Ruralia-instituutti. Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus. RegFin-raportteja. Hannu Törmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruralia-instituutti. Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus. RegFin-raportteja. Hannu Törmä"

Transkriptio

1 Ruralia-instituutti Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus Hannu Törmä RegFin-raportteja

2

3 Mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus Yhteenveto Harrastajat ja GTK ovat suorittaneet kullan ja muiden metallien etsintää Seinäjoen seudulla useiden vuosien ajan. Kairausten perusteella on todettu, että tutkitut alueet Seinäjoen ja Kuusiokuntien seutukunnista kuuluvat Suomen metallogeenisiin vyöhykkeisiin, joista on löydettävissä jalometalleja kuten kultaa ja hopeaa. Hollantilainen malmien etsintäyhtiö Akkerman Exploration B. V. on tehnyt vuoden 2009 aikana laajoja varauksia ja kaksi valtaushakemusta Sikakankaan alueelle. GTK on myös hakenut varauksen ja valtauksen lähemmäs Pastoa. Lisääntynyt kullan ja muiden metallien etsintä Sikakankaan alueella rohkaisee ajatusta, että kultakaivos voitaisiin jonain päivänä perustaa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Seinäjoen seutukunnan mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Kyseessä oli hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Oletuksena oli, että pitkään jatkunut kullan etsintä johtaisi kaivoksen perustamiseen Sikakankaan alueelle. Malmivarannon mitoituksen, kultapitoisuuden, investoinnin ja liikevaihdon kokoluokan vertailukohteina olivat Kittilän Suurikuusikon, Raahen Laivakankaan, Ilomantsin Pampalon ja Sodankylän Pahtavaaran kultakaivokset. Kaivos toimisi monimetalli-periaatteella eli kullan lisäksi hyödynnettäisiin muitakin, esimerkiksi HighTech - metalleja. Omaa sulattoa ei rakennettaisi, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Tulokset laskettiin kahdeksalle tuntemattomalle vuodelle, jotka kattoivat kaksi ensimmäistä investointivuotta (t ja t+1) ja kuusi ensimmäistä toimintavuotta (t+2 t+7). Vuonna t+3 löytyisi neljännes lisää malmivarantoa, joka vaatisi lisäinvestoinnin samana vuonna. Laskennan työvälineenä oli alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Analyysin kohteena olivat kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seinäjoen seutukunnan investointeihin, taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueellisiin verokertymiin. Tutkimuksen on rahoittanut Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Mikäli määritellyt perusoletukset pitäisivät paikkansa, kultakaivoksen kumulatiiviset aluetaloudelliset vaikutukset suhteessa Seinäjoen seutukunnan perusuraan eli normaalikehitykseen olisivat seuraavat: Kaivosinvestoinnit olisivat seutukunnan aluetalouden kannalta myönteinen asia sillä ne lisäisivät alueen fyysistä pääomaa investointitavaroiden ostojen kasvun myötä. Mikäli kyseessä olisi suora kotimainen tai ulkomainen investointi olisi tilanne sikälikin edullinen, että liiketaloudellisen riskin kantaisi seutukunnan ulkopuolinen taho. Investointien lisääntyminen saisi aikaan tuotannon kasvun jonka seurauksena alueellinen kokonaistuotanto eli BKT kasvaisi sekä investointi- että toimintavaiheessa. Tämä merkitsisi, että elintaso ja kulutusmahdollisuudet kasvaisivat taloudellisen toimeliaisuuden kasvun myötä. Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus talouskasvuun olisi enimmillään noin kolmannes ja pidemmällä tähtäimellä hieman yli kymmenes osa seutukunnan normaalin hyvän kehityksen vuoden 1

4 talouskasvusta. Vastaavat elintason lisäykset olisivat lähes kaksikymmentä yksi ja hieman yli seitsemän miljoonaa euroa. Kaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin aikana yhteensä noin kolmella ja puolella sadalla henkilötyövuodella. Kullakin investointiin käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin kymmenen uutta henkilötyövuotta. Toisen pienemmän investoinnin aikana kun toimintakin otetaan huomioon, saataisiin lähes kaksisataa uutta henkilötyövuotta eli hieman yli viisi henkilötyövuotta yhtä miljoonaa euroa kohden. Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi noin yhdeksään kymmeneen uuteen henkilötyövuoteen. Käytettävissä oleviin tuloihin tulevien vaikutusten rakenne seuraisi taloudellisen kasvun kehitystä. Ensimmäisen investoinnin aikana tulot kasvaisivat nopeiten ja toisellakin investoinnilla olisi tuloja lisäävä vaikutus. Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus kotitalouksien tuloihin olisi suurimmillaan hieman yli yksi prosentti-yksikkö ja pidemmällä aikavälillä puolet tästä. Vastaavat ostovoiman lisäykset olisivat neljätoista ja kuusi miljoonaa euroa. Kaivoksella ei olisi juurikaan inflatorisia vaikutuksia, kuluttajahinnat nousisivat korkeintaan vain kahdella prosentin kymmenyksellä. Kaivoksen vaikutukset yksityiseen kulutukseen olisivat käytännössä samanlaiset kuin käytettävissä olevien tuloihin. Elinkeinorakenne muuttuisi investointivaiheessa rakentamista ja toimintavaiheessa mineraalien kaivuuta ja niihin liittyviä toimialoja laajentavaksi. Uuden ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Tuotannon lisääntyminen ja työllisyyden paraneminen näkyisivät kunnallisveron ja valtion tuloverojen kertymien kasvuna. Kunnallisverossa investointivaiheiden vaikutus olisi enimmillään yhdestä kolmeen ja toimintavaiheessa lähes puolitoista miljoonaa euroa. Vastaavat luvut valtion tuloveroille olisivat kaksi ja puoli ja hieman yli yksi miljoonaa euroa. Yhteisöjen tuloverojen palautusosuutta saataisiin odottaa pitkään ja sen määrä olisi hieman yli puoli miljoonaa euroa. Arvioni mukaan mahdollisen kultakaivoksen syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa mikäli tässä tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. En ota kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Suosittelen lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia seurattaisiin perustietojen tarkentuessa. 2

5 Sisältö Tutkimustehtävän kuvaus... 4 Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen lähtötietoja... 4 Vaikutuslaskelmien vertailupohja... 6 Oletukset Sikakankaan kultakaivoksesta... 7 Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa... 8 Vaikutuslaskelmien tulokset... 8 Investoinnit... 9 Taloudellinen kasvu... 9 Työllisyys Käytettävissä olevat tulot Yksityinen kulutus Elinkeinorakenne Alueellinen verokertymä Kokonaisarvio Kirjallisuus Liite. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät, maakunnan ja seutukunnan perusurien muodostaminen

6 Tutkimustehtävän kuvaus Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Seinäjoen seutukunnan mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Kyseessä oli hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Oletuksena oli, että pitkään jatkunut kullan etsintä johtaisi kaivoksen perustamiseen Sikakankaan alueelle. Malmivarannon mitoituksen, kultapitoisuuden, investoinnin ja liikevaihdon kokoluokan vertailukohteina olivat Kittilän Suurikuusikon, Raahen Laivakankaan, Ilomantsin Pampalon ja Sodankylän Pahtavaaran kultakaivokset. Kaivos ei toimisi pelkästään kultaesiintymän varassa. Kannattava kokoluokka taattaisiin toimimalla monimetallikaivoksena, jossa hyödynnettäisiin myös mm. HighTech-metallien, kuten litiumin varantoja. Voitaisiin löytää myös antimonia ja tinaa. Omaa sulattoa ei rakennettaisi, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Laskennan kohteena olivat vaikutukset Seinäjoen seutukunnan taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen verokertymään. Tulokset laskettiin kahdeksalle tuntemattomalle vuodelle, jotka kattoivat kaksi ensimmäistä investointivuotta (t ja t+1) ja kuusi ensimmäistä toimintavuotta (t+2 t+7). Vuonna t+3 löytyisi neljännes lisää malmivarantoa, joka vaatisi lisäinvestoinnin samana vuonna. Laskennan työvälineenä oli alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Seinäjoen kaupungin elinkeinokeskus. Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen lähtötietoja Seutukunnassa on etsitty kultaa harrastajien (Turkka ja Kanto 1996; Turkka 1994) ja GTK:n toimesta useita vuosia. Viime vuosien kullan hinnan nousu on vauhdittanut etsintää erityisesti Seinäjoen Sikakankaan alueella, joka sijaitsee vain kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Hollantilainen metallien etsintäyhtiö Akkerman Explorations B.V., on ollut vuoden 2009 aikana aktiivinen etsijä. Akkerman tekee kullan etsintää kanadalaisen Nortec Minerals Corporation, toimeksiannosta. Etsijän näkemyksen mukaan Seinäjoki sijoittuu hyvin Pohjanmaan kulta-antimoni linjalle. GTK on puolestaan tehnyt etsintätyötä paljon Akkermania pidempään ja toimii edelleen alueella. Viimeaikainen toiminta on ollut seuraava. 4

7 Kuva 1. GTK:n ja Akkerman Exploration B. V. -yhtiön toiminta, tilanne maaliskuun lopussa 2010 (sininen = valtausvaraus, punainen = valtaus tai -hakemus). Lähde: Kaivosrekisterin karttapalvelu, GTK on jättänyt uusimman valtaushakemuksen (kartassa 1) Pasto 1-3 TEM:iin lokakuussa Sillä on varausalue, jolle on myönnetty lupa marraskuussa 2009 (kartassa 2). GTK:lla on myös vuodelta 2004 oleva valtaus (kartassa 3) Hoikkamäki 1. Akkerman on hankkinut vuoden 2009 aikana laajoja valtausvarauksia Seinäjoen (kartassa A ja B) ja Kuortaneen (kartassa C) alueilta. Yhtiö on hakenut joulukuussa 2009 valtausta nimeltään Marttalanniemi 1-2 (kartassa D). Yhtiö on jättänyt TEM:ille toisen valtaushakemuksen lokakuussa Tavoitteena on, että päätös saataisiin maaliskuun 2010 aikana. Valtauksen kohteena on Seinäjoella sijaitseva alue, joka on Akkermanin varausalueen ja Geologian tutkimuskeskuksen valtausalueen välissä. Alue sijaitsee karttalehdellä kohdassa Ämmälänkylässä. Valtauksen nimi tulisi olemaan Sikakangas (kartassa E). Akkerman ilmoitti , että sen tekemissä Sikakankaan porausnäytteissä oli havaittu huomattava kultapitoisuus. Parhaat tasot olivat 21,1 ja 69,8 g/tonnilta. Tämä vastaa aiempia GTK:n saamia tuloksia, joista paras on ollut noin 50 g/tonnilta. Yhtiö markkinoi Seinäjoki-projektiaan potentiaalisena tulevaisuuden monen miljoonan unssin kultaesiintymänä. Etsinnät ovat vielä kesken ja kultamalmin kokonaismäärä on epävarma ja nykyiset mahdolliset arviot liikesalaisuuden piirissä. Akkermanin varaus koskee myös Kaatialan kaivosta Kuortaneen Lentilässä. Se on käytöstä poistettu avolouhos, josta louhittiin vuosina maasälpää ja kvartsia. Tämän jälkeen kaivoksen jätekivikasoista on kerätty korukiviä. Akkermanin etsintätyöhön varautumisen motiivina lienee löytää Kaatialan jätekivikasoista harvinaisia HighTech-metalleja. Näitä voitaisiin ehkä myös louhia. 5

8 Haapaluoman louhos sijaitsee entisen Peräseinäjoen alueella. Se on käytöstä poistettu maasälpälouhos, josta voi edelleen löytää korukiviä, mm. turmaliinia, berylliä ja lepidoliittia. Veden peittämät entiset louhokset ovat nykyään urheilusukeltajien suosimia sukelluspaikkoja. Kaatialan varaukset eivät ole tämän tarkastelun kohteena. Sama koskee Haapaluoman louhosta. Vaikutuslaskelmien vertailupohja Laskettavien skenaarioiden kannalta on välttämätöntä muodostaa käsitys Seinäjoen seutukunnan mahdollisesta malmivarannon määrästä ja sen kultapitoisuudesta. Laivakankaan kaivos voisi muodostaa lähtökohdan koska Sikakankaan geologia muistuttaa sen piirteitä. Tarkastelemme kuitenkin kolmen muun kultakaivoksen tietoja vertailupohjan saamiseksi. Näistä Suurikuusikko on aloittanut toiminnan kesäkuussa 2009 ja Pampalon investointi on aloitettu tammikuussa Pahtavaaran kaivos on ollut toiminnassa vuosina päätyen kullan hinnan laskun myötä konkurssiin. Toiminta aloitettiin uudestaa vuonna 2003 ja kaivos toimi vuoteen 2007 saakka. Kaivostoiminta alkoi jälleen vuoden 2008 keväällä. Aluksi kultaa jalostettiin kaivoksen sivukivikasoista, mutta saman vuoden syksystä lähtien sitä on myös louhittu. Taulukko 1. Neljän kultakaivoksen perustiedot. Lähde: Yhtiöiden Agnico-Eagle, Nordic Mining, Endomines, Lappland Goldminers www-sivut ja Ruralian tutkimus Törmä ja Reini, 2009 (es = tieto ei ole saatavilla). Kultakaivosten vertailu Suurikuusikko Laivakangas Pahtavaara Pampalo sijainti Kittilä, Lappi Raahe, Pohjois Pohjanmaa Sodankylä, Lappi Ilomantsi, Pohjois Karjala tunnettu ja todennäköinen malmimäärä, milj tonnia 21,4 14,4 3,5 1,0 keskim kultapitoisuus, g/tonni 4,70 2,29 3,20 6,00 kultaa, milj troy unssia 3,234 1,059 0,360 0,188 kullan hinta, EUR/unssi ( ) 812,19 812,19 812,19 812,19 kultavarannon arvo, milj EUR 2626, , , ,761 investoinnin suuruus, milj EUR 150,0 76,7 es 30,0 keskim vuotuinen liikevaihto, milj EUR 121,3 80,5 es 19,0 Suurikuusikon esiintymä on selvästi suurin, mutta kultapitoisuudeltaan hieman alhaisempi kuin Pampalon esiintymä. Ennuste kullan määrästä nostaa varannon arvon ylivoimaisesti suurimmaksi. Varantoa voidaan hyödyntää kohtuullisin investointikustannuksin noin 20 vuotta. Laivakankaalla varannon ennuste ja kultapitoisuus ovat pienempiä kuin Suurikuusikossa. Varannon arvo on noin kolmasosa Suurikuusikosta. Investointikustannukset ovat puolta pienemmät, mutta liikevaihto kaksi kolmasosaa Suurikuusikon vastaavista luvuista. Pahtavaaran varanto on neljännes Laivakankaasta, mutta kultapitoisuus on selvästi korkeampi. Varannon arvo jää kolmannekseen Laivakankaaseen verrattuna. Pahtavaaran kaivos on toiminut jo lähes kymmenen vuotta, mutta arvioidaan että kultavarannosta on hyödynnetty vasta noin puolet. Pampalon esiintymän kultamäärän ennuste on edellisiin nähden paljon pienempi, mutta kultapitoisuus on kaivoksista korkein. Kultavarannon arvo on vain noin 6 % Suurikuusikosta. Investointi jää siten suhteellisen pieneksi ja nykyinen varanto olisi hyödynnettävissä noin 10 vuotta. 6

9 Oletukset Sikakankaan kultakaivoksesta Olemme varovaisia tehdessämme oletuksia kultavarannon suuruudesta ja kultapitoisuudesta, koska kyseessä on hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Sikakangasta koskevissa laskelmissa lähtökohtana ovat äskeiset vertailutiedot. Niiden perusteella on pyritty löytämään mahdollisimman realistiset oletukset. Sikakangasta koskevat oletukset on pyritty asettamaan siten, että esiintymä voisi olla nykyisellä korkealla kullan hinnalla kannattava. Taulukko 2. Sikakankaan kultakaivosta koskevat oletukset esimerkkilaskelmaa varten. Oletustekijä Sikakangas toimintaperiaate monimetallikaivos todennäköinen malmimäärä, milj tonnia 2,0 keskim kultapitoisuus, g/tonni 3,50 kultaa, milj troy unssia 0,225 kullan hinta, EUR/unssi ( ) 812,19 kultavarannon arvo, milj EUR 182,790 investoinnin suuruus, milj EUR 35,0 investoinnin aloitusvuosi ja kustannusosuus, % t / 33,3 investoinnin päätösvuosi ja kustannusosuus, % t+1 / 66,7 toimintavaiheen aloitusvuosi t+2 keskim vuotuinen liikevaihto, milj EUR 25,0 uuden varannon löytymisvuosi ja laajuus t+3 / + 25% tarvittava uusi investointi, milj EUR 10,0 uuden investoinnin toteutusvuosi t+3 keskim vuotuisen liikevaihdon kasvu, milj EUR 10,0 uuden varannon toimintavaiheen aloitusvuosi t+4 skenaarion päätösvuosi t+7 Sikakankaan kaivos ei toimisi pelkästään kultaesiintymän varassa. Kannattava kokoluokka taattaisiin toimimalla monimetallikaivoksena, jossa hyödynnettäisiin myös mm. HighTechmetallien, kuten litium-varantoja. Lisäksi voitaisiin löytää antimonia ja tinaa. Kaivoksella ei olisi omaa sulattoa, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Yksi vaihtoehto olisi Pampalon tapaan Bolidenin Harjavallan sulatto. Sikakankaan teoreettisen kaivoksen oletettu kultavaranto ja kultapitoisuus asettuisivat Pahtavaaran ja Pampalon vastaavien lukujen väliin. Esiintymä olisi suurempi, mutta kultapitoisuus alhaisempi kuin Pampalossa. Kultavarannon arvosta tulee Sikakankaan tapauksessa hieman suurempi kuin Pampalossa, mutta selvästi pienempi verrattuna Pahtavaaraan. Investointi suoritettaisiin vuosien t t+1 aikana ja kustannukset olisivat hieman suuremmat kuin Pampalossa. Toimintavaihe alkaisi vuonna t+2, mutta vuonna t+3 malmia löytyisi neljännes lisää. Lisäinvestointi tehtäisiin samana vuonna ja lisäresurssin hyödyntäminen alkaisi vuodesta t+4 lähtien. Varantoa hyödynnettäisiin noin kymmenen vuotta, skenaarion päätösvuosi oli t+7 joka kattaa kaivoksen kuusi ensimmäistä toimintavuotta. 7

10 Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa Kaivosinvestoinnit ja kaivosten toiminta luovat aluetalouteen uutta tuotantoa, joka lisää alan tarjontaa. Kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän on reagoitava, jotta hintojen muutosten kautta löytyisi uusi aluetalouden tasapaino sadoille eri markkinoille taloudellisten riippuvuussuhteiden laajassa verkostossa. Käsillä oleva tutkimusongelma on luonteeltaan dynaaminen eli tarkastelu on tehtävä yli ajan. Kaivannaistoiminnan kasvun aluetaloudelliset vaikutukset eivät realisoidu kokonaan muutoksen ensimmäisenä vuotena, vaan voi kulua useita vuosia ennen kuin aluetalous palaa uudelleen normaalikehityksen mukaiselle uralle. Tutkimusvälineenä täytyykin olla dynaaminen aluemalli RegFinDyn, joka soveltuu hyvin tämän tyyppisiin tutkimustehtäviin. RegFinlaskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen on selitetty liitteessä. Vaikutuslaskelmien tulokset Tarkastelemme kaivoksen vaikutusta Seinäjoen seutukuntaan usean aluetaloudellisen muuttujan suhteen. Etenemme loogisessa järjestyksessä siten, että investointi aloittaa muutoksen, joka vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyteen. Tämä puolestaan vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen. Aluetalous reagoi investointien tuomaan muutokseen, jolloin myös elinkeinorakenne muuttuu. Lopuksi laskemme vaikutukset seutukunnan verokertymiin. Esitämme laskennan tulokset kumulatiivisina sarjoina, jolloin erottuu hyvin investointivaiheen kokonaisvaikutus. Vastaavasti voidaan erottaa toimintavaiheen mukainen pitkän tähtäimen vaikutus. Laskelmat on tehty vuosille t t+7 ilman, että otetaan kantaa mahdolliseen aloitusvuoteen. Akkermanin on tarkoitus antaa suosituksensa kaivostoiminnan aloittamisesta Nortec Mining Corporationille vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos kaivoshanke etenee, niin kuluu joitain vuosia taustatutkimusten tekemiseen, lupien saamiseen ja rahoituksen järjestämiseen. Tulokset on ilmaistu suhteessa perusuraan (määrittelystä katso liite), joka kuvaa seutukunnan oletettua normaalikehitystä ilman kaivosta. Kaikki tulokset ovat kiinteähintaisia eli niistä on poistettu inflaation vaikutus. Luvut sisältävät aluetalouden täyden sopeutumisen ja kaikki kerroinvaikutukset. 8

11 Investoinnit Laskentamme kohteena ovat fyysiset investoinnit. Näillä tarkoitetaan mm. koneisiin, laitteisiin, kuljetusvälineisiin ja rakennuksiin kohdistuvia ostoja, jotka ovat tarpeen kaivoksen rakentamiseksi. Kuva 2. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan investointeihin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. 8,0 45,0 7,0 40,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 toiminta investointi 1,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 5,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Seutukunnan investointien kasvu tapahtuisi kaivosinvestoinnin kahtena ensimmäisenä vuotena ja neljäntenä, jolloin malmivarantoa löytyisi lisää ja syntyisi tarve uudelle investoinnille. Oletustemme mukaan itse kaivoksen toiminta ei aiheuttaisi investointitarpeita tämän jälkeen. Ensimmäisen investointivaiheen valmistuttua vuoden t+1 lopussa, seutukunnan investoinnit olisivat kasvaneet yhteensä lähes 8,0 % -yksiköllä yli perusuran. Seuraavana vuotena ei olisi investointitarpeita ja uusi investointivaihe kasvattaisi seutukunnan investointeja vuonna t+3 hieman yli 2,0 % -yksiköllä perusuraan verrattuna. Tulosten mukaan oletetun suuruiset kaivosinvestoinnit olisivat seutukunnan aluetalouden kannalta myönteinen asia sillä ne lisäisivät alueen fyysistä pääomaa investointitavaroiden ostojen kasvun myötä. Mikäli kyseessä olisi suora kotimainen tai ulkomainen investointi olisi tilanne sikälikin edullinen, että liiketaloudellisen riskin kantaisi seutukunnan ulkopuolinen taho. Taloudellinen kasvu Mittaamme vaikutusta alueellisen kokonaistuotannon eli BKT:n avulla, joka on toimialoittaisten arvonlisien summa. Kokonaistuotannon muutosprosentti mittaa taloudellista kasvua kun väestön määrä ei muutu. BKT voidaan laskea ja tulkita joko tulojen tai menojen kautta. Molempien lähestymistapojen tulee tuottaa sama tulos. BKT on työ- ja pääomatulojen summa vähennettynä näiden tuotannontekijöiden, itse tuotannon ja kulutuksesta perityillä veroilla. Jos BKT kasvaa, niin nettomääräiset tuotannontekijätulot kasvavat eli syntyy uutta rahaa, joka voidaan jakaa eri toimijoiden kesken. Menoihin perustuva määritelmä on teoreettisesti oikeampi lähestymistapa. Siinä lasketaan miten uusi raha kulutetaan kotitalouksien yksityisiin ja julkisen sektorin kulutusmenoihin, kotimaan ja ulkomaan vientiin ja tuontiin sekä investointeihin, joiden on vastattava säästämistä. 9

12 Kuva 3. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan taloudelliseen kasvuun. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. 1,0 22,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 18,0 14,0 10,0 6,0 2,0 toiminta investointi 0,2 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Seutukunnan aluetalous kasvaisi vallankin ensimmäisen investoinnin aikana. Toisen vuoden loppuun mennessä taloudellinen kasvu olisi vahvistunut yhteensä melkein 1,0 % -yksiköllä eli 20,6 miljoonalla eurolla yli perusuran mukaisen kehityksen. Kumulatiivinen pylväs olisi investointien osalta negatiivisen puolella seuraavana vuotena. Tämä johtuisi siitä, että ensimmäinen investointi päättyisi ja aluetalouden olisi sopeuduttava tilanteeseen. Tämä näkyisi pienenä talouskasvun menetyksenä. Neljännen vuoden toinen investointi nostaisi myös seutukunnan talouskasvua, lähes 0,3 % -yksiköllä eli 5,6 miljoonalla eurolla yli perusuran. Investoinnit nollautuisivat seuraavana vuotena, mutta pieni negatiivinen vaikutus talouskasvuun poistuisi nopeasti. Kaivoksen toimintavaihe alkaisi ensimmäisen investoinnin päätyttyä kolmantena vuotena. Investoinnin päättymisen vaikutus talouskasvuun olisi lievästi negatiivinen, mutta toiminnan alkaminen nostaisi kokonaisvaikutuksen 0,2 % -yksikköön eli 5,0 miljoonaan euroon yli perusuran. Neljäntenä vuotena vastaava kokonaisvaikutus olisi lähes 0,7 % -yksikköä eli yhteensä 14,3 miljoonaa euroa yli perusuran. Tämän jälkeen kaivoksen vaikutus aluetalouden kasvuun vakiintuisi noin 0,4 % -yksikköön eli 7,4 miljoonaan euroon yli perusuran. Tämä olisi kaivoksen pidemmän aikavälin vaikutus seutukunnan taloudelliseen kasvuun. Tuloksia voidaan verrata seutukunnan arvonlisään ja investointeihin, jotka olivat 2163,9 ja 557,4 miljoonaa euroa vuonna Kultakaivos lisäisi seutukunnan investointeja suhteellisesti enemmän kuin talouskasvua. Investoinnit toteutettaisiin kuitenkin 1 2 vuoden aikana, joten niiden myönteinen vaikutus jäisi lyhytaikaiseksi. Kaivoksen vaikutus taloudelliseen kasvuun olisi myönteinen, selvästi pitkä-aikaisempi, mutta kuitenkin rajallinen. Pitkän aikavälin vaikutus olisi % seutukunnan normaalin hyvän kehityksen vuoden alueellisen BKT:n kasvusta. Työllisyys Mittaamme kaivoksen vaikutuksia työllisyyteen henkilötyövuosilla. Tällä tarkoitamme, että yksi henkilö tekee työtä normaalin työajan puitteissa koko vuoden. Käsite ei mittaa suoraan työpaikkojen määrän muutosta, koska uusi henkilötyövuosi voi jakautua useamman henkilön kesken vuoden sisällä (alihankinta, osa-aikatyö, harjoittelijat, kesä-apulaiset jne). 10

13 Kuva 4. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan työllisyyteen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat ero perusuraan, kum henkilötyövuotta investointi ja toiminta t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Kultakaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin toisen vuoden loppuun mennessä yhteensä 356 henkilötyövuodella yli perusuran. Kullakin investointiin käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin 8,3 uutta henkilötyövuotta. Neljäntenä vuotena tehtävän toisen pienemmän investoinnin aikana, kun toimintakin otetaan huomioon, saataisiin vastaavasti 188 uutta henkilötyövuotta eli 5,4 henkilötyövuotta yhtä miljoonaa euroa kohden. Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi uuteen henkilötyövuoteen yli perusuran. Työllisyysvaikutuksia on kiinnostava tarkastella myös toimialoittain. Oheisessa kuvassa työvoiman tarve on ilmaistu positiivisina henkilötyövuosina. Vastaavasti täytyy olla toimialoja joilta siirtyy työvoimaa kasvaville aloille. Tarkastelu on suoritettu ensimmäisen investoinnin päätösvuodelle ja toimintavaiheen vakiintuneen työllisyysvaikutuksen vuodelle. 11

14 Kuva 5. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan työllisyyteen toimialoittain. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus Asuntojen omistus ja vuokraus Kiinteistö, liike elämän palvelut Rahoitus ja vakuutustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus ja ravitsemistoiminta Tukku ja vähittäiskauppa Rakentaminen t+7 t+1 Mineraalien kaivuu ja muu teollisuus Perusmetal., metal.tuot., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm. Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja painaminen Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Kalatalous Metsätalous Maa ja riistatalous ero perusuraan, kum henkilötyövuotta Investointivaiheessa korostuisi rakentaminen, joka loisi puolet uusista henkilötyövuosista. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden toimiala sisältää rakentamiseen liittyvät suunnittelu- ja työmaapalvelut, joissa henkilötyövuosien määrä myös kasvaisi. Rakentamiseen liittyvät tavaraostot näkyisivät osaltaan tukku- ja vähittäiskaupan työllisyyden vahvistumisena. Aluetalouteen tulisi investoinnin myötä uutta rahaa, joka kiertäisi kädestä käteen ja loisi positiivisia kerroinvaikutuksia. Tämä näkyisi työllisyyden vahvistumisena mm. koulutuksessa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja yksityisissä palveluissa, kuten kulttuuri-, virkistys- ja yhdistystoiminnassa. Työvoimaa luovuttavia aloja investointivaiheessa olisivat alkutuotanto ja teolliset toimialat. Toimintavaiheen työllisyysvaikutuksissa korostuisivat mineraalien kaivuu ja muu teollisuus, lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne lisäisivät henkilötyövuosiaan. Kaivosalan tarpeet ja elintason kasvu heijastuisivat myös koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden työllisyyden vahvistumisena. Työvoimaa luovuttavia aloja toimintavaiheessa olisivat muu alkutuotanto ja eräät teolliset toimialat. Työllisyyteen liittyviä tuloksia voidaan verrata seutukunnan vuoden 2007 työllisten määrää, joka oli henkilöä. Henkilötyövuosien kasvu olisi myönteinen asia, mutta kaivoksen vaikutus seutukunnan työllisyyteen jäisi rajalliseksi. Tulosten mukaan työllisyyden kannalta investointivaihe olisi selvästi tärkeämpi kuin toimintavaihe, koska siinä liikkuisi suurimmat rahasummat. Erityisesti rakennusalan yrityksillä olisi mahdollisuus hyötyä kultakaivoksen investointivaiheesta. 12

15 Käytettävissä olevat tulot Tällä käsitteellä tarkoitamme kotitalouksien taloustilannetta. Käytettävissä olevat tulot koostuvat pääoma- ja työtuloista vähennettynä kunnan ja valtion tuloveroilla ja lisättynä vastaavilla tulonsiirroilla. Tulojen käsite on tässä vaiheessa vielä nimellinen ja sisältää inflaation vaikutuksen. Palkkatulot jäävät omalle alueelle, mutta pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista sijoitetaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa laskelmissa oletetaan, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Seinäjoen seutukunnalle tämä osuus on vain 1,4%. Kuva 6. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDynlaskelmat. 1,3 16,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 1,1 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1 toiminta investointi ero perusuraan, kum milg euroa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 toiminta investointi 0,1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Käytettävissä oleviin tuloihin tulevien vaikutusten rakenne noudattaisi taloudellisen kasvun kehitystä. Investointivaiheessa tulot kasvaisivat nopeiten, toisen vuoden loppuun mennessä yhteensä yli 1,1 % -yksiköllä eli 14,0 miljoonalla eurolla yli perusuran. Toisen investoinnin vaikutus olisi 0,3 % -yksikköä, joka vastaisi 3,9 miljoonaa euroa. Kun tuotannon vaikutuskin huomioidaan, nousee kokonaisvaikutus tuloihin yhteensä lähelle 0,9 % -yksikköä ja rahassa 10,5 miljoonaan yli perusuran. Kaivoksen toimintavaiheen pitkän aikavälin vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin olisi noin 0,5 % -yksikköä eli noin 6,0 miljoonaa euroa yli perusuran. Käytettävissä oleviin tuloihin liittyviä tuloksia voidaan verrata seutukunnan vuoden 2007 palkansaajakorvausten määrää, joka oli 1208,6 miljoonaa euroa. Tulojen kasvu olisi myönteinen asia, mutta kaivoksen vaikutus seutukunnan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin jäisi rajalliseksi. 13

16 Yksityinen kulutus Yksityisellä kulutuksella tarkoitamme kotitalouksien kulutusta, joka riippuu käytettävissä olevista tuloista ja kuluttajahinnoista. Yksityisen kulutuksen kehitystä laskettaessa on huomioitu kuluttajahintojen eli inflaation kehitys. Inflaatio laskee kasvavien käytettävissä olevien tulojen ostovoimaa ja tämä näkyy yksityisessä kulutuksessa. Tässä tarkastelussa yksityinen kulutus on käytettävissä olevien nimellistulojen ja inflaation erotus. Kuva 7. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan yksityiseen kulutukseen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. 1,1 12,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 toiminta investointi 0,1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Vertaamalla kaivoksen vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen voimme todeta, että kaivoksella ei olisi juurikaan inflatorisia vaikutuksia, kuluttajahinnat nousisivat vain 0,1 0,2 % -yksiköllä. Vaikutusten rakenne olisi samanlainen kuin edellä, mutta taso olisi inflaation verran alempi. Yksityinen kulutus kasvaisi enimmillään yhteensä hieman yli 0,9 % - yksiköllä yli perusuran toisen vuoden loppuun mennessä. Rahassa tämä olisi hieman yli 11,0 miljoonaa euroa. Toinen huippu olisi toisen investoinnin vuotena, jolloin investoinnin ja tuotannon yhteisvaikutus olisi yhteensä lähes 0,7 % -yksikköä eli 8,0 miljoonaa euroa yli perusuran. Toimintavaiheen jatkuessa kaivoksen pidemmän aikavälin vaikutus vakiintuisi noin 0,4 % - yksikköön eli 4,3 miljoonaan euroon yli perusuran. Kun vertaamme yksityiseen kulutukseen liittyviä tuloksia seutukunnan vuoden 2007 palkansaajakorvausten määrään 1208,6 miljoonaa euroa, voimme todeta, että sinänsä myönteinen kaivoksesta johtuva kehitys ei lisäisi seutukunnan kotitalouksien ostovoimaa merkittävästi. Elinkeinorakenne Mittaamme elinkeinorakennetta tuotannon muutosten kautta. Kaivosinvestoinnit aiheuttavat muutoksia teollisuudessa, jonka toimialoja käsitellään laskennassa maakunnallisina. Tämä tarkoittaa sitä, että eri alueet kohtaavat teollisilla toimialoilla tapahtuvat muutokset samanlaisina. Palveluita käsitellään pääosin paikallisina, jolloin alueet voivat kohdata palvelutoimialojen muutokset erilaisina riippuen omavaraisuudestaan. Esitämme elinkeinorakenteen muutoksen vuosille t+1 ja t+7, jotka edustavat ensimmäisen investointivaiheen päätösvuotta ja vakiintunutta pitkän tähtäimen vaikutuksen vuotta. 14

17 Taulukko 3. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan elinkeinorakenteeseen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. Toimiala, ero perusuraan, kum % yksikköä t+1 t+7 Maa ja riistatalous 1,1 0,5 Metsätalous 0,5 0,3 Kalatalous 0,6 0,2 Mineraalien kaivu 1,0 31,8 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1,5 0,7 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 2,5 1,6 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0,9 0,7 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 1,4 0,7 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. 1,5 0,9 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus 1,8 0,7 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 2,3 1,9 Koneiden ja laitteiden valmistus 1,1 0,3 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 2,3 0,7 Kulkuneuvojen valmistus 0,8 1,5 Muu valmistus ja kierrätys 2,2 1,5 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 0,0 0,1 Rakentaminen 5,7 0,0 Tukku ja vähittäiskauppa 0,7 0,0 Majoitus ja ravitsemistoiminta 0,5 0,2 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 0,6 0,3 Rahoitus ja vakuutustoiminta 0,2 0,1 Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm.palv. 1,5 0,1 Asuntojen omistus ja vuokraus 0,9 0,4 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,7 0,3 Koulutus 0,9 0,4 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 0,8 0,3 Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 0,7 0,2 Kasvavia aloja Supistuvia aloja Kaivoksen investointivaiheessa korostuisivat rakentaminen ja siihen liittyvät toimialat. Alihankintaketjun kautta hyötyisivät mm. suunnittelu- ja työmaapalvelut (kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, liike-elämän palvelut), sähköteknisten ja rakennusmateriaalien (ei-metallisten mineraalituotteiden) valmistus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Investointivaiheen luoman uuden rahan aikaan saama elintason kasvu näkyisi yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonnan kasvuna. Uusi ostovoima kohdistuisi yksityisten palveluiden osalta kaupan palveluihin, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, rahoitus ja vakuutustoimintaan, asuntojen omistukseen ja vuokraukseen. Julkisissa palveluissa investointivaihe heijastuisi hallinnon, koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tarjonnan ja kysynnän kasvuna. Myös kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä yhdistystoiminta vilkastuisi (muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut). Kasvavia toimialoja olisi lyhyellä tähtäimellä kaksitoista ja supistuvia viisitoista. 15

18 Toiminnan vakiinnuttua mineraalien kaivuun toimiala kasvaisi eniten. Alihankintaketjun kautta hyötyisivät rakennusmateriaalien valmistus, kuljetukset ja sähkö- ja vesihuolto. Yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonta ja käyttö kasvaisivat myös toimintavaiheessa, mutta vähemmän kuin investointivaiheessa. Tämä johtuu siitä, että investoinnin arvo oletettiin suuremmaksi kuin kaivoksen vuotuinen liikevaihto. Kasvavia toimialoja olisi pidemmällä tähtäimellä yksitoista ja supistuvia kuusitoista. Elinkeinorakenne muuttuisi investointivaiheessa rakentamista ja toimintavaiheessa mineraalien kaivuuta ja niihin liittyviä toimialoja laajentavaksi. Uuden ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Alueellinen verokertymä Verokertymät on laskettu kolmelle verolajille: kunnallisvero, valtion tulovero ja yhteisöjen tulovero. Laskelmat on tehty käyttäen Tilastokeskuksen alueellisia verokertymätietoja. Valtion tuloveron alkukertymä on jaettu Etelä-Pohjanmaan seutukuntien kesken työllisten suhteessa. Kiinteistöveroa ei ole mahdollista laskea tässä vaiheessa koska sen määräytymisen perusteet eivät ole tiedossa. Kuva 8. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan kunnallisveron ja valtion tuloveron kertymiin. Lähde: Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden tilinpidon sekä tietokannan tiedot sekä RegFinDyn-laskelmat. 6,0 5,0 ero perusuraan, kum miljoonaa euroa 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 valtion tulo ja varallisuusvero, toiminta valtion tulo ja varallisuusvero, investointi kunnallisvero, toiminta kunnallisvero, investointi 1,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Ensimmäisen investointiperiodin loppuun mennessä kunnallisveroa olisi kertynyt yhteensä 3,3 ja valtion tuloveroa 2,5 eli yhteensä 5,8 miljoonaa euroa yli perusuran. Toinen investointi toisi kunnallisveroa yhteensä 1,6 miljoonaa, josta kunnallisveron osuus olisi 0,9 ja valtion tuloveron osuus 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi laajentuneet toiminnan aloittaminen toisi tuloveroja niin, että kokonaisvaikutus olisi yhteensä 4,3 miljoonaa neljännen vuoden loppuun mennessä. Investointivaiheiden loppuminen näkyisi pieninä verokertymien menetyksinä, mutta alkava toiminta nostaisi kokonaisvaikutuksen positiiviseksi. Toiminnan vakiintuessa seuraavien vuosien aikana kunnallisveron kertymän asettuisi tasolle 1,5 ja valtion tuloveron 1,1 eli yhteensä 2,6 miljoonaan euroon yli perusuran. 16

19 On korostettava, että seuraava arvio yhteisöverojen lisäkertymästä on hyvin karkea, koska osa sen perusteista ei ole riittävän tarkkoja. Epävarmuus liittyy ennen kaikkea investoinnin takaisin maksuaikaan ja kateprosenttiin. Kuntien yhteisöveron palautusosuus nousee vuoden 2010 alusta lähtien kahdeksi vuodeksi 10 % -yksiköllä. Oletamme kuitenkin, että tämä etu poistuu vuoteen t mennessä. Taulukko 4. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan yhteisöjen tuloverokertymän palautusosuuteen. Lähde: Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon sekä tietokannan tiedot sekä RegFinDyn-laskelmat. Kaivos Sikakangas Ensimmäinen investointi päättyy vuonna t+1, milj. euroa 35,0 Toinen investointi päättyy vuonna t+3, milj. euroa 10,0 keskim liikevaihto, milj euroa/vuosi, vuodesta t+2 lähtien 25,0 keskim liikevaihdon lisäys, milj euroa/vuosi, vuodesta t+3 lähtien 10,0 voittoa alkaa kertyä vuonna t+7 kateprosentti 30,0 yhteisöjen tuloveroaste 26,0 yhteisöverot, milj euroa/vuosi 2,7 kuntien palautusosuus, prosenttiyksikköä 22,03 verotulojen tasauksen viive, vuotta 2 kuntien verotulojen lisäystä alkaa kertyä t+9 kuntien verotulojen lisäys, milj euroa/vuosi 0,601 Puutteistaan huolimatta laskelma osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: yhteisöverotuloja saisi odottaa pitkään ja niiden määrä olisi suhteellisen rajallinen. Kuntien kannalta kunnallisveron lisäkertymä olisi erityisesti kaivosten investointivaiheessa merkittävin lisätulon lähde. Kokonaisarvio Seinäjoen seutukunnan mahdollinen kultakaivos vaikuttaisi myönteisesti alueen taloudelliseen kehitykseen. Investointi- ja toimintavaiheet lisäisivät talouskasvua, jolloin työllisyys kehittyisi myönteisesti erityisesti rakentamiseen ja mineraalien kaivuuseen liittyvillä toimialoilla. Tämä tekisi mahdolliseksi käytettävissä olevien tulojen ja yksityisen kulutuksen kasvun. Kaivos vaikuttaisi myönteisesti myös kuntien ja valtion verotuloihin. Elintason kasvu ja verokertymien lisääntyminen loisivat mahdollisuuksia myös yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonnan ja käytön kasvulle. Myönteiset vaikutukset olisivat suurimmillaan investointivaiheessa, mutta myös toimintavaihe vaikuttaisi lisäten taloudellista toimeliaisuutta ja elintasoa. Arvioni mukaan mahdollisen kultakaivoksen syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa mikäli tässä tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. En ota kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Suosittelen lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia seurattaisiin perustietojen tarkentuessa. 17

20 Kirjallisuus Dixon Peter B., Rimmer Maureen T and Tsigas Marinos E. (2007). Regionalising results from a detailed CGE model: Macro, industry and state effects in the U.S. of removing major tariffs and quotas. Papers in Regional Science 86, Kinnunen Jouko (2007). Dynamic version of the RegFin regional model - Practical documentation. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2009). Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from North-Finland. Regional Studies, efirst Publication 12 th January. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Turkka Seppo (1994). Pohjalaasten kivikirja Etelä-Pohjanmaan kalliot ja korukivet. Julkaisija: Lakeuden Kivikerho ry. Turkka Seppo ja Kanto Hannu (1996). Pohojalaasten kultakirja Pohjanmaan kultaesiintymät ja niiden etsintä. Kustantaja: Antti Kanto. Hannu Törmä (2010). Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Keski-Pohjanmaan maakuntaan, sen seutukuntiin, Kokkolan kaupunkiin sekä Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntiin. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. RegFin-raportteja, Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. Raportteja 37. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007a). Technical description of the CGE RegFin/RegPol models. University of Helsinki, Ruralia Institute. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007b). Kevitsan kupari-nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 16. > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut 18

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Hankinnat haltuun! Seminaari- ja keskustelutilaisuus Itä-Suomen yliopisto 12.11.2013 Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Jani Saastamoinen Esityksen nimi 12.11.2013 / Tekijä1

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi 3.2.2016 1.2.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen RegFinDyn-simulointimallin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Törmä Hannu Reini Kaarina Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen Raportteja 37 Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Äkilliseen rakennemuutokseen reagointi talouskasvun ja taantuman oloissa

Äkilliseen rakennemuutokseen reagointi talouskasvun ja taantuman oloissa Äkilliseen rakennemuutokseen reagointi talouskasvun ja taantuman oloissa Hannu Hernesniemi, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy (Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos) Kouvola, 22.4.2009 1 Järjestäjien antamat tavoitteet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 9.3.2016 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä 178 594 ennakko (1.1.2016) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot