9.2. Mutualismin ja symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa
|
|
- Heikki Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 9.2. Mutualismin ja symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa Ravinnekierron pääkomponentit DOM = kuollut orgaaninen aines NPP = kasvien nettoprimaarituotanto + + Ravinnetalous riippuu mikrobien hajotustoiminnasta symbionttien ravinteiden absorptiosta + +
2 Kasvit ja hajottajat: mutualismia vai kilpailua? Karikkeen hajotuksen päävaiheet 1) Huuhtoutuminen solurakenteiden rikkoutumisen seurauksena. Jopa 5% biomassan menetys vuorokaudessa! 2) Karikkeen pilkkoutuminen, mikrobien aiheuttamat kemialliset muutokset ja hajotustuotteiden huuhtoutuminen (karikepussimittaukset) 3) Maa-ainekseen sekoittuneen DOM:n hajotustuotteiden huuhtoutuminen (maahengitysmittaukset) 2
3 Ruskolahosienet hajottavat selluloosaa ja hemiselluloosaa ruskeaksi värjäytynyt ligniini ruskolaho haurasta ja katkeilee poikkisuunnassa havupuiden lahottajia Valkolahosienet hajottavat myös ligniiiniä lahotettu puu muuttuu pehmeäksi, säikeiseksi ja vaaleaksi selluloosan osuuden kasvaessa lehtipuiden lahottajia esim. lattiasieni (Serpula lacrymans), kantokääpä (Fomitopsis pinicola) esim. orvakat (Phanerochaete), taulakääpä (Fomes tomentarius)
4 Bakteeribiomassa suurin keväällä ja syksyllä, jolloin maan kosteus riittävä lisääntymiselle. Aktiivisen sienirihmaston määrä vaihtelee; huom. kasvaa myös talvella lumen alla Eläinryhmien biomassa ja hengitys ruotsalaisessa männikössä (Persson ym. 1980)
5 Korkea ligniinipitoisuus yleensä ikivihreillä ja ravinneköyhiin olosuhteisiin sopeutuneilla lajeilla (ks ) 5 Hajotusnopeus vaihtelee karikkeen laadun ja hajottajien aktiivisuutta säätelevien ympäristötekijöiden mukaan (lämpötila+, kosteus +/-, happi +, happamuus -, savi-, häiriö+) Hajotuskerroin (k) alenee kun karikkeen ligniini:n suhde kasvaa.
6 Mikrobiaktiivisuus (maahengitys) ja keskim. vuotuinen nettoprimäärituotanto (NPP) eri biomeissa G = temperate grassland B = boreal forest T = tundra D = desert scrub M = moist tropical forest F = temperate forest S = tropical savanna A = agricultural lands W = mediterranean woodland
7 Kasvien ja hajottajien vuorovaikutus mutualismia? 1) Kasvit hyötyvät hajottajista: Mikrobiaktiivisuus + Mineralisaatio + Kasvien kasvu 2) Hajottajat hyötyvät kasveista: + + Kasvien kasvu vai resurssikilpailua? Mineralisaatio Karikemäärä- ja laatu + Saatavilla olevat ravinteet vuorovaikutuksen luonne voi vaihdella vaikutussuhteiden voimakkuus vaihtelee, esim. ympäristöolojen mukaan + + Mikrobiaktiivisuus Immobilisaatio kasvibiomassaan - Immobilisaatio mikrobibiomassaan 7
8 Setälä & Huhta (1991): mikrobeja syövien maaperäeläinten lisäys parantaa rauduskoivun kasvua mikrokosmoskokeessa K = rauduskoivu + mikrobit mikrobit immobilisoivat ravinteita (N) ja kilpailevat koivun kanssa K E E = K + mikro- ja mesofaunaa koivun kasvu + verson N +
9 Mutualismin evoluutio: sivutuotteesta mutualismiin investointiin Mutualismi Symbioosi kahden organismin positiivinen vuorovaikutussuhde, missä molemmat osapuolet hyötyvät; osapuolet voivat elää vapaasti tai ne voivat elää symbioosissa kahden organismin kiinteä ja pitkäaikainen yhteiselämä mutualismi (+/+) kommensalismi: toinen hyötyy toiselle ei haittaa (+/0) parasitismi: toinen hyötyy, toiselle haittaa (+/-) amensalismi: toinen ei hyödy, toiselle haittaa (0/-) ei yleensä symbioottinen suhde 9
10 Esimerkkejä erilaisia symbiooseista kasvit ja typensitojabakteerit NH 3 Kasvi Hiilihydraatteja Bakteeri sienijuurisymbioosi Kasvi jäkälä Viherlevä Ravinteita (P, N) Hiilihydraatteja? Hiilihydraatteja Sieni Sieni Syanobakteeri? Hiilihydraatteja, N Sieni 10
11 11 Mutualismin evoluutio? Kasviosakas 0/0 Mikrobiosakas 1) Sivutuotemutualismi (by-product mutualism) Kasvi ei investoi resursseja mikrobien ylläpitoon. 2) Mutualismiin investointi Kasvi investoi resursseja (hiiltä) mikrobiaktiivisuuden ylläpitoon ja saadakseen hyötyä (ravinteita) mikrobitoiminnasta. Vuorovaikutuksen edullisuus riippuu hyödyn ja kustannuksen välisestä taseesta. 3) Osakkaiden koevoluutio Molemmat osakkaat investoivat ja niille kehittyy sopeutumia, jotka liittyvät ko. vuorovaikutukseen. 0/+ +/0 +/+ Leppä ja Frankia Kommensalismi Mutualismi: molemmat osakkaat hyötyvät
12 ( Symbioosi: kasvit ja typensitojabakteerit Maassa tapahtuvat typen muotojen muutokset: ammonifikaatio mikrobit muuttavat kuolleen org, aineksen typen ammoniumiksi nitrifikaatio NH 4 + nitrifikaatio NO - 3 kasvit NO2- ), a) NH 4 + hapettuu nitriitiksi (NO 2 - ), mikä on kasveille myrkyllistä, pääasiassa Nitrosomas-bakteerit 2 NH O 2 2 NO H H 2 O 12
13 b) NO 2 - hapettuu edelleen nitraatiksi (NO 3 - ). Pääasiassa Nitrobacter 2 NO O 2 2 NO 3 - denitrifikaatio: anaerobisissa oloissa syntyy bakteeritoiminnan pelkistyksen tuloksena typpikaasuja (N 2 ja N 2 O) NO H 2 NO H 2 O 2NO H H + N 2 O + 3 H 2 O N 2 O + H 2 N 2 + H 2 O ainoa biologinen prosessi, joka vapauttaa typpeä takaisin kaasumaiseen muotoon ilmakehän typen sidonta vapaana elävät ja symbionttiset typensitojabakteerit ja syanobakteerit sekä sädesienet (Frankia) nitrogenaasientsyymi 13
14 14
15 Nitraattitypen assimilaatio: Typen assimilaatio kasvissa 1) absorptio juuressa ja kuljetus versoon, missä assimilaatio tapahtuu mesofyllisoluissa 2) nitraatti pelkistetään nitriitiksi sytoplasmassa nitraattireduktaasientsyymin katalysoimana: NO H + NO 2- + H 2 O nitriitti pelkistetään ammoniakiksi kloroplastissa nitriittireduktaasientsyymin katalysoimana: NO H + NH 3 + H 2 O + OH - 3) ammoniakista siirtyy välivaiheiden kautta aminoryhmä (NH 2 -) aminohapposynteesiin 15
16 -happamassa maassa vallitseva typen muoto on ammoniumn (NH 4 + ) -mykorritsasienet ottavat typpeä ammoniumina; kasvit suosivat nitraattia jos sitä on saatavana ammoniumtypen assimilaatio ammonium (NH 4 + ) ja erityisesti ammoniakki (NH 3 ) ovat myrkyllisiä melko alhaisina pitoisuuksina, joten NH 4 + assimiloidaan jo juuressa ja liitetään aminohappoihin ja samalla vapautetaan vetyioni ammoniumia voidaan varastoida myös vakuoleihin, missä alhainen ph ehkäisee myrkyllisen ammoniakin muodostusta 16
17 Typen sidonta ilman typpikaasusta Azotobacteriaceae lehtien ja juurten pinnoilla vapaina (ei-symbionttisina) Actinomycetes ( sädesienet ) aerobisia grampositiivisia bakteereita, monet hajottajia Frankia muodostaa juurinystyröitä (esim. leppä, tyrni, suomyrtti, riekonmarja, lapinvuokko) Rhizobia (juurinystyräbakteereita) hernekasvien juurinystyrät (nodule) Rhizobium (nopea kasvu; mailanen, mesikkä, maite, herne, virna, papu, apila) Bradyrhizobium (hidas kasvu; lupiini) Cyanobacteria (syanobakteerit/sinilevät) Nostoc tripartiittijäkälissä, maksasammalten sekovarren onkaloissa, lehtisammalten pinnalla (seinäsammal!) Anabaena azollae limaskasaniaisen (Azolla) lehden onkaloissa syanobakteereista myös autotrofisia muotoja 17
18 18 assosiaation kiinteys sidotun typen tuotanto
19 Soijapapu (Glycine max) Tuntokasvi (Mimosa) Herne-Rhizobium 19
20 20 Ilmakehän typen sidonnan metabolia, kustannukset ja hyöty N-sidonnan aktiivisuuden ylläpitäminen vaatii a) typen sidonnalle suotuisat olosuhteet b) riittävästi hiilihydraatteja c) sidotun typen nopeaa kuljetusta pois nystyröistä 1) nitrogenaasientsyymi katalysoi juurinystyröissä typen (N 2 ) pelkistämistä ammoniumiksi/ammoniakiksi vaatii energiaa n ATP per N 2
21 2) ammonium liitetään juurinystyröissä pienimolekyylisiin typpiyhdisteisiin (aminohappoja ja amideja), jotka kuljetetaan isäntäkasvin käyttöön 21
22 22 C-kustannukset: 6-12 g C per g sidottu N, mistä 36-39% nystyröiden muodostaminen ja hengityskustannukset 42-45% nitrogenaasiaktiivisuus 16-22% kuljetuskustannukset ja NH 3 -assimilaatio esim. Lupinus: nitraatin pelkistäminen suunnilleen yhtä kallista kuin typen sidonta kunka suuret kustannukset hiilivaroihin nähden? defoliaatio/varjostus juuriston hiilihydraattivarat vähenevät typen sidonta heikkenee esim. Trifolium: nitrogenaasiaktiivisuus heikkenee 95% => herbivoriatyö herneellä!
23 23 typpilannoituksen vaikutukset: N hyöty typen sidonnasta ja siihen investointi vähenee => herbivoriatyö herneellä!
24 24
25 Mykorritsa- l. sienijuurisymbioosi 25
26 26 Sieniosakkaat (kaikki aitosieniä, Fungi): Glomeromycetes (keräsienet; kuuluivat aiemmin Zygomycetes-luokkaan) Ascomycetes (kotelosienet) Basidiomycetes (kantasienet) Ektomykorritsa sieni muodostaa ulkoisen vaipan juuren pinnalle ja rihmastoverkon (Hartig net) kuorikerroksen soluväleihin Ektendomykorritsa sieni muodostaa ohuen vaipan sekä rihmastoa soluväleihin ja/tai kasvisolujen sisälle
27 Endomykorritsa vaippaa ei muodostu, mutta sienirihmasto kasvaa kasvisolujen sisälle arbuskelimykorritsa (arbuscular mycorrhizal, AM, VA); keräsienijuuri Erikoidimykorritsa varpukasveilla Orkideamykorritsat (itäminen symbionttinen protokormivaihe) Yövilkka
28 ENDO: AM (VAM) -heinät -ruohot kanervakasvit kämmekkäkasvit EKTO - puut EKTENDO mäntykukka riekonmarja talvikit MS = mycelial strands EH = external hyphal mantle HN = Hartig net IHN = intracellular hyphal net IHC = intracellular hyphal complexes V = fungal vesicle A = arbuscule Sp = spore 28
29 29 Sienijuuren hyöty kasville ravinne- ja vesitalous paranee (sienirihmasto laajentaa ravinteidenottopintalaa, hyyfien läpimitta pienempi; joillakin kyky ottaa orgaanista typpeä; epäorgaaninen P; rockeating fungi) biomassa lisääntyy; fotosynteesi tehostuu maanalaisten nielujen voimakkuuden kasvaessa lajispesifisyys toiset sienilajit voivat hyödyttää kasvia enemmän kuin toiset; myös kustannukset erilaiset mykorritsa- ja kasvillisuustyy pit:
30 Männyn ektomykorritsoja tatti / jänönmukula rousku / lohisieni valmuskalaji? pink type - väriseitikki? kultaorvakka hapero? unknown type mantumyhky (Cenococcum) sekvensointi sieniyhteisön lajien tunnistus emäsparien järjestyksen avulla
31 Ektomykorritsarakenteita lyhytjuurissa sienivaippa Hartigin verkko
32 32 Sienijuuren kustannukset Ektomykorritsa: 5-30% nettofotosynteesistä AM: juuriston hiilihydraattitarve on 20-30% korkeampi nielun voimakkuus kasvaa esim. kurkulla hiilihydraateista juuristoon 20%, jos ei sienijuurta, ja 43% jos on arbuskelimykorritsa (AM) piharatamon hiilikustannukset: Ei mykorritsaa + AM-mykorritsa
33 33 Kasvin strategia sienijuuren suhteen investointi ei kannata jos kustannukset kasvavat liian suuriksi hyötyyn nähden + -
34 34 Esim. vehnän arbuskelimykorritsakolonisaatio % alhaisella (vaalea pylväs) ja korkealla sienitiheydellä (tumma pylväs) fosforilannoituksen suhteen: Heinäkasvien ja ruohojen AMkolonisaatioaste alenee ravinteisuuden kasvaessa, koska hyöty on alhainen hyvissä ravinneolosuhteissa!
35 35 defoliaatio/herbivoria vähentäää hiilen saantia kun hiilivarat ehtyvät, osa hienojuurista kuolee juurten kolonisaatio-% (esim. Pinus edulis, Gehring & Whitham 1995 ym.) tai sieniyhteisön koostumus voi muuttua
36 defoliaatio/herbivoria vähentäää hiilen saantia kun hiilivarat ehtyvät, osa hienojuurista kuolee, juurten kolonisaatio-% voi laskea (esim. Pinus edulis, Gehring & Whitham 1995 ym.) tai sieniyhteisön koostumus muuttua - mutta Pinus sylvestris - kolonisaatioaste ei muutu (~100%) itiöemätuotanto laskee paksuvaippaisten mykorritsojen osuus laskee ja ohutvaippaisten kasvaa Hailuoto Saikkonen et al Kuikka et al
37 Betula pubescens taimet, puutarhaolosuhteet defolioitu 50% tai 100 % defolioitu 1998, 1999 tai molempina vuosina defoliaatio alentaa lehtibiomassaa suhteessa heterotrofiseen biomassaan (runko, juuret jne) ja paljon hiiltä vaativien paksuvaippaisten mykorritsatyyppien osuutta suhteen aletessa C tulee voimakkaammin rajoittavaksi tekijäksi - erityisesti mykorritsalle Markkola et al. 2004
38 Sienijuuriverkostot Mycorrhizal networks Kasviyksilöt (samaa tai eri lajia) yhteydessä samaan rihmastoon Missä määrin taimet hyötyvät aikuisesta kasvista?
39 Fasilitaatiota, jos taimet hyötyvät aikuisista kasveista, jotka ylläpitävät verkostoa - + tai kilpailua: kasvit ovat kilpailevia nieluja ja taimi heikko nielu suhteessa aikuisiin kasveihin
40 Etäisyys aikuisesta: 1) Lähellä kilpailuvaikutus dominoi 2) Kauempana vähemmän kilpailuvaikutusta ja fasilitaatio dominoi, jos taimi hyötyy mykorritsaverkostosta. - + Teste & Simard (2008). Oecologia 158: taimet 0.5, 1, 2.5 tai 5 m varttuneesta douglaskuusesta Pseudotsuga menziesii kilpailu ravinteista kovinta lähellä isoa puuta; fasilitaatio suurempaa kauempana - muodostui nettohyötyvyöhyke puiden ympärille 0 - +
41 Trofiatasojen vuorovaikutus ja ravintoketjujen merkitys +/- +/- ravintoketjussa negatiiviset (stabiloivat) takaisinkytkennät (+ /- vuorovaikutukset lajien välillä) heikentävät muutoksia ekosysteemissä positiiviset kytkennät (++) vahvistavat ekoysteemin muutoksia Chapin, Matson & Mooney (2002), Principles of Terrestrial Ecosystem Ecology, Springer
42 Kasvit yhdistävät maanpäällisiä ja alaisia ravintoketjuja esim. Wardle et al. (2004; kirjallisuussem.) suorat ja epäsuorat vaikutukset Mikrobitoiminta ja NPP (ks ) Alhainen ravinteisuus hidas kasvu, alhainen SLA ja korkea ligniinipitoisuus vaikutukset eri trofiatasoilla: alhainen herbivoria hidas hajotustoiminta Korkea ravinteisuus nopea kasvu, korkea N% ja alhaiset ligniini- ja fenolipitoisuudet korkea herbivoria & mikrobiaktiivisuus
43 Kasvillisuuden vaikutus sienten ja bakteerien kautta kulkeviin energiavirtoihin (Wardle et al., 2004)
44 Herbivorien vaikutukset kasvillisuuteen ja maan mikrobiaktiivisuuteen Lotka-Volterran saalistusmalli, missä kasvillisuuden yksilömäärä/biomassa/peittävyys on herbivorien tiheydestä riippuva. Kasvillisuus Krebs, s. 251
45 Herbivorien vaikutukset (i) kasvibiomassan määrän aleneminen (ii) kasvilajiston muutokset (selektiivisyys) Kevo (Utsjoki): jäkäläpeite häviää, sammalet ja ikivihreät varvut yleistyvät (S. Stark)
46 Herbivorien vaikutukset Laidunnus muuttaa kasvillisuutta ja karikkeen laatua Suora ravinnelisäys (N, P) Jäkälät Sammalet ja varvut Heinät ja ruohot Saatavilla olevat maaperän ravinteet Mikrobiaktiivisuus - + Karikkeen määrä ja laatu
47 Boreaalinen metsä; Isle Royale National Park, Michigan hirvi tuli 1900-luvun alussa n yksilöä 1930-luvun alussa romahdus n. 500 yksilöön metsäpalot haapa ja koivu lisääntyivät ja hirvikanta elpyi 1940 luvulla susi saapui ja säätelee hirvipopulaation kasvunopeutta ravinto puute altistaa predaatiolle, rajoittaa hirvibiomassaa, kasvillisuuden palautuminen johtaa aikaviiveeseen 1990-luvulla n yksilöä (2,8 yks. km-2) Pastor et al. 1993: Ecology 74: n. 544km2 Tutkittiin hirven vaikutuksia kasvillisuuteen, karikkeen laatuun ja maan Nmineralisaatioon kolmessa 40 v. vanhassa aitauksessa (15 x 15 m) ja kontrollialoilla
48 Negatiivinen kehä hirvitiheyden, kasvillisuusmuutosten ja mikrobiaktiivisuuden välillä Boreaalinen metsä, Isle Royale National Park, Michigan Hirvi suosii lehtipuita ravinnokseen kuusi runsastuu ja karikkeen laatu heikkenee mikrobiaktiivisuus heikkenee ja ekosysteemin tuotanto alenee hirvipopulaatio romahtaa ravinnonpuutteen ja predaation vuoksi
49 Porolaidunnus Huippuvuorilla Sammalvaltaista ja heinävaltaista avointa tundraa
50 Porolaidunnus Huippuvuorilla Sammalpeitteen paksuus ja heinäbiomassa korreloivat negatiivisesti Lannoitusvaikutus (fouled; lisätty poronpapanoita) suosii heiniä sammalten kustannuksella Positiivinen kehä laidunnuksen ja heinän kasvun välillä
51 Tundrakasvillisuus ja poro Kasvituotanto Jäkälävaltainen Sammalvaltainen Heinävaltainen R. van der Wal (2005, Oikos 114: ): Kasvillisuusmuutokset 1. Valikoiva laidunnus 2. Häiriön (tallaus) sietokyky Laidunnuspaine (= porotiheys) 1. Maaperän lämpötila + 2. Lannoitusvaikutus 3. Laidunnuksen sieto
52 Jääkaudella mammuttiaro Iijoki: v. vanha poskihammas v. s.veiksel-jääkausi alkoi v. jää peitti Suomen v. lämmin kausi alkoi v. jäätiköitymistä v. peitti Suomen v. jää vetäytyi Suomesta Viime jääkauden jälkeen peurat levittäytyivät Suomeen M. Koivisto Jääkausi. WSOY
53 Keystone herbivore hypothesis ilmaston muutos? ihminen? taudit? Megaherbivorien sukupuutto Alaskassa ja Siperiassa ~ v sitten (Zimov et al. 1995) Heinävaltainen arokasvillisuus Ei herbivoriaa Jäkälä- tai sammalja varpuvaltainen tundrakasvillisuus Voimakas porolaidunnus Heinävaltainen tundrakasvillisuus
54 Oulangan tutkimusasema; aitaus 1971 Varvut ja sammalet Poronjäkälät
55
56 Sisäpuolella: mm. pallero-, valko-, mietoja harmaaporonjäkälää Ulkopuolella: mm. seinäsammalta, kynsisammalia
57 Siula Kirnu
58 Aitauksen alkupää ja siula: - vähäinen kulutus
59 Kirnu: - Tallomisvaikutus, lannoitusvaikutus, heinittyminen - Lisäruokinta lisää rehevöittymistä
60 Tundrakasvillisuus ja poro Kasvituotanto Jäkälävaltainen Sammalvaltainen Heinävaltainen R. van der Wal (2005, Oikos 114: ): Kasvillisuusmuutokset 1. Valikoiva laidunnus 2. Häiriön (tallaus) sietokyky Laidunnuspaine (= porotiheys) 1. Maaperän lämpötila + 2. Lannoitusvaikutus 3. Laidunnuksen sieto
61 Mittarituhot subarktisella alueella: Tunturikoivu mittarituhon jälkeen Erkki Haukioja, Kevo, Turun yliopisto -tutkimusta 60-luvun tuhojen jälkeen
62
63
64 Hallamittarituho, 2008 Pulmankijärvi, Utsjoki
65 Alaköngäs 2008, Utsjoki Tunturikoivua Vaivaiskoivua
66 Variksenmarjaa
67 Pulmankijärvi 2008 Hallamittarituho 2004 Koivut osaksi kuolleet Varvut hävinneet Metsälauha runsastunut Herbivorian suora vaikutus kasveihin Epäsuorat vaikutukset: maaperän ravinteisuuteen, kilpailusuhteisiin
68 Pulmankijärvi 2008 tunturimittarituho 1960-luvulla
69 Pulmankijärvi 2008 hallamittarituho 2004, tunturikoivun kompensaatiokasvua
70 9.2 Yhteenveto hajotusprosessin päävaiheet hajotusnopeus, karikkeen laatu ja ympäristö mineralisaatio ja immobilisaatio mikrobi- ja kasvibiomassaan mutualismi vs. symbioosi mutualismin evoluutio: sivutuotteesta osakkaiden koevoluutioon? typenkierto (ammonifikaatio, nitrifikaatio, denitrifikaatio ja ilmakehän typen sidonta) nitraatti- ja ammoniumtypen assimilaatio kasvissa
71 typen sidonta ilman typpikaasusta: vapaat ja symbionttiset (sädesienet, Rhizobium, syanobakteerit), nitrogenaasi katalysoi, muodostuu ammoniakkia ja vaatii energiaa, typpiyhdisteiden kuljetus isäntäkasvin käyttöön, hyötykustannustase (defoliaatio, varjostus ja typpilannoitus) sienijuurisymbioosi (mykorritsa): ekto-, ektendo- ja endo- (AM/VAM, erikoidi, orkidea), suhde kasvillisuustyyppeihin ja N/P-rajoitteisuuteen, hyöty-kustannustase (lannoitus, defoliaatio), sienijuuriverkostot kasvit yhdistävät maanpäällisiä ja alaisia ravintoketjuja Ridge: Luku 6 Crawley: Luku Lambers ym., Luku 9A Chapin ym. Luvut 7-9
9.2. Mutualismin ja symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa
9.2. Mutualismin ja symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa Ravinnekierron pääkomponentit DOM = kuollut orgaaninen aines NPP = kasvien nettoprimaarituotanto + + Ravinnetalous riippuu mikrobien hajotustoiminnasta
Lisätiedot9.2. Mutualismin ja symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa
9.2. Mutualismin ja symbioosin merkitys kasvien ravinnetaloudessa Ravinnekierron pääkomponentit DOM = kuollut orgaaninen aines NPP = kasvien nettoprimaarituotanto + + Ravinnetalous riippuu mikrobien hajotustoiminnasta
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotMiksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt
Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016
LisätiedotKasviekologian luennot
Luentojen kirjallisuus Kasviekologian luennot Ridge, I. (toim.) 2002. Plants. Oxford University Press Kasvibiologinen perusteos, painotus fysiologisissa mekanismeissa (opettajan kirjahyllyyn!) 1. Johdanto:
LisätiedotNITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA
NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA 1(6) Ville Kivisalmi Typen kiertoon maa- ja vesiekosysteemeissä osallistuvat bakteerit ovat pääasiassa autotrofeja kemolitotrofeja, jotka saavat energiansa epäorgaanisten
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotMaan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne
Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
Lisätiedot- eliöistä peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos 1p - lista max 4p, á 0.5 p/kohta - kieli ja selkeys 1p
1. Mistä maan orgaaninen aines koostuu? Maan orgaaninen aines on kasveista, eläimistä ja mikrobeista peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos, joka sisältää: 1. noin 58 % hiiltä
LisätiedotToimiva maaperän mikrobisto
Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotTunne puuraaka-aineen lahoviat
Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa
Lisätiedot1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla
1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotMikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä
Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä FT Jussi Heinonsalo, Mikrobiologian dosentti, Ilmatieteen laitos & Ilmakehätieteiden keskus INAR/ Metsätieteet MMT Kristiina Karhu, Apulaisprofessori, Maaperän
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotBiologinen typensidonta
Biologinen typensidonta Tutkija Pentti Seuri, Luke Mikkeli 15.1.2018 Mikkeli / webinaari Palkokasvit kykenevät biologiseen typensidontaan Ilmakehässä on runsaasti typpeä (78 %), mutta vain harvat kasvit
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotSatafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009
Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet
LisätiedotISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT
ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT Otso Huitu 1, Riitta Julkunen-Tiitto, Juhani Korhonen, Virpi Virjamo & Heikki Henttonen 1 Metla Suonenjoki otso.huitu@metla.fi Myyrät boreaalisissa ekosysteemeissä
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotMaan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut
Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotEmolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin
Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotHakukohde: Elintarviketieteet
Hakukohde: Elintarviketieteet Mallivastaus 1 Miten elävien organismien synty muutti typen kiertoa maapallolla? Alkutilanne Planeetan muodostuessa typen oletetaan tulleen protoplaneetalle kiinteänä ammoniakkijäänä
LisätiedotSienten ekologiaa. Suursienten elintaparyhmät
Sienten ekologiaa Suursienten elintaparyhmät Sienikurssi 752616S, Anna Liisa Ruotsalainen 2010 Luennon rakenne 1. Sienten erityispiirteistä 2. Elintaparyhmät Mykorritsasienet Lahottajat Loiset Jäkälöityneet
LisätiedotHydrobiologian perusteet Hydrobiologian perusteet Virtavedet Seisovat vedet
Hydrobiologian perusteet kevät 2012, T. Muotka Seisovat vedet (14 h) 1. - lämpötila, valo, veden väri, C, ph, ravinteet, happi, elinympäristön pysyvyys 2. Seisovien vesien organismiryhmät 3. Bioottiset
LisätiedotTaudinaiheuttajat siemenillä
Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI-01301 Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd. 1963 St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada
LisätiedotTuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa
Metsätehon raportti 160 20.11.2003 Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa Sienijuuret ja typen mobilisaatio Rauni Strömmer Hanna Jokinen Anne Holma Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotMiellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro
oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotSienet ovat boreaalisten metsien tärkeimpiä kuolleen
Tiina Rajala, Mikko Peltoniemi, Lara Valentin-Carrera, Taina Pennanen ja Raisa Mäkipää Sienidiversiteetin merkitys puiden lahoamisprosessissa ja taimien kasvussa Lahopuu sienten elinympäristönä Sienet
LisätiedotHelsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen
Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.
LisätiedotMallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21
Joensuun yliopisto/metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 009/MALLIVATAUKET BIOLOGIA. ellunkeiton aikana puusta vapautuviin kuituihin jää noin 0 % jäännösligniiniä, joka aiheuttaa sellulle sen ominaisen
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotKasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi
Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii:
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii: 1. Eliöiden ja niiden elottoman ympäristön vuorovaikutusta 2. Eliöiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita 3. Ekosysteemien rakennetta ja toimintaa 4. Evolutiivinen ekologia
LisätiedotMetsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet
Sari Timonen Mykorritsasienet ja muut hyödylliset mikrobit puiden juuristoissa Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet houkuttelevat maaperän mikrobeja luokseen. Niinpä puunjuurien läheisyydessä
LisätiedotMetsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,
LisätiedotEkologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.
Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita. Peruskäsitteitä - Populaatio muodostuu samaan aikaan samalla alueella elävistä saman lajin yksilöistä. - Eliöyhteisön
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotBIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus
KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja
LisätiedotOrgaaninen aines maan kasvukunnon ylläpitäjänä. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Orgaaninen aines maan kasvukunnon ylläpitäjänä Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Johdanto - Maaperän tuottokyky Sisältö 1. Maaperän toiminnot ja eri tekijöiden
LisätiedotMetsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
LisätiedotBiohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1 & Jukka Pumpanen 2 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopio
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotBIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotSienikurssi maahanmuutajille Oulun yliopisto Biologian laitos Villa Victor Kielen taidot työllistymisen tukena Vuolle Setlementti
Sienikurssi maahanmuutajille 5.-8.9.2017 Oulun yliopisto Biologian laitos Villa Victor Kielen taidot työllistymisen tukena Vuolle Setlementti - lisämateriaalia ei-suomenkielisille opiskelijoille 1 Sienikurssi,
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotMikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät
Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),
LisätiedotEsityksen sisältö: Kasviplanktonlajiston tunnistus. o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa
Kasviplanktonlajiston tunnistus Pyhäjärvi-instituutti 24.8.2011 Sanna Autio www.lsvsy.fi Esityksen sisältö: o Yleistä tietoa levistä mitä levät ovat levien ekologiaa o tärkeimmät luokat, lahkot tunnistaminen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotMaaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]
Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty] -VILKKU Plus hankkeen viljelijätilaisuus, Haaviston mökki, Nurmijärvi Ansa Palojärvi / Luke Turku 20.11.2018 ESITYKSEN SISÄLTÖ - Mitä
LisätiedotHautomokuori orgaanisena maanparannusaineena
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Miten kasvit ovat sopeutuneet elämään maalla? (5 p) Kasvien sopeutuminen elämään maalla
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
Lisätiedot