Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010"

Transkriptio

1 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari SjT 2010

2 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi Tilakohtaiset seikat Taloudellinen kannattavuus Tuet SjT 2010

3 Milloin viljelykierto? Satotaso pysyy samana tai alenee Maa tiivistynyt Maa kuorrettuu helposti Muokkausongelmat Ongelmat nostossa Monivuotisia rikkakasveja runsaasti Juurikasankeroinen Kasvitaudit SjT 2010

4 Monipuolisen viljelykierron vaikutukset Maahan Parantaa ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta Lisää maan humuspitoisuutta Maan pieneliötoiminta vilkastuu ja monipuolistuu Lisää ravinteisuutta Viljelykasviin Sadon määrä ja laatu paranevat Kasvinsuojeluun Ehkäisee kasvitautien ja tuhoeläinten lisääntymistä Helpottaa rikkakasvien hallintaa Tilan talouteen Kasvinsuojelukustannukset alenevat Multapitoisuus alenee Satovaihtelut pienenevät Ympäristöön Parantaa äärioloihin sopeutumista (ilmaston muutos) Eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen vähenee Lisää peltoekosysteemin vakautta SjT 2010

5 Viljelykierron vaikutukset rikkakasveihin Lajienvälisen kilpailun hyödyntäminen varjostus, kasvunopeus Juurikaspellon monivuotiset rikkakasvit pelto-ohdake, valvatti, peltopähkämö helpointa torjua viljakasvustosta (MCPA) juolavehnä Torjunta nurmen lopetuksessa, viljasta puinnin jälkeen, ennen suorakylvöä (glyfosaatti) Villijuurikas Eri tehoaineiden vaihtelu ei synny kestävyyttä Rikkakasvilajien valikoivuutta voidaan vähentää Juurikas on herkkä tiettyjen viljan ja perunan pienannosaineiden jälkivaikutukselle SjT 2010

6 Viljelykierron vaikutukset kasvitauteihin Viljelykasvin vaihtuminen lohkolla tautipaine alenee Sienet elävät kasvijätteessä ja säilyy maassa talven yli tartuntalähde seuraavan vuoden juurikaskasvustolle Ramularia beticola lyhyt viljelykierto lisää tautiriskiä Rhizoctonia solani isäntäkasveja lukuisia Taimipolte yksipuolinen viljelykierto lisää

7 Viljelykierron vaikutukset tuhoeläimiin Viljelykasvin vaihtuminen lohkolla tuhoeläinpaine alenee Juurikaskirppa, luteet, juurikaskärpänen Juurikasankeroisen määrää voidaan alentaa Kiertoon ei isäntäkasveja Saneerauskasvit: öljyretikka, valkosinappi Maatuholaiset kasvijäte

8 Viljelykasvien esikasvivaikutus Esikasviarvo= Edellisen vuoden kasvin (=esikasvi) vaikutus seuraavana vuonna viljeltävän kasvin kasvuun ja satoon Viljelykasvien esikasviarvo vaihtelee Esikasviarvo perustuu kasvien erilaisiin ominaisuuksiin + maanpäällisen biomassa määrä + kasvuston typpipitoisuus + juurten syvyys ja runsaus + biologinen typensidonta (herne, härkäpapu, apilat, sinimailanen, vuohenherne, virnat) + isäntäkasvispesifisyys kasvitaudeille ja tuholaisille + vaikutus rikkakasvilajeihin ja niiden määrä SjT 2010

9 Eri viljelykasvien esikasvivaikutukset juurikkaalle Ominaisuus Sokerijuurikas Viljat Rypsi rapsi Herne härkä- Peruna Kumina Heinänurmi Apilanurmi papu Org.aineksen määrä + (+) (+) (+) Mururakenne - + (+) Ilmavuus - (+) + (+) Ravinteisuus + (+) (+) Kasvitaudit Tuholaiset (-) (-) Rikkakasvit ; vaikutus myönteinen, ; vaikutus epäedullinen SjT 2010

10 Viljelykasvien versojen ja juurten kuiva-ainesatoja Kasvuston biomassa kg kuiva-ainetta/ha Nurmet; apilaa, moniv Raiheinä + puna-apila 6000 Virnat < 6000 Puna-apila 4000 Viherlannoitus, yksiv Öljyretikka Raiheinä Juurten biomassa kg kuiva-ainetta/ha Nurmet Puna-apila 3000 Syysvilja Kevätviljat Ruisvirna 1000 Peruna SjT 2010

11 Juurikkaan juuri- ja sokerisato eri viljelykierroissa verrattuna jatkuvaan juurikkaan viljelyyn Sato kg/ha Sokerisato kg/ha Jatkuva sokerijuurikas Kevätviljakierto ohra-sj-ohra-sj Hernekierto herne-sj-herne-sj Rypsikierto rypsi-ohra-sj-sj Heinäkierto Ohra suojavilja-heinänurmi-sj-sj Apilakierto Ohra suojavilja-apilanurmi-sj-sj SjT

12 Eri kasvilajien esikasvivaikutus juurikkaan juuri- ja sokerisatoon 2-vuotinen 1-vuotinen Esikasvi Juurisato Sokerisato Juurisato Sokerisato Suhdeluku Suhdeluku Suhdeluku Suheluku Kesanto+muokkaus 39.8 tn/ha= kg/ha= tn/ha= kg/ha=100 Sokerijuurikas Italian raiheinä Rapsi Syysrypsi Rehurypsi Rehuherne Valkosinappi Öljyretikka Hunajakukka Lupiini SjT

13 Viherlannoitus Vihreän, vesipitoisen, kasvuston maahan muokkaamista Typen tuottamista viherlannoituksen avulla seuraavaan kasvin käyttöön Viherlannoituskasvit Nurmikasvit Typensitojakasvit: Apilat, virnat, mesikät, sinimailanen vuohenherne I ja II pohjavesialue Max. 20 % typensitojakasveja Monivuotista voidaan lannoittaa perustamisen yhteydessä, mutta ei yksivuotista Niitto väh. kerran, 31.8 mennessä

14 Viherlannoitukset hyödyt Juurikkaan viljelykierron monipuolistaminen nurmikasvit ja apilat Maanparannusvaikutus Kerää typpeä ja muita ravinteita vapautuvat seuraavan kasvin käyttöön Typensidonnan avulla typpeä maahan Vähentää seuraavan vuoden kasvin Lannoitustarvetta Kasvinsuojelutarvetta

15 Vaikutuksen kannalta oleelliset tekijät Kasvilajit Biomassa määrä Seosten avulla voidaan säädellä kasvuston typpipitoisuutta Kasvusto heinäkasvit 1 %, palkokasvit 4 % Juurten alhaisempi kuin kasvuston Typensitojakasvit Kasvuaika Viljelykiertoon sovittaminen Viljelyteknikka maahan muokkauksen ajankohta

16 Koejärjestely Koe perustettu v Normaalilannoituslohko juurikas ohra juurikas Viherlannoituslohko Ohra+apila-timotei viherlannoitus juurikas Molemmilla lohkoilla kaksi typpitasoa: 90 ja 120 kg/ha SjT

17 Tulokset Viherlannoituksen jälkeen viljelty lohko kuivui tasaisemmin ja nopeammin Taimettuminen ja kasvusto olivat tasaisempia viherlannoituksen jälkeen Pintamaan vedenjohtavuus oli lähes 2 x nopeampi viherlannoituslohkolla SjT

18 Normaalilannoitus Viherlannoitus

19 Nitraattitypen määrä maassa Ennen kylvöä kg/ha kg/ha kg/ha Viherlannoituslohko Normaalilannoituslohko Maan ammoniumtyppi 0 kg/ha SjT2010

20 Sato ja sokeri-% Sato, kg/ha Sokeripitoisuus,% Normaali 120 Normaali 90 Viher 120 Viher Sato Sokeripitoisuus, % SjT

21 Amino-N mg/100 g 90 kg N/ha 120 kg N/ha Viherlannoitus Normaalilannoitus Kalium- ja natriumpitoisuudessa ei eroja SjT

22 Johtopäätökset Viherlannoitus soveltuu juurikkaan viljelykiertoon Viherlannoitus vaikuttaa edullisesti maan kuntoon Viherlannoituksen jälkeen juurikkaan sato korkeampi Viherlannoituksella positiivinen vaikutus sokeripitoisuuteen Viherlannoitus ei heikentänyt juurikkaan laatua SjT2010

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu

Lisätiedot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto -hankkeen tuloksia Luomupäivät 16.-17.11.2016, Turku Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi, sari.iivonen@luke.fi Resurssitehokas vihannestuotanto

Lisätiedot

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi

Lisätiedot

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä Hannu Känkänen N-% 3,5 Viherlannoitus on typen hallintaa virna punaapila valkoapila 1-vuot. palkok. vuohenh. 1,5 ruis 1,2 rypsi heinät Huuhtoutumisriski

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan viljelypäivät Somerolla Lounaismaan Osuuspankki 17.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi Esitys pohjautuu.

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierto luomussa Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Luonto esimerkkinä? Millainen on viljavien luonnontilaisten alueiden kasvillisuus? 2 2012 Rajala J.

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus

Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus Säkylä 31.1.2016 Kaarina 1.2.2016 Viljelykierto ja kasvinsuojelu - Kasvinsuojelun tarve pienenee

Lisätiedot

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 137 5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) 5.5.1 VIHERLANNOITUSSUUNNITELMAN PÄÄOSAT Viherlannoitusta käytetään, kun tilalla ei käytettävissä

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Kerääjäkasvipäivä Tuorla 15.1.2013 Hannu Känkänen Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka

Lisätiedot

3 VILJELYKIERRON SUUNNITTELU

3 VILJELYKIERRON SUUNNITTELU Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 25 3 VILJELYKIERRON SUUNNITTELU Viljelykierto on keskeinen väline luomuviljelyssä maan kasvukunnon hoidossa, ravinnehuollon järjestämisessä,

Lisätiedot

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖNEUVOJIEN KOULUTUKSEN 4. PÄIVÄ: Luonnon ja maiseman monimuotoisuus Tampere, Ahlmanin auditorio, ti 4.6.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 Taitto: Mainostoimisto SST Oy Kannen kuva: Aino Launto-Tiuttu

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Timo Lötjönen MTT Ruukki Timo Lötjönen MTT Ruukki Viherlannoitus it ja karjanlanta luomuohran viljelyssä l 1. Johdanto 2. Viherlannoituskasvit 3. Viherkesannon viljely ja lopetus 4. Ohran kylvöajan vaikutus (Lähteenä Kasvuvoimaa

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus

Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Säästääkö monipuolinen viljelykierto tuotantopanoksia ja energiaa Viljelisinkö biokaasunurmia? Miten peltoviljelyn energiakulutusta voisi vähentää? Hyvinkää18.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman 2.3.2011 1 Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely

Lisätiedot

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet

Lisätiedot

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys? Kouvola-talo, Simelius-Sali 11.3.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija

Lisätiedot

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan

Lisätiedot

Vihannesmaiden kasvukunto- Pellonpiennarpäivä Satakunnassa

Vihannesmaiden kasvukunto- Pellonpiennarpäivä Satakunnassa 2017 Vihannesmaiden kasvukunto- Pellonpiennarpäivä Satakunnassa Raportti Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus 24.8.2017 Pä ivä n ohjelmä Päivän aikana tutustuttiin Apetitin Räpin koetilan

Lisätiedot

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja Voitelua viljelykiertoon öljykasveilla Lisää tuottoa rypsillä, rapsilla ja pellavalla 14.2.2013 Somero 13.3.2013 Lahti Marjo Keskitalo

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere ESITYKSEN SISÄLTÖ Ravinnetaseiden hyödyntäminen Viljelykierto

Lisätiedot

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla

Lisätiedot

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto

Luomutilan ravinnehuolto Luomuviljelyn peruskurssi Luomutilan ravinnehuolto LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Ravinteiden hyväksikäyttö 1. Vältä puhtaita palkokasvikasvustoja, suosi seoksia

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie 9 95520 Tornio Symbionttinen typensidonta file:///d:/elo/www2009/typpiymppi/n-sidonta.jpg

Lisätiedot

Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3.

Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3. Valkuaiskasvit osana viljelykiertoa maitotilalla Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 24.3.2010 Valkuaiskasvit Tarkoitetaan kasveja, joiden avulla voidaan tyydyttää

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO 20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi

Lisätiedot

Hyvän sadon perusteet: - maan rakenne. Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry.

Hyvän sadon perusteet: - maan rakenne. Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry. Hyvän sadon perusteet: - maan rakenne Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry. Maan rakenteen merkitys Hyvä kaasujen vaihto juuriston kasvu ja pieneliötoiminta aktiivista Hyvä vesitalous ei hapenpuutetta ->

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä 9.5.2012 Mustiala

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä 9.5.2012 Mustiala VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: koko

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina

Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina Typen kierto ja palkokasvit ilmastoystävällisinä ruoan, rehun, lannoituksen ja energian tuottajina Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 429089 S-posti: arja.nykanen@proagria.fi

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

3. VILJELYKIERROT 3.1 SEOSVILJELY SEOSVILJELYN ETUJA JA HAITTOJA

3. VILJELYKIERROT 3.1 SEOSVILJELY SEOSVILJELYN ETUJA JA HAITTOJA 3. VILJELYKIERROT VILJELYKIERROT Biologinen monimuotoisuus on eräs peltoekosysteemien vakautta ylläpitävä ominaisuus. Pellon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää useilla eri tavoilla. Viljelyteknisiä keinoja

Lisätiedot

Viherlannoitusopas. Viherlannoituksen käyttö maataloudessa

Viherlannoitusopas. Viherlannoituksen käyttö maataloudessa Viherlannoitusopas 1 Sisältö 1 2 3 Viherlannoituksen monet hyödyt 4 Viherlannoitustavat 6 Yksivuotiset viherlannoituskasvustot 6 Monivuotiset viherlannoitusnurmet 6 Aluskasvit 7 Viljely 8 Kasvuston perustaminen

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot