Teknologiateollisuuden näkymät ja osaamistarpeet

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden näkymät ja osaamistarpeet ABB Oy Kalle Mattila, johtaja Teknologiateollisuus Mervi Karikorpi, johtaja

2 Sisältö Teknologiateollisuus ja sen merkitys Suomelle Toimintaympäristön megatrendit Teknologiateollisuuden muutosvoimia ja osaamistarpeita Ammattikorkeakoulujen haasteita ja mahdollisuuksia ABB

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta.

4 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2008 Liikevaihto 78 mrd, josta tavaravienti 39 mrd ja palveluvienti 15 mrd Pohjois-Amerikka 2,5 mrd. 7 % Länsi-Eurooppa 19 mrd. 47 % Keski- ja Itä-Eurooppa 8,9 mrd. 23 % Keski- ja Etelä-Amerikka 1,2 mrd. 3 % Afrikka 1 mrd. 3 % Lähi-itä 1,8 mrd. 5 % Aasia 4,6 mrd. 12 %

5 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa Suomessa henkilöstöä 22 % enemmän kuin 1990! Tytäryrityksissä ulkomailla n henkilöä (31.12) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 5

6 Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä 90 % on pk-yrityksiä Yritysten lukumäärä/1 460 Henkilöstön kokonaismäärä/ (13%) 1318 (90 %) (34 %) (53%) 63 (4%) 79 % (6%) henkilön yritykset henkilön yritykset 500 henkilön yritykset Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

7 Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön koulutusrakenne Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI, lis. tri) AMK-tutkinto (insinööri, jne.) Alin korkea-aste (esim. teknikko) Toisen asteen ammatillinen koulutus Ei amm. tutkintoa ES TT KOME MJ Teknologiateollisuus yhteensä Teknologiateollisuuden toimialat 2007 Lähde: Tilastokeskus

8 Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosittain 8000 Henkilöä Toimihenkilöt Työntekijät Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

9 Toimintaympäristön megatrendit

10 Toimintaympäristön yleiset megatrendit Globaalisuus Tieto ja osaaminen Väestökehitys Digitaalisuus Kestävä kehitys

11 Tutkimus- ja kehittämisinvestointien osuus BKT:sta vuonna 2007 Osuus BKT:sta, % 5,0 % 4,5 % Ennuste vuodelle 2009*: 4,0 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % Virallinen tavoite vuodelle 2020: 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Israel Ruotsi Suomi Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Saksa OECD *) Valtiovarainministeriön BKT-ennuste ( ) ja Tilastokeskuksen t&k-ennuste ( ) Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators Ranska EU27 Iso-Britannia Kiina Italia* Venäjä

12 Muutosvoimat ja osaamistarpeet

13 Teknologiateollisuuden yritysten toimintaan ja osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia Talouden taantuma nopeuttaa globaalia rakennemuutosta; kehittyvien talouksien merkitys markkina-alueena, osaajien lähteenä, houkuttelevana innovaatioympäristönä kasvaa edelleen. Kilpailu asiakkaista kiristyy ja korostaa ratkaisumyynnin merkitystä. Työtä tehdään verkostoissa ja verkossa, 24/7. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa Nopea kehitys energia- ja ympäristöteknologiassa, energiatehokkuuden merkityksen kasvu Asiakkaat, kumppanit ja oma organisaatio ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä

14 Kilpailuedun saavuttaminen edellyttää yrityksiltä maailmanluokan osaamista Korostuvat erityisosaamisalueet Asiakkuuksien hallinta ja business intelligence Teknologinen syväosaaminen Johtamisosaaminen (globaalit yritykset ja kumppanuusverkostot; monikulttuurisuus; virtuaalisuus)

15 Yleiset työelämävalmiuksien merkitys korostuu nopeissa muutoksissa Global mindset, valmiudet toimia monikulttuurisessa yhteisössä, kansainvälinen osaaminen Kokonaisuuksien hahmottaminen, järjestelmätason osaaminen, konseptointitaidot Palveluosaaminen, yrittäjyys Ympäristöosaaminen, energiatehokkuus, elinkaariajattelu ICT:n tehokas hyödyntäminen Valmiudet ja ambitio elinikäiseen oppimiseen Kyky nähdä mahdollisuuksia Muutoksen hallinta

16 Teknologiateollisuuden yritykset (ja Suomi) voivat pärjätä vain panostamalla määrätietoisesti uusiin innovaatioihin Tuote- ja palvelukehitystiimissä tarvitaan monenlaista osaamista Verkostojen johtaminen Ihmisten johtaminen Yhteistyötaidot Valmistusmenetelmät ja -teknologiat Systeemiajattelu Teollinen muotoilu Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen Business intelligence Optimointi Tekniikan ammattilainen Verkostossa toimiminen Muutosvalmius Yrittäjyys Palveluosaaminen IPR:ien hallinta Elinkaariosaaminen Kansainvälisyys Brandin hallinta Liiketoimintaja innovaatioprosessit Käyttäjäkokemus Kyky nähdä mahdollisuuksia Oppimishalua ja -kykyä Maailman paras tuote- ja palvelukehitystiimi on luonteeltaan yrittäjä, joka etsii asiakaspinnasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa mahdollisuuden, analysoi tarpeen suunnitteluraamiksi ja luo valitun tiimin kanssa kansainvälisen konseptin, tuotteen ja palvelun sekä toimivan ansaintamallin uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Lähde: Kone- ja metallituoteteollisuus 2020, Teknologiateollisuus ry 2008

17 Ammattikorkeakoulujen haasteita ja -mahdollisuuksia

18 Teknologiateollisuus on merkittävä insinöörien työllistäjä Viiden viimeisen vuoden aikana valmistuneista vuotiaista AMK- tutkinnon suorittaneista teknologiateollisuuteen sijoittuu Tietojenkäsittelyalan tradenomeista 33 % Kone- ja energiatekniikan insinööreistä 34 % Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööreistä 37 % Tieto- ja tietoliikennetekniikan insinööreistä 45 %

19 Jäsenyritysten palaute insinöörikoulutuksesta Tutkintojen vastaavuus yritysten tarpeisiin. Vastaavuutta hyvänä tai erittäin hyvänä pitäneiden yritysten osuus, % Lähde: Tulevaisuuden osaamistarpeet teknologiateollisuudessa selvitysraportti, Teknologiateollisuus ry Kysely toteutettiin Vastanneita yrityksiä oli noin 360. Kaupallinen Teknillinen Tietojenkäsittely Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toinen aste AMK Yliopisto Jatkotutkinto (lis., tri) Kone- ja metallituoteteollisuus Toinen aste AMK Yliopisto Jatkotutkinto (lis., tri) Metallien jalostus Toinen aste AMK Yliopisto Jatkotutkinto (lis., tri) Tietotekniikkaala Toinen aste AMK Yliopisto Jatkotutkinto (lis., tri)

20 Minkälaisiin tehtäviin insinöörit sijoittuvat tulevaisuudessa? Avainsanat, jotka kuvaavat hyvin tai melko hyvin insinöörien tehtäväpainotuksia lähitulevaisuudessa % vastanneista yrityksistä Kehittäminen Käytännönläheisyys Asiantuntijuus Innovointi Yrittäjyys Tutkimus Vastanneita teknologiateollisuuden pk-yrityksiä yhteensä 114 Lähde: Teknologiateollisuus, Kysely toteutettiin lokakuussa 2009 (INSSI-hanke)

21 Teknologia-alojen insinöörikoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia (1/2) Koulutuksen työelämälähtöisyys ja ammattikorkeakoulujen toiminnan vaikuttavuus ammattiosaamisen tason nostamisessa ja työelämän kehittämisessä. Vetovoima joissain yksiköissä alhainen: Koulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä 100 aloituspaikkaa kohden vaihtelee merkittävästi koulutusohjelmittain ja ammattikorkeakouluittain (alla suomenkieliset ohjelmat): Naisten osuus uusista opiskelijoista on edelleen matala. Ammattikorkeakouluopinnot viivästyvät tai keskeytyvät liian usein.

22 Teknologia-alojen insinöörikoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia (2/2) Tieto- ja tietoliikennetekniikan suomenkielisen insinööri ja DI-koulutuksen (päätöksenmukaiset) aloituspaikat keväällä Duaalimallin toimivuudesta ja rakenteellisista ratkaisusta tehtävä teknologia-aloilla kokonaisarvio vuoteen 2015 mennessä. Ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta odotetaan selkeästi erilaista profiilia; korkeakoulujen profiloituminen vielä kesken. Erilaiset yhteistyöratkaisut mahdollistettava - amk: paikalliset yritykset, yliopistot, ammattiopistot - rakenteellisten kehittämisen rinnalla etsittävä uusia toimintatapoja yritysten osaamistarpeisiin vastaamiseksi.

23 ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä Markkinajohtaja tärkeimmillä liiketoiminta-alueilla Henkilöstö: noin 100 maassa Liikevaihto: 2009: 32 mrd USD Yhtymä perustettu vuonna 1988 fuusioimalla sveitsiläinen ja ruotsalainen teknologiayritys Edeltäjät perustettu vuonna 1883 ja 1891 Pörssiyhtiö, jonka pääkonttori on Sveitsissä

24 ABB Suomessa Avainluvut 2009

25 ABB Suomessa Avainluvut (MEUR) 2009* 2008 % Muutos Saadut tilaukset Liikevaihto Tilauskanta Operatiivinen kassavirta T&K Henkilöstö *Lukuihin sisältyvät Efora Oy:n ja Asennustuotteiden liiketoiminnat

26 ABB Suomessa Tutkimus ja tuotekehitys Tutkimus ja tuotekehitys 2009 yhteensä 130 MEUR, + 6 % MEUR sähkömoottoreiden tuotevalikoimasta valtaosa soveltuu jo nyt EU:n v voimaan astuvan hyötysuhdedirektiivin tiukimpiin luokkiin vaihtosuuntaajasarja aurinkosähkövoimaloihin sekä teollisuus- ja toimistorakennuksiin asennettuihin aurinkosähköjärjestelmiin markkinoiden kattavin relesarja käytettäväksi vaativista sähkönsiirtoverkon sovelluksista jakeluverkon muuntamosovelluksiin uuden sukupolven Azipod propulsiojärjestelmä, jossa luotettavuutta, ympäristöystävällisyyttä, elinkaariajattelua ja huollettavuutta kehitetty edelleen

27 Henkilöstön kehittäminen 2009 Panostukset henkilöstön kehittämiseen: yhteensä 14 MEUR keskimäärin EUR/henkilö Painopistealueet: esimies- ja johtamiskoulutus prosessit ja toimintatavat asiantuntijakoulutus ammatillinen täydennyskoulutus

28 ABB Suomessa Henkilöstö Tehtaita Hanko 69 Harjavalta 176 Heinola 81 Helsinki 2849 Hämeenlinna 57 Imatra 385 Joensuu 5 Jyväskylä 33 Kemi 283 Kokkola 8 Kuopio 4 Kuusankoski 57 Lahti 27 Lappeenranta 42 Lohja 12 Mikkeli 18 Myllykoski 146 Nokia 90 Oulu 313 Pietarsaari 9 Pori 42 Porvoo 102 Raisio 17 Rauma 14 Salo 10 Tampere 20 Turku 67 Uimaharju 61 Vaasa 2079 Vantaa 172 Varkaus 198 Yhteensä 7437

29