Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita

Transkriptio

1 Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Nuoret ja museon houkutus Museoliiton seminaari Marko Kuparinen Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

2 Mikä on verkkopalvelu? Verkkopalvelu on se palveluiden kokonaisuus, jota käyttäjä käyttää haluamansa päämäärän saavuttamiseen. Jarmo Parkkinen: Hyvään verkkopalveluun! Marko Kuparinen/Palmenia

3 Mitä, miksi ja kenelle Hyvän verkkopalvelun suunnittelu lähtee aina ihmisistä, joille verkkopalvelu on tehty. Verkkopalvelussa käyttäjä on kuningas, joten käyttäjän tarpeet on tunnistettava. Mihin kysymyksiin verkkopalvelu vastaa tai mihin ongelmiin se tarjoaa ratkaisun Marko Kuparinen/Palmenia

4 Konsepti Mikä on verkkopalvelun perusidea ja tarkoitus Kohderyhmät keitä he ovat? Kilpailijat ja vertailukohteet Vahvuudet ja heikkoudet Konsepti on tarkistettava säännöllisin väliajoin Marko Kuparinen/Palmenia

5 Verkkopalvelu projektina

6 Verkkopalvelun suunnittelun vaiheet vesiputousmalli Esiselvitys Runkokäsikirjoitus Asiakäsikirjoitus Toiminnallinen määrittely Tekninen toteutus Testaus Julkaisu Ylläpito Marko Kuparinen/Palmenia

7 Verkkopalvelun suunnittelun vaiheet spiraalimalli Marko Kuparinen/Palmenia

8 Suunnittelumallien vertailua Vesiputousmallin etuna prosessin hallittavuus ja selkeys Ongelmana se, että alkuvaiheessa tehtyjä virhearviointeja on myöhemmin vaikeaa ja kallista korjata Spiraalimallin etuna ratkaisujen vähittäinen löytyminen ja jatkuva uudelleenarviointi Ongelmana voi olla kaoottisuus ja suunnitteluprojektin hallinta Marko Kuparinen/Palmenia

9 Verkkopalveluprojektin muistilista Pidä verkkopalvelun tavoitteet kirkkaina mielessä alusta lähtien Suunnittele aikataulu realistisesti Tutustu kilpailijoiden sivustoihin Teknisen toimittajan ja graafisen ulkoasun/käyttöliittymän suunnittelijan valintaan tulee kiinnittää paljon huomiota. Huono yhteistyökumppani voi pilata hyvän hankkeen. Huomioi yhteensopivuus muiden tietojärjestelmien kanssa Älä unohda ylläpitoa Marko Kuparinen/Palmenia

10 Käyttäjät

11 Käyttäjien huomioiminen suunnittelussa Jos palvelu on tarkoitettu kaikille sitä ei ole tarkoitettu kenellekään Verkkopalvelu on aina suunnattu joillekin (ikäryhmä, jostain asiasta kiinnostuneet jne.) Marko Kuparinen/Palmenia

12 Käyttäjien tarpeiden selvittäminen Tutkimukset (omat ja ulkopuolelta tilatut) Esiselvitykset Käyttäjäkyselyt Käyttäjätilastot (seuranta ja lokitiedot) Käytettävyystutkimukset Käyttäjäraati Palaute (palautelomakkeet, messut yms.) Käyttäjäprofiilit voivat olla apuna suunnittelussa Marko Kuparinen/Palmenia

13 Esimerkki: Opintoluotsin tyypilliset käyttäjät Nuori: 18-vuotias abiturienttinainen, uusi käyttäjä, joka on kiinnostunut tutkintotavoitteisista vaihtoehdoista, ulkomailla opiskelusta ja Hikipinko-pelistä. Saanut tietoa palvelusta opinto-ohjaajalta. Pitää palvelua suhteellisen helppokäyttöisenä ja aikoo käyttää sitä myös tulevaisuudessa. Pitää lentävästä lehmästä. Aikuinen: 35-vuotias nainen, joka on kiinnostunut ammatinvaihdosta ja saanut tiedon palvelusta Internetistä. Selailee koulutusaloja ja etsii tietoa aikuis- ja lisäkoulutuksesta sekä harrasteista. Aikoo palata Opintoluotsiin. Ohjauksen tai neuvonnan ammattilainen: 40-vuotias mies, opinto-ohjaaja, joka käyttää palvelua muutaman kerran kuukaudessa. Hakee oppilailleen tietoa opiskeluvaihtoehdoista ja päivittää omia tietojaan palvelun avulla. Käyttää palvelua ja Hikipinkoa tunneilla. Pitää Opintoluotsia hyvänä tietopalveluna ja kokee sen helppokäyttöiseksi ja suhteellisen selkeäksi. Marko Kuparinen/Palmenia

14 Verkkopalvelun toteutus

15 Käytettävyys Käytettävyys = helppokäyttöisyys Käytettävyyden lähtökohtana ovat yleiset käytettävyyssuositukset ja hyviksi todetut ratkaisut sekä verkkopalvelun kohderyhmien tarpeet. Käytettävyys ja tylsyys eivät ole synonyymejä, viimeistelty ja verkkopalvelun tavoitteita tukeva ulkoasu edistää myönteistä käyttökokemusta ja käytettävyyttä. Marko Kuparinen/Palmenia

16 Yleisimpiä käytettävyysongelmia Sivuston sekava navigointi ja rakenne Liian syvä tietorakenne, asiat löytyvät vasta monen klikkauksen päästä Näkökulma on sivustoa tuottavan organisaation, ei tavallisen käyttäjän. Verkkopalvelussa ei puhuta käyttäjän kieltä Marko Kuparinen/Palmenia

17 Käytettävyyden muistilista Noudata vakiintuneita ja hyviksi havaittuja käytäntöjä Tarjoa käyttäjille niitä sisältöjä ja palveluita, joita he tarvitsevat Näytä jo etusivulla, mitä verkkopalvelu tarjoaa käyttäjälle Nimeä valikoiden otsikot johdonmukaisesti Tee verkkopalvelusi rakenteesta selkeä Näytä käyttäjän sijainti sivustolla Marko Kuparinen/Palmenia

18 Esteettömyys Esteettömyyden vaihtoehtotermi on saavutettavuus Esteettömyys ei koske vain vammaisia tai erityisryhmiä Varsinkin julkishallinnon verkkopalvelujen tulisi olla esteettä kaikkien käytettävissä Kohderyhmät vaikuttavat kuitenkin siihen, millaista esteettömyyden tasoa verkkopalvelun kannattaa tavoitella. Sisällönhallintajärjestelmä on usein keskeisessä osassa voidaanko sivut toteuttaa mahdollisimman esteettöminä? Esteettömyyttä ei saa jättää pelkästään teknisen toimittajan vastuulle Marko Kuparinen/Palmenia

19 Esteettömyyden muistilista Suunnittele verkkopalvelu selain- ja laiteriippumattomasti Tarjoa tekstivastineet kuville ja äänille Älä ilmaise jotain tärkeää asiaa pelkästään värillä Käytä riittävän suurta tekstikokoa ja anna mahdollisuus muuttaa fontin kokoa Merkitse tekstin luonnollinen kieli lang-attribuutilla Erota sisältö ja ulkoasu tosistaan ja käytä ulkoasun hallintaan CSS-tyylitiedostoja Käytä multimediaa ja erikoistekniikoita (esim. flash) harkiten Marko Kuparinen/Palmenia

20 Verkkoteksti Haaste: verkko on tila, jossa toimitaan, ei niinkään media, jota luetaan. Haaste: jokaisen sivun olisi toimittava sekä itsenäisesti että osana laajempaa kokonaisuutta. Usein verkkotekstiä silmäillään lukemisen sijasta Termit käyttäjän vs. hallinnon kieli Laajat ja tiiviit tekstimassat voivat pelottaa lukijoita Suosi väliotsikoita ja listauksia Lyhyet kappaleet toimivat verkossa Marko Kuparinen/Palmenia

21 Vuorovaikutteisuus Varsinkin nuoremmat käyttäjät ovat tottuneet siihen, että verkkopalvelut tarjoavat personoituja näkymiä ja mahdollisuuden muokata sivuston sisältöä tai ulkoasua. Käyttäjät sisällöntuottajina: gallupkyselyt, keskusteluryhmät, tagit, arvostelut, wikit, blogit jne. Aidosti vuorovaikutteisten ja kiinnostavien sisältöjen rakentaminen voi olla haastavaa Marko Kuparinen/Palmenia

22 Hakukoneet ja löydettävyys Verkkopalvelua ei ole olemassa, jos kukaan ei löydä sivuja Tiedota sivustosi olemassaolosta linkkisuosiolla on merkitystä Sivuston informaatiorakenteen olisi hyvä olla selkeä eikä liian syvä Hakukoneoptimointi = sivuston muokkaaminen hakukoneystävällisemmäksi Marko Kuparinen/Palmenia

23 Hakukoneoptimoinnin muistilista Ota selvää, mitä hakusanoja kohderyhmäsi käyttävät Käytä näitä hakusanoja tekstissä. Vältä kuitenkin ylioptimointia. Kirjoita sivut käyttäjän näkökulmasta. Laadi jokaiselle sivulle yksilöllinen ja ytimekäs otsikko (title-elementti) Laadi jokaiselle sivulle yksilöllinen sisältötiivistelmä meta description -elementtiin Sijoita meta keywords -elementtiin muutamia hyvin valittuja hakusanoja Käytä suosittuja hakusanoja tekstin väliotsikoissa Sisällytä hakusanoja myös linkkien ankkuriteksteihin Muuta URL-osoitteet selkokielisiksi Älä ylioptimoi! Marko Kuparinen/Palmenia

24 Ylläpito ja kehitys Verkkopalvelu ei ole koskaan valmis Sivuston suunnitteluun osataan useimmiten panostaa riittävästi, mutta säännölliseen ylläpitoon harvemmin Verkkopalvelu rapautuu yllättävän nopeasti, jos sitä ei ylläpidetä Jokaisella verkkopalvelulla tulisi olla ylläpitosuunnitelma, johon on kirjattu ylläpidettävät sisällöt, ylläpitotyöt ja ylläpitäjien vastuut Marko Kuparinen/Palmenia

25 Jatkuva kehitystyö Kehitystyöhön tulee varata riittävästi varaa ja aikaa Pienkehitystyötä on tehtävä jatkuvasti ja tasaisesti Suuremmat muutokset muutaman vuoden välein - voidaan projektoida erikseen Marko Kuparinen/Palmenia

26 Kiitos!