Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö KIERRÄ. Projektin loppuraportti Krista Siik, Hanna Kuronen, Sanni Hakala, Taru Aalto, Jyrki Vuorinen TTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö KIERRÄ. Projektin loppuraportti Krista Siik, Hanna Kuronen, Sanni Hakala, Taru Aalto, Jyrki Vuorinen TTY"

Transkriptio

1 Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö KIERRÄ Projektin loppuraportti Krista Siik, Hanna Kuronen, Sanni Hakala, Taru Aalto, Jyrki Vuorinen TTY 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Projektin tavoitteet ja tehtävät TEHTÄVÄ I -Best Available Techniques TEHTÄVÄ II- Lujitemuovijätteen syntyminen ja saatavuus uusiokäytön kannalta TEHTÄVÄ III- Lujitemuovijätteen prosessointi sekä karakterisointi TEHTÄVÄ IV- Uusiokäyttötuotteiden testaaminen laboratoriokokein TEHTÄVÄ V- Lujitemuovijätteen kierrätysmalli Tehtävä I Best Available Techniques Terminologiaa Komposiittien valmistusmääriä Kierrätettävän komposiittijätteen laatu ja tyyppi Kierrätys monitahoisena tehtävänä Komposiittijätteen käsittely kierrätteeksi Kierrätteiden ominaisuuksia ja sovelluksia Huomioita kierrättämisen kustannusrakenteesta Recycomp2 Lujitemuovijätteen kierrätys Ranskassa Jätteiden lajittelu Jätteiden keräily Jätteiden murskaus Sementinpoltto Lujitemuovijätteen poltto energian talteen ottamiseksi Lujitemuovijätteen sekoittaminen kestomuoveihin Kierrättäminen rakennusaineena Hiilikuitujätteen kierrätys End of Life-tuotteet ECRC (European Composite Recycling Services Company) Yhteenveto Vamp 18 Lujitemuovijätteen kierrätys Ruotsissa GMT-jätteen kierrätys SMC-jätteen kierrätys Hiilikuitujätteen kierrätys Ydinainejätteen ja käytöstä poistuneiden sandwich-rakenteiden kierrätys Luonnonkuitulujitetun (pellava) polypropeenin kierrätys Kierrätysmallit käytöstä poistuneille lujitemuovituotteille Lujitemuovijätteen kierrätys Virossa Tehtävä II Lujitemuovijätteen syntyminen ja saatavuus uusiokäytön kannalta Lujitemuovijätteen määrä Lujitemuovijätteen syntypaikka ja muoto Jätteen hyödyntäminen Jätteen kuljetus- ja loppusijoituskustannukset Yhteenveto Tehtävä III Lujitemuovijätteen prosessointi sekä karakterisointi Työssä tutkitut näytteet Murskaus

3 5.3 Näytteiden karakterisointi Seulonta Laserdiffraktometria Kuitupitoisuuden mittaaminen termogravimetrian avulla Karakterisointi pyyhkäisyelektronimikroskopialla Tulokset Partikkelikokojakauman määrittäminen seulonnan avulla Partikkelikokojakauman määrittäminen laserdiffraktometrin avulla Kuitupitoisuuden mittaaminen termogravimetrian avulla Kuitupituus näytteissä Kompaundoinnin vaikutus kuidun pituuteen Kuidun vaurioituneisuus Kuidun ja kestomuovimatriisin välinen adheesio Tulosten tarkastelu Partikkelikokojakauman määrittäminen seulonnan avulla Partikkelikokojakauman määrittäminen laserdiffraktometrin avulla Näytteiden kuitupitoisuuden mittaaminen termogravimetrian avulla Kuitupituus näytteissä Kompaundoinnin vaikutus kuidun pituuteen Kuidun vaurioituneisuus Kuidun ja kestomuovimatriisin välinen adheesio Yhteenveto Tehtävä IV Uusiokäyttötuotteiden testaaminen laboratoriokokein Lujitemuovituotteiden viimeistelyssä syntyvän hiontapölyn ja lujitemuovimurskan käyttö lisäaineena kestomuovituotteissa (PP, HDPE, PE/PA-rouhe) Teoria Kokeellinen osuus Tulokset Muut tulokset ja johtopäätökset Tulosten virhelähteet ja toistettavuus Yhteenveto Lujitemuovijätteen käyttö lujitteena puumuovikomposiiteissa Taustaa Puumuovikomposiittien valmistus Tuotteita puumuovikomposiiteista Puumuovikomposiitteja valmistavia yrityksiä Puumuovikomposiittien tulevaisuuden näkymiä Lujitemuovijätteen käyttö puumuovikomposiiteissa KIERRÄ-projektin luonnonkuitukomposiittikokeet Lujitemuovijätteen käyttö lujitteena nestemäisessä keraamissa Lujitemuovijätteen sekoittaminen Vuboniteen Tulokset Yhteenveto Hiilikuidun kierrätys Lujitemuovijätteen kierrätys sementinpolttoprosessissa Lujitemuovijätteen käyttö sementin valmistusprosessissa maailmalla

4 6.5.2 Sementin valmistus Suomessa Lujitemuovijätteen käytön mahdollisuudet sementin valmistusprosessissa Suomessa Ideointipalaveri Ideointipalaveri Lähestymistavat Ideoiden käsittely Ideat Yhteenveto Ankkurointilevy lujitemuovijätteestä Tehtävä V Lujitemuovijätteen kierrätysmalli Jätteen keräys ja lajittelu Jätteen kuljetus Jätteen murskaaminen Lujitemuovijätteen hyödyntäminen Sementin valmistus Lujitemuovijätteen käyttäminen täyteaineena tai lujitteena kestomuovimatriisissa Lujitemuovijätteen käyttäminen lujitteena puumuovikomposiiteissa Lujitemuovijätteen käyttäminen lujitteena nestemäisessä keraamissa (Vubonite ) Hiilikuidun kierrätys Lujitemuovijätteen kierrättämisen tulevaisuudennäkymät Yhteenveto Lähteet

5 1 Johdanto Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö (KIERRÄ)-projekti toteutettiin yhteistyössä TTY:n Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorion / Epanet:in ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen kesken ajalla Projektia rahoittivat Tekes ja kymmenen suomalaista lujitemuovialan yritystä. Projektin taustalla vaikutti tieto siitä, että Suomessa syntyy vuosittain noin 4000 tonnia lujitemuovijätettä, josta noin puolet on prosessihukkaa ja puolet käytöstä poistettavia lujitemuovituotteita. Prosessijätteen kannalta jätteen matala hyötykäyttöaste aiheuttaa kaatopaikkamaksujen ja kuljetuskustannusten muodossa turhia ylimääräisiä kustannuksia. Jäte itsessään koostuu arvokkaista raaka-aineista, jolloin jätteen todelliset kustannukset ovat vieläkin suuremmat. EU:n jätenormit, kuten romuautodirektiivi ELV (2000/53/EC) ja jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva EU-direktiivi (99/31/EC) edellyttävät tulevaisuudessa materiaalien kierrätyksen voimakasta lisäämistä. Jäteveron odotetaan nousevan samalla kun tällä hetkellä käytössä olevista kaatopaikoista suuri osa suljetaan. Taloudellisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden paineesta huolimatta yritys voi hyötyä kierrätyksestä ja sen lisäämisestä imagon kohoamisena. On arvioitu, että Euroopassa 98 % lujitemuovijätteestä kulkeutuu kaatopaikalle tai poltetaan, ja vain 2 % kierrätetään materiaalia hyödyntävillä menetelmillä. Tällaisia ovat muun muassa käyttö täyteaineena asfaltin tai betonin seassa tai kierrättäminen uusiksi tuotteiksi mekaanisesti. Jätteen kaatopaikkasijoittaminen on Euroopan alueella lisääntynyt 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin, vaikka kaatopaikkasijoittamista tulisi välttää [13]. EU:n vuonna 2003 asettamien tavoitteiden mukaisesti jätteiden käsittelyn hierarkia koostuu viidestä eri vaihtoehdosta, joista ensimmäisenä on jätteen synnyn välttäminen, toisena tuotteiden uudelleenkäyttö, kolmantena kierrätys, neljäntenä polttaminen jätteen energiasisällön talteen ottamiseksi ja vasta viimeisenä jätteen kaatopaikkasijoittaminen [13]. Jotta komposiittien käyttö eri kohteissa lisääntyisi, on niille löydettävä kustannustehokkaista kierrätys- ja uusiokäyttötekniikoita. Monissa kohteissa, kuten esimerkiksi kuljetusvälineissä, komposiittien keveys vaikuttaa 5

6 suoritusarvoja parantavasti ja polttoaineen kulutusta vähentävästi, jolloin myös ympäristön kuormitus pienenee. Saavutettu hyöty kuitenkin pienenee, jos tuote poistuttuaan käytöstä aiheuttaa jäteongelman. Tässä raportissa esitellään tutkimussuunnitelman mukaisesti jaoteltuna projektin keskeisimmät tulokset. Tutkimussuunnitelmassa esitettiin, että projektin päätavoite saavutetaan viidessä eri vaiheessa, jotka on tehtäväkohtaisesti esitelty edempänä raportissa. 6

7 2 Projektin tavoitteet ja tehtävät Projektin päätavoitteeksi määriteltiin taloudellisten ja ympäristön kannalta tehokkaiden kierrätystekniikoiden aikaansaaminen sekä lujitemuoviteollisuuden käyttöön tarkoitettujen uusiotuoteideoiden synnyttäminen. Tutkimussuunnitelmassa esitettiin, että päätavoitteeseen päästään viiden osatavoitteen kautta. Osatavoitteet on esitelty seuraavassa. 2.1 TEHTÄVÄ I -Best Available Techniques Tehtävän aikana on tarkoitus selvittää nykyisin tunnetut, käyttökelpoisimmat lujitemuovien kierrätys-, prosessointi- ja hyödyntämismenetelmät maailmalla. Tehtävän vastuuhenkilönä toimi professori Jyrki Vuorinen ja työstä 50 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän aikana tuli selvittää, miten erityyppisten lujitemuovituotteiden ja tuotannossa syntyvän jätteen käsittely, kierrätys ja hyödyntäminen on ratkaistu muissa korkean teknologian maissa kuten Ruotsissa, Japanissa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Tavoitteena oli myös vierailla muutamassa edistyksellisimmässä kohteessa esimerkiksi alan messujen ja konferenssien yhteydessä sekä laatia luettelo ja lyhyet kuvaukset ( kpl) eri ratkaisumalleista. Tehtävän tuloksena saadaan kattava selvitys kansainvälisestä osaamisesta sekä parhaista käytännöistä. 2.2 TEHTÄVÄ II- Lujitemuovijätteen syntyminen ja saatavuus uusiokäytön kannalta Tehtävän aikana selvitetään syntyvän lujitemuovijätteen määrää, sijaintia ja kuljetusmahdollisuuksia Suomessa sekä tarkastellaan lujitemuovijätteiden lajittelua, prosessointia, ja soveltuvuutta uusiokäyttökohteisiin. Tavoitteena on myös tehtävän aikana luoda logistinen malli jätevirtojen käsittelyyn niin tehdaskuin kansallisellakin tasolla sekä selvittää jätteiden varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät ympäristö- ja talousriskit. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Hannu Kuopanportti (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 50 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. 7

8 Tehtävän tueksi laaditaan eri malleja hyväksikäyttäen lomakepohja tai taulukko, jota voidaan hyödyntää eri yrityksissä tehtävässä prosessijätteen kartoituksessa. Yritysvierailuiden aikana kerätään tiedot prosessijätteestä tuotteittain, osastoittain, työvaiheittain ja laaduittain osallistuvista yrityksistä. Tiedot analysoidaan ja ideoidaan niiden pohjalta eri hyötykäyttömahdollisuuksia. Tehtävän aikana laaditaan ohjeistus lujitemuovijätteen lajittelusta sekä jätemäärän seurannasta, ja rakennetaan sen pohjalta alustava hyötykäyttöraportti. Tehtävän tavoitteena oli myös laatia tarkat lajitteluohjeet ja suunnitella tiedonkeruutapa jätemäärien seurantaa varten. Tästä yritykset voivat hyötyä jäteosion päivityksenä omissa laatu- ja ympäristöjärjestelmissänsä. Tehtävän aikana tehdään toimenpide-ehdotukset lujitemuovien hyödyntämisen tehostamiseksi ja uusien käyttökohteiden testaamiseksi. Tehtävän tuloksena saadaan konkreettinen tieto syntyvän lujitemuovijätteen todellisesta määrästä, sijainnista ja laadusta sekä analyysi jätteiden kustannuksista, ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista. 2.3 TEHTÄVÄ III- Lujitemuovijätteen prosessointi sekä karakterisointi Tehtävän III aikana selvitetään erityyppisten lujitemuovituotteiden ja lujitemuoviteollisuuden tuotantojätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön edellyttämä prosessointi, kuten keräys, alkulajittelu ja esikäsittely syntypaikalla, sekä murskaus, paloitteleminen tai jauhatus, matriisin ja lujitteen erottaminen ja fraktiointi syntypaikalla tai käyttökohteessa. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Hannu Kuopanportti (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 40 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän aikana karakterisoidaan yrityksistä kerätty ja prosessoitu lujitemuovijäte ajatellen sen uudelleen käytön mahdollisuuksia. Karakterisoinnissa käytetään muun muassa kemiallista analyysia, mikroskopiaa ja muita materiaaliominaisuuksien määritysmenetelmiä. Tehtävän tuloksena saadaan analyysi jätteiden kustannuksista, ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista uusiokäyttömateriaaleina sekä testituloksia eri menetelmillä prosessoiduista koe-eristä. 8

9 2.4 TEHTÄVÄ IV- Uusiokäyttötuotteiden testaaminen laboratoriokokein Tehtävän aikana ideoidaan, suunnitellaan ja kehitetään uusia käyttökohteita ja tuoteideoita kierrätysmateriaalille. Ideointi tehdään kirjallisuuden ja teollisuushaastattelujen sekä yhteisten seminaarien perusteella. Ideoiden synnyttyä selvitetään niiden paremmuusjärjestys alustavasti huomioiden edellisissä kohdissa esille tulleet tekijät. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Martti Kemppinen (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 70 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän aikana valmistetaan lupaavimmista ideoista prototyypit, karakterisoidaan niiden ominaisuuksia ja verrataan niitä kilpailevien tuotteiden ominaisuuksiin. Tuotteille tehdään taloudelliset laskelmat niiden teknistaloudellisen elinkelpoisuuden selvittämiseksi, ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet idean hyödyntämiseksi. Tehtävässä tarkastellaan muun muassa seuraavia lujitemuoviteollisuuden jätetyyppejä: hionta- ja sahausjäte, puhdas lujitejäte, lujitemuovijäte, kovettumaton lujitemuovijäte sekä hartsijäte. Tehtävän tuloksena saadaan konkreettisia tuotteita ja uusiokäyttökohteita lujitemuoviteollisuuden jätemateriaalille. 2.5 TEHTÄVÄ V- Lujitemuovijätteen kierrätysmalli Tehtävän aikana laaditaan aikaisemmin kerätyn tiedon ja suoritetun työn pohjalta ohjeisto, jonka perusteella lujitemuoviteollisuuden yritys voi itsenäisesti selvittää hävikin sekä mahdollisuuksia lujitemuovijätteen kierrättämiseksi eri lujitemuoviteollisuuden alueilla. Tehtävässä Listataan projektin aikana esille tulleet keinot jätemäärän vähentämiseksi alan yrityksissä. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Hannu Kuopanportti (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 25 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän tuloksena saadaan Suomen oloihin sovellettu ohjeisto, jonka avulla lujitemuovialan yrityksen voivat laatia kierrätysstrategiansa. Projektin tavoitteena näiden osakokonaisuuksien kautta on myös synnyttää kansainvälistä tasoa olevaa lujitemuovien kierrätyksen ja uusiokäytön osaamista, ja siirtää sitä hankkeeseen osallistuviin yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin. Yhtä tärkeää on teknis-taloudellisen pohjan luominen uusille lujitemuovien kierrätystekniikoille. 9

10 3 Tehtävä I Best Available Techniques Tehtävän I aikana tutustuttiin kirjallisuusselvitysten muodossa lujitemuovien tuotantomääriin maailmalla sekä lujitemuovijätteen käsittelyyn ja olemassa oleviin kierrätysmenetelmiin edellä esitetyn tehtävän tavoitteen mukaisesti. 3.1 Terminologiaa Primäärikierrätys: jätemateriaalin muuntaminen materiaaliksi, jolla on samat ominaisuudet kuin alkuperäisellä materiaalilla. Sekundäärinen kierrätys: Jätemateriaalin muuntaminen materiaaliksi, jolla on heikommat ominaisuudet kuin alkuperäisellä materiaalilla. Tertiäärinen kierrätys: Jätemateriaalin muuntaminen käyttökelpoisiksi kemikaaleiksi ja polttoaineeksi. Kvaternäärinen kierrätys: Jätemateriaalin muuntaminen suoraan energiaksi. Primääristä ja sekundääristä kierrätystä tehdään yleensä jauhamalla jätemateriaali riittävän hienojakoiseksi, jotta sillä voidaan korvata täysin tai osittain valmistettavan komposiitin täyteaineita. Menetelmä on yksinkertainen ja kohtuullisilla kustannuksilla päästään alkuun, mutta yleensä käy niin että paljonkin kierrätteen sisältämästä teknillisestä potentiaalista jää käyttämättä. Syy on usein kierrätteen ja ympäröivän matriisin välinen vajavainen adheesio. Tertiääristä kierrätystä tehdään mekanokemiallisilla menetelmillä, jossa primääri/sekudäärikierräte altistetaan jauhamisen lisäksi jollekin kemialliselle käsittelylle. Kierrätteen polymeerimatriisi hajotetaan kemiallisesti yleensä jollain seuraavista menetelmistä: Hydrolyysi, jossa jauhettu kierräte altistetaan korkeassa lämpötilassa vesihöyryllä. seurauksena on ristisilloittuneiden ketjujen katkeilu ja depolymerisoituminen alhaisemman molekyylipainon yhdisteiksi, joita voi edelleen käyttää uusien polymeerin jatkojalostukseen. Solvolyysi, jossa kierräte käsitellään kuten hydrolyysissä, mutta veden sijasta käytössä on jokin sopiva orgaaninen liuotin. Hydrogenaatio, jossa ristisilloittunut polymeeriverkko katkotaan lisäämällä systeemiin vetyä. 10

11 Pyrolyysi, jossa kierrätettä hehkutetaan hapettomassa ilmakehässä esim C lämpötilassa. Seurauksena on matriisimateriaalin hajoaminen erilaisiksi hiilivedyiksi, joiden saanti voi olla jopa kolmannes materiaalin painosta. Esimerkkinä polyesteri-smc:n pyrolyysi, jossa tuloksena on esimerkiksi alkuperäisen kierrätteen painosta kaasua 14%, öljyjä 14% ja kiinteitä tuotteita (lasi, hiili, pulveritäytteet) 72%. Kvaternäärisen kierrätyksen perinnäinen tarkoitus on pienentää maantäytteeksi joutuvan jätteen massaa käyttämällä kierrätteestä kaikki palava materiaali energiaksi. Hyötysuhteet ovat yleensä korkeintaan välttäviä, koska yleensä yli kaksi kolmasosaa tyypillisestä komposiittikierrätteestä on palamatonta materiaalia. 3.2 Komposiittien valmistusmääriä Markkinatutkimusyritys David Rigby & Associates (DRA) teki vuonna 1995 maailman kattavan markkinatutkimuksen ja ennusteen teknisille tekstiileille jaksolle Tutkimuksesta selvisi myös, että teknisistä tekstiileistä polymeerikomposiittilujitteiden osuus oli painosta noin 16.0% ja arvosta noin 10.3%. [1] Vuosi Tuhatta tonnia Miljoona USD USD/kg 1985=100 (paino) 1985=100 (arvo) ,28 100,0 100, ,60 145,2 159, ,44 168,2 176, ,53 221,9 238, ,55 291,0 314,7 Taulukko 3-1. Polymeerikomposiittien lujitteina käytettävien teknisten tekstiileiden vuotuisia määriä. [1] Jos ajatellaan, että esimerkiksi kelauksella tai pultruusiolla valmistetussa laminaatissa on lasikuitua painosta noin 70% (tilavuudesta noin 50%), ja toisaalta jos ruiskulaminoidussa komposiitissa vastaavasti esim 20% painosta, niin taulukon arvoon voisi vielä laskea mukaan hartsia 1/3-1/2 lujitteen painosta, jolloin saataisiin arvio vuotuisesta valmistettavasta komposiittimateriaalien määristä. Markkinatutkimuksesta selvisi myös, että komposiittilujitteiden käyttötrendi oli nopeammin kasvava (+ 9,5%/vuosi) kuin teknisien tekstiilien kokonaistrendi (+ 6,3%/vuosi). Yksi syy on autonvalmistajien tarve tuottaa entistä kevyempiä mutta kuitenkin hyvin turvallisia ajoneuvoja. USA:ssa tehdyn tutkimuksen 11

12 tuloksena oli, että mikäli tämänhetkisen keskimääräisen auton massaa voidaan vähentää 25%, niin säästetään barrelia öljyä paivässä, mikä vähentäisi vuotuista polttoaineenkultusta noin 13%, ja vähentäisi vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 100 miljoonalla tonnilla. [2, 3] Lasikuitu on määräävä lujitemateriaali markkinoilla, mutta vaikka DRA:n tutkimuksen mukaan kaikkien komposiittilujitteiden kokonaismäärästä vuonna 1995 hiilikuitujen osuus oli noin 0,6% ja aramidikuitujen 0,3%, sekä hiilikuidut että aramidikuidut paransivat asemiaan lasikuituun nähden suhteellisesti enemmän. Toisaalta, lasikuidun hintaan verrattuna hiilikuitu oli noin 55 kertaa kalliimpaa, ja keskimääräinen aramidikuitu noin 30 kertaa kalliimpaa. Oak Ridge National Laboratory:n (ORNL ) vuonna 2003 tekemät tutkimukset ominaisuuksiltaan riittävän hyvän mutta edullisemman hiilikuitulujitteen kehittämisestä oli lupaava projektikokonaisuus, jossa oli neljä eri julkista osaaluetta: [4] 1. paperinvalmistuksessa syntyvästä kraft-ligiinistä grafitoimalla tehtävä hiilikuitu 2. tavanomaisen polyakryylinitriilin (PAN) käyttö hiilikuidun valmistuksessa, jossa raaka-aineen hinta on karkeasti puolet tavanomaisen prekursori-pan:n hinnasta 3. mikroaaltoindusoidun plasmakentän käyttö erilaisten PAN-, piki-, rayon jne prekursorien grafitoinnissa, jossa esipilot-kokeet osoittivat saatavan kuidun hintaan syntyvän 20% säästön olevan mahdollista 4. kokeet prekursorien hapetusajan lyhentämiseksi sekä pääomasijoitusten pienentäminen tarvittavissa laitteissa. Osoittautui, että perushiilikuidun kilohinnasta olisi optimoinnilla mahdollista pudottaa noin senttiä per kilo. Kuva 3-1. Grafitoitu kraft-ligniini/polyolefiinikuitu [4] 12

13 Komposiittien tulevaisuus näyttää olevan tämän perusteella kohtalaisen valoisa, erityisesti kun entistä pienemmällä energiamäärällä pitää pystyä liikuttamaan sama tai suurempi hyötykuorma kuin aikaisemmin. Rakennus- ja urheiluvälineteollisuus ovat taloudellisesti myös erittäin merkittävässä asemassa koskien komposiittien tulevaisuutta. 3.3 Kierrätettävän komposiittijätteen laatu ja tyyppi Suomessa syntyy noin 4000 tonnia lujitemuovijätettä. [5] Kertamuovikomposiittien raaka-aineista yleisimmät ovat tyydyttymättömät polyesterihartsit ja lasikuidut. Aputäyteaineista tärkeimmät ovat talkki ja mikrolasipallot. [5] SMC -tyyppiset komposiitit ovat maailmalla edelleen yleisimpiä teknisiä kuitulujitettuja kertamuovituotteita. Ne ovat yleensä katkokuitumatoista ja polyesterihartseista tai vinyyliesterihartseista valmistettuja kuorirakenteita kuten paneeleja ja runkoja, jotka prosessoidaan muotoonsa muottiin kuumapuristamalla. Lisäksi niissä on usein mukana kalsiumkarbonaattipulveria ja muita pulverimuotoisia täyteaineita pienentämässä kovettumisessa aiheutuvaa kutistumaa, parantamassa pinnanlaatua ja lisäämässä palosuojausta. SMC-tekniikoilla valmistetaan autoihin verhoilupaneeleja, puskureita, modulaarisia rakenteita kuten asennusvalmiita kylpyhuoneita ja suihkutiloja esim. laivoihin, urheilustadionien istuimia sekä piirikortteja. [6] SMC-tyyppiset komposiitit ovat tyypillisesti kokoluokassa noin muutamasta neliösentistä muutamaan neliömetriin, geometrialtaan litteähköjä pinta-alaansa nähden. Vuonna 1995 autoteollisuus ja sen alihankkijat valmisti tonnia SMC-tuotteita. [6] Toinen valtavirtakomposiitti on tyypiltään tyydyttymättömästä polyesterihartsista ja katkokuidusta pääasiassa ruiskulaminoimalla ja telaamalla valmistettu suurehko kuorirakenne, kuten huviveneen runko. Tällaisen tuotteen bulkkitilavuus voi olla useita kymmeniä kuutiometrejä, pienimmän sivun pintaalan ollessa mahdollisesti neliömetrejä. Hyvin suurikokoisia komposiittituotteita valmistetaan myös kelaamalla (öljysäiliöt, kemianteollisuuden putket, yhteet ja laippakomponentit, 13

14 savukaasupesurit). Näissä on lisäksi yleensä suuri lujitepitoisuus korkeiden rakenteellisten lujuus- ja pitkäaikaisvaatimuksien takia. Polyesterihartseista ja lasikuitulujitteita valmistetaan pultruusiolla ja/tai kelaamalla myös pitkiä ja hoikkia mastoja ja profiileja, joiden profiilin poikkileikkaus ei ole tuotteen pituuteen nähden suuri (esim. lipputanko tms.) Suuria rakenteita korkealla lujitepitoisuudella tehdään myös alipaineavusteisella hartsi-injektiolla (tuulivoimaloiden lujitemuovisiivet, korkean suorituskyvyn monimuotoiset komposiittiosat). 3.4 Kierrätys monitahoisena tehtävänä Kun lähipiirissä tuotettavan teknisen jätteen määrä nousee riittävän suureksi, muodostetaan yleensä jonkinlainen yhteisö, joka ryhtyy huolehtimaan jätteen jatkokäsittelystä. Tällaisia on tehty komposiittien kierrätykseen myös Keski- Euroopassa (ERCOM, Valcor, MCR ) ja USA:ssa (RJ Marshall). Hankaluutena mille tahansa muovijätteelle on se, että varsinaisen muovin tunnistus pelkällä visuaalisella tarkastelulla on vaikeaa. Lisäksi, kertamuovimatriisin poisto lujitteen ympäriltä on vaativa tehtävä, mikäli lujitetta ja matriisia halutaan hyödyntää erillisinä kierrätteinä. Vaikka nämä ongelmat pystyttäisiinkin ratkaisemaan, tarvitaan silti tietty jatkuva minimijätekapasiteetti tai jonkin riittävän varakkaan yhteisön jatkuva tuki, jotta kiinteän kierrätyslaitoksen toiminta olisi kannattavaa. Tämä on ollut ongelmana mainituissa Keski-Eurooppalaisissa laitoksissa. [7] Aihe Eurooppa USA Komposiittien noin snt/kilo noin 4-5 snt/kilo hävityskustannukset Komposiittikierrätteen joissain tapauksissa ei yleensä vaarallisuus Käytettävissä olevat ERCOM (lopettanut), Valcor, RJ Marshall (lopettanut) prosessointilaitokset MCR Kierrätteen hinta verrattuna neitseelliseen materiaaliin 2-3 -kertainen hieman korkeampi tai alhaisempi, tapauskohtainen Kuotemuodot kuituja, täyteaineita kuituja täyteaineilla, täyteaineita. Taulukko 3-2. Euroopan ja USA:n välisiä eroja komposiittien kierrätyksessä. [7] Taulukon 2 mukaan sekä komposiittien hävitys että kierrättäminen ovat molemmat kalliimpaa toimintaa Euroopassa verrattuna USA:n oloihin. 14

15 Simmons listaa lisäksi joitakin mahdollisia hankaluuksia kierrätteen käsittelyssä:[7] 1. Huoneenlämpötilassa kovettuvissa hartseissa on lisätty määrä kiihdytinkatalyyttiä, joka voi mahdollisesti aiheuttaa itsesytytyksen joko murskausvaiheessa tai jälkeenpäin säilössä ollessaan. Simmons sanoo että tämä ei ole erityisen harvinaista, ja että tunnetaan useita tapauksia lujitemuovipajoista, joiden jäteastioissa on syttynyt tulipaloja johtuen reunaleikkuujätteessä olleesta ylimääräisestä kiihdyttimestä. 2. Hartsi/lasikuitukomposiiteissa on riittävästi orgaanista materiaalia jotta muodostuisi räjähtävä seos kierrätteen jauhatusprosessissa. Tämä vaara voidaan välttää esim. suojakaasulla, mutta siitä seuraa ylimääräisiä kustannuksia. 3. Kaikissa huoneenlämpötilassa kovettuvissa (polyesteri)hartseissa on kobolttia ja muita kiihdyttimiä. Mitä hienommaksi kierräte jauhetaan, sitä enemmän kobolttia paljastuu. Ongelma voi tulla siinä, että jos kierräte sekoitetaan reaktiivisen hartsin kanssa, tämä ylimääräinen paljastunut kiihdytinmäärä voi tehdä hartsista epävakaan. K. Bartholomew Minnesota Technical Assistance Project:sta esittää listan hyvin samanlaisia ongelma-alueita. Kuitenkin, raportoidaan että primääri- ja sekundäärikierrätyksessä suositaan kahta partikkelikokojakaumaa: ensimmäinen jakauma on 5-25mm läpimittainen jae, joka saadaan suoraan karkealla murskauksella ja jota voidaan käyttää rakenteellisena lujitteena esim. PU-vaahdon kanssa. Toinen jaekoko on läpimitaltaan luokka 75 μm, jota voidaan käyttää täyteaineina korvaamaan osuus hartsista komposiiteissa tai gelcoateissa [8] Samassa paperissa esitetään laskelmia pienikokoiselle komposittien murskausja jauhantalaitteelle. Laitos käsittelisi noin 1500 kg komposiittijätettä tunnissa. Investoinnit olisivat luokkaa 360,000 USD, ja koostuisivat laitteistosta ja kiinteistökuluista. Laitos pystyisi käymään kuitenkin vain noin joitakin tunteja kuukaudessa, koska jätevirta ei olisi jatkuva vaan keskittyisi tässä tapauksessa pitämään huolta läheisen komposiittiyrityksen komposiittijätteestä. [8] Paperissa esitetty loppulaskelma laitteiston kuoletuksista perustuu tähän oletukseen, samalla kun muistetaan, että laskenta perustuu USA:n kustannusrakenteeseen. 15

16 Komposiittiteollisuus Japanissa on myös pyrkinyt kehittämään kierrätystä ympäristönsuojelun nimissä. [9] Taulukoissa 3 ja 4 on esitettynä Japanin komposiittiteollisuuden jakautumista eri aloille sekä Japanissa käytössä olevia lm-jätteen kierrätysmenetelmiä. Taulukko 3-3. Japanin komposiittiteollisuuden jakautuminen ei aloille [9] Taulukko 3-4. Japanin vallitseva menetelmätilanne komposiittien kierrätyksessä [9] Japanin tulevaisuuden visiona on kuitenkin kehittää komposiittien kierrätystä tertiäärisen kierrätyksen alueille, jossa materiaalia hyödynnettäisiin jatkojalosteina pidemmälle eri teollisuuden aloilla. [9] 3.5 Komposiittijätteen käsittely kierrätteeksi Tämä kappale keskittyy erityisesti primääri- ja sekundäärikierrätteen valmistukseen. Kirjallisuudessa esitellään lukuisia erilaisia menetelmiä komposiittijätteen murskaamiseen kuten räjäytys, hionta tms. Primäärikierrätyslaitteen valinta voisi tapahtua kahdella periaatteella: 16

17 1. Komposiittijäte toimitetaan kaikenkokoisena alkaen lujitemuovisista leikkuujätteistä ja päätyen suuriin esim. veneenrunkoihin. Monikokoinen, yhtään pakkaamaton jäte on logistisesti ajatellen huono vaihtoehto, mutta mikäli jätteen tuottajan ei pysty tarjoamaan kustannustehokasta esipaloittelua, niin tähän sitten pitää tyytyä. 2. komposiittijäte toimitetaan suunnilleen sovittuna suurjakeena, esim. sovittu noin metri kanttiinsa, mutta ei sen suurempana. Periaatteet määräävät pitkälti tarvittavan murskaimen kapasiteetin (suuaukko, teho, terät), joka tarvitaan suorittamaan ensimmäinen (ja mahdollisesti ainoa) murskaus esim. 5-25mm läpimittaiseen jakeeseen. Kirjallisuudesta on löytynyt lukuisia murskainvaihtoehtoja erilaisten toimintaperiaatteiden mukaan. Nämä prosessiteollisuuden konevalmistajat monesti toimivat kuten autoliikkeetkin, eli ottavat vanhan koneen vaihdossa. Käytetyt koneet ovat edelleen suorituskykyisiä, ja olennaiset osat ovat usein suoraan korvattavissa varaosilla. Teksasilainen Granutech-Saturn Systems tarjoaa kuvassa 2 esitettyä tehokasta Roto-Grind tyyppistä murskausyksikköä, jota ovat ostaneet muun muassa erilaiset kierrätysmateriaalia käsittelevät yritykset. Laite toimii kokoonsa nähden hyvin erityisesti kestomuovien kierrätyksessä, jonne sitä on myyty noin 80% valmistetusta laitekannasta. Kuva 3-2. Roto-Grind (Granutech-Saturn Systems) Eurohansa, Inc / Zeno GmbH tarjoaa monenlaisia murskaimia ja jauhimia esimurskaukseen ja jauhatukseen. Esimerkkinä kuvassa 3 esitetty horisontaalimurskain puuteollisuuden tarpeisiin. 17

18 Kuva 3-3. Horisontaalimurskain puuteollisuuteen (Zeno GmbH) Seawolf Industries tarjoaa pienikokoista komposiittimateriaalien murskaamiseen tarkoitettua yksikköä. Laitteesta oli maininta K. Bartholomew:n raportissa /8/, jossa noin 500 kg tunnissa komposiittijätettä käsittelevän laitteen mainittiin maksavan noin 25,000 USD, ja siihen ruiskupistooli ja hopperi päälle noin 4,500 USD. Laitteella sanotaan voivan tehdä kierrätettä, jolla voi korvata jopa 30% neitseellisestä täyteaineesta. Kuva 3-4. Seawolf FRP Grinder (Seawolf Industries) Weima America Inc tarjoaa erilaisia murskaus- ja jauhatuslaitteita. Weima:lla on kolme mallistoa (E-Class, M-Class ja S-Class) joihin kuhunkin kuuluu erikokoisia laitteita. Weima kertoo toimittavansa laitteen millaiselle jaekoolle hyvänä. Esimerkki Weiman tuotteista on esitettynä kuvassa 5. 18

19 Kuva 3-5. M-Class Jumbo (Weima America Inc) Saksalainen MeWa Recycling Anlage tarjoaa erilaisia murskaimia, silppureita ja jauhimia metallien ja suurikokoisten tuotteiden kuten jääkaappien jne käsittelyyn. Kuvassa 6 on esitettynä eräs MeWa Recycling Anlagen laitteista. Kuva 3-6. MeWa Series UG (MeWa Recycling Anlage) 19

20 3.6 Kierrätteiden ominaisuuksia ja sovelluksia Komposiittikierräte on yleensä vettä vähän absorboiva, stabiili ja riittävän pienijakoisena ominaisuuksiltaan varsin homogeeninen materiaali. Komposiittikierrätteen tulisi täyttää tiettyjä kriteereitä ennen kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mielekäs kierrätettävä: [10] Kierrätteen käytöstä tulisi syntyä etua tuotteelle, ja sen pitäisi parantaa komposiitin mekaanisia tai muita ominaisuuksia Kierrätemateriaalin pitäisi olla synergistinen muun materiaalisysteemin kanssa Kierrätemateriaalin takia komposiittituotetta ei tarvitsisi lujittaa Kierrätteen käyttö materiaalinvalmistuksessa ei saisi olla pelkästään yksi tapa päästä eroon tuotteesta, kuten maantäytön tapauksessa Kierrätyksen pitäisi olla mielekästä suhteessa kierrätteen saatavuuteen Kierrätte ei saisi haitata ko. komposiitin edelleenkierrätystä Kierrätteen läsnäolo ei saisi vaikuttaa komposiittia työstettäessä haitallisesti ympäristöön ja ihmisiin Kierrätettä tulisi hyödyntää maksimipotentiaalinsa mukaan Kierrätemateriaalia sisältävä komposiitti ei saisi olla kertakäyttöinen Kierrätemateriaalia sisältävän komposiitin pitää olla kustannustaloudellinen Kirjallisuusviitteissä mainitaan usein kolme teknillistä sovelluskohdetta kierrätteille: [10] Hienojakoisena jakeena täyteaineen korvaaminen komposiitissa. Plastic lumber eli (kierrätys)kestomuoviekstrudaatti, jossa voi olla täyteaineina lähes mikä tahansa ekstruuderista läpi menevä jae. PU-vaahto, johon yhdistetään karkeampaa lujitemuovikierrätettä, jotta saadaan jäykempää vaahtoa. 20

Muovikomposiittien kierrätys

Muovikomposiittien kierrätys Muovikomposiittien kierrätys Kuva: Exel Oyj Kannen kuva: Ekin Muovi Oy Kuva: Exel Oyj Muovikomposiitit tarjoavat ylivoimaisia ominaisuuksia niin lujuuden, keveyden kuin pitkän käyttöiän suhteen. Muovikomposiitit

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Jätteestä ekokaivokseksi Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Mitä taustalla? Globaalisti kasvavat jätevolyymit - metallipitoisia jätteitä vuosittain satoja miljoonia tonneja Luonnonvarojen

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Heinäkuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Sisältö Tausta Pohjakuonien käsittely Pohjakuonien hyödyntäminen maanrakennuksessa Pohjakuonien muut hyödyntämiskohteet Hyödyntämisen

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

INFRA ry Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu

INFRA ry Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu VALTIONEUVOSTON ASETUS ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu VALTIONEUVOSTON ASETUS ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA Meluntorjuntaa

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta 2.9.2013 Exel Composites Reinforcing Your Business Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne Betonipäivät 2015 Puukivi - puuta ja betonia yhdessä 29.10.2015 Kimmo Rinne 1 Destamatic Oy lyhyesti Vuonna 1998 perustettu, yksityisomisteinen materiaalien kierrätysalan yritys. Liikevaihto 2015 n. 9

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA?

Kuinka selität NANOTEKNIIKKA? Kuinka selität mitä on NANOTEKNIIKKA? Kai muistat, että kaikki muodostuu atomeista? Kivi, kynä, videopeli, televisio ja koira koostuvat kaikki atomeista, ja niin myös sinä itse. Atomeista muodostuu molekyylejä

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Materiaalinkehitystyön tukemiseen Koe-erien tuottamiseen ja testaukseen Kouluttautumiseen Luonnonkuidut vahvikkeina Lisäävät komposiittien

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

RePlast FinEst. Muovien kierrätys Suomessa. II Koulutusseminaari Hiidenmaa 31.5.-1.6.2006 Sauli Eerola Muovipoli Oy

RePlast FinEst. Muovien kierrätys Suomessa. II Koulutusseminaari Hiidenmaa 31.5.-1.6.2006 Sauli Eerola Muovipoli Oy RePlast FinEst Muovien kierrätys Suomessa II Koulutusseminaari Hiidenmaa 31.5.-1.6.2006 Sauli Eerola Muovipoli Oy Yleistä Muovien kierrätys on yleensä sisäistä kierrätystä Yritykset käyttävät tuotantohylyn

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA 1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT

Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita. Lehdistötilaisuus Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT Tie biotalouteen - VTT kehittää uusia elinkeinoelämän biotalousinnovaatioita Lehdistötilaisuus 10.9.2014 Kristiina Kruus, tutkimusprofessori VTT VTT on vahva ja monipuolinen biotaloustoimija Ruoka ja rehu

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Aineistokuvaus Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Sisältökuvaus Teollisuuden Aineet ja tarvikkeet -tilasto sisältää tavaranimikkeittäisiä eli hyödykkeittäisiä arvoja määrätietoja ostetuista aineista ja tarvikkeista

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 5. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Teolliset tuhkapoisteet

Teolliset tuhkapoisteet CLEAN TECH Teolliset tuhkapoisteet Micropulva on kehittänyt hyvin tuloksin cleantech- teknologia ratkaisuja seuraaviin kiertotalouden sovellutuksiin: Kivihiilen pölypoltossa syntyvästä hiilipitoisesta

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi Harjoituskierros 4 Aiheesta kirjoissa Callister & Rethwish. Materials Science and Engineering Chapter 22. Economis, Environmental,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist Global Factory Tulevaisuuden tehdas on toimiva ja kilpailukykyinen yritysverkosto, jolla on toimintoja niin halvan

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot