Tasekirja Tasekirja. Khall / 139 Kvalt /

Transkriptio

1 Tasekirja Tasekirja 2012 Khall / 139 Kvalt /

2 \~ Kauhajoki Sisällysluettelo Sivu ARVOT...5 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT...6 V AL TUUSTOKAUDELLE 2009 valtuusto kaudelle... vuodelle KAUPlJNGINJOHT AJAN KATSAUS...11 TOIMINT AKERTOMUS VUODELTA KAUPlJNGIN HALLINTO Organisaatiokaaviot Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet Henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen Kansantalous KAUPlJNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Strategisten painopisteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 13 talousarvioon arvio kehityksestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN...22 Toimintatuotot... Toimintakulut Verotulot Vai tionosuudet Muut rahoitus tuotot -kulut Vuosikate... TOIMINNAN RAHOITUS 6. KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT...31 KOKONAISTULOT JA -MENOT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ohjaus... tapahtumat Konsernitilinpäätös sen tunnusluvut Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä :n mukainen tasapainottamisen toteutumisesta TOIMINNALLISTEN JA T ALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEllTUMINEN...41 '"~ KAYTTOTALOUSOSA Kaupunginhallitus Yhteistoimintalautakunta ja liikuntapalvelut... 56

3 \~ Kauhajoki Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN 8.3 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERT AILU Käyttötalousosan toteutumisvertailu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAIL U INVESTOINTI OSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TILINPÄÄ TÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...87 Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...87 Käyttöomaisuuden af"\!ostus...87 Sijoitusten 10.1 Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Konsernin IHtetiedot KONSERNIYHTIÖiDEN TOIMINTA JA TALOUS Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kunlayhtymäl (kaaviot) Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lentokenttä Oy Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Tennishalli Oy Vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Toimintavuosi on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. tarkennetthn alaspäin, josta johtuen vuoden tulos on lievästi alijäämäinen Toimitusjohtaja Antti Niemi-Aro12.3. Kuntayhtymät Kuntayhtymät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA HENKILOSTOKERTOMUS JOHDANTO KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET...1 PALKKA - JA HENKILÖSTÖ KIJL UT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... IH' Koko henkilöstön määrä... Henkilöstön määrä hahintokunnittain Vakinainen henkii östö

4 \~ Kauhajoki sopimusaloittain palkkausmuodoittain ammatti nimikkei ttäin Työllistämistuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika... 1 Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus Henkilöstön sukupuolijakauma ikäryhmittäin Sairaslomat Koulutuspäivät Säästövapaat ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN EläkkeeUe vuonna Eläkkeelle keski-ikä Kaupungin H...,'...,'u'"', Varhe-maksut VanhuuseläkkeeHe vuosina TYOTERVEYSHUOLTO YHTEISTOIMINTA Työsuojelutoimikunta JOHTAMINEN yo YVln~.oln 1.:.... T "h'. t' 1 HENKILOSTOKYSEL Y... TASA-ARVOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Tiedotus, seuranta tasa-arvosuunnitelman ylläpito

5 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä tehdä työtä, elää, asua, yrittää ja menestyä. VISIO 2015 Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Vision täsmennys Kaupunki yhdessä ympäröivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen Kauhajoen seudun, joka on verkostoituneiden, kehittyvien tuotantoja palvelumuotojen suunnannäyttäjä. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, energia-alan, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Kauhajoki on tunnettu puhtaasta ja monipuolisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstään ARVOT Asiakaslähtöisyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Yrittäjyys

6 Tasekirja STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö 2. Kuntatalouden tasapaino 3. Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena 5. Kauhajoki koulutus - ja kulttuurikaupunkina Kuntatalouden yleiset haasteet Kuntatalouden keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntymisestä johtuva lisääntyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, työikäisen väestönosan pienentyminen sekä työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite Johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö Kehityksen kärjessä kulkeva ja -> Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja innovatiivinen palvelukaupunki tarkoituksenmukaisen alueellisen palvelurakenteen kehittäminen Kauhajoki esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä -> Strategiaan perustuva johtaminen; päätöksenteko ja toiminta tapahtuvat perustehtävän ja strategisten linjavalintojen mukaisesti Osaava ja motivoitunut henkilöstö 2. Kuntatalouden tasapaino Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Palveluissa ollaan maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa. Hallittu, taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen Strategisesti järkevät investoinnit.

7 Tasekirja Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen Konserniyhtiöt -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan jäntevöittäminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän strategian selkiinnyttäminen ja johtaminen toiminnaksi, tuotteis- Kauhajoen kaupungin omien konserniyhteisöjen strateginen johtaminen taminen -> Yhdistyneen vesi- ja viemärilaitoksen toiminnan vakiinnuttaminen Kiinteistöstrategian toimeenpano Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin tarkastelu 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Elinkeinostrategian päivittäminen Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Kauhajoen hyvä julkisuuskuva -> Imagotekijöiden ja ympäristöarvojen konkretisointi Viestintäsuunnitelman päivitys Elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat alueelliset yhteistyöverkostot Kauhajoen kehittäminen alueellisena kauppa- ja vapaa-ajan keskuksena -> Seudun aluekehitystehtävä; KOKO ohjelman toteutus -> Uuden liikekeskusalueen ja keskustaajaman sekä ympäristön kehittäminen Kauhajoki International Center -> Kansainvälisten toimintojen edistäminen 5. Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina Kauhajoki, vetovoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki -> Lasten ja nuorten palvelut - päivähoidon rakennemuutoksen aloittaminen Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuk-sen alueellisten yksiköiden yhdistymisselvityksen toimeenpano Sivistyksen rakenneohjelman täytäntöönpano Toisen asteen- ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmistaminen Liikunnan kehittämisohjelman ja kulttuurin kehittämisohjelman täytäntöönpano

8 Tasekirja Strategiset painopisteet vuodelle Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Valtuusto päättää kaupungin strategisista linjauksista sekä yksittäisistä strategioista esim. kiinteistö- ja elinkeinostrategiasta Valtuuston aktiivinen rooli alueellisen yhteistyön kehittämisessä Toteutuminen Valtuusto on käsitellyt sivistyksen strategiaa Kaupunginvaltuusto on valmistellut seminaarissaan 4.6 kaupungin strategiaa vuoteen 2020 ja päättänyt siitä ohjeeksi taloussuunnitelman valmistelulle , 60. Strategian mukaiset tavoitteet on sisällytetty vuoden 2013 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille Talouden selviytymissuunnitelman laatiminen ja tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain Toteutuminen Kaupunginhallitus käynnisti koko kaupunkia koskevan rakenneohjelman laatimisen. Ohjelma on esitetty valtiovarainministeriölle harkinnanvaraisen valtionosuuden hakemuksen perusteeksi marraskuun puoliväliin mennessä valtuustotason päätöksellä. Ministeriö myönsikin valtionosuuden korotusta 1,5 milj. euroa. - Omaisuuden myynti kiinteistöjen ja metsäpalstojen osalta on toteutunut suunnitellusti. - Tasapainottamisohjelmaan sisältyvää rahoitusomaisuuden realisointia ei toteutettu osakekurssien alhaisen tason ja matalan korkotason takia. 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; LLKY:n palvelujen tarjoaminen tehokkaasti sopimusohjauksen parantaminen SEK:n omistajaohjauksen terävöittäminen sekä KOKO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen Toteutuminen LLKY:n nettokustannusten kasvu jatkui vuoden 2012 aikana ja yhtymän osavuosikatsaus ennakoi ylitystä talousarvioon. Toukokuussa 2012 käynnistyi palvelurakenneselvitys myös LLKY:ssä

9 Tasekirja SEK on saanut strategiansa päivityksen ja organisaatiouudistuksensa toteutetuksi vuoden 2011 aikana. Toimenpiteiden seurauksena talouden ja hankkeiden seurannan uskotaan paranevan. - Lentokenttä Oy:n toiminta on siirretty valtuuston päätöksen mukaisesti vuoden alkuneljänneksen aikana Air Pilot ry:lle osin maakaupalla ja osin maanvuokrasopimuksella. Lentokenttäyhtiön toiminta lentokentän ylläpitäjänä päättyy. Yhtiön toimenpiteet toiminnan lakkauttamisesta johtuen ovat kesken ja saatetaan päätökseen vuoden 2013 aikana 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen Sivistystoimen vastuualuerakenteen ja johtamisjärjestelmän sekä päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen Toteutuminen Henkilöstöjaosto on käynnistänyt tehtävänvaativuusarvioinnin ja ohjeistanut eri käytänteitä. - Sivistyslautakunta on tarkistanut palveluverkkoratkaisua ja johtamisjärjestelmää osana kaupungin talouden tervehdyttämisohjelmaa - Tekninen lautakunta on toteuttanut energiatehokkuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa. 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon jäljelle jäävien toimintamallien vakiinnuttaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen resurssien puitteissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaryhmän nimeäminen Toteutuminen Vuoden 2012 talousarviossa huomioitu koulukuraattoreiden määrä ja sijoittaminen on pantu täytäntöön sivistyslautakunnan toimesta. - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on toteutettu sekä terveyden- ja hyvinvoinnin toimintaryhmä on nimetty 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta (Suupohjan koulutuspilotti) Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla Toteutuminen Ammattikorkeakouluopetuksen restonomiopetuksen jatkumiseksi on käyty neuvotteluja, mutta opetus siirtyy Seinäjoelle. Kauhajoen toimipisteeseen on eri toimijoiden yhteistyöllä käynnistetty kaksi han-

10 Tasekirja ketta, joilla ns. Sööpärin koulurakennukset ja siihen liittyvät muut toiminnot pyritään turvaamaan myös tulevaisuudessa. 7. Keskeisten investointien toteuttaminen ja maankäytön ohjaus Yläkoulun, päiväkodin ja muiden peruspalveluinvestointien toteuttaminen Kiinteistöjen käytön toimintaohjelman täytäntöönpano Perustehtävän kannalta tarpeettomista kiinteistöistä ja rakennuksista luopuminen Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen Toteutuminen Yläkoulun peruskorjaus / uudisrakentaminen on valmistunut aikataulussaan - kiinteistöohjelma on hyväksytty valtuustossa , 7 - rakennuksia ja metsä- ym. kiinteistöjä on myyty suunnitelman mukaisesti - ydinkeskusta-alueen maankäytön suunnittelua on käynnistetty ja kehittämisyhdistyksen hankerahoituksella toteutuu kaksi keskustaalueen kehittämishanketta, toinen kaupungin ja toinen yrittäjäyhdistyksen toimesta. Hankkeilla on yhteinen hanketyöntekijä.

11 Tasekirja KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 tullaan muistamaan Kauhajoella ja lähialueilla poikkeuksellisena viime lokakuussa esiintyneen vetisen luonnonkatastrofin vuoksi. Lauantaina, lokakuun 6.päivänä kaupungin palvelurakenneselvityksen ohjausryhmä aloitti kokouksensa kaupunginhallituksen huoneessa. Jo aamulla olimme saaneet viestin veden nopeasta noususta ja viestejä saapui koko aamupäivän ajan. Puolen päivän jälkeen ohjausryhmän virkamiesjäsenet siirtyivät pelastuslaitoksen tiloihin, jonne muodostettiin poikkeusolojen johtoryhmä. Se oli toiminnassa kaksi vuorokautta. Tulva ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta aineelliset vahingot olivat merkittävät. Vuosi 2012 oli myös kunnallisvaalivuosi. Lokakuussa kaupunkilaiset kävivät vaaliuurnilla ja ääntenlaskennan jälkeen selvisi uuden kaupunginvaltuuston kokoonpano. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa tammikuussa 2013 suorittamalla mm. lukuisan määrän luottamushenkilövalintoja. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuonna 2012 seitsemän kertaa ja kaupunginhallituksella oli 34 kokousta. Valtuuston merkittäviä päätöksiä olivat talous- ja tiliasioiden ja aloitteiden käsittelyn lisäksi mm.: *Kiinteistöstrategian hyväksyminen, Muurahaisen luontomatkailukeskuksen ja teollisuushalli 5:n myynti, sivistyksen rakenneohjelman hyväksyminen tiukalla äänestyksellä, joka ratkaisi Nummijärven koulun sulkemisen, opetuspäällikön viran perustaminen ja useiden isohkojen metsäkiinteistöjen myynnit. *Rakentamispuolella päätettiin Äijälän alueen tonttien myyntihinnat ja luovutusehdot. Terveyskeskuksen yhteispäivystyksen ja laboratorion sekä avohoito-osaston peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksyttiin. Marraskuussa valtuusto hyväksyi Aron uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja yhteiskoulun k-osan esisuunnitelman. *Saimme valmiiksi myös Kauhajoen kaupungin strategian vuoteen 2020 saakka sekä hallintosäännön päivityksen. Kaikkein merkittävin ja kauaskantoisin on marraskuussa tehty päätös hyväksyä Kauhajoen kaupungin palvelurakenneselvitys, joka antaa suuntaviivat koko uudelle valtuustokaudelle. Kaupungin talous on saatava kestävälle tasolle valtuustokauden aikana. Kaupunginvaltuusto antoi huhtikuussa 2012 lausunnon kuntarakenneuudistuksesta ja samassa kokouksessa saatiin kuntaliitosselvitys Teuvan kunnan liittymisestä Kauhajoen kaupunkiin. Kyseinen selvitys ei johtanut kuntaliitokseen. Uudistustyö jatkuu 2013, sillä jo alkuvuodesta kaupunginhallitus antoi lausunnon sote -alueiden muodostamisesta ja maaliskuussa 2013 kaupunginvaltuusto lausui kuntarakennelakiluonnoksesta. Marraskuun 2013 loppuun mennessä kuntien tullee jättää ilmoitus selvityskumppaneista Esitän parhaat kiitokset kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneille vuodesta Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

12 Tasekirja TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Organisaatiokaaviot

13 Tasekirja Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet KAUPUNGINVALTUUSTO Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hautala Lasse Hakola Taija Yli-Rahnasto Sami Valtuutetut Ala-Kokko Antti Koivuniemi Kai Ojala Asko Ala-Kyyny Esa Koskimäki Marja Paananen Merja Arola Soili Kuusinen Merja Passi Esa Haikonen Paavo Kuusisto Juha Pihlaja Tapio Hangasluoma Ossi Kuusisto Raija Rintaluoma Tiina Hautala Pauli Köykkä Jari Tapanainen Tarja Järviluoma Heikki Leppinen Anne-Mari Tervonen Ilkka Kalliomaa Seppo Maunula-Craycroft Riitta Uusi-Kokko Riitta Ketola Jorma Marttila Hannu Ylikoski Piia Kilpiö Tero Männistö Unto Ylinen Marko Koivula Veikko Ojala Harri Nummijärvi Marketta ( saakka) hänen tilalleen valittiin Marja Koskimäki Poliittiset voimasuhteet KESK KOK SDP PS VAS Yhteislista Kauhajoen puolesta (Pro) YHTEENSÄ ( , -1/vaalitulos, +1/vaalitulos) 7 ( , -1/vaalitulos) 3 6 ( , +1/vaalitulos) 1 1 KAUPUNGINHALLITUS Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsenet Ala-Kokko Antti Hautala Pauli Järviluoma Heikki Kuusinen Merja Tapanainen Tarja Pihlaja Tapio Ketola Jorma Paananen Merja Ylikoski Piia KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ylikoski Piia Kuusinen Merja Jäsenet

14 Tasekirja Nummikoski Tarmo Ojala Asko Tapanainen Tarja TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Männistö Unto Jäsenet Haikonen Paavo Korpi-Kyyny-Samulinen Koskimäki Marja Katriina KESKUSVAALILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kangasniemi Olavi Tervonen Ilkka Jäsenet Liminka Tarja Lylyoja Lauha Uitto Jorma YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ranta-Muotio Aulis Ojala Asko Hautaviita Timo Jäsenet Ala-Kyyny Esa Kiviluoma Jarmo Uitto Satu Harju Leila Marttila Hannu Viitanen Päivi Vainonpää Jukka Niemelä Anne Ylinen Marko Jokinen Riikka Tapanainen Tarja SIVISTYSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kalliomaa Seppo Pihlajaviita Seija Jäsenet Kilpiö Tero Mäkelä Hannu Rintaluoma Tiina Kuusisto Raija Ojala Harri Uusi-Kokko Riitta Köykkä Jari NUORISO- JA LIIKUNTAJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hautaviita Petri Maunula-Craycroft Riitta Jäsenet Ilomäki Harri Luukaslammi Katja Metsä-Turja Tanja Kohtala Tapio Panula Jaakko Palomäki Ritva Raitio Marita

15 Tasekirja VARHAISKASVATUSJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Leppinen Anne-Mari Peltomaa Sari Jäsenet Jerkku Anne Lahdenmaa Timo Ylinen Marko Kohtala Tapio Nurmenniemi Ville Lyyski Toivo Virtalehto Lea TEKNINEN LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Koivuniemi Kai Arola Soili Jäsenet Antila Mirja Hautamäki Harri Kuusisto Juha Haapakangas Markku Heikkilä Marja Uitto Satu Hangasluoma Ossi RAKENNUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Hallivuori Antti Jäsenet Jerkku Anne Metsä-Turja Tanja Piikkilä Sanni Latva-Lusa Jarmo Palomäki Hannu Leppiniemi Onerva Passi Esa Nummijärvi Marketta ( saakka) hänen tilalle valittiin Anne Jerkku Rantahalvari Taina ( saakka) hänen tilalleen valittiin Onerva Leppiniemi

16 Tasekirja Henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 672 henkilöä, joista 516 kokoaikaista (778,42%), 73 osa-aikaista (10,86%), 72 sivutoimista (10,71 %) sekä työllistettyjä 11 (1,64%). Luku on 7 työntekijää vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 472 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi edellisvuodesta 1 henkilöllä. Henkilöä Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä Osastoittain suurin henkilöstömäärä (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 325 henkilöä (48,4% henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla 155 henkilöä (23,1%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 167 henkilöä (24,9%). Hallinto- ja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 25 henkilöä edustaa 3,7 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (11). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

17 Tasekirja YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Valtiovarainministeriön joulukuussa 2012 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan tilinpäätösvuoden aikana euroalueen aktiviteetti laskee 0,5 prosenttia ja ensi vuonnakaan kasvua ei kerry. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus Suomen talouteen seuraavien vuosien aikana. Ennuste odottaa euroalueen hidasta toipumista. Kuluvan vuoden lopun heikko taloudellinen kehitys vaikuttaa myös vuoden 2013 kasvuun negatiivisen kasvuperinnön johdosta. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 0,5 %, ja kasvun odotetaan kohenevan vuoden loppua kohti. Kuntien talouskehitys vuonna 2012 Kuntaliiton tiedotteen mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan.

18 Tasekirja KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen 1. Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Kaupungin strategian toteuttaminen Toteutuminen: Vuoden 2012 puolella on valtuusto hyväksynyt vuoden 2011 aikana valmistellun kiinteistöstrategian. Valtuusto on päättänyt rakenneohjelmasta, joka on huomioitu vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille Talouden tasapainotus, tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen lautakuntien ja kaupunginhallituksen toimialueilla sekä valtuustossa Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain ja ryhtyvät tarvittaviin rakenteellisiin toimenpiteisiin tasapainon saavuttamiseksi. Toteutuminen: Valtuuston talousarvion yhteydessä vahvistamaan talouden painottamisohjelmaan sisältyneet koulukiinteistöjen myynnit ovat toteutuneet päätösten mukaisesti. Lentokentän kiitotiealueen myynti ja suoja-alueen vuokraus on tehty. Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminnan lakkauttamista koskevat toimet ovat yhtiön valmistelussa. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt 1 henkilöllä. Vuoden 2011 aikana on erityisesti sivistysosastolla laadittu tasapainottamisohjelman edellyttäminä toimenpiteinä palveluverkkosuunnitelmia päivähoidon ja perusopetuksen alueilla. Päivähoidon rakenneohjelma on tullut valtuustossa hyväksytyksi vuoden 2011 kuluessa. Sivistyslautakunnan esittämä perusopetuksen tehostamiseen tähtäävä rakenneohjelma ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti. Taloussuunnitelman sisältämää tasapainottamisohjelmaa ei siten ole vielä konkretisoitu riittävästi, joten siihen joudutaan palaamaan. Talouden ja toiminnan kehitystä on seurattu valtuustotasolla kolmannesvuosittain sekä talouslukujen osalta kaupunginhallituksessa kuukausittain. 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen Yhteistoimintalautakunnan johtama LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhteistoiminnassa jäsenkuntien kanssa SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KO- KO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen Toteutuminen: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Kauhajoen kuntamaksuosuudet kasvoivat vuoden 2012 aikana 4,1 %, edellisvuodesta. Liikelaitoksen kustannusten kasvu on edelleen oleellisesti osakaskuntien tulojen kasvua korkeampaa ja ylittää kantokyvyn.

19 Tasekirja Kurikan osalta ei ole vielä tietoa, tuleeko Kurikka olemaan jatkossa SEK:n osakas. 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi, toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen palvelurakenteen muutoksista johtuen; Hallintopalvelujen järjestelyt Sivistystoimen johtamisjärjestelmän sekä palveluverkon tarkastelu ja toimeenpano Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhteensovittaminen Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen Toteutuminen: Perusopetuksen järjestäminen toteutunut palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Päivähoidon rakenneselvitys on valmistunut ja hyväksytty valtuustossa. Kaupungin viemärilaitoksen toiminnot olivat ensimmäistä vuottaan Kauhajoen Vesihuolto Oy:n sisällä. Toiminta on käynnistynyt hyvin. Kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu. 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Selevä Paletti -hanke; poikkihallinnollisen varhaisen puuttumisen mallin luominen Perusopetuksen useat hankkeet opetuksen tukemiseksi Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon loppuun vieminen Toteutuminen: Päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hankkeet ovat toteutuneet (tarkemmin sivistyslautakunnan kertomuksessa). Uudelleen järjestynyt nuorisotyö ja koulukuraattoritoiminta on vakiintunut. 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla Toteutuminen: Toisen ja korkea-asteen opetuksen tulevaisuuden ratkaisuja on haettu ja edelleen valmistelussa. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä päätti, että restonomiopetus Kauhajoella päättyy vuoden 2013 aikana ja siirtyy Seinäjoelle. Ammattikorkeakouluopetuksen säilyttämismahdollisuuksia ja koulun alueelle saatavia mahdollisia korvaavia toimintoja haetaan käynnistetyillä hankkeilla kuten Sujuu kuin Sööpärissä -hanke. Lisäksi tiloihin käynnistetään maakuntakorkeakoulutoimintaa. 7. Koulukeskuksen ja muiden keskeisten rakennushankkeiden tasapainoinen toteuttaminen Kiinteistöstrategian laatiminen Toteutuminen: Kiinteistöstrategia on valmistunut vuoden 2012 alussa ja on tullut valtuustossa hyväksytyksi helmikuussa Kiinteistöstrategiaan liittyen kaupunki on myynyt useita perustoiminnan kannalta tarpeettomiksi todettuja rakennuksia ja kiinteistöjä sekä useita metsäpalstoja.

20 Tasekirja Kaupungin oman toiminnan uudelleen organisointi Perusopetuksen rakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginvaltuuston hyväksymän talous- ja palvelurakenneselvityksen täytäntöönpanona, että perusopetuksen järjestäminen Filppulan ja Lustilan kouluissa lopetetaan alkaen. Koulun oppilaat siirtyvät Kauhajoen koulukeskuksen oppilaiksi. Talouden tasapainotus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin palvelurakenneselvityksen ja valtuuttanut kaupunginhallituksen sekä lautakunnat valmistelemaan palvelurakenneselvityksen edellyttämät toimenpiteet vuoden 2013 talousarvioon sekä taloussuunnitelmaan vuosille Palvelurakenneselvitys koostuu keinovalikoimasta, josta talousarvioon ja taloussuunnitelmaan on sisällytetty vaikuttavimmat ja soveltuvimmat. Selityksen laati Eero Laesterä Audiapro Oy:stä luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista sekä henkilöstön edustajista koostuvan ohjausryhmän avustamana. 3.2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kauhajoen väestömäärä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa henkeä. Muutos 24 (ed. v.-78) henkeä nettovähennystä edellisvuodesta, jolloin väkiluku oli Työllisyystilanne heikkeni vuoden loppua kohti ja työttömyys oli vuoden lopussa 11,5 % (ed. vuoden vastaava ajankohta 10,1 %). Työttömiä työnhakijoita oli 744 (ed. v. 670) ja työvoima (ed. v ) henkeä. Työttömiä työnhakijoita oli 74 henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Keskimääräinen työttömyysaste oli 9,5 %, (ed. vuoden k.a. 8,8 %). Verotulokertymä jäi arvioitua alemmaksi. Verotulojen kertymä oli yhteensä 40,61 milj. (ed. v. 40,03 milj. ), jossa on kasvua edellisvuodesta 1,4 %. Kunnallisveroprosentti oli sama kuin edellisvuonna 21,0 %. Kunnallisveron kasvu oli 3,9 %. Erityisesti loppuvuoden tilitykset jäivät pieniksi suurten oikaisuerien takia. Yhteisövero puolestaan aleni 28,2 %. eli 4,2 miljoonasta eurosta 3,03 milj. euroon. Kiinteistöveron kasvu oli 23 % 2,2 milj. euroon johtuen kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Vuoden 2012 tilinpäätös muodostui 4,6 milj. alijäämäiseksi vuosikatteen ollessa -0,275 milj.. Taseessa oli aiemmilta vuosilta alijäämä 7,31 milj., joten taseen alijäämäksi muodostuu -11,95 milj.. Tulos muodostui alkuperäistä talousarviota oleellisesti heikommaksi johtuen siitä, että rahoitusomaisuutta ei vuoden kuluessa realisoitu. Muutosbudjettiin nähden tulos oli talousarvion mukainen. Tilinpäätökseen sisältyy myös oleellisia alaskirjauksia. Kaupungin henkilöstökulut kasvoivat 4,1 %. Palkat, palkkiot ja henkilöstökulut olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 24,5 milj. euroa, joka on noin 0,8 milj. edellisvuotta enemmän. Positiivisia tekijöitä tilinpäätöksen muodostumisen kannalta olivat kaupungin saama 1,5 milj. euron suuruinen harkinnanvarainen valtionosuus. Tilinpäätöstä heikentäviä tekijöitä olivat vuokrasaatavista tehtävät luottotappiokirjaukset sekä Muurahaisen myynnistä johtuva alaskirjaus sekä Lentokenttä Oy:n toiminnan lakkauttamisesta johtuva pääomalainan alaskirjaus.

21 Tasekirja Kaupunginhallituksen päävastuualueen keskeinen tavoite on ollut kaupunginvaltuuston vahvistamaan strategian täytäntöönpano. Kaupungin suuri investointiohjelma edellyttää valtuuston vahvistaman palvelurakenneohjelman toteuttamista. Investointien rahoittamiseksi on lainanoton lisäksi edelleen myyty kiinteää ja irtainta omaisuutta. Rahoitusta ja vuoden tulosta on osaltaan parantanut kaupunginhallituksen anomana jo kolmannen kerran saatu harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Yhteistoimintalautakunnan neljäntenä toimintavuonna lautakunnan työ on keskittynyt edelleen palvelusopimuksen selkiinnyttämiseen liikelaitoskuntayhtymän välillä. Sosiaalipalveluissa ylitystä kaikissa kunnissa aiheuttivat eniten vammaishuollon, mukaan lukien kehitysvammahuollon, menot. Sosiaalipalveluiden osalta kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,26 %. Hoidon ja hoivan palvelualueella kasvu edelliseen vuoteen oli 6,6 %. Erikoissairaanhoidon kasvu vuoteen 2011 oli vain 0,7 %. Perustelut Yhteistoimintalautakunnan toteutuman osalta sisältyvät yksityiskohtaisemmin lautakunnan tuloskorttiin ao. kohdassa. Sivistystoimi on saavuttanut talousarviovuodelle asetetut toiminnalliset tavoitteet. Talousarvioon nähden yllätyksen aiheuttivat päivähoidon arvioitua suurempi tarve sekä kiinteistökulut, jotka syntyivät uuden koulukeskuksen käyttökuluista ja opetuksen väistötiloina käytetyistä parakeista. Kansalaisopiston ja musiikkiopiston yhdistymisneuvottelut Kurikan suuntaan eivät toteutuneet Kurikan kaupungin kielteisen päätöksen takia. Varhaiskasvatuksen vastuualue Päivähoidon rakenneohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti I vaiheen osalta. Äijälän uusi päiväkoti on rakenteilla ja valmistuu vuoden 2013 aikana. Toisen vaiheen oleellisimman osan, Aron päiväkodin uudelleen rakentamisesta on hankesuunnitelma hyväksytty Lasten päivähoidon hoidon tarpeen kasvu, alle kolmivuotiaiden lasten lisääntynyt päivähoito sekä vuorohoidon tarpeen kasvu ovat lisänneet kustannuksia sekä myös toimintatuottoja kuluneen vuoden aikana. Uusia päivähoitoyksiköitä on vuoden aikana perustettu kolme. Samoin yksityistä päivähoitoa on käytetty budjetoitua enemmän. Päivähoitoa on järjestetty vuoden aikana eri hoitomuodoissa 55 lapselle arvioitua enemmän. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualueen toimintasuunnitelmat ovat toteutuneet. Toiminnallisena muutoksena todetaan Suupohjan Jää ja Urheilu ry:n kanssa tehdyn sopimuksen raukeaminen., joka koski tekojääradan rakentamis-, ylläpito-, hoito- ja käyttöoikeutta. Sopimuksen mukaisesti tekojään koneet ja laitteet ovat siirtyneet kaupungin omistukseen ja hoitoon. Etsivän nuorisotyön avustuksen lisäksi on haettu ja saatu ELY-keskukselta avustusta lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan, lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen Lisää liikettä kauhajokiseen koulupäivään sekä Liikkuva koulu hankkeeseen (alakoulut ja yläkoulu)/liikunta. Hanke on käynnistetty ja ohjausryhmän työskentely aloitettu. Tekninen lautakunnan toimialueella on vuoden 2012 aikana tapahtunut useita viranhaltijavaihdoksia kun kaikki kolme rakennustarkastajaa ovat vaihtuneet, uusi kaavoittaja on aloittanut virassaan vuoden alusta ja siivoustyönjohtaja ja -ohjaaja vaihtuivat. Poikkeukselliset syystulvat työllistivät osastoa syyspuolella.

22 Tasekirja Isoimmista hankkeista valmistui vuoden loppuun yläkoulun kahdelle vuodelle jakaantunut n. 7 milj. euron arvoinen B-osa. Terveyskeskuksen laboratorio-osan laajennuksen suunnittelu alkoi alkuvuodesta 2012 ja rakentamisen alkuun päästiin heinäkuussa. Äijälän päiväkodin ja erityisasuntolan hankkeiden suunnittelussa ja valvonnassa on kaupunki ollut myös tiiviisti mukana, vaikka ne on toteutettu nk. vuokrausmallilla Lakea Oy:n ollessa rakennuttajana. Investointien nettomääräraha alittui 1,0 miljoonaa euroa. Investointien kokonaistoteuma oli 8,93 miljoonaa euroa ja nettomenot 6,88 miljoonaa euroa. Investointipuolelle kertyi muuta tuloa mm. osakkeiden, teollisuustilojen ja maa-alueiden myynnistä yhteensä 2,04 miljoonaa euroa. 3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2013 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös päätyi alijäämäiseksi ja vahvistettua talousarviota heikommaksi. Alijäämäksi muodostui -4,64 milj. euroa. Taloustilanne on talousarvion laatimisajankohtaan verrattuna hieman parantunut ja yleiset kasvunodotukset ovat vuotta 2012 positiivisemmat. Siitä huolimatta kuntien talouden arvioidaan kiristyvän valtion ja kuntien velkaantuessa samalla kun talouden tasapainotusvaatimukset julkisessa taloudessa kasvavat. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Yhdessä talousarvion huomattavan alijäämäisyyden kanssa talouden epävarmuustekijät edellyttävät, että talousarvioon kirjatut ja siihen liittyvä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma tulee toteuttaa valtuuston päätöksen mukaisesti. Tasapainotustarve on edelleen olemassa ja toimenpiteet tulee hallintokuntakohtaisesti yksilöidä käyttösuunnitelmissa toiminnan konkreettisina muutoksina alkuvuoden kuluessa. Talousarvion tarkistukset tulee käsitellä kesäkuussa kolmannesvuosikatsauksen yhteydessä. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla. Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ei sisällytetä kaupungin talousarviossa mukana olevia sisäisiä meno- ja tuloeriä, mistä johtuen tilinpäätöksen luvut poikkeavat talousarvion luvuista. Toimintakate kertoo sen, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus kokonaismenoista oli kertomusvuonna 77,84 miljoonaa euroa. Veroilla ja valtionosuuksilla katettiin 99 % toimintakatteesta. Huomattavaa on, että Kauhajoki sai harkinnanvaraista valtionosuutta 1,5 miljoonaa euroa. Ilman valtionosuuden lisäystä toimintakatteesta katetaan 97 % verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tilikauden tulos muodostuu, kun vuosikatteeseen lisätään rahoitustuotot ja kulut ja vähennetään suunnitelman mukaiset poistot (3,72 miljoonaa euroa), kertaluontoiset poistot (0,61 miljoonaa euroa) sekä arvonalentumiset (0,09 miljoonaa euroa). Tilikauden tulokseksi muodostuu -4,70 miljoonaa euroa.

23 Tasekirja Toimintatuotot Kauhajoen kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2012 olivat 45,05 miljoonaa euroa, (ed. vuosi 44,13 miljoonaa euroa). Suurimman osan toimintatuotoista muodostaa Suupohjan peruspalveluliikelaitokselle maksettavat kuntaosuudet, jotka laskutetaan Isojoelta, Karijoelta ja Teuvalta (35,91 miljoonaa euroa) Tuottojen sisällä maksutuotot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 1 %, muut toimintatuotot kasvoivat 19,3 %. Tuet ja avustukset puolestaan laskivat 15,8 %. Toimintakulut Toimintakulujen kasvu edellisvuodesta oli 3,5 % kulujen ollessa yhteensä 123,01 miljoonaa euroa (aik. 118,88 miljoonaa euroa). Toimintakate kasvoi edellisestä vuodesta 3,35 miljoonaa euroa eli 4,5 %, (ed. vuonna kasvu oli 5,3 %). Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot lisääntyivät kaupungin osalta 4,9 %. Palvelujen ostot kasvoivat 4,3 %. Verotulot Kunnallisveron tuotto perustui 21,00 %:n veroprosenttiin. Verotuloja kaupunki sai 40,6 miljoonaa euroa eli 0,58 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua oli 1,4 %. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 35,3 miljoonaa euroa - kasvua 1,2 %. Kiinteistöveroa kertyi 2,26 miljoonaa euroa, jossa kasvua 4,4 %. Yhteisöveroa kertyi 3,03 miljoonaa euroa, jossa laskua 21,1 %. Verotulot jäivät 0,1 miljoonaa euroa muutostalousarviosta.

24 Tasekirja Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 36,20 euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 3,6 %. On huomattava, että tähän sisältyy harkinnanvarainen valtionosuuden korotus euroa. Ilman tätä valtionosuuksien muutos olisi ollut negatiivinen 0,25 miljoonaa euroa ja -0,71 %:a. Muut rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot kasvoivat 35,7 % 2011 johtuen siitä, että 2012 voitiin kirjata sijoitusomaisuuden arvonnousua. Muut rahoituskulut pienenivät 99,5 % johtuen siitä, että edellisenä vuonna jouduttiin kirjaamaan rahoitusomaisuuden alaskirjauksen vuoksi lähes euroa muut rahoituskulut ovat normaalilla tasolla. Osinkotuloja saatiin 1.21 miljoonaa euroa, pääosin Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeista. Vuosikate Vuosikate toteutui muutosbudjetissa arvioitua hiukan parempana (muutostalousarvio ) ja oli ,71. Saavutettu vuosikate ei ole riittävä tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikunnan tunnusmerkeistä. Poistojen määräksi kirjattiin 3.72 miljoonaa euroa, joka on 0,14 miljoonaa euroa talousarviota pienempi ja vuoden 2011 poistojen tasolla. Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi on kirjattu kertaluontoisina poistoina valtuuston 2012 päätöksiin liittyviä eriä varovaisuuden periaatetta noudattaen. Tämän lisäksi kertaluontoisina poistoina on poistettu taseesta eriä, jotka eivät ole olleet poistonalaisia tai valtuuston hyväksymän poisto-ohjelman mukaisia. Poistoerien tarkastamisella on valmistauduttu Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston yleisohjeen mukaiseen poisto-ohjelman muutokseen, joka tulee valtuustolle päätettäväksi vuonna Uutta poisto-ohjelmaa noudatetaan tilinpäätöksessä Tulevaisuudessa poistojen määrä kasvaa uuden poisto-ohjelman sekä koulukeskus- ja muiden investointien seurauksena.

25 Tasekirja Arvonalentumiset Arvonalentumiseksi kirjattiin Kauhajoen Lentokenttä Oy:n osakkeiden arvonalentuminen. Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminta ollaan valtuuston päätöksen mukaisesti ajamassa alas. Tulos muodostui ,66 euroa alijäämäiseksi. Poistoeron vähennyskirjauksen, ,89 euroa jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu ,77 euroa. Taseen alijäämäksi muodostuu siten ,15 euroa. Taseen alijäämä on 843,86 euroa/asukas. Valtuuston vahvistamaan talousarvioon verrattuna, jossa muutosbudjetti huomioitu, toimintakatteet (ulkoiset+sisäiset kustannukset) päävastuualueittain toteutuivat seuraavasti: kaupunginhallituksen päävastuualueella alitusta euroa, yhteistoimintalautakunta alitusta euroa, sivistyslautakunta ylitystä euroa, tekninen lautakunta alitusta euroa ja rakennuslautakunnalla ylitystä euroa.

26 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI T U L O S L A S K E L M A (ilman sisäisiä ja vyörytyseriä) Euroa tilinpäätös tilinpäätös TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 0 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut V u o s i k a t e Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 T i l i k a u d e n t u l o s Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJ- / ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 36,62 % 37,12 % Vuosikate / Poistot, % -7,39 % 2,26 % Vuosikate, EUR /asukas -19,43 5,92 Asukasmäärä

27 Tasekirja

28 Tasekirja TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmalla tarkoitetaan tilikauden rahavirrat käsittävää laskelmaa, josta käy selville varojen hankinta ja varojen käyttö. Rahoituslaskelman avulla ennakoidaan taloudellista tilannetta ja rahoitusaseman sekä rahoitusrakenteen muutoksia. Tuloslaskelmaan verrattuna rahoituslaskelmassa käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi investoinnit ja rahoitustoiminta. Rahoituslaskelman alussa esitetään varsinaisesta toiminnasta kertyvä tulorahoitus. Tulorahoitus kuvaa erää, joka käyttötaloudesta riittää investointien katteeksi. Vuonna 2012 tulorahoitus oli 0,642 miljoonaa euroa negatiivinen. Tulorahoituksella ei siis pystytä hoitamaan investointien rahoitusta lainkaan. Investoinnit Investointien kohdalla rahoituslaskelmassa käsitellään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta suoritetut maksut sekä niiden myynnistä tai muusta luovuttamisesta saadut maksut. Tulovirtoina huomioidaan mm. saadut investointiavustukset. Käyttöomaisuusinvestointien kokonaismenot olivat - 8,82 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli euroa, joten rahoitustoimintaan ei jäänyt rahaa käytettäväksi investointeihin ei saatu rahoitusosuuksia. Muut tulot ovat kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntituloja 2,30 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman kohdassa Rahoituksen rahavirta esitetään ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Lainakannan muutokset Pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikautena 8 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 3,67 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi vuoden aikana 3,15 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista kuntatodistuslainaa käytetään maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kuntatodistuslainaa kierrätetään vuoden sisällä nosto ja takaisinmaksu tapahtuvat 12 kk:n aikana. Lyhytaikaisen lainan määrä on sallittu kasvaa lyhytaikaisen koron tason ollessa edullinen. Uutta antolainaa on annettu euroa. Kassavarojen kehitys Kaupungin rahavarat lisääntyivät tilikauden aikana 1,52 miljoonaa euroa. Rahavaroihin lasketaan kassassa olevien rahojen lisäksi rahoitusarvopapereiden arvonkorotukset. Kassan riittävyys kuvaa maksuvalmiutta, joka vuoden lopussa oli 23 päivää (edellisvuosi 21 pv). Neste Oil Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä oli 9,77 euroa osakkeelta eli osakkeiden kirjanpitoarvo on ,60 ( arvoksi oli kirjattu eli 7,805 /osake). Neste Oil Oyj:n osakkeiden arvo nousi ,60 euroa. Osakkeita on kpl. Fortum Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä oli 14,15 euroa osakkeelta. Osakkeiden kirjanpitoarvo on osakkeiden hankinta-arvo; ,23 euroa. Fortum Oyj:n osakkeiden markkina-arvo oli vuoden päätöskurssista laskettuna euroa.

29 Tasekirja Myydyistä Neste Oil -osakkeista muodostetun sijoitussalkun markkina-arvo oli vuoden lopussa euroa ,08. Sijoitussalkkujen kirjanpitoarvo on hankintahinta ,99 ( arvo oli ,79 ). Sijoitussalkkujen arvon muutoksesta kirjattiin rahoitustuloa ,20 euroa. (Vuonna 2010 sijoitussalkuista on tuloutettu tuottoja ). Rahoituslaskelmasta laskettuja tunnuslukuja ovat investointien tulorahoitusprosentti, joka oli -3,1 % (1,1 % vuonna 2011). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokate oli 0,2 % (2011 lainanhoitokate oli 0,3 %). Tämä kertoo, että tulorahoituksella ei pystytty hoitamaan lainojen lyhennyksiä ja korkoja. Lyhennykset ja korot maksettiin lainanotolla.

30 Tasekirja RAHOITUSLASKELMA EUR Tilinpäätös Tilinpäätös TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA T u l o r a h o i t u s Vuosikate , ,39 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,02 * , ,63 I n v e s t o i n n i t Pysyvien vastaavien investoinnit , ,64 Rahoitusosuudet investointeihin ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,17 Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,02 * , ,45 Toiminnan ja investointien nettorahavirta , ,08 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaam. vähennykset , ,05 * , ,05 L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutokset , ,00 * , ,00 O m a n p ä ä o m a n muutokset ,81 M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset , ,93 Vaihto-omaisuuden muutos , ,62 Saamisten muutos , ,56 Korottomien velkojen muutos , ,58 * , ,83 Rahoituksen nettorahavirta , ,03 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,05 Rahavarat , ,47 Rahavarat , ,52 Rahavarojen muutos , ,05 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % -3,1 % 1,1 % Pääomamenojen tulorahoitus % -2,2 % 0,8 % Lainanhoitokate % 0,2 % 0,3 % Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

31 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT T A S E VASTAAVAA VASTATTAVAA eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kertynyt poistoero Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskener. hank Muut pakolliset varaukset 0 0 Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 0 18 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatt Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Valmiit tuotteet/ tavarat 0 0 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saamiset Saadut ennakot 0 0 Pitkäaikaiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lyhytaikaiset Siirtovelat Myyntisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Siirtosaamiset Omavaraisuus-% 33,51 % 39,24 % Suhteellinen velkaantuneisuus,% 54,04 % 49,13 % Rahoitusarvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä Osakkeet ja osuudet Kertynyt yli- alijäämä /asukas Muut arvopaperit Lainakanta Lainat /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä