Someron kaupunki. Tilinpäätös

Transkriptio

1 Iso-Valkee Someron kaupunki Tilinpäätös 211 Kuva Manu Kärki

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Toimielimet Taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot 2 5. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin henkilöstömäärä Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot 111 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 112 Tilinpäätöksen allekirjoitus 113

3 2 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Jo vuosia jatkuneessa maailmanlaajuisessa taantumassa tapahtui vuoden 211 aikana uusi vaihe sikäli, että Euroopan valtioiden velkaongelmat sysäsivät jo alkaneen talouskasvun uudelleen laskuun. Maailmantalouden näkymät heikentyivät selvästi loppuvuoden 211 aikana huolimatta siitä, että Aasiassa oli selvää talouskasvua ja Yhdysvaltain talous alkoi päästä jo kasvu-uralle. Suomen taloudessa näkyi epävarmuuden lisääntyminen, joka heikensi myös kotimaista investointi- ja kulutuskysyntää sekä vaimensi viennin näkymiä. Talouskasvun hiipuminen ja valtioiden velkaongelmat asettivat myös Suomen julkisen talouden näkymät uuteen valoon. Valtiontalous pysyi alijäämäisenä ja valtion velka kasvoi n. 8 mrd. euroa. Bruttokansantuotteen kasvu oli n. 2,9 prosenttia ja inflaatio oli keskimäärin 3,4 prosenttia. Työttömyys kääntyi hienoiseen laskuun, sillä koko vuoden työttömyysaste oli 7,8 % (8,4 % vuonna 21). Avoimia työpaikkoja oli myös edellisvuotta enemmän. Kuntien velka on kasvanut koko 2-luvun ajan nopeasti ja on tällä hetkellä runsaat 16 mrd. euroa eli 9 % BKT:stä. Kasvun arvioidaan jatkuvan nopeana myös lähivuosina. Velka asukasta kohti nousi jo yli 2 euron. Vuoden 211 aikana ansiotaso nousi 2,7 % ja kuntien verotulot 3,4 %. Kuntien toimintamenot kasvoivat kuitenkin keskimäärin yli 5 %, joten se merkitsi kuntien vuosikatteiden selvää putoamista edellisestä vuodesta. Someron kaupungin vuoden 211 tilinpäätös osoittaa toimintakuluiksi 5,1 milj. euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 4,5 % kun vastaava luku edellisvuonna oli 2,9 %. Verotulot pysyivät edellisen vuoden tasossa. Maltillinen menojen kasvu voitiin kattaa ennakoitua suuremmilla valtionosuuksilla. Vuosikatteeksi muodostui n. 3,3 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli n. 4,1 milj. euroa. Uutta talousarviolainaa ei vuoden aikana nostettu. Vanhoja lainoja sen sijaan lyhennettiin n.,5 milj. euroa. Asukaskohtaiseksi lainamääräksi jäi n. 29 euroa, joka on selvästi alle maan kuntien keskiarvon. Tilivuodelta 211 kertyi ylijäämää n. 1,6 milj. euroa ja yhteensä kertynyttä ylijäämää on taseessa hieman yli 2 milj. euroa. Investointimenot olivat yhteensä 6,3 milj. euroa (edellisvuonna 1,8 milj. euroa). Suurimpina yksittäisinä rakennuskohteina olivat uimahalli ja Oinasjärven valmistuskeittiö. Leo Haltsonen kaupunginjohtaja

4 3 2. KAUPUNGIN HALLINTO 2.1. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 35 ja se jakaantuu seuraavasti: KESK 15 SDP 8 KOK 6 KD 2 VAS 2 PS 2 35 Someron kaupungin valtuustoryhmät ja jäsenet vuonna 211: Suomen Keskustan valtuustoryhmä Hovila Kimmo Kallio Anja Karvonen Raimo Kesäniemi Hannu Koivu Arto Koivuniemi Ilkka Kolattu-Tolvi Outi Kurvinen Jani Lehtimäki Jarno Mikkola Niina Pirttilä Tero Rouhiainen Mirja Salo Mauri Tuomisto Heikki Älli Mikko Kulmala Silja (kd) Rawstorne Meri (kd) Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Elo Jouko Kaivo Juhani Kotti Antti Kujansuu Antti Kurttila Harri Latva-Äijö Jaana Leppälä Sirkka-Liisa Mäkelä Jonna asti Salo Hannu alk. Kansallisen kokoomuksen valtuustoryhmä Alanen Timo Härkönen Matti Ilmonen Timo Maavirta Pia Mäki-Teeri Markku Vasama-Kakko Kaisa

5 4 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Lehtinen Heikki Åkerlund Leila Perussuomalaisten valtuustoryhmä Kuisma Marjo Kultanen Matti Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Salo Mauri (KESK) 1. varapuheenjohtaja Mäkelä Jonna (SDP) asti 1. varapuheenjohtaja Latva-Äijö Jaana (SDP) alkaen 2. varapuheenjohtaja Maavirta Pia (KOK) 3. varapuheenjohtaja Lehtinen Heikki (VAS) Kaupunginvaltuuston kokoukset: Kaupunginvaltuusto kokoontui 7 kertaa vuoden 211 aikana Kaupunginhallitus KESK KESK KESK KESK KESK SDP SDP KOK KOK Gustafsson Riikka Koivuniemi Ilkka Kurvinen Jani Mikkola Niina Pirttilä Tero Kotti Antti Leppälä Sirkka-Liisa Härkönen Matti Vasama-Kakko Kaisa Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Koivuniemi Ilkka (KESK) 1. varapuheenjohtaja Kotti Antti (SDP) 2. varapuheenjohtaja Vasama-Kakko Kaisa (KOK) Esittelijä: Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen Kaupunginhallituksen kokoukset: Kaupunginhallitus kokoontui 19 kertaa vuoden 211 aikana Toimielimet (jäsenet vuonna 211) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Kara Tuula (pj) Kukkonen Ahti (vpj.) Kummunsalo Tauno Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Tuomisto Heikki (pj.) Kujansuu Antti (vpj) Alhoranta Kalle

6 5 Sintonen Arto Yli-Rekola Eeva Kankaanpää Sirkku Malinen Erja Elinkeinolautakunta (9 jäsentä) Kolattu-Tolvi Outi (pj) Salo Hannu (vpj) Aalto Arto Aarnisaari Tuija Honkakoski Varpu Ilmonen Timo Ruohonen Mikko Ryhtä Riitta Välttilä Mikko Maaseutulautakunta (7 jäsentä) Mäki-Teeri Markku (pj) Hovila Kimmo (vpj) Koskinen Linnea Kotikoski Elisa Kurki Mikko Saarni Leo Saksa Heli Perusturvalautakunta (11 jäsentä) Kurttila Harri (pj.) Rouhiainen Mirja (vpj) Ahlbom Kari Kallio Anja Karvonen Raimo Kuisma Marjo Kulmala Silja Latva-Äijö Jaana Manni Eero Siltanen Jonna Vesterinen Aarne Sivistyslautakunta (11 jäsentä) Koivu Arto (pj) Fonsell -Laurila Kati (vpj) asti Kesäniemi Hannu Lehtimäki Jarno Manni-Pettersson Päivi alk. Mäkelä Jonna asti Mäki-Teeri Markku (vpj) alk. Olli Johanna Rawstorne Meri Ruuhilehto Taina Salomäenpää Olli Viander Anne alk. Åkerlund Leila Tekninen lautakunta (9 jäsentä) Kaivo Juhani (pj.) Känkänen Petri (vpj.) Laine Outi Lehtinen Heikki Lehtinen Riitta Majuri Inkeri Nuoritalo Totti Näykki Satu Älli Mikko Ympäristölautakunta (9 jäsentä) Alanen Timo (pj.) Sallinen Barbro (vpj.) Hyytiäinen Petteri Korpihuhta Ulla Kotti Minna Kultanen Matti Kyyrä Jaana Pentti-Tuomisto Mari Veikkola Heikki Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kunnanjohtaja, konsernihallinnon johtajat sekä toimielinten alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Toimielimet ja niiden esittelijät: Kaupunginhallitus: Elinkeinolautakunta: Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen Kehittämispäällikkö Taija Ranta

7 6 Maaseutulautakunta: Maaseutuasiamies Tauno Sallinen Perusturvalautakunta: Vs. perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja Jari Luoma alkaen Perusturvajohtaja Taru Nordlund Vs. perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja Jari Luoma alkaen Sivistyslautakunta: Sivistysjohtaja Laila Mäkelä Tekninen lautakunta: Tekninen johtaja Marko Mäkinen Ympäristölautakunta: Rakennustarkastaja Petri Vastamäki Ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelä Maankäyttöinsinööri Ari Vettenterä asti Maankäyttöinsinööri Jyrki Virtanen alkaen Vt. maankäyttöinsinööri, maanmittausteknikko Pasi Rantanen TALOUDELLINEN KEHITYS 3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouskasvu hidastui vuoden 211 loppupuoliskolla Euroopan velkakriisin aiheuttaman epävarmuuden lisäännyttyä ja velkakriisin alettua vaikuttaa reaalitalouteen. Vuonna 211 Suomen kilpailukyvyn muutokset verrattuna kilpailijamaihin ovat olleet pieniä. Bruttokansantuote kasvoi 2,9 % edellisestä vuodesta. Vuoden loppupuolella ulkomaankaupassa tapahtui käänne huonompaan. Hyvin alkanut vuosi tavaroiden viennissä ja tuonnissa päättyi määrissä mitattuna alle edellisen vuoden tason. Vienti väheni 7,1 % ja tuonti 1,9 % vuoden takaisesta. Viennin pudotus vuoden takaiseen vertailtaessa johtuu suurelta osin lokakuun 21 risteilyalustoimituksesta. Päättyneenä vuonna kuluttajat vähensivät säästämistä ja kuluttivat suuremman osan tuloistansa, mikä on näkynyt voimakkaana yksityisen kulutuksen määrän kasvuna (2,2 %). Investoinnit lisääntyivät 2,9 % vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 211. Vuoden 211 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 21 oli 8,4 prosenttia. Samalla myös työllisyys yleensä sekä nuorten asema työmarkkinoilla paranivat hieman. Vuonna vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 2,1 prosenttia, kun se vuonna 21 oli 21,4 prosenttia. Nuorten työttömyys on silti selvästi yleisempää kuin 2- luvun parhaina vuosina 27 ja 28, jolloin nuorten työttömyysaste oli 16,5 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin. Marraskuussa se oli 3,4 %. Joulukuussa kuluttajahintoja nostivat edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nostivat erityisesti energian ja korkojen kallistuminen sekä vuokrankorotukset. Vuoden 211 keskimääräinen inflaatio oli 3,4 %. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 21 loka-joulukuusta vuoden 211 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 3,2 prosenttia, valtiolla 2,6 prosenttia ja kunnilla 2,5 prosenttia. Vuoden 211 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia, josta 2 %-yksikköä selittyy sopimuskorotusten vaikutuksella ja,7 %-yksikköä muilla tekijöillä. Reaaliansiot laskivat,6 prosenttia. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän ja kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 39 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 12 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat käyttäneensä vuonna 211 vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.

8 7 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen ja oli vuoden lopussa Manner- Suomen kunnissa 2 85 euroa/asukas kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien lainakanta kasvoi n. 7,1 prosenttia Oman talousalueen kehitys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 21 9 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 8 henkilöllä monien määräaikaisten työsuhteiden päätyttyä. Lisäksi osa ammatillisista oppilaitoksista joulukuussa valmistuneista oli vielä jäänyt vaille töitä. Työttömien määrä väheni edellisvuoden joulukuusta 1 7 henkilöllä eli 7,2 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,2 prosentilla. Työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on, että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä. Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli ensi kertaa kolmeen vuoteen nopeampaa kuin koko maassa Turun ja Salon seutujen tilanteesta huolimatta. Nuorten työttömien määrä pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa, kun se yleensä maassa väheni. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (11,3 %) sekä Turun kaupungissa (12,9 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,8 %) ja Nousiaisissa (4,8 %). Työttömyysaste oli yli 1 % kahdessa (Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta. Vastaavia kuntia oli vuosi sitten viisi (Turku, Salo, Uusikaupunki, Somero ja Raisio). Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,7 % (1,3 %), eli sama kuin koko maassa 9,7 % (1,3 %). Salon seutukunnassa työttömyysaste oli 11,3 % (11,2 %) ja Somerolla 9,7 % (1,7 %). Työttömiä työnhakijoita oli koko seutukunnan alueella 3423 (3431). Heistä alle 25-vuotiaita oli 397, yli 5-vuotiaita 138 ja pitkäaikaistyöttömiä 754. Työttömiä työnhakijoita oli Somerolla vuoden lopussa 395 (434) henkeä, joista alle 25-vuotiaita oli 33, yli 5-vuotiaita 152 ja pitkäaikaistyöttömiä 72 henkeä. Työttömistä miehiä oli 194 ja naisia 21. Avoimia työpaikkoja oli Somerolla vuoden lopussa 13 (11) ja koko seutukunnan alueella 197 (229). * suluissa vuoden 21 vastaava tieto Salon väestön määrä oli vuoden vaihteessa n henkeä. Väestön lisäystä oli n. 5 henkeä. Salon tulomuutto oli 1 95 henkeä ja lähtömuutto henkeä. Syntyneiden enemmyys oli 25 henkeä. Somerolla tulomuutto oli ennakkotietojen mukaan 383 henkeä ja lähtömuutto 398 henkeä. Syntyneitä oli 75 ja kuolleita 127. Somerolla väkimäärä väheni 62 hengellä. Väestömäärä oli vuoden lopussa henkeä. Talouden yleinen suhdannekuva on heikohko ja kehityksen suunnasta vallitsee epävarmuus. Viennistä riippuvaisten alojen tulevaisuudennäkymät eivät ole parantuneet viime kuukausina, vaan uhkana on edelleen jopa uusi taantuma. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportin mukaan Varsinais-Suomen talous on kuitenkin paremmassa tilanteessa kuin vuosi sitten seutukuntien asiantuntija-arvioiden perusteella. Salon seudun tilannetta ja näkymiä varjostavat matkapuhelintehtaan henkilöstön vähennykset, jotka toteutuvat jo vuoden 212 aikana. Seudun muiden elinkeinojen toteutunutta kehitystä voidaan luonnehtia normaaliksi nykyisessä suhdannetilanteessa. Salon seudun yritysten tulevaisuudenodotukset ovat olleet viime aikoina muuta maakuntaa heikommat, mutta yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on nyt kasvussa.

9 Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Someron kaupungin toimintamenot (ulkoiset) olivat 5,1 milj. euroa. Vastaavat menot vuonna 21 olivat 49,6 milj. euroa. Näin ollen toimintakulujen kasvu oli n.,5 milj. euroa eli 1 %. Toimintatuloja (ulkoiset) kertyi yhteensä 7,4 milj. euroa. Tulot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 17 %. Tulojen pudotus johtuu lomatoimen siirtymisestä Ypäjälle alkaen. Vastaavasti myös menot pienenivät. Kun lomatoimen osuus vähennetään kumpanakin vuonna, saadaan vertailukelpoiseksi menojen kasvuksi 4,5 % ja tulojen 3,7 %. Veronsaajan maksuunpannut kunnallisverot vuodelta 21 olivat euroa. Edellisessä valmistuneessa verotuksessa 29 verot olivat euroa. Kunnallisveroissa oli laskua edelliseen vuoteen 1,4 %. Someron kaupungin yhteisövero-osuus oli euroa ( euroa vuonna 29). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,4 %. Verotuloja kertyi vuonna 211 kaikkiaan n. 22,7 milj. euroa, mikä oli melkein täsmälleen sama summa kuin edellisenä vuonna. Talousarvioon oli varattu verotuloihin 22,4 milj. euroa. Näin ollen verotulot ylittyivät n.,3 milj. euroa arvioidusta. Verotuksen valmistuttua marraskuun maksuunpanotilityksessä perittiin liikaa saatuja ennakkoja vuodelta 21 takaisin 2,1 milj. euroa. Tämä oli edellisiä vuosia suurempi summa. (Vuodelta 29 peritty summa oli 1,6 milj. euroa.) Kiinteistöveroja kertyi n. 1,1 milj. euroa. Valtiovarainministeriö päätti antamallaan asetuksella verontilityslain 5 :n mukaisesti verovuodelta 211 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista veronsaajaryhmien jako-osuuksista. Kuntaryhmän jako-osuus verovuodelta 211 suoritettavissa tilityksissä on 62,86 %. Tätä sovelletaan joulukuun 211 tilityksistä lähtien. Aiemmin verovuoden 211 verot on tilitetty helmikuussa (63,61 %) ja elokuussa (63,17 %) vahvistettujen jako-osuuksien mukaan. Joulukuun 211 tilityksissä kuntien osalta oikaistiin alkuvuoden liian suuret tilitykset. Someron osalta oikaisu oli,6 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyi n. 22,9 milj. euroa eli n. 1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 21. Valtionosuuksiin oli alkuperäisessä talousarviossa varattu 22,3 milj. euroa ja vuoden aikana arviota tarkistettiin lisämäärärahapäätöksellä,6 milj. euroa suuremmaksi. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikki valtionosuuden arvioimiseen tarvittavat luvut eivät olleet tiedossa talousarviovaiheessa ja laskelmissa joudutaan yleensä käyttämään edellisen vuoden lukuja. Verotulotasausta saatiin 5,5 milj. euroa vuonna 211. Vuonna 21 vastaava tasaus oli 5,15 milj. euroa. Investointimenoja kirjattiin vuonna 211 yhteensä n. 6,3 milj. euroa. Tästä talonrakennusinvestoinnit olivat n. 5,2 milj. euroa, julkinen käyttöomaisuus,8 milj. euroa, irtaimiston hankinta n.,2 milj. euroa, maa-alueet, rakennukset ja osakkeet yhteensä,1 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet vuoden aikana olivat uimahallin rakentaminen 4,8 milj. euroa, Oinasjärven koulun valmistuskeittiö,3 milj. euroa, Kohnamäen sillan uusiminen,3 milj. euroa sekä Harjun teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen,2 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana,48 milj. euroa ja korkoja maksettiin 83 3 euroa. Vuoden aikana ei nostettu uutta lainaa. Talousarviolainaa oli vuoden lopussa n. 2,7 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna lainamäärä oli n. 29 euroa. Loppuvuodesta 211 Mela teki päätöksen vuosien perusteetta saatujen valtionkorvausten palauttamisesta. Palautettava summa oli n euroa. Lasku kirjattiin edellisten vuosien ylijäämätililtä, eikä sillä ollut vaikutusta tilikauden tulokseen. Rahoituslaskelmassa vaikutus sen sijaan näkyy kassavarojen muutoksessa. Tarkempi selvitys asiasta on Lomatoimen tehtäväalueen kohdalla. Vuosiloman pituus on määräytynyt aikaisemmin A- ja B taulukoiden mukaan. Vuosilomamääräykset muuttuivat marraskuussa 211 sovituissa uusissa kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Vuosiloman pituutta on muutettu siten, että B-vuosilomataulukot on poistettu lukien. Uusissa sopimuksissa on vain yhdet loman pituutta osoittavat A- taulukot, joita sovelletaan samalla tavoin kuin ennen sopimusmuutosta. Viranhaltijalle/

10 9 työntekijälle maksettava lomakorvaus määräytyi aikaisemmin B-taulukoiden vuosilomapäivien mukaan. Vuosilomaa koskevia muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun lomaan niiden henkilöiden osalta, joiden palvelussuhde jatkuu jälkeen. Kirjanpitoon tulee kirjata lomapalkka- ja lomarahavelka sen suuruisena kuin kunta joutuisi maksamaan, jos lomapalkat ja lomarahat maksettaisiin eli näin saadaan tilinpäätösvuodelle kuuluva menoerä kirjattua kuluksi. Kuntajaosto on antanut asiasta lausunnon. Varovaisuuden periaatetta noudattaen lomapalkka- ja lomarahavelka kirjataan jo vuoden 211 tilinpäätöksestä alkaen uusien sopimusten lomamääräysten mukaisesti. Lomapalkka- ja lomarahajaksotukset voidaan tehdä myös laskennallisesti arvioon perustuen, jos laskentaa ei ole mahdollista tehdä henkilöittäin. Someron kaupungin tilinpäätöskirjaukset on tehty kuitenkin vielä vanhaa ohjetta noudattaen, koska em. lausunto ilmestyi sen jälkeen, kun kirjaukset oli jo tehty. Jaksotukset vaikuttavat kaikkiin palkkalajeihin jokaisella talousarvion kustannuspaikalla. Kirjausten jälkeen oli tehty erilaisia kustannuslaskelmia, vuosilaskutuksia ja tilastoja, joiden uudelleen tekeminen olisi aiheuttanut paljon lisätöitä kaikilla toimialoilla. Tästä syystä korjauksia ei ole tehty. Muutokset tulevat automaattisesti huomioonotetuksi vuoden 212 tilinpäätöksessä. Lomapalkkavelasta on ajettu uudet listat ja loppusummaa vertaamalla on päädytty n. 222 euroa suurempaan lomapalkkavelkaan kuin tilinpäätökseen on kirjattu. Mikäli summa olisi kirjattu eri kustannuspaikoille menoksi, olisi kaupungin vuosikate em. summaa pienempi eli 3,1 milj. euroa Kaupungin henkilöstö Koko henkilöstö yhteensä Vuoden lopussa kaupungilla oli työntekijöitä 36 henkeä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suuri henkilöstömäärän vähennys johtui lomatoimen henkilöstön poistumisesta (34 henkeä). Kaupunki laatii vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen, jossa on tarkemmat selvitykset henkilöstömuutoksista, sairauspoissaoloista ym. Henkilöstökustannukset: Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yhteensä Henkilöstökulujen muutos -3,4 % 3,1 % 3,6 % Lomatoimi huomioon otettuna +2,6 % Sisältää työllisyysvaroin palkattujen henkilöstökuluja Valtion työllistämistuki Tuen osuus henkilöstökuluista 42 % 46 % 4 %

11 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttamista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Someron kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen hyvä. Vuosikate oli 3,3 milj. euroa ja taseessa on ylijäämiä n. 2,4 milj. euroa. Vuosien taloussuunnitelmassa investointien yhteismäärä on n. 36 milj. euroa. Lainaa joudutaan ottamaan monen vuoden tauon jälkeen. Nykyinen lainamäärä asukasta kohti on 29 euroa. Myös paineet tuloveroprosentin nostamiseen kasvavat. Väestön väheneminen heijastuu verotulojen määrään. Työttömien määrässä (395) ja työttömyysasteessa (9,7 %) on suunta vuoden takaiseen verrattuna hieman parempi. Tulevien vuosien talousarvion laatimisessa tulee entistä enemmän ottaa huomioon toimintojen tehostaminen ja resurssien oikea kohdentaminen. Väestön ikääntyminen tuo paineita perusturvatoimen menojen kasvuun. Perusturvalautakunnan bruttomenojen kasvu oli vuoden takaisesta 5,4 %. Tietohallinnon suurimman riskin muodostavat Salon kaupungin, Salon seudun koulutuskuntayhtymän ja Someron kaupungin yhteinen tietoliikennesolmu internet- verkkoon. Yhtenä merkittävimpänä riskinä nähdään myös tietojen varmuuskopioiden tapahtuminen yhdessä ja samassa palvelintilassa. Lisäksi varayhteyksien puuttuminen nähdään suurena riskinä. Riski tulee korostumaan, kun otetaan käyttöön eresepti ja earkisto. Tietoliikennekapasiteetti/-yhteydet ovat myös paikoin huonot (mm. alakoulut). Lähivuosien tietohallinnon kehittämistarpeet on kirjattu tietohallintostrategiaan, jossa ovat ne strategiset suuntaviivat, johon suuntaan tietohallintoa lähivuosien aikana tulisi kehittää. Lisäksi tietohallinto-ohjelmassa tuodaan esiin ne konkreettiset toimenpiteet, joiden mukaisesti toimimalla päästään tavoitteisiin. Erityisen tuen tarve on kasvanut koko ajan. Kaupungissa on useita perhekoteja ja sijaisperheitä, joista lähikouluihin ohjautuu moniongelmaisia lapsia. Riittäviä pienryhmätiloja ei ole kaikissa kouluissa, puhumattakaan akustoiduista tiloista, jotka takaisivat tietosuojan säilymisestä esim. oppilashuollon osalta eri yksiköissä. Kuntien opetustoimen tehtävät / vaatimukset kasvavat koko ajan, mutta resursseja ohennetaan ja mm. sijoituslasten aiheuttamat todelliset kustannukset eivät kata heidän opetusjärjestelyjään. Perusturvan henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa lisäksi tukipalvelujen täytäntöönpanon hidastumista suunnitellussa aikataulussa. Rakenteellisia riskejä esiintyy esimerkiksi koulurakennuksissa ja jonkin verran myös nuorisotalolla. Sisäilmaongelmat ja rakennusten peruskorjaustarve on niistä keskeisin. Kaikki koulurakennukset eivät vastaa taito-taideainetiloiltaan ja pienryhmätiloiltaan nykyisin voimassa olevan opetussuunnitelman ohjeistusta. Pienissä saleissa ja puutteellisissa teknisissä tiloissa on havaittu tarkastusten yhteydessä vuosittain turvallisuusriskejä. Pihojen talvikunnossapito aiheuttaa myös välillä ongelmia (liukkaus, välituntien aikana pihojen avaaminen on riskitekijä). Tekninen lautakunta on päättänyt kiinteistöjen huoltokirjojen laadinnasta. Tätä toimenpidettä jatketaan tulevina vuosina niin, että koko kiinteistömassa on valvonnan ja seurannan piirissä. Tietoliikenneverkko ja konekanta tulisi saada sellaiseksi, että kaikista sivistystoimen yksiköistä on yhtä laadukkaat yhteydet ulospäin. Akuutein peruskorjaus- ja saneerauskohde on koulukeskus. Tuotantoriskit ovat toimintoja, jotka aiheuttavat sivistystoimen arkeen riskejä toistuvasti tai muutaman vuoden välein. Näitä ovat esimerkiksi sairaalakoulupalvelujen saatavuus eli yksinkertaisesti pula sairaalakoulupaikoista sekä kuljetuspalvelujen saatavuus tarjolla oleva kaluston koko, kaupungin pinta-ala ja kouluverkko huomioiden. Tiheä kouluverkko aiheuttaa myös opetusvelvollisuuksien täyttämisriskiä koko ajan sekä työn epätasaista jakautumaa / kuormitusta. Liikenneturvallisuus on syytä mainita myös yhtenä arjen riskinä, koska Somerolta puuttuu mm. kevyenliikenteen väyliä ja turvallisia teiden ylityksiä sekä parkkitaskuja ja riittäviä koulujen taksi- ja linja-autojen pysäköimis- ja kääntöpaikkoja.

12 11 Oikeudenkäynnit ja mahdolliset vahingonkorvaukset: 1. Talonrakennuspuolella uimahallin alkuperäisen pääurakoitsijan kanssa purettu urakkasopimus on taloudellisesti erittäin merkittävä riski. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on kehottanut Someron kaupunkia vastaamaan Rakennusliike Kerroskivi Oy:n päivätystä haastehakemuksesta ilmenevään kanteeseen Someron kaupunki on vastannut kanteeseen ja kiistänyt sen, sekä ilmoittanut tulevansa vaatimaan vastakanteella urakoitsijalta korvauksia urakkasopimuksen purkamisesta aiheutuneista lisäkuluista. Tämän hetken arvio korvausvaatimuksen määrästä on n. 1 7 euroa. 2. Markkinaoikeus on antanut päätöksen eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaista menettelyä koskevassa asiassa. Markkinaoikeus on katsonut, että Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina kilpailunrajoituslain vastaiseen menettelyyn (raakapuun hankintakartelli). Kartellin tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja yhteisen raakapuuhinnan hallinta, josta on aiheutunut puunmyyjille vahinkoa. Yleisten arvioiden mukaan kartellin aiheuttama vahinko on n. 3 % käypään markkinahintaan verrattuna. Kuntaliitto on antanut asiasta yleiskirjeen, jossa se kehottaa kuntia arvioimaan, onko niiden pantava vireille vahingonkorvauskanne metsäyhtiöitä kohtaan ja tekemään yhteistyötä korvauskanteiden ja vahinkojen selvittämiseksi. Kuntien on syytä mahdollisuuksien mukaan muodostaa yhteistyöverkostoja asian hoitamiseksi ja yhteisen asiamiehen palkkaamiseksi. Useamman kunnan yhteisen asiamiehen käyttämisellä saadaan synergiaetua erityisesti oikeudenkäynnin ja mahdollisen sopimusneuvottelujen hoitamisen osalta. Kaupunginhallitus päätti käynnistää selvitystoimenpiteet mahdollisen oikeudenkäynnin valmistelemiseksi ja antaa asiassa toimeksiannon Asianajotoimisto Krogerus Oy:lle. Someron kaupungin myynnit kartelliyhtiöille ovat yhteensä n. 1,3 milj. euroa, josta kuitupuun osuus on,8 milj. euroa. Asiantuntijaselvitysten mukaan kartellin vaikutus on kohdistunut juuri kuitupuuhun, mutta tukin osalta selvää näyttöä on vaikea saada esille. Alkuselvityksessä käsiteltiin mm. puukartellin taustaa, kanneperusteita ja vahingon määrän arviointia. Lisäksi siihen liittyi kaksi erillistä taloustieteellistä selvitystä kartellin aiheuttamista vahingoista. Kaupunginhallitus päätti alkuselvitykseen nojautuen , että raakapuukartellia koskeva asia viedään saadun selvityksen perusteella oikeudenkäyntivaiheeseen, mikäli 2 mukanaolijan ehto täyttyy. 3. Käräjäoikeus on antanut tuomion keväällä 211 työturvallisuusasiassa, jossa kaupunki todettiin korvausvelvolliseksi. Someron kaupungin kaksi puistotyöntekijää olivat kiinnittämässä jouluvaloja vuonna 28. Traktoriin oli kiinnitetty henkilönostokori, jossa työntekijät olivat. Koriin tulleen vian johdosta he olivat joutuneet tekemään hätälaskun ja ohi ajanut kuorma-auto oli törmännyt koriin. Kori oli pudonnut kadulle ja työntekijät olivat loukkaantuneet. Toisen henkilön kanssa on vahingonkorvauksesta jo sovittu ja se on maksettu, joten hänen osaltaan asian käsittely ei tule enää käräjäoikeudessa jatkumaan. Toisen loukkaantuneen henkilön osalta asia on vielä kesken. Asia pyritään sopimaan niin, ettei oikeuskäsittelyä tulisi. 4. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut tuomion vahingonkorvausasiassa, joka koski vammaispalvelulain mukaista asunnon muutostyötä. Muutostyöt tehtiin vuosina 1999 ja 2. Kyseessä oli olemassa olevan WC-tilan laajentaminen henkilökohtaista hygieniaa palvelevaksi tilaksi. Vesikattoremontin yhteydessä oli vuonna 29 havaittu kosteusvaurio, joka todennäköisesti johtui virheellisesti toteutetusta WC-pesuhuonetilan ilmanvaihdosta, tuuletusputki oli jätetty ullakkotilaan. Käräjäoikeus katsoo, että kaupungin olisi työn suunnittelijana ja valvojana pitänyt varmistua WC-pesuhuonetilan oikeasta ilmanvaihdosta. Vahingonkorvausvastuu syntyy suunnittelussa ja valvonnassa todetun laiminlyönnin kautta. Kaupunki velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvauksena 12 1,13 euroa sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut 15 31,3 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

13 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen valvonta ja vastuut on määritelty hallintosäännössä hallitukselle, lautakunnille, toimialajohtajille ja esimiehille. Sisäistä valvontaa koskevaa ohjeistusta annetaan vuosittain talousarvion täytäntöönpanoohjeissa, jotka hallitus hyväksyy vuoden alussa. Someron kaupungin konserniohje on päivitetty ja otettu käyttöön alkaen. Päivitetty hankintaohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja se on tullut voimaan Kaupungin hankinnat on kilpailutettu ohjeen mukaan ja ilmoitukset on julkaistu sähköisessä ilmoituskanavassa (HILMA). Tavoitteiden ja talousarvion toteutumisen seuranta on esitetty jäljempänä tilinpäätöskirjassa. Myös keskeiset poikkeamat toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin on selvitetty. Lautakunnille raportoidaan kahden kuukauden välein talousarvion toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle esitetään koko kunnan talousarvion toteutumisvertailu kuukausittain ja valtuustolle puolivuosittain. Vakuutukset on kilpailutettu. Kaupungin vakuuttamispolitiikan mukaan kiinteistöissä sovelletaan vakuutustekijöinä ensivastuuperiaatetta vakuutusmäärien perustuessa euromääriin ja asuintaloissa täysarvovakuutuksia perustuen kuutiotilavuuteen pääsääntöisenä vakuuttamistapana. Kaupungissa on tehty vakuuttamisohjelma vuonna 28 yhdessä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Riskienhallinta poikkeusoloissa on otettu huomioon valmisteltaessa Someron kaupungin valmiussuunnitelman yleistä osaa. Tämä perustuu Valmiuslakiin, jonka 4 :n mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Tilikauden aikana omaisuuden luovutuksissa ei ole kirjattu myyntitappioita. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.

14 Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot ja kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. 13 TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 14,9 % 18,1 % 18,1 % Vuosikate/Poistot, % 191,6 % 21 % 235 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 1 * Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku osoittaa, että 14,9 % toiminnan menoista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Tulot ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna johtuen lomituksen siirtymisestä Ypäjälle. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista = 1 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 1 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa /asukas: = Vuosikate / asukasmäärä tilikauden lopussa Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen

15 14 organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon myös erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta on pystynyt tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka kunta on käyttänyt palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Antolainauksen muutoksina esitetään kunnan myöntämien lainojen lisäykset ja vähennykset. Myös kunnan maksamat palautuskelpoiset liittymismaksut näkyvät tässä erässä. Lainakannan muutoksista ilmenee, paljonko kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta lainaa tai lyhentänyt niitä. Oman pääoman muutoksina otetaan huomioon edellisten tilikausien olennaisten virheiden omaan pääomaan tehdyt oikaisut, jotka vaikuttavat rahavirtaan. Muut maksuvalmiuden muutokset kohtaan on laskettu toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutokset, pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset.

16 15 Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua rahavarojen muutosta. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset -189 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 59, % 235,9 % 88,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,2 % 188,4 % 78,4 % Lainanhoitokate 6, 7,54 5,77 Kassan riittävyys (pv) 2 pv 33 pv 9 pv INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, %: = 1 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitusprosentti on laskenut 59 %:iin, kun se edellisenä vuonna oli 236 %. Tulorahoitusprosenttiin vaikuttavat investointien määrä ja vuosikatteen suuruus. Vuonna 211 investointien määrä oli huomattavasti edellisvuotta suurempi.

17 Pääomamenojen tulorahoitus, %: = 1 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo paljonko tulorahoituksella on pystytty rahoittamaan investointeja, antolainoja ja lainanlyhennyksiä. Luku voi vaihdella eri vuosina hyvinkin paljon riippuen investointien määrästä, pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä ja vuosikatteesta. 16 LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Tulos osoittaa, että rahavarat riittivät 2 päivän kassasta maksuihin. Kaupungin maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä, eikä uutta lainaa tarvinnut nostaa. Kassavarat heikentyivät vuoden aikana 1,5 milj. euroa ja olivat vuoden lopussa 3,2 milj. euroa. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

18 17 milj. 6 Vuosikate, poistot ja investoinnit Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Investoinneista on vähennetty rahoitusosuudet = investointien omahankintamenot Lainanhoitokustannukset Korot Lyhennykset

19 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

20 19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Edellisten tilikausien ylijäämä III Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta: Omavaraisuusaste, %: 82,8 % 83,5 % 82,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, %: 17,2 % 16,1 % 16,9 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainat /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Omavaraisuusaste, %: = 1 * (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 7 %:n omavaraisuutta. 5 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.