VISUAALISTEN TAITEIDEN PERUSOPETUS KEURUUN KANSALAISOPISTOSSA KUVATAIDEKOULU JA KÄSITYÖKOULU

Transkriptio

1 VISUAALISTEN TAITEIDEN PERUSOPETUS KEURUUN KANSALAISOPISTOSSA KUVATAIDEKOULU JA KÄSITYÖKOULU TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEINEN OPPIMÄÄRÄ VISUAALISET TAITEET: KUVATAIDE JA KÄSITYÖ OPETUSSUUNNITELMA Keuruun kansalaisopiston kuvataideopetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998) Opetushenkilöstön kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin Dnro 11/011/2005 Keuruun opistolautakunta hyväksynyt

2 Sisällysluettelo VISUAALISTEN TAITEIDEN PERUSOPETUS KEURUUN KANSALAISOPISTOSSA KUVATAIDE JA KÄSITYÖ 3 Toiminta-ajatus 3 Kuvataiteen ja käsityön perusopetuksen arvot ja yleiset tavoitteet 3 Opetuksen toteuttaminen kuvataide- ja käsityökoulussa 4 Yhteistyö ympäröivien yhteisöjen kanssa 5 Opetussuunnitelman tarkistus 5 Opetusjärjestelyt 5 Opetuksen rakenne ja laajuus 6 Aikuisopinnot 7 Arviointi 7 KUVATAIDE 8 Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet 8 Valmentavat opinnot 9 Kuvataiteen perusteet (Opintokokonaisuudet 1-6) 9 Syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-10) 10 KÄSITYÖ 11 Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet 11 Valmentavat opinnot 12 Perusopinnot 12 Käsityön perusteet (Opintokokonaisuudet 1-6) 13 Syventävät opinnot eli työpajaopinnot (opintokokonaisuudet 7-10) 13 2

3 VISUAALISTEN TAITEIDEN PERUSOPETUS KEURUUN KANSALAISOPISTOSSA Visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän suuntautumisvaihtoehdot Keuruun kansalaisopistossa ovat kuvataide ja käsityö. KUVATAIDEKOULU JA KÄSITYÖKOULU TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on antaa ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää taiteen perusopetusta Keuruulla ja tarjota sitä myös naapurikunnille. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. KUVATAITEEN JA KÄSITYÖN PERUSOPETUKSEN ARVOT, YLEISET TAVOITTEET JA OPPIMISKÄSITYS Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla, ja annetaan valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. Kuvataiteen ja käsityön suuntautumisvaihtoehdoissa oppilasta ohjataan ilmaisemaan itseään kyseisen taiteen eri osa-alueilla. Hän oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ja käsityön ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesti, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista sekä oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelyä kehittävää. Keskeistä on opiskelijan luovan ajattelun ja luovan toiminnan tukeminen. Tuetaan myös oppilaan minäkuvan kasvua ja kehitystä. Opiskelija rakentaa maailmankuvansa tutkimalla taiteen/käsityön keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen/käsillä tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti ja/tai tuottaa yksilöllisiä esineitä. Opetuksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset erot ja tukea opiskelijan kehittymistä omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on myös ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Taiteen perusopetuksessa korostuu taiteidenvälisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa sekä kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista. VISUAALISET VALMIUDET Oppija oppii - oman työskentelynsä jäsentelyä ja pohdintaa - käyttämään ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan, tietojaan ja taitojaan - visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja niiden käyttöä - kuvanlukutaitoa ja mediaympäristön jäsentämistä 3

4 ILMAISU Oppija oppii - ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti - ilmaisussa tarvitsemiaan tietoja ja taitoja - käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan niitä työskentelyssään kestävän kehityksen mukaisesti - soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa - hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta, tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen ammattilaisilta - kestävän kehityksen merkityksen KULTTUURISUHTEEN KEHITTYMINEN Oppija oppii - hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavasta, visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä sekä vertailemaan niitä keskenään - arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita kulttuureja - tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUKSELLISET TAIDOT Oppija oppii - oma-aloitteisuutta - keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta - työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön kanssa - käyttämään kulttuuripalveluja ARVIOINTIKYVYN KEHITTYMINEN Oppija oppii - arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia - arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULUSSA OPISKELUYMPÄRISTÖ Opetuksessa pyritään luomaan avoin, myönteinen sekä oppilasta rohkaiseva ja tukeva oppimisympäristö. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus turvallisesti kokeilla uusia materiaaleja ja tekniikoita sekä asettaa omia tavoitteita. Häntä kannustetaan työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelijaa ohjataan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitojaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Säännöllisten oppituntien lisäksi opiskelijaa rohkaistaan tekemään taideopintojaan hyödyntäviä havaintoja luonnossa, kaupunkiympäristössä, koulussa, kotona, mediaympäristössä eli myös varsinaisen opetuksen ulkopuolella. Taidenäyttelyissä käynti sekä omien näyttelyiden pito ovat olennainen osa toimintaa. Loma-aikoina voidaan järjestää opintokokonaisuuksia täydentävää (syventävää ja laajentavaa) kurssitoimintaa. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Opiskelijoiden tulee oppia huolehtimaan käyttämistään välineistä ja niiden 4

5 puhdistamisesta sekä ympäristön siisteydestä. Välineiden ja materiaalien valinnassa pyritään huomioimaan kestävä kehitys ja käyttämään kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan. Myös vastuu käytetyistä materiaaleista kuuluu taiteelliseen ja käsityölliseen työprosessiin. TYÖTAVAT Opetuksessa pyritään käyttämään luovia opetustapoja huomioiden asian tai tehtävän luonne ja työskentelyn prosessinomaisuus. Tehtävien orientoitumisvaiheessa huomioidaan moniaistisuuden, mielikuvituksen ja eläytymisen merkitys. Aiheiden, teemojen ja työtapojen valinnoilla pyritään vahvistamaan oppimisen iloa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon kuvataiteen ja käsityön luonne. Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemuksien, ajatusten ja tunteiden pohdinta ja niiden työstäminen visuaaliseen muotoon. Materiaalien ja tekniikoiden parissa työskentely vaatii aikaa. Visuaalisissa taiteissa ilmaisukyky, taidot ja tiedot kehittyvät, kun opiskelu etenee rauhallisesti ja pitkäkestoisesti. YHTEISTYÖ YMPÄRÖIVIEN YHTEISÖJEN KANSSA YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Kuvataiteen perusopetuksessa toimitaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa oppilaiden vanhempien ja kotien kanssa. Opettaja voi valita paikallisesti parhaiksi katsomansa yhteistyömuodot. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi vanhempainillat, yhteiset retket sekä avoimien ovien opetus. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Yhteistyömuotoja paikallisten tarpeiden ja resurssien mukaan voivat olla esimerkiksi - Lukiodiplomit - Päällekkäisyyksien välttäminen opetuksessa, koulujen taidetarvike- ja kirjallisuushankinnoissa sekä opetuksessa aktiivisen yhteistyön avulla. - Tilojen ja välineiden mielekäs yhteiskäyttö, opetuksen integrointi sekä mahdolliset yhteistyöprojektit YHTEISTYÖ PAIKKAKUNNALLA Mahdollisia yhteistyökumppaneita ja yhteistyön muotoja voisivat olla esimerkiksi - Teemavuodet, projektit - Yhteistyö paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa - Paikallisten näyttelytilojen ja gallerioiden kanssa tehtävä yhteistyö - Aktiivinen yhteistyö kunnallisen kulttuuritoimen kanssa VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ Aktiivinen yhteistyö erilaisten valtakunnallisten toimijoiden sekä kyseisen taiteenalan liiton, opettajaliiton, eri oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on tarpeellista, mielekästä ja suositeltavaa. Seminaareihin ja erilaisiin koulutustapahtumiin osallistutaan resurssien mukaan. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Mahdollisuuksien mukaan tuetaan kansainvälistä yhteistyötä esim. opettajavaihdoilla ja oppijoiden osallistumista kansainvälisille leireille. OPETUSSUUNNITELMAN TARKISTUS Kuvataiteen/käsityön opetussuunnitelma tarkastetaan vuosittain ja sen arviointiin ja kehittämiseen 5

6 osallistuvat kuvataiteen/käsityön opettajat yhdessä opiskelijoiden ja rehtorin kanssa. OPETUSJÄRJESTELYT Opinnot järjestetään kerran viikossa iltapäivisin tai iltaisin opiston lukuvuoden aikana. Poikkeuksen muodostavat retket ja näyttelykäynnit sekä projektit, joissa normaaliaikatauluista poiketaan väliaikaisesti. Oppiryhmien koko on 8 15 opiskelijaa, riippuen opiskelijoiden iästä ja opiskeltavasta aineesta sekä opiston ryhmäkoosta tehdyistä päätöksistä. Oppilaat otetaan ikäryhmittäin ilmoittautumisjärjestyksessä syksyisin kansalaisopiston ilmoittautumisaikana. Varalle jääviä voidaan ottaa lukuvuoden aikana, jos paikkoja vapautuu. Koulutuksen järjestäjä turvaa opintonsa aloittaneille opiskelijoille mahdollisuuden koko yleisen oppimäärän suorittamiselle, jos opiskelijamäärä pysyy säädetyissä rajoissa. Annettavan opetuksen määrän tulee mahdollistaa opetussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttaminen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä on pyrittävä joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Opintoihin kuuluu myös tutustumiskäyntejä, retkiä, erilaisia projekteja ja lyhytkursseja, joita voi sisällyttää opintoihin sopimuksen mukaan. Opiskelija voi suorittaa kotitehtävät ja muut opinnot työpajaopintoina, jotta kokonaistuntimäärä tulee täyteen. Muualla suoritettuja taiteen perusopetuksen opintoja voidaan sisällyttää opintoihin opettajan päätöksellä. OPETUKSEN RAKENNE JA LAAJUUS OPETUKSEN TARJONTA Keuruun kansalaisopisto antaa kuvataiteen ja käsityön perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan. Kuvataiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Opisto voi niin halutessaan päättää järjestää lukuvuosittaiset opinnot myös yleisen oppimäärän suorittamiseksi vaadittavia tuntimääriä laajempina. Keuruun kansalaisopistossa voidaan järjestää valmentavaa kuvataideopetusta ja käsityön opetusta alle kouluikäisille. Keuruun kansalaisopisto voi tarjota myös valinnaisia opintokokonaisuuksia, jotka suoritetaan erillään lukukausiopetuksesta. Kullekin valinnaiselle opintokokonaisuudelle laaditaan opetussuunnitelma ja opintokokonaisuuden on vastattava vähintään visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelija voi sisällyttää valinnaisia opintokokonaisuuksia vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteensa, jolloin opinnot luetaan hyväksi osana perus- tai syventävien opintojen opintokokonaisuuksia. Kuvataiteen ja käsityön yleisen oppimäärän opinnot muodostuvat perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä kymmenen opintokokonaisuutta (6 + 4). 6

7 Perusopinnot aloitetaan 7-9 vuotiaana. Joissakin tapauksissa voidaan ryhmään ottaa 6 vuotias opiskelija. Perusopintoja edeltäviä, 5 6 vuotiaiden valmentavia opintoja ei lueta mukaan yleisen oppimäärän laskennalliseen tuntimäärään, mutta ne ovat mukana Keuruun kansalaisopiston opetussuunnitelmassa. Opetuksen määrä opintokokonaisuuksittain sekä opiskelun kesto Opintojakso Ikäryhmä h / vko h / vuosi Opintojen kesto vuosina VALMENTAVAT OPINNOT 5 6v PERUSOPINNOT Opintokokonaisuudet v v v SYVENTÄVÄT OPINNOT Opintokokonaisuudet v v Valinnaiset opinnot Valinnaisten opintojen tavoitteena on laajentaa oppijan kuvataiteen/käsityön osaamista ja tukea HOPSssa asetettuja tavoitteita. Oppija sopii etukäteen valinnaisten opintojen hyväksymisestä osaksi opintokokonaisuutta ohjaavan opettajan kanssa. Oppija voi valita kansalaisopiston opetustarjonnasta valinnaisiksi opinnoiksi kursseja myös muilta taiteen aloilta. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma kuvataidekoulussa/käsityökoulussa Opiskelija laatii itselleen perusopintoja ja syventäviä opintoja varten henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) yhdessä ohjaavan opettajan kanssa. HOPSin tekeminen on tärkeää silloin, kun oppija ei suorita valmentavia opintoja tai hän haluaa muuttaa opintojen sisältöä yhteisestä suunnitelmasta. Opiskelija valitsee opintokokonaisuuteen kuuluvat valinnaiset opinnot siten, että ne tukevat opiskelijan asettamia tavoitteita. Opiskelija arvioi HOPSin tavoitteiden toteutumista vuosittain. Opiskelija ja ohjaava opettaja yhdessä määrittelevät valinnaisten opintojen ja itsenäisen työskentelyn tuntimäärät HOPSia laadittaessa. Itsenäinen opiskelu Perusopinnoissa itsenäisen työn osuus on enintään 10% perusopintojen tuntimäärästä. Pääosa itsenäisen työn määrästä käytetään perusopintojen päätteeksi tehtävän arvioitavan portfolion tekemiseen. Työpajaopinnot edellyttävät runsaasti itsenäistä työskentelyä. Itsenäisen työskentelyn osuus on ryhmän yhteisissä opinnoissa % työpajaopintojen tuntimäärästä. AIKUISOPINNOT Keuruun kansalaisopisto ei toistaiseksi järjestä taiteen perusopetusta aikuisille. Opisto voi kuitenkin tarvittaessa järjestää myös taiteen perusopetusta aikuisille. Tällöin opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään erillisessä opetussuunnitelmassa. ARVIOINTI 7

8 Kuvataidekoulussa arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa. Arvioinnin tehtävänä on tukea oppijan edistymistä opinnoissa ja auttaa häntä havaitsemaan omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa kehittyä tietyillä kuvataiteen tekemisen osa-alueilla. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa opiskelijaa myös omien tavoitteiden asettamiseen. Arviointi koostuu oppijan itsearvioinnista, opettajan suullisesta ja kirjallisesta palautteesta sekä ryhmän vertaisarvioinnista. Oppija saa työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteiset tavoitteet ja kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdon tavoitteet. Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta. Päättötodistuksen pitää sisältää seuraavat asiat: - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi - taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan - oppilaan nimi ja syntymäaika - opiskeluaika vuosina - oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet ja oppilaan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (oppitunti 45 min) - rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima - lainsäädäntö, johon opetus perustuu - opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä - maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2004 mukaisesti KUVATAIDE OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLTÖALUEET Kuvataiteen yleisen oppimäärän tavoitteena on kehittää opiskelijan luovuutta ja kykyä ilmaista itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu, kuvallinen media, kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristön suunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot sekä taidehistoria. Tavoitteena on, että opiskelija oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen ja ajatteluvalmiuksien vahvistaminen sekä havaintokyvyn ja luovuuden kehittäminen. Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Tavoitteena on myös hyödyntää opetuksessa taiteen terapeuttista vaikutusta eli pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. 8

9 Kuvataideopetuksessa oppilasta ohjataan ilmaisemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja tunteitaan kuvallisesti sekä sanallistamaan työskentelyään ja käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja sekä tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista sekä luovia kykyjä kehittävää. Oppilaalle annetaan positiivisia oppimiskokemuksia ja kehitetään oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa sekä arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Museo- ja näyttelykäynnit sekä tutustuminen taiteilijoiden työskentelyyn on osa opetusta. Tutustutaan paikalliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen taiteeseen. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman harrastuksensa merkityksen itselleen. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne opintokokonaisuudesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opintokokonaisuuksien sisällöt kertautuvat ja syventyvät vuosi vuodelta. Opetus on teemallista, ja siinä otetaan huomioon opiskelijan kulttuuritausta, ikä ja kehitysvaihe. Opettaja voi halutessaan myös valita yleisen teeman lukuvuoden työskentelyyn. Opettaja määrittelee opetuksen painopistealueisiin ja aiheisiin sopivat työmuodot ja käyttää myös luovia opetusmenetelmiä. Opettaja voi halutessaan antaa opiskelijan korvata poissaolojaan kotitehtävillä. VALMENTAVAT OPINNOT Opetus tukee lapsen itsetunnon kehittymistä ja myönteisen minä luvan muodostumista. Tavoitteena on, että oppilaan kokemukset ja elämykset kuvataiteesta ja muista visuaalisista taiteista ovat myönteisiä. Varhaisiän opetus luo pohjaa myöhemmille visuaalisten taiteiden opinnoille. Opiskelija harjoittelee ajatustensa ja tunteidensa ilmaisemista kuvataiteen keinoin tutustumalla leikin avulla visuaalisen ilmaisun perusteisiin sekä kokeilemalla erilaisia materiaaleja ja työtapoja sekä työvälineiden käyttöä. Opiskelija harjoittelee maalaamista, piirtämistä, kolmiulotteista rakentelua, grafiikkaa ja muita kuvataiteen ilmaisutapoja. Hän tutustuu kuvataiteeseen, käsityöhön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun sekä kuvalliseen viestintään oman työskentelyn avulla. Opetuksessa tarkastellaan ja tutkitaan lähiympäristöä ja tutustutaan paikalliseen kulttuuriperintöön. Oppilas harjoittelee muodon antamista sekä käden ja silmän yhteistyötä eli kehittää motorisia taitojaan. Opinnoissa on keskeistä monipuolisten havaintojen tekeminen ja niiden käyttäminen kuvallisessa työskentelyssä. Opiskelu on kokonaisvaltaista ja toiminnallista sekä moniaistista ja elämyksellistä. Keskeistä on leikki ja keksimisen ilo. Oppilas harjoittelee toisten huomioon ottamista ja työhön keskittymistä sekä omasta työtilasta ja välineistä huolehtimista. KUVATAITEEN PERUSTEET (OPINTOKOKONAISUUDET 1-6) KESKEISET SISÄLLÖT Opintokokonaisuus 1. Kuvataide tänään ja eilen Oppilas oppii, että taide ja esteettiset elämykset ovat tärkeä osa inhimillistä elämää. Oppilas oppii huomaamaan, että taide heijastaa aina aikakautensa elämää, tapoja ja yhteiskuntaa ja että taideteokset välittävät viestejä eri aikoina ja eri paikoissa syntyneistä kulttuureista. Opintokokonaisuudessa tutkitaan ja tutustutaan eri aikakausien ja maanosien kuvataiteeseen ja 9

10 arkkitehtuuriin sekä merkittävimpien kuvataiteilijoiden elämäntyöhön ja taiteeseen. Oppilas oppii keskustelemaan sekä omista että muiden tekijöiden teoksista. Hän oppii myös tekemään tulkintoja näkemästään ja kokemastaan sekä omaksuu kuvataiteen terminologiaa ja tavallisimmat kuvataidetekniikat. Opintokokonaisuus 2. Värimaailma Opintokokonaisuudessa opiskellaan väriopin perusteita eli valon ja värin suhteita, erilaisten värisävyjen ja valöörien sekoittamista erilaisista väriaineista sekä värien rinnastamista. Havaintojen, kokeilujen ja tutkimusten kautta opitaan, kuinka rinnakkain nähtyinä värit vaikuttavat toisiinsa ja opiskellaan havainnoimaan luonnossa esiintyvien värien rikkautta ja harmoniaa. Lisäksi tutustutaan värien vaikutukseen, niiden herättämiin tunnelmiin ja tunteisiin sekä vertaillaan värien merkitystä ja kieltä eri kulttuureissa. Värioppi sisältyy olennaisesti kaikkiin tehtäviin ja aiheisiin. Opintokokonaisuus 3. Tila ja muoto Opintokokonaisuudessa opetellaan tietoisesti havainnoimaan ja vertailemaan erilaisia esineitä, tiloja ja ympäristöjä ja huomataan, että tilakokemuksiin vaikuttavat myös muut aistit eli kuulo-, haju- ja tuntoaisti. Opiskellaan muotoilemaan esineitä käyttötarkoitus ja esteettisyys huomioiden. Harjoitellaan kolmiulotteisten veistosten ja rakennelmien rakentamista erilaisista materiaaleista. Opintokokonaisuus 4. Kuvasommittelun perusteet Opintokokonaisuudessa tutustutaan kuvan rakentamisen ja sommittelun perusteisiin. Opitaan suunnittelemaan kuva-aihetta taiteellisena kokonaisuutena. Oppilas oppii myös suhteuttamaan esittämänsä aiheen kuva-alan kokoon tarkoituksenmukaisesti, käyttämään rajaamista ja erilaisia kuvakulmia kuvan valmistuksessa sekä jäsentämään kokonaisuuksia. Muotoa ja tilaa kuvattaessa oppilas oppii ilmaisemaan liikevaikutelmaa sommittelun keinoin sekä havainnoimaan ja käyttämään erilaisia kolmiulotteisen vaikutelman luomisen keinoja. Tavoitteena on, että oppilas oppii luomaan omaperäisiä ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja kuvasommittelussa. Opintokokonaisuus 5. Media ja viestintä Opintokokonaisuudessa oppilas oppii käyttämään kuvallisen kerronnan keinoja monipuolisesti. Hän oppii keskustelemaan ja muodostamaan mielipiteitä kerronnasta, mielikuvista ja kuvaviestinnästä eri viestintävälineissä. Opintokokonaisuuden tavoitteena on oppilaan oman kerronnan kehittyminen ja valmiudet vastaanottaa, tulkita ja arvioida kriittisesti erilaisten medioiden välittämää aineistoa. Osa-alueita tässä jaksossa ovat mediakasvatus, kuvitus, animaatio, digitaalinen kuvatekniikka ja sen mahdollisuudet, elokuvakasvatus sekä sanan ja kuvan yhdistelmä. Opintokokonaisuus 6. Taide ja ympäristö Tavoitteina opintokokonaisuudessa ovat oppilaan ympäristösuhteen syveneminen ja havaintoherkkyyden kasvaminen. Oppilas oppii tekemään monipuolisia havaintoja asuin- ja kouluympäristönsä esteettisestä laadusta Hän tulee tietoiseksi ympäristön merkityksestä viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille ja oppii vaikuttamaan lähiympäristönsä viihtyvyyteen taiteen keinoin. Jakso sisältää yhteisö- ja ympäristökasvatuksen sekä arkkitehtuurikasvatuksen perusteemoja (tila, aika, paikka, muoto, mittakaava ja rakenne). Kuvataiteen opinnot etenevät edellä esitettyjen opintokokonaisuuksien mukaisesti. Opettaja voi päättää minä opintovuonna mikäkin osa-alue painottuu erityisesti. Opintokokonaisuudet limittyvät toisiinsa ja opiskeltavat asiat kertautuvat ja syventyvät vuosittain eri osa-alueilla. 10

11 SYVENTÄVÄT ELI TYÖPAJAOPINNOT (OPINTOKOKONAISUUDET 7-10) Perusopintoihin kuuluu 2-4 työpajavuotta. Eri vuosina tarjotaan eri työpaja-vaihtoehtoja. Tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella. Työpajoissa oppilas syventää taitojaan sekä perehtyy aiempaa perusteellisemmin materiaalien ja tekniikoiden mahdollisuuksiin oman ilmaisunsa välineenä. Opintojen aikana oppilaan kyky itsenäiseen työskentelyyn kehittyy ja hän oppii tekemään tietoisesti valintoja omassa ilmaisussaan sekä perustelemaan niitä. Oppilas opettelee arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä ja töitä. Hän saa monipuolisia kokemuksia ryhmässä työskentelystä. KESKEISET SISÄLLÖT Keskeisiä sisältöalueita ovat kuvallinen ilmaisu, taiteen tuntemus, taidehistoria ja nykytaiteen kuvasto, opiskelijan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnon ympäristö, esineympäristö ja kuvallinen media. Työpajatyöskentelyssä yhdistetään teemallisiksi kokonaisuuksiksi kuvataiteen eri osa- alueita ja toteutetaan taiteidenvälisiä teemoja. Työpajassa opiskelija syventää perusopinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja valitsemallaan kuvataiteen tai kuvallisen median alueella. Syventäviin opintoihin siirrytään tavallisimmin vuotiaana. Persoonallisen ilmaisun kehittäminen ja itsenäinen asenne työskentelyyn on painopistealueena syventävissä opinnoissa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) huomioiden oppilaan taso ja tulevaisuuden suunnitelmat esim. ennakkotehtäviä taideoppilaitoksiin hakua varten. Opetuksen tavoite ei ole valmistaa ammattiin vaan antaa valmiuksia hakea alan oppilaitoksiin tai hyödyntää saatuja tietoja ja taitoja elämän muilla alueilla. Työpajaopinnoissa otetaan huomioon henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja painotetaan oppilaan kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Työpajaopinnoista suositellaan valmistettavaksi oppimisportfolio tai lopputyö, joilla voi olla suurta painoarvoa tulevaisuudessa. Työpaja 1. Piirustus, maalaus ja taidegrafiikka Yleisen kuvataiteen työpaja, jossa opiskellaan kuvailmaisua erilaisia tekniikoita ja materiaaleja käyttäen. Työskentelyjaksot ovat pitkäjänteisiä ja vaativat oppilaalta itsenäistä suunnittelua ja aiheiden käsittelyä. Työpajan tavoitteena on myös harjaannuttaa ja syventää perusopetuksessa opittuja taitoja ja asiasisältöjä. Työpajassa annetaan valmiuksia käyttää monipuolisesti erilaisia piirustus- ja maalaustaitoja sekä taidegrafiikkaa ilmaisun välineenä. Opetuksen tavoitteena on rohkaista ja tukea opiskelijaa persoonallisen kuvallisen ilmaisun kehittymisessä. Työpaja 2. Keramiikka, kuvanveisto, muotoilu ja arkkitehtuuri Sisältö määrittyy vuosittain ja ryhmäkohtaisesti ja resurssien mukaan. Työpajassa muovaillaan ja rakennetaan esineitä ja veistoksia. Tutustutaan muotoilun suunnitteluprosessiin sekä opitaan suunnittelemaan ja toteuttamaan esineitä käyttäen erilaisia muotoilutekniikoita ja materiaaleja. Tutustutaan kuvanveiston monimuotoisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Työpajassa tutustutaan arkkitehtuuriin pienoismallirakentamisen kautta ja tutustutaan erilaisiin rakennustyyleihin kotipaikkakunnalla ja muualla. 11

12 Työpaja 3. Kuvailmaisu, kerronta ja mediakasvatus Sisältö määrittyy vuosittain ja ryhmäkohtaisesti ja resurssien mukaan. Työpajassa opiskellaan valokuvausta, kuvankäsittelyä tietokoneella, animaatiota, videoilmaisua, elokuvakerrontaa, sarjakuvaa, käsikirjoitusta ja tutustutaan kuvallisen median ja mainosten välittämiin valokuviin ja niiden käyttämään kuvakieleen. Kurssilla tutustutaan eri välineiden ilmaisukeinoihin ja opitaan tekemään erilaisia käsikirjoituksia, opitaan juonen kuljetusta ja tarinan käänteiden kuvaamista. Tavoitteena on rikastuttaa omaa kuvailmaisua ja tarinankerrontataitoja. Työpaja 4. Kuvataide ilmaisukeinona Vapaamuotoinen työpaja, jossa tekniikat ja opiskeltavat ilmaisumuodot valitaan tarkoitukseen sopivasti. Ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi, nykytaiteen projektit, erikoistekniikat, taidehistorian syventävät projektit jne. ovat mahdollisia. Kurssin sisältö muokkautuu vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa. Taidetyöpajassa toteutetaan taiteen perusopetuksen päättötyöt sekä päättötyönäyttelyiden rakentaminen. KÄSITYÖ OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLTÖALUEET Käsityön taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on kehittää opiskelijan luovuutta ja kykyä ilmaista itseään käsityön eri osa-alueilla, joita ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja valmistus. Tavoitteena on, että opiskelija oppii hankkimaan omassa työskentelyssään tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen ja ajatteluvalmiuksien vahvistaminen sekä havaintokyvyn ja luovuuden kehittäminen. Oppilas oppii ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvottamaan käsityön ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Tavoitteena on myös hyödyntää opetuksessa taiteen ja käsillä tekemisen terapeuttista vaikutusta eli pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Käsityöopetuksessa oppilasta ohjataan käyttämään monipuolisesti eri materiaaleja sekä tekniikoita. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys sekä omakohtainen kokemus ja käsillä tekeminen. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista sekä luovia kykyjä kehittävää. Oppilaalle annetaan positiivisia oppimiskokemuksia ja kehitetään oppilaan tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Oppilasta rohkaistaan työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa sekä arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. VALMENTAVAT OPINNOT Tavoitteet Opiskelija - tutustuu käsityön osa-alueisiin - etsii luonnosta ideoita - rohkaistuu luovuuteen ja omaperäisten töiden suunnitteluun 12

13 - oppii keskittymään työhönsä - oppii huomioimaan toiset - saavuttaa myönteisen minäkuvan Sisältö Opetuksessa käytetään erilaisia lähestymistapoja ja aihepiirejä, jolloin opiskelija - havainnoi ja tutkii lähiympäristöä sekä oman kulttuurin käsitöitä ja käsityöperinnettä - oppii katsomaan, tutkimaan ja kokeilemaan asioita kehittäen ongelmanratkaisukykyään - tutustuu taiteen perusopetuksen eri osa-alueisiin ja eri taiteenaloihin - tutustuu erilaisiin materiaaleihin, työtapoihin ja tekniikoihin sekä työvälineiden käyttöön - harjaantuu käden motoriikassa sekä käden ja silmän yhteistyössä - kehittää muoto-, väri-, materiaali- ja tilatajua - kehittää työtapojen ja välineiden tuntemusta PERUSOPINNOT Tavoitteet Opiskelija - laajentaa erilaisten tekniikoiden, työvälineiden, perinteisten ja innovatiivisten käsityömateriaalien ja niiden valmistusmenetelmien hallintaa - tutustuu monipuolisesti ja pitkäjänteisesti esinetuotantoon ja suunnitteluun ja kehittää kokonaisilmaisuaan oman oivalluksen ja omien kokeilujen kautta - kehittää omaa muoto- ja väritajua, esteettistä kykyä ja luovaa ajattelua sekä ympäristön havainnointikykyä - kehittää luovuuttaan ja suunnittelutaitoaan - oppii huomioimaan toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita ja ekologisia vaikutuksia - vahvistaa myönteistä minäkuvaansa Sisältö Opetuksessa käytetään erilaisia lähestymistapoja ja aihepiirejä, jolloin opiskelija - havainnoi ja tutkii lähiympäristöä sekä oman kulttuurin käsitöitä ja käsityöperinnettä - oppii katsomaan, tutkimaan ja kokeilemaan tekniikoita kehittäen ongelmanratkaisukykyään - tutustuu taiteen perusopetuksen eri osa-alueisiin ja eri taiteenaloihin - oppii käyttämään erilaisia materiaaleja, työtapoja ja tekniikoita sekä työvälineitä omissa töissään - syventää muoto-, väri-, materiaali- ja tilatajua - syventää työtapojen ja välineiden tuntemusta KÄSITYÖN PERUSTEET (Opintokokonaisuudet 1-6) KESKEISET SISÄLLÖT Opintokokonaisuus 1. Käsityö ennen ja nyt Oppilas tutustuu käsityön historiaan ja historian vaikutukseen nykypäivän käsityössä. Oppilas 13

14 tunnistaa erilaisia tekniikoita ja osaa valmistaa töitä perinteisin menetelmin sekä soveltaa niitä tämän päivän materiaaleihin ja tarpeeseen. Opintokokonaisuus 2. Värikäs käsityö Oppilas oppii värien vaikutuksen toisiinsa ja yhdistellä värejä esim. kudonnassa. Oppilas osaa muutamia värjäystekniikoita ja oppii miten saadaan erilaisia värejä perusvärejä sekoittamalla. Opintokokonaisuus 3. Materiaalien kirjo Opintokokonaisuudessa tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja niiden käyttöön käsityön eri tekniikoissa. Kierrätys ja kestävä kehitys pyritään huomioimaan töiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Oppilas oppii valitsemaan työhönsä sopivan materiaalin ja tekniikan. Opintokokonaisuus 4. Tila ja kolmiulotteisuus Opintokokonaisuudessa tutustutaan käsityön vaikutukseen ympäristössä ja sisustuksessa. Oppilas oppii tarkastelemaan isompia kokonaisuuksia ja valmistamaan töitä esim. puutarhaan tai sisustukseen eri huoneissa. Oppilas osaa huomioida myös kolmiulotteisen työn suhteet ja koon vaikutuksen tilaan. Opintokokonaisuudessa opitaan myös vaatteiden muotoa ja kaavoitusta. Opintokokonaisuus 5. Käsityön suunnittelu Oppilas oppii suunnittelun perusasiat ja osaa yhdistää tarpeen, materiaalin, värin, muodon, tekniikan ja muodon sopivaksi kokonaisuudeksi. Oppilas oppii suunnittelemaan töitä omien ideoidensa pohjalta ja tuomaan esiin omaa näkemystään ja persoonallisuuttaan niiden toteutuksessa. Opintokokonaisuudessa huomioidaan myös eri tekijöiden vaikutus kulloinkin valmistettavaan työhön, esim. miten tekniikka vaikuttaa materiaalin valintaan tai työvälineiden valintaan. Opintokokonaisuus 6. Taiteidenvälisyys Opintokokonaisuudessa tutustutaan eri taiteenaloihin ja niiden yhdistämistä käsityöhön. Oppilas osallistuu esim. poikkitaiteelliseen projektiin, joka voi olla mm. teatteripuvustusta tai lavastusta. Oppilas oppii myös digitaalista kuvatekniikkaa ja oman työnsä esilletuomista erilaisin keinoin. SYVENTÄVÄT ELI TYÖPAJAOPINNOT (Opintokokonaisuudet 7-10) Tavoitteet Opiskelija - syventää perusopinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoja yhdellä tai useammalla käsityön eri osa-alueella - kehittää persoonallista itseilmaisua ja vuorovaikutustaitoja - syventää ja laajentaa tietojaan ja taitojaan eri taiteenaloista - kehittää edellytyksiä vastaanottaa ja ymmärtää eri taiteenalojen tarjoamia elämyksiä, ympäristön kulttuuriarvoja ja elinympäristön monimuotoisuutta - osaa käyttää väriopin ja sommittelun perusasioita erilaisissa harjoituksissa ja kokeiluissa - oppii käyttämään työskentelyynsä sopivia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja - osaa havainnoida ympäristöään ja käyttää havaintojaan suunnittelun lähtökohtana tai sen osana - osaa käyttää kuvallisen suunnittelun perustekniikoita sekä suunnitella ja valmistaa esteettisiä tuotteita ja teoksia, joiden tekemisessä yhdistyvät taidollinen ja tiedollinen osaaminen sekä elämyksellisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus - oppii yhdistämään visuaalisia, käyttötarkoituksen mukaisia, ekologisia, taloudellisia ja teknologisia ominaisuuksia käsityötuotteeseen 14

15 - osaa yhdistää luovasti omassa työskentelyssään eri materiaaleja ja tekniikoita - osaa tuoda omaa näkemystään ja persoonallista ilmaisuaan entistä selvemmin esille omissa töissään - ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta - oppii ymmärtämään käsityötä harrastuksena, taiteena, ammattina, kulttuuriperintönä ja osana nykyistä kulttuuria sekä ymmärtää myös vieraita kulttuureja. Oppijan toiminnassa kestävän kehityksen periaatteiden merkitys kasvaa. Oppija pyrkii ottamaan tietoisesti huomioon myös toiset ihmiset ja luonnon osana omaa työskentelyä, tuotteiden suunnittelua ja valmistusta. KESKEISET SISÄLLÖT Työpajoissa oppija laajentaa käsityöalan osaamistaan. Oman suunnittelun ja luovuuden käyttö korostuvat. Oppijat harjoittelevat itsenäistä suunnittelua sekä tekniikoiden ja materiaalien yhdistämistä. Oppijat osallistuvat opintojen aihepiirien suunnitteluun. He syventävät osaamistaan perusopetuksessa tutustumiinsa aihealueisiin. Suunnitteluprosessissa oppija hyödyntää väriopin ja sommittelun perusasioita sekä prosessin yhteydessä perehtyy syvällisesti aihepiiriin, jolloin oppija luo valmiuksia tutkivaan itseilmaisuun ja esteettisten elämysten analysointiin. Oppija etsii erilaisia näkökulmia havainnoida ja arvioida tuotteita ja ympäristöä sekä niiden muotoutumisen sosiaalisia ehtoja. Työpaja 1. Erityistekniikat, neulonta ja virkkaus Sisältö määrittyy vuosittain ja ryhmäkohtaisesti sekä resurssien mukaan. Työpajassa opiskellaan erityistekniikoita kiinnostuksen mukaan ja opitaan kunkin tekniikan erityispiirteitä sekä sopivien työvälineiden ja materiaalien valinta. Oppilas syventää aiempia taitojaan ja oppii itsenäisesti tekemään päätöksiä työn etenemiseksi. Työpaja 2. Ompelu ja kudonta Sisältö määräytyy vuosittain ja ryhmäkohtaisesti sekä resurssien mukaan. Työpajassa syvennetään opiskeltavan alueen osaamista. Opitaan kaavoitusta mittojen mukaan ja kuosittelun vaikutusta vaatteen muotoon. Opitaan kankaankutomisen työvaiheet ja rakenteen (niisinnän, sidonnan ja poljennan) merkitys lopputulokseen. Oppilas oppii työskentelemään itsenäisesti ja ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia. Työpaja 3. Tuotesuunnittelu Oppilas syventää suunnittelutaitojaan ja suunnitteluun vaikuttavien tekijöiden merkitystä suunniteltavaan työhön. Oppilas osaa suunnitella persoonallisia ja käyttökelpoisia töitä sekä huomioimaan kierrätyksen ja kestävän kehityksen tuotteen valmistuksessa. Työpaja 4. Päättötyö Oppilas tekee päättötyön itseään kiinnostavasta käsityön alueesta. Työhön valitaan tarkoituksenmukaiset tekniikat ja materiaalit. Päättötyö voi olla myös osa jotakin projektia. 15