Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö KIERRÄ. Projektin loppuraportti Krista Siik, Hanna Kuronen, Sanni Hakala, Taru Aalto, Jyrki Vuorinen TTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö KIERRÄ. Projektin loppuraportti Krista Siik, Hanna Kuronen, Sanni Hakala, Taru Aalto, Jyrki Vuorinen TTY"

Transkriptio

1 Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö KIERRÄ Projektin loppuraportti Krista Siik, Hanna Kuronen, Sanni Hakala, Taru Aalto, Jyrki Vuorinen TTY 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Projektin tavoitteet ja tehtävät TEHTÄVÄ I -Best Available Techniques TEHTÄVÄ II- Lujitemuovijätteen syntyminen ja saatavuus uusiokäytön kannalta TEHTÄVÄ III- Lujitemuovijätteen prosessointi sekä karakterisointi TEHTÄVÄ IV- Uusiokäyttötuotteiden testaaminen laboratoriokokein TEHTÄVÄ V- Lujitemuovijätteen kierrätysmalli Tehtävä I Best Available Techniques Terminologiaa Komposiittien valmistusmääriä Kierrätettävän komposiittijätteen laatu ja tyyppi Kierrätys monitahoisena tehtävänä Komposiittijätteen käsittely kierrätteeksi Kierrätteiden ominaisuuksia ja sovelluksia Huomioita kierrättämisen kustannusrakenteesta Recycomp2 Lujitemuovijätteen kierrätys Ranskassa Jätteiden lajittelu Jätteiden keräily Jätteiden murskaus Sementinpoltto Lujitemuovijätteen poltto energian talteen ottamiseksi Lujitemuovijätteen sekoittaminen kestomuoveihin Kierrättäminen rakennusaineena Hiilikuitujätteen kierrätys End of Life-tuotteet ECRC (European Composite Recycling Services Company) Yhteenveto Vamp 18 Lujitemuovijätteen kierrätys Ruotsissa GMT-jätteen kierrätys SMC-jätteen kierrätys Hiilikuitujätteen kierrätys Ydinainejätteen ja käytöstä poistuneiden sandwich-rakenteiden kierrätys Luonnonkuitulujitetun (pellava) polypropeenin kierrätys Kierrätysmallit käytöstä poistuneille lujitemuovituotteille Lujitemuovijätteen kierrätys Virossa Tehtävä II Lujitemuovijätteen syntyminen ja saatavuus uusiokäytön kannalta Lujitemuovijätteen määrä Lujitemuovijätteen syntypaikka ja muoto Jätteen hyödyntäminen Jätteen kuljetus- ja loppusijoituskustannukset Yhteenveto Tehtävä III Lujitemuovijätteen prosessointi sekä karakterisointi Työssä tutkitut näytteet Murskaus

3 5.3 Näytteiden karakterisointi Seulonta Laserdiffraktometria Kuitupitoisuuden mittaaminen termogravimetrian avulla Karakterisointi pyyhkäisyelektronimikroskopialla Tulokset Partikkelikokojakauman määrittäminen seulonnan avulla Partikkelikokojakauman määrittäminen laserdiffraktometrin avulla Kuitupitoisuuden mittaaminen termogravimetrian avulla Kuitupituus näytteissä Kompaundoinnin vaikutus kuidun pituuteen Kuidun vaurioituneisuus Kuidun ja kestomuovimatriisin välinen adheesio Tulosten tarkastelu Partikkelikokojakauman määrittäminen seulonnan avulla Partikkelikokojakauman määrittäminen laserdiffraktometrin avulla Näytteiden kuitupitoisuuden mittaaminen termogravimetrian avulla Kuitupituus näytteissä Kompaundoinnin vaikutus kuidun pituuteen Kuidun vaurioituneisuus Kuidun ja kestomuovimatriisin välinen adheesio Yhteenveto Tehtävä IV Uusiokäyttötuotteiden testaaminen laboratoriokokein Lujitemuovituotteiden viimeistelyssä syntyvän hiontapölyn ja lujitemuovimurskan käyttö lisäaineena kestomuovituotteissa (PP, HDPE, PE/PA-rouhe) Teoria Kokeellinen osuus Tulokset Muut tulokset ja johtopäätökset Tulosten virhelähteet ja toistettavuus Yhteenveto Lujitemuovijätteen käyttö lujitteena puumuovikomposiiteissa Taustaa Puumuovikomposiittien valmistus Tuotteita puumuovikomposiiteista Puumuovikomposiitteja valmistavia yrityksiä Puumuovikomposiittien tulevaisuuden näkymiä Lujitemuovijätteen käyttö puumuovikomposiiteissa KIERRÄ-projektin luonnonkuitukomposiittikokeet Lujitemuovijätteen käyttö lujitteena nestemäisessä keraamissa Lujitemuovijätteen sekoittaminen Vuboniteen Tulokset Yhteenveto Hiilikuidun kierrätys Lujitemuovijätteen kierrätys sementinpolttoprosessissa Lujitemuovijätteen käyttö sementin valmistusprosessissa maailmalla

4 6.5.2 Sementin valmistus Suomessa Lujitemuovijätteen käytön mahdollisuudet sementin valmistusprosessissa Suomessa Ideointipalaveri Ideointipalaveri Lähestymistavat Ideoiden käsittely Ideat Yhteenveto Ankkurointilevy lujitemuovijätteestä Tehtävä V Lujitemuovijätteen kierrätysmalli Jätteen keräys ja lajittelu Jätteen kuljetus Jätteen murskaaminen Lujitemuovijätteen hyödyntäminen Sementin valmistus Lujitemuovijätteen käyttäminen täyteaineena tai lujitteena kestomuovimatriisissa Lujitemuovijätteen käyttäminen lujitteena puumuovikomposiiteissa Lujitemuovijätteen käyttäminen lujitteena nestemäisessä keraamissa (Vubonite ) Hiilikuidun kierrätys Lujitemuovijätteen kierrättämisen tulevaisuudennäkymät Yhteenveto Lähteet

5 1 Johdanto Lujitemuovin kierrätys ja uusiokäyttö (KIERRÄ)-projekti toteutettiin yhteistyössä TTY:n Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorion / Epanet:in ja Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksen kesken ajalla Projektia rahoittivat Tekes ja kymmenen suomalaista lujitemuovialan yritystä. Projektin taustalla vaikutti tieto siitä, että Suomessa syntyy vuosittain noin 4000 tonnia lujitemuovijätettä, josta noin puolet on prosessihukkaa ja puolet käytöstä poistettavia lujitemuovituotteita. Prosessijätteen kannalta jätteen matala hyötykäyttöaste aiheuttaa kaatopaikkamaksujen ja kuljetuskustannusten muodossa turhia ylimääräisiä kustannuksia. Jäte itsessään koostuu arvokkaista raaka-aineista, jolloin jätteen todelliset kustannukset ovat vieläkin suuremmat. EU:n jätenormit, kuten romuautodirektiivi ELV (2000/53/EC) ja jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva EU-direktiivi (99/31/EC) edellyttävät tulevaisuudessa materiaalien kierrätyksen voimakasta lisäämistä. Jäteveron odotetaan nousevan samalla kun tällä hetkellä käytössä olevista kaatopaikoista suuri osa suljetaan. Taloudellisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden paineesta huolimatta yritys voi hyötyä kierrätyksestä ja sen lisäämisestä imagon kohoamisena. On arvioitu, että Euroopassa 98 % lujitemuovijätteestä kulkeutuu kaatopaikalle tai poltetaan, ja vain 2 % kierrätetään materiaalia hyödyntävillä menetelmillä. Tällaisia ovat muun muassa käyttö täyteaineena asfaltin tai betonin seassa tai kierrättäminen uusiksi tuotteiksi mekaanisesti. Jätteen kaatopaikkasijoittaminen on Euroopan alueella lisääntynyt 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin, vaikka kaatopaikkasijoittamista tulisi välttää [13]. EU:n vuonna 2003 asettamien tavoitteiden mukaisesti jätteiden käsittelyn hierarkia koostuu viidestä eri vaihtoehdosta, joista ensimmäisenä on jätteen synnyn välttäminen, toisena tuotteiden uudelleenkäyttö, kolmantena kierrätys, neljäntenä polttaminen jätteen energiasisällön talteen ottamiseksi ja vasta viimeisenä jätteen kaatopaikkasijoittaminen [13]. Jotta komposiittien käyttö eri kohteissa lisääntyisi, on niille löydettävä kustannustehokkaista kierrätys- ja uusiokäyttötekniikoita. Monissa kohteissa, kuten esimerkiksi kuljetusvälineissä, komposiittien keveys vaikuttaa 5

6 suoritusarvoja parantavasti ja polttoaineen kulutusta vähentävästi, jolloin myös ympäristön kuormitus pienenee. Saavutettu hyöty kuitenkin pienenee, jos tuote poistuttuaan käytöstä aiheuttaa jäteongelman. Tässä raportissa esitellään tutkimussuunnitelman mukaisesti jaoteltuna projektin keskeisimmät tulokset. Tutkimussuunnitelmassa esitettiin, että projektin päätavoite saavutetaan viidessä eri vaiheessa, jotka on tehtäväkohtaisesti esitelty edempänä raportissa. 6

7 2 Projektin tavoitteet ja tehtävät Projektin päätavoitteeksi määriteltiin taloudellisten ja ympäristön kannalta tehokkaiden kierrätystekniikoiden aikaansaaminen sekä lujitemuoviteollisuuden käyttöön tarkoitettujen uusiotuoteideoiden synnyttäminen. Tutkimussuunnitelmassa esitettiin, että päätavoitteeseen päästään viiden osatavoitteen kautta. Osatavoitteet on esitelty seuraavassa. 2.1 TEHTÄVÄ I -Best Available Techniques Tehtävän aikana on tarkoitus selvittää nykyisin tunnetut, käyttökelpoisimmat lujitemuovien kierrätys-, prosessointi- ja hyödyntämismenetelmät maailmalla. Tehtävän vastuuhenkilönä toimi professori Jyrki Vuorinen ja työstä 50 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän aikana tuli selvittää, miten erityyppisten lujitemuovituotteiden ja tuotannossa syntyvän jätteen käsittely, kierrätys ja hyödyntäminen on ratkaistu muissa korkean teknologian maissa kuten Ruotsissa, Japanissa, Saksassa, Ranskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Tavoitteena oli myös vierailla muutamassa edistyksellisimmässä kohteessa esimerkiksi alan messujen ja konferenssien yhteydessä sekä laatia luettelo ja lyhyet kuvaukset ( kpl) eri ratkaisumalleista. Tehtävän tuloksena saadaan kattava selvitys kansainvälisestä osaamisesta sekä parhaista käytännöistä. 2.2 TEHTÄVÄ II- Lujitemuovijätteen syntyminen ja saatavuus uusiokäytön kannalta Tehtävän aikana selvitetään syntyvän lujitemuovijätteen määrää, sijaintia ja kuljetusmahdollisuuksia Suomessa sekä tarkastellaan lujitemuovijätteiden lajittelua, prosessointia, ja soveltuvuutta uusiokäyttökohteisiin. Tavoitteena on myös tehtävän aikana luoda logistinen malli jätevirtojen käsittelyyn niin tehdaskuin kansallisellakin tasolla sekä selvittää jätteiden varastointiin ja kuljetuksiin liittyvät ympäristö- ja talousriskit. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Hannu Kuopanportti (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 50 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. 7

8 Tehtävän tueksi laaditaan eri malleja hyväksikäyttäen lomakepohja tai taulukko, jota voidaan hyödyntää eri yrityksissä tehtävässä prosessijätteen kartoituksessa. Yritysvierailuiden aikana kerätään tiedot prosessijätteestä tuotteittain, osastoittain, työvaiheittain ja laaduittain osallistuvista yrityksistä. Tiedot analysoidaan ja ideoidaan niiden pohjalta eri hyötykäyttömahdollisuuksia. Tehtävän aikana laaditaan ohjeistus lujitemuovijätteen lajittelusta sekä jätemäärän seurannasta, ja rakennetaan sen pohjalta alustava hyötykäyttöraportti. Tehtävän tavoitteena oli myös laatia tarkat lajitteluohjeet ja suunnitella tiedonkeruutapa jätemäärien seurantaa varten. Tästä yritykset voivat hyötyä jäteosion päivityksenä omissa laatu- ja ympäristöjärjestelmissänsä. Tehtävän aikana tehdään toimenpide-ehdotukset lujitemuovien hyödyntämisen tehostamiseksi ja uusien käyttökohteiden testaamiseksi. Tehtävän tuloksena saadaan konkreettinen tieto syntyvän lujitemuovijätteen todellisesta määrästä, sijainnista ja laadusta sekä analyysi jätteiden kustannuksista, ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista. 2.3 TEHTÄVÄ III- Lujitemuovijätteen prosessointi sekä karakterisointi Tehtävän III aikana selvitetään erityyppisten lujitemuovituotteiden ja lujitemuoviteollisuuden tuotantojätteen kierrätyksen ja uudelleenkäytön edellyttämä prosessointi, kuten keräys, alkulajittelu ja esikäsittely syntypaikalla, sekä murskaus, paloitteleminen tai jauhatus, matriisin ja lujitteen erottaminen ja fraktiointi syntypaikalla tai käyttökohteessa. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Hannu Kuopanportti (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 40 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän aikana karakterisoidaan yrityksistä kerätty ja prosessoitu lujitemuovijäte ajatellen sen uudelleen käytön mahdollisuuksia. Karakterisoinnissa käytetään muun muassa kemiallista analyysia, mikroskopiaa ja muita materiaaliominaisuuksien määritysmenetelmiä. Tehtävän tuloksena saadaan analyysi jätteiden kustannuksista, ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista uusiokäyttömateriaaleina sekä testituloksia eri menetelmillä prosessoiduista koe-eristä. 8

9 2.4 TEHTÄVÄ IV- Uusiokäyttötuotteiden testaaminen laboratoriokokein Tehtävän aikana ideoidaan, suunnitellaan ja kehitetään uusia käyttökohteita ja tuoteideoita kierrätysmateriaalille. Ideointi tehdään kirjallisuuden ja teollisuushaastattelujen sekä yhteisten seminaarien perusteella. Ideoiden synnyttyä selvitetään niiden paremmuusjärjestys alustavasti huomioiden edellisissä kohdissa esille tulleet tekijät. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Martti Kemppinen (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 70 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän aikana valmistetaan lupaavimmista ideoista prototyypit, karakterisoidaan niiden ominaisuuksia ja verrataan niitä kilpailevien tuotteiden ominaisuuksiin. Tuotteille tehdään taloudelliset laskelmat niiden teknistaloudellisen elinkelpoisuuden selvittämiseksi, ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet idean hyödyntämiseksi. Tehtävässä tarkastellaan muun muassa seuraavia lujitemuoviteollisuuden jätetyyppejä: hionta- ja sahausjäte, puhdas lujitejäte, lujitemuovijäte, kovettumaton lujitemuovijäte sekä hartsijäte. Tehtävän tuloksena saadaan konkreettisia tuotteita ja uusiokäyttökohteita lujitemuoviteollisuuden jätemateriaalille. 2.5 TEHTÄVÄ V- Lujitemuovijätteen kierrätysmalli Tehtävän aikana laaditaan aikaisemmin kerätyn tiedon ja suoritetun työn pohjalta ohjeisto, jonka perusteella lujitemuoviteollisuuden yritys voi itsenäisesti selvittää hävikin sekä mahdollisuuksia lujitemuovijätteen kierrättämiseksi eri lujitemuoviteollisuuden alueilla. Tehtävässä Listataan projektin aikana esille tulleet keinot jätemäärän vähentämiseksi alan yrityksissä. Tehtävän vastuuhenkilöinä toimivat professori Jyrki Vuorinen (TTY) sekä Hannu Kuopanportti (YTI-tutkimuskeskus). Työstä 25 %:n osuus kuului TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratoriolle. Tehtävän tuloksena saadaan Suomen oloihin sovellettu ohjeisto, jonka avulla lujitemuovialan yrityksen voivat laatia kierrätysstrategiansa. Projektin tavoitteena näiden osakokonaisuuksien kautta on myös synnyttää kansainvälistä tasoa olevaa lujitemuovien kierrätyksen ja uusiokäytön osaamista, ja siirtää sitä hankkeeseen osallistuviin yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin. Yhtä tärkeää on teknis-taloudellisen pohjan luominen uusille lujitemuovien kierrätystekniikoille. 9

10 3 Tehtävä I Best Available Techniques Tehtävän I aikana tutustuttiin kirjallisuusselvitysten muodossa lujitemuovien tuotantomääriin maailmalla sekä lujitemuovijätteen käsittelyyn ja olemassa oleviin kierrätysmenetelmiin edellä esitetyn tehtävän tavoitteen mukaisesti. 3.1 Terminologiaa Primäärikierrätys: jätemateriaalin muuntaminen materiaaliksi, jolla on samat ominaisuudet kuin alkuperäisellä materiaalilla. Sekundäärinen kierrätys: Jätemateriaalin muuntaminen materiaaliksi, jolla on heikommat ominaisuudet kuin alkuperäisellä materiaalilla. Tertiäärinen kierrätys: Jätemateriaalin muuntaminen käyttökelpoisiksi kemikaaleiksi ja polttoaineeksi. Kvaternäärinen kierrätys: Jätemateriaalin muuntaminen suoraan energiaksi. Primääristä ja sekundääristä kierrätystä tehdään yleensä jauhamalla jätemateriaali riittävän hienojakoiseksi, jotta sillä voidaan korvata täysin tai osittain valmistettavan komposiitin täyteaineita. Menetelmä on yksinkertainen ja kohtuullisilla kustannuksilla päästään alkuun, mutta yleensä käy niin että paljonkin kierrätteen sisältämästä teknillisestä potentiaalista jää käyttämättä. Syy on usein kierrätteen ja ympäröivän matriisin välinen vajavainen adheesio. Tertiääristä kierrätystä tehdään mekanokemiallisilla menetelmillä, jossa primääri/sekudäärikierräte altistetaan jauhamisen lisäksi jollekin kemialliselle käsittelylle. Kierrätteen polymeerimatriisi hajotetaan kemiallisesti yleensä jollain seuraavista menetelmistä: Hydrolyysi, jossa jauhettu kierräte altistetaan korkeassa lämpötilassa vesihöyryllä. seurauksena on ristisilloittuneiden ketjujen katkeilu ja depolymerisoituminen alhaisemman molekyylipainon yhdisteiksi, joita voi edelleen käyttää uusien polymeerin jatkojalostukseen. Solvolyysi, jossa kierräte käsitellään kuten hydrolyysissä, mutta veden sijasta käytössä on jokin sopiva orgaaninen liuotin. Hydrogenaatio, jossa ristisilloittunut polymeeriverkko katkotaan lisäämällä systeemiin vetyä. 10

11 Pyrolyysi, jossa kierrätettä hehkutetaan hapettomassa ilmakehässä esim C lämpötilassa. Seurauksena on matriisimateriaalin hajoaminen erilaisiksi hiilivedyiksi, joiden saanti voi olla jopa kolmannes materiaalin painosta. Esimerkkinä polyesteri-smc:n pyrolyysi, jossa tuloksena on esimerkiksi alkuperäisen kierrätteen painosta kaasua 14%, öljyjä 14% ja kiinteitä tuotteita (lasi, hiili, pulveritäytteet) 72%. Kvaternäärisen kierrätyksen perinnäinen tarkoitus on pienentää maantäytteeksi joutuvan jätteen massaa käyttämällä kierrätteestä kaikki palava materiaali energiaksi. Hyötysuhteet ovat yleensä korkeintaan välttäviä, koska yleensä yli kaksi kolmasosaa tyypillisestä komposiittikierrätteestä on palamatonta materiaalia. 3.2 Komposiittien valmistusmääriä Markkinatutkimusyritys David Rigby & Associates (DRA) teki vuonna 1995 maailman kattavan markkinatutkimuksen ja ennusteen teknisille tekstiileille jaksolle Tutkimuksesta selvisi myös, että teknisistä tekstiileistä polymeerikomposiittilujitteiden osuus oli painosta noin 16.0% ja arvosta noin 10.3%. [1] Vuosi Tuhatta tonnia Miljoona USD USD/kg 1985=100 (paino) 1985=100 (arvo) ,28 100,0 100, ,60 145,2 159, ,44 168,2 176, ,53 221,9 238, ,55 291,0 314,7 Taulukko 3-1. Polymeerikomposiittien lujitteina käytettävien teknisten tekstiileiden vuotuisia määriä. [1] Jos ajatellaan, että esimerkiksi kelauksella tai pultruusiolla valmistetussa laminaatissa on lasikuitua painosta noin 70% (tilavuudesta noin 50%), ja toisaalta jos ruiskulaminoidussa komposiitissa vastaavasti esim 20% painosta, niin taulukon arvoon voisi vielä laskea mukaan hartsia 1/3-1/2 lujitteen painosta, jolloin saataisiin arvio vuotuisesta valmistettavasta komposiittimateriaalien määristä. Markkinatutkimuksesta selvisi myös, että komposiittilujitteiden käyttötrendi oli nopeammin kasvava (+ 9,5%/vuosi) kuin teknisien tekstiilien kokonaistrendi (+ 6,3%/vuosi). Yksi syy on autonvalmistajien tarve tuottaa entistä kevyempiä mutta kuitenkin hyvin turvallisia ajoneuvoja. USA:ssa tehdyn tutkimuksen 11

12 tuloksena oli, että mikäli tämänhetkisen keskimääräisen auton massaa voidaan vähentää 25%, niin säästetään barrelia öljyä paivässä, mikä vähentäisi vuotuista polttoaineenkultusta noin 13%, ja vähentäisi vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 100 miljoonalla tonnilla. [2, 3] Lasikuitu on määräävä lujitemateriaali markkinoilla, mutta vaikka DRA:n tutkimuksen mukaan kaikkien komposiittilujitteiden kokonaismäärästä vuonna 1995 hiilikuitujen osuus oli noin 0,6% ja aramidikuitujen 0,3%, sekä hiilikuidut että aramidikuidut paransivat asemiaan lasikuituun nähden suhteellisesti enemmän. Toisaalta, lasikuidun hintaan verrattuna hiilikuitu oli noin 55 kertaa kalliimpaa, ja keskimääräinen aramidikuitu noin 30 kertaa kalliimpaa. Oak Ridge National Laboratory:n (ORNL ) vuonna 2003 tekemät tutkimukset ominaisuuksiltaan riittävän hyvän mutta edullisemman hiilikuitulujitteen kehittämisestä oli lupaava projektikokonaisuus, jossa oli neljä eri julkista osaaluetta: [4] 1. paperinvalmistuksessa syntyvästä kraft-ligiinistä grafitoimalla tehtävä hiilikuitu 2. tavanomaisen polyakryylinitriilin (PAN) käyttö hiilikuidun valmistuksessa, jossa raaka-aineen hinta on karkeasti puolet tavanomaisen prekursori-pan:n hinnasta 3. mikroaaltoindusoidun plasmakentän käyttö erilaisten PAN-, piki-, rayon jne prekursorien grafitoinnissa, jossa esipilot-kokeet osoittivat saatavan kuidun hintaan syntyvän 20% säästön olevan mahdollista 4. kokeet prekursorien hapetusajan lyhentämiseksi sekä pääomasijoitusten pienentäminen tarvittavissa laitteissa. Osoittautui, että perushiilikuidun kilohinnasta olisi optimoinnilla mahdollista pudottaa noin senttiä per kilo. Kuva 3-1. Grafitoitu kraft-ligniini/polyolefiinikuitu [4] 12

13 Komposiittien tulevaisuus näyttää olevan tämän perusteella kohtalaisen valoisa, erityisesti kun entistä pienemmällä energiamäärällä pitää pystyä liikuttamaan sama tai suurempi hyötykuorma kuin aikaisemmin. Rakennus- ja urheiluvälineteollisuus ovat taloudellisesti myös erittäin merkittävässä asemassa koskien komposiittien tulevaisuutta. 3.3 Kierrätettävän komposiittijätteen laatu ja tyyppi Suomessa syntyy noin 4000 tonnia lujitemuovijätettä. [5] Kertamuovikomposiittien raaka-aineista yleisimmät ovat tyydyttymättömät polyesterihartsit ja lasikuidut. Aputäyteaineista tärkeimmät ovat talkki ja mikrolasipallot. [5] SMC -tyyppiset komposiitit ovat maailmalla edelleen yleisimpiä teknisiä kuitulujitettuja kertamuovituotteita. Ne ovat yleensä katkokuitumatoista ja polyesterihartseista tai vinyyliesterihartseista valmistettuja kuorirakenteita kuten paneeleja ja runkoja, jotka prosessoidaan muotoonsa muottiin kuumapuristamalla. Lisäksi niissä on usein mukana kalsiumkarbonaattipulveria ja muita pulverimuotoisia täyteaineita pienentämässä kovettumisessa aiheutuvaa kutistumaa, parantamassa pinnanlaatua ja lisäämässä palosuojausta. SMC-tekniikoilla valmistetaan autoihin verhoilupaneeleja, puskureita, modulaarisia rakenteita kuten asennusvalmiita kylpyhuoneita ja suihkutiloja esim. laivoihin, urheilustadionien istuimia sekä piirikortteja. [6] SMC-tyyppiset komposiitit ovat tyypillisesti kokoluokassa noin muutamasta neliösentistä muutamaan neliömetriin, geometrialtaan litteähköjä pinta-alaansa nähden. Vuonna 1995 autoteollisuus ja sen alihankkijat valmisti tonnia SMC-tuotteita. [6] Toinen valtavirtakomposiitti on tyypiltään tyydyttymättömästä polyesterihartsista ja katkokuidusta pääasiassa ruiskulaminoimalla ja telaamalla valmistettu suurehko kuorirakenne, kuten huviveneen runko. Tällaisen tuotteen bulkkitilavuus voi olla useita kymmeniä kuutiometrejä, pienimmän sivun pintaalan ollessa mahdollisesti neliömetrejä. Hyvin suurikokoisia komposiittituotteita valmistetaan myös kelaamalla (öljysäiliöt, kemianteollisuuden putket, yhteet ja laippakomponentit, 13

14 savukaasupesurit). Näissä on lisäksi yleensä suuri lujitepitoisuus korkeiden rakenteellisten lujuus- ja pitkäaikaisvaatimuksien takia. Polyesterihartseista ja lasikuitulujitteita valmistetaan pultruusiolla ja/tai kelaamalla myös pitkiä ja hoikkia mastoja ja profiileja, joiden profiilin poikkileikkaus ei ole tuotteen pituuteen nähden suuri (esim. lipputanko tms.) Suuria rakenteita korkealla lujitepitoisuudella tehdään myös alipaineavusteisella hartsi-injektiolla (tuulivoimaloiden lujitemuovisiivet, korkean suorituskyvyn monimuotoiset komposiittiosat). 3.4 Kierrätys monitahoisena tehtävänä Kun lähipiirissä tuotettavan teknisen jätteen määrä nousee riittävän suureksi, muodostetaan yleensä jonkinlainen yhteisö, joka ryhtyy huolehtimaan jätteen jatkokäsittelystä. Tällaisia on tehty komposiittien kierrätykseen myös Keski- Euroopassa (ERCOM, Valcor, MCR ) ja USA:ssa (RJ Marshall). Hankaluutena mille tahansa muovijätteelle on se, että varsinaisen muovin tunnistus pelkällä visuaalisella tarkastelulla on vaikeaa. Lisäksi, kertamuovimatriisin poisto lujitteen ympäriltä on vaativa tehtävä, mikäli lujitetta ja matriisia halutaan hyödyntää erillisinä kierrätteinä. Vaikka nämä ongelmat pystyttäisiinkin ratkaisemaan, tarvitaan silti tietty jatkuva minimijätekapasiteetti tai jonkin riittävän varakkaan yhteisön jatkuva tuki, jotta kiinteän kierrätyslaitoksen toiminta olisi kannattavaa. Tämä on ollut ongelmana mainituissa Keski-Eurooppalaisissa laitoksissa. [7] Aihe Eurooppa USA Komposiittien noin snt/kilo noin 4-5 snt/kilo hävityskustannukset Komposiittikierrätteen joissain tapauksissa ei yleensä vaarallisuus Käytettävissä olevat ERCOM (lopettanut), Valcor, RJ Marshall (lopettanut) prosessointilaitokset MCR Kierrätteen hinta verrattuna neitseelliseen materiaaliin 2-3 -kertainen hieman korkeampi tai alhaisempi, tapauskohtainen Kuotemuodot kuituja, täyteaineita kuituja täyteaineilla, täyteaineita. Taulukko 3-2. Euroopan ja USA:n välisiä eroja komposiittien kierrätyksessä. [7] Taulukon 2 mukaan sekä komposiittien hävitys että kierrättäminen ovat molemmat kalliimpaa toimintaa Euroopassa verrattuna USA:n oloihin. 14

15 Simmons listaa lisäksi joitakin mahdollisia hankaluuksia kierrätteen käsittelyssä:[7] 1. Huoneenlämpötilassa kovettuvissa hartseissa on lisätty määrä kiihdytinkatalyyttiä, joka voi mahdollisesti aiheuttaa itsesytytyksen joko murskausvaiheessa tai jälkeenpäin säilössä ollessaan. Simmons sanoo että tämä ei ole erityisen harvinaista, ja että tunnetaan useita tapauksia lujitemuovipajoista, joiden jäteastioissa on syttynyt tulipaloja johtuen reunaleikkuujätteessä olleesta ylimääräisestä kiihdyttimestä. 2. Hartsi/lasikuitukomposiiteissa on riittävästi orgaanista materiaalia jotta muodostuisi räjähtävä seos kierrätteen jauhatusprosessissa. Tämä vaara voidaan välttää esim. suojakaasulla, mutta siitä seuraa ylimääräisiä kustannuksia. 3. Kaikissa huoneenlämpötilassa kovettuvissa (polyesteri)hartseissa on kobolttia ja muita kiihdyttimiä. Mitä hienommaksi kierräte jauhetaan, sitä enemmän kobolttia paljastuu. Ongelma voi tulla siinä, että jos kierräte sekoitetaan reaktiivisen hartsin kanssa, tämä ylimääräinen paljastunut kiihdytinmäärä voi tehdä hartsista epävakaan. K. Bartholomew Minnesota Technical Assistance Project:sta esittää listan hyvin samanlaisia ongelma-alueita. Kuitenkin, raportoidaan että primääri- ja sekundäärikierrätyksessä suositaan kahta partikkelikokojakaumaa: ensimmäinen jakauma on 5-25mm läpimittainen jae, joka saadaan suoraan karkealla murskauksella ja jota voidaan käyttää rakenteellisena lujitteena esim. PU-vaahdon kanssa. Toinen jaekoko on läpimitaltaan luokka 75 μm, jota voidaan käyttää täyteaineina korvaamaan osuus hartsista komposiiteissa tai gelcoateissa [8] Samassa paperissa esitetään laskelmia pienikokoiselle komposittien murskausja jauhantalaitteelle. Laitos käsittelisi noin 1500 kg komposiittijätettä tunnissa. Investoinnit olisivat luokkaa 360,000 USD, ja koostuisivat laitteistosta ja kiinteistökuluista. Laitos pystyisi käymään kuitenkin vain noin joitakin tunteja kuukaudessa, koska jätevirta ei olisi jatkuva vaan keskittyisi tässä tapauksessa pitämään huolta läheisen komposiittiyrityksen komposiittijätteestä. [8] Paperissa esitetty loppulaskelma laitteiston kuoletuksista perustuu tähän oletukseen, samalla kun muistetaan, että laskenta perustuu USA:n kustannusrakenteeseen. 15

16 Komposiittiteollisuus Japanissa on myös pyrkinyt kehittämään kierrätystä ympäristönsuojelun nimissä. [9] Taulukoissa 3 ja 4 on esitettynä Japanin komposiittiteollisuuden jakautumista eri aloille sekä Japanissa käytössä olevia lm-jätteen kierrätysmenetelmiä. Taulukko 3-3. Japanin komposiittiteollisuuden jakautuminen ei aloille [9] Taulukko 3-4. Japanin vallitseva menetelmätilanne komposiittien kierrätyksessä [9] Japanin tulevaisuuden visiona on kuitenkin kehittää komposiittien kierrätystä tertiäärisen kierrätyksen alueille, jossa materiaalia hyödynnettäisiin jatkojalosteina pidemmälle eri teollisuuden aloilla. [9] 3.5 Komposiittijätteen käsittely kierrätteeksi Tämä kappale keskittyy erityisesti primääri- ja sekundäärikierrätteen valmistukseen. Kirjallisuudessa esitellään lukuisia erilaisia menetelmiä komposiittijätteen murskaamiseen kuten räjäytys, hionta tms. Primäärikierrätyslaitteen valinta voisi tapahtua kahdella periaatteella: 16

17 1. Komposiittijäte toimitetaan kaikenkokoisena alkaen lujitemuovisista leikkuujätteistä ja päätyen suuriin esim. veneenrunkoihin. Monikokoinen, yhtään pakkaamaton jäte on logistisesti ajatellen huono vaihtoehto, mutta mikäli jätteen tuottajan ei pysty tarjoamaan kustannustehokasta esipaloittelua, niin tähän sitten pitää tyytyä. 2. komposiittijäte toimitetaan suunnilleen sovittuna suurjakeena, esim. sovittu noin metri kanttiinsa, mutta ei sen suurempana. Periaatteet määräävät pitkälti tarvittavan murskaimen kapasiteetin (suuaukko, teho, terät), joka tarvitaan suorittamaan ensimmäinen (ja mahdollisesti ainoa) murskaus esim. 5-25mm läpimittaiseen jakeeseen. Kirjallisuudesta on löytynyt lukuisia murskainvaihtoehtoja erilaisten toimintaperiaatteiden mukaan. Nämä prosessiteollisuuden konevalmistajat monesti toimivat kuten autoliikkeetkin, eli ottavat vanhan koneen vaihdossa. Käytetyt koneet ovat edelleen suorituskykyisiä, ja olennaiset osat ovat usein suoraan korvattavissa varaosilla. Teksasilainen Granutech-Saturn Systems tarjoaa kuvassa 2 esitettyä tehokasta Roto-Grind tyyppistä murskausyksikköä, jota ovat ostaneet muun muassa erilaiset kierrätysmateriaalia käsittelevät yritykset. Laite toimii kokoonsa nähden hyvin erityisesti kestomuovien kierrätyksessä, jonne sitä on myyty noin 80% valmistetusta laitekannasta. Kuva 3-2. Roto-Grind (Granutech-Saturn Systems) Eurohansa, Inc / Zeno GmbH tarjoaa monenlaisia murskaimia ja jauhimia esimurskaukseen ja jauhatukseen. Esimerkkinä kuvassa 3 esitetty horisontaalimurskain puuteollisuuden tarpeisiin. 17

18 Kuva 3-3. Horisontaalimurskain puuteollisuuteen (Zeno GmbH) Seawolf Industries tarjoaa pienikokoista komposiittimateriaalien murskaamiseen tarkoitettua yksikköä. Laitteesta oli maininta K. Bartholomew:n raportissa /8/, jossa noin 500 kg tunnissa komposiittijätettä käsittelevän laitteen mainittiin maksavan noin 25,000 USD, ja siihen ruiskupistooli ja hopperi päälle noin 4,500 USD. Laitteella sanotaan voivan tehdä kierrätettä, jolla voi korvata jopa 30% neitseellisestä täyteaineesta. Kuva 3-4. Seawolf FRP Grinder (Seawolf Industries) Weima America Inc tarjoaa erilaisia murskaus- ja jauhatuslaitteita. Weima:lla on kolme mallistoa (E-Class, M-Class ja S-Class) joihin kuhunkin kuuluu erikokoisia laitteita. Weima kertoo toimittavansa laitteen millaiselle jaekoolle hyvänä. Esimerkki Weiman tuotteista on esitettynä kuvassa 5. 18

19 Kuva 3-5. M-Class Jumbo (Weima America Inc) Saksalainen MeWa Recycling Anlage tarjoaa erilaisia murskaimia, silppureita ja jauhimia metallien ja suurikokoisten tuotteiden kuten jääkaappien jne käsittelyyn. Kuvassa 6 on esitettynä eräs MeWa Recycling Anlagen laitteista. Kuva 3-6. MeWa Series UG (MeWa Recycling Anlage) 19

20 3.6 Kierrätteiden ominaisuuksia ja sovelluksia Komposiittikierräte on yleensä vettä vähän absorboiva, stabiili ja riittävän pienijakoisena ominaisuuksiltaan varsin homogeeninen materiaali. Komposiittikierrätteen tulisi täyttää tiettyjä kriteereitä ennen kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mielekäs kierrätettävä: [10] Kierrätteen käytöstä tulisi syntyä etua tuotteelle, ja sen pitäisi parantaa komposiitin mekaanisia tai muita ominaisuuksia Kierrätemateriaalin pitäisi olla synergistinen muun materiaalisysteemin kanssa Kierrätemateriaalin takia komposiittituotetta ei tarvitsisi lujittaa Kierrätteen käyttö materiaalinvalmistuksessa ei saisi olla pelkästään yksi tapa päästä eroon tuotteesta, kuten maantäytön tapauksessa Kierrätyksen pitäisi olla mielekästä suhteessa kierrätteen saatavuuteen Kierrätte ei saisi haitata ko. komposiitin edelleenkierrätystä Kierrätteen läsnäolo ei saisi vaikuttaa komposiittia työstettäessä haitallisesti ympäristöön ja ihmisiin Kierrätettä tulisi hyödyntää maksimipotentiaalinsa mukaan Kierrätemateriaalia sisältävä komposiitti ei saisi olla kertakäyttöinen Kierrätemateriaalia sisältävän komposiitin pitää olla kustannustaloudellinen Kirjallisuusviitteissä mainitaan usein kolme teknillistä sovelluskohdetta kierrätteille: [10] Hienojakoisena jakeena täyteaineen korvaaminen komposiitissa. Plastic lumber eli (kierrätys)kestomuoviekstrudaatti, jossa voi olla täyteaineina lähes mikä tahansa ekstruuderista läpi menevä jae. PU-vaahto, johon yhdistetään karkeampaa lujitemuovikierrätettä, jotta saadaan jäykempää vaahtoa. 20

Lm-muovin kierrätys- ja uusiokäyttöprojekti KIERRÄN tulokset

Lm-muovin kierrätys- ja uusiokäyttöprojekti KIERRÄN tulokset 1 Lm-muovin kierrätys- ja uusiokäyttöprojekti KIERRÄN tulokset Jyrki Vuorinen ja Krista Siik TTY Materiaaliopin laitos Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorio Hannu Kuopanportti ja Paula Anttila YTI

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

OHJEISTUS LUJITEMUOVIYRITYKSEN JÄTTEEN KÄSITTELYYN KIERRÄ-PROJEKTI. Krista Siik ja Jyrki Vuorinen. TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorio

OHJEISTUS LUJITEMUOVIYRITYKSEN JÄTTEEN KÄSITTELYYN KIERRÄ-PROJEKTI. Krista Siik ja Jyrki Vuorinen. TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorio OHJEISTUS LUJITEMUOVIYRITYKSEN JÄTTEEN KÄSITTELYYN KIERRÄ-PROJEKTI Krista Siik ja Jyrki Vuorinen TTY Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorio Paula Anttila ja Hannu Kuopanportti MAMK YTI-Tutkimuskeskus

Lisätiedot

Muovikomposiittien kierrätys

Muovikomposiittien kierrätys Muovikomposiittien kierrätys Kuva: Exel Oyj Kannen kuva: Ekin Muovi Oy Kuva: Exel Oyj Muovikomposiitit tarjoavat ylivoimaisia ominaisuuksia niin lujuuden, keveyden kuin pitkän käyttöiän suhteen. Muovikomposiitit

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012 COMPOSITE SOLUTIONS STORAGE SOLUTIONS PROCESS EQUIPMENT PIPING SYSTEMS SPECIALITY PRODUCTS INTEGRATED SERVICES KUIDUN UUDET MUODOT Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012 Plastilon

Lisätiedot

Lujitemuovijätteen kierrätys

Lujitemuovijätteen kierrätys 1 2014 Lujitemuovijätteen kierrätys Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian hyödyntäminen sementtiuunissa (LUMI) 24.9.2014 2 3 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Lujitemuovijätteen lajitteluohje... 4 2.1 Kierrätyspolttoaineeseen

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Ekokemin ympäristöseminaari Perjantai 14.6.2013, Helsingin Messukeskus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT)

The Financial Benefits of Cleaner Production (CP) Kappale 4. Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Kappale 4 Puhtaan tuotannon taloudelliset hyödyt (PT) Puhtaampi tuotanto koostuu ympäristön pilaantumisen ehkäisyn ja jätemäärän vähentämisen periaatteista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ongelmat jo

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET

LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET Pentti JÄRVELÄ TkT, professori Materiaalioppi Muoviryhmä 1 MIKSI LUONNON MATERIAALEJA Halutaan säästää fossiilisia materiaaleja (?) Biomateriaalien elinkaariarvio

Lisätiedot

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Pentti Järvelä TkT, professori TTY, Materiaalioppi Muovi-ja elastomeeritekniikka 1 LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Tässä esityksessä keskitytään luonnon materiaalien käyttöön

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Oulu, Marraskuu 2012 Kemiantekniikan korkeakoulu PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? 24.11.2016 1 Kiertotalouden

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

maailmaa Renkaat pyörittävät

maailmaa Renkaat pyörittävät Sinun Juuri nyt maailmassa rullaa miljardeja renkaita Joka päivä valmistetaan satoja tuhansia uusia renkaita renkaanjälkesi Millaisen renkaanjäljen sinä jätät? Renkaat pyörittävät maailmaa Kaikki ympärilläsi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Heinäkuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy Sisältö Tausta Pohjakuonien käsittely Pohjakuonien hyödyntäminen maanrakennuksessa Pohjakuonien muut hyödyntämiskohteet Hyödyntämisen

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Jätteestä ekokaivokseksi Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Mitä taustalla? Globaalisti kasvavat jätevolyymit - metallipitoisia jätteitä vuosittain satoja miljoonia tonneja Luonnonvarojen

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI,

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Geologian tutkimuskeskus, mineraalitekniikka Outokumpu AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Helsingin Messukeskus GoExpo-messujen yhteydessä 5.3.2010 klo 12.00-17.00; Järjestäjä: Ampumaharrastusfoorumi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella REPA kick off -seminaari 12.5.2015 NCC Roads Oy Matti Kauppi Kehityspäällikkö 12.5.2015 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. NCC Yrityksenä 2. NCC Roadsin toiminta 3.

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Myynti Suomessa Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Ympäristöystävälliset PlastRex- tuotteet Yrityksistä FinnVaateri Oy on PlastRex tuotteiden

Lisätiedot

Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti

Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti (PET) ja polybuteenitereftelaatti (PBT) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Polyeteenitereftelaatti (PET) Polyeteenitereftelaatti on eniten

Lisätiedot

Luonnonkuidusta lujitteeksi. Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari Päivi Lehtiniemi,TTY

Luonnonkuidusta lujitteeksi. Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari Päivi Lehtiniemi,TTY Luonnonkuidusta lujitteeksi Kumi-instituutin ja TTY:n Luomaprojektin kevätseminaari 15.5.2013 Päivi Lehtiniemi,TTY Sisällys Eri luonnonkuidut Prosessi pellolta kuiduksi Saatavuus Ominaisuudet lujitteena

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

INFRA ry Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu

INFRA ry Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu VALTIONEUVOSTON ASETUS ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu VALTIONEUVOSTON ASETUS ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA Meluntorjuntaa

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanomateriaalit jätteissä Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut Aluekehityspalvelut

Lisätiedot

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies ECOMATION environment in mind Recycling Technologies ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE YRITYS Ecomation Oy suunnittelee ja toimittaa asiakkailleen koneita, laitteistoja,

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Toimitusjohtaja Jarmo Kemppainen MAAMERKKI OY Toimialat Pohjarakentamiseen liittyvät: q Maarakennus q Louhinta q Tukiseinät q Betonointi q Paalutus q Ympäristörakentaminen

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

SILTA. Tiimi: Erkki Lappi, Juha Kokko, Tapio Manner Pohdinnan tulokset: Silta Meluaita Rakennusten parvekkeet Erinäköiset profiilit

SILTA. Tiimi: Erkki Lappi, Juha Kokko, Tapio Manner Pohdinnan tulokset: Silta Meluaita Rakennusten parvekkeet Erinäköiset profiilit Idea: Lujitemuovin käyttö uusissa kohteissa Tiimi:, Juha Kokko, Tapio Manner Pohdinnan tulokset: Silta Meluaita Rakennusten parvekkeet Erinäköiset profiilit Tekes esiselvitysprojekti (n.250 k ): Selvitys

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Toukokuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Toukokuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Toukokuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN

Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Komposiittien tutkimustoiminta ja tuotekehityspalvelut Suomessa. Rasmus Pinomaa, Muoviteollisuus ry Lujitemuovipäivät 14.11.2013

Komposiittien tutkimustoiminta ja tuotekehityspalvelut Suomessa. Rasmus Pinomaa, Muoviteollisuus ry Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Komposiittien tutkimustoiminta ja tuotekehityspalvelut Suomessa Rasmus Pinomaa, Muoviteollisuus ry Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Mistä yhteistyökumppani tuotekehitykseen ja testaukseen? Aalto Yliopisto

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas

Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta 2.9.2013 Exel Composites Reinforcing Your Business Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot