Yhteenveto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto 11.12.2009"

Transkriptio

1 1

2 Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Keski-Pohjanmaan maakuntaan, sen seutukuntiin, Kokkolan kaupunkiin sekä Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntiin Yhteenveto Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Läntän litium- ja Kälviän ilmeniitti-kaivoshankkeiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Tarkasteltavina aluetasoina olivat Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat sekä Kokkolan kaupunki ja Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnat. Tarkasteluperiodi oli vuodet ja laskennan työvälineenä alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Minepolis-hanke. Kaivosten vaikutus alueiden investointeihin on merkittävä, mutta lyhyt kestoinen. Alueiden investoinnit eivät enää kasva kaivoksen toimintavaiheessa. Tämä johtuu investointien rajallisesta koosta ja tehokkaasta toteutuksesta. On huomattava, että jos molemmat investoinnit toteutettaisiin pääosin vuoden 2012 aikana, niin rakentamisen ja kemianteollisuuden investointi- ja työvoimatarpeet olisivat todella suuria. Kaivokset lisäävät alueiden taloudellista kasvua sekä investointi- että toimintavaiheessa, joka alkaa vuonna Maakunnan aluetalous kasvaa investointivaiheessa noin puolet tyypillisen vuoden talouskasvusta, jona voidaan pitää tasoa 2,5 %. Alkuvuosina taloudellinen kasvu kohdistuu maakuntaan yleensä ja erityisesti Kokkolan seutukuntaan ja siellä Kokkolaan. Tarkastellut neljä kuntaa saavat toimintavaiheesta suhteellisesti saman taloudellisen kasvun lisäyksen, joka vastaa Läntän tapauksessa noin yhtä kuudetta osaa normaalin vuoden talouskasvusta. Kälviän tapauksessa vaikutus talouskasvuun on suurinta Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnissa. Länttä luo maakuntaan investointivaiheessa yhteensä lähes kolme ja puoli sataa uutta henkilötyövuotta. Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat näistä valtaosan. Tilanne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa. Maakuntaan syntyy Läntän kaivoksen toiminnan seurauksena pitkällä tähtäimellä lähes sata uutta henkilötyövuotta. Kokkola saa näistä melkein kaikki. Kälviän kaivos tuo suuremman investoinnin takia hieman enemmän uusia henkilötyövuosia investointivaiheessa. Valtaosa menee Kokkolan seutukunnan ja Kokkolan eduksi, mutta myös Kälviän seutukunta hyötyy. Pidemmällä tähtäimellä eli toimintavaiheessa Keski-Pohjanmaan saamat uudet henkilötyövuodet tulevat lähinnä Kaustisen seutukuntaan. Tarkastellut kolme kuntaa eivät korostu, joten Kälviän kaivoksen työvoima tulee niitä laajemmalta alueelta. Kälviän kaivosten pitkän aikavälin työllistävä vaikutus on myös noin sata henkilötyövuotta. Kaivosinvestoinnit johtavat käytettävissä olevien tulojen kasvuun. Tulot kasvavat maakunnassa yli kolmella prosentilla investointiperiodin loppuun mennessä. Tulojen kasvu on Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa selvästi nopeampaa kuin Kaustisten seutukunnassa ja sen tarkastelluissa kolmessa kunnassa. Läntässä rakenne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa, mutta tulojen kasvu on pienempi. Läntän kaivoksen pitkän tähtäimen vaikutus alueiden käytettävissä oleviin tuloihin on kunnittain tarkasteltuna noin puoli prosenttia. Kälviän kaivoksen vaikutukset ovat lähes samat kuin Läntällä investointivaiheessa. Toimintavaiheessa erityisesti Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kotitaloudet lisäävät käytettävissä olevia tulojaan. 2

3 Kotitalouksien kulutus kasvaa investointien takia maakunnassa, Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa yli puolellatoista prosentilla. Kaustisen seutukunta kokonaisuudessaan ei juuri hyödy kummankaan kaivoksen investointivaiheesta. Läntän tapauksessa Kaustinen ja Toholampi saavat kuitenkin jonkun verran lisää ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen kasvu on vähäistä, mutta kasvun puolella Läntän kaivoksen toimintavaiheessa. Kälviän kaivos tuottaa lähes samalla alueellisella rakenteella, mutta hieman suuremmat yksityisen kulutuksen lisäykset investointivaiheessa. Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan seutukunta ja myös Kokkola saavat ostovoimaansa lisäystä. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne muuttuu kaivosten investointivaiheessa kohdetoimialojen, mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä rakentamisen tuotantoa laajentavaksi. Tuotantovaiheessa elinkeinorakenne muuttuu mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä niiden alihankintaketjussa olevien toimialojen eduksi. Elintason kasvu lisää investointivaiheessa myös eräiden palvelualojen, kuten koulutuksen kysyntää ja tarjontaa. Näin tapahtuu Läntän tapauksessa toimintavaiheessakin. Kälviän kaivoksen suhteellisen pienemmän liikevaihdon takia palveluiden tuotanto pysyy lähes ennallaan. Molemmat kaivokset tuovat investointivaiheessa lähes saman kunnallisveron ja valtion tuloveron lisäkertymän. Jos molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin samaan aikaan, kunnallisveron lisäkertymä olisi yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Valtion tuloveron lisäkertymä olisi yhteensä 8,1 miljoonaa. Tuotantovaiheessa, vuonna 2015 toiminta on saavuttanut vakaan tason. Tuolloin vastaavat lisäkertymät olisivat kunnille 1,9 miljoonaa euroa ja valtiolle 1,5 miljoonaa vuodessa. Kaivosten vaikutukset verokertymiin kanavoituvat maakuntaan Kokkolan seutukunnan kautta. Jos molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin yhtä aikaa, maakunnan kunnallisveron tuotto lisääntyisi lyhyellä tähtäimellä 5,6 % ja pitkällä aikavälillä 1,0 %. Kaivosten tuoma myönteinen kehitys on kuitenkin polarisoitunut, Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat kaivoksista suurimman edun ja Kaustisen seutukunta pienemmän. Tämä korostuu erityisesti investointivaiheessa. Tuotantovaiheessa etujen rakenne on jonkin verran tasaisempi. Nämä erot selittyvät alueiden elinkeinorakenteen ja saatavilla olevien työvoima- ja pääomaresurssien suhteilla. Mikäli polarisaatiota halutaan lieventää, tulisi alan koulutusta suunnata Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntien sekä yleisemminkin Kaustisen seutukunnan alueelle. Läntän ja Kälviän kaivosinvestoinnit merkitsevät taloudellisen toimeliaisuuden ja elintason kasvua. Ruraliainstituutin arvion mukaan molemmat kaivokset ovat suositeltavia aluetaloudellisin perustein. Ruralia ei ota kantaa kaivosten mahdollisiin muihin vaikutuksiin. 3

4 Sisältö Tutkimustehtävän kuvaus... 5 Kaivoshankkeiden kuvaus... 5 Perustietojen keräystavat... 5 Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa... 5 Vaikutuslaskelmien tulokset... 6 Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivokset simulointitulosten vertaileva tarkastelu... 7 Investoinnit... 7 Taloudellinen kasvu... 8 Työllisyys... 9 Käytettävissä olevat tulot Yksityinen kulutus Elinkeinorakenne Alueellinen verokertymä Kokonaisarvio Kirjallisuus Liite. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen

5 Tutkimustehtävän kuvaus Tavoitteena oli arvioida Läntän litium- ja Kälviän ilmeniitti-kaivoshankkeiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Tarkasteltavina aluetasoina olivat Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat sekä Kokkolan kaupunki ja Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnat. Laskennan kohteena olivat vaikutukset investointeihin, taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen verokertymään. Tarkasteluperiodi oli vuodet ja laskennan työvälineenä alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Minepolis-hanke. Kaivoshankkeiden kuvaus Läntän kaivos on Nordic Mining Groupiin kuuluvan Keliber Oy:n projekti, jonka tavoitteena on hyödyntää alueen litiumvarantoja. Investoinnit kaivokseen ja siihen liittyvään kemianteollisuuden prosessiin on tarkoitus suorittaa vuosien aikana. Investointikustannukset ovat miljoonaa euroa. Toimintavaiheen on tarkoitus alkaa vuonna 2013 ja täyteen kapasiteettiin päästään vuonna Litium-karbonaatin tuotannon on tarkoitus olla tonnia vuonna 2013 ja tonnia vuodesta 2014 lähtien. Vastaavat vuotuiset liikevaihdot olisivat sivutuloineen (kivimurske, muut metallit) 28,2 ja 43,2 miljoonaa euroa. Kaivoksen toiminta-aika on tämän hetkisen arvion mukaan vähintään kymmenen vuotta. Kälviän kaivos on Endominesiin kuuluvan Kalvinit Oy:n projekti, jonka tavoitteena on hyödyntää alueen ilmeniitti-, apatiitti yms. varantoja. Investointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 aikana. Investointikustannukset ovat 53 miljoonaa euroa. Toimintavaiheen on tarkoitus alkaa vuonna 2013, jonka aikana päästäisiin normaaliin tuotannon volyymiin. Liikevaihdoksi kaavaillaan 25 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivoksen toiminta-aika on tämän hetkisen arvion mukaan vähintään vuotta. Perustietojen keräystavat Tiedot saatiin joko suoraan kaivosyritysten edustajilta tai Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Minepolis-hankkeen projektipäällikön avustuksella. Perustiedot koskivat edellisessä kohdassa mainittuja seikkoja yksityiskohtineen. RegFinDyn-simulointimallin perusaineistoon (katso liite) lisättiin em. seutukuntien ja kuntien elinkeinorakenteeseen liittyvät ja muut laskelmissa tarvittavat tiedot. Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa Kaivokset ja niiden prosessit luovat aluetalouteen uutta tuotantoa, joka lisää alan tarjontaa. Kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän on reagoitava, jotta hintojen muutosten kautta löytyisi uusi aluetalouden tasapaino sadoille eri markkinoille riippuvuussuhteiden laajassa verkostossa. Muutosten numeeriset arvot ilmaistiin prosentteina alkuperäisen tuotannon arvosta. Käsillä oleva 5

6 tutkimusongelma on luonteeltaan dynaaminen eli tarkastelu on tehtävä yli ajan. Tuotannon kasvun aluetaloudelliset vaikutukset eivät realisoidu kokonaan muutoksen ensimmäisenä vuotena, vaan voi kulua useita vuosia ennen kuin aluetalous palaa uudelleen normaalikehityksen mukaiselle uralle. Tutkimusvälineenä täytyykin olla dynaaminen aluemalli RegFinDyn, joka soveltuu hyvin tämän tyyppisiin tutkimustehtäviin. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen on selitetty liitteessä. Vaikutuslaskelmien tulokset Tarkastelemme kaivoksia rinnakkain usean aluetaloudellisen muuttujan suhteen. Esitettävien tulosten tarve on seuraava. Kuva 1. Laskennan tulosten raportointi. Muuttuja / alue Keski-Pohjanmaan maakunta Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta Kokkola Halsua Kaustinen Toholampi investoinnit x x x x x x x talouskasvu (BKTA) x x x x x x x työllisyys x x x x x x x käytettävissä olevat tulot x x x x x x x yksityinen kulutus x x x x x x x elinkeinorakenne x x x alueellinen verokertymä (x) x x Etenemme loogisessa järjestyksessä siten, että investoinnit aloittavat muutoksen, joka vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyteen. Tämä puolestaan vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen. Aluetalous reagoi investointien tuomaan muutokseen, jolloin myös elinkeinorakenne muuttuu. Lopuksi laskemme vaikutukset seutukuntien verokertymiin. Tarkastelun aluetasot ovat maakunta, kaksi seutukuntaa ja neljä kaivosten vaikutusalueen kuntaa. Esitämme laskennan tulokset kumulatiivisina sarjoina, jolloin erottuu hyvin investointivaiheen kokonaisvaikutus. Vastaavasti voidaan erottaa toimintavaiheen mukainen pitkän tähtäimen vaikutus. Esitämme tulokset vuosille , koska vaikutukset vakiintuivat vuoden 2015 loppuun mennessä. Tulokset on ilmaistu suhteessa perusuraan, joka kuvaa alueen normaalikehitystä ilman kaivosta (kts. liite). Kaikki tulokset ovat kiinteähintaisia eli niistä on poistettu inflaation vaikutus. Luvut sisältävät aluetalouden täyden sopeutumisen ja kaikki kerroinvaikutukset. 6

7 Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivokset simulointitulosten vertaileva tarkastelu Investoinnit Laskentamme kohteena ovat fyysiset investoinnit. Näillä tarkoitetaan mm. koneisiin, laitteisiin, kuljetusvälineisiin ja rakennuksiin kohdistuvia ostoja, jotka ovat tarpeen kaivoksen rakentamiseksi. Läntän tapauksessa kaivostoiminnan ja kemianteollisuuden investoinnit sijoittuvat vuosille Ensimmäisen vuoden osuus investointikustannuksista on 35 % ja toisen vuoden 65 %. Jalostusprosessin luonteen vuoksi kaivosinvestoinnin osuus on 10 % ja kemianteollisuuden 90 %. Kälviän kaivosinvestointi suoritetaan vuonna 2012 eli yhden vuoden aikana. Tuloksia tulkittaessa on tarpeen huomata, että molemmissa kaivoksissa investointivaiheen loppuminen ja toimintavaiheen alkaminen sattuvat samalle vuodelle Nettovaikutuksena aluetalouden saaman hyödyn lähtötaso on toiminnan aloitusvuotena suhteellisen alhainen. Kuva 2. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien investointeihin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Länttä Kälviä 30,0 30,0 ero perusuraan, %-yksikköä 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi Kaivosten vaikutus maakunnan ja sen kahden seutukunnan investointeihin on merkittävä, mutta lyhyt kestoinen. Alueiden investoinnit eivät enää kasva kaivoksen toimintavaiheessa. Tämä johtuu investointien rajallisesta koosta ja tehokkaasta toteutuksesta. On huomattava, että jos molemmat investoinnit toteutettaisiin pääosin vuoden 2012 aikana, niin rakentamisen ja kemianteollisuuden investointitarpeet olisivat todella suuria. Maakunnan investointien kasvu seuraa seutukuntien rakennetta, mutta jää alhaisemmalle tasolle. Tämä tulee esille joissain muissakin prosenttimuutoksissa. Maakunnalle saatu vaikutus edustaa taloudellisesti suuren Kokkolan seutukunnan ja pienen Kaustisen seutukunnan vaikutuslukujen painotettua keskiarvoa. Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien investointien kasvu on samaa luokkaa. Investoinnit kasvavat tarkastelluissa neljässä kunnassa suhteessa yhtä paljon kuin vastaavissa seutukunnissa. Tulosten mukaan kaikilla tarkastelluilla alueilla on omien investointiensa kasvun kautta mahdollisuus osallistua kaivosten investointivaiheiden toteuttamiseen. 7

8 Taloudellinen kasvu Mittaamme vaikutusta alueellisen kokonaistuotannon (BKTA) avulla. Kokonaistuotannon muutosprosentti mittaa taloudellista kasvua. Kuva 3. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien taloudelliseen kasvuun. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. ero perusuraan, %-yksikköä 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4 Länttä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4 Kälviä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi Kaivokset lisäävät alueiden taloudellista kasvua sekä investointi- että toimintavaiheessa. Vuoden 2012 loppuun mennessä maakunnan aluetalous on kasvanut kaivosinvestointien seurauksena noin puolet tyypillisen vuoden talouskasvusta, jona voidaan pitää tasoa 2,5 %. Alkuvuosina taloudellinen kasvu kohdistuu maakuntaan yleensä ja erityisesti Kokkolan seutukuntaan ja siellä Kokkolaan. Kaustisen seutukunta ei hyödy investointivaiheesta. Tämä selittyy sillä, että vaikka Kaustinen ja Toholampi hyötyvätkin jossain määrin, niin seutukunnassa on muita kuntia jotka häviävät. Polarisoituminen näkyy myös kaivoksen toimintavaiheessa, maakunta ja Kokkolan seutukunta dominoivat kasvua. Tarkastellut neljä kuntaa saavat Läntän toimintavaiheesta suhteellisen saman taloudellisen kasvun lisäyksen, joka vastaa noin yhtä viidennestä osaa normaalin vuoden talouskasvusta. Kälviän tapauksessa huomio kiinnittyy siihen, että vaikutus talouskasvuun on toimintavaiheessa suurinta Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnissa. Toinen piirre on se, että aluetalous kasvaa pitkällä tähtäimellä Länttää selvästi enemmän. Kälviän kaivos on suoraviivaista kaivostoimintaa, jonka vaatimaa työvoimaa on saatavissa näistä kolmesta kunnasta. Jälkimmäinen selittyy hankkeiden laadullisilla eroilla. Länttä on pääasiassa kemianteollisuutta ja hieman pääomavaltaisempaa kuin Kälviän suoraviivainen kaivostoiminta. Jälkimmäinen tuottaa tämän takia hieman enemmän työtuloja, jotka jäävät omalle alueelle kun taas pääomatulot valuvat alueelta pois. Toinen seikka on raaka-aineiden ja välituotteiden ostojen vuodot ulkomaille, jotka ovat kemianteollisuudessa suuremmat kuin kaivostoiminnassa. Tulosten mukaan kaivokset lisäävät talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, joten kukin tutkittu alue pääsee nauttimaan elintason kasvusta joko investointi- ja/tai toimintavaiheessa. 8

9 Työllisyys Mittaamme kaivosten vaikutuksia työllisyyteen henkilötyövuosilla. Tällä tarkoitamme, että yksi henkilö tekee työtä normaalin työajan puitteissa koko vuoden. Käsite ei mittaa suoraan työpaikkojen määrän muutosta, koska uusi henkilötyövuosi voi jakautua useamman henkilön kesken vuoden sisällä (alihankinta, osa-aikatyö, harjoittelijat, kesä-apulaiset jne). Kuva 4. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien työllisyyteen. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. ero perusuraan, henkilötyövuosia Länttä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, henkilötyövuosia Kälviä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi Työllisyysvaikutuksissa korostuu alueiden elinkeinorakenne. Läntän investointi- että toimintavaihe vaatii kemian teollisuuden osaamista, jota on eniten Kokkolan seutukunnassa ja erityisesti Kokkolassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kaivos on luonut maakuntaan yhteensä lähes 350 uutta henkilötyövuotta. Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat valtaosan uusista henkilötyövuosista. Tilanne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa. Maakuntaan syntyy Läntän kaivoksen toiminnan seurauksena pitkällä tähtäimellä lähes sata uutta henkilötyövuotta. Kokkola saa näistä melkein kaikki. Kaustisen seutukunta saa hieman ja sen kolme kuntaa, erityisesti Toholampi suuren osan tästä. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kaivoksen toiminta on pääomaintensiivistä. Työllisyysvaikutukset jäävät siksi suhteellisen pieniksi. Kälviän kaivos tuo suuremman investoinnin takia hieman enemmän uusia henkilötyövuosia, noin 400. Valtaosa menee Kokkolan seutukunnan ja Kokkolan eduksi, mutta myös Kaustisen seutukunta hyötyy. Pidemmällä tähtäimellä eli toimintavaiheessa Keski-Pohjanmaan saamat uudet henkilötyövuodet tulevat lähinnä Kaustisen seutukuntaan. Tarkastellut kolme kuntaa eivät korostu, joten Kälviän kaivoksen työvoima tulee niitä laajemmalta alueelta. Molempien kaivosten pitkän aikavälin työllistävä vaikutus on sama, hieman alle 100 henkilötyövuotta. Rosenquist (2005) selvitti millä tavoin julkinen sektori voisi edistää Läntän ja Kälviän kaivosten avaamista. Hän esittää myös kaksi kaivosten toiminta-aikaa koskevaa työllisyysarviota. Ensimmäinen on kaivosyhtiöiden edustajien arvio, jonka mukaan kaivosten yhteinen työllisyysvaikutus olisi työpaikkaa. Rosenquistin oma laskelma antaa Läntälle 96 työpaikkaa ja Kälviälle 156 eli yhteensä 252. Keski-Pohjanmaa kuitenkin menettäisi tästä erilaisten vuotojen takia 118 työpaikkaa muulle Suomelle ja jäljelle jäisi 134. Tästä Läntän kaivoksen osuus on 51 ja Kälviän kaivoksen 83. 9

10 Tässä tutkimuksessa arvioitiin sekä kaivosten investointi- että toimintavaiheen luomat henkilötyövuodet. Myös tässä käytetty laskentamenetelmä ottaa koti- ja ulkomaiset vuodot huomioon. Tulosten mukaan Läntän kaivos toisi maakuntaan investointivaiheessa, vuoden 2012 loppuun mennessä 344 uutta henkilötyövuotta ja Kälviän kaivos 413. Vastaavat henkilötyövuosien määrät olisivat toimintavaiheessa pitkällä tähtäimellä, vuodesta 2015 alkaen Läntälle ja Kälviälle samat 91. Kahden tutkimuksen tulosten vertaaminen on mielekästä vain maakuntaan jäävien toimintavaiheen henkilötyövuosien osalta. Rosenquistin (2005) tutkimus antaa Läntän kaivoksen osalta paljon alhaisemman henkilötyövuosimäärän (51, tässä 91). Kälviän kaivoksen osalta työllisyysvaikutusten arviot ovat lähellä toisiaan (83, tässä 91). Kaivokset ovat merkittäviä alueellisia työnantajia, arvioitiinpa työllisyysvaikutukset kummalla tavalla tahansa. Tulosten mukaan työllisyyden kannalta kaivosten investointivaihe on selvästi tärkeämpi kuin toimintavaihe. Siinä liikkuu varsinkin Kälviän tapauksessa myös suurimmat rahasummat. Yrittäjien kannattaa pyrkiä aktiivisesti mukaan investointeihin. Pienten yritysten kannattaa kerätä työyhteenliittymiä, jotta tarjouspyyntöihin ylipäätään voidaan vastata. Näin toimien yritykset voivat turvata jo olemassa olevia työpaikkojaan. Käytettävissä olevat tulot Tällä muuttujalla tarkoitamme kotitalouksien tilannetta. Käytettävissä olevat tulot koostuvat pääoma- ja työtuloista vähennettynä kunnan ja valtion tuloveroilla ja lisättynä vastaavilla tulonsiirroilla. Palkkatulot jäävät omalle alueelle, mutta pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista sijoitetaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa laskelmissa oletetaan, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Totesimme aikaisemmin, että Kaustisen seutukunta ei saanut paljon uusia henkilötyövuosia. Tällöin palkkatulojen muutos perustuu pitkälle palkkojen kehitykseen. Tulosten mukaan lisääntynyt kaivosja kemianteollisuuden toiminta johtaa palkkaliukumiin näillä aloilla, jolloin työtulot voivat kasvaa. Lisäksi pääomatulot voivat kasvaa em. rajoituksin. Kuva 5. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien käytettävissä oleviin tuloihin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Länttä Kälviä 3,5 3,5 3,0 3,0 ero perusuraan, %-yksikköä 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi 0, ,

11 Kaivosinvestoinnit johtavat käytettävissä olevien tulojen kasvuun. Tulot kasvavat maakunnassa yli kolmella prosentilla vuoden 2012 loppuun mennessä. Tulojen kasvu on investointivaiheessa Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa selvästi nopeampaa kuin Kaustisten seutukunnassa ja sen tarkastelluissa kolmessa kunnassa. Kaustinen, Halsua ja Toholampi kasvattavat tulotasoaan yhden ja kahden prosentin välillä. Läntässä rakenne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa, mutta tulojen kasvu on alhaisempi. Läntän kaivoksen pitkän tähtäimen vaikutus alueiden käytettävissä oleviin tuloihin on kunnittain tarkasteltuna noin puoli prosenttia. Toiminta on pääomavaltaista, jolloin työtuloja ei synny paljoa. Kälviän kaivoksen vaikutukset ovat lähes samat kuin Läntällä investointivaiheessa. Työvaltaisempi tuotanto lisää työ- ja käytettävissä olevia tuloja. Tämä näkyy toimintavaiheessa erityisesti Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntien kohdalla. Tulosten mukaan lisääntynyt taloudellinen kasvu ja tuotanto sekä näistä johtuva työllisyyden vahvistuminen ovat vahvistaneet palkkatuloja. Käytettävissä olevat tulotkin ovat kasvaneet muilla alueilla paitsi koko Kaustisen seutukunnan tasolla toimintavaiheessa, vaikka alueille ei jääkään paljon pääomatuloja. Kyse on kuitenkin vasta ostovoiman nimellisestä kasvusta. Yksityinen kulutus Yksityisellä kulutuksella tarkoitamme kotitalouksien kulutusta, joka riippuu käytettävissä olevista tuloista ja kuluttajahinnoista. Yksityisen kulutuksen kehitystä laskettaessa on huomioitu kuluttajahintojen eli inflaation kehitys. Inflaatio laskee kasvavien käytettävissä olevien tulojen ostovoimaa, tämä näkyy yksityisessä kulutuksessa. Kuva 6. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien yksityiseen kulutukseen. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Länttä Kälviä 2,0 2,0 ero perusuraan, %-yksikköä 1,5 1,0 0,5 0,0 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 1,5 1,0 0,5 0,0 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi -0, , Investointiperiodin, vuoden 2012 loppuun mennessä kotitalouksien kulutus on kasvanut kaivosinvestointien takia maakunnassa, Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa yli puolellatoista prosentilla. Kaustisen seutukunta kokonaisuudessaan ei juuri hyödy kummankaan kaivoksen investointivaiheessa. Läntän tapauksessa Kaustinen ja Toholampi saavat kuitenkin jonkun verran lisää reaalista ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen kasvu on vähäistä, mutta kasvun puolella Läntän kaivoksen toimintavaiheessa. Kälviän kaivos tuottaa hyötyä lähes samalla alueellisella rakenteella, mutta hieman suuremmat yksityisen kulutuksen lisäykset investointivaiheessa. Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan seutukunta ja myös Kokkola saavat ostovoimaansa lisäystä. Toimintavaiheessa Kaustisen seutukunnassa inflaatio syö koko käytettävissä olevien tulojen kasvun 11

12 vaikutuksen eli ostovoima laskee reaalisesti hieman. Yksityinen kulutus sen sijaan kasvaa Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnissa. Tulosten mukaan reaalinen ostovoima kasvaa investointivaiheessa lähes kaikilla tutkituilla alueilla. Kaivosten toimintavaiheessa inflaatio syö suuren osan Läntän kaivoksen luomasta reaalisesta ostovoimasta. Läntän ja myös Kälviän kohdalla maakunnan reaalisen ostovoiman kasvu on Kokkolan seutukunnan varassa. Kälviän tapauksessa Kaustisen seutukunnan kolme tutkittua kuntaa hyötyvät eniten. Elinkeinorakenne Mittaamme elinkeinorakennetta tuotannon muutosten kautta. Kaivosinvestoinnit aiheuttavat muutoksia lähinnä teollisuudessa, jonka toimialoja käsitellään laskennassa maakunnallisina. Tämä tarkoittaa sitä, että eri alueet kohtaavat teollisilla toimialoilla tapahtuvat muutokset samanlaisina. Palveluita käsitellään pääosin paikallisina, jolloin alueet voivat kohdata palvelutoimialojen muutokset erilaisina. Laskennassa todettiin, että maakunnallinen ja seutukunnallinen elinkeinorakenteen muutos oli käytännössä sama. Esitämme elinkeinorakenteen muutoksen vuosille 2012 ja 2015, jotka edustavat investointivaiheen päätösvuotta ja vakiintunutta pitkän tähtäimen vaikutuksen vuotta. Taulukko 1. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, ja sen seutukuntien elinkeinorakenteeseen. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Vaihe Toimiala / ero perusuraan, %-yksikköä investointivaihe, 2012 Länttä Kälviä tuotantovaihe, 2015 Länttä Kälviä Maa- ja riistatalous -0,3-0,3-0,2-0,1 Metsätalous -0,1-0,1-0,1 0,0 Kalatalous 0,0 0,0 0,0 0,0 Mineraalien kaivu 5,6-0,8 63,3 291,3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus -1,2-1,8-0,2-0,5 Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus -2,7-3,8-1,4-1,6 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus -1,1-1,2-0,9-0,9 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. -1,3-2,8 1,0-0,9 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 1,5-3,4 13,8 1,1 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 1,5 1,7 1,1 2,2 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus -1,8-2,5-0,8-0,8 Koneiden ja laitteiden valmistus 0,0-0,4-0,2-0,1 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 2,9 4,0-0,7-1,2 Kulkuneuvojen valmistus 0,8 2,4-1,6-1,7 Muu valmistus ja kierrätys -0,9-1,3-0,9-1,0 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto -0,5-2,0 2,1 1,2 Rakentaminen 9,1 12,3-0,6-0,5 Tukku- ja vähittäiskauppa -0,3-0,6-0,2-0,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta -0,3-0,6-0,4-0,4 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -0,5-0,5 0,0-0,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,0-0,4 0,2-0,1 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. 1,3 0,1 2,6-0,4 Asuntojen omistus ja vuokraus 0,0 0,0 0,0 0,0 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,2-0,1 0,6-0,3 Koulutus 0,8 0,9 0,1-0,1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0,5 0,4 0,0-0,2 Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 0,2 0,2-0,2-0,3 kasvavia supistuvia

13 Läntän investointi on kaivos- ja kemianteollisuuden yhdistelmä. Investointi lisää mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden (koksin, öljy-, kemian-, kumi- ja muovituotteiden valmistus) tuotantoa, koska investoinnissa tarvitaan oman alan raaka-aineita ja muita välituotteita. Kälviällä on kyse puhtaasti kaivosalan investoinnista, joten sen vaikutus elinkeinorakenteeseen on suoraviivaisempi. Rakentaminen ja siihen liittyvät muut toimialat, korostuvat molempien kaivosten investointivaiheessa. Rakentamisen alihankintaketju kattaa rakennusmateriaalit (ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus), metalliteollisuuden tuotteita (sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistus) ja suunnittelun (kiinteistö-, vuokraus-, tutkimustoiminta ja liike-elämän palvelut). Tuotantoaan kasvattavien toimialojen on saatava työvoima- ja pääomaresursseja muilta toimialoilta. Supistuvia on vähäisessä määrin alkutuotannossa ja palveluissa, mutta pääosin niissä teollisuuden toimialoissa, jotka eivät liity rakentamiseen. Investointien tuoma elintason kasvu näkyy myös eräiden palvelualojen tuotannon kasvuna. Koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden ja muiden julkisten ja henkilökohtaisten palveluiden tuotanto kasvaa investointien seurauksena. Jälkimmäiseen kuuluvat kulttuuri- ja virkistäytymispalvelut ja kolmannen sektorin toiminta. Kasvavia toimialoja on investointivaiheessa Läntän tapauksessa yksitoista ja Kälviän kohdalla kahdeksan. On huomattava, että investointivaihe on lyhyt, yhdestä kahteen vuotta. Tuotantorakenne palaa sen jälkeen entiselleen. Tuotantovaiheen alkaessa vuonna 2013, rakenne jälleen muuttuu, mutta erilaiseksi. Läntän kaivoksen toimintavaiheessa korostuvat kaivoksen ydintoiminnot: mineraalien kaivuu ja kemianteollisuus. Edellisen suuren tuotannon kasvun selittää alan kaivosta edeltänyt suppea toiminta. Kemianteollisuus on sen sijaan jo vakiinnuttanut maakunnassa asemansa, joten kaivoksen jalostusprosessi nostaa toiminnan tasoa suhteellisesti vähemmän. Myös liike-elämän palvelut ja sähkö-, kaasu- ja vesihuolto hyötyvät kaivosten toiminnasta. Elintason kasvu lisää hieman rahoitusja vakuutustoiminnan, julkisen hallinnon ja koulutuksen tuotantoa. Kälviän kaivoksen vaikutus elinkeinorakenteeseen on suoraviivainen. Mineraalien kaivu dominoi tuotannon kasvua ja sen alihankintaketjusta erottuvat rakennustarvikkeiden valmistus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä kemianteollisuus, joiden tuotanto kasvaa. Kasvava resurssitarve tulee muualta teollisuudesta ja palveluista. Kasvavia toimialoja on toimintavaiheessa Läntän tapauksessa yhdeksän ja Kälviän kohdalla neljä. Tulosten mukaan Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne muuttuu kaivosten investointivaiheessa kohdetoimialojen, mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä rakentamisen tuotantoa laajentavaksi. Tuotantovaiheessa elinkeinorakenne muuttuu mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä niiden alihankintaketjussa olevien toimialojen eduksi. Elintason kasvu lisää investointivaiheessa myös eräiden palvelualojen, kuten koulutuksen tuotantoa. Näin tapahtuu Läntän tapauksessa toimintavaiheessakin. Kälviän kaivoksen suhteellisen suppean liikevaihdon takia palveluiden tuotanto pysyy lähes ennallaan. 13

14 Alueellinen verokertymä Verokertymät on laskettu Keski-Pohjanmaan maakunnalle sekä Kokkolan ja Kaustisen seutukunnille. Tarkasteltuja verolajeja on kolme: kunnallisvero, valtion tulovero ja yhteisöjen tulovero. Laskelmat on tehty käyttäen Tilastokeskuksen viimeisimpiä alueellisia verokertymätietoja ja simulointituloksissa saatuja tulojen muutosprosentteja. Valtion tuloveron alkukertymä on jaettu seutukuntien kesken työllisten suhteessa. Kiinteistöveroa ei ole mahdollista laskea tässä vaiheessa koska sen määräytymisen perusteet eivät ole tiedossa. Taulukko 2. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, ja sen seutukuntien kunnallis- ja valtion tuloveron kertymiin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Vaihe investointivaihe, 2012 tuotantovaihe, 2015 Verolaji / ero perusuraan, milj euroa Länttä Kälviä Länttä Kälviä kunnallisvero Keski-Pohjanmaa 5,116 5,404 0,787 1,132 Kokkolan sk 4,438 4,679 0,757 1,107 Kaustisen sk 0,678 0,725 0,030 0,025 valtion tulovero Keski-Pohjanmaa 3,915 4,135 0,614 0,885 Kokkolan sk 3,485 3,674 0,595 0,869 Kaustisen sk 0,431 0,461 0,019 0,016 Tarkastelemme taas investointien huippuvuotta 2012 ja vakiintuneen toiminnan vuotta Molemmat kaivokset tuottavat investointivaiheessa lähes saman kunnallisveron ja valtion tuloveron kertymän. Jos molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin samaan aikaan, kunnallisveron lisäkertymä olisi yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Valtion tuloveron lisäkertymä olisi lisäksi yhteensä 8,1 miljoonaa. Vuosi 2015 edustaa kaivosten pitkän aikavälin vaikutusta. Tuotantovaiheessa vastaavat lisäkertymät olisivat kunnille 1,9 miljoonaa euroa ja valtiolle 1,5 miljoonaa vuodessa. Kaivosten vaikutukset verokertymiin kanavoituvat maakuntaan Kokkolan seutukunnan kautta. Kaustisen seutukunnan saama etu on investointivaiheessa pieni, mutta vastaa melko hyvin alueen työllisten osuutta koko maakunnan työllisistä. Tuotantovaiheessa tilanne on edellisen kaltainen, mutta Kaustisen seutukunta ei toisi kunnille ja valtiolle lähes lainkaan lisäverotuloja. Tilastokeskuksen mukaan Keski-Pohjanmaan kuntien verotulot olivat vuonna 2007 yhteensä 188,7 miljoonaa euroa. Voimme laskea karkean arvion tilanteelle, jossa molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin yhtä aikaa ja toiminta olisi vakiintunut muutaman vuoden sisällä. Investointivaihe lisäisi Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnallisveron kertymää yhteensä 5,6 %. Pitkällä aikavälillä lisäys olisi 1,0 %. 14

15 On korostettava, että seuraava arvio yhteisöverojen lisäkertymästä on hyvin karkea, koska osa sen perusteista ei ole riittävän tarkkoja. Epävarmuus liittyy ennen kaikkea investoinnin takaisin maksuaikaan ja kateprosenttiin. Kuntien yhteisöveron palautusosuus nousee vuoden 2010 alusta lähtien kahdeksi vuodeksi 10 % -yksiköllä. Oletamme kuitenkin, että tämä etu poistuu laman hellitettyä. Taulukko 3. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen pitkän tähtäimen vaikutus Keski- Pohjanmaan maakunnan ja sen seutukuntien yhteisöjen tuloverokertymän palautusosuuteen. Kaivos Länttä Kälviä investointi päättyy 2012, milj. euroa 40,0 53,0 liikevaihto, milj euroa/vuosi 45,0 25,0 voittoa alkaa kertyä vuonna kateprosentti 20,0 20,0 yhteisöjen tuloveroaste 26,0 26,0 yhteisöverot, milj euroa/vuosi 2,3 1,3 kuntien palautusosuus, prosenttiyksikköä 22,03 22,03 verotulojen tasauksen viive, vuotta 2 2 kuntien verotulojen lisäystä alkaa kertyä kuntien verotulojen lisäys, milj euroa/vuosi 0,516 0,286 Puutteistaan huolimatta laskelma osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: yhteisöverotuloja saa odottaa pitkään ja niiden määrä on suhteellisen rajallinen. Kuntien kannalta kunnallisveron lisäkertymä on erityisesti kaivosten investointivaiheessa merkittävin lisätulon lähde. Kokonaisarvio Läntän ja Kälviän kaivokset vaikuttavat myönteisesti Keski-Pohjanmaan maakunnan taloudelliseen kehitykseen. Investoinnit lisäävät talouskasvua, jolloin työllisyys kehittyy myönteisesti. Tämä tekee mahdolliseksi käytettävissä olevien tulojen ja yksityisen kulutuksen kasvun. Kaivokset vaikuttavat myös kuntien ja valtion verotuloihin myönteisesti. Vaikutus on suurimmillaan investointivaiheessa. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne muuttuu kaivosten lyhyen tähtäimen investointivaiheessa kohdetoimialojen, mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä rakentamisen tuotantoa laajentavaksi. Tuotantovaiheessa elinkeinorakenne muuttuu mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä niiden alihankintaketjussa olevien toimialojen eduksi. Elintason kasvu lisää myös eräiden palvelualojen, kuten koulutuksen tuotantoa. Myönteinen kehitys on selvästi polarisoitunut, Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat suurimman edun kaivoksista ja Kaustisen seutukunta pienemmän. Tämä korostuu erityisesti investointivaiheessa. Tuotantovaiheessa etujen rakenne on jonkin verran tasaisempi. Nämä erot selittyvät alueiden elinkeinorakenteen ja saatavilla olevien työvoima- ja pääomaresurssien suhteilla. 15

16 Mikäli polarisaatiota halutaan lieventää, tulisi alan koulutusta suunnata Halsuan, Kaustisen ja Toholammin kuntien sekä yleisemminkin Kaustisen seutukunnan alueelle. Läntän ja Kälviän kaivosinvestoinnit merkitsevät taloudellisen toimeliaisuuden ja elintason kasvua. Ruralia-instituutin arvion mukaan molemmat kaivokset ovat suositeltavia aluetaloudellisin perustein. Ruralia ei ota kantaa kaivosten mahdollisiin muihin vaikutuksiin. 16

17 Kirjallisuus Bonfiglio Andrea and Chelli Francesco (2008). Assessing the Behaviour of Non-Survey Methods for Constructing Regional Input Output Tables through a Monte Carlo Simulation. Economic Systems Research Vol. 20, No. 3, , September. Dixon Peter B., Rimmer Maureen T and Tsigas Marinos E. (2007). Regionalising results from a detailed CGE model: Macro, industry and state effects in the U.S. of removing major tariffs and quotas. Papers in Regional Science 86, Flegg A. T. and Webber C. D. (2000). Regional Size, Regional Specialization and the FLQ Formula. Regional Studies, Vol pp Kinnunen Jouko (2007). Dynamic version of the RegFin regional model - Practical documentation. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Rosenqvist Olli (2005). Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien kaivostoimintaselvitys. Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Selosteita ja katsauksia nro 48. Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2009). Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from North-Finland. Regional Studies, efirst Publication 12 th January. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Tohmo Timo (2004). New Developments in the Use of Location Quotients to Estimate Regional Input Output Coefficients and Multipliers. Regional Studies, Vol. 38.1, pp , February. Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. Raportteja > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June. > Asiantuntijapalvelut > RegFinmallit > Artikkelit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007a). Technical description of the CGE RegFin/RegPol models. University of Helsinki, Ruralia Institute. > Asiantuntijapalvelut > RegFinmallit > Manuaalit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007b). Kevitsan kupari-nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut 17

18 Liite. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen RegFin-laskentametodi Laskettavat yleisen tasapainon (CGE) simulointimallit ovat paras tapa arvioida erilaisten muutosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Niiden keskeinen periaate on, että aluetaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ruralia-instituutissa kehitetyt RegFin-mallit kuvaavat aluetalouden riippuvuussuhteita kattavasti ja sopivat joustavuutensa takia moninaisiin tutkimustehtäviin. RegFin on CGE-malli, EI siis panos-tuotos-malli. CGE-mallit kehitettiin täydentämään panos-tuotos-malleja ja ottamaan mm. käyttäytymisrelaatioiden epälineaarisuus, talouden resurssirajoitteet, julkinen talous ja ulkomaankauppa huomioon. CGE-mallien simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran- ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi vaikutukset, jotka syntyvät prosessin edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Näitä ei kuitenkaan erotella, vaan esitetään vain kokonaisvaikutus. CGE-perinne ei halua sekoittua vanhempaan mallinnukseen, joissa suorien ja epäsuorien vaikutusten erottelu on tavanomaista. Kutsumme jatkossa epäsuoria ja tulo- sekä kulutusvaikutuksia kerroinvaikutuksiksi. CGE-mallina RegFin on sopeutuvien hintojen malli. Periaatteena on, että joustavat hinnat tasapainottavat talouden muutoksen jälkeen. Tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden hintoja ei yleensä rajoiteta koska ne ovat sopeutumisen moottoreita. Eräissä tapauksissa työ- ja pääomamarkkinoiden tasapainottumista kuvattaessa voidaan rajoittaa tuotannontekijöiden hintojen tai määrien sopeutumista. Tällöin on usein kyse siitä suoritetaanko simuloinnit lyhyelle vai pitkälle tähtäimelle. RegFin-malleissa käytettävissä olevien tulojen käsite sisältää sekä pääoma- että palkkatulot, joista on vähennetty valtion ja kunnan tuloverot ja lisätty vastaavat tulonsiirrot. Palkkatulojen oletetaan jäävän omalle alueelle, joka on tilastojen valossa oikea oletus. Pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan kuitenkin vasta kehittämässä Tilastokeskuksessa. On selvää, että suurin osa pääomatuloista investoidaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa malli olettaa, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Simuloinnissa tämä osuus voi laskea, pysyä ennallaan tai kasvaa muutoksen vaikutuksista riippuen. Yleisen tasapainon analyysin perusteet on esitetty Ruralia-instituutin julkaisuissa Törmä ja Zawalinska (2007a,b). Lisäksi mallia on kuvattu seikkaperäisesti seuraavissa lähteissä: Törmä (2008) sekä Rutherford ja Törmä (2008). Mallin ohjelmointitekninen kuvaus on julkaisussa Kinnunen (2007). RegFin-aluemallin rakenne ja toiminta yli ajan kattavissa dynaamisissa tutkimustehtävissä on kuvattu edellä mainitussa julkaisussa. Lisää tietoa RegFin-malleista ja aiemmista tutkimuksista raportteineen saa osoitteesta: > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit. Mallinnuksen tietojen keruumenetelmät Käsillä on laskentatehtävä, jossa tuotetaan tuloksia kolmella aluetasolla: maakunta, seutukunta ja kunta. Ihannetilanteena voidaan pitää tulosten yhtenevyyttä, esim. seutukunnille saadut tulokset ovat linjassa maakunnalle saatuihin tuloksiin nähden. Tasomuuttujien, kuten työllisyys henkilötyövuosina ja verotulot miljoonina euroina on perusteltua muodostaa maakunnan tulokset laskemalla yhteen seutukuntien tulokset. Useimmat esitetyt muuttujat ovat prosenttimuutoksia, jolloin tulosten täyttä yhtenevyyttä on vaikeampi toteuttaa. Painotetun maakunnallisen keskiarvon laskennassa on ongelmana seutukuntien painojen epävarmuus laskennan antaessa tuloksia vuosi vuodelta etenevänä jatkumona. Tasomuuttujien kohdalla 18

19 summaamme, mutta esitämme prosenttimuuttujat erikseen kullekin alueelle, jolloin malli suorittaa kunkin vuoden painotetun keskiarvon laskemisen oman logiikkansa mukaan. Maakunta- ja seutukuntatasolla käytämme tietojen keruumenetelmänä CGE-mallien yleistä SAM (Social Accounting Matrix, sosiaalitilinpito-matriisi) -lähestymistapaa. SAM kuvaa alueen toimijoiden (yrittäjät, kuluttajat, kunnat ja valtio) väliset taloustoimet rahamääräisinä. Tilastokeskus tuottaa maakuntatasolla tarvittavan aineiston osana kansan- ja aluetalouden talouden tilinpitoa. Seutukuntatasolla joudumme tarvittavien rakennetietojen puuttumisen takia tekemään Keski-Pohjanmaan maakunnan SAM-aineiston alueellistamisen epäsuoralla AFLQ-menetelmällä (Fleggin laajennettu sijaintiosamäärä-menetelmä), joka on osoittautunut tehokkaimmaksi LQ-menetelmäksi (Flegg and Webber, 2000; Tohmo, 2004; Bonfiglio and Chelli, 2008). Se ottaa huomioon maakunnan ja seutukuntien elinkeinorakenteen erot, alueen koon ja sen onko alue erikoistunut joidenkin toimialojen tuotantoon. Seutukuntatason tulokset jaetaan vaikutusalueen kuntien kesken indikaattoritietojen perusteella ns. top-down-tekniikalla (Dixon, Rimmer and Tsigas, 2007), jossa hyödynnetään kuntien toimialoittaisia tuotanto-, työllisyys- yms. osuuksia. RegFinDyn-simuloinnit suoritetaan kaikille alueille samalla mallilla, mutta perusaineisto koostuu em. kolmella tavalla kerätyistä aineistoista. Perusurien muodostaminen Syvän laman oloissa maakuntien tulevan normaalin kehityksen eli perusurien muodostamisessa ei voida tukeutua pelkästään alueiden menneeseen kehitykseen. Nykyisessä erittäin epävarmassa tilanteessa perusurat muodostettiin kansallisten suhdanne-ennusteiden perusteella. Ajatuksena on, että kaikki maakunnat joutuvat kohtaamaan saman makrokehityksen. Maakunnalliset erot tulevat niiden lamaa edeltävästä kehityksestä. Perusurien pohjana olivat keskeisten suhdanne-ennustajien (ETLA, PT, PTT, SP ja VM) näkemykset BKT:n, yksityisen kulutuksen, investointien, viennin, tuonnin, palkkojen ja työllisyyden tulevasta kehityksestä. Kunkin muuttujan kohdalla on tutkittu ennusteiden vaihteluvälejä. Lopullisen arvon valinta perustui tutkijoiden omaan näkemykseen. Oletuksena on, että vuonna 2009 talous joutuu syvään lamaan. Vuosi 2010 on jo hieman positiivisella puolella ja 2011 on ensimmäinen kunnollisen kasvun vuosi. Kehitys jatkuu myönteisenä vuodet 2012 ja Perusura on täten U:n muotoinen. Vuosien 2012 ja 2013 osalta luvut ovat ETLA:n keskipitkän aikavälin ennusteita. Vuosien talouskehitys on projisoitu aiempien vuosien mukaan. 19

20 20

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Ruralia-instituutti. Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus. RegFin-raportteja. Hannu Törmä

Ruralia-instituutti. Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus. RegFin-raportteja. Hannu Törmä Ruralia-instituutti Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus Hannu Törmä RegFin-raportteja 16.4.2010 Mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seinäjoen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Hankinnat haltuun! Seminaari- ja keskustelutilaisuus Itä-Suomen yliopisto 12.11.2013 Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Jani Saastamoinen Esityksen nimi 12.11.2013 / Tekijä1

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011 Susanna Määttä ja Hannu Törmä Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TEM raportteja 30/2011

TEM raportteja 30/2011 TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011 SISÄLLYS

Lisätiedot

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Törmä Hannu Reini Kaarina Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Raportteja 37 Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Määttä Susanna, Törmä Hannu, Virtanen Petri, Hyyryläinen Torsti, Pylkkänen Päivi Esipuhe Kouvolan seutukunnassa teollisuus, etenkin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa 1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot