Yhteenveto

Transkriptio

1 1

2 Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Keski-Pohjanmaan maakuntaan, sen seutukuntiin, Kokkolan kaupunkiin sekä Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntiin Yhteenveto Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Läntän litium- ja Kälviän ilmeniitti-kaivoshankkeiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Tarkasteltavina aluetasoina olivat Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat sekä Kokkolan kaupunki ja Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnat. Tarkasteluperiodi oli vuodet ja laskennan työvälineenä alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Minepolis-hanke. Kaivosten vaikutus alueiden investointeihin on merkittävä, mutta lyhyt kestoinen. Alueiden investoinnit eivät enää kasva kaivoksen toimintavaiheessa. Tämä johtuu investointien rajallisesta koosta ja tehokkaasta toteutuksesta. On huomattava, että jos molemmat investoinnit toteutettaisiin pääosin vuoden 2012 aikana, niin rakentamisen ja kemianteollisuuden investointi- ja työvoimatarpeet olisivat todella suuria. Kaivokset lisäävät alueiden taloudellista kasvua sekä investointi- että toimintavaiheessa, joka alkaa vuonna Maakunnan aluetalous kasvaa investointivaiheessa noin puolet tyypillisen vuoden talouskasvusta, jona voidaan pitää tasoa 2,5 %. Alkuvuosina taloudellinen kasvu kohdistuu maakuntaan yleensä ja erityisesti Kokkolan seutukuntaan ja siellä Kokkolaan. Tarkastellut neljä kuntaa saavat toimintavaiheesta suhteellisesti saman taloudellisen kasvun lisäyksen, joka vastaa Läntän tapauksessa noin yhtä kuudetta osaa normaalin vuoden talouskasvusta. Kälviän tapauksessa vaikutus talouskasvuun on suurinta Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnissa. Länttä luo maakuntaan investointivaiheessa yhteensä lähes kolme ja puoli sataa uutta henkilötyövuotta. Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat näistä valtaosan. Tilanne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa. Maakuntaan syntyy Läntän kaivoksen toiminnan seurauksena pitkällä tähtäimellä lähes sata uutta henkilötyövuotta. Kokkola saa näistä melkein kaikki. Kälviän kaivos tuo suuremman investoinnin takia hieman enemmän uusia henkilötyövuosia investointivaiheessa. Valtaosa menee Kokkolan seutukunnan ja Kokkolan eduksi, mutta myös Kälviän seutukunta hyötyy. Pidemmällä tähtäimellä eli toimintavaiheessa Keski-Pohjanmaan saamat uudet henkilötyövuodet tulevat lähinnä Kaustisen seutukuntaan. Tarkastellut kolme kuntaa eivät korostu, joten Kälviän kaivoksen työvoima tulee niitä laajemmalta alueelta. Kälviän kaivosten pitkän aikavälin työllistävä vaikutus on myös noin sata henkilötyövuotta. Kaivosinvestoinnit johtavat käytettävissä olevien tulojen kasvuun. Tulot kasvavat maakunnassa yli kolmella prosentilla investointiperiodin loppuun mennessä. Tulojen kasvu on Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa selvästi nopeampaa kuin Kaustisten seutukunnassa ja sen tarkastelluissa kolmessa kunnassa. Läntässä rakenne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa, mutta tulojen kasvu on pienempi. Läntän kaivoksen pitkän tähtäimen vaikutus alueiden käytettävissä oleviin tuloihin on kunnittain tarkasteltuna noin puoli prosenttia. Kälviän kaivoksen vaikutukset ovat lähes samat kuin Läntällä investointivaiheessa. Toimintavaiheessa erityisesti Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kotitaloudet lisäävät käytettävissä olevia tulojaan. 2

3 Kotitalouksien kulutus kasvaa investointien takia maakunnassa, Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa yli puolellatoista prosentilla. Kaustisen seutukunta kokonaisuudessaan ei juuri hyödy kummankaan kaivoksen investointivaiheesta. Läntän tapauksessa Kaustinen ja Toholampi saavat kuitenkin jonkun verran lisää ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen kasvu on vähäistä, mutta kasvun puolella Läntän kaivoksen toimintavaiheessa. Kälviän kaivos tuottaa lähes samalla alueellisella rakenteella, mutta hieman suuremmat yksityisen kulutuksen lisäykset investointivaiheessa. Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan seutukunta ja myös Kokkola saavat ostovoimaansa lisäystä. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne muuttuu kaivosten investointivaiheessa kohdetoimialojen, mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä rakentamisen tuotantoa laajentavaksi. Tuotantovaiheessa elinkeinorakenne muuttuu mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä niiden alihankintaketjussa olevien toimialojen eduksi. Elintason kasvu lisää investointivaiheessa myös eräiden palvelualojen, kuten koulutuksen kysyntää ja tarjontaa. Näin tapahtuu Läntän tapauksessa toimintavaiheessakin. Kälviän kaivoksen suhteellisen pienemmän liikevaihdon takia palveluiden tuotanto pysyy lähes ennallaan. Molemmat kaivokset tuovat investointivaiheessa lähes saman kunnallisveron ja valtion tuloveron lisäkertymän. Jos molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin samaan aikaan, kunnallisveron lisäkertymä olisi yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Valtion tuloveron lisäkertymä olisi yhteensä 8,1 miljoonaa. Tuotantovaiheessa, vuonna 2015 toiminta on saavuttanut vakaan tason. Tuolloin vastaavat lisäkertymät olisivat kunnille 1,9 miljoonaa euroa ja valtiolle 1,5 miljoonaa vuodessa. Kaivosten vaikutukset verokertymiin kanavoituvat maakuntaan Kokkolan seutukunnan kautta. Jos molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin yhtä aikaa, maakunnan kunnallisveron tuotto lisääntyisi lyhyellä tähtäimellä 5,6 % ja pitkällä aikavälillä 1,0 %. Kaivosten tuoma myönteinen kehitys on kuitenkin polarisoitunut, Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat kaivoksista suurimman edun ja Kaustisen seutukunta pienemmän. Tämä korostuu erityisesti investointivaiheessa. Tuotantovaiheessa etujen rakenne on jonkin verran tasaisempi. Nämä erot selittyvät alueiden elinkeinorakenteen ja saatavilla olevien työvoima- ja pääomaresurssien suhteilla. Mikäli polarisaatiota halutaan lieventää, tulisi alan koulutusta suunnata Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntien sekä yleisemminkin Kaustisen seutukunnan alueelle. Läntän ja Kälviän kaivosinvestoinnit merkitsevät taloudellisen toimeliaisuuden ja elintason kasvua. Ruraliainstituutin arvion mukaan molemmat kaivokset ovat suositeltavia aluetaloudellisin perustein. Ruralia ei ota kantaa kaivosten mahdollisiin muihin vaikutuksiin. 3

4 Sisältö Tutkimustehtävän kuvaus... 5 Kaivoshankkeiden kuvaus... 5 Perustietojen keräystavat... 5 Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa... 5 Vaikutuslaskelmien tulokset... 6 Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivokset simulointitulosten vertaileva tarkastelu... 7 Investoinnit... 7 Taloudellinen kasvu... 8 Työllisyys... 9 Käytettävissä olevat tulot Yksityinen kulutus Elinkeinorakenne Alueellinen verokertymä Kokonaisarvio Kirjallisuus Liite. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen

5 Tutkimustehtävän kuvaus Tavoitteena oli arvioida Läntän litium- ja Kälviän ilmeniitti-kaivoshankkeiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Tarkasteltavina aluetasoina olivat Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan ja Kaustisen seutukunnat sekä Kokkolan kaupunki ja Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnat. Laskennan kohteena olivat vaikutukset investointeihin, taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen verokertymään. Tarkasteluperiodi oli vuodet ja laskennan työvälineenä alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Minepolis-hanke. Kaivoshankkeiden kuvaus Läntän kaivos on Nordic Mining Groupiin kuuluvan Keliber Oy:n projekti, jonka tavoitteena on hyödyntää alueen litiumvarantoja. Investoinnit kaivokseen ja siihen liittyvään kemianteollisuuden prosessiin on tarkoitus suorittaa vuosien aikana. Investointikustannukset ovat miljoonaa euroa. Toimintavaiheen on tarkoitus alkaa vuonna 2013 ja täyteen kapasiteettiin päästään vuonna Litium-karbonaatin tuotannon on tarkoitus olla tonnia vuonna 2013 ja tonnia vuodesta 2014 lähtien. Vastaavat vuotuiset liikevaihdot olisivat sivutuloineen (kivimurske, muut metallit) 28,2 ja 43,2 miljoonaa euroa. Kaivoksen toiminta-aika on tämän hetkisen arvion mukaan vähintään kymmenen vuotta. Kälviän kaivos on Endominesiin kuuluvan Kalvinit Oy:n projekti, jonka tavoitteena on hyödyntää alueen ilmeniitti-, apatiitti yms. varantoja. Investointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 aikana. Investointikustannukset ovat 53 miljoonaa euroa. Toimintavaiheen on tarkoitus alkaa vuonna 2013, jonka aikana päästäisiin normaaliin tuotannon volyymiin. Liikevaihdoksi kaavaillaan 25 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivoksen toiminta-aika on tämän hetkisen arvion mukaan vähintään vuotta. Perustietojen keräystavat Tiedot saatiin joko suoraan kaivosyritysten edustajilta tai Keski-Pohjanmaan aikuisopiston Minepolis-hankkeen projektipäällikön avustuksella. Perustiedot koskivat edellisessä kohdassa mainittuja seikkoja yksityiskohtineen. RegFinDyn-simulointimallin perusaineistoon (katso liite) lisättiin em. seutukuntien ja kuntien elinkeinorakenteeseen liittyvät ja muut laskelmissa tarvittavat tiedot. Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa Kaivokset ja niiden prosessit luovat aluetalouteen uutta tuotantoa, joka lisää alan tarjontaa. Kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän on reagoitava, jotta hintojen muutosten kautta löytyisi uusi aluetalouden tasapaino sadoille eri markkinoille riippuvuussuhteiden laajassa verkostossa. Muutosten numeeriset arvot ilmaistiin prosentteina alkuperäisen tuotannon arvosta. Käsillä oleva 5

6 tutkimusongelma on luonteeltaan dynaaminen eli tarkastelu on tehtävä yli ajan. Tuotannon kasvun aluetaloudelliset vaikutukset eivät realisoidu kokonaan muutoksen ensimmäisenä vuotena, vaan voi kulua useita vuosia ennen kuin aluetalous palaa uudelleen normaalikehityksen mukaiselle uralle. Tutkimusvälineenä täytyykin olla dynaaminen aluemalli RegFinDyn, joka soveltuu hyvin tämän tyyppisiin tutkimustehtäviin. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen on selitetty liitteessä. Vaikutuslaskelmien tulokset Tarkastelemme kaivoksia rinnakkain usean aluetaloudellisen muuttujan suhteen. Esitettävien tulosten tarve on seuraava. Kuva 1. Laskennan tulosten raportointi. Muuttuja / alue Keski-Pohjanmaan maakunta Kokkolan seutukunta Kaustisen seutukunta Kokkola Halsua Kaustinen Toholampi investoinnit x x x x x x x talouskasvu (BKTA) x x x x x x x työllisyys x x x x x x x käytettävissä olevat tulot x x x x x x x yksityinen kulutus x x x x x x x elinkeinorakenne x x x alueellinen verokertymä (x) x x Etenemme loogisessa järjestyksessä siten, että investoinnit aloittavat muutoksen, joka vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyteen. Tämä puolestaan vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen. Aluetalous reagoi investointien tuomaan muutokseen, jolloin myös elinkeinorakenne muuttuu. Lopuksi laskemme vaikutukset seutukuntien verokertymiin. Tarkastelun aluetasot ovat maakunta, kaksi seutukuntaa ja neljä kaivosten vaikutusalueen kuntaa. Esitämme laskennan tulokset kumulatiivisina sarjoina, jolloin erottuu hyvin investointivaiheen kokonaisvaikutus. Vastaavasti voidaan erottaa toimintavaiheen mukainen pitkän tähtäimen vaikutus. Esitämme tulokset vuosille , koska vaikutukset vakiintuivat vuoden 2015 loppuun mennessä. Tulokset on ilmaistu suhteessa perusuraan, joka kuvaa alueen normaalikehitystä ilman kaivosta (kts. liite). Kaikki tulokset ovat kiinteähintaisia eli niistä on poistettu inflaation vaikutus. Luvut sisältävät aluetalouden täyden sopeutumisen ja kaikki kerroinvaikutukset. 6

7 Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivokset simulointitulosten vertaileva tarkastelu Investoinnit Laskentamme kohteena ovat fyysiset investoinnit. Näillä tarkoitetaan mm. koneisiin, laitteisiin, kuljetusvälineisiin ja rakennuksiin kohdistuvia ostoja, jotka ovat tarpeen kaivoksen rakentamiseksi. Läntän tapauksessa kaivostoiminnan ja kemianteollisuuden investoinnit sijoittuvat vuosille Ensimmäisen vuoden osuus investointikustannuksista on 35 % ja toisen vuoden 65 %. Jalostusprosessin luonteen vuoksi kaivosinvestoinnin osuus on 10 % ja kemianteollisuuden 90 %. Kälviän kaivosinvestointi suoritetaan vuonna 2012 eli yhden vuoden aikana. Tuloksia tulkittaessa on tarpeen huomata, että molemmissa kaivoksissa investointivaiheen loppuminen ja toimintavaiheen alkaminen sattuvat samalle vuodelle Nettovaikutuksena aluetalouden saaman hyödyn lähtötaso on toiminnan aloitusvuotena suhteellisen alhainen. Kuva 2. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien investointeihin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Länttä Kälviä 30,0 30,0 ero perusuraan, %-yksikköä 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi Kaivosten vaikutus maakunnan ja sen kahden seutukunnan investointeihin on merkittävä, mutta lyhyt kestoinen. Alueiden investoinnit eivät enää kasva kaivoksen toimintavaiheessa. Tämä johtuu investointien rajallisesta koosta ja tehokkaasta toteutuksesta. On huomattava, että jos molemmat investoinnit toteutettaisiin pääosin vuoden 2012 aikana, niin rakentamisen ja kemianteollisuuden investointitarpeet olisivat todella suuria. Maakunnan investointien kasvu seuraa seutukuntien rakennetta, mutta jää alhaisemmalle tasolle. Tämä tulee esille joissain muissakin prosenttimuutoksissa. Maakunnalle saatu vaikutus edustaa taloudellisesti suuren Kokkolan seutukunnan ja pienen Kaustisen seutukunnan vaikutuslukujen painotettua keskiarvoa. Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien investointien kasvu on samaa luokkaa. Investoinnit kasvavat tarkastelluissa neljässä kunnassa suhteessa yhtä paljon kuin vastaavissa seutukunnissa. Tulosten mukaan kaikilla tarkastelluilla alueilla on omien investointiensa kasvun kautta mahdollisuus osallistua kaivosten investointivaiheiden toteuttamiseen. 7

8 Taloudellinen kasvu Mittaamme vaikutusta alueellisen kokonaistuotannon (BKTA) avulla. Kokonaistuotannon muutosprosentti mittaa taloudellista kasvua. Kuva 3. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien taloudelliseen kasvuun. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. ero perusuraan, %-yksikköä 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4 Länttä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4 Kälviä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi Kaivokset lisäävät alueiden taloudellista kasvua sekä investointi- että toimintavaiheessa. Vuoden 2012 loppuun mennessä maakunnan aluetalous on kasvanut kaivosinvestointien seurauksena noin puolet tyypillisen vuoden talouskasvusta, jona voidaan pitää tasoa 2,5 %. Alkuvuosina taloudellinen kasvu kohdistuu maakuntaan yleensä ja erityisesti Kokkolan seutukuntaan ja siellä Kokkolaan. Kaustisen seutukunta ei hyödy investointivaiheesta. Tämä selittyy sillä, että vaikka Kaustinen ja Toholampi hyötyvätkin jossain määrin, niin seutukunnassa on muita kuntia jotka häviävät. Polarisoituminen näkyy myös kaivoksen toimintavaiheessa, maakunta ja Kokkolan seutukunta dominoivat kasvua. Tarkastellut neljä kuntaa saavat Läntän toimintavaiheesta suhteellisen saman taloudellisen kasvun lisäyksen, joka vastaa noin yhtä viidennestä osaa normaalin vuoden talouskasvusta. Kälviän tapauksessa huomio kiinnittyy siihen, että vaikutus talouskasvuun on toimintavaiheessa suurinta Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnissa. Toinen piirre on se, että aluetalous kasvaa pitkällä tähtäimellä Länttää selvästi enemmän. Kälviän kaivos on suoraviivaista kaivostoimintaa, jonka vaatimaa työvoimaa on saatavissa näistä kolmesta kunnasta. Jälkimmäinen selittyy hankkeiden laadullisilla eroilla. Länttä on pääasiassa kemianteollisuutta ja hieman pääomavaltaisempaa kuin Kälviän suoraviivainen kaivostoiminta. Jälkimmäinen tuottaa tämän takia hieman enemmän työtuloja, jotka jäävät omalle alueelle kun taas pääomatulot valuvat alueelta pois. Toinen seikka on raaka-aineiden ja välituotteiden ostojen vuodot ulkomaille, jotka ovat kemianteollisuudessa suuremmat kuin kaivostoiminnassa. Tulosten mukaan kaivokset lisäävät talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, joten kukin tutkittu alue pääsee nauttimaan elintason kasvusta joko investointi- ja/tai toimintavaiheessa. 8

9 Työllisyys Mittaamme kaivosten vaikutuksia työllisyyteen henkilötyövuosilla. Tällä tarkoitamme, että yksi henkilö tekee työtä normaalin työajan puitteissa koko vuoden. Käsite ei mittaa suoraan työpaikkojen määrän muutosta, koska uusi henkilötyövuosi voi jakautua useamman henkilön kesken vuoden sisällä (alihankinta, osa-aikatyö, harjoittelijat, kesä-apulaiset jne). Kuva 4. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien työllisyyteen. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. ero perusuraan, henkilötyövuosia Länttä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, henkilötyövuosia Kälviä Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi Työllisyysvaikutuksissa korostuu alueiden elinkeinorakenne. Läntän investointi- että toimintavaihe vaatii kemian teollisuuden osaamista, jota on eniten Kokkolan seutukunnassa ja erityisesti Kokkolassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kaivos on luonut maakuntaan yhteensä lähes 350 uutta henkilötyövuotta. Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat valtaosan uusista henkilötyövuosista. Tilanne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa. Maakuntaan syntyy Läntän kaivoksen toiminnan seurauksena pitkällä tähtäimellä lähes sata uutta henkilötyövuotta. Kokkola saa näistä melkein kaikki. Kaustisen seutukunta saa hieman ja sen kolme kuntaa, erityisesti Toholampi suuren osan tästä. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kaivoksen toiminta on pääomaintensiivistä. Työllisyysvaikutukset jäävät siksi suhteellisen pieniksi. Kälviän kaivos tuo suuremman investoinnin takia hieman enemmän uusia henkilötyövuosia, noin 400. Valtaosa menee Kokkolan seutukunnan ja Kokkolan eduksi, mutta myös Kaustisen seutukunta hyötyy. Pidemmällä tähtäimellä eli toimintavaiheessa Keski-Pohjanmaan saamat uudet henkilötyövuodet tulevat lähinnä Kaustisen seutukuntaan. Tarkastellut kolme kuntaa eivät korostu, joten Kälviän kaivoksen työvoima tulee niitä laajemmalta alueelta. Molempien kaivosten pitkän aikavälin työllistävä vaikutus on sama, hieman alle 100 henkilötyövuotta. Rosenquist (2005) selvitti millä tavoin julkinen sektori voisi edistää Läntän ja Kälviän kaivosten avaamista. Hän esittää myös kaksi kaivosten toiminta-aikaa koskevaa työllisyysarviota. Ensimmäinen on kaivosyhtiöiden edustajien arvio, jonka mukaan kaivosten yhteinen työllisyysvaikutus olisi työpaikkaa. Rosenquistin oma laskelma antaa Läntälle 96 työpaikkaa ja Kälviälle 156 eli yhteensä 252. Keski-Pohjanmaa kuitenkin menettäisi tästä erilaisten vuotojen takia 118 työpaikkaa muulle Suomelle ja jäljelle jäisi 134. Tästä Läntän kaivoksen osuus on 51 ja Kälviän kaivoksen 83. 9

10 Tässä tutkimuksessa arvioitiin sekä kaivosten investointi- että toimintavaiheen luomat henkilötyövuodet. Myös tässä käytetty laskentamenetelmä ottaa koti- ja ulkomaiset vuodot huomioon. Tulosten mukaan Läntän kaivos toisi maakuntaan investointivaiheessa, vuoden 2012 loppuun mennessä 344 uutta henkilötyövuotta ja Kälviän kaivos 413. Vastaavat henkilötyövuosien määrät olisivat toimintavaiheessa pitkällä tähtäimellä, vuodesta 2015 alkaen Läntälle ja Kälviälle samat 91. Kahden tutkimuksen tulosten vertaaminen on mielekästä vain maakuntaan jäävien toimintavaiheen henkilötyövuosien osalta. Rosenquistin (2005) tutkimus antaa Läntän kaivoksen osalta paljon alhaisemman henkilötyövuosimäärän (51, tässä 91). Kälviän kaivoksen osalta työllisyysvaikutusten arviot ovat lähellä toisiaan (83, tässä 91). Kaivokset ovat merkittäviä alueellisia työnantajia, arvioitiinpa työllisyysvaikutukset kummalla tavalla tahansa. Tulosten mukaan työllisyyden kannalta kaivosten investointivaihe on selvästi tärkeämpi kuin toimintavaihe. Siinä liikkuu varsinkin Kälviän tapauksessa myös suurimmat rahasummat. Yrittäjien kannattaa pyrkiä aktiivisesti mukaan investointeihin. Pienten yritysten kannattaa kerätä työyhteenliittymiä, jotta tarjouspyyntöihin ylipäätään voidaan vastata. Näin toimien yritykset voivat turvata jo olemassa olevia työpaikkojaan. Käytettävissä olevat tulot Tällä muuttujalla tarkoitamme kotitalouksien tilannetta. Käytettävissä olevat tulot koostuvat pääoma- ja työtuloista vähennettynä kunnan ja valtion tuloveroilla ja lisättynä vastaavilla tulonsiirroilla. Palkkatulot jäävät omalle alueelle, mutta pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista sijoitetaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa laskelmissa oletetaan, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Totesimme aikaisemmin, että Kaustisen seutukunta ei saanut paljon uusia henkilötyövuosia. Tällöin palkkatulojen muutos perustuu pitkälle palkkojen kehitykseen. Tulosten mukaan lisääntynyt kaivosja kemianteollisuuden toiminta johtaa palkkaliukumiin näillä aloilla, jolloin työtulot voivat kasvaa. Lisäksi pääomatulot voivat kasvaa em. rajoituksin. Kuva 5. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien käytettävissä oleviin tuloihin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Länttä Kälviä 3,5 3,5 3,0 3,0 ero perusuraan, %-yksikköä 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi 0, ,

11 Kaivosinvestoinnit johtavat käytettävissä olevien tulojen kasvuun. Tulot kasvavat maakunnassa yli kolmella prosentilla vuoden 2012 loppuun mennessä. Tulojen kasvu on investointivaiheessa Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa selvästi nopeampaa kuin Kaustisten seutukunnassa ja sen tarkastelluissa kolmessa kunnassa. Kaustinen, Halsua ja Toholampi kasvattavat tulotasoaan yhden ja kahden prosentin välillä. Läntässä rakenne on samankaltainen kaivoksen toimintavaiheessa, mutta tulojen kasvu on alhaisempi. Läntän kaivoksen pitkän tähtäimen vaikutus alueiden käytettävissä oleviin tuloihin on kunnittain tarkasteltuna noin puoli prosenttia. Toiminta on pääomavaltaista, jolloin työtuloja ei synny paljoa. Kälviän kaivoksen vaikutukset ovat lähes samat kuin Läntällä investointivaiheessa. Työvaltaisempi tuotanto lisää työ- ja käytettävissä olevia tuloja. Tämä näkyy toimintavaiheessa erityisesti Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntien kohdalla. Tulosten mukaan lisääntynyt taloudellinen kasvu ja tuotanto sekä näistä johtuva työllisyyden vahvistuminen ovat vahvistaneet palkkatuloja. Käytettävissä olevat tulotkin ovat kasvaneet muilla alueilla paitsi koko Kaustisen seutukunnan tasolla toimintavaiheessa, vaikka alueille ei jääkään paljon pääomatuloja. Kyse on kuitenkin vasta ostovoiman nimellisestä kasvusta. Yksityinen kulutus Yksityisellä kulutuksella tarkoitamme kotitalouksien kulutusta, joka riippuu käytettävissä olevista tuloista ja kuluttajahinnoista. Yksityisen kulutuksen kehitystä laskettaessa on huomioitu kuluttajahintojen eli inflaation kehitys. Inflaatio laskee kasvavien käytettävissä olevien tulojen ostovoimaa, tämä näkyy yksityisessä kulutuksessa. Kuva 6. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen seutukuntien ja eräiden kuntien yksityiseen kulutukseen. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Länttä Kälviä 2,0 2,0 ero perusuraan, %-yksikköä 1,5 1,0 0,5 0,0 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi ero perusuraan, %-yksikköä 1,5 1,0 0,5 0,0 Keski-Pohjanmaa Kokkolan sk Kaustisen sk Kokkola Kaustinen Halsua Toholampi -0, , Investointiperiodin, vuoden 2012 loppuun mennessä kotitalouksien kulutus on kasvanut kaivosinvestointien takia maakunnassa, Kokkolan seutukunnassa ja Kokkolassa yli puolellatoista prosentilla. Kaustisen seutukunta kokonaisuudessaan ei juuri hyödy kummankaan kaivoksen investointivaiheessa. Läntän tapauksessa Kaustinen ja Toholampi saavat kuitenkin jonkun verran lisää reaalista ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen kasvu on vähäistä, mutta kasvun puolella Läntän kaivoksen toimintavaiheessa. Kälviän kaivos tuottaa hyötyä lähes samalla alueellisella rakenteella, mutta hieman suuremmat yksityisen kulutuksen lisäykset investointivaiheessa. Keski-Pohjanmaan maakunta, Kokkolan seutukunta ja myös Kokkola saavat ostovoimaansa lisäystä. Toimintavaiheessa Kaustisen seutukunnassa inflaatio syö koko käytettävissä olevien tulojen kasvun 11

12 vaikutuksen eli ostovoima laskee reaalisesti hieman. Yksityinen kulutus sen sijaan kasvaa Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kunnissa. Tulosten mukaan reaalinen ostovoima kasvaa investointivaiheessa lähes kaikilla tutkituilla alueilla. Kaivosten toimintavaiheessa inflaatio syö suuren osan Läntän kaivoksen luomasta reaalisesta ostovoimasta. Läntän ja myös Kälviän kohdalla maakunnan reaalisen ostovoiman kasvu on Kokkolan seutukunnan varassa. Kälviän tapauksessa Kaustisen seutukunnan kolme tutkittua kuntaa hyötyvät eniten. Elinkeinorakenne Mittaamme elinkeinorakennetta tuotannon muutosten kautta. Kaivosinvestoinnit aiheuttavat muutoksia lähinnä teollisuudessa, jonka toimialoja käsitellään laskennassa maakunnallisina. Tämä tarkoittaa sitä, että eri alueet kohtaavat teollisilla toimialoilla tapahtuvat muutokset samanlaisina. Palveluita käsitellään pääosin paikallisina, jolloin alueet voivat kohdata palvelutoimialojen muutokset erilaisina. Laskennassa todettiin, että maakunnallinen ja seutukunnallinen elinkeinorakenteen muutos oli käytännössä sama. Esitämme elinkeinorakenteen muutoksen vuosille 2012 ja 2015, jotka edustavat investointivaiheen päätösvuotta ja vakiintunutta pitkän tähtäimen vaikutuksen vuotta. Taulukko 1. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, ja sen seutukuntien elinkeinorakenteeseen. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Vaihe Toimiala / ero perusuraan, %-yksikköä investointivaihe, 2012 Länttä Kälviä tuotantovaihe, 2015 Länttä Kälviä Maa- ja riistatalous -0,3-0,3-0,2-0,1 Metsätalous -0,1-0,1-0,1 0,0 Kalatalous 0,0 0,0 0,0 0,0 Mineraalien kaivu 5,6-0,8 63,3 291,3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus -1,2-1,8-0,2-0,5 Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus -2,7-3,8-1,4-1,6 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus -1,1-1,2-0,9-0,9 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. -1,3-2,8 1,0-0,9 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 1,5-3,4 13,8 1,1 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 1,5 1,7 1,1 2,2 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus -1,8-2,5-0,8-0,8 Koneiden ja laitteiden valmistus 0,0-0,4-0,2-0,1 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 2,9 4,0-0,7-1,2 Kulkuneuvojen valmistus 0,8 2,4-1,6-1,7 Muu valmistus ja kierrätys -0,9-1,3-0,9-1,0 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto -0,5-2,0 2,1 1,2 Rakentaminen 9,1 12,3-0,6-0,5 Tukku- ja vähittäiskauppa -0,3-0,6-0,2-0,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta -0,3-0,6-0,4-0,4 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -0,5-0,5 0,0-0,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,0-0,4 0,2-0,1 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. 1,3 0,1 2,6-0,4 Asuntojen omistus ja vuokraus 0,0 0,0 0,0 0,0 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,2-0,1 0,6-0,3 Koulutus 0,8 0,9 0,1-0,1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0,5 0,4 0,0-0,2 Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 0,2 0,2-0,2-0,3 kasvavia supistuvia

13 Läntän investointi on kaivos- ja kemianteollisuuden yhdistelmä. Investointi lisää mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden (koksin, öljy-, kemian-, kumi- ja muovituotteiden valmistus) tuotantoa, koska investoinnissa tarvitaan oman alan raaka-aineita ja muita välituotteita. Kälviällä on kyse puhtaasti kaivosalan investoinnista, joten sen vaikutus elinkeinorakenteeseen on suoraviivaisempi. Rakentaminen ja siihen liittyvät muut toimialat, korostuvat molempien kaivosten investointivaiheessa. Rakentamisen alihankintaketju kattaa rakennusmateriaalit (ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus), metalliteollisuuden tuotteita (sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistus) ja suunnittelun (kiinteistö-, vuokraus-, tutkimustoiminta ja liike-elämän palvelut). Tuotantoaan kasvattavien toimialojen on saatava työvoima- ja pääomaresursseja muilta toimialoilta. Supistuvia on vähäisessä määrin alkutuotannossa ja palveluissa, mutta pääosin niissä teollisuuden toimialoissa, jotka eivät liity rakentamiseen. Investointien tuoma elintason kasvu näkyy myös eräiden palvelualojen tuotannon kasvuna. Koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden ja muiden julkisten ja henkilökohtaisten palveluiden tuotanto kasvaa investointien seurauksena. Jälkimmäiseen kuuluvat kulttuuri- ja virkistäytymispalvelut ja kolmannen sektorin toiminta. Kasvavia toimialoja on investointivaiheessa Läntän tapauksessa yksitoista ja Kälviän kohdalla kahdeksan. On huomattava, että investointivaihe on lyhyt, yhdestä kahteen vuotta. Tuotantorakenne palaa sen jälkeen entiselleen. Tuotantovaiheen alkaessa vuonna 2013, rakenne jälleen muuttuu, mutta erilaiseksi. Läntän kaivoksen toimintavaiheessa korostuvat kaivoksen ydintoiminnot: mineraalien kaivuu ja kemianteollisuus. Edellisen suuren tuotannon kasvun selittää alan kaivosta edeltänyt suppea toiminta. Kemianteollisuus on sen sijaan jo vakiinnuttanut maakunnassa asemansa, joten kaivoksen jalostusprosessi nostaa toiminnan tasoa suhteellisesti vähemmän. Myös liike-elämän palvelut ja sähkö-, kaasu- ja vesihuolto hyötyvät kaivosten toiminnasta. Elintason kasvu lisää hieman rahoitusja vakuutustoiminnan, julkisen hallinnon ja koulutuksen tuotantoa. Kälviän kaivoksen vaikutus elinkeinorakenteeseen on suoraviivainen. Mineraalien kaivu dominoi tuotannon kasvua ja sen alihankintaketjusta erottuvat rakennustarvikkeiden valmistus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä kemianteollisuus, joiden tuotanto kasvaa. Kasvava resurssitarve tulee muualta teollisuudesta ja palveluista. Kasvavia toimialoja on toimintavaiheessa Läntän tapauksessa yhdeksän ja Kälviän kohdalla neljä. Tulosten mukaan Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne muuttuu kaivosten investointivaiheessa kohdetoimialojen, mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä rakentamisen tuotantoa laajentavaksi. Tuotantovaiheessa elinkeinorakenne muuttuu mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä niiden alihankintaketjussa olevien toimialojen eduksi. Elintason kasvu lisää investointivaiheessa myös eräiden palvelualojen, kuten koulutuksen tuotantoa. Näin tapahtuu Läntän tapauksessa toimintavaiheessakin. Kälviän kaivoksen suhteellisen suppean liikevaihdon takia palveluiden tuotanto pysyy lähes ennallaan. 13

14 Alueellinen verokertymä Verokertymät on laskettu Keski-Pohjanmaan maakunnalle sekä Kokkolan ja Kaustisen seutukunnille. Tarkasteltuja verolajeja on kolme: kunnallisvero, valtion tulovero ja yhteisöjen tulovero. Laskelmat on tehty käyttäen Tilastokeskuksen viimeisimpiä alueellisia verokertymätietoja ja simulointituloksissa saatuja tulojen muutosprosentteja. Valtion tuloveron alkukertymä on jaettu seutukuntien kesken työllisten suhteessa. Kiinteistöveroa ei ole mahdollista laskea tässä vaiheessa koska sen määräytymisen perusteet eivät ole tiedossa. Taulukko 2. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen vaikutus Keski-Pohjanmaan maakunnan, ja sen seutukuntien kunnallis- ja valtion tuloveron kertymiin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. Vaihe investointivaihe, 2012 tuotantovaihe, 2015 Verolaji / ero perusuraan, milj euroa Länttä Kälviä Länttä Kälviä kunnallisvero Keski-Pohjanmaa 5,116 5,404 0,787 1,132 Kokkolan sk 4,438 4,679 0,757 1,107 Kaustisen sk 0,678 0,725 0,030 0,025 valtion tulovero Keski-Pohjanmaa 3,915 4,135 0,614 0,885 Kokkolan sk 3,485 3,674 0,595 0,869 Kaustisen sk 0,431 0,461 0,019 0,016 Tarkastelemme taas investointien huippuvuotta 2012 ja vakiintuneen toiminnan vuotta Molemmat kaivokset tuottavat investointivaiheessa lähes saman kunnallisveron ja valtion tuloveron kertymän. Jos molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin samaan aikaan, kunnallisveron lisäkertymä olisi yhteensä 10,5 miljoonaa euroa. Valtion tuloveron lisäkertymä olisi lisäksi yhteensä 8,1 miljoonaa. Vuosi 2015 edustaa kaivosten pitkän aikavälin vaikutusta. Tuotantovaiheessa vastaavat lisäkertymät olisivat kunnille 1,9 miljoonaa euroa ja valtiolle 1,5 miljoonaa vuodessa. Kaivosten vaikutukset verokertymiin kanavoituvat maakuntaan Kokkolan seutukunnan kautta. Kaustisen seutukunnan saama etu on investointivaiheessa pieni, mutta vastaa melko hyvin alueen työllisten osuutta koko maakunnan työllisistä. Tuotantovaiheessa tilanne on edellisen kaltainen, mutta Kaustisen seutukunta ei toisi kunnille ja valtiolle lähes lainkaan lisäverotuloja. Tilastokeskuksen mukaan Keski-Pohjanmaan kuntien verotulot olivat vuonna 2007 yhteensä 188,7 miljoonaa euroa. Voimme laskea karkean arvion tilanteelle, jossa molemmat kaivosinvestoinnit suoritettaisiin yhtä aikaa ja toiminta olisi vakiintunut muutaman vuoden sisällä. Investointivaihe lisäisi Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnallisveron kertymää yhteensä 5,6 %. Pitkällä aikavälillä lisäys olisi 1,0 %. 14

15 On korostettava, että seuraava arvio yhteisöverojen lisäkertymästä on hyvin karkea, koska osa sen perusteista ei ole riittävän tarkkoja. Epävarmuus liittyy ennen kaikkea investoinnin takaisin maksuaikaan ja kateprosenttiin. Kuntien yhteisöveron palautusosuus nousee vuoden 2010 alusta lähtien kahdeksi vuodeksi 10 % -yksiköllä. Oletamme kuitenkin, että tämä etu poistuu laman hellitettyä. Taulukko 3. Läntän ja Kälviän kaivosten kumulatiivinen pitkän tähtäimen vaikutus Keski- Pohjanmaan maakunnan ja sen seutukuntien yhteisöjen tuloverokertymän palautusosuuteen. Kaivos Länttä Kälviä investointi päättyy 2012, milj. euroa 40,0 53,0 liikevaihto, milj euroa/vuosi 45,0 25,0 voittoa alkaa kertyä vuonna kateprosentti 20,0 20,0 yhteisöjen tuloveroaste 26,0 26,0 yhteisöverot, milj euroa/vuosi 2,3 1,3 kuntien palautusosuus, prosenttiyksikköä 22,03 22,03 verotulojen tasauksen viive, vuotta 2 2 kuntien verotulojen lisäystä alkaa kertyä kuntien verotulojen lisäys, milj euroa/vuosi 0,516 0,286 Puutteistaan huolimatta laskelma osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: yhteisöverotuloja saa odottaa pitkään ja niiden määrä on suhteellisen rajallinen. Kuntien kannalta kunnallisveron lisäkertymä on erityisesti kaivosten investointivaiheessa merkittävin lisätulon lähde. Kokonaisarvio Läntän ja Kälviän kaivokset vaikuttavat myönteisesti Keski-Pohjanmaan maakunnan taloudelliseen kehitykseen. Investoinnit lisäävät talouskasvua, jolloin työllisyys kehittyy myönteisesti. Tämä tekee mahdolliseksi käytettävissä olevien tulojen ja yksityisen kulutuksen kasvun. Kaivokset vaikuttavat myös kuntien ja valtion verotuloihin myönteisesti. Vaikutus on suurimmillaan investointivaiheessa. Keski-Pohjanmaan elinkeinorakenne muuttuu kaivosten lyhyen tähtäimen investointivaiheessa kohdetoimialojen, mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä rakentamisen tuotantoa laajentavaksi. Tuotantovaiheessa elinkeinorakenne muuttuu mineraalien kaivuun ja kemianteollisuuden sekä niiden alihankintaketjussa olevien toimialojen eduksi. Elintason kasvu lisää myös eräiden palvelualojen, kuten koulutuksen tuotantoa. Myönteinen kehitys on selvästi polarisoitunut, Kokkolan seutukunta ja Kokkola saavat suurimman edun kaivoksista ja Kaustisen seutukunta pienemmän. Tämä korostuu erityisesti investointivaiheessa. Tuotantovaiheessa etujen rakenne on jonkin verran tasaisempi. Nämä erot selittyvät alueiden elinkeinorakenteen ja saatavilla olevien työvoima- ja pääomaresurssien suhteilla. 15

16 Mikäli polarisaatiota halutaan lieventää, tulisi alan koulutusta suunnata Halsuan, Kaustisen ja Toholammin kuntien sekä yleisemminkin Kaustisen seutukunnan alueelle. Läntän ja Kälviän kaivosinvestoinnit merkitsevät taloudellisen toimeliaisuuden ja elintason kasvua. Ruralia-instituutin arvion mukaan molemmat kaivokset ovat suositeltavia aluetaloudellisin perustein. Ruralia ei ota kantaa kaivosten mahdollisiin muihin vaikutuksiin. 16

17 Kirjallisuus Bonfiglio Andrea and Chelli Francesco (2008). Assessing the Behaviour of Non-Survey Methods for Constructing Regional Input Output Tables through a Monte Carlo Simulation. Economic Systems Research Vol. 20, No. 3, , September. Dixon Peter B., Rimmer Maureen T and Tsigas Marinos E. (2007). Regionalising results from a detailed CGE model: Macro, industry and state effects in the U.S. of removing major tariffs and quotas. Papers in Regional Science 86, Flegg A. T. and Webber C. D. (2000). Regional Size, Regional Specialization and the FLQ Formula. Regional Studies, Vol pp Kinnunen Jouko (2007). Dynamic version of the RegFin regional model - Practical documentation. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Rosenqvist Olli (2005). Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien kaivostoimintaselvitys. Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus. Selosteita ja katsauksia nro 48. Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2009). Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from North-Finland. Regional Studies, efirst Publication 12 th January. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Tohmo Timo (2004). New Developments in the Use of Location Quotients to Estimate Regional Input Output Coefficients and Multipliers. Regional Studies, Vol. 38.1, pp , February. Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. Raportteja > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June. > Asiantuntijapalvelut > RegFinmallit > Artikkelit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007a). Technical description of the CGE RegFin/RegPol models. University of Helsinki, Ruralia Institute. > Asiantuntijapalvelut > RegFinmallit > Manuaalit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007b). Kevitsan kupari-nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut 17

18 Liite. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen RegFin-laskentametodi Laskettavat yleisen tasapainon (CGE) simulointimallit ovat paras tapa arvioida erilaisten muutosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Niiden keskeinen periaate on, että aluetaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ruralia-instituutissa kehitetyt RegFin-mallit kuvaavat aluetalouden riippuvuussuhteita kattavasti ja sopivat joustavuutensa takia moninaisiin tutkimustehtäviin. RegFin on CGE-malli, EI siis panos-tuotos-malli. CGE-mallit kehitettiin täydentämään panos-tuotos-malleja ja ottamaan mm. käyttäytymisrelaatioiden epälineaarisuus, talouden resurssirajoitteet, julkinen talous ja ulkomaankauppa huomioon. CGE-mallien simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran- ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi vaikutukset, jotka syntyvät prosessin edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Näitä ei kuitenkaan erotella, vaan esitetään vain kokonaisvaikutus. CGE-perinne ei halua sekoittua vanhempaan mallinnukseen, joissa suorien ja epäsuorien vaikutusten erottelu on tavanomaista. Kutsumme jatkossa epäsuoria ja tulo- sekä kulutusvaikutuksia kerroinvaikutuksiksi. CGE-mallina RegFin on sopeutuvien hintojen malli. Periaatteena on, että joustavat hinnat tasapainottavat talouden muutoksen jälkeen. Tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden hintoja ei yleensä rajoiteta koska ne ovat sopeutumisen moottoreita. Eräissä tapauksissa työ- ja pääomamarkkinoiden tasapainottumista kuvattaessa voidaan rajoittaa tuotannontekijöiden hintojen tai määrien sopeutumista. Tällöin on usein kyse siitä suoritetaanko simuloinnit lyhyelle vai pitkälle tähtäimelle. RegFin-malleissa käytettävissä olevien tulojen käsite sisältää sekä pääoma- että palkkatulot, joista on vähennetty valtion ja kunnan tuloverot ja lisätty vastaavat tulonsiirrot. Palkkatulojen oletetaan jäävän omalle alueelle, joka on tilastojen valossa oikea oletus. Pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan kuitenkin vasta kehittämässä Tilastokeskuksessa. On selvää, että suurin osa pääomatuloista investoidaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa malli olettaa, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Simuloinnissa tämä osuus voi laskea, pysyä ennallaan tai kasvaa muutoksen vaikutuksista riippuen. Yleisen tasapainon analyysin perusteet on esitetty Ruralia-instituutin julkaisuissa Törmä ja Zawalinska (2007a,b). Lisäksi mallia on kuvattu seikkaperäisesti seuraavissa lähteissä: Törmä (2008) sekä Rutherford ja Törmä (2008). Mallin ohjelmointitekninen kuvaus on julkaisussa Kinnunen (2007). RegFin-aluemallin rakenne ja toiminta yli ajan kattavissa dynaamisissa tutkimustehtävissä on kuvattu edellä mainitussa julkaisussa. Lisää tietoa RegFin-malleista ja aiemmista tutkimuksista raportteineen saa osoitteesta: > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit. Mallinnuksen tietojen keruumenetelmät Käsillä on laskentatehtävä, jossa tuotetaan tuloksia kolmella aluetasolla: maakunta, seutukunta ja kunta. Ihannetilanteena voidaan pitää tulosten yhtenevyyttä, esim. seutukunnille saadut tulokset ovat linjassa maakunnalle saatuihin tuloksiin nähden. Tasomuuttujien, kuten työllisyys henkilötyövuosina ja verotulot miljoonina euroina on perusteltua muodostaa maakunnan tulokset laskemalla yhteen seutukuntien tulokset. Useimmat esitetyt muuttujat ovat prosenttimuutoksia, jolloin tulosten täyttä yhtenevyyttä on vaikeampi toteuttaa. Painotetun maakunnallisen keskiarvon laskennassa on ongelmana seutukuntien painojen epävarmuus laskennan antaessa tuloksia vuosi vuodelta etenevänä jatkumona. Tasomuuttujien kohdalla 18

19 summaamme, mutta esitämme prosenttimuuttujat erikseen kullekin alueelle, jolloin malli suorittaa kunkin vuoden painotetun keskiarvon laskemisen oman logiikkansa mukaan. Maakunta- ja seutukuntatasolla käytämme tietojen keruumenetelmänä CGE-mallien yleistä SAM (Social Accounting Matrix, sosiaalitilinpito-matriisi) -lähestymistapaa. SAM kuvaa alueen toimijoiden (yrittäjät, kuluttajat, kunnat ja valtio) väliset taloustoimet rahamääräisinä. Tilastokeskus tuottaa maakuntatasolla tarvittavan aineiston osana kansan- ja aluetalouden talouden tilinpitoa. Seutukuntatasolla joudumme tarvittavien rakennetietojen puuttumisen takia tekemään Keski-Pohjanmaan maakunnan SAM-aineiston alueellistamisen epäsuoralla AFLQ-menetelmällä (Fleggin laajennettu sijaintiosamäärä-menetelmä), joka on osoittautunut tehokkaimmaksi LQ-menetelmäksi (Flegg and Webber, 2000; Tohmo, 2004; Bonfiglio and Chelli, 2008). Se ottaa huomioon maakunnan ja seutukuntien elinkeinorakenteen erot, alueen koon ja sen onko alue erikoistunut joidenkin toimialojen tuotantoon. Seutukuntatason tulokset jaetaan vaikutusalueen kuntien kesken indikaattoritietojen perusteella ns. top-down-tekniikalla (Dixon, Rimmer and Tsigas, 2007), jossa hyödynnetään kuntien toimialoittaisia tuotanto-, työllisyys- yms. osuuksia. RegFinDyn-simuloinnit suoritetaan kaikille alueille samalla mallilla, mutta perusaineisto koostuu em. kolmella tavalla kerätyistä aineistoista. Perusurien muodostaminen Syvän laman oloissa maakuntien tulevan normaalin kehityksen eli perusurien muodostamisessa ei voida tukeutua pelkästään alueiden menneeseen kehitykseen. Nykyisessä erittäin epävarmassa tilanteessa perusurat muodostettiin kansallisten suhdanne-ennusteiden perusteella. Ajatuksena on, että kaikki maakunnat joutuvat kohtaamaan saman makrokehityksen. Maakunnalliset erot tulevat niiden lamaa edeltävästä kehityksestä. Perusurien pohjana olivat keskeisten suhdanne-ennustajien (ETLA, PT, PTT, SP ja VM) näkemykset BKT:n, yksityisen kulutuksen, investointien, viennin, tuonnin, palkkojen ja työllisyyden tulevasta kehityksestä. Kunkin muuttujan kohdalla on tutkittu ennusteiden vaihteluvälejä. Lopullisen arvon valinta perustui tutkijoiden omaan näkemykseen. Oletuksena on, että vuonna 2009 talous joutuu syvään lamaan. Vuosi 2010 on jo hieman positiivisella puolella ja 2011 on ensimmäinen kunnollisen kasvun vuosi. Kehitys jatkuu myönteisenä vuodet 2012 ja Perusura on täten U:n muotoinen. Vuosien 2012 ja 2013 osalta luvut ovat ETLA:n keskipitkän aikavälin ennusteita. Vuosien talouskehitys on projisoitu aiempien vuosien mukaan. 19

20 20