen samalla korkealla tasolla kuin edellisellä puolivuotiskaudella. Näkymät ennustavat tilanteen palautuvan normaalille tasolle talven aikana. Tällä laskutustasolla SKOL-yritysten kokonaislaskutus yltää kuluvan vuoden aikana 1,3 miljardiin euroon. Infra vetää vielä muita paremmin Infrasuunnittelijat ovat tänä vuonna menestyneet parhaiten töiden hankinnassa. Uusia töitä saatiin ennätysmäärä ja tilauskanta kasvoi 11 prosenttia puolen vuoden aikana. Myös talonrakennuksen suunnittelualoilla saatiin varsin hyvin uusia tilauksia ja tilauskanta kasvoi kahdeksan prosenttia erityisesti kotimaisten tilausten johdosta. Samaan aikaan kuitenkin 20 prosenttia lähinnä Venäjän vientitilauksista ja yli kymmenen prosenttia kotimaan tilauksista on pysähtynyt, mikä pienentää aktiivista tilauskantaa. Teollisuussuunnittelijat saivat noin 20 prosenttia aikaisempaa vähemmän tilauksia sekä kotimarkkinoilla että viennistä. Seurauksena oli tilauskannan väheneminen 14 prosentilla. Suunnittelualan markkinanäkymät ovat heikentyneet selvästi erityisesti kotimaassa. Koko alasta 61 prosenttia arvioi kotimaisten töiden vähenevän talven aikana. Myös vientinäkymät ovat heikentyneet erityisesti teollisuuden suunnittelussa. Yhdyskuntasektori uskoo viennin säilyvän ennallaan ja talosuunnittelijat näkevät viennissä vielä kasvumahdollisuuksia. Infrasuunnittelun lisäksi positiivista on myös talonrakennuksen korjaushankkeiden suunnittelutöiden selvä lisääntyminen, kun rakennusalan työvoimaa on taas paremmin tarjolla.