Hammaslahden uuden päiväkodin tontti HAMMASLAHDEN UUSI PÄIVÄKOTI, PERÄLÄNTIE 3, HAMMASLAHTI HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hammaslahden uuden päiväkodin tontti HAMMASLAHDEN UUSI PÄIVÄKOTI, PERÄLÄNTIE 3, HAMMASLAHTI

2 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 1 Sisällys HAMMASLAHDEN UUSI PÄIVÄKOTI,... 0 PERÄLÄNTIE 3, HAMMASLAHTI JOHDANTO TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS Toiminta nykyisin Toiminnan tuleva kehitys Esiopetus ja päivähoito HANKKEEN TARPEELLISUUS Toiminnalliset perustelut Muut mahdolliset tilanhankintaratkaisut Jos hanke ei toteudu KÄYTTÖTALOUS Vaikutukset päivähoidon käyttötalouteen Toimitilakustannukset TILAT JA RAKENNUSPAIKKA Tilasuunnittelun tavoitteet ja periaatteet Tilojen toiminnallinen sijainti Tila- ja tonttitarpeet Tilaohjelma Tilojen yhteiskäyttö NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO Nykyinen rakennus ja sen laajuustiedot Nykyinen rakennus ja sen kunto HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS Toiminnallisuus Rakennustekniikka Piha- ja pysäköintialueet Talotekniikka TOTEUTTAMINEN Toteuttamistapa ja -ajankohta Toteuttamisen aikaiset järjestelyt INVESTOINNIT JA RAHOITUS Rakennuskustannukset Toimintavarustuksen kustannukset Tonttikustannukset Kaupungin rakennuttamisohjelma Hankesuunnitelman laatiminen ja allekirjoittaminen... 15

3 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 2 Hammaslahden uusi päiväkoti, Peräläntie 3 1. JOHDANTO Rakennushankkeen tavoitteena on luopua kahdessa eri osoitteessa toimivista päiväkotitiloista ja neljästä eri osoitteessa toimivista ryhmäperhepäiväkodin tiloista, joissa on yhteensä 92 lasta. Nämä kaikki päivähoidon tilat ovat huonokuntoisia ja rakennusteknisesti haasteellisia korjattavaksi. Yhdessä Joensuun kaupungin kaavoituksen ja käyttäjien kanssa on päädytty sijoittamaan uusi Hammaslahden päiväkoti Y- tontille osoitteeseen Peräläntie 3, joka on hyvästi saavutettavissa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hammaslahden päiväkodin rakennushankinnassa huomioidaan Joensuun asema innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelman biotalousteeman valtakunnallisena veturina, Joensuun imago Euroopan metsäpääkaupunkina sekä se, että valtakunnallisessa kasvusopimusmenettelyssä Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämänä innovatiivisia hankintoja. Hammaslahden päiväkodin rakenteissa ja rakentamisessa suositaan puun käyttöä ja haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. Hankesuunnitelmassa näihin seikkoihin viitataan vihreän kasvun keskustermillä. 2. TOIMINNAN NYKYTILA JA TULEVA KEHITYS 2.1 Toiminta nykyisin Hammaslahden alueella toimii tällä hetkellä ainoastaan yksi kaupungin hallinnoima kaksiosastoinen päiväkoti, jossa on 42 paikkaa. Kyseisen päiväkodin alaisuuteen kuuluu Nuutilantiellä sijaitsevan rivitalon huoneistossa toimiva päiväkodin sivuryhmä, jossa on 12 paikkaa. Tämän lisäksi Hammaslahden alueella toimii neljä ryhmäperhepäiväkotia. Yksi niistä sijaitsee Nuutilantiellä, päiväkodin sivuryhmän naapurihuoneistossa. Kyseisessä ryhmäperhepäiväkodissa toimii koko Hammaslahden alueen vuorohoito, jolloin yksikkö on auki iltaisin ja myös viikonloppuisin. Yksikössä on 12 paikkaa. Opintiellä, kirjastotalon entisessä talonmiehen asunnossa toimii ryhmäperhepäiväkoti, jossa on 10 paikkaa. Pakarilantiellä, Joensuun kotien vuokratalokiinteistössä varhaiskasvatuksella on vuokrattuna ryhmäperhepäiväkotitoimintaan kaksi vierekkäistä huoneistoa, joissa molemmissa on 8 paikkaa. Olkkolantiellä on myöskin Joensuun kotien vuokratalokiinteistö, josta on vuokrattu ryhmäperhepäiväkodin tiloiksi yksi huoneisto, 8 paikkaa. Kyseisessä yksikössä tarjotaan kolmena päivänä avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa ja kahtena päivänä yksikkö toimii kotona tapahtuvan perhepäivähoidon varahoitopaikkoina.

4 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie Nykyiset tilat Joensuun kotien omistamien vuokratalokiinteistöjen huoneistot on vuokrattu 1-2 vuodeksi kerrallaan. Tämän lisäksi alueella on omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia, joiden eläköitymisen vuoksi perhepäivähoidon osuus alueen päivähoitotarjonnasta vähenee vuosi vuodelta. Tällä hetkellä perhepäivähoitajia on alueella 8 työntekijää. Hammaslahden nykyinen päiväkoti, jossa toimii kaksi ryhmää (42 paikkaa) ja kaupungin omistamat Nuutilantien asunto-osakeyhtiön huoneistot (24 paikkaa) ovat perusrakenteiltaan sellaisia, ettei niitä ole taloudellisessa mielessä järkevää lähteä peruskorjaamaan. Nuutilantien asunto-osakeyhtiön kahta huoneistoa ollaan juuri sulkemassa kuluvan vuoden 2016 aikana sisäilmaoireilun vuoksi. Tämän hankkeen myötä on tarkoitus luopua kaikista ryhmäperhepäivähoidon tiloista sekä avoimen varhaiskasvatuksen tiloista, jotka ovat olleet vuokrattuina Joensuun kotien vuokratalokiinteistöistä ja nykyisen päväkotikiinteistön käyttöä jatketaan rakennuksen käyttöiän loppuun. 2.2 Toiminnan tuleva kehitys Hammaslahden uudesta päiväkodista tullaan tekemään 5-osastoinen. Päiväkotiin suunnitellaan kaksi 0-3-vuotiaiden ryhmää (toinen voi toimia erityislasten pienryhmänä), kaksi 3-5 vuotiaiden ryhmää ja esiopetustilat, jotka mahdollistavat kahden 13 lapsen esiopetusryhmän opetuksen sekä soveltuvat lisäksi täydentävän varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Väestöennusteen mukaan (Mato ohjelma) Hammaslahden alueen lapsimäärä kehittyy laskevasti. Vuonna 2014 Hammaslahden alueella 0-2 -vuotiaita lapsia oli 138. Vuoden 2018 ennusteen mukaisesti 0-2 -vuotiaiden lasten määrä olisi 115 lasta ja vuonna 2020 lapsia olisi 115. Vastaavasti 3-6 vuotiaiden määrä oli vuonna 2014 tilastoissa 198 lasta, vuoden 2018 ennusteen mukaisesti 180 lasta ja vuonna 2020 lapsia olisi vuotiaiden väestön määrän laskiessa, luovutaan ensimmäisenä jäljelle jäävästä ryhmäperhepäiväkodista ja alueen perhepäivähoitajien eläköityessä, Hammaslahden alueen varhaiskasvatuspalvelut järjestetään ainoastaan Hammaslahden uudessa päiväkodissa. Hammaslahden uusi päiväkoti osaltaan toteuttaa Hammaslahden alueen kehittämistä ja tulee olemaan osa keskuskampusta. Päiväkodin liikuntasali avataan iltakäytölle ja päiväkodin piha palvelee pienten lasten leikki- ja touhupaikkana. Päiväkotia kehitetään osana Hammaslahden alueen palvelukokonaisuutta keskeisellä paikalla asuinaluetta.

5 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie Esiopetus ja päivähoito Esiopetukseen osallistuu lapsia, joilla on kahdenlaisia tarpeita riippuen siitä, ovatko heidän vanhempansa kotona vai työelämässä. Osa lapsista osallistuu pelkkään esiopetukseen, joka toteutetaan aamupäivisin. Osa lapsista tarvitsee myös esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta aamulla ennen esiopetuksen alkua ja iltapäivällä esiopetuksen jälkeen. Jotta esiopetusryhmät voidaan muodostaa toiminnallisesti ja pedagogisesti järkeviksi, ryhmän tilat tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että myös täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten hoito voidaan toteuttaa tiloissa. Tämä on myös taloudellisesti järkevää, koska esiopetus ja päivähoito voidaan järjestää lähes saman tilamitoituksen puitteissa ilman varhaiskasvatusta tilat olisivat iltapäivällä tyhjillään. Esiopetusryhmät muodostetaan kaupungissa sekä kouluissa että päiväkodeissa jatkossa niin, että ryhmän enimmäiskoko on täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten osalta 24 lasta. Sellaisissa yksiköissä, joissa tilat sen mahdollistavat ja esiopetusryhmä pystytään jakamaan kahteen osaan koko esiopetuksen ajaksi, ryhmässä voi lisäksi olla kaksi pelkkää esiopetusta tarvitsevaa lasta. Ryhmän enimmäiskoko on siten aamupäivällä 26 lasta. Ryhmä jaetaan kahdeksi 13 lapsen ryhmäksi esiopetuksen ajaksi ja esiopetuksen jälkeen täydentävää päivähoitoa tarvitsevat lapset (max 24 lasta) yhdistetään yhdeksi ryhmäksi, joka jää päivähoitoon esiopetuksen päätyttyä. Täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten osalta tulee huomioida mahdollisuus aamu- ja välipalaruokailuun samoin näille lapsille tulee antaa mahdollisuus päivälepoon. 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS 3.1 Toiminnalliset perustelut Nykyinen Hammaslahden päiväkodin kiinteistö on teknisen käyttöikänsä lopussa. Kaikkien edellä mainittujen ryhmäperhepäiväkotien tilaratkaisut ovat puutteelliset ja sijaitsevat asunto-osakeyhtiöiden tiloissa. Ryhmäperhepäiväkotitiloilla ei myöskään ole omaa piha-aluetta vaan lähes kaikkien ryhmien on päivittäin siirryttävä ohjatusti ulkoilemaan Hammaslahden alueen leikkikentille, joka vaikeuttaa huomattavasti päivähoidon arkisten toimintojen sujuvuutta ja luo liikenteellisesti riskitilanteita. Myös taloyhtiöiden piha-alueilla tapahtuva liikennöinti on haasteellista saattoliikenteen osalta. Hammaslahden alueen varhaiskasvatuspalvelut toimivat tällä hetkellä viidessä eri osoitteessa. Kaikki yksiköt ovat pieniä ja niiden hallinnoiminen arjessa on varsin haastavaa. Ryhmien kesken lapsia ja henkilökuntaa ei pystytä siirtelemään niin helposti ja siten sijaistarve on suurempi kuin yhden isomman yksikön osalla. Erillään toimivat ryhmät aiheuttavat arjessa usein haastavia tilanteita kuinka yksikkö yleensäkin saadaan pidettyä auki yhtäaikaisten henkilökunnan sairaustapausten vuoksi,

6 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 5 kun henkilökuntaa ei pystytä käyttämään hyödyksi ryhmästä toiseen, kuten saman katon alla toimivassa isossa päiväkodissa. Hammaslahden uusi päiväkoti täyttyy alueen nykyisestä päiväkotitoiminnasta ja neljän ryhmäperhepäiväkodin toiminnan muuttamisesta päiväkotitoiminnaksi. Nykyiseen päiväkotiin sijoitettaisiin Opintien ryhmäperhepäiväkodin lapset ja avoimen varhaiskasvatuksen toiminta Olkkolantieltä. 3.2 Muut mahdolliset tilanhankintaratkaisut Alueella ei ole käytettävissä päiväkotitoimintaan soveltuvia tiloja. Ainoina vaihtoehtoina olisi korvata nykyiset varhaiskasvatustilat siirtopäiväkotitiloilla. 3.3 Jos hanke ei toteudu Jos hanke ei toteudu, niin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen vaarantuu merkittävästi alueella. Alueen varhaiskasvatuspalveluita täytyy myös tarkastella kokonaisuutena. Perhepäivähoitajien eläköitymisen myötä menetetään jatkuvasti varhaiskasvatuksen paikkoja. Päiväkotitilat ovat huonokuntoisia ja niiden käyttöikä on enää hyvin rajallinen. Ryhmäperhepäiväkotitilat soveltuvat käyttötarkoitukseensa huonosti ja ovat huonokuntoisia. Näiden seikkojen yhteisvaikutuksena hankkeen toteutumisella on kiire. 4. KÄYTTÖTALOUS 4.1 Vaikutukset päivähoidon käyttötalouteen Uuden päiväkodin rakentaminen tulee vaikuttamaan käyttötalouteen kohonneina vuokrakuluina. Nykyisen Hammaslahden päiväkodin vuosivuokra (ilman keittiötiloja) on euroa. Nykyisten ryhmäperhepäiväkotien, jotka jäävät pois käytöstä, vuoden 2017 vuosivuokra on n euroa. Opintielle tilauksessa olevien siirtopäiväkodin tilojen vuosivuokra tulee olemaan n euroa. 4.2 Toimitilakustannukset Kohde toteutetaan kiinteistöleasingrahoituksella, mutta käyttäjille kohde vuokrataan kaupungin sisäisen vuokrauksen periaatteiden mukaisesti. Kohteen lopullinen vuokra määräytyy investointiin käytetyn rahamäärän mukaan. Rakennuksen uusi alustava kokonaisvuokra jakautuu seuraavasti: päiväkodin osuus on n /vuodessa ja keittiötilojen vuokra on /vuodessa. Päiväkodin osalta kokonaisvuokra jakaantuu pääoma- ja ylläpitovuokraan seuraavasti: Pääomavuokra Ylläpitovuokra

7 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 6 Pääomavuokralaskelma koostuu 6 %:n tuotosta rakennusinvestoinnille sekä maaalueen vuokrasta. Ylläpitovuokran perusteena on vastaavien rakennusten (Niinivaaran - ja Sinkkolan päiväkoti) toteutuneet ylläpitokustannukset. Käyttäjien kanssa tullaan tekemään 20 vuoden kiinteä vuokrasopimus. 5. TILAT JA RAKENNUSPAIKKA 5.1 Tilasuunnittelun tavoitteet ja periaatteet Tilojen suunnittelu toteutetaan siten, että: päiväkoti rakentuu viidestä osastosta: kaksi ryhmää 3-5 vuotiaita, kaksi ryhmää 0 3 vuotiaita, joista toisen ryhmän tilat suunnitellaan toimimaan sisarusryhmänä sekä yksi esiopetussolu, joka jakautuu kahteen 13 lapsen ryhmään. täysiaikaisesti lapsia on päivähoidossa noin 100 ja päiväkotia tullaan käyttämään Hammaslahden alueen lasten vuorohoidon järjestämiseen (ei yöhoitoa). osastot pyritään sijoittamaan niin, ettei kenenkään tarvitse kulkea häiritsevästi varsinaisten osastojen läpi liikkuessaan päiväkodin sisällä eri osasta toiseen (sali, askartelutilat ja keittiö). Samalla kuitenkin minimoidaan ns. turhat käytävätilat pyrkien tilatehokkuuteen. liikuntasali voidaan tarvittaessa yhdistää käytävä/aulan kanssa kuitenkin niin, että se voidaan erottaa ulkopuoliseen käyttöön (esim. iltakäyttö). hallinto-osassa on tila, jota voidaan hyödyntää neuvotteluhuoneena mm. vanhempaintapaamisia, moniammatillisten tiimien kokouksia, eri sidosryhmien edustajien tapaamista ja vierailijoiden vastaanottoa varten. Lisäksi askartelu- ja verstastiloja hyödynnetään erilaisiin tapaamisiin ja palavereihin palvelualue viiden erityislastentarhanopettajille varataan oma yhteinen työtila ja he käyttävät myös tarvittaessa hallinto-osan neuvotteluhuonetta 5.2 Tilojen toiminnallinen sijainti Lasten sisäänkäynnit tulee sijoittaa aidatun ja suojaisen pihan puolelle niin, että niihin on hyvä yhteys saattoliikenteen alueelta. Osastojen lapsille tulee järjestää omat sisäänkäyntinsä märkä- ja kenkäeteisineen sisäänkäyntikatoksilla suojattuina. Ulkopuolisten ja henkilökunnan sisäänkäynti tapahtuu suoraan paikoitusalueen puolelta

8 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 7 (ei toimintapihan puolelta) häiritsemättä päivähoitotoimintaa ja lapsia. Keittiön huoltoliikenne tulee järjestää omanaan, ja se ei saa millään tavalla vaarantaa lasten turvallisuutta. Päiväkodin sali ja askartelutilat tulee varustaa omalla sisäänkäynnillä ja sijoittaa niin, että ulkopuolinen iltakäyttö on mahdollista. 5.3 Tila- ja tonttitarpeet Päivähoidon tarve on saada Hammaslahden alueelle 5-osastoinen päiväkoti, yhteensä n. 100 lapselle Yhden ryhmän osalta varaudutaan päiväkodin pienryhmätoimintaan ja yksi ryhmä tulee palvelemaan vuorohoidon tarpeita. Päiväkotikiinteistön ryhmäjaossa suositaan soluajattelua, jolloin jokaiselle lapsiryhmälle muodostuu omat rauhalliset kotialueet / työskentelytilat. Päiväkotiin tarvitaan tämän lisäksi yhteistiloja kuten Sali ja askartelutila. Lähtökohtana tilamitoituksessa on, että käytettävissä olisi toimintaan soveltuvaa tilaa 7 m²/lapsi (kotialueen ryhmähuoneet, pienryhmä- ja yhteistilat). Tontin osalta päiväkodin tarpeet ovat seuraavat: - tontin koon tulisi olla m² / hoitopaikka, - lasten leikkeihin ja toimintoihin piha-aluetta tarvitaan noin 20 m² / lapsi - piha-alueen tulisi suuntautua itä länsi ilmansuuntien väliin - autopaikkoja tulisi varata vähintään 1 ap / 100 brm² vähintään 1 ap / 2 työntekijää kohden - saattoliikennettä varten tulee järjestää turvallinen lasten jättöalue Viiden ryhmän (max. 100 lasta) päiväkodin käytössä tulisi tonttimaata olla m². Rakennuspaikka: Uuden päiväkodin rakennuspaikaksi on tutkittu neljää eri vaihtoehtoa: 1) nykyinen Sähkötiellä oleva päiväkotitontti tai 2) koulukeskuksen yhteydessä sijaitseva alue kirjaston takana tai 3) rakennusalue osoitteessa Kuparitie 1 tai 4) Peräläntie 3:ssa sijaitseva tontti. Alla eri tonttivaihtoehtojen tarkastelua käyttäjän ja rakentamisen näkökulmasta. 1. Nykyinen päiväkotitontti mahdollistaa rakentamisen samalle tontille, mutta tontin maastoerojen, työmaa- ja saattoliikenteen ja rakennusaikaisen melun näkökulmasta rakennusaikainen päiväkotitoiminta olisi haastavaa. Tämän lisäksi päiväkoti on erillään koulukampuksesta ja mm. kirjastopalveluista. 2. Koulukampuksen yhteyteen sijoittuva päiväkoti, kirjasto ja koulut ja siihen liittyvät lähiliikuntapaikat muodostaisivat hienon kokonaisuuden. Näiden toimintojen

9 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie Tilaohjelma ja tilojen halutaan tukevan toisiaan ja tuovan synergiaetuja. Luistelualueille ja kaukalolle tulisi järjestää lähialueelle korvaava alue, joka ovat talviliikunnan järjestämisen näkökulmasta tärkeä sekä koulu- että päiväkotitoiminnalle. 3. Osoitteessa Kuparitie 1 sijaitsee kaupungin omistama tontti, entinen Joensuun kotien rivitalotontti. Nykyinen kaava ei mahdollista päiväkodin rakentamista kuin poikkeusluvalla, vaatisi asemakaavamuutoksen. Liikennöinti tapahtuisi asuntoalueella, mutta tontille pääsee kolmea eri reittiä pitkin. Koulukampukselle on lyhyt matka, reitillä alikulkusilta. 4. Peräläntie 3, kaupungin omistama valoisa Y- tontti. Hyvä sijainti Joensuuhun vievän tien välittömässä läheisyydessä. Vieressä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksikkö. Käyttäjien tekemän rakennuspaikka-analyysin pohjalta ja rakentamisen kannalta on päädytty Peräläntie 3 rakennuspaikkaan. Toiminnan pohjalta tehdyssä tilaohjelmassa on päädytty alla kuvattuun tilankäyttöön (ks. myös liite Tilaohjelma). Tilat palvelevat 5-osastoisena päiväkotina, johon mahtuu enimmillään 100 lasta. Samaan aikaan tiloissa työskentelee henkilöä (3 kasvatusvastuussa olevaa / osasto = vuorohoidon työntekijää, erityislastentarhanopettaja, pienryhmän työntekijä, avustaja, johtaja + keittäjä + siistijä + mahdolliset harjoittelijat/ opiskelijat). Tilaohjelma, yhteenveto: 1. Lasten kotialueet. Yli 3-vuotiaiden osasto: märkäeteinen, eteinen, wc- ja pesutilat sekä leikki- ja lepohuoneet yhtensä 139 ham2 / osasto eli yhteensä kahden ryhmän tilat 278 ham2 ja esikoululaisten ryhmän tilat 144 ham lapsen ryhmän kotialueet 118 ja 115 ham2. Päiväkodin kaikkien ryhmien kotialueet yhteensä 655 ham2. 2. Yhteistilat: Sali ja sen varastot, askartelu / kuvataito sekä inva / vaipanvaihto wctila yhteensä 128 ham 2 3. Henkilökunnan tilat: toimistotilat, henkilökunnan taukotila / kokoustila ja sosiaalitilat pesu- ja wc- tiloineen yhteensä 71 ham 2 4. Huolto- ja aputilat: palvelukeittiö, vaatehuolto, siivouskeskus, varastot ja käytävätilat yhteensä 176 ham 2 5. Tilaohjelman mukaisesti (kohdat 1 4 yhteensä) uuden päiväkodin huoneala on ham². Vuokranmaksun perusteena oleva huoneistoala (sisältää väliseinät) hum². Rakennuksen lämmin laskennallinen bruttoala on brm² (sisältää tekniset tilat: sähkö- ja ATK- tilat + iv- konehuone yhteensä n. 130 m²).

10 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 9 Pihalle tarvitaan kylmiä ulkovarastoja (a 15 m²) leikkivälineille 2 kpl jaettuna kahteen osaan (kesä - talvi), lasten rattaiden varasto (10 m²), keittiön varasto (15 m²), ja jätehuone (15 m²), yhteensä n. 70 m Tilojen yhteiskäyttö Päiväkodin tiloista iltakäyttäjiä varten on parhaiten hyödynnettävissä sali oheistiloineen esimerkiksi kevyeen liikuntaan, esittävään taiteeseen tai muuhun vastaavaan. Myös askartelutilat ja esikoulun opetustilat ovat tietyin rajoituksin käytettävissä. Tilojen hyödyntäminen onnistuu normaali kulunvalvontatekniikkaa hyödyntäen. 6. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO 6.1 Nykyinen rakennus ja sen laajuustiedot Hammaslahden nykyinen päiväkoti sijaitsee osoitteessa Sähkötie 19, HAM- MASLAHTI. Tontin asemakaavamerkintä on Y ja tontin pinta-ala on 1,4 ha. Tontti on Joensuun kaupungin omistuksessa. Hammaslahden nykyinen päiväkoti on rakennettu vuonna Alkuperäisestä suunnittelusta on vastannut RA Vilho Suonmaa. Rakennusta on laajennettu 2- osastoiseksi vuonna Rakennus edustaa aikansa näkemyksiä toiminnallisuuden sekä tekniikan osalta. Rakennus on julkisivultaan punatiilinen ja harjakattoinen. Rakennus on huoneistoalaltaan 520 hum2 ja kerrosalaltaan 612 krsm2 ja tilavuus on m Nykyinen rakennus ja sen kunto Hammaslahden nykyinen päiväkoti vaatisi peruskorjauksen tilojen ja toiminnan osalta. Samaisessa yhteydessä rakennukseen pitäisi tehdä laajennus, jotta päästäisiin luopumaan näistä hajallaan olevista perhepäivähoidon yksiköistä. Rakennus on perusrakenteiltaan sellainen, että siihen jää riskirakenteita tehtiinpä korjaus kuinka laajana tahansa. Laajennuksen sovittaminen nykyiseen rakennukseen on myös ongelmallinen. Jos lähdettäisiin peruskorjaamaan ja laajentamaan vaatisi se väistötilat. Näin ollen on päädytty kokonaan uuden päiväkodin rakentamiseen Peräläntien tontille. Nykyistä päiväkotia voidaan käyttää uuden päiväkodin rakentamisen ajan. Sen jälkeen rakennukseen tullaan sijoitettamaan perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen lapsiryhmät.

11 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie HANKKEEN TOIMINNALLINEN JA TEKNINEN KUVAUS 7.1 Toiminnallisuus Toiminnallisuuden osalta osastojen tulee olla itsenäisiä (ns. solumalli) ja häiritsevää läpikulkuliikennettä ryhmätilojen läpi tulee välttää. Osastojen väliset hoitajien käytössä olevat yhteydet (osastojen väliset ovet) ovat toivottuja. Osastot ryhmittyvät ns. pienten osastoihin, alle 3- vuotiaat, ja 3 6 vuotiaiden osastoihin. Yhteen 3 6 vuotiaiden osastoon liittyvät esikouluopetuksen tilat, jotka palvelevat myös ulkopuolisia lapsia. Kaikki osastot varustetaan riittävän suurilla sisääntulokatoksilla, joissa lapset voivat odotella tai leikkiä huonolla säällä. Yhteiset tilat: Sali, askartelu, palvelukeittiö ja henkilökunnan tilat tulee sijoittaa mahdollisimman keskeisesti. Henkilökunnan ja keittiön tiloihin tarvitaan omat sisäänkäynnit (ei leikkipihan puolelta) samoin kuin salin iltakäyttöä varten. Uudelta päiväkotirakennukselta haetaan tilojen toiminnallisuutta, kodikkuutta ja kauneutta, jota toteutetaan värien, materiaalien ja muotojen valinnoilla. Tilojen pitää olla tarkoituksenmukaisia niin, että osastoista on hyvät yhteydet päiväkodin muihin käyttötiloihin ja päinvastoin ja niin että ne ovat riittävästi mitoitetut. Samalla turhia käytäviä tulee välttää tilatehokkuuteen pyrkien. Lasten tuominen ja nouto päiväkotiin tapahtuu aikuisten saattamana aidatun alueen eli pihan puolelta jokaiseen osastoon omanaan. Päiväkodin piha aidataan tarpeellisilta osin määräysten mukaisesti osin puu- ja osin metallirakenteisella verkkoaidalla. Pihan istutukset ja nurmikentät, laatoitukset ja erilaiset päällysteet sekä mahdolliset muut rakenteet muodostavat tärkeän osan pihan viihtyisyystekijöistä. Pihan sisäinen talvihuolto ja huolto sekä ylläpito huomioidaan piharakentamisessa, pihakalusteiden ja -laitteiden sijoittelussa. 7.2 Rakennustekniikka Uudisrakennuksen rakennustekniset ratkaisut tehdään uusimpien rakennusmääräysten mukaisesti niin lämpö- kuin kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan. Rakennuksen ilmanvuotoluku q50 tulee olla < 1,0 ja energiatehokkuusluokan osalta pyritään mahdollisuuksien mukaan A- luokkaan, < 91 kwh/m 2. Julkisivujen tulee soveltua mittakaavaltaan alueen arkkitehtuuriin ja asemakaavaan sekä Joensuun asemaan Euroopan metsäpääkaupunkina ja ekologisena vihreän kasvun keskuksena. Päiväkodin rakenteissa ja rakentamisessa suositaan puun käyttöä. Julkisivujen ulkoverhoukset ja tehosteosat sekä piharakennukset tehdään puusta. Vesikatot tehdään lapekattoisina ja sisäänkäynnit varustetaan riittävän suurilla katoksilla ja penkeillä.

12 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie Piha- ja pysäköintialueet Ajoneuvoliikenneliittymä on suunniteltu Peräläntien puolelta. Saattoliikenne sekä henkilökunnan autopaikoitus sijoittuvat Peräläntien puoleiselle alueelle. Lämmitettyjä autopaikkoja rakennetaan 12 kpl. Keittiön huoltoliikenne tapahtuu omanaan Peräläntieltä. Henkilökunnan polkupyörien säilytys sijoittuu heidän oman sisäänkäynnin läheisyyteen. Piha jäsentyy 1,4 metriä korkealla puu- ja metalliaidalla aidatuksi päiväkodin leikkipihaksi. Leikkipiha-alue erotetaan vielä matalammalla metalliaidalla pienten leikkipihaksi. Pienten leikkipihan portin metalliosat suojataan pakkassuojamaalilla, niin ettei kieli tartu metalliin pakkassäällä. Pihan aidat varustetaan huoltoliikennettä ja talviaurausta varten kahdella liukuportilla ja pienten piha kääntöportilla. Henkilöliikennettä varten aita varustetaan turvalukituilla käyntiporteilla. Piha varustetaan monipuolisilla ja innostavilla leikkivälineillä, jotka ovat toimintaluokitukseltaan soveltuvia eri ikäluokille. Leikkivälineiden turva-alustat tehdään putoamiskorkeuden mukaisesti mitoitetuilla kumirouheisilla turvalaatoilla. Leikkipihan kalusteet palvelevat osana koko alueen lähiliikuntatarpeita. Leikkipiha-alueiden ja pelikentän päällysteenä käytetään lajiteltua kalliokivituhkaa, sisäänkäynneissä betonikiveystä ja laatoitusta. Huolto- sekä liikennealueet tehdään asfalttipäällysteisinä rajattuina upotetuilla nurmi- ja reunakivillä. Erilaisilla puu- ja pensasistutuksilla sekä siirtonurmella tuodaan pihaan vihreyttä ja suojaa. 7.4 Talotekniikka LVIA- tekniikka ja tekniset järjestelmät LVIA-tekniikan suunnittelussa ja hankinnassa pyritään toteuttamaan innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat Joensuun vihreän kasvun imagoa. Hankkeen puhtausluokka on P1 rakennusteknisten töiden osalta ja iv- asennusten osalta P1 sekä materiaalien päästöluokitus M1. Hankkeen sisäilman tavoitearvo sisäilmaluokka S2 (hyvä sisäilma). Lämpötilat sisäilmaluokan S2 mukaiset pääsääntöisesti ilman koneellista jäähdytystä, sisäilmatavoitearvot dokumentoidaan huonekohtaisesti. LVI-järjestelmien asennuksessa ja rakentamisessa noudatetaan voimassa olevia ohjeita ja määräyksiä sekä paikallisen viranomaisen ohjeita. Kohteen suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä kiinnitetään huomiota rakennuksen energiankulutuksen minimointiin, huomioiden kuitenkin ettei sisäolosuhteista ja viihtyvyydestä tingitä. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa haetaan inno-

13 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 12 vatiivisia ratkaisuja, että pystyttäisiin toteuttamaan energiatehokkuudeltaan (E- luku) mahdollisimman hyvä kokonaisuus. LVIA- tekniset järjestelmät 1. Rakennus liitetään Vapo Oy:n kaukolämpöverkostoon. Päiväkodin tilat lämmitetään vesikiertoisella lattialämmityksellä. Ulko-ovet varustetaan vesikiertoisilla oviverhokoneilla. 2. Rakennus liitetään Joensuun Veden vesijohto- ja jäte-/ sadevesiviemäriverkostoihin. Vesikalusteet ryhmä- ja wc- / pesutiloissa varustetaan elektronisilla automaattihanoilla. 3. Rakennus jaetaan toiminnallisuuksien ja energiataloudellisuuden mukaan eri ilmanvaihtokoneiden palvelualueisiin. IV-koneissa on pääsääntöisesti tulo- ja poistoilman suodatus, lämmöntalteenotto sekä lämmitys. Palvelualuejaolla pyritään valitsemaan tehokkain lämmöntalteenottojärjestelmä joka tilanteessa. Ilmavirtoja säädetään pääosin tilakohtaisilla ilmamääräsäätimillä (IMS). Ilmamääräsäätimiä ohjataan tilojen olosuhteiden mukaan perustuen lämpötilaan, hiilidioksidipitoisuuteen sekä läsnäoloon. Ilmamääräsäätimet ja moottoroidut palopellit sekä muu ilmanvaihdon säätötekniikka pyritään sijoittamaan IVkonehuoneeseen ja minimoimaan muissa tiloissa. Tämä tehdään IVkonehuoneen koon ja muodon huomioinnilla sekä IV-palvelualuejaolla. Rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella yleisten tilojen LTO-koneet huolehtivat rakennuksen minimi-ilmanvaihdon tuottamisesta. Rakennuksen tiiviysmittaus tehdään rakennuksen omilla IV-koneilla. 4. Jäähdytystä vaativat erikoistilat varustetaan tarvittavilta osilta jäähdytyslaitteilla. Näitä tiloja on mm. palvelukeittiö. Jäähdytyksen tarve pyritään minimoimaan yleensä rakennusteknisillä ratkaisuilla; Arkkitehtisuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erikoisesti huonetilojen sijoitukseen sekä ikkunoiden suoran auringon säteilysuojauksiin. 5. Kiinteistöön rakennetaan rakennusautomaatiojärjestelmä, joka ohjaa kiinteistön talotekniikan toimintaa ja mahdollistaa toiminnan valvonnan ja säädön. Rakennus liitetään Joensuun kaupungin rakennusautomaatiojärjestelmään. Ilmanvaihtojärjestelmissä huomioidaan tarpeenmukainen käyttö vyöhykkeistämällä ja varustamalla vyöhykkeitä olosuhde-, läsnäolo- ja painikeohjauksilla. LVI-laitteiden taajuusmuuttajat sisältyvät kustannusarviossa automaatioosioon Sähkötekniikka sekä säätö- ja valvontalaitteet Sähköteknisten ratkaisujen sekä säätö- ja valvontalaitteiden suunnittelussa ja hankinnassa pyritään toteuttamaan innovatiivisia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat Joensuun vihreän kasvun imagoa.

14 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 13 Sähkö- ja telejärjestelmien tavoitteena on taata rakennukseen hyvät valaistusolosuhteet, toiminnan kannalta riittävä pistorasiamäärä ja tarpeelliset telejärjestelmät, ilkivaltaa vähentävät ja valvonnan mahdollistavat turvallisuusjärjestelmät sekä energiataloudellisuus. Sähköliittymä: Liitytään pienjänniteliittymällä paikallisen sähkölaitoksen verkkoon. Sähköliittymäkustannukset eivät sisälly kustannusarvioon. Puhelin- ja tietoliikenne- sekä yhteisantenniliittymä: Liitytään Joensuun kaupungin valokuitukaapelilla kaupungin ATK- verkkoon. Kiinteistö liitetään omalla antennilla maanpäälliseen antenniverkkoon. Valaistus: Valaistuksessa huomioidaan energiataloudelliset ratkaisut ja valaisimina pääsääntöisesti käytetään Led-valoja. Käytävä-, aula- ja ulkotilojen valaistusta ohjataan rakennus-automaatiojärjestelmän kautta (aika-, valoisuus- ja läsnäolo-ohjaukset). Piha-alueen valaistus tehdään pääsääntöisesti Led- valonheittimillä mutta pienimittakaavaisuutta tuodaan pihavalaisinpylväillä ja rakennuksen muulla ulkovalaistuksella. Rakennus varustetaan lisäksi seuraavilla tele-, turva- ja valvontajärjestelmillä - puhelin / ATK- järjestelmä: o Cat-6-tason parikaapeliyhteys työpisteisiin - yhteisantennijärjestelmä, tähtiverkko: o sisäinen tv-järjestelmän kaapelointi (aulat, luokat, yms.) - turva- ja valvontajärjestelmät: o paloilmoitinjärjestelmä sähköverkkoon kytketty o kulunvalvonta- ja tilavalvonta- sekä työajanseurantajärjestelmä o merkki- ja turvavalaistus- sekä inva-wc:n avunpyyntöjärjestelmä o rikosilmoitus- ja videovalvontajärjestelmä integroituna kulunvalvontajärjestelmään o sähkölukitus (valvotut/ohjatut ovet) o AV- järjestelmän kaapelointi Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan alhaisten käyttö- ja ylläpitokustannusten tavoite. 8. TOTEUTTAMINEN 8.1 Toteuttamistapa ja -ajankohta Kohde tullaan toteuttamaan ns. KVR -hankkeena, jossa urakoitsija vastaa suunnittelusta ja sitoutuu rakentamaan päiväkotirakennuksen kiinteällä urakkahinnalla. Kohteen KVR -kilpailutus tullaan tekemään talven 2017 aikana. Ehdotusten arvioinnin suorittaa valitsijaraati, joka koostuu tilaajan ja käyttäjien edustajista.

15 HAMMASLAHDEN PÄIVÄKOTI, Peräläntie 3 14 Valitun ehdotuksen osalta jatketaan täydentävää ja tarkempaa suunnittelua ja sen ohjausta yhdessä KVR -urakoitsijan suunnittelijoiden ja tilaajan asettaman työryhmän sekä käyttäjien kanssa. Hammaslahden uuden päiväkodin rakennustyöt on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi vuosien välisenä aikana. Alustavan arvion mukaan työt käynnistyisivät kesällä 2017 ja rakennus valmistuisi syksyllä Toteuttamisen aikaiset järjestelyt Päivähoito tapahtuu nykyisissä tiloissa ja näin ollen rakentamisen ajaksi ei tarvita väliaikaisia päiväkotitiloja. 9. INVESTOINNIT JA RAHOITUS 9.1 Rakennuskustannukset Tavoitehintalaskelmaan ( ) perustuva perustamiskustannusarvio (Haahtela -indeksi 81,0/1.2016, hintataso 83,3/ ) on (alv. 0%). Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannukset B2 Rakennustekniset työt B3 LVI-työt B4 Sähkötyöt B5 Erillishankinnat Varaukset Perustamiskustannukset yhteensä alv. 24 % Kokonaishinta Hankkeen kustannuksissa on huomioitu keittiön ja siivouskeskuksen koneet ja laitteet sekä pihakalusteet. 9.2 Toimintavarustuksen kustannukset Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat keskuksen omina hankintoina ja ne ovat arvion mukaan (alv. 0%). Määrärahasta päätetään erikseen vuotuisen talousarvion investointiosassa. 9.3 Tonttikustannukset

16

17

18

19 Hammaslahden päiväkoti, huonetilaohjelma Tarve 5-osastoiselle päiväkodille n. 100 lasta Tilojen mitoitus Kotialueet (osastot) lapsen ryhmä yli 3- vuotiaille 2 kpl, ( toinen ryhmä vuorohoitotilana; varusteena myös mikrouuni, jääkaappi ja wc-tilassa pyllynpesumahdollisuus) määrä a` yht. Ryhmähuone Ryhmähuone Ryhmähuone Tuulikaappi/märkäeteinen Eteistilat Wc/pesuhuone Henkilökunnan wc Siivouskaappi Tilat yhteensä 278 Kotialue (osasto) 3 24 lapsen ryhmä ;esiopetus määrä a` yht. Ryhmähuoneet 1 ja 2 ( luokka ) Ryhmähuone Tuulikaappi/märkäeteinen Eteistilat Wc/pesuhuone 3+1 1,5 6 Henkilökunnan wc 1 1 yht. osaston 4 kanssa Siivouskaappi 1 1 yht. osaston 4 kanssa Tilat yhteensä 144 Kotialue (osasto) erityislapsen pienryhmä, wc tilassa pyllynpesumahd., huomioitava lasten esteettömyys määrä a` yht. Ryhmähuone Ryhmähuone

20 Ryhmähuone Tuulikaappi/märkäeteinen Eteistilat Wc/pesuhuone Hk:n wc Siivousk Tilat yhteensä 118 Kotialue (osasto) lapsen ryhmä alle kolmevuotiaille,, wc tilassa pyllynpesumahdollisuus määrä a` yht. Ryhmähuone Ryhmähuone Ryhmähuone Tuulikaappi/märkäeteinen Eteistilat Wc/pesuhuone Hk:n wc Siivousk Tilat yhteensä 115 Kotialueet yhteensä 655 m2 Yhteistilat Sali, jaettavissa 2-osaan 80 (40/40) Salin varasto Askartelu 30 Inva-WC 6 (ryhmän 4 läheisyydessä) Tilat yhteensä 128

21 Henkilökuntatilat Toimisto 2 hengelle 15 Henkilökunnan taukotila 20 Työhuone/neuvottelu 15 Sos.tilat (puku-, pesu-, wc-tilat) 21 Tilat yhteensä 71 Huoltotilat Palvelukeittiö, emäntä, varasto 50 Vaatehuolto 7 Siivoushuone 8 Varastot 3 kpl 21 Käytävä, eteis, tk-tilat 96 Tilat yhteensä 176 Yhteistilat yhteensä 375 Kaikki päiväkodin tilat yhteensä, huoneala m2 Saliin ja askartelutilaan oma yhteinen sisäänkäynti iltakäytön vuoksi. Palvelukeittiöön ja henkilökunnan tiloihin omat sisäänkäynnit. Tekniset tilat: lämmönjakohuone, iv-konehuone, sähkötilat yhteensä n.120 m2. Pihalle tarvitaan kylmiä ulkovarastoja leikkivälineille 2 kpl, lasten rattaiden varasto, keittiön varasto ja jätehuone yhteensä n.70m2. Joensuussa / RH