Ruralia-instituutti. Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus. RegFin-raportteja. Hannu Törmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruralia-instituutti. Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus. RegFin-raportteja. Hannu Törmä"

Transkriptio

1 Ruralia-instituutti Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus Hannu Törmä RegFin-raportteja

2

3 Mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus Yhteenveto Harrastajat ja GTK ovat suorittaneet kullan ja muiden metallien etsintää Seinäjoen seudulla useiden vuosien ajan. Kairausten perusteella on todettu, että tutkitut alueet Seinäjoen ja Kuusiokuntien seutukunnista kuuluvat Suomen metallogeenisiin vyöhykkeisiin, joista on löydettävissä jalometalleja kuten kultaa ja hopeaa. Hollantilainen malmien etsintäyhtiö Akkerman Exploration B. V. on tehnyt vuoden 2009 aikana laajoja varauksia ja kaksi valtaushakemusta Sikakankaan alueelle. GTK on myös hakenut varauksen ja valtauksen lähemmäs Pastoa. Lisääntynyt kullan ja muiden metallien etsintä Sikakankaan alueella rohkaisee ajatusta, että kultakaivos voitaisiin jonain päivänä perustaa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Seinäjoen seutukunnan mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Kyseessä oli hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Oletuksena oli, että pitkään jatkunut kullan etsintä johtaisi kaivoksen perustamiseen Sikakankaan alueelle. Malmivarannon mitoituksen, kultapitoisuuden, investoinnin ja liikevaihdon kokoluokan vertailukohteina olivat Kittilän Suurikuusikon, Raahen Laivakankaan, Ilomantsin Pampalon ja Sodankylän Pahtavaaran kultakaivokset. Kaivos toimisi monimetalli-periaatteella eli kullan lisäksi hyödynnettäisiin muitakin, esimerkiksi HighTech - metalleja. Omaa sulattoa ei rakennettaisi, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Tulokset laskettiin kahdeksalle tuntemattomalle vuodelle, jotka kattoivat kaksi ensimmäistä investointivuotta (t ja t+1) ja kuusi ensimmäistä toimintavuotta (t+2 t+7). Vuonna t+3 löytyisi neljännes lisää malmivarantoa, joka vaatisi lisäinvestoinnin samana vuonna. Laskennan työvälineenä oli alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Analyysin kohteena olivat kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seinäjoen seutukunnan investointeihin, taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueellisiin verokertymiin. Tutkimuksen on rahoittanut Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Mikäli määritellyt perusoletukset pitäisivät paikkansa, kultakaivoksen kumulatiiviset aluetaloudelliset vaikutukset suhteessa Seinäjoen seutukunnan perusuraan eli normaalikehitykseen olisivat seuraavat: Kaivosinvestoinnit olisivat seutukunnan aluetalouden kannalta myönteinen asia sillä ne lisäisivät alueen fyysistä pääomaa investointitavaroiden ostojen kasvun myötä. Mikäli kyseessä olisi suora kotimainen tai ulkomainen investointi olisi tilanne sikälikin edullinen, että liiketaloudellisen riskin kantaisi seutukunnan ulkopuolinen taho. Investointien lisääntyminen saisi aikaan tuotannon kasvun jonka seurauksena alueellinen kokonaistuotanto eli BKT kasvaisi sekä investointi- että toimintavaiheessa. Tämä merkitsisi, että elintaso ja kulutusmahdollisuudet kasvaisivat taloudellisen toimeliaisuuden kasvun myötä. Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus talouskasvuun olisi enimmillään noin kolmannes ja pidemmällä tähtäimellä hieman yli kymmenes osa seutukunnan normaalin hyvän kehityksen vuoden 1

4 talouskasvusta. Vastaavat elintason lisäykset olisivat lähes kaksikymmentä yksi ja hieman yli seitsemän miljoonaa euroa. Kaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin aikana yhteensä noin kolmella ja puolella sadalla henkilötyövuodella. Kullakin investointiin käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin kymmenen uutta henkilötyövuotta. Toisen pienemmän investoinnin aikana kun toimintakin otetaan huomioon, saataisiin lähes kaksisataa uutta henkilötyövuotta eli hieman yli viisi henkilötyövuotta yhtä miljoonaa euroa kohden. Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi noin yhdeksään kymmeneen uuteen henkilötyövuoteen. Käytettävissä oleviin tuloihin tulevien vaikutusten rakenne seuraisi taloudellisen kasvun kehitystä. Ensimmäisen investoinnin aikana tulot kasvaisivat nopeiten ja toisellakin investoinnilla olisi tuloja lisäävä vaikutus. Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus kotitalouksien tuloihin olisi suurimmillaan hieman yli yksi prosentti-yksikkö ja pidemmällä aikavälillä puolet tästä. Vastaavat ostovoiman lisäykset olisivat neljätoista ja kuusi miljoonaa euroa. Kaivoksella ei olisi juurikaan inflatorisia vaikutuksia, kuluttajahinnat nousisivat korkeintaan vain kahdella prosentin kymmenyksellä. Kaivoksen vaikutukset yksityiseen kulutukseen olisivat käytännössä samanlaiset kuin käytettävissä olevien tuloihin. Elinkeinorakenne muuttuisi investointivaiheessa rakentamista ja toimintavaiheessa mineraalien kaivuuta ja niihin liittyviä toimialoja laajentavaksi. Uuden ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Tuotannon lisääntyminen ja työllisyyden paraneminen näkyisivät kunnallisveron ja valtion tuloverojen kertymien kasvuna. Kunnallisverossa investointivaiheiden vaikutus olisi enimmillään yhdestä kolmeen ja toimintavaiheessa lähes puolitoista miljoonaa euroa. Vastaavat luvut valtion tuloveroille olisivat kaksi ja puoli ja hieman yli yksi miljoonaa euroa. Yhteisöjen tuloverojen palautusosuutta saataisiin odottaa pitkään ja sen määrä olisi hieman yli puoli miljoonaa euroa. Arvioni mukaan mahdollisen kultakaivoksen syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa mikäli tässä tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. En ota kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Suosittelen lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia seurattaisiin perustietojen tarkentuessa. 2

5 Sisältö Tutkimustehtävän kuvaus... 4 Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen lähtötietoja... 4 Vaikutuslaskelmien vertailupohja... 6 Oletukset Sikakankaan kultakaivoksesta... 7 Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa... 8 Vaikutuslaskelmien tulokset... 8 Investoinnit... 9 Taloudellinen kasvu... 9 Työllisyys Käytettävissä olevat tulot Yksityinen kulutus Elinkeinorakenne Alueellinen verokertymä Kokonaisarvio Kirjallisuus Liite. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät, maakunnan ja seutukunnan perusurien muodostaminen

6 Tutkimustehtävän kuvaus Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Seinäjoen seutukunnan mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Kyseessä oli hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Oletuksena oli, että pitkään jatkunut kullan etsintä johtaisi kaivoksen perustamiseen Sikakankaan alueelle. Malmivarannon mitoituksen, kultapitoisuuden, investoinnin ja liikevaihdon kokoluokan vertailukohteina olivat Kittilän Suurikuusikon, Raahen Laivakankaan, Ilomantsin Pampalon ja Sodankylän Pahtavaaran kultakaivokset. Kaivos ei toimisi pelkästään kultaesiintymän varassa. Kannattava kokoluokka taattaisiin toimimalla monimetallikaivoksena, jossa hyödynnettäisiin myös mm. HighTech-metallien, kuten litiumin varantoja. Voitaisiin löytää myös antimonia ja tinaa. Omaa sulattoa ei rakennettaisi, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Laskennan kohteena olivat vaikutukset Seinäjoen seutukunnan taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen verokertymään. Tulokset laskettiin kahdeksalle tuntemattomalle vuodelle, jotka kattoivat kaksi ensimmäistä investointivuotta (t ja t+1) ja kuusi ensimmäistä toimintavuotta (t+2 t+7). Vuonna t+3 löytyisi neljännes lisää malmivarantoa, joka vaatisi lisäinvestoinnin samana vuonna. Laskennan työvälineenä oli alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Seinäjoen kaupungin elinkeinokeskus. Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen lähtötietoja Seutukunnassa on etsitty kultaa harrastajien (Turkka ja Kanto 1996; Turkka 1994) ja GTK:n toimesta useita vuosia. Viime vuosien kullan hinnan nousu on vauhdittanut etsintää erityisesti Seinäjoen Sikakankaan alueella, joka sijaitsee vain kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Hollantilainen metallien etsintäyhtiö Akkerman Explorations B.V., on ollut vuoden 2009 aikana aktiivinen etsijä. Akkerman tekee kullan etsintää kanadalaisen Nortec Minerals Corporation, toimeksiannosta. Etsijän näkemyksen mukaan Seinäjoki sijoittuu hyvin Pohjanmaan kulta-antimoni linjalle. GTK on puolestaan tehnyt etsintätyötä paljon Akkermania pidempään ja toimii edelleen alueella. Viimeaikainen toiminta on ollut seuraava. 4

7 Kuva 1. GTK:n ja Akkerman Exploration B. V. -yhtiön toiminta, tilanne maaliskuun lopussa 2010 (sininen = valtausvaraus, punainen = valtaus tai -hakemus). Lähde: Kaivosrekisterin karttapalvelu, GTK on jättänyt uusimman valtaushakemuksen (kartassa 1) Pasto 1-3 TEM:iin lokakuussa Sillä on varausalue, jolle on myönnetty lupa marraskuussa 2009 (kartassa 2). GTK:lla on myös vuodelta 2004 oleva valtaus (kartassa 3) Hoikkamäki 1. Akkerman on hankkinut vuoden 2009 aikana laajoja valtausvarauksia Seinäjoen (kartassa A ja B) ja Kuortaneen (kartassa C) alueilta. Yhtiö on hakenut joulukuussa 2009 valtausta nimeltään Marttalanniemi 1-2 (kartassa D). Yhtiö on jättänyt TEM:ille toisen valtaushakemuksen lokakuussa Tavoitteena on, että päätös saataisiin maaliskuun 2010 aikana. Valtauksen kohteena on Seinäjoella sijaitseva alue, joka on Akkermanin varausalueen ja Geologian tutkimuskeskuksen valtausalueen välissä. Alue sijaitsee karttalehdellä kohdassa Ämmälänkylässä. Valtauksen nimi tulisi olemaan Sikakangas (kartassa E). Akkerman ilmoitti , että sen tekemissä Sikakankaan porausnäytteissä oli havaittu huomattava kultapitoisuus. Parhaat tasot olivat 21,1 ja 69,8 g/tonnilta. Tämä vastaa aiempia GTK:n saamia tuloksia, joista paras on ollut noin 50 g/tonnilta. Yhtiö markkinoi Seinäjoki-projektiaan potentiaalisena tulevaisuuden monen miljoonan unssin kultaesiintymänä. Etsinnät ovat vielä kesken ja kultamalmin kokonaismäärä on epävarma ja nykyiset mahdolliset arviot liikesalaisuuden piirissä. Akkermanin varaus koskee myös Kaatialan kaivosta Kuortaneen Lentilässä. Se on käytöstä poistettu avolouhos, josta louhittiin vuosina maasälpää ja kvartsia. Tämän jälkeen kaivoksen jätekivikasoista on kerätty korukiviä. Akkermanin etsintätyöhön varautumisen motiivina lienee löytää Kaatialan jätekivikasoista harvinaisia HighTech-metalleja. Näitä voitaisiin ehkä myös louhia. 5

8 Haapaluoman louhos sijaitsee entisen Peräseinäjoen alueella. Se on käytöstä poistettu maasälpälouhos, josta voi edelleen löytää korukiviä, mm. turmaliinia, berylliä ja lepidoliittia. Veden peittämät entiset louhokset ovat nykyään urheilusukeltajien suosimia sukelluspaikkoja. Kaatialan varaukset eivät ole tämän tarkastelun kohteena. Sama koskee Haapaluoman louhosta. Vaikutuslaskelmien vertailupohja Laskettavien skenaarioiden kannalta on välttämätöntä muodostaa käsitys Seinäjoen seutukunnan mahdollisesta malmivarannon määrästä ja sen kultapitoisuudesta. Laivakankaan kaivos voisi muodostaa lähtökohdan koska Sikakankaan geologia muistuttaa sen piirteitä. Tarkastelemme kuitenkin kolmen muun kultakaivoksen tietoja vertailupohjan saamiseksi. Näistä Suurikuusikko on aloittanut toiminnan kesäkuussa 2009 ja Pampalon investointi on aloitettu tammikuussa Pahtavaaran kaivos on ollut toiminnassa vuosina päätyen kullan hinnan laskun myötä konkurssiin. Toiminta aloitettiin uudestaa vuonna 2003 ja kaivos toimi vuoteen 2007 saakka. Kaivostoiminta alkoi jälleen vuoden 2008 keväällä. Aluksi kultaa jalostettiin kaivoksen sivukivikasoista, mutta saman vuoden syksystä lähtien sitä on myös louhittu. Taulukko 1. Neljän kultakaivoksen perustiedot. Lähde: Yhtiöiden Agnico-Eagle, Nordic Mining, Endomines, Lappland Goldminers www-sivut ja Ruralian tutkimus Törmä ja Reini, 2009 (es = tieto ei ole saatavilla). Kultakaivosten vertailu Suurikuusikko Laivakangas Pahtavaara Pampalo sijainti Kittilä, Lappi Raahe, Pohjois Pohjanmaa Sodankylä, Lappi Ilomantsi, Pohjois Karjala tunnettu ja todennäköinen malmimäärä, milj tonnia 21,4 14,4 3,5 1,0 keskim kultapitoisuus, g/tonni 4,70 2,29 3,20 6,00 kultaa, milj troy unssia 3,234 1,059 0,360 0,188 kullan hinta, EUR/unssi ( ) 812,19 812,19 812,19 812,19 kultavarannon arvo, milj EUR 2626, , , ,761 investoinnin suuruus, milj EUR 150,0 76,7 es 30,0 keskim vuotuinen liikevaihto, milj EUR 121,3 80,5 es 19,0 Suurikuusikon esiintymä on selvästi suurin, mutta kultapitoisuudeltaan hieman alhaisempi kuin Pampalon esiintymä. Ennuste kullan määrästä nostaa varannon arvon ylivoimaisesti suurimmaksi. Varantoa voidaan hyödyntää kohtuullisin investointikustannuksin noin 20 vuotta. Laivakankaalla varannon ennuste ja kultapitoisuus ovat pienempiä kuin Suurikuusikossa. Varannon arvo on noin kolmasosa Suurikuusikosta. Investointikustannukset ovat puolta pienemmät, mutta liikevaihto kaksi kolmasosaa Suurikuusikon vastaavista luvuista. Pahtavaaran varanto on neljännes Laivakankaasta, mutta kultapitoisuus on selvästi korkeampi. Varannon arvo jää kolmannekseen Laivakankaaseen verrattuna. Pahtavaaran kaivos on toiminut jo lähes kymmenen vuotta, mutta arvioidaan että kultavarannosta on hyödynnetty vasta noin puolet. Pampalon esiintymän kultamäärän ennuste on edellisiin nähden paljon pienempi, mutta kultapitoisuus on kaivoksista korkein. Kultavarannon arvo on vain noin 6 % Suurikuusikosta. Investointi jää siten suhteellisen pieneksi ja nykyinen varanto olisi hyödynnettävissä noin 10 vuotta. 6

9 Oletukset Sikakankaan kultakaivoksesta Olemme varovaisia tehdessämme oletuksia kultavarannon suuruudesta ja kultapitoisuudesta, koska kyseessä on hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Sikakangasta koskevissa laskelmissa lähtökohtana ovat äskeiset vertailutiedot. Niiden perusteella on pyritty löytämään mahdollisimman realistiset oletukset. Sikakangasta koskevat oletukset on pyritty asettamaan siten, että esiintymä voisi olla nykyisellä korkealla kullan hinnalla kannattava. Taulukko 2. Sikakankaan kultakaivosta koskevat oletukset esimerkkilaskelmaa varten. Oletustekijä Sikakangas toimintaperiaate monimetallikaivos todennäköinen malmimäärä, milj tonnia 2,0 keskim kultapitoisuus, g/tonni 3,50 kultaa, milj troy unssia 0,225 kullan hinta, EUR/unssi ( ) 812,19 kultavarannon arvo, milj EUR 182,790 investoinnin suuruus, milj EUR 35,0 investoinnin aloitusvuosi ja kustannusosuus, % t / 33,3 investoinnin päätösvuosi ja kustannusosuus, % t+1 / 66,7 toimintavaiheen aloitusvuosi t+2 keskim vuotuinen liikevaihto, milj EUR 25,0 uuden varannon löytymisvuosi ja laajuus t+3 / + 25% tarvittava uusi investointi, milj EUR 10,0 uuden investoinnin toteutusvuosi t+3 keskim vuotuisen liikevaihdon kasvu, milj EUR 10,0 uuden varannon toimintavaiheen aloitusvuosi t+4 skenaarion päätösvuosi t+7 Sikakankaan kaivos ei toimisi pelkästään kultaesiintymän varassa. Kannattava kokoluokka taattaisiin toimimalla monimetallikaivoksena, jossa hyödynnettäisiin myös mm. HighTechmetallien, kuten litium-varantoja. Lisäksi voitaisiin löytää antimonia ja tinaa. Kaivoksella ei olisi omaa sulattoa, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Yksi vaihtoehto olisi Pampalon tapaan Bolidenin Harjavallan sulatto. Sikakankaan teoreettisen kaivoksen oletettu kultavaranto ja kultapitoisuus asettuisivat Pahtavaaran ja Pampalon vastaavien lukujen väliin. Esiintymä olisi suurempi, mutta kultapitoisuus alhaisempi kuin Pampalossa. Kultavarannon arvosta tulee Sikakankaan tapauksessa hieman suurempi kuin Pampalossa, mutta selvästi pienempi verrattuna Pahtavaaraan. Investointi suoritettaisiin vuosien t t+1 aikana ja kustannukset olisivat hieman suuremmat kuin Pampalossa. Toimintavaihe alkaisi vuonna t+2, mutta vuonna t+3 malmia löytyisi neljännes lisää. Lisäinvestointi tehtäisiin samana vuonna ja lisäresurssin hyödyntäminen alkaisi vuodesta t+4 lähtien. Varantoa hyödynnettäisiin noin kymmenen vuotta, skenaarion päätösvuosi oli t+7 joka kattaa kaivoksen kuusi ensimmäistä toimintavuotta. 7

10 Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa Kaivosinvestoinnit ja kaivosten toiminta luovat aluetalouteen uutta tuotantoa, joka lisää alan tarjontaa. Kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän on reagoitava, jotta hintojen muutosten kautta löytyisi uusi aluetalouden tasapaino sadoille eri markkinoille taloudellisten riippuvuussuhteiden laajassa verkostossa. Käsillä oleva tutkimusongelma on luonteeltaan dynaaminen eli tarkastelu on tehtävä yli ajan. Kaivannaistoiminnan kasvun aluetaloudelliset vaikutukset eivät realisoidu kokonaan muutoksen ensimmäisenä vuotena, vaan voi kulua useita vuosia ennen kuin aluetalous palaa uudelleen normaalikehityksen mukaiselle uralle. Tutkimusvälineenä täytyykin olla dynaaminen aluemalli RegFinDyn, joka soveltuu hyvin tämän tyyppisiin tutkimustehtäviin. RegFinlaskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen on selitetty liitteessä. Vaikutuslaskelmien tulokset Tarkastelemme kaivoksen vaikutusta Seinäjoen seutukuntaan usean aluetaloudellisen muuttujan suhteen. Etenemme loogisessa järjestyksessä siten, että investointi aloittaa muutoksen, joka vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyteen. Tämä puolestaan vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen. Aluetalous reagoi investointien tuomaan muutokseen, jolloin myös elinkeinorakenne muuttuu. Lopuksi laskemme vaikutukset seutukunnan verokertymiin. Esitämme laskennan tulokset kumulatiivisina sarjoina, jolloin erottuu hyvin investointivaiheen kokonaisvaikutus. Vastaavasti voidaan erottaa toimintavaiheen mukainen pitkän tähtäimen vaikutus. Laskelmat on tehty vuosille t t+7 ilman, että otetaan kantaa mahdolliseen aloitusvuoteen. Akkermanin on tarkoitus antaa suosituksensa kaivostoiminnan aloittamisesta Nortec Mining Corporationille vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos kaivoshanke etenee, niin kuluu joitain vuosia taustatutkimusten tekemiseen, lupien saamiseen ja rahoituksen järjestämiseen. Tulokset on ilmaistu suhteessa perusuraan (määrittelystä katso liite), joka kuvaa seutukunnan oletettua normaalikehitystä ilman kaivosta. Kaikki tulokset ovat kiinteähintaisia eli niistä on poistettu inflaation vaikutus. Luvut sisältävät aluetalouden täyden sopeutumisen ja kaikki kerroinvaikutukset. 8

11 Investoinnit Laskentamme kohteena ovat fyysiset investoinnit. Näillä tarkoitetaan mm. koneisiin, laitteisiin, kuljetusvälineisiin ja rakennuksiin kohdistuvia ostoja, jotka ovat tarpeen kaivoksen rakentamiseksi. Kuva 2. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan investointeihin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. 8,0 45,0 7,0 40,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 toiminta investointi 1,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 5,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Seutukunnan investointien kasvu tapahtuisi kaivosinvestoinnin kahtena ensimmäisenä vuotena ja neljäntenä, jolloin malmivarantoa löytyisi lisää ja syntyisi tarve uudelle investoinnille. Oletustemme mukaan itse kaivoksen toiminta ei aiheuttaisi investointitarpeita tämän jälkeen. Ensimmäisen investointivaiheen valmistuttua vuoden t+1 lopussa, seutukunnan investoinnit olisivat kasvaneet yhteensä lähes 8,0 % -yksiköllä yli perusuran. Seuraavana vuotena ei olisi investointitarpeita ja uusi investointivaihe kasvattaisi seutukunnan investointeja vuonna t+3 hieman yli 2,0 % -yksiköllä perusuraan verrattuna. Tulosten mukaan oletetun suuruiset kaivosinvestoinnit olisivat seutukunnan aluetalouden kannalta myönteinen asia sillä ne lisäisivät alueen fyysistä pääomaa investointitavaroiden ostojen kasvun myötä. Mikäli kyseessä olisi suora kotimainen tai ulkomainen investointi olisi tilanne sikälikin edullinen, että liiketaloudellisen riskin kantaisi seutukunnan ulkopuolinen taho. Taloudellinen kasvu Mittaamme vaikutusta alueellisen kokonaistuotannon eli BKT:n avulla, joka on toimialoittaisten arvonlisien summa. Kokonaistuotannon muutosprosentti mittaa taloudellista kasvua kun väestön määrä ei muutu. BKT voidaan laskea ja tulkita joko tulojen tai menojen kautta. Molempien lähestymistapojen tulee tuottaa sama tulos. BKT on työ- ja pääomatulojen summa vähennettynä näiden tuotannontekijöiden, itse tuotannon ja kulutuksesta perityillä veroilla. Jos BKT kasvaa, niin nettomääräiset tuotannontekijätulot kasvavat eli syntyy uutta rahaa, joka voidaan jakaa eri toimijoiden kesken. Menoihin perustuva määritelmä on teoreettisesti oikeampi lähestymistapa. Siinä lasketaan miten uusi raha kulutetaan kotitalouksien yksityisiin ja julkisen sektorin kulutusmenoihin, kotimaan ja ulkomaan vientiin ja tuontiin sekä investointeihin, joiden on vastattava säästämistä. 9

12 Kuva 3. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan taloudelliseen kasvuun. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. 1,0 22,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 18,0 14,0 10,0 6,0 2,0 toiminta investointi 0,2 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Seutukunnan aluetalous kasvaisi vallankin ensimmäisen investoinnin aikana. Toisen vuoden loppuun mennessä taloudellinen kasvu olisi vahvistunut yhteensä melkein 1,0 % -yksiköllä eli 20,6 miljoonalla eurolla yli perusuran mukaisen kehityksen. Kumulatiivinen pylväs olisi investointien osalta negatiivisen puolella seuraavana vuotena. Tämä johtuisi siitä, että ensimmäinen investointi päättyisi ja aluetalouden olisi sopeuduttava tilanteeseen. Tämä näkyisi pienenä talouskasvun menetyksenä. Neljännen vuoden toinen investointi nostaisi myös seutukunnan talouskasvua, lähes 0,3 % -yksiköllä eli 5,6 miljoonalla eurolla yli perusuran. Investoinnit nollautuisivat seuraavana vuotena, mutta pieni negatiivinen vaikutus talouskasvuun poistuisi nopeasti. Kaivoksen toimintavaihe alkaisi ensimmäisen investoinnin päätyttyä kolmantena vuotena. Investoinnin päättymisen vaikutus talouskasvuun olisi lievästi negatiivinen, mutta toiminnan alkaminen nostaisi kokonaisvaikutuksen 0,2 % -yksikköön eli 5,0 miljoonaan euroon yli perusuran. Neljäntenä vuotena vastaava kokonaisvaikutus olisi lähes 0,7 % -yksikköä eli yhteensä 14,3 miljoonaa euroa yli perusuran. Tämän jälkeen kaivoksen vaikutus aluetalouden kasvuun vakiintuisi noin 0,4 % -yksikköön eli 7,4 miljoonaan euroon yli perusuran. Tämä olisi kaivoksen pidemmän aikavälin vaikutus seutukunnan taloudelliseen kasvuun. Tuloksia voidaan verrata seutukunnan arvonlisään ja investointeihin, jotka olivat 2163,9 ja 557,4 miljoonaa euroa vuonna Kultakaivos lisäisi seutukunnan investointeja suhteellisesti enemmän kuin talouskasvua. Investoinnit toteutettaisiin kuitenkin 1 2 vuoden aikana, joten niiden myönteinen vaikutus jäisi lyhytaikaiseksi. Kaivoksen vaikutus taloudelliseen kasvuun olisi myönteinen, selvästi pitkä-aikaisempi, mutta kuitenkin rajallinen. Pitkän aikavälin vaikutus olisi % seutukunnan normaalin hyvän kehityksen vuoden alueellisen BKT:n kasvusta. Työllisyys Mittaamme kaivoksen vaikutuksia työllisyyteen henkilötyövuosilla. Tällä tarkoitamme, että yksi henkilö tekee työtä normaalin työajan puitteissa koko vuoden. Käsite ei mittaa suoraan työpaikkojen määrän muutosta, koska uusi henkilötyövuosi voi jakautua useamman henkilön kesken vuoden sisällä (alihankinta, osa-aikatyö, harjoittelijat, kesä-apulaiset jne). 10

13 Kuva 4. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan työllisyyteen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat ero perusuraan, kum henkilötyövuotta investointi ja toiminta t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Kultakaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin toisen vuoden loppuun mennessä yhteensä 356 henkilötyövuodella yli perusuran. Kullakin investointiin käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin 8,3 uutta henkilötyövuotta. Neljäntenä vuotena tehtävän toisen pienemmän investoinnin aikana, kun toimintakin otetaan huomioon, saataisiin vastaavasti 188 uutta henkilötyövuotta eli 5,4 henkilötyövuotta yhtä miljoonaa euroa kohden. Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi uuteen henkilötyövuoteen yli perusuran. Työllisyysvaikutuksia on kiinnostava tarkastella myös toimialoittain. Oheisessa kuvassa työvoiman tarve on ilmaistu positiivisina henkilötyövuosina. Vastaavasti täytyy olla toimialoja joilta siirtyy työvoimaa kasvaville aloille. Tarkastelu on suoritettu ensimmäisen investoinnin päätösvuodelle ja toimintavaiheen vakiintuneen työllisyysvaikutuksen vuodelle. 11

14 Kuva 5. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan työllisyyteen toimialoittain. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus Asuntojen omistus ja vuokraus Kiinteistö, liike elämän palvelut Rahoitus ja vakuutustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus ja ravitsemistoiminta Tukku ja vähittäiskauppa Rakentaminen t+7 t+1 Mineraalien kaivuu ja muu teollisuus Perusmetal., metal.tuot., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm. Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja painaminen Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Kalatalous Metsätalous Maa ja riistatalous ero perusuraan, kum henkilötyövuotta Investointivaiheessa korostuisi rakentaminen, joka loisi puolet uusista henkilötyövuosista. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden toimiala sisältää rakentamiseen liittyvät suunnittelu- ja työmaapalvelut, joissa henkilötyövuosien määrä myös kasvaisi. Rakentamiseen liittyvät tavaraostot näkyisivät osaltaan tukku- ja vähittäiskaupan työllisyyden vahvistumisena. Aluetalouteen tulisi investoinnin myötä uutta rahaa, joka kiertäisi kädestä käteen ja loisi positiivisia kerroinvaikutuksia. Tämä näkyisi työllisyyden vahvistumisena mm. koulutuksessa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja yksityisissä palveluissa, kuten kulttuuri-, virkistys- ja yhdistystoiminnassa. Työvoimaa luovuttavia aloja investointivaiheessa olisivat alkutuotanto ja teolliset toimialat. Toimintavaiheen työllisyysvaikutuksissa korostuisivat mineraalien kaivuu ja muu teollisuus, lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne lisäisivät henkilötyövuosiaan. Kaivosalan tarpeet ja elintason kasvu heijastuisivat myös koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden työllisyyden vahvistumisena. Työvoimaa luovuttavia aloja toimintavaiheessa olisivat muu alkutuotanto ja eräät teolliset toimialat. Työllisyyteen liittyviä tuloksia voidaan verrata seutukunnan vuoden 2007 työllisten määrää, joka oli henkilöä. Henkilötyövuosien kasvu olisi myönteinen asia, mutta kaivoksen vaikutus seutukunnan työllisyyteen jäisi rajalliseksi. Tulosten mukaan työllisyyden kannalta investointivaihe olisi selvästi tärkeämpi kuin toimintavaihe, koska siinä liikkuisi suurimmat rahasummat. Erityisesti rakennusalan yrityksillä olisi mahdollisuus hyötyä kultakaivoksen investointivaiheesta. 12

15 Käytettävissä olevat tulot Tällä käsitteellä tarkoitamme kotitalouksien taloustilannetta. Käytettävissä olevat tulot koostuvat pääoma- ja työtuloista vähennettynä kunnan ja valtion tuloveroilla ja lisättynä vastaavilla tulonsiirroilla. Tulojen käsite on tässä vaiheessa vielä nimellinen ja sisältää inflaation vaikutuksen. Palkkatulot jäävät omalle alueelle, mutta pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista sijoitetaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa laskelmissa oletetaan, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Seinäjoen seutukunnalle tämä osuus on vain 1,4%. Kuva 6. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDynlaskelmat. 1,3 16,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 1,1 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1 toiminta investointi ero perusuraan, kum milg euroa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 toiminta investointi 0,1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Käytettävissä oleviin tuloihin tulevien vaikutusten rakenne noudattaisi taloudellisen kasvun kehitystä. Investointivaiheessa tulot kasvaisivat nopeiten, toisen vuoden loppuun mennessä yhteensä yli 1,1 % -yksiköllä eli 14,0 miljoonalla eurolla yli perusuran. Toisen investoinnin vaikutus olisi 0,3 % -yksikköä, joka vastaisi 3,9 miljoonaa euroa. Kun tuotannon vaikutuskin huomioidaan, nousee kokonaisvaikutus tuloihin yhteensä lähelle 0,9 % -yksikköä ja rahassa 10,5 miljoonaan yli perusuran. Kaivoksen toimintavaiheen pitkän aikavälin vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin olisi noin 0,5 % -yksikköä eli noin 6,0 miljoonaa euroa yli perusuran. Käytettävissä oleviin tuloihin liittyviä tuloksia voidaan verrata seutukunnan vuoden 2007 palkansaajakorvausten määrää, joka oli 1208,6 miljoonaa euroa. Tulojen kasvu olisi myönteinen asia, mutta kaivoksen vaikutus seutukunnan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin jäisi rajalliseksi. 13

16 Yksityinen kulutus Yksityisellä kulutuksella tarkoitamme kotitalouksien kulutusta, joka riippuu käytettävissä olevista tuloista ja kuluttajahinnoista. Yksityisen kulutuksen kehitystä laskettaessa on huomioitu kuluttajahintojen eli inflaation kehitys. Inflaatio laskee kasvavien käytettävissä olevien tulojen ostovoimaa ja tämä näkyy yksityisessä kulutuksessa. Tässä tarkastelussa yksityinen kulutus on käytettävissä olevien nimellistulojen ja inflaation erotus. Kuva 7. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan yksityiseen kulutukseen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. 1,1 12,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 toiminta investointi 0,1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Vertaamalla kaivoksen vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen voimme todeta, että kaivoksella ei olisi juurikaan inflatorisia vaikutuksia, kuluttajahinnat nousisivat vain 0,1 0,2 % -yksiköllä. Vaikutusten rakenne olisi samanlainen kuin edellä, mutta taso olisi inflaation verran alempi. Yksityinen kulutus kasvaisi enimmillään yhteensä hieman yli 0,9 % - yksiköllä yli perusuran toisen vuoden loppuun mennessä. Rahassa tämä olisi hieman yli 11,0 miljoonaa euroa. Toinen huippu olisi toisen investoinnin vuotena, jolloin investoinnin ja tuotannon yhteisvaikutus olisi yhteensä lähes 0,7 % -yksikköä eli 8,0 miljoonaa euroa yli perusuran. Toimintavaiheen jatkuessa kaivoksen pidemmän aikavälin vaikutus vakiintuisi noin 0,4 % - yksikköön eli 4,3 miljoonaan euroon yli perusuran. Kun vertaamme yksityiseen kulutukseen liittyviä tuloksia seutukunnan vuoden 2007 palkansaajakorvausten määrään 1208,6 miljoonaa euroa, voimme todeta, että sinänsä myönteinen kaivoksesta johtuva kehitys ei lisäisi seutukunnan kotitalouksien ostovoimaa merkittävästi. Elinkeinorakenne Mittaamme elinkeinorakennetta tuotannon muutosten kautta. Kaivosinvestoinnit aiheuttavat muutoksia teollisuudessa, jonka toimialoja käsitellään laskennassa maakunnallisina. Tämä tarkoittaa sitä, että eri alueet kohtaavat teollisilla toimialoilla tapahtuvat muutokset samanlaisina. Palveluita käsitellään pääosin paikallisina, jolloin alueet voivat kohdata palvelutoimialojen muutokset erilaisina riippuen omavaraisuudestaan. Esitämme elinkeinorakenteen muutoksen vuosille t+1 ja t+7, jotka edustavat ensimmäisen investointivaiheen päätösvuotta ja vakiintunutta pitkän tähtäimen vaikutuksen vuotta. 14

17 Taulukko 3. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan elinkeinorakenteeseen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. Toimiala, ero perusuraan, kum % yksikköä t+1 t+7 Maa ja riistatalous 1,1 0,5 Metsätalous 0,5 0,3 Kalatalous 0,6 0,2 Mineraalien kaivu 1,0 31,8 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1,5 0,7 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 2,5 1,6 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0,9 0,7 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 1,4 0,7 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. 1,5 0,9 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus 1,8 0,7 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 2,3 1,9 Koneiden ja laitteiden valmistus 1,1 0,3 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 2,3 0,7 Kulkuneuvojen valmistus 0,8 1,5 Muu valmistus ja kierrätys 2,2 1,5 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 0,0 0,1 Rakentaminen 5,7 0,0 Tukku ja vähittäiskauppa 0,7 0,0 Majoitus ja ravitsemistoiminta 0,5 0,2 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 0,6 0,3 Rahoitus ja vakuutustoiminta 0,2 0,1 Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm.palv. 1,5 0,1 Asuntojen omistus ja vuokraus 0,9 0,4 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,7 0,3 Koulutus 0,9 0,4 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 0,8 0,3 Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 0,7 0,2 Kasvavia aloja Supistuvia aloja Kaivoksen investointivaiheessa korostuisivat rakentaminen ja siihen liittyvät toimialat. Alihankintaketjun kautta hyötyisivät mm. suunnittelu- ja työmaapalvelut (kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, liike-elämän palvelut), sähköteknisten ja rakennusmateriaalien (ei-metallisten mineraalituotteiden) valmistus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Investointivaiheen luoman uuden rahan aikaan saama elintason kasvu näkyisi yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonnan kasvuna. Uusi ostovoima kohdistuisi yksityisten palveluiden osalta kaupan palveluihin, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, rahoitus ja vakuutustoimintaan, asuntojen omistukseen ja vuokraukseen. Julkisissa palveluissa investointivaihe heijastuisi hallinnon, koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tarjonnan ja kysynnän kasvuna. Myös kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä yhdistystoiminta vilkastuisi (muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut). Kasvavia toimialoja olisi lyhyellä tähtäimellä kaksitoista ja supistuvia viisitoista. 15

18 Toiminnan vakiinnuttua mineraalien kaivuun toimiala kasvaisi eniten. Alihankintaketjun kautta hyötyisivät rakennusmateriaalien valmistus, kuljetukset ja sähkö- ja vesihuolto. Yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonta ja käyttö kasvaisivat myös toimintavaiheessa, mutta vähemmän kuin investointivaiheessa. Tämä johtuu siitä, että investoinnin arvo oletettiin suuremmaksi kuin kaivoksen vuotuinen liikevaihto. Kasvavia toimialoja olisi pidemmällä tähtäimellä yksitoista ja supistuvia kuusitoista. Elinkeinorakenne muuttuisi investointivaiheessa rakentamista ja toimintavaiheessa mineraalien kaivuuta ja niihin liittyviä toimialoja laajentavaksi. Uuden ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Alueellinen verokertymä Verokertymät on laskettu kolmelle verolajille: kunnallisvero, valtion tulovero ja yhteisöjen tulovero. Laskelmat on tehty käyttäen Tilastokeskuksen alueellisia verokertymätietoja. Valtion tuloveron alkukertymä on jaettu Etelä-Pohjanmaan seutukuntien kesken työllisten suhteessa. Kiinteistöveroa ei ole mahdollista laskea tässä vaiheessa koska sen määräytymisen perusteet eivät ole tiedossa. Kuva 8. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan kunnallisveron ja valtion tuloveron kertymiin. Lähde: Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden tilinpidon sekä tietokannan tiedot sekä RegFinDyn-laskelmat. 6,0 5,0 ero perusuraan, kum miljoonaa euroa 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 valtion tulo ja varallisuusvero, toiminta valtion tulo ja varallisuusvero, investointi kunnallisvero, toiminta kunnallisvero, investointi 1,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Ensimmäisen investointiperiodin loppuun mennessä kunnallisveroa olisi kertynyt yhteensä 3,3 ja valtion tuloveroa 2,5 eli yhteensä 5,8 miljoonaa euroa yli perusuran. Toinen investointi toisi kunnallisveroa yhteensä 1,6 miljoonaa, josta kunnallisveron osuus olisi 0,9 ja valtion tuloveron osuus 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi laajentuneet toiminnan aloittaminen toisi tuloveroja niin, että kokonaisvaikutus olisi yhteensä 4,3 miljoonaa neljännen vuoden loppuun mennessä. Investointivaiheiden loppuminen näkyisi pieninä verokertymien menetyksinä, mutta alkava toiminta nostaisi kokonaisvaikutuksen positiiviseksi. Toiminnan vakiintuessa seuraavien vuosien aikana kunnallisveron kertymän asettuisi tasolle 1,5 ja valtion tuloveron 1,1 eli yhteensä 2,6 miljoonaan euroon yli perusuran. 16

19 On korostettava, että seuraava arvio yhteisöverojen lisäkertymästä on hyvin karkea, koska osa sen perusteista ei ole riittävän tarkkoja. Epävarmuus liittyy ennen kaikkea investoinnin takaisin maksuaikaan ja kateprosenttiin. Kuntien yhteisöveron palautusosuus nousee vuoden 2010 alusta lähtien kahdeksi vuodeksi 10 % -yksiköllä. Oletamme kuitenkin, että tämä etu poistuu vuoteen t mennessä. Taulukko 4. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan yhteisöjen tuloverokertymän palautusosuuteen. Lähde: Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon sekä tietokannan tiedot sekä RegFinDyn-laskelmat. Kaivos Sikakangas Ensimmäinen investointi päättyy vuonna t+1, milj. euroa 35,0 Toinen investointi päättyy vuonna t+3, milj. euroa 10,0 keskim liikevaihto, milj euroa/vuosi, vuodesta t+2 lähtien 25,0 keskim liikevaihdon lisäys, milj euroa/vuosi, vuodesta t+3 lähtien 10,0 voittoa alkaa kertyä vuonna t+7 kateprosentti 30,0 yhteisöjen tuloveroaste 26,0 yhteisöverot, milj euroa/vuosi 2,7 kuntien palautusosuus, prosenttiyksikköä 22,03 verotulojen tasauksen viive, vuotta 2 kuntien verotulojen lisäystä alkaa kertyä t+9 kuntien verotulojen lisäys, milj euroa/vuosi 0,601 Puutteistaan huolimatta laskelma osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: yhteisöverotuloja saisi odottaa pitkään ja niiden määrä olisi suhteellisen rajallinen. Kuntien kannalta kunnallisveron lisäkertymä olisi erityisesti kaivosten investointivaiheessa merkittävin lisätulon lähde. Kokonaisarvio Seinäjoen seutukunnan mahdollinen kultakaivos vaikuttaisi myönteisesti alueen taloudelliseen kehitykseen. Investointi- ja toimintavaiheet lisäisivät talouskasvua, jolloin työllisyys kehittyisi myönteisesti erityisesti rakentamiseen ja mineraalien kaivuuseen liittyvillä toimialoilla. Tämä tekisi mahdolliseksi käytettävissä olevien tulojen ja yksityisen kulutuksen kasvun. Kaivos vaikuttaisi myönteisesti myös kuntien ja valtion verotuloihin. Elintason kasvu ja verokertymien lisääntyminen loisivat mahdollisuuksia myös yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonnan ja käytön kasvulle. Myönteiset vaikutukset olisivat suurimmillaan investointivaiheessa, mutta myös toimintavaihe vaikuttaisi lisäten taloudellista toimeliaisuutta ja elintasoa. Arvioni mukaan mahdollisen kultakaivoksen syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa mikäli tässä tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. En ota kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Suosittelen lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia seurattaisiin perustietojen tarkentuessa. 17

20 Kirjallisuus Dixon Peter B., Rimmer Maureen T and Tsigas Marinos E. (2007). Regionalising results from a detailed CGE model: Macro, industry and state effects in the U.S. of removing major tariffs and quotas. Papers in Regional Science 86, Kinnunen Jouko (2007). Dynamic version of the RegFin regional model - Practical documentation. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2009). Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from North-Finland. Regional Studies, efirst Publication 12 th January. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Turkka Seppo (1994). Pohjalaasten kivikirja Etelä-Pohjanmaan kalliot ja korukivet. Julkaisija: Lakeuden Kivikerho ry. Turkka Seppo ja Kanto Hannu (1996). Pohojalaasten kultakirja Pohjanmaan kultaesiintymät ja niiden etsintä. Kustantaja: Antti Kanto. Hannu Törmä (2010). Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Keski-Pohjanmaan maakuntaan, sen seutukuntiin, Kokkolan kaupunkiin sekä Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntiin. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. RegFin-raportteja, Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. Raportteja 37. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007a). Technical description of the CGE RegFin/RegPol models. University of Helsinki, Ruralia Institute. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007b). Kevitsan kupari-nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 16. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut 18

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Yhteenveto 11.12.2009

Yhteenveto 11.12.2009 1 11.12.2009 Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Keski-Pohjanmaan maakuntaan, sen seutukuntiin, Kokkolan kaupunkiin sekä Kaustisen, Halsuan ja Toholammin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011. Susanna Määttä ja Hannu Törmä Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto 19.12.2011 Susanna Määttä ja Hannu Törmä Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Törmä Hannu Reini Kaarina Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Raportteja 37 Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

TEM raportteja 30/2011

TEM raportteja 30/2011 TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011 SISÄLLYS

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Määttä Susanna, Törmä Hannu, Virtanen Petri, Hyyryläinen Torsti, Pylkkänen Päivi Esipuhe Kouvolan seutukunnassa teollisuus, etenkin

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot