ASUKASKYSELYN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKASKYSELYN TULOKSET"

Transkriptio

1 ASUKASKYSELYN TULOKSET Sysmän taajaman kehittämisohjelma Petra Reimi Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke 1

2 Sisällys 1 JOHDANTO TAAJAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sysmä lyhyesti Tutkimusalueen rajaus Tutkimusalueen suunnittelutilanne Tutkimusalueen nykytila Taajaman yleisilme ja maisema Rakennuskanta ja asuminen Julkiset ja kaupalliset palvelut Liikenne ja liikkuminen Viher- ja virkistysalueet ASUKASKYSELYN TAUSTAA JA TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TULOKSET Asukaskyselyyn vastanneiden taustatiedot Taajaman yleisilme ja asuminen Taajaman yleisilmettä heikentävät tekijät Asuinrakentamisen tulevaisuus Palvelut Palveluiden kehittäminen Tyhjien liiketilojen käyttö Kirkonkylän sataman ja entisen meijerin alueen kehittäminen Sysmän kunnankirjasto Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen ongelmakohdat Kevyen liikenteen väylien kehittäminen Viheralueet Virkistys ja vapaa-aika Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen

3 4.7 Taajaman muut kehittämiskohteet Torin kehittäminen Huitilanjoen alueen kehittäminen Eri käyttäjäryhmien huomiointi suunnittelussa Taajaman ensisijaiset kehittämiskohteet Muu kehittämistarve PÄÄTELMÄT Tutkimuksen toteutus, otos ja tutkimusalue Yleisilmeen kohentaminen Rakennuskanta ja asuminen Asuntorakentamisen tarve Palvelut Tyhjät liiketilat sekä sataman ja entisen meijerin alueen kehittämismahdollisuudet Liikennejärjestelyjen kehittäminen Viheralueet, virkistys ja vapaa-aika kehittämiskohteina Muut kehittämiskohteet ja eri käyttäjäryhmien huomiointi taajaman kehittämisessä KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPUKSI Lähteet

4 1 JOHDANTO Maaseututaajamien murros alkoi 1960-luvulla, jolloin työvoiman tarve maaseudulla väheni työn koneistumisen myötä. Elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena yhä useampi suomalainen muutti kaupunkeihin, ja muuttovirta maaseudulta kasvukeskuksiin on jatkunut tähän päivään saakka. Rakennemuutoksesta kärsineillä alueilla väestö ikääntyy, kun varsinkin nuoret ja työikäiset muuttavat opiskelu- ja työpaikkojen perässä kaupunkeihin. Maaseutumaisten kuntien muuttotappio näkyy lisäksi ostovoiman ja kaupallisten palveluiden vähentymisenä maaseututaajamista, ja kehitystä on yritetty jarruttaa muun muassa parantamalla kuntien palvelutasoa esimerkiksi tukemalla yritystoimintaa ja houkuttelemalla investointeja. Lisäksi erilaisin kehittämistoimenpitein on myös pyritty parantamaan maaseutumaisten kuntien imagoa ja lisäämään niiden houkuttelevuutta (ks. Zimmerbauer & Korpimäki 2006, Lehto 2008, Nyholm 2010). Viime vuosikymmenten rakennemuutos näkyy myös Päijät-Hämeessä sijaitsevassa Sysmän kunnassa, jossa väestömäärän kehitys on ollut pitkään laskusuuntainen. Asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset ovat muuttuneet väestön vähenemisen ja ikääntymisen myötä. Lisäksi kaupallisten palveluiden tarjoajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja osa palveluista on lakkautettu kysynnän vähentyessä. Kunnan ja valtion järjestämät julkiset palvelut ovat niin ikään muovautuneet uuden tilanteen vaatimusten mukaisiksi. Rakenteelliset muutokset ovat jättäneet jälkensä myös kunnan keskustaajamaan esimerkiksi tyhjentyvinä liiketiloina. Sysmässä on käynnissä kunnan hallinnoima EAKR-hanke, Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa kunnan elinmahdollisuuksia ja lisätä alueen vetovoimaa. Yksi hankkeen kolmesta osa-alueesta tähtää erityisesti kunnan taajaman kehittämiseen. Kesällä 2013 hankkeen osana toteutettiin kyselytutkimus, jolla kartoitettiin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä muiden Sysmän kehittämisestä kiinnostuneiden näkemyksiä Sysmän taajaman toimivuudesta, viihtyisyydestä ja tulevaisuuden kehittämistarpeesta. Sysmän kunnan asukaskysely on toteutettu osallistavan suunnittelun keinoin, sillä yksi päämäärä on ollut parantaa asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä kannustaa heidät osallistumaan heitä koskevaan suunnitteluun. 4

5 Tässä raportissa käsitellään tutkimusalueen, Sysmän taajaman nykytilaa ja asukaskyselyn lähtökohtia, asukaskyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä ehdotuksia taajaman kehittämiseksi. Seuraavassa luvussa esitellään perustietoja Sysmän kunnasta sekä tutkimusalueen rajausta ja suunnittelutilannetta, ja taajaman nykytilaa käsittelevissä alaluvuissa on lisäksi syvennytty tutkimuksen eri osa-alueiden ominaisuuksiin ja erityispiirteisiin. Raportin kolmannessa luvussa puolestaan keskitytään asukaskyselyn taustoihin, tavoitteisiin, käytännön toteutukseen ja tutkimusmenetelmiin. Asukaskyselyn tulokset on esitelty aihepiireittäin neljännessä kappaleessa ja sen alaluvuissa, ja viidenteen kappaleeseen on koottu johtopäätöksiä asukaskyselyn tulosten pohjalta sekä pohdittu erilaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia. Kuudennessa luvussa on puolestaan esitelty asukaskyselyn tulosten pohjalta laadittuja ehdotuksia Sysmän taajama-alueen kehittämiseksi. 5

6 2 TAAJAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Sysmä lyhyesti Sysmä sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa, Päijänteen itärannalla. Maateitse mitattuna Sysmästä on noin 70 kilometriä Lahteen ja 108 kilometriä Jyväskylään (kuva 1). Kunnan kokonaispinta-ala on 936,50 km², josta maaaluetta on 666,20 km² ja vesialuetta 270,30 km². Vuoden 2012 lopussa Sysmän väkiluku oli asukasta. Samaan aikaan 0 14-vuotiaita oli 11 prosenttia, vuotiaita 55,4 prosenttia ja 65-vuotiaita tai vanhempia 33,6 prosenttia kunnan koko väestöstä (Tilastokeskus 2013). Kuva 1. Sysmän sijainti Suomessa. Kuntakeskus on merkitty vasemmanpuoleiseen karttaan renkaalla. 2.2 Tutkimusalueen rajaus Aluerajauksen perustana on Sysmän osayleiskaava-alue, joka käsittää Sysmän keskustaajaman ja sen välittömän ympäristön (kuva 2). Tutkimusalueen pinta-ala on noin 1190 hehtaaria. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tässä työssä taajamalla ei kuitenkaan pääsääntöisesti tarkoiteta tilastollisen määritelmän mukaista aluetta, vaan sana taajama viittaa yleensä tutkimusalueeseen. Tilastollisen määritelmän mukainen taajama-alue on jonkin verran tutkimusaluetta suppeampi (kuva 3). Pohjoisessa tutkimusalue rajautuu Ylä-Vehkajärven ja Nuijanpohjan vesialueisiin, ja idässä Ala- Vehkajärveen. Etelässä tutkimusalue puolestaan ulottuu hieman Nuoramoistentien ja Vääksyntien risteyksen eteläpuolelle. Tutkimusalueen raja kulkee lounaassa Suopellontien ja Hovilantien risteyksen eteläpuolella ja lännessä Väihkylänmäen ja Suurenkylän länsipuolella. 6

7 Tutkimusalueeseen kuuluvat myös Sysmän keskustan eteläpuolella sijaitsevat saaret Suvisaari, Ohrasaari ja Aittosaari. Kuva 2. Tutkimusalueena toimiva tuleva osayleiskaava-alue. Kuva 3. Sysmän tilastollisen taajaman laajuus verrattuna koko tutkimusalueeseen. Taajaman aluerajaus on vuodelta 2005 ja se perustuu Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan YKR-aineistoon (250 m x 250 m ruututietokanta). 7

8 Sysmän keskusraittina voidaan pitää Sysmäntien osaa Huitilanjoen pohjoispuolella. Sysmän keskustalla viitataankin tässä raportissa keskusraittiin ja sen välittömään läheisyyteen sekä Majutveden pohjoispuoleisella sijaitsevaan taajaan asuttuun alueeseen Sysmäntien, Särkilahdentien ja Valittulantien risteyskohtien ympäristössä. Sysmän taajama sijaitsee Majutveden rannalla, matalalla hiekkaharjulla. 2.3 Tutkimusalueen suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat alueen maankäytön suunnittelua, ja Sysmän kuntaa koskevat seuraavat tavoitteet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tutkimusalueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, ja nykyisessä maakuntakaavassa suunnittelualue on suurimmaksi osaksi taajamatoimintojen aluetta (liite 1). Tällä hetkellä käynnissä on kuitenkin uusi maakuntakaavatyö, ja kokonaismaakuntakaava 2014 tulee valmistuessaan korvaamaan Päijät-Hämeen edellisen maakuntakaavan. Tutkimusalueella on voimassa vuoden 1988 oikeusvaikutukseton taajama-alueen osayleiskaava, jonka ajallinen perspektiivi oli vuodessa Nyt suunnitteilla oleva uusi yleiskaava puolestaan tähtää 2030-luvulle. Sysmän kirkonkylän alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin , ja vanha asemakaava on voimassa osayleiskaavan monilla reuna-alueilla. Keskustaalueilla on kuitenkin voimassa lukuisia eri-ikäisiä, pienehköjä asemakaavan muutoksia. Sysmän kunnan uusi rakennusjärjestys on otettu käyttöön

9 2.4 Tutkimusalueen nykytila Seuraavissa alaluvuissa käsitellään taajaman eri osa-alueiden nykytilaa. Tutkimusalueen ominaisuuksia, erityispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia on esitelty yleisilmeen, rakennuskannan, palveluiden, liikenteen, viheralueiden ja vapaa-ajan toimintojen näkökulmasta Taajaman yleisilme ja maisema Sysmä kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaiseman maisemamaakuntaan ja edelleen Päijänteen seutuun. Tarkemmassa jaossa maisematyypit on luokiteltu maakunnittain, ja Päijät-Häme on jaettu kolmeentoista maisematyyppiin. Tutkimusalue kuuluu näistä Sysmän-Hartolan viljelyseutuun, jonka maisemakuvassa yhdistyvät metsäiset kallio- ja moreeniharjanteet sekä melko tasaiset viljelymaisemat. (Aarrevaara ym ) Tutkimusalueen maisemarakenteelle tyypillisiä piirteitä ovat järvimaisemat ja niitä reunustavat tasaiset viljelylaaksot, mutta alueella on myös metsäselänteitä ja kallio- ja moreenikumpareita (kuva 4). Maiseman yleisilme on kuitenkin avara. (Aarrevaara ym ) Sysmän kunta ja sen keskusta sijaitsevat Päijänteen rannalla. Tutkimusalueella sijaitsee viisi erisuuruista järveä tai lampea, jotka elävöittävät alueen maisemarakennetta. Suurin vesistö on Sysmän keskustan eteläpuolella sijaitseva Majutvesi, ja tutkimusalueen itäreunassa sijaitsevat Ylä-Vehkajärvi ja Ala-Vehkajärvi. Lisäksi tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pienemmät vesialueet Nuijanpohja ja Jyrtinlampi. Kuva 4. Viljely- ja järvimaisemat määrittävät Sysmän maisemarakennetta. Vasen kuva on Sysmäntien alkupäästä tilastollisen taajaman rajalta. Oikeassa kuvassa on Askon ranta. 9

10 Sysmän keskusta on taajaan asuttu maaseutumaisen kunnan keskus, jossa on nähtävissä kerrostumia menneiltä vuosikymmeniltä. Sen yleisilme on viihtyisä ja vehreä erityisesti kesäisin (kuva 5). Syksyllä ja talvella kasvillisuuden puuttuminen heikentää taajamakuvaa, kun liikennealueet ja rakennuskannan puutteet korostuvat. Kuva 5. Sysmän keskustan yleisilme on kesäisin viihtyisä ja vehreä. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu Sysmän Osuuspankin rakennuksen edestä. Oikeanpuoleisessa kuvassa Sysmän keskusraitti on kuvattuna liikenneympyrästä Sysmäntien pohjoispäästä. Taajaman kaupalliset palvelut, erityisesti päivittäistavarakaupan toimipaikat, ovat keskittyneet Särkilahdentien varteen, mikä on osaltaan vaikuttanut tutkimusalueen yleisilmeen rakentumiseen. Monet Sysmäntien varressa sijaitsevat rakennukset ja liiketilat ovat nyt tyhjillään tai vajaakäytössä. Taajaman yleisilmeen ja ensivaikutelman kannalta ongelmallisena on nähty juuri Sysmän keskusta-alue ja etelästä Sysmäntietä pitkin taajamaan saapuvien kohtaama maisema, jossa luonnonläheinen viljelymaisema vaihtuu Huitilanjoen pohjoispuolella tyhjiin liiketiloihin, heikkokuntoisiin rakennusten julkisivuihin ja epäsiisteihin piha-alueisiin (ks. Fränti 2013). Kaisu Fränti (os. Latvala) on tehnyt Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hankkeen osana työn Idealuonnoksia Sysmän keskustan satama-alueen ja sen ympäristön kehittämiseksi. Lisäksi hän teki itsenäisesti diplomityön Sysmän keskusraitin kehittäminen, joka käsitteli muun muassa keskusraitin rakennusten ikää, käyttötarkoitusta, arvoa ja kuntoa sekä taajaman liikennejärjestelyjä. Fränti on tutkinut muun muassa keskusraitin maisemallista ilmettä, näkymiä ja katutilan rakentumista. Nykytilanteen pohjalta hän on myös ehdottanut keskusraitin eteläpään yleisilmeen ja maiseman parantamista sekä esittänyt Huitilanjoen portin rakentamista, entisen huoltoaseman purkamista sekä 10

11 näkymien lisäämistä keskusraitilta Majutvedelle. Lisäksi Kaisu Fränti ehdotti keskusraitin varrella sijaitsevien rakennusten julkisivujen kunnostamista sekä keskusraittia ympäröivän katutilan selkeyttämistä ja jäsentämistä Rakennuskanta ja asuminen Sysmän taajamarakenne on säilynyt yhtenäisenä ja pinta-alaltaan melko pienenä. Rakennuskanta on tiivistä erityisesti tutkimusalueen keskellä, missä sijaitsee Sysmän keskusta ja sitä ympäröivät asuinalueet (kuva 6). Rakennuskanta harvenee keskustasta poispäin mentäessä, ja varsinaisten taajama-alueiden ulkopuolella on haja-asutusta sekä asumattomia alueita. Haja-asutusalueen rakennuskanta muodostuu pääasiassa asuinrakennuksista sekä maatalousrakennuksista. Kuva 6. Rakennuskannan määrä ja sijoittuminen tutkimusalueella. 11

12 Taajaman rakennukset ovat pääosin matalia, ja niiden korkeus vaihtelee yhdestä neljään kerrokseen. Tilastokeskuksen (2013) mukaan rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2012 lopussa oli 83,3 prosenttia, mikä kuvaa talotyyppien jakaumaa maaseutumaisessa kunnassa. Taajamassa pientaloissa asuvien osuus on kuitenkin hieman pienempi, sillä kerrostaloja sijaitsee lähinnä kunnan keskusta-alueella, muun muassa Sysmäntien pohjoispäässä, Leppäkorventiellä ja Keskustiellä (kuva 7). Vuoden 2012 alussa Sysmän taajama-aste oli noin 51 prosenttia, ja tutkimusalueella asuukin hieman yli puolet kunnan asukkaista. Sysmä on myös vilkas mökkikunta, ja Tilastokeskuksen (2013) mukaan Sysmässä oli vuoden 2012 lopussa kesämökkiä tai vapaa-ajan asuntoa. Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee kuitenkin keskustaajaman ulkopuolella, joten niiden määrä tutkimusalueella ei ole merkittävä. Kuva 7. Kerrostaloja Leppäkorventiellä. Asuinrakennusten lisäksi tutkimusalueella sijaitsee jonkin verran myös liike- ja teollisuusrakennuksia. Liikerakennukset keskittyvät Sysmäntien varrelle ja sen ympäristöön sekä Särkilahdentien alkupäähän. Teollisuusrakennuksia sijaitsee muun muassa tutkimusalueen itäosassa Koskuen ympäristössä sekä alueen itäosassa Koivumäentien molemmin puolin. Taajaman yleisilmeen ja viihtyisyyden kannalta yksi haaste on rakennuskannan heikko kunto sekä julkisivujen ja rakennusten pihapiirien hoitamattomuus (kuva 8). Ongelma koskettaa lähinnä Sysmän keskusta-alueen asuin- ja liikerakennuksia. 12

13 Kuva 8. Rakennusten julkisivun pinta halkeilee useissa taajaman rakennuksissa. Tutkimusalueen lounaisosaan ulottuva Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) (Museovirasto 2009, liite 2). Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen on yksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista. Alueiden käytön suunnittelussa onkin huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. RKY-inventoinnin kohteissa tai alueilla alueiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen, mikä tulee huomioida kunnan maankäytön suunnittelussa ja taajaman kehittämisessä. (Ympäristöministeriö 2009.) Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi tutkimusalueelle sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Majutveden pohjoisosan kulttuuriympäristö - Suurikylä, Kirkonkylä, Otamo, sijaitsee keskustaajaman alueella ja sen ympäristössä. Pohjoisempana, Luhangantien läheisyydessä sijaitsee pinta-alaltaan pienempi Rannan kartano ja kulttuurimaisema. (Wager 2006.) Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu (2012) laati Sysmän taajama-alueen kulttuuriympäristöselvityksen osana Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelmaa EAKR-hanketta. Selvityksessä on esitelty tarkemmin Sysmän taajama-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä ja sen kehitystä sekä arvioitu kohteiden historiallista, kulttuurista ja maisemallista arvoa. 13

14 2.4.3 Julkiset ja kaupalliset palvelut Sysmässä on kunnan väkilukuun suhteutettuna kattava ja monipuolinen palveluvalikoima julkisia ja kaupallisia palveluita. Tätä selittää osittain se, että Sysmä sijaitsee melko kaukana suurista kaupungeista, jotka houkuttelisivat asiakkaita kunnassa toimivilta yrityksiltä. Lisäksi merkittävä tekijä on runsas vapaa-ajan asuntojen määrä, minkä vuoksi kunnan asukasluku jopa kolminkertaistuu kesän lomasesongin aikana (Kitkiöjoki 2011). Koska Sysmässä on paljon vapaa-ajan asuntoja, kaupallisten palveluiden edellytykset paranevat erityisesti kesäaikaan, mutta toisaalta asiakasmäärän suuri kausittainen vaihtelu luo haasteita yrittäjille. Kunta on myös kärsinyt muuttotappiosta, ja Tilastokeskuksen (2012) väestöennusteen mukaan Sysmän väkiluku tulee vähenemään nykyisestä noin asukkaasta alle 3500 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Tämä aiheuttaa myös tulevaisuudessa haasteita julkisten ja kaupallisten palveluiden järjestämiselle. Tutkimusalueella sijaitsee suurin osa kunnan järjestämistä julkisista palveluista. Sysmän kunnanvirasto ja yhteispalvelupiste sijaitsevat Valittulantiellä, ja kunnankirjasto toimii tällä hetkellä vuokratiloissa ydinkeskustassa, Sysmäntien varrella (kuva 9). Toisessa kerroksessa sijaitsevat kirjaston tilat ovat kuitenkin käyneet melko ahtaiksi eivätkä ne ole esteettömät, joten sen siirtämistä uusiin tiloihin on pohdittu. Lisäksi yleiskaava-alueella sijaitsee ala- ja yläkoulu, lukio, päiväkoti, terveysasema, uimahalli, palvelutalo ja vanhainkoti. Sysmän kirkko sijaitsee matalalla hiekkaharjanteella tutkimusalueen lounaisosassa, erillään Sysmän ydinkeskustasta. Kuva 9. Sysmän kunnankirjasto sijaitsee vuokratiloissa ydinkeskustassa. 14

15 Taajamassa toimii tällä hetkellä useita kaupallisia palveluita kuten kolme päivittäistavarakauppaa, Tokmanni, kaksi pankkia, apteekki, optikko sekä ravintoloita, kahviloita ja kioskeja. Keskustassa on myös useita erikoistavarakauppoja kuten vaateliike, kenkäkauppa, urheiluliike, kirjakauppa, kelloseppä, kukkakauppa, käsityöliike, kirpputoreja sekä terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavia yrityksiä. Lisäksi Sysmässä toimii esimerkiksi hautaustoimisto, kiinteistönvälitystoimisto, tilitoimisto ja Matkahuolto. Sysmän tori sijaitsi kymmeniä vuosia Sysmäntien pohjoispäässä yhä toimivan Salmisen vaateliikkeen edustalla olevalla aukiolla, mutta 1990-luvun puolivälissä se päätettiin siirtää torialueen käydessä ahtaaksi (Korhonen ym. 2003). Uusi tori, niin kutsuttu Hyvien ihmisten tori siirtyi Särkilahdentien varrelle Säästöpankin rakennuksen ja K-supermarketin väliselle alueelle, lähelle Sysmäntien ja Särkilahdentien risteystä (kuva 10). Nykyisen torin siirtäminen tai kehittäminen on tullut uudelleen ajankohtaiseksi, koska se sijaitsee suhteellisen kaukana perinteisestä keskustasta. Lisäksi sitä pidetään heikosti jäsentyneenä alueena, ja torikauden aikana kävijöiden pysäköinnistä aiheutuu haittaa viereiselle päivittäistavarakaupalle pysäköintialueen ruuhkautuessa. Kaisu Fränti (2013) on myös todennut, että torille olisi hyvä löytää uusi paikka Sysmäntien varrelta keskusraitin elävöittämiseksi, ja hän onkin ehdottanut torin siirtämistä entisen S-marketin pysäköintialueelle. Kuva 10. Sysmän nykyinen tori sijaitsee Särkilahdentien alkupäässä. Taustalla näkyvät saman tien varressa sijaitsevien suurten päivittäistavarakauppojen mainostornit, jotka kohoavat keskustan maisemassa. Suurin osa kaupallisista palveluista on perinteisesti sijainnut Sysmäntien pohjoispäässä. Kaupan painopiste on kuinkin vähitellen siirtynyt kohti Särkilahdentietä, jonka varrelle suuret 15

16 päivittäistavarakaupat ovat sijoittuneet. Viimeisin esimerkkinä kaupan uudelleensijoittumisesta on S-market, joka siirtyi joulukuussa 2012 Sysmäntien varresta Särkilahdentien varteen K-supermarkettia vastapäätä sijaitsevalle tontille. Tällä hetkellä Sysmäntien varressa ei ole päivittäistavarakauppaa, mikä pidentää taajaman eteläpuolella asuvien kotitalouksien asiointimatkoja ja hankaloittaa varsinkin autottomien kotitalouksien asiointia. Kaupan yksiköiden vähenemisen ja uudelleen sijoittumisen myötä keskusraitin ongelmaksi ovat nousseet tyhjilleen jääneet tai vajaassa käytössä olevat rakennukset ja liiketilat, jotka heikentävät keskusraitin elävyyttä antaen vaikutelman hiipuvasta keskustasta. Etelästä tultaessa Sysmäntien oikealla puolella, Huitilanjoen jälkeen, sijaitsee tyhjilleen jäänyt huoltoasemarakennus. Toistaiseksi toiminnassa oleva kylmäasema on tarkoitus siirtää Särkilahdentien varteen uuden S-marketin yhteyteen. Lähempänä keskustaa, Majutveden rannan läheisyydessä sijaitsevat entisen Mäen leipomon rakennus, vanha paloasema sekä entinen meijeri (kuva 11). Keskeisen ja maisemallisesti arvokkaan sijainnin vuoksi tiloille ja alueelle olisi hyvä löytää uutta käyttöä. Kaisu Fränti ehdotti alueen kehittämistä virkistyskäyttöön sopivaksi, ja alueelle voisi rakentaa esimerkiksi leikkipuiston. S-marketin siirtymisen myötä kaupan entiset, 1990-luvulla rakennetut tilat jäivät tyhjäksi keskeisellä paikalla Sysmäntien varressa (kuva 12). Myös entinen Alkon rakennus Sysmäntien varressa on tyhjä myymälän siirryttyä uuden S-marketin rakennukseen. Keskustan elävöittämiseksi entisen S-marketin tiloihin pitäisi saada toimintaa, ja kehittää pysäköintialuetta käyttötarkoitukseen sopivaksi. Jonkin verran liiketiloja on tyhjillään tai vajaakäytössä myös muualla taajamassa, kuten Uotintiellä. Kuva 11. Vanha paloasema sekä entisen Mäen leipomon rakennukset (taustalla) ovat tyhjillään Sysmäntien varressa. Kuva 12. Entinen S-marketin rakennus ja sen edustalla oleva pysäköintialue ovat vailla käyttöä. 16

17 2.4.4 Liikenne ja liikkuminen Sysmän keskustaan johtaa monta liikenneväylää, kuten Vääksyntie (tie 314) ja Nuoramoistentie (410) etelässä sekä Luhangantie (612) ja Leppäkorventie kaava-alueen pohjoispuolella (kuva 13). Suopellontie kulkee keskustan länsipuolelta lounaaseen ja Valittulantie (413) keskustan itäpuolelta koilliseen. Sysmän liikenteellinen keskusta sijaitsee Sysmäntien ja Särkilahdentien sekä Sysmäntien ja Valittulantien risteyskohtien ympärillä. Tiheän tieverkon ansiosta keskustan ja sen eri alueiden saavutettavuus on erinomainen, mutta toisaalta liikenteen solmukohdat aiheuttavat myös läpikulkua ja lisäävät liikennemääriä keskustaajaman alueella. Sysmän taajaman liikenne tukeutuu vahvasti henkilöautoliikenteeseen. Kuva 13. Sysmän taajama sijaitsee monien liikenneväylien risteyskohdassa. 17

18 Liikenteen keskeinen ongelmakohta kuntakeskuksessa on Pusukujan, Sahantien ja Sysmäntien risteystä ympäröivä alue (kuva 14). Pusukujan ja Sahantien alkupäässä sijaitsevat liikennealueet ovat jäsentämättömiä, eivätkä pysäköintipaikat erotu selkeästi ajoradasta; tällä hetkellä pysäköinti tapahtuu osittain rakennusluvassa hyväksytyn asemapiirroksen vastaisesti ja asiakkaat pysäköivät osittain katualueella. Tämä heikentää liikenneturvallisuutta ja alueen yleistä viihtyisyyttä. Myös nykyisen torialueen pihaliittymä ja pysäköintialueet ovat jäsentymättömiä, ja urheiluliikkeen asiakaspysäköinti tapahtuu usein torialueella eikä kiinteistön omalla tontilla. Taajaman ajonopeuksien hillitsemiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Sysmäntielle ja Leppäkorventielle on rakennettu hidastetöyssyjä, jotka toisaalta hankaloittavat esimerkiksi maatalouskoneiden liikennöintiä. Osa hidasteista on heikossa kunnossa. Kuva 14. Sahatien (vasemmalla) ja Pusukujan (oikealla) liikennejärjestelyt ovat sekavat. Kevyen liikenteen tieverkosto on tihein Sysmän keskustassa, jossa yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä sijaitsee suurimpien teiden varrella (kuva 15). Kevyen liikenteen väyliä kulkee myös ydinkeskustaan johtavien teiden varsilla, mutta ne päättyvät melko pian taajaman ulkopuolella. Liikuntaan ja ulkoiluun sopivia reittejä sijaitsee ainakin Ohrasaaressa, Suvisaaressa ja Askon rannassa. Taajaman useilla sivukujilla kevyen liikenteen väyliä ei juuri ole tai ne ovat katkonaisia. Kevyen liikenteen verkko on kuitenkin täydentymässä: kesällä 2013 Sysmässä aloitettiin kevyen liikenteen väylän rakentaminen Suopellon Rantatien ja Sysmän Pappilan välille (maantie 4131). Sysmän kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteishankkeena rakennettavan tieosuuden pituus on noin viisi kilometriä, ja se sijaitsee osittain tutkimusalueella. Urakan on tarkoitus valmistua kesäkuun 2014 alussa. 18

19 Yksi jalankulkua ja pyöräilyä hankaloittava tekijä on se, että taajamassa liikkuminen ei ole aivan esteetöntä. Esimerkiksi ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottavat katukivetykset voivat haitata suojatien ylittäjiä (kuva 15). Lisäksi penkkien puute voi vaikeuttaa erityisesti ikääntyneiden liikkumista, ja kunnan väestön ikääntyessä esteettömään liikkumisympäristöön tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Esteettömyys hyödyttää myös muita, kuten lapsia, pyöräilijöitä, pyörätuolilla liikkuvia sekä rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Kuva 15. Sysmän keskustan kartta (vasemmalla), jossa on kevyen liikenteen väylät on kuvattuna punaisella katkoviivalla. Oikeassa kuvassa ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottava reunakivetys suojatien kohdalla, Leppäkorventien ja Väihkyläntien risteyksessä. 19

20 2.4.5 Viher- ja virkistysalueet Tutkimusalueen maisema on vehreä, ja rakentamattomia viheralueita sijaitsee erityisesti osayleiskaava-alueen pohjois- ja eteläosissa sekä Ohrasaaressa. Taajaan asutuilla alueilla on melko paljon hoidettuja viheralueita ja lähivirkistysalueita, jotka piristävät alueiden ilmettä erityisesti kesäisin. Sysmäntien varressa ja muualla keskustassa on jonkin verran istutettuja puita ja pensaita sekä paikoin myös kukkaistutuksia (kuva16). Kaikkien viheralueiden kunto ei kuitenkaan ole moitteeton, sillä rikkakasvit ovat vallanneet esimerkiksi keskusraitin pensaita (kuva 16). Kuva 16. Kukkaistutukset ja pensaat elävöittävät ympäristöä, mutta hoitamattomat viheralueet sekavoittavat katutilaa ja heikentävät taajaman ilmettä. Tutkimusalueelle, kunnan keskustan läheisyyteen on keskittynyt runsas ja monipuolinen tarjonta erilaisia vapaa-ajan toimintoihin tarkoitettuja virkistys- ja liikuntapaikkoja. Vuonna 2005 valmistunut Olavin toimintakeskus on Sysmän kunnan ja Sysmän seurakunnan yhteinen monitoimitalo, joka tarjoaa monipuoliset harraste- ja vapaa-ajantilat (kuva 17). Olavin toimintakeskuksessa on liikuntasali Päijänne Areena, nuorisotila, bänditila, seurakuntasali, seurakunnan päiväkerhotila, kokoustila sekä kirkkoherranvirasto. Päijänne Areenalla voi harrastaa esimerkiksi salibandyä, koripalloa, lentopalloa, käsipalloa, sulkapalloa ja voimistelua. Muita sisäliikuntasaleja on Väihkylän koululla ja Sysmän Yhteiskoululla. Palvelutalon yhteydessä sijaitsevassa uimahallissa järjestetään yleisten vuorojen lisäksi ohjattuja vesivoimisteluvuoroja sekä uimakouluja. 20

21 Kuva 17. Olavin toimintakeskus Uotintien varressa. Tutkimusalueella on useita ulkokenttiä, muita ulkoliikuntapaikkoja ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Huitilanjoen lähellä sijaitsee yleisurheilukettä (300 metrin rata) sekä jalkapallokenttä (kuva18). Väihkylän kentällä on hiekka- ja pesäpallokenttä sekä kolme tenniskenttää. Vuonna 2012 Väihkylän kentälle tehtiin lähiliikuntapaikka, ja hiekkakentälle rakennettiin uusi koripallokenttä, 60 metrin juoksusuora, pituus- ja korkeushyppypaikat sekä kuularinki. Lisäksi Väihkylän kentällä on talvisin tekojää ja luistinrata. Ohrasaaressa on valaistu kuntorata, koirapolku sekä lintutorni. Talvisin saaressa on valaistut hiihtoladut, ja jäätilanteesta riippuen Majutvedellä on jäälatu. Tutkimusalueella sijaitsee myös kaksi Majutveden äärellä sijaitsevaa uimarantaa: Askon ranta ja leirintäalueen ranta (Huitilantie 3) (kuva 19). Taajaman leirintäalueella on minigolfrata, ja rannassa on talvisin avantouintipaikka. Rantalentopallokenttiä on Askon rannassa, Säästöpankin rakennuksen takana sekä kirkonkylän sataman läheisyydessä. Lasten leikkipaikkoja on esimerkiksi leirintäalueen uimarannalla sekä Väihkylän koulun pihalla. 21

22 Kuva 18. Yleisurheilukenttä ja jalkapallokenttä sijaitsevat Huitilanjoen eteläpuolelle ja Sysmäntien itäpuolelle jäävällä alueella. Kuva 19. Leirintäalueen leikkipaikka ja uimaranta Huitilantiellä. Elina Moisio (2011) on tehnyt Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKRhankkeen osana opinnäytetyön Jokiympäristön kehittäminen maiseman ehdoilla - esimerkkinä Huitilanjoki. Hän pohti työssään Huitilanjoen alueen kehittämistä myös virkistyskäytön kannalta, ja ehdotti, että joen ympäristöön voisi rakentaa esimerkiksi siirtolapuutarhan, leirintä- ja karavaanialueen sekä venepaikkoja Huitilanjoen poukamiin. 22

23 3 ASUKASKYSELYN TAUSTAA JA TOTEUTUS Asukaskysely Sysmän taajaman nykytilasta ja kehittämistarpeesta on toteutettu osana Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma -hanketta. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja sen rahoittajaviranomainen on Päijät-Hämeen liitto. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelman tavoitteena on säilyttää ja parantaa kunnan elinmahdollisuuksia sekä luoda Sysmästä entistä vetovoimaisempi uusia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita houkutteleva kunta. Palveluiden edellytykset paranevat väestömäärän kasvaessa, ja esimerkiksi matkailun ja yritystoiminnan kehittämisen mahdollisuudet kohenevat. Asukaskyselyllä viitataan tässä työssä kyselytutkimukseen, jossa vakituisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkailla ja muilla kiinnostuneilla (esimerkiksi matkailijat ja entiset asukkaat) on ollut mahdollisuus osallistua Sysmän taajaman kehittämiseen. Asukaskyselyllä on selvitetty asukkaiden näkemyksiä taajaman nykytilasta ja sitä heikentävistä tekijöistä sekä kartoitettu heidän mielestään tärkeimpiä kehittämiskohtia taajaman toimivuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Taajaman fyysisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehittämiseen tartutaan myöhemmin koottavassa taajaman kehittämisohjelmassa. Samalla voidaan vaikuttaa taajaman osalta kunnan elinmahdollisuuksien parantamiseen ja kunnan houkuttelevuuden lisäämiseen Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelman EAKR-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Asukaskyselyllä kerättyjä taustatietoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi Sysmän kunnan maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavatyön yhteydessä, jonka on määrä alkaa syksyllä Tutkimuskysymykset liittyivät taajaman eri osa-alueisiin. Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä olivat: Millainen on taajaman yleisilme, ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen positiivisesti tai negatiivisesti? Mitkä ovat rakennuskannan ongelmakohdat? Toivotaanko tutkimusalueelle lisärakentamista? Ovatko taajaman julkiset ja kaupalliset palvelut riittävät ja onko niiden saavutettavuus hyvä? Mitä keskustan tyhjille liiketiloille pitäisi tehdä? Pitäisikö kirjasto siirtää uusiin tiloihin? Onko taajaman liikennejärjestelmä toimiva ja turvallinen, ja onko liikkuminen esteetöntä? Mitä ja miten taajaman viheralueita tulisi kehittää ja kunnostaa? 23

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2011

KAAVOITUSKATSAUS 2011 SYSMÄN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2011 Ilolan kartanopuistoa, foto: Suvi Nirkko SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Kaavoituskatsauksen laatimisvelvollisuus Kaavoitusviranomainen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014

Järvenpään hyvinvointikampus. Kuntalaiskysely 2014 Järvenpään hyvinvointikampus Kuntalaiskysely 2014 Kehitysideoiden kerääminen kuntalaiskyselyllä hyvinvointikampushankkeen suunnittelua varten Kyselyaika 28.3. 15.4.2014 Paperilomake Järvenpään kaupunginkirjastossa

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa.

Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa. Tikkurilan alueneuvonpito Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa. Tikkurilan alueneuvonpidossa käytiin keskustelua Tikkurilasta viiden eri teeman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot