ASUKASKYSELYN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKASKYSELYN TULOKSET"

Transkriptio

1 ASUKASKYSELYN TULOKSET Sysmän taajaman kehittämisohjelma Petra Reimi Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke 1

2 Sisällys 1 JOHDANTO TAAJAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sysmä lyhyesti Tutkimusalueen rajaus Tutkimusalueen suunnittelutilanne Tutkimusalueen nykytila Taajaman yleisilme ja maisema Rakennuskanta ja asuminen Julkiset ja kaupalliset palvelut Liikenne ja liikkuminen Viher- ja virkistysalueet ASUKASKYSELYN TAUSTAA JA TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TULOKSET Asukaskyselyyn vastanneiden taustatiedot Taajaman yleisilme ja asuminen Taajaman yleisilmettä heikentävät tekijät Asuinrakentamisen tulevaisuus Palvelut Palveluiden kehittäminen Tyhjien liiketilojen käyttö Kirkonkylän sataman ja entisen meijerin alueen kehittäminen Sysmän kunnankirjasto Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen ongelmakohdat Kevyen liikenteen väylien kehittäminen Viheralueet Virkistys ja vapaa-aika Liikunta- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen

3 4.7 Taajaman muut kehittämiskohteet Torin kehittäminen Huitilanjoen alueen kehittäminen Eri käyttäjäryhmien huomiointi suunnittelussa Taajaman ensisijaiset kehittämiskohteet Muu kehittämistarve PÄÄTELMÄT Tutkimuksen toteutus, otos ja tutkimusalue Yleisilmeen kohentaminen Rakennuskanta ja asuminen Asuntorakentamisen tarve Palvelut Tyhjät liiketilat sekä sataman ja entisen meijerin alueen kehittämismahdollisuudet Liikennejärjestelyjen kehittäminen Viheralueet, virkistys ja vapaa-aika kehittämiskohteina Muut kehittämiskohteet ja eri käyttäjäryhmien huomiointi taajaman kehittämisessä KEHITTÄMISEHDOTUKSET LOPUKSI Lähteet

4 1 JOHDANTO Maaseututaajamien murros alkoi 1960-luvulla, jolloin työvoiman tarve maaseudulla väheni työn koneistumisen myötä. Elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena yhä useampi suomalainen muutti kaupunkeihin, ja muuttovirta maaseudulta kasvukeskuksiin on jatkunut tähän päivään saakka. Rakennemuutoksesta kärsineillä alueilla väestö ikääntyy, kun varsinkin nuoret ja työikäiset muuttavat opiskelu- ja työpaikkojen perässä kaupunkeihin. Maaseutumaisten kuntien muuttotappio näkyy lisäksi ostovoiman ja kaupallisten palveluiden vähentymisenä maaseututaajamista, ja kehitystä on yritetty jarruttaa muun muassa parantamalla kuntien palvelutasoa esimerkiksi tukemalla yritystoimintaa ja houkuttelemalla investointeja. Lisäksi erilaisin kehittämistoimenpitein on myös pyritty parantamaan maaseutumaisten kuntien imagoa ja lisäämään niiden houkuttelevuutta (ks. Zimmerbauer & Korpimäki 2006, Lehto 2008, Nyholm 2010). Viime vuosikymmenten rakennemuutos näkyy myös Päijät-Hämeessä sijaitsevassa Sysmän kunnassa, jossa väestömäärän kehitys on ollut pitkään laskusuuntainen. Asumiseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset ovat muuttuneet väestön vähenemisen ja ikääntymisen myötä. Lisäksi kaupallisten palveluiden tarjoajat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ja osa palveluista on lakkautettu kysynnän vähentyessä. Kunnan ja valtion järjestämät julkiset palvelut ovat niin ikään muovautuneet uuden tilanteen vaatimusten mukaisiksi. Rakenteelliset muutokset ovat jättäneet jälkensä myös kunnan keskustaajamaan esimerkiksi tyhjentyvinä liiketiloina. Sysmässä on käynnissä kunnan hallinnoima EAKR-hanke, Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa kunnan elinmahdollisuuksia ja lisätä alueen vetovoimaa. Yksi hankkeen kolmesta osa-alueesta tähtää erityisesti kunnan taajaman kehittämiseen. Kesällä 2013 hankkeen osana toteutettiin kyselytutkimus, jolla kartoitettiin vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä muiden Sysmän kehittämisestä kiinnostuneiden näkemyksiä Sysmän taajaman toimivuudesta, viihtyisyydestä ja tulevaisuuden kehittämistarpeesta. Sysmän kunnan asukaskysely on toteutettu osallistavan suunnittelun keinoin, sillä yksi päämäärä on ollut parantaa asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä kannustaa heidät osallistumaan heitä koskevaan suunnitteluun. 4

5 Tässä raportissa käsitellään tutkimusalueen, Sysmän taajaman nykytilaa ja asukaskyselyn lähtökohtia, asukaskyselyn tuloksia ja niiden pohjalta tehtyjä ehdotuksia taajaman kehittämiseksi. Seuraavassa luvussa esitellään perustietoja Sysmän kunnasta sekä tutkimusalueen rajausta ja suunnittelutilannetta, ja taajaman nykytilaa käsittelevissä alaluvuissa on lisäksi syvennytty tutkimuksen eri osa-alueiden ominaisuuksiin ja erityispiirteisiin. Raportin kolmannessa luvussa puolestaan keskitytään asukaskyselyn taustoihin, tavoitteisiin, käytännön toteutukseen ja tutkimusmenetelmiin. Asukaskyselyn tulokset on esitelty aihepiireittäin neljännessä kappaleessa ja sen alaluvuissa, ja viidenteen kappaleeseen on koottu johtopäätöksiä asukaskyselyn tulosten pohjalta sekä pohdittu erilaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksia. Kuudennessa luvussa on puolestaan esitelty asukaskyselyn tulosten pohjalta laadittuja ehdotuksia Sysmän taajama-alueen kehittämiseksi. 5

6 2 TAAJAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Sysmä lyhyesti Sysmä sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnan pohjoisosassa, Päijänteen itärannalla. Maateitse mitattuna Sysmästä on noin 70 kilometriä Lahteen ja 108 kilometriä Jyväskylään (kuva 1). Kunnan kokonaispinta-ala on 936,50 km², josta maaaluetta on 666,20 km² ja vesialuetta 270,30 km². Vuoden 2012 lopussa Sysmän väkiluku oli asukasta. Samaan aikaan 0 14-vuotiaita oli 11 prosenttia, vuotiaita 55,4 prosenttia ja 65-vuotiaita tai vanhempia 33,6 prosenttia kunnan koko väestöstä (Tilastokeskus 2013). Kuva 1. Sysmän sijainti Suomessa. Kuntakeskus on merkitty vasemmanpuoleiseen karttaan renkaalla. 2.2 Tutkimusalueen rajaus Aluerajauksen perustana on Sysmän osayleiskaava-alue, joka käsittää Sysmän keskustaajaman ja sen välittömän ympäristön (kuva 2). Tutkimusalueen pinta-ala on noin 1190 hehtaaria. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tässä työssä taajamalla ei kuitenkaan pääsääntöisesti tarkoiteta tilastollisen määritelmän mukaista aluetta, vaan sana taajama viittaa yleensä tutkimusalueeseen. Tilastollisen määritelmän mukainen taajama-alue on jonkin verran tutkimusaluetta suppeampi (kuva 3). Pohjoisessa tutkimusalue rajautuu Ylä-Vehkajärven ja Nuijanpohjan vesialueisiin, ja idässä Ala- Vehkajärveen. Etelässä tutkimusalue puolestaan ulottuu hieman Nuoramoistentien ja Vääksyntien risteyksen eteläpuolelle. Tutkimusalueen raja kulkee lounaassa Suopellontien ja Hovilantien risteyksen eteläpuolella ja lännessä Väihkylänmäen ja Suurenkylän länsipuolella. 6

7 Tutkimusalueeseen kuuluvat myös Sysmän keskustan eteläpuolella sijaitsevat saaret Suvisaari, Ohrasaari ja Aittosaari. Kuva 2. Tutkimusalueena toimiva tuleva osayleiskaava-alue. Kuva 3. Sysmän tilastollisen taajaman laajuus verrattuna koko tutkimusalueeseen. Taajaman aluerajaus on vuodelta 2005 ja se perustuu Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan YKR-aineistoon (250 m x 250 m ruututietokanta). 7

8 Sysmän keskusraittina voidaan pitää Sysmäntien osaa Huitilanjoen pohjoispuolella. Sysmän keskustalla viitataankin tässä raportissa keskusraittiin ja sen välittömään läheisyyteen sekä Majutveden pohjoispuoleisella sijaitsevaan taajaan asuttuun alueeseen Sysmäntien, Särkilahdentien ja Valittulantien risteyskohtien ympäristössä. Sysmän taajama sijaitsee Majutveden rannalla, matalalla hiekkaharjulla. 2.3 Tutkimusalueen suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat alueen maankäytön suunnittelua, ja Sysmän kuntaa koskevat seuraavat tavoitteet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tutkimusalueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006, ja nykyisessä maakuntakaavassa suunnittelualue on suurimmaksi osaksi taajamatoimintojen aluetta (liite 1). Tällä hetkellä käynnissä on kuitenkin uusi maakuntakaavatyö, ja kokonaismaakuntakaava 2014 tulee valmistuessaan korvaamaan Päijät-Hämeen edellisen maakuntakaavan. Tutkimusalueella on voimassa vuoden 1988 oikeusvaikutukseton taajama-alueen osayleiskaava, jonka ajallinen perspektiivi oli vuodessa Nyt suunnitteilla oleva uusi yleiskaava puolestaan tähtää 2030-luvulle. Sysmän kirkonkylän alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin , ja vanha asemakaava on voimassa osayleiskaavan monilla reuna-alueilla. Keskustaalueilla on kuitenkin voimassa lukuisia eri-ikäisiä, pienehköjä asemakaavan muutoksia. Sysmän kunnan uusi rakennusjärjestys on otettu käyttöön

9 2.4 Tutkimusalueen nykytila Seuraavissa alaluvuissa käsitellään taajaman eri osa-alueiden nykytilaa. Tutkimusalueen ominaisuuksia, erityispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia on esitelty yleisilmeen, rakennuskannan, palveluiden, liikenteen, viheralueiden ja vapaa-ajan toimintojen näkökulmasta Taajaman yleisilme ja maisema Sysmä kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaiseman maisemamaakuntaan ja edelleen Päijänteen seutuun. Tarkemmassa jaossa maisematyypit on luokiteltu maakunnittain, ja Päijät-Häme on jaettu kolmeentoista maisematyyppiin. Tutkimusalue kuuluu näistä Sysmän-Hartolan viljelyseutuun, jonka maisemakuvassa yhdistyvät metsäiset kallio- ja moreeniharjanteet sekä melko tasaiset viljelymaisemat. (Aarrevaara ym ) Tutkimusalueen maisemarakenteelle tyypillisiä piirteitä ovat järvimaisemat ja niitä reunustavat tasaiset viljelylaaksot, mutta alueella on myös metsäselänteitä ja kallio- ja moreenikumpareita (kuva 4). Maiseman yleisilme on kuitenkin avara. (Aarrevaara ym ) Sysmän kunta ja sen keskusta sijaitsevat Päijänteen rannalla. Tutkimusalueella sijaitsee viisi erisuuruista järveä tai lampea, jotka elävöittävät alueen maisemarakennetta. Suurin vesistö on Sysmän keskustan eteläpuolella sijaitseva Majutvesi, ja tutkimusalueen itäreunassa sijaitsevat Ylä-Vehkajärvi ja Ala-Vehkajärvi. Lisäksi tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pienemmät vesialueet Nuijanpohja ja Jyrtinlampi. Kuva 4. Viljely- ja järvimaisemat määrittävät Sysmän maisemarakennetta. Vasen kuva on Sysmäntien alkupäästä tilastollisen taajaman rajalta. Oikeassa kuvassa on Askon ranta. 9

10 Sysmän keskusta on taajaan asuttu maaseutumaisen kunnan keskus, jossa on nähtävissä kerrostumia menneiltä vuosikymmeniltä. Sen yleisilme on viihtyisä ja vehreä erityisesti kesäisin (kuva 5). Syksyllä ja talvella kasvillisuuden puuttuminen heikentää taajamakuvaa, kun liikennealueet ja rakennuskannan puutteet korostuvat. Kuva 5. Sysmän keskustan yleisilme on kesäisin viihtyisä ja vehreä. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu Sysmän Osuuspankin rakennuksen edestä. Oikeanpuoleisessa kuvassa Sysmän keskusraitti on kuvattuna liikenneympyrästä Sysmäntien pohjoispäästä. Taajaman kaupalliset palvelut, erityisesti päivittäistavarakaupan toimipaikat, ovat keskittyneet Särkilahdentien varteen, mikä on osaltaan vaikuttanut tutkimusalueen yleisilmeen rakentumiseen. Monet Sysmäntien varressa sijaitsevat rakennukset ja liiketilat ovat nyt tyhjillään tai vajaakäytössä. Taajaman yleisilmeen ja ensivaikutelman kannalta ongelmallisena on nähty juuri Sysmän keskusta-alue ja etelästä Sysmäntietä pitkin taajamaan saapuvien kohtaama maisema, jossa luonnonläheinen viljelymaisema vaihtuu Huitilanjoen pohjoispuolella tyhjiin liiketiloihin, heikkokuntoisiin rakennusten julkisivuihin ja epäsiisteihin piha-alueisiin (ks. Fränti 2013). Kaisu Fränti (os. Latvala) on tehnyt Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hankkeen osana työn Idealuonnoksia Sysmän keskustan satama-alueen ja sen ympäristön kehittämiseksi. Lisäksi hän teki itsenäisesti diplomityön Sysmän keskusraitin kehittäminen, joka käsitteli muun muassa keskusraitin rakennusten ikää, käyttötarkoitusta, arvoa ja kuntoa sekä taajaman liikennejärjestelyjä. Fränti on tutkinut muun muassa keskusraitin maisemallista ilmettä, näkymiä ja katutilan rakentumista. Nykytilanteen pohjalta hän on myös ehdottanut keskusraitin eteläpään yleisilmeen ja maiseman parantamista sekä esittänyt Huitilanjoen portin rakentamista, entisen huoltoaseman purkamista sekä 10

11 näkymien lisäämistä keskusraitilta Majutvedelle. Lisäksi Kaisu Fränti ehdotti keskusraitin varrella sijaitsevien rakennusten julkisivujen kunnostamista sekä keskusraittia ympäröivän katutilan selkeyttämistä ja jäsentämistä Rakennuskanta ja asuminen Sysmän taajamarakenne on säilynyt yhtenäisenä ja pinta-alaltaan melko pienenä. Rakennuskanta on tiivistä erityisesti tutkimusalueen keskellä, missä sijaitsee Sysmän keskusta ja sitä ympäröivät asuinalueet (kuva 6). Rakennuskanta harvenee keskustasta poispäin mentäessä, ja varsinaisten taajama-alueiden ulkopuolella on haja-asutusta sekä asumattomia alueita. Haja-asutusalueen rakennuskanta muodostuu pääasiassa asuinrakennuksista sekä maatalousrakennuksista. Kuva 6. Rakennuskannan määrä ja sijoittuminen tutkimusalueella. 11

12 Taajaman rakennukset ovat pääosin matalia, ja niiden korkeus vaihtelee yhdestä neljään kerrokseen. Tilastokeskuksen (2013) mukaan rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2012 lopussa oli 83,3 prosenttia, mikä kuvaa talotyyppien jakaumaa maaseutumaisessa kunnassa. Taajamassa pientaloissa asuvien osuus on kuitenkin hieman pienempi, sillä kerrostaloja sijaitsee lähinnä kunnan keskusta-alueella, muun muassa Sysmäntien pohjoispäässä, Leppäkorventiellä ja Keskustiellä (kuva 7). Vuoden 2012 alussa Sysmän taajama-aste oli noin 51 prosenttia, ja tutkimusalueella asuukin hieman yli puolet kunnan asukkaista. Sysmä on myös vilkas mökkikunta, ja Tilastokeskuksen (2013) mukaan Sysmässä oli vuoden 2012 lopussa kesämökkiä tai vapaa-ajan asuntoa. Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee kuitenkin keskustaajaman ulkopuolella, joten niiden määrä tutkimusalueella ei ole merkittävä. Kuva 7. Kerrostaloja Leppäkorventiellä. Asuinrakennusten lisäksi tutkimusalueella sijaitsee jonkin verran myös liike- ja teollisuusrakennuksia. Liikerakennukset keskittyvät Sysmäntien varrelle ja sen ympäristöön sekä Särkilahdentien alkupäähän. Teollisuusrakennuksia sijaitsee muun muassa tutkimusalueen itäosassa Koskuen ympäristössä sekä alueen itäosassa Koivumäentien molemmin puolin. Taajaman yleisilmeen ja viihtyisyyden kannalta yksi haaste on rakennuskannan heikko kunto sekä julkisivujen ja rakennusten pihapiirien hoitamattomuus (kuva 8). Ongelma koskettaa lähinnä Sysmän keskusta-alueen asuin- ja liikerakennuksia. 12

13 Kuva 8. Rakennusten julkisivun pinta halkeilee useissa taajaman rakennuksissa. Tutkimusalueen lounaisosaan ulottuva Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) (Museovirasto 2009, liite 2). Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen on yksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista. Alueiden käytön suunnittelussa onkin huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. RKY-inventoinnin kohteissa tai alueilla alueiden käytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen, mikä tulee huomioida kunnan maankäytön suunnittelussa ja taajaman kehittämisessä. (Ympäristöministeriö 2009.) Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi tutkimusalueelle sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Majutveden pohjoisosan kulttuuriympäristö - Suurikylä, Kirkonkylä, Otamo, sijaitsee keskustaajaman alueella ja sen ympäristössä. Pohjoisempana, Luhangantien läheisyydessä sijaitsee pinta-alaltaan pienempi Rannan kartano ja kulttuurimaisema. (Wager 2006.) Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu (2012) laati Sysmän taajama-alueen kulttuuriympäristöselvityksen osana Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelmaa EAKR-hanketta. Selvityksessä on esitelty tarkemmin Sysmän taajama-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä ja sen kehitystä sekä arvioitu kohteiden historiallista, kulttuurista ja maisemallista arvoa. 13

14 2.4.3 Julkiset ja kaupalliset palvelut Sysmässä on kunnan väkilukuun suhteutettuna kattava ja monipuolinen palveluvalikoima julkisia ja kaupallisia palveluita. Tätä selittää osittain se, että Sysmä sijaitsee melko kaukana suurista kaupungeista, jotka houkuttelisivat asiakkaita kunnassa toimivilta yrityksiltä. Lisäksi merkittävä tekijä on runsas vapaa-ajan asuntojen määrä, minkä vuoksi kunnan asukasluku jopa kolminkertaistuu kesän lomasesongin aikana (Kitkiöjoki 2011). Koska Sysmässä on paljon vapaa-ajan asuntoja, kaupallisten palveluiden edellytykset paranevat erityisesti kesäaikaan, mutta toisaalta asiakasmäärän suuri kausittainen vaihtelu luo haasteita yrittäjille. Kunta on myös kärsinyt muuttotappiosta, ja Tilastokeskuksen (2012) väestöennusteen mukaan Sysmän väkiluku tulee vähenemään nykyisestä noin asukkaasta alle 3500 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Tämä aiheuttaa myös tulevaisuudessa haasteita julkisten ja kaupallisten palveluiden järjestämiselle. Tutkimusalueella sijaitsee suurin osa kunnan järjestämistä julkisista palveluista. Sysmän kunnanvirasto ja yhteispalvelupiste sijaitsevat Valittulantiellä, ja kunnankirjasto toimii tällä hetkellä vuokratiloissa ydinkeskustassa, Sysmäntien varrella (kuva 9). Toisessa kerroksessa sijaitsevat kirjaston tilat ovat kuitenkin käyneet melko ahtaiksi eivätkä ne ole esteettömät, joten sen siirtämistä uusiin tiloihin on pohdittu. Lisäksi yleiskaava-alueella sijaitsee ala- ja yläkoulu, lukio, päiväkoti, terveysasema, uimahalli, palvelutalo ja vanhainkoti. Sysmän kirkko sijaitsee matalalla hiekkaharjanteella tutkimusalueen lounaisosassa, erillään Sysmän ydinkeskustasta. Kuva 9. Sysmän kunnankirjasto sijaitsee vuokratiloissa ydinkeskustassa. 14

15 Taajamassa toimii tällä hetkellä useita kaupallisia palveluita kuten kolme päivittäistavarakauppaa, Tokmanni, kaksi pankkia, apteekki, optikko sekä ravintoloita, kahviloita ja kioskeja. Keskustassa on myös useita erikoistavarakauppoja kuten vaateliike, kenkäkauppa, urheiluliike, kirjakauppa, kelloseppä, kukkakauppa, käsityöliike, kirpputoreja sekä terveys- ja hyvinvointipalveluita tarjoavia yrityksiä. Lisäksi Sysmässä toimii esimerkiksi hautaustoimisto, kiinteistönvälitystoimisto, tilitoimisto ja Matkahuolto. Sysmän tori sijaitsi kymmeniä vuosia Sysmäntien pohjoispäässä yhä toimivan Salmisen vaateliikkeen edustalla olevalla aukiolla, mutta 1990-luvun puolivälissä se päätettiin siirtää torialueen käydessä ahtaaksi (Korhonen ym. 2003). Uusi tori, niin kutsuttu Hyvien ihmisten tori siirtyi Särkilahdentien varrelle Säästöpankin rakennuksen ja K-supermarketin väliselle alueelle, lähelle Sysmäntien ja Särkilahdentien risteystä (kuva 10). Nykyisen torin siirtäminen tai kehittäminen on tullut uudelleen ajankohtaiseksi, koska se sijaitsee suhteellisen kaukana perinteisestä keskustasta. Lisäksi sitä pidetään heikosti jäsentyneenä alueena, ja torikauden aikana kävijöiden pysäköinnistä aiheutuu haittaa viereiselle päivittäistavarakaupalle pysäköintialueen ruuhkautuessa. Kaisu Fränti (2013) on myös todennut, että torille olisi hyvä löytää uusi paikka Sysmäntien varrelta keskusraitin elävöittämiseksi, ja hän onkin ehdottanut torin siirtämistä entisen S-marketin pysäköintialueelle. Kuva 10. Sysmän nykyinen tori sijaitsee Särkilahdentien alkupäässä. Taustalla näkyvät saman tien varressa sijaitsevien suurten päivittäistavarakauppojen mainostornit, jotka kohoavat keskustan maisemassa. Suurin osa kaupallisista palveluista on perinteisesti sijainnut Sysmäntien pohjoispäässä. Kaupan painopiste on kuinkin vähitellen siirtynyt kohti Särkilahdentietä, jonka varrelle suuret 15

16 päivittäistavarakaupat ovat sijoittuneet. Viimeisin esimerkkinä kaupan uudelleensijoittumisesta on S-market, joka siirtyi joulukuussa 2012 Sysmäntien varresta Särkilahdentien varteen K-supermarkettia vastapäätä sijaitsevalle tontille. Tällä hetkellä Sysmäntien varressa ei ole päivittäistavarakauppaa, mikä pidentää taajaman eteläpuolella asuvien kotitalouksien asiointimatkoja ja hankaloittaa varsinkin autottomien kotitalouksien asiointia. Kaupan yksiköiden vähenemisen ja uudelleen sijoittumisen myötä keskusraitin ongelmaksi ovat nousseet tyhjilleen jääneet tai vajaassa käytössä olevat rakennukset ja liiketilat, jotka heikentävät keskusraitin elävyyttä antaen vaikutelman hiipuvasta keskustasta. Etelästä tultaessa Sysmäntien oikealla puolella, Huitilanjoen jälkeen, sijaitsee tyhjilleen jäänyt huoltoasemarakennus. Toistaiseksi toiminnassa oleva kylmäasema on tarkoitus siirtää Särkilahdentien varteen uuden S-marketin yhteyteen. Lähempänä keskustaa, Majutveden rannan läheisyydessä sijaitsevat entisen Mäen leipomon rakennus, vanha paloasema sekä entinen meijeri (kuva 11). Keskeisen ja maisemallisesti arvokkaan sijainnin vuoksi tiloille ja alueelle olisi hyvä löytää uutta käyttöä. Kaisu Fränti ehdotti alueen kehittämistä virkistyskäyttöön sopivaksi, ja alueelle voisi rakentaa esimerkiksi leikkipuiston. S-marketin siirtymisen myötä kaupan entiset, 1990-luvulla rakennetut tilat jäivät tyhjäksi keskeisellä paikalla Sysmäntien varressa (kuva 12). Myös entinen Alkon rakennus Sysmäntien varressa on tyhjä myymälän siirryttyä uuden S-marketin rakennukseen. Keskustan elävöittämiseksi entisen S-marketin tiloihin pitäisi saada toimintaa, ja kehittää pysäköintialuetta käyttötarkoitukseen sopivaksi. Jonkin verran liiketiloja on tyhjillään tai vajaakäytössä myös muualla taajamassa, kuten Uotintiellä. Kuva 11. Vanha paloasema sekä entisen Mäen leipomon rakennukset (taustalla) ovat tyhjillään Sysmäntien varressa. Kuva 12. Entinen S-marketin rakennus ja sen edustalla oleva pysäköintialue ovat vailla käyttöä. 16

17 2.4.4 Liikenne ja liikkuminen Sysmän keskustaan johtaa monta liikenneväylää, kuten Vääksyntie (tie 314) ja Nuoramoistentie (410) etelässä sekä Luhangantie (612) ja Leppäkorventie kaava-alueen pohjoispuolella (kuva 13). Suopellontie kulkee keskustan länsipuolelta lounaaseen ja Valittulantie (413) keskustan itäpuolelta koilliseen. Sysmän liikenteellinen keskusta sijaitsee Sysmäntien ja Särkilahdentien sekä Sysmäntien ja Valittulantien risteyskohtien ympärillä. Tiheän tieverkon ansiosta keskustan ja sen eri alueiden saavutettavuus on erinomainen, mutta toisaalta liikenteen solmukohdat aiheuttavat myös läpikulkua ja lisäävät liikennemääriä keskustaajaman alueella. Sysmän taajaman liikenne tukeutuu vahvasti henkilöautoliikenteeseen. Kuva 13. Sysmän taajama sijaitsee monien liikenneväylien risteyskohdassa. 17

18 Liikenteen keskeinen ongelmakohta kuntakeskuksessa on Pusukujan, Sahantien ja Sysmäntien risteystä ympäröivä alue (kuva 14). Pusukujan ja Sahantien alkupäässä sijaitsevat liikennealueet ovat jäsentämättömiä, eivätkä pysäköintipaikat erotu selkeästi ajoradasta; tällä hetkellä pysäköinti tapahtuu osittain rakennusluvassa hyväksytyn asemapiirroksen vastaisesti ja asiakkaat pysäköivät osittain katualueella. Tämä heikentää liikenneturvallisuutta ja alueen yleistä viihtyisyyttä. Myös nykyisen torialueen pihaliittymä ja pysäköintialueet ovat jäsentymättömiä, ja urheiluliikkeen asiakaspysäköinti tapahtuu usein torialueella eikä kiinteistön omalla tontilla. Taajaman ajonopeuksien hillitsemiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Sysmäntielle ja Leppäkorventielle on rakennettu hidastetöyssyjä, jotka toisaalta hankaloittavat esimerkiksi maatalouskoneiden liikennöintiä. Osa hidasteista on heikossa kunnossa. Kuva 14. Sahatien (vasemmalla) ja Pusukujan (oikealla) liikennejärjestelyt ovat sekavat. Kevyen liikenteen tieverkosto on tihein Sysmän keskustassa, jossa yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä sijaitsee suurimpien teiden varrella (kuva 15). Kevyen liikenteen väyliä kulkee myös ydinkeskustaan johtavien teiden varsilla, mutta ne päättyvät melko pian taajaman ulkopuolella. Liikuntaan ja ulkoiluun sopivia reittejä sijaitsee ainakin Ohrasaaressa, Suvisaaressa ja Askon rannassa. Taajaman useilla sivukujilla kevyen liikenteen väyliä ei juuri ole tai ne ovat katkonaisia. Kevyen liikenteen verkko on kuitenkin täydentymässä: kesällä 2013 Sysmässä aloitettiin kevyen liikenteen väylän rakentaminen Suopellon Rantatien ja Sysmän Pappilan välille (maantie 4131). Sysmän kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteishankkeena rakennettavan tieosuuden pituus on noin viisi kilometriä, ja se sijaitsee osittain tutkimusalueella. Urakan on tarkoitus valmistua kesäkuun 2014 alussa. 18

19 Yksi jalankulkua ja pyöräilyä hankaloittava tekijä on se, että taajamassa liikkuminen ei ole aivan esteetöntä. Esimerkiksi ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottavat katukivetykset voivat haitata suojatien ylittäjiä (kuva 15). Lisäksi penkkien puute voi vaikeuttaa erityisesti ikääntyneiden liikkumista, ja kunnan väestön ikääntyessä esteettömään liikkumisympäristöön tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Esteettömyys hyödyttää myös muita, kuten lapsia, pyöräilijöitä, pyörätuolilla liikkuvia sekä rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa liikkuvia. Kuva 15. Sysmän keskustan kartta (vasemmalla), jossa on kevyen liikenteen väylät on kuvattuna punaisella katkoviivalla. Oikeassa kuvassa ajoradan ja kevyen liikenteen väylän erottava reunakivetys suojatien kohdalla, Leppäkorventien ja Väihkyläntien risteyksessä. 19

20 2.4.5 Viher- ja virkistysalueet Tutkimusalueen maisema on vehreä, ja rakentamattomia viheralueita sijaitsee erityisesti osayleiskaava-alueen pohjois- ja eteläosissa sekä Ohrasaaressa. Taajaan asutuilla alueilla on melko paljon hoidettuja viheralueita ja lähivirkistysalueita, jotka piristävät alueiden ilmettä erityisesti kesäisin. Sysmäntien varressa ja muualla keskustassa on jonkin verran istutettuja puita ja pensaita sekä paikoin myös kukkaistutuksia (kuva16). Kaikkien viheralueiden kunto ei kuitenkaan ole moitteeton, sillä rikkakasvit ovat vallanneet esimerkiksi keskusraitin pensaita (kuva 16). Kuva 16. Kukkaistutukset ja pensaat elävöittävät ympäristöä, mutta hoitamattomat viheralueet sekavoittavat katutilaa ja heikentävät taajaman ilmettä. Tutkimusalueelle, kunnan keskustan läheisyyteen on keskittynyt runsas ja monipuolinen tarjonta erilaisia vapaa-ajan toimintoihin tarkoitettuja virkistys- ja liikuntapaikkoja. Vuonna 2005 valmistunut Olavin toimintakeskus on Sysmän kunnan ja Sysmän seurakunnan yhteinen monitoimitalo, joka tarjoaa monipuoliset harraste- ja vapaa-ajantilat (kuva 17). Olavin toimintakeskuksessa on liikuntasali Päijänne Areena, nuorisotila, bänditila, seurakuntasali, seurakunnan päiväkerhotila, kokoustila sekä kirkkoherranvirasto. Päijänne Areenalla voi harrastaa esimerkiksi salibandyä, koripalloa, lentopalloa, käsipalloa, sulkapalloa ja voimistelua. Muita sisäliikuntasaleja on Väihkylän koululla ja Sysmän Yhteiskoululla. Palvelutalon yhteydessä sijaitsevassa uimahallissa järjestetään yleisten vuorojen lisäksi ohjattuja vesivoimisteluvuoroja sekä uimakouluja. 20

21 Kuva 17. Olavin toimintakeskus Uotintien varressa. Tutkimusalueella on useita ulkokenttiä, muita ulkoliikuntapaikkoja ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Huitilanjoen lähellä sijaitsee yleisurheilukettä (300 metrin rata) sekä jalkapallokenttä (kuva18). Väihkylän kentällä on hiekka- ja pesäpallokenttä sekä kolme tenniskenttää. Vuonna 2012 Väihkylän kentälle tehtiin lähiliikuntapaikka, ja hiekkakentälle rakennettiin uusi koripallokenttä, 60 metrin juoksusuora, pituus- ja korkeushyppypaikat sekä kuularinki. Lisäksi Väihkylän kentällä on talvisin tekojää ja luistinrata. Ohrasaaressa on valaistu kuntorata, koirapolku sekä lintutorni. Talvisin saaressa on valaistut hiihtoladut, ja jäätilanteesta riippuen Majutvedellä on jäälatu. Tutkimusalueella sijaitsee myös kaksi Majutveden äärellä sijaitsevaa uimarantaa: Askon ranta ja leirintäalueen ranta (Huitilantie 3) (kuva 19). Taajaman leirintäalueella on minigolfrata, ja rannassa on talvisin avantouintipaikka. Rantalentopallokenttiä on Askon rannassa, Säästöpankin rakennuksen takana sekä kirkonkylän sataman läheisyydessä. Lasten leikkipaikkoja on esimerkiksi leirintäalueen uimarannalla sekä Väihkylän koulun pihalla. 21

22 Kuva 18. Yleisurheilukenttä ja jalkapallokenttä sijaitsevat Huitilanjoen eteläpuolelle ja Sysmäntien itäpuolelle jäävällä alueella. Kuva 19. Leirintäalueen leikkipaikka ja uimaranta Huitilantiellä. Elina Moisio (2011) on tehnyt Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKRhankkeen osana opinnäytetyön Jokiympäristön kehittäminen maiseman ehdoilla - esimerkkinä Huitilanjoki. Hän pohti työssään Huitilanjoen alueen kehittämistä myös virkistyskäytön kannalta, ja ehdotti, että joen ympäristöön voisi rakentaa esimerkiksi siirtolapuutarhan, leirintä- ja karavaanialueen sekä venepaikkoja Huitilanjoen poukamiin. 22

23 3 ASUKASKYSELYN TAUSTAA JA TOTEUTUS Asukaskysely Sysmän taajaman nykytilasta ja kehittämistarpeesta on toteutettu osana Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma -hanketta. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja sen rahoittajaviranomainen on Päijät-Hämeen liitto. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelman tavoitteena on säilyttää ja parantaa kunnan elinmahdollisuuksia sekä luoda Sysmästä entistä vetovoimaisempi uusia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita houkutteleva kunta. Palveluiden edellytykset paranevat väestömäärän kasvaessa, ja esimerkiksi matkailun ja yritystoiminnan kehittämisen mahdollisuudet kohenevat. Asukaskyselyllä viitataan tässä työssä kyselytutkimukseen, jossa vakituisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkailla ja muilla kiinnostuneilla (esimerkiksi matkailijat ja entiset asukkaat) on ollut mahdollisuus osallistua Sysmän taajaman kehittämiseen. Asukaskyselyllä on selvitetty asukkaiden näkemyksiä taajaman nykytilasta ja sitä heikentävistä tekijöistä sekä kartoitettu heidän mielestään tärkeimpiä kehittämiskohtia taajaman toimivuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Taajaman fyysisten ja sosiaalisten ominaisuuksien kehittämiseen tartutaan myöhemmin koottavassa taajaman kehittämisohjelmassa. Samalla voidaan vaikuttaa taajaman osalta kunnan elinmahdollisuuksien parantamiseen ja kunnan houkuttelevuuden lisäämiseen Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelman EAKR-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Asukaskyselyllä kerättyjä taustatietoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi Sysmän kunnan maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavatyön yhteydessä, jonka on määrä alkaa syksyllä Tutkimuskysymykset liittyivät taajaman eri osa-alueisiin. Tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä olivat: Millainen on taajaman yleisilme, ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen positiivisesti tai negatiivisesti? Mitkä ovat rakennuskannan ongelmakohdat? Toivotaanko tutkimusalueelle lisärakentamista? Ovatko taajaman julkiset ja kaupalliset palvelut riittävät ja onko niiden saavutettavuus hyvä? Mitä keskustan tyhjille liiketiloille pitäisi tehdä? Pitäisikö kirjasto siirtää uusiin tiloihin? Onko taajaman liikennejärjestelmä toimiva ja turvallinen, ja onko liikkuminen esteetöntä? Mitä ja miten taajaman viheralueita tulisi kehittää ja kunnostaa? 23

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan 22.5.2013 Suvi Nirkko Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke Sysmän taajaman kehittäminen ja visioita Suopellon satamaan

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 1(5) LUKIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 249 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASKOLA VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 21.2.2011 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Kunnanhallitus

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa.

Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa. Tikkurilan alueneuvonpito Aika: 18.4.2013 klo 18.00-20.00 Paikka: Vantaan kaupungintalo, valtuustosali. Asematie 7, Vantaa. Tikkurilan alueneuvonpidossa käytiin keskustelua Tikkurilasta viiden eri teeman

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Säkylän keskustaan laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot