Esikoululaisten taidetta, Vesikkopuiston päiväkoti RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI PATALUODONKATU 4 HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Esikoululaisten taidetta, Vesikkopuiston päiväkoti RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI PATALUODONKATU 4 HANKESUUNNITELMA

2 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 1 Sisällys RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI... 0 PATALUODONKATU JOHDANTO TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS Toiminta nykyisin Toiminnan tuleva kehitys Esiopetus ja päivähoito HANKKEEN TARPEELLISUUS Toiminnalliset perustelut Muut mahdolliset tilanhankintaratkaisut Jos hanke ei toteudu KÄYTTÖTALOUS Vaikutukset päivähoidon käyttötalouteen Toimitilakustannukset TILAT JA RAKENNUSPAIKKA Tilasuunnittelun tavoitteet ja periaatteet Tilojen toiminnallinen sijainti Tila- ja tonttitarpeet Tilaohjelma Tilojen yhteiskäyttö NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO Nykyinen rakennus ja sen laajuustiedot Nykyinen rakennus ja sen kunto HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS Toiminnallisuus Rakennustekniikka Piha- ja pysäköintialueet Talotekniikka TOTEUTTAMINEN Toteuttamistapa ja -ajankohta Toteuttamisen aikaiset järjestelyt INVESTOINNIT JA RAHOITUS Rakennuskustannukset Toimintavarustuksen kustannukset Tonttikustannukset Kaupungin rakennuttamisohjelma LAATIMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN Hankesuunnitelman laatiminen ja allekirjoittaminen... 15

3 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 2 Rantakylän uusi päiväkoti, Pataluodonkatu 4 HANKESUUNNITELMA 1. JOHDANTO Rakennushankkeen tavoitteena on tuoda lasten päivähoidon toimintaa Rantakylän keskusta-alueen palvelutarjontaan Pataluodon koulukeskuksen yhteyteen. Tarkoituksena on luoda kokonaisuus, jossa yläkoulu, alakoulu ja päivähoito esikouluineen täydentävät toisiaan. Päiväkotirakennukselta haetaan tilojen käytön joustavuutta ja yhteistyötä koulutoimintojen kanssa. Rantakylän uuden päiväkodin rakennushankinnassa huomioidaan Joensuun asema innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelman biotalousteeman valtakunnallisena veturina, Joensuun imago Euroopan metsäpääkaupunkina sekä se, että valtakunnallisessa kasvusopimusmenettelyssä Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämänä innovatiivisia hankintoja. Rantakylän uuden päiväkodin rakentamisessa suositaan puun käyttöä ja haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. Hankesuunnitelmassa näihin seikkoihin viitataan vihreän kasvun keskustermillä. Kaupunginvaltuusto on raamittanut Rantakylän uuden päiväkodin (=Pataluodon päiväkoti) toteuttamista osana toimitilahankkeiden periaateratkaisua vuosille (KV ). Tämä hankesuunnitelma konkretisoi periaateratkaisua ja käsittää päivähoidon seitsemän osaston noin 130 lapsen ja esiopetuksen toimintaan liittyvät tilat. 2. TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS 2.1 Toiminta nykyisin Rantakylän alueella toimii tällä hetkellä neljä kaupungin hallinnoimaa päiväkotia: Rantakylän (45 paikkaa), Soutajanpuiston (99 paikkaa), Aallontien (57 paikkaa) ja Vesikkopuiston (66 paikkaa) päiväkodit. Tämän lisäksi Rantakylän nykyisen päiväkodin alaisuudessa toimii kaksi väliaikaista ryhmää (29 paikkaa) Puronsuunkadun liikekiinteistön toisessa kerroksessa. Näiden tilojen osalta varhaiskasvatuksen toimintalupa päättyy Lokakuussa 2016 on alkanut päiväkotitoiminta siirtopäiväkotiloissa Soutajanpuiston päiväkodin yhteydessä (kaksi ryhmää, 33 paikkaa) ja Vesikkopuiston päiväkodin yhteydessä (kolme ryhmää, 57 paikkaa). Soutajanpuiston siirtotilojen vuokra-aika on kaksi vuotta ja Vesikkopuiston osalta viisi vuotta. Tämän lisäksi alueella on perhepäivähoitajia, joiden eläköitymisen vuoksi perhepäivähoidon osuus alueen päivähoitotarjonnasta vähenee vuosi vuodelta.

4 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU Nykyiset tilat Rantakylän nykyinen päiväkoti, jossa toimii kolme ryhmää (45 paikkaa), on perustusrakenteiltaan sellainen, ettei sitä ole taloudellisessa mielessä järkevää lähteä peruskorjaamaan. Yksi ryhmä on jo jouduttu sulkemaan keväällä 2015 sisäilmaoireilun vuoksi. Päiväkotia korjattiin vuonna 2003 ja silloin korjaukset mitoitettiin noin 10 vuoden käyttöä varten. Mittavienkin korjaustöiden jälkeen rakennuksen perusrakenteisiin tulisi jäämään sellaisia riskirakenteita, jotka voivat aiheuttaa myöhemmin sisäilmaongelmaa. Tämän hankkeen myötä on tarkoitus luopua Rantakylän nykyisen päiväkodin sekä Puronsuunkadun liikekiinteistön päiväkotiloista ja siirtää toiminta uuteen Rantakylän päiväkotiin. Tämän lisäksi Soutajanpuiston päiväkodin yhteydessä olevien siirtotilojen käytöstä luovutaan uuden Rantakylän päiväkodin käyttöönoton yhteydessä. 2.2 Toiminnan tuleva kehitys Rantakylän uudesta päiväkodista tullaan tekemään 7-osastoinen. Päiväkotiin suunnitellaan kaksi 0-3-vuotiaiden ryhmää, neljä 3-5 vuotiaiden ryhmää ja esiopetustilat, jotka mahdollistavat kahden 13 lapsen esiopetusryhmän opetuksen sekä soveltuvat lisäksi täydentävän päivähoidon tarpeisiin. Rantakylän uuden päiväkodin vieressä samassa korttelissa sijaitsevat koulukiinteistöt, Pataluodon koulu ja Rantakylän alakoulu. Tämä mahdollistaa kiinteän toiminnallisen yhteistyön varhaiskasvatuksen ja koulun välillä. Alakoulua suunnitellaan laajennettavan ja peruskorjattavan tulevaisuudessa. Väestöennusteen mukaan (Mato ohjelma) Rantakylän alueen lapsimäärä kehittyy kasvusuuntaisesti. Vuonna 2014 Rantakylän alueella 0-2 -vuotiaita lapsia oli 303. Vuoden 2018 ennusteen mukaisesti 0-2 -vuotiaiden lasten määrä olisi 365 lasta ja vuonna 2020 lapsia olisi 369. Vastaavasti 3-6 vuotiaiden määrä oli vuonna 2014 tilastoissa 382 lasta, vuoden 2018 ennusteen mukaisesti 385 lasta ja vuonna 2020 lapsia olisi 425. Rantakylän alueen ja koko palvelualue kahden 0-6 -vuotiaiden lasten väestön lisäyksen ennustetaan lisäävän varhaiskasvatuksen palveluiden tarvetta alueella n lapsen verran joka vuosi. Rantakylän uusi päiväkoti osaltaan toteuttaa kaupungin Rantakylä-Utra - kehittämishanketta. Se on osa kehittyvää keskuskampusta. Päiväkodin liikuntasali avataan iltakäytölle ja päiväkodin piha palvelee viikonloppuisin ja muulloinkin päiväkodin ollessa suljettuna pienten lasten leikki- ja touhupaikkana. Päiväkotia kehitetään osana Rantakylän keskustan palvelukokonaisuutta keskellä kaupungin suurinta asuinaluetta. 2.3 Esiopetus ja päivähoito Esiopetukseen osallistuu lapsia, joilla on kahdenlaisia tarpeita riippuen siitä, ovatko heidän vanhempansa kotona vai työelämässä. Osa lapsista osallistuu pelkkään esiopetukseen, joka toteutetaan aamupäivisin. Osa lapsista tarvitsee myös esiopetusta

5 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 4 täydentävää päivähoitoa aamulla ennen esiopetuksen alkua ja iltapäivällä esiopetuksen jälkeen. Jotta esiopetusryhmät voidaan muodostaa toiminnallisesti ja pedagogisesti järkeviksi, ryhmän tilat tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että myös täydentävää päivähoitoa tarvitsevien lasten hoito voidaan toteuttaa tiloissa. Tämä on myös taloudellisesti järkevää, koska esiopetus ja päivähoito voidaan järjestää lähes saman tilamitoituksen puitteissa ilman päivähoitoa tilat olisivat iltapäivällä tyhjillään. Esiopetusryhmät muodostetaan kaupungissa sekä kouluissa että päiväkodeissa jatkossa niin, että ryhmän enimmäiskoko on täydentävää päivähoitoa tarvitsevien lasten osalta 21 lasta. Sellaisissa yksiköissä, joissa tilat sen mahdollistavat ja esiopetusryhmä pystytään jakamaan kahteen osaan koko esiopetuksen ajaksi, ryhmässä voi lisäksi olla viisi pelkkää esiopetusta tarvitsevaa lasta. Ryhmän enimmäiskoko on siten aamupäivällä 26 lasta. Ryhmä jaetaan kahdeksi 13 lapsen ryhmäksi esiopetuksen ajaksi ja esiopetuksen jälkeen täydentävää päivähoitoa tarvitsevat lapset (max 21 lasta) yhdistetään yhdeksi ryhmäksi, joka jää päivähoitoon esiopetuksen päätyttyä. Täydentävää päivähoitoa tarvitsevien lasten osalta tulee huomioida mahdollisuus aamu- ja välipalaruokailuun samoin näille lapsille tulee antaa mahdollisuus päivälepoon. 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS 3.1 Toiminnalliset perustelut Nykyisen Rantakylän päiväkodin toiminta on ollut sisäilmaoireilun vuoksi haasteellista viimeisten vuosien aikana. Oireilun vuoksi yksiköstä on jouduttu siirtämään sekä päivähoitolapsia että henkilökuntaa muihin yksiköihin. Puronsuunkadun liikekiinteistössä tilaratkaisut ovat puutteelliset ja koska tilat sijaitsevat liikekiinteistön toisessa kerroksessa, niin se hankaloittaa huomattavasti päivähoidon arkisten toimintojen sujuvuutta. Puronsuunkadun päivähoitotiloilla ei myöskään ole omaa piha-aluetta vaan ryhmien on päivittäin siirryttävä ohjatusti ulkoilemaan Rantakylän päiväkodin pihaalueelle. Siirtyminen tapahtuu suuren liikekiinteistön piha-alueiden kautta, joka liikenteellisesti luo riskejä niin lasten siirtymisiin liikekiinteistön ja päiväkodin välillä kuin myös saattoliikenteen osalta. Rantakylän uusi päiväkoti täyttyy helposti. Tiloihin siirtyy Rantakylän nykyisen päiväkodin kolme ryhmää ja nyt siirtotiloihin evakkoon lähtevä yksi ryhmä. Tämän lisäksi sinne siirtyy Puronsuunkadun yläkerran kaksi ryhmää, tämä tyhjenevä tila voisi mahdollisesti jäädä avoimen varhaiskasvatuksen tilaksi. Uuteen päiväkotiin siirtyy lisäksi Kartoittajantien ryhmäperhepäivähoidon mitoituksen mukainen lapsimäärä, ryhmäperhepäivähoidosta kalleimpana hoitomuotona luovutaan. 3.2 Muut mahdolliset tilanhankintaratkaisut

6 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 5 Alueella ei ole käytettävissä päiväkotitoimintaan soveltuvia tiloja. Ainoina vaihtoehtoina olisi korvata nykyiset päivähoitotilat siirtopäiväkotitiloilla tai pyrkiä laajentamaan yksityisen päiväkotitoiminnan palveluita. 3.3 Jos hanke ei toteudu Jos hanke ei toteudu, niin subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen vaarantuu merkittävästi alueella. Alueen päivähoitopalveluita täytyy myös tarkastella kokonaisuutena. Perhepäivähoitajien eläköitymisen myötä menetetään jatkuvasti päivähoitopaikkoja ja osa päiväkodeista on iältään jo sen ikäisiä, että niiden jäljellä oleva käyttöikä on rajallinen. Tästä näkökulmasta ajatellen hankkeen toteutumisella on kiire. 4. KÄYTTÖTALOUS 4.1 Vaikutukset päivähoidon käyttötalouteen Uuden päiväkodin rakentaminen vaikuttaa käyttötalouteen kohonneina vuokrakuluina. Henkilöstö- ja muihin toiminnallisiin kuluihin uudella rakennuksella ei ole vaikutusta koska toiminta käytännössä siirtyy vain uusiin tiloihin. 4.2 Toimitilakustannukset Rakennuksen uusi kokonaisvuokra on n /vuodessa. Kokonaisvuokra jakaantuu pääoma- ja ylläpitovuokraan seuraavasti: Pääomavuokra Ylläpitovuokra Pääomavuokralaskelma koostuu 6 %:n tuotosta rakennusinvestoinnille sekä maaalueen vuokrasta. Ylläpitovuokran perusteena on vastaavien rakennusten (Niinivaaran - ja Sinkkolan päiväkoti) toteutuneet ylläpitokustannukset. Vuokralaskelmat ovat tehty nykyisen käytännön mukaisesti. Investoinnin poistoaika on 30 vuotta. Käyttäjien kanssa tullaan tekemään 15 vuoden kiinteä vuokrasopimus. 5. TILAT JA RAKENNUSPAIKKA 5.1 Tilasuunnittelun tavoitteet ja periaatteet Tilojen suunnittelu toteutetaan siten, että:

7 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 6 päiväkoti rakentuu seitsemästä osastosta: neljä ryhmää 3-5 vuotiaita, kaksi ryhmää 0 3 vuotiaita sekä yksi esiopetussolu, joka jakautuu kahteen 13 lapsen ryhmään. täysiaikaisesti lapsia on päivähoidossa noin 130 ja päiväkotia tullaan käyttämään Rantakylä Utra alueen lasten iltahoidon järjestämiseen osastot pyritään sijoittamaan niin, ettei kenenkään tarvitse kulkea häiritsevästi varsinaisten osastojen läpi liikkuessaan päiväkodin sisällä eri osasta toiseen (sali, askartelutilat ja keittiö). Samalla kuitenkin minimoidaan ns. turhat käytävätilat pyrkien tilatehokkuuteen. liikuntasali voidaan tarvittaessa yhdistää käytävä/aulan kanssa kuitenkin niin, että se voidaan erottaa ulkopuoliseen käyttöön (esim. iltakäyttö). hallinto-osassa on tila, jota voidaan hyödyntää neuvotteluhuoneena mm. vanhempaintapaamisia, moniammatillisten tiimien kokouksia, eri sidosryhmien edustajien tapaamista ja vierailijoiden vastaanottoa varten. Lisäksi askartelu- ja verstastiloja hyödynnetään erilaisiin tapaamisiin ja palavereihin palvelualue kahden erityislastentarhanopettajille varataan oma yhteinen työtila ja he käyttävät myös tarvittaessa hallinto-osan neuvotteluhuonetta 5.2 Tilojen toiminnallinen sijainti Lasten sisäänkäynnit tulee sijoittaa aidatun ja suojaisen pihan puolelle niin, että niihin on hyvä yhteys saattoliikenteen alueelta. Osastojen lapsille tulee järjestää omat sisäänkäyntinsä märkä- ja kenkäeteisineen sisäänkäyntikatoksilla suojattuina. Ulkopuolisten ja henkilökunnan sisäänkäynti tapahtuu suoraan paikoitusalueen puolelta (ei toimintapihan puolelta) häiritsemättä päivähoitotoimintaa ja lapsia. Keittiön huoltoliikenne tulee järjestää omanaan, ja se ei saa millään tavalla vaarantaa lasten turvallisuutta. Keittiön tule sijaita rakennuksessa niin, että sen sisäänkäynti on mahdollisimman lähellä viereisen Pataluodon koulun keittiön sisäänkäyntiä. Päiväkodin sali ja askartelutilat tulee varustaa omalla sisäänkäynnillä ja sijoittaa niin, että ulkopuolinen iltakäyttö on mahdollista. 5.3 Tila- ja tonttitarpeet Päivähoidon tarve on saada Rantakylän toimintakeskuksen alueelle 7-osastoinen päiväkoti, yhteensä n lapselle Yhden ryhmän osalta varaudutaan päiväko-

8 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 7 din pienryhmätoimintaan ja tarvittaessa yksi ryhmä tulee palvelemaan iltahoidon tarpeita. Päiväkotikiinteistön ryhmäjaossa suositaan soluajattelua, jolloin jokaiselle lapsiryhmälle muodostuu omat rauhalliset kotialueet / työskentelytilat. Päiväkotiin tarvitaan tämän lisäksi yhteistiloja kuten sali, verstas ja askartelutila. Lähtökohtana tilamitoituksessa on, että käytettävissä olisi toimintaan soveltuvaa tilaa 7 m²/lapsi (kotialueen ryhmähuoneet, pienryhmä- ja yhteistilat). Tontin osalta päiväkodin tarpeet ovat seuraavat: - tontin koon tulisi olla m² / hoitopaikka, - lasten leikkeihin ja toimintoihin piha-aluetta tarvitaan noin 20 m² / lapsi - läheistä puistoaluetta voidaan hyödyntää päiväkodin toimintoihin - piha-alueen tulisi suuntautua itä länsi ilmansuuntien väliin - autopaikkoja tulisi varata vähintään 1 ap / 100 brm² vähintään 1 ap / 2 työntekijää kohden - saattoliikennettä varten tulee järjestää turvallinen lasten jättöalue Seitsemän ryhmän (max. 147 lasta) päiväkodin käytössä tulisi tonttimaata olla m². Pääsääntöisesti lapsia on vähemmän, koska ryhmät muodostuvat eriikäisistä lapsista. Rakennuspaikka: Uuden päiväkodin rakennuspaikaksi on valittu yhdessä kaavoituksen kanssa entisen puretun Pataluodon alakoulun tontti, Pataluodonkatu 4. Nykyisestä tontista noin puolet osoitetaan päiväkodille. Koko korttelialueesta on tehty yleissuunnitelma, jossa Pataluodon koulu ja liikuntasali (Pataluodonkatu 2), uusi päiväkoti ja Rantakylän alakoulu (entinen JYK, Pataluodonkatu 6) ja siihen liittyvä mahdollinen laajennus muodostavat kokonaisuuden. Näiden toimintojen ja tilojen halutaan tukevan toisiaan ja tuovan synergiaetuja. Alueen asemakaavamuutoshanke on työn alla ja siinä huomioidaan korttelialueen kokonaisuus ja rakentamistarpeet. Kaavamuutos on tarkoitus käsitellä vasta päiväkodin rakennusluvan hyväksynnän jälkeen. Aikanaan päiväkodille tullaan lohkomaan oma noin m 2 :n tontti. Uusi päiväkoti on mahdollista ja tullaan rakentamaan nykyisen kaavan ehdoilla ja sen määräysten mukaisesti kortteliin 1189 tontille Tilaohjelma Toiminnan pohjalta tehdyssä tilaohjelmassa on päädytty alla kuvattuun tilankäyttöön (ks. myös liite Tilaohjelma). Tilat palvelevat 7-osastoisena päiväkotina, johon mahtuu enimmillään 147 lasta. Käytännössä tiloissa on arkipäivisin noin

9 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 8 lasta. Samaan aikaan tiloissa työskentelee henkilöä (3 kasvatusvastuussa olevaa / osasto = 21 + johtaja + keittäjä + siistijä harjoittelijaa/ opiskelijaa). Tilaohjelma, yhteenveto: 1. Lasten kotialueet. Yli 3-vuotiaiden osasto: märkäeteinen, eteinen, wc- ja pesutilat sekä leikki- ja lepohuoneet yhtensä 137 ham 2 / osasto eli yhteensä kolmen ryhmän tilat 548 m 2 ja esikoululaisten ryhmän tilat 147 ham lapsen ryhmän kotialue 112 m 2 ja pienten lasten (alle 3 v) kotialue 103 m 2. Päiväkodin kaikkien ryhmien kotialueet yhteensä 910 m Yhteistilat: Sali ja sen varasto, askartelu / kuvataito / verstas sekä inva / vaipanvaihto wc- tila yhteensä 160 m 2 3. Henkilökunnan tilat: toimistotilat, henkilökunnan taukotila / kokoustila ja sosiaalitilat pesu- ja wc- tiloineen yhteensä 90 m 2 4. Huolto- ja aputilat: palvelukeittiö, vaatehuolto, siivouskeskus, varastot ja käytävätilat sekä osin väestönsuoja yhteensä 235 m 2 Tilaohjelman mukaisesti uuden 7-osastoisen päiväkodin huoneala on yhteensä ham². Vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala hum². Rakennuksen lämmin laskennallinen bruttoala brm² (sisältää tekniset tilat: 30 m², sähkö- ATK- tilat + iv- konehuone 130 m²). Pihalle tarvitaan kylmiä ulkovarastoja leikkivälineille 3 kpl jaettuna kahteen osaan (kesä - talvi), lasten rattaiden varasto, keittiön varasto ja jätehuone yhteensä n. 100 m Tilojen yhteiskäyttö Päiväkodin tiloista iltakäyttäjiä varten on parhaiten hyödynnettävissä sali oheistiloineen esimerkiksi kevyeen liikuntaan, esittävään taiteeseen tai pieniin luontotilaisuuksiin tai muuhun vastaavaan. Myös askartelu- ja verstastilat ja esikoulun opetustilat ovat tietyin rajoituksin käytettävissä. Tilojen hyödyntäminen onnistuu normaali kulunvalvontatekniikkaa hyödyntäen. 6. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO 6.1 Nykyinen rakennus ja sen laajuustiedot Rantakylän nykyinen päiväkoti sijaitsee korttelissa 1189 tontilla 9 osoitteessa Ruoritie 5, JOENSUU. Tontin asemakaavamerkintä on Y / I ja tehokkuusluku e=0,3 ja tontin pinta-ala on 3895,9 m2. Tontti on Joensuun kaupungin omistuksessa. Rantakylän nykyinen päiväkoti on rakennettu vuonna Alkuperäisestä suunnittelusta on vastannut Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Asunto-osasto arkkitehti Leena Niukkasen johdolla. Rakennus edustaa aikansa näkemyksiä toiminnallisuuden sekä tekniikan osalta. Rakennus on pinta-alaltaan 852 m2 ja tilavuus on 2955 m3.

10 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 9 Rakennus on julkisivultaan harjattua punatiiltä ja oli alun perin tasakattoinen. Vesikattoremontti tehtiin vuonna 1984, jolloin vesikatto muutettiin lapekatoksi. Samalla tehtiin uudet sisäänkäyntikatokset ja rakennuksen keskialuetta korotettiin niin että voitiin rakentaa parvi. Remontin suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Bieber ja Luoto Ky. Rakennusta hallinnoi Rantakylän Toimintakeskus Oy vuoteen 1996 saakka, vuoden 1997 alussa Joensuun kaupunki lunasti rakennuksen. 6.2 Nykyinen rakennus ja sen kunto Vuonna 2003 päiväkotia oltiin täydellisesti peruskorjaamassa. Suunnittelun aikana huomattiin rakennuksessa perustavaa laatua olevia rakennusteknisiä ongelmia, joita ei ollut järkevää lähteä korjaamaan. Niinpä päiväkodin peruskorjauksesta luovuttiin ja tehtiin tarpeelliseksi katsotut korjaukset, mm. märkäeteiset ja wc- pesutilat peruskorjattiin ja muut tilat ns. kevyesti saneerattiin. Ilmanvaihtoa parannettiin erilliskoneilla ja sähkötekniikka sekä valaistusta uusittiin tarvittavilta osiltaan. Korjausten lähtökohtana oli saada tilat toimiviksi seuraavat 10 vuotta. Viime vuosina on huomattu sisäilman laadussa heikkenemistä ja nyt syksyn aikana oirehdinta on niin vakavaa, että yksi osasto on jouduttu sulkemaan. Uudessa työn alla olevassa asemakaavassa nykyisen Rantakylän päiväkodin tontille on kaavailtu kerrostaloasumista. 7. HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS 7.1 Toiminnallisuus Pataluodon koulukeskuksen ja päiväkodin osalta on päiväkodin tontti ja muoto sovitettu kokonaisuuteen, niin että ala- ja yläkoulun käyttö olisi joustavaa yhteisten tilojen osalta. Tämä tarkoittaa, että päiväkodin muodoksi on vahvistunut L- malli (ks. tontin käyttösuunnitelma). Toiminnallisuuden osalta osastojen tulee olla itsenäisiä (ns. solumalli) ja häiritsevää läpikulkuliikennettä ryhmätilojen läpi tulee välttää. Osastojen väliset hoitajien käytössä olevat yhteydet (osastojen väliset ovet) ovat toivottuja. Osastot ryhmittyvät ns. pienten osastoihin ja 3 6 vuotiaiden osastoihin. Yhteen 3 6 vuotiaiden osastoon liittyvät esikouluopetuksen tilat, jotka palvelevat myös ulkopuolisia lapsia. Kaikki osastot varustetaan riittävän suurilla sisääntulokatoksilla, joissa lapset voivat odotella tai leikkiä huonolla säällä. Yhteiset tilat: Sali, askartelu / veisto, palvelukeittiö ja henkilökunnan tilat tulee sijoittaa mahdollisimman keskeisesti. Henkilökunnan ja keittiön tiloihin tarvitaan omat sisäänkäynnit (ei leikkipihan puolelta) samoin kuin salin iltakäyttöä varten.

11 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 10 Uudelta päiväkotirakennukselta haetaan tilojen toiminnallisuutta, kodikkuutta ja kauneutta, jota toteutetaan värien, materiaalien ja muotojen valinnoilla. Tilojen pitää olla tarkoituksenmukaisia niin, että osastoista on hyvät yhteydet päiväkodin muihin käyttötiloihin ja päinvastoin ja niin että ne ovat riittävästi mitoitetut. Samalla turhia käytäviä tulee välttää tilatehokkuuteen pyrkien. Lasten tuominen ja nouto päiväkotiin tapahtuu aikuisten saattamana aidatun alueen eli pihan puolelta jokaiseen osastoon omanaan. Päiväkodin piha aidataan tarpeellisilta osin määräysten mukaisesti metallirakenteisella verkkoaidalla. Pihan istutukset ja nurmikentät, laatoitukset ja erilaiset päällysteet sekä mahdolliset muut rakenteet muodostavat tärkeän osan pihan viihtyisyystekijöistä. Pihan sisäinen talvihuolto ja huolto sekä ylläpito huomioidaan piharakentamisessa, pihakalusteiden ja -laitteiden sijoittelussa. 7.2 Rakennustekniikka Uudisrakennuksen rakennustekniset ratkaisut tulee tehdä uusimpien rakennusmääräysten mukaisesti niin lämpö- kuin kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan. Rakennuksen ilmanvuotoluku q50 tulee olla < 1,0 ja energiatehokkuusluokan osalta pyritään mahdollisuuksien mukaan A- luokkaan, < 91 kwh/m 2. Julkisivujen tulee soveltua mittakaavaltaan alueen arkkitehtuuriin ja asemakaavaan sekä Joensuun asemaan Euroopan metsäpääkaupunkina ja ekologisena vihreän kasvun keskuksena. Julkisivujen ulkoverhouksessa ja tehosteosissa sekä piharakennuksissa tulee suosia puuta. Vesikatot tehdään lapekattoisina ja sisäänkäynnit varustetaan riittävän suurilla katoksilla ja penkeillä. 7.3 Piha- ja pysäköintialueet Alustavissa tontinkäytön suunnitelmissa ajoneuvoliikenneliittymä on suunniteltu Puronsuunkadulta ja saattoliikenne sekä henkilökunnan autopaikoitus sijoittuvat Puronsuunkadun viereen. Lämmitettyjä autopaikkoja rakennetaan 16 kpl. Keittiön huoltoliikenne voi tapahtua Puronsuunkadulta kevyenliikenteen väylän kautta. Käytännössä pääosa keittiöön tulevasta ruoasta tuodaan viereisestä Pataluodon yläkoulun keittiöstä kärryillä tai vastaavilla. Puronsuunkadun päätteeksi tullaan rakentamaan linja-autojen saatto- ja jättöalueet jotka palvelevat sekä päiväkotia että kouluja. Henkilökunnan polkupyörien säilytys sijoittuu heidän oman sisäänkäynnin läheisyyteen. Piha jäsentyy 1,4 metriä korkealla metalliaidalla aidatuksi päiväkodin leikkipihaksi. Leikkipiha-alue erotetaan vielä matalammalla metalliaidalla pienten leikkipihaksi. Pienten leikkipihan portin metalliosat suojataan pakkassuojamaalilla, niin ettei kieli tartu metalliin pakkassäällä. Pihan aidat varustetaan huoltoliikennettä ja talvi-

12 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 11 aurausta varten kahdella liukuportilla ja pienten piha kääntöportilla. Henkilöliikennettä varten aita varustetaan turvalukituilla käyntiporteilla. Piha varustetaan monipuolisilla ja innostavilla leikkivälineillä, jotka ovat toimintaluokitukseltaan soveltuvia eri ikäluokille. Leikkivälineiden turva-alustat tehdään putoamiskorkeuden mukaisesti mitoitetuilla kumirouheisilla turvalaatoilla. Leikkipihan kalusteet palvelevat osana koko alueen lähiliikuntatarpeita. Leikkipiha-alueiden ja pelikentän päällysteenä käytetään lajiteltua kalliokivituhkaa, sisäänkäynneissä betonikiveystä ja laatoitusta. Huolto- sekä liikennealueet tehdään asfalttipäällysteisinä rajattuina upotetuilla nurmi- ja reunakivillä. Erilaisilla puu- ja pensasistutuksilla sekä siirtonurmella tuodaan pihaan vihreyttä ja suojaa. 7.4 Talotekniikka LVIA- tekniikka ja tekniset järjestelmät LVIA-tekniikan suunnittelussa ja hankinnassa on pyrittävä toteuttamaan innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat Joensuun vihreän kasvun imagoa. Hankkeen puhtausluokka on P1 rakennusteknisten töiden osalta ja iv- asennusten osalta P1 sekä materiaalien päästöluokitus M1. Hankkeen sisäilman tavoitearvo sisäilmaluokka S2 (hyvä sisäilma). Lämpötilat sisäilmaluokan S2 mukaiset pääsääntöisesti ilman koneellista jäähdytystä, sisäilmatavoitearvot dokumentoidaan huonekohtaisesti. LVI-järjestelmien asennuksessa ja rakentamisessa noudatetaan voimassa olevia ohjeita ja määräyksiä sekä paikallisen viranomaisen ohjeita. Kohteen suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä kiinnitetään huomiota rakennuksen energiankulutuksen minimointiin, huomioiden kuitenkin ettei sisäolosuhteista ja viihtyvyydestä tingitä. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa haetaan innovatiivisia ratkaisuja, että pystyttäisiin toteuttamaan energiatehokkuudeltaan (E- luku) mahdollisimman hyvä kokonaisuus. LVIA- tekniset järjestelmät 1. Rakennus liitetään Fortum Oy:n kaukolämpöverkostoon. Päiväkodin tilat lämmitetään vesikiertoisella lattialämmityksellä. Ulko-ovet varustetaan vesikiertoisilla oviverhokoneilla. 2. Rakennus liitetään Joensuun Veden vesijohto- ja jäte-/ sadevesiviemäriverkostoihin. Vesikalusteet ryhmä- ja wc- / pesutiloissa varustetaan elektronisilla automaattihanoilla.

13 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU Rakennus jaetaan toiminnallisuuksien ja energiataloudellisuuden mukaan eri ilmanvaihtokoneiden palvelualueisiin. IV-koneissa on pääsääntöisesti tulo- ja poistoilman suodatus, lämmöntalteenotto sekä lämmitys. Palvelualuejaolla pyritään valitsemaan tehokkain lämmöntalteenottojärjestelmä joka tilanteessa. Ilmavirtoja säädetään pääosin tilakohtaisilla ilmamääräsäätimillä (IMS). Ilmamääräsäätimiä ohjataan tilojen olosuhteiden mukaan perustuen lämpötilaan, hiilidioksidipitoisuuteen sekä läsnäoloon. Ilmamääräsäätimet ja moottoroidut palopellit sekä muu ilmanvaihdon säätötekniikka pyritään sijoittamaan IVkonehuoneeseen ja minimoimaan muissa tiloissa. Tämä tehdään IVkonehuoneen koon ja muodon huomioinnilla sekä IV-palvelualuejaolla. Rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella yleisten tilojen LTO-koneet huolehtivat rakennuksen minimi-ilmanvaihdon tuottamisesta. Rakennuksen tiiviysmittaus tehdään rakennuksen omilla IV-koneilla. 4. Jäähdytystä vaativat erikoistilat varustetaan tarvittavilta osilta jäähdytyslaitteilla. Näitä tiloja on mm. palvelukeittiö. Jäähdytyksen tarve pyritään minimoimaan yleensä rakennusteknisillä ratkaisuilla; Arkkitehtisuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erikoisesti huonetilojen sijoitukseen sekä ikkunoiden suoran auringon säteilysuojauksiin. 5. Kiinteistöön rakennetaan rakennusautomaatiojärjestelmä, joka ohjaa kiinteistön talotekniikan toimintaa ja mahdollistaa toiminnan valvonnan ja säädön. Rakennus liitetään Joensuun kaupungin rakennusautomaatiojärjestelmään. Ilmanvaihtojärjestelmissä huomioidaan tarpeenmukainen käyttö vyöhykkeistämällä ja varustamalla vyöhykkeitä olosuhde-, läsnäolo- ja painikeohjauksilla. LVI-laitteiden taajuusmuuttajat sisältyvät kustannusarviossa automaatioosioon Sähkötekniikka sekä säätö- ja valvontalaitteet Sähköteknisten ratkaisujen sekä säätö- ja valvontalaitteiden suunnittelussa ja hankinnassa on pyrittävä toteuttamaan innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat Joensuun vihreän kasvun imagoa. Sähkö- ja telejärjestelmien tavoitteena on taata rakennukseen hyvät valaistusolosuhteet, toiminnan kannalta riittävä pistorasiamäärä ja tarpeelliset telejärjestelmät, ilkivaltaa vähentävät ja valvonnan mahdollistavat turvallisuusjärjestelmät sekä energiataloudellisuus. Sähköliittymä: Liitytään pienjänniteliittymällä paikallisen sähkölaitoksen verkkoon. Sähköliittymäkustannukset eivät sisälly kustannusarvioon. Puhelin- ja tietoliikenne- sekä yhteisantenniliittymä: Liitytään Joensuun kaupungin valokuitukaapelilla kaupungin ATK- verkkoon. Kiinteistö liitetään omalla antennilla maanpäälliseen antenniverkkoon.

14 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU 4 13 Valaistus: Valaistuksessa huomioidaan energiataloudelliset ratkaisut ja valaisimina pääsääntöisesti käytetään Led-valoja. Käytävä-, aula- ja ulkotilojen valaistusta ohjataan rakennus-automaatiojärjestelmän kautta (aika-, valoisuus- ja läsnäolo-ohjaukset). Rakennus varustetaan lisäksi seuraavilla tele-, turva- ja valvontajärjestelmillä - puhelin / ATK- järjestelmä: o Cat-6-tason parikaapeliyhteys työpisteisiin - yhteisantennijärjestelmä, tähtiverkko: o sisäinen tv-järjestelmän kaapelointi (aulat, luokat, yms.) - turva- ja valvontajärjestelmät: o paloilmoitinjärjestelmä sähköverkkoon kytketty o kulunvalvonta- ja tilavalvonta- sekä työajanseurantajärjestelmä o merkki- ja turvavalaistus- sekä inva-wc:n avunpyyntöjärjestelmä o rikosilmoitus- ja videovalvontajärjestelmä integroituna kulunvalvontajärjestelmään o sähkölukitus (valvotut/ohjatut ovet) o AV- järjestelmän kaapelointi Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan alhaisten käyttö- ja ylläpitokustannusten tavoite. Kustannusarviossa on esitetty aurinkosähköjärjestelmä optiona. 8. TOTEUTTAMINEN 8.1 Toteuttamistapa ja -ajankohta Kohde tullaan toteuttamaan ns. KVR -hankkeena, jossa urakoitsija vastaa suunnittelusta ja sitoutuu rakentamaan päiväkotirakennuksen kiinteällä urakkahinnalla. Kohteen KVR -kilpailutus tullaan tekemään talven 2016 aikana. Ehdotusten arvioinnin suorittaa valitsijaraati, joka koostuu tilaajan ja käyttäjien edustajista. Valitun ehdotuksen osalta jatketaan täydentävää ja tarkempaa suunnittelua ja sen ohjausta yhdessä KVR -urakoitsijan suunnittelijoiden ja tilaajan asettaman työryhmän sekä käyttäjien kanssa. Pataluodon päiväkodin rakennustyöt on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi vuosien välisenä aikana. Alustavan arvion mukaan työt käynnistyisivät loppukesästä 2016 ja rakennuksen tulisi olla valmis 2017 syksyllä. 8.2 Toteuttamisen aikaiset järjestelyt Päivähoito tapahtuu nykyisissä tiloissa ja näin ollen rakentamisen ajaksi ei tarvita väliaikaisia päiväkotitiloja.

15 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI, PATALUODONKATU INVESTOINNIT JA RAHOITUS 9.1 Rakennuskustannukset Konsultin laatiman tavoitehintalaskelmaan ( ) perustuva perustamiskustannusarvio (Haahtela -indeksi 78,0/1.2015, hintataso 81,0/ ) on M (alv. 0%). Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannukset B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Varaukset Perustamiskustannukset yhteensä alv. 24 % Kokonaishinta Hankkeen kustannuksissa on huomioitu keittiön ja siivouskeskuksen koneet ja laitteet sekä pihakalusteet. 9.2 Toimintavarustuksen kustannukset Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat keskuksen omina hankintoina ja ne ovat arvion mukaan (alv. 0%). Määrärahasta päätetään erikseen vuotuisen talousarvion investointiosassa. 9.3 Tonttikustannukset Uudisrakennuksen tontin omistaa Joensuun kaupunki. 9.4 Kaupungin rakennuttamisohjelma Hanke pyritään sisällyttämään Joensuun kaupungin rakennuttamisohjelmaan vuosille Määrärahatarpeen on arvioitu jakaantuvan seuraavasti: vuosi ,6 M euroa vuosi ,2 M euroa Yhteensä 3,8 M euroa

16

17

18 RANTAKYLÄN UUSI PÄIVÄKOTI Tilaohjelma, tilojen mitoitus tiloittain: 1. Lasten kotialue = osasto Tila yli 3v, lasta alle 3v, 12 lasta Ryhmähuone 1, leikki 45 x) Ryhmähuone 2, lepo 33 x) Ryhmähuone 3 12 x) Tuulikaappi / märkäeteinen Eteistilat Wc- ja pesuhuone Henkilökunnan wc- tilat, 1 kpl/2 ryhmää Siivouskaappi (vesipiste) 1-1 Tilat yhteensä 137 m m m 2 x) Esikoulussa RH1 ja RH2 opetustilana 40 m 2 ja RH3 lepotilana 20 m 2, lisäpinta-ala 10 m 2 Ryhmätilat yhteensä: 5x137 m m m m 2 = 910 m 2 2. Yhteistilat Sali, jaettavissa 2- osaan 100 (60/40) Salin välinevarasto 14 Askartelu / kuvataito 20 Askartelu / verstas 20 Lasten hoito / Inva-Wc 6 Tilat yhteensä 160 m 2 3. Henkilökuntatilat Toimisto, 2 hengelle 15 Henkilökunnan taukotila 25 Erityislastentarhanopettaja 15 Sos.tilat (puku-, pesu- ja wc-tila) 35 Tilat yhteensä 90 m 2

19 4. Huoltotilat ja käytävät Palvelukeittiö + kylmiöt + emäntä + eteinen 50 Vaatehuolto 7 Siivoushuone 8 Varastot, 3 kpl 30 Käytävä-, eteis- ja tk- tilat, 9 % 120 Väestönsuojan lisätilatarve 20 Tilat yhteensä 235 m 2 Tilat yhteensä huonealana: = m 2. Saliin ja askartelutiloihin oma yhteinen sisäänkäynti iltakäytön vuoksi. Palvelukeittiöön ja henkilökunnan tiloihin omat sisäänkäynnit ja henkilökunnan taukotilan sijoitus askartelutilojen läheisyyteen. Oheisten toimintatilojen lisäksi tarvitaan teknisiä tiloja: lämmönjakohuone, iv- konehuone ja sähkötilat yhteensä n. 160 m 2. Pihalle tarvitaan kylmiä ulkovarastoja leikkivälineille jaettuna kahteen osaan (kesä-talvi) 3 kpl, lasten rattaiden varasto, keittiön varasto ja jätehuone yhteensä n. 100 m 2.