Someron kaupunki. Tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Someron kaupunki. Tilinpäätös"

Transkriptio

1 Iso-Valkee Someron kaupunki Tilinpäätös 211 Kuva Manu Kärki

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Toimielimet Taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot 2 5. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin henkilöstömäärä Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot 111 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 112 Tilinpäätöksen allekirjoitus 113

3 2 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Jo vuosia jatkuneessa maailmanlaajuisessa taantumassa tapahtui vuoden 211 aikana uusi vaihe sikäli, että Euroopan valtioiden velkaongelmat sysäsivät jo alkaneen talouskasvun uudelleen laskuun. Maailmantalouden näkymät heikentyivät selvästi loppuvuoden 211 aikana huolimatta siitä, että Aasiassa oli selvää talouskasvua ja Yhdysvaltain talous alkoi päästä jo kasvu-uralle. Suomen taloudessa näkyi epävarmuuden lisääntyminen, joka heikensi myös kotimaista investointi- ja kulutuskysyntää sekä vaimensi viennin näkymiä. Talouskasvun hiipuminen ja valtioiden velkaongelmat asettivat myös Suomen julkisen talouden näkymät uuteen valoon. Valtiontalous pysyi alijäämäisenä ja valtion velka kasvoi n. 8 mrd. euroa. Bruttokansantuotteen kasvu oli n. 2,9 prosenttia ja inflaatio oli keskimäärin 3,4 prosenttia. Työttömyys kääntyi hienoiseen laskuun, sillä koko vuoden työttömyysaste oli 7,8 % (8,4 % vuonna 21). Avoimia työpaikkoja oli myös edellisvuotta enemmän. Kuntien velka on kasvanut koko 2-luvun ajan nopeasti ja on tällä hetkellä runsaat 16 mrd. euroa eli 9 % BKT:stä. Kasvun arvioidaan jatkuvan nopeana myös lähivuosina. Velka asukasta kohti nousi jo yli 2 euron. Vuoden 211 aikana ansiotaso nousi 2,7 % ja kuntien verotulot 3,4 %. Kuntien toimintamenot kasvoivat kuitenkin keskimäärin yli 5 %, joten se merkitsi kuntien vuosikatteiden selvää putoamista edellisestä vuodesta. Someron kaupungin vuoden 211 tilinpäätös osoittaa toimintakuluiksi 5,1 milj. euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 4,5 % kun vastaava luku edellisvuonna oli 2,9 %. Verotulot pysyivät edellisen vuoden tasossa. Maltillinen menojen kasvu voitiin kattaa ennakoitua suuremmilla valtionosuuksilla. Vuosikatteeksi muodostui n. 3,3 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli n. 4,1 milj. euroa. Uutta talousarviolainaa ei vuoden aikana nostettu. Vanhoja lainoja sen sijaan lyhennettiin n.,5 milj. euroa. Asukaskohtaiseksi lainamääräksi jäi n. 29 euroa, joka on selvästi alle maan kuntien keskiarvon. Tilivuodelta 211 kertyi ylijäämää n. 1,6 milj. euroa ja yhteensä kertynyttä ylijäämää on taseessa hieman yli 2 milj. euroa. Investointimenot olivat yhteensä 6,3 milj. euroa (edellisvuonna 1,8 milj. euroa). Suurimpina yksittäisinä rakennuskohteina olivat uimahalli ja Oinasjärven valmistuskeittiö. Leo Haltsonen kaupunginjohtaja

4 3 2. KAUPUNGIN HALLINTO 2.1. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 35 ja se jakaantuu seuraavasti: KESK 15 SDP 8 KOK 6 KD 2 VAS 2 PS 2 35 Someron kaupungin valtuustoryhmät ja jäsenet vuonna 211: Suomen Keskustan valtuustoryhmä Hovila Kimmo Kallio Anja Karvonen Raimo Kesäniemi Hannu Koivu Arto Koivuniemi Ilkka Kolattu-Tolvi Outi Kurvinen Jani Lehtimäki Jarno Mikkola Niina Pirttilä Tero Rouhiainen Mirja Salo Mauri Tuomisto Heikki Älli Mikko Kulmala Silja (kd) Rawstorne Meri (kd) Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Elo Jouko Kaivo Juhani Kotti Antti Kujansuu Antti Kurttila Harri Latva-Äijö Jaana Leppälä Sirkka-Liisa Mäkelä Jonna asti Salo Hannu alk. Kansallisen kokoomuksen valtuustoryhmä Alanen Timo Härkönen Matti Ilmonen Timo Maavirta Pia Mäki-Teeri Markku Vasama-Kakko Kaisa

5 4 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Lehtinen Heikki Åkerlund Leila Perussuomalaisten valtuustoryhmä Kuisma Marjo Kultanen Matti Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Salo Mauri (KESK) 1. varapuheenjohtaja Mäkelä Jonna (SDP) asti 1. varapuheenjohtaja Latva-Äijö Jaana (SDP) alkaen 2. varapuheenjohtaja Maavirta Pia (KOK) 3. varapuheenjohtaja Lehtinen Heikki (VAS) Kaupunginvaltuuston kokoukset: Kaupunginvaltuusto kokoontui 7 kertaa vuoden 211 aikana Kaupunginhallitus KESK KESK KESK KESK KESK SDP SDP KOK KOK Gustafsson Riikka Koivuniemi Ilkka Kurvinen Jani Mikkola Niina Pirttilä Tero Kotti Antti Leppälä Sirkka-Liisa Härkönen Matti Vasama-Kakko Kaisa Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Koivuniemi Ilkka (KESK) 1. varapuheenjohtaja Kotti Antti (SDP) 2. varapuheenjohtaja Vasama-Kakko Kaisa (KOK) Esittelijä: Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen Kaupunginhallituksen kokoukset: Kaupunginhallitus kokoontui 19 kertaa vuoden 211 aikana Toimielimet (jäsenet vuonna 211) Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) Kara Tuula (pj) Kukkonen Ahti (vpj.) Kummunsalo Tauno Tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Tuomisto Heikki (pj.) Kujansuu Antti (vpj) Alhoranta Kalle

6 5 Sintonen Arto Yli-Rekola Eeva Kankaanpää Sirkku Malinen Erja Elinkeinolautakunta (9 jäsentä) Kolattu-Tolvi Outi (pj) Salo Hannu (vpj) Aalto Arto Aarnisaari Tuija Honkakoski Varpu Ilmonen Timo Ruohonen Mikko Ryhtä Riitta Välttilä Mikko Maaseutulautakunta (7 jäsentä) Mäki-Teeri Markku (pj) Hovila Kimmo (vpj) Koskinen Linnea Kotikoski Elisa Kurki Mikko Saarni Leo Saksa Heli Perusturvalautakunta (11 jäsentä) Kurttila Harri (pj.) Rouhiainen Mirja (vpj) Ahlbom Kari Kallio Anja Karvonen Raimo Kuisma Marjo Kulmala Silja Latva-Äijö Jaana Manni Eero Siltanen Jonna Vesterinen Aarne Sivistyslautakunta (11 jäsentä) Koivu Arto (pj) Fonsell -Laurila Kati (vpj) asti Kesäniemi Hannu Lehtimäki Jarno Manni-Pettersson Päivi alk. Mäkelä Jonna asti Mäki-Teeri Markku (vpj) alk. Olli Johanna Rawstorne Meri Ruuhilehto Taina Salomäenpää Olli Viander Anne alk. Åkerlund Leila Tekninen lautakunta (9 jäsentä) Kaivo Juhani (pj.) Känkänen Petri (vpj.) Laine Outi Lehtinen Heikki Lehtinen Riitta Majuri Inkeri Nuoritalo Totti Näykki Satu Älli Mikko Ympäristölautakunta (9 jäsentä) Alanen Timo (pj.) Sallinen Barbro (vpj.) Hyytiäinen Petteri Korpihuhta Ulla Kotti Minna Kultanen Matti Kyyrä Jaana Pentti-Tuomisto Mari Veikkola Heikki Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kunnanjohtaja, konsernihallinnon johtajat sekä toimielinten alaisten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Toimielimet ja niiden esittelijät: Kaupunginhallitus: Elinkeinolautakunta: Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen Kehittämispäällikkö Taija Ranta

7 6 Maaseutulautakunta: Maaseutuasiamies Tauno Sallinen Perusturvalautakunta: Vs. perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja Jari Luoma alkaen Perusturvajohtaja Taru Nordlund Vs. perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja Jari Luoma alkaen Sivistyslautakunta: Sivistysjohtaja Laila Mäkelä Tekninen lautakunta: Tekninen johtaja Marko Mäkinen Ympäristölautakunta: Rakennustarkastaja Petri Vastamäki Ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelä Maankäyttöinsinööri Ari Vettenterä asti Maankäyttöinsinööri Jyrki Virtanen alkaen Vt. maankäyttöinsinööri, maanmittausteknikko Pasi Rantanen TALOUDELLINEN KEHITYS 3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouskasvu hidastui vuoden 211 loppupuoliskolla Euroopan velkakriisin aiheuttaman epävarmuuden lisäännyttyä ja velkakriisin alettua vaikuttaa reaalitalouteen. Vuonna 211 Suomen kilpailukyvyn muutokset verrattuna kilpailijamaihin ovat olleet pieniä. Bruttokansantuote kasvoi 2,9 % edellisestä vuodesta. Vuoden loppupuolella ulkomaankaupassa tapahtui käänne huonompaan. Hyvin alkanut vuosi tavaroiden viennissä ja tuonnissa päättyi määrissä mitattuna alle edellisen vuoden tason. Vienti väheni 7,1 % ja tuonti 1,9 % vuoden takaisesta. Viennin pudotus vuoden takaiseen vertailtaessa johtuu suurelta osin lokakuun 21 risteilyalustoimituksesta. Päättyneenä vuonna kuluttajat vähensivät säästämistä ja kuluttivat suuremman osan tuloistansa, mikä on näkynyt voimakkaana yksityisen kulutuksen määrän kasvuna (2,2 %). Investoinnit lisääntyivät 2,9 % vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 211. Vuoden 211 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 21 oli 8,4 prosenttia. Samalla myös työllisyys yleensä sekä nuorten asema työmarkkinoilla paranivat hieman. Vuonna vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 2,1 prosenttia, kun se vuonna 21 oli 21,4 prosenttia. Nuorten työttömyys on silti selvästi yleisempää kuin 2- luvun parhaina vuosina 27 ja 28, jolloin nuorten työttömyysaste oli 16,5 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin. Marraskuussa se oli 3,4 %. Joulukuussa kuluttajahintoja nostivat edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Asumisen hintaa nostivat erityisesti energian ja korkojen kallistuminen sekä vuokrankorotukset. Vuoden 211 keskimääräinen inflaatio oli 3,4 %. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 21 loka-joulukuusta vuoden 211 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 3,2 prosenttia, valtiolla 2,6 prosenttia ja kunnilla 2,5 prosenttia. Vuoden 211 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia, josta 2 %-yksikköä selittyy sopimuskorotusten vaikutuksella ja,7 %-yksikköä muilla tekijöillä. Reaaliansiot laskivat,6 prosenttia. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän ja kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 39 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 12 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat käyttäneensä vuonna 211 vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.

8 7 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen ja oli vuoden lopussa Manner- Suomen kunnissa 2 85 euroa/asukas kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien lainakanta kasvoi n. 7,1 prosenttia Oman talousalueen kehitys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 21 9 työtöntä työnhakijaa. Joulukuun aikana työttömien määrä kasvoi 1 8 henkilöllä monien määräaikaisten työsuhteiden päätyttyä. Lisäksi osa ammatillisista oppilaitoksista joulukuussa valmistuneista oli vielä jäänyt vaille töitä. Työttömien määrä väheni edellisvuoden joulukuusta 1 7 henkilöllä eli 7,2 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 5,2 prosentilla. Työttömien määrä on vähentynyt lähes kaikissa ammattien pääryhmissä. Yleinen linja on, että teollisuudessa ja rakentamisessa työttömien määrä on vähentynyt ripeimmin kun taas palveluissa muutoksen tahti on hitaampaa. Tuntuvinta työttömyyden aleneminen on teollisuudessa, jossa määrä supistui vuodessa neljänneksellä. Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa aleneminen oli ensi kertaa kolmeen vuoteen nopeampaa kuin koko maassa Turun ja Salon seutujen tilanteesta huolimatta. Nuorten työttömien määrä pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa, kun se yleensä maassa väheni. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (11,3 %) sekä Turun kaupungissa (12,9 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaan seutukunnassa (5,8 %) ja Nousiaisissa (4,8 %). Työttömyysaste oli yli 1 % kahdessa (Turku ja Salo) alueen 28 kunnasta. Vastaavia kuntia oli vuosi sitten viisi (Turku, Salo, Uusikaupunki, Somero ja Raisio). Joulukuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,7 % (1,3 %), eli sama kuin koko maassa 9,7 % (1,3 %). Salon seutukunnassa työttömyysaste oli 11,3 % (11,2 %) ja Somerolla 9,7 % (1,7 %). Työttömiä työnhakijoita oli koko seutukunnan alueella 3423 (3431). Heistä alle 25-vuotiaita oli 397, yli 5-vuotiaita 138 ja pitkäaikaistyöttömiä 754. Työttömiä työnhakijoita oli Somerolla vuoden lopussa 395 (434) henkeä, joista alle 25-vuotiaita oli 33, yli 5-vuotiaita 152 ja pitkäaikaistyöttömiä 72 henkeä. Työttömistä miehiä oli 194 ja naisia 21. Avoimia työpaikkoja oli Somerolla vuoden lopussa 13 (11) ja koko seutukunnan alueella 197 (229). * suluissa vuoden 21 vastaava tieto Salon väestön määrä oli vuoden vaihteessa n henkeä. Väestön lisäystä oli n. 5 henkeä. Salon tulomuutto oli 1 95 henkeä ja lähtömuutto henkeä. Syntyneiden enemmyys oli 25 henkeä. Somerolla tulomuutto oli ennakkotietojen mukaan 383 henkeä ja lähtömuutto 398 henkeä. Syntyneitä oli 75 ja kuolleita 127. Somerolla väkimäärä väheni 62 hengellä. Väestömäärä oli vuoden lopussa henkeä. Talouden yleinen suhdannekuva on heikohko ja kehityksen suunnasta vallitsee epävarmuus. Viennistä riippuvaisten alojen tulevaisuudennäkymät eivät ole parantuneet viime kuukausina, vaan uhkana on edelleen jopa uusi taantuma. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportin mukaan Varsinais-Suomen talous on kuitenkin paremmassa tilanteessa kuin vuosi sitten seutukuntien asiantuntija-arvioiden perusteella. Salon seudun tilannetta ja näkymiä varjostavat matkapuhelintehtaan henkilöstön vähennykset, jotka toteutuvat jo vuoden 212 aikana. Seudun muiden elinkeinojen toteutunutta kehitystä voidaan luonnehtia normaaliksi nykyisessä suhdannetilanteessa. Salon seudun yritysten tulevaisuudenodotukset ovat olleet viime aikoina muuta maakuntaa heikommat, mutta yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on nyt kasvussa.

9 Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Someron kaupungin toimintamenot (ulkoiset) olivat 5,1 milj. euroa. Vastaavat menot vuonna 21 olivat 49,6 milj. euroa. Näin ollen toimintakulujen kasvu oli n.,5 milj. euroa eli 1 %. Toimintatuloja (ulkoiset) kertyi yhteensä 7,4 milj. euroa. Tulot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna n. 17 %. Tulojen pudotus johtuu lomatoimen siirtymisestä Ypäjälle alkaen. Vastaavasti myös menot pienenivät. Kun lomatoimen osuus vähennetään kumpanakin vuonna, saadaan vertailukelpoiseksi menojen kasvuksi 4,5 % ja tulojen 3,7 %. Veronsaajan maksuunpannut kunnallisverot vuodelta 21 olivat euroa. Edellisessä valmistuneessa verotuksessa 29 verot olivat euroa. Kunnallisveroissa oli laskua edelliseen vuoteen 1,4 %. Someron kaupungin yhteisövero-osuus oli euroa ( euroa vuonna 29). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,4 %. Verotuloja kertyi vuonna 211 kaikkiaan n. 22,7 milj. euroa, mikä oli melkein täsmälleen sama summa kuin edellisenä vuonna. Talousarvioon oli varattu verotuloihin 22,4 milj. euroa. Näin ollen verotulot ylittyivät n.,3 milj. euroa arvioidusta. Verotuksen valmistuttua marraskuun maksuunpanotilityksessä perittiin liikaa saatuja ennakkoja vuodelta 21 takaisin 2,1 milj. euroa. Tämä oli edellisiä vuosia suurempi summa. (Vuodelta 29 peritty summa oli 1,6 milj. euroa.) Kiinteistöveroja kertyi n. 1,1 milj. euroa. Valtiovarainministeriö päätti antamallaan asetuksella verontilityslain 5 :n mukaisesti verovuodelta 211 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista veronsaajaryhmien jako-osuuksista. Kuntaryhmän jako-osuus verovuodelta 211 suoritettavissa tilityksissä on 62,86 %. Tätä sovelletaan joulukuun 211 tilityksistä lähtien. Aiemmin verovuoden 211 verot on tilitetty helmikuussa (63,61 %) ja elokuussa (63,17 %) vahvistettujen jako-osuuksien mukaan. Joulukuun 211 tilityksissä kuntien osalta oikaistiin alkuvuoden liian suuret tilitykset. Someron osalta oikaisu oli,6 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyi n. 22,9 milj. euroa eli n. 1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 21. Valtionosuuksiin oli alkuperäisessä talousarviossa varattu 22,3 milj. euroa ja vuoden aikana arviota tarkistettiin lisämäärärahapäätöksellä,6 milj. euroa suuremmaksi. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikki valtionosuuden arvioimiseen tarvittavat luvut eivät olleet tiedossa talousarviovaiheessa ja laskelmissa joudutaan yleensä käyttämään edellisen vuoden lukuja. Verotulotasausta saatiin 5,5 milj. euroa vuonna 211. Vuonna 21 vastaava tasaus oli 5,15 milj. euroa. Investointimenoja kirjattiin vuonna 211 yhteensä n. 6,3 milj. euroa. Tästä talonrakennusinvestoinnit olivat n. 5,2 milj. euroa, julkinen käyttöomaisuus,8 milj. euroa, irtaimiston hankinta n.,2 milj. euroa, maa-alueet, rakennukset ja osakkeet yhteensä,1 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet vuoden aikana olivat uimahallin rakentaminen 4,8 milj. euroa, Oinasjärven koulun valmistuskeittiö,3 milj. euroa, Kohnamäen sillan uusiminen,3 milj. euroa sekä Harjun teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen,2 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin vuoden aikana,48 milj. euroa ja korkoja maksettiin 83 3 euroa. Vuoden aikana ei nostettu uutta lainaa. Talousarviolainaa oli vuoden lopussa n. 2,7 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna lainamäärä oli n. 29 euroa. Loppuvuodesta 211 Mela teki päätöksen vuosien perusteetta saatujen valtionkorvausten palauttamisesta. Palautettava summa oli n euroa. Lasku kirjattiin edellisten vuosien ylijäämätililtä, eikä sillä ollut vaikutusta tilikauden tulokseen. Rahoituslaskelmassa vaikutus sen sijaan näkyy kassavarojen muutoksessa. Tarkempi selvitys asiasta on Lomatoimen tehtäväalueen kohdalla. Vuosiloman pituus on määräytynyt aikaisemmin A- ja B taulukoiden mukaan. Vuosilomamääräykset muuttuivat marraskuussa 211 sovituissa uusissa kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Vuosiloman pituutta on muutettu siten, että B-vuosilomataulukot on poistettu lukien. Uusissa sopimuksissa on vain yhdet loman pituutta osoittavat A- taulukot, joita sovelletaan samalla tavoin kuin ennen sopimusmuutosta. Viranhaltijalle/

10 9 työntekijälle maksettava lomakorvaus määräytyi aikaisemmin B-taulukoiden vuosilomapäivien mukaan. Vuosilomaa koskevia muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun lomaan niiden henkilöiden osalta, joiden palvelussuhde jatkuu jälkeen. Kirjanpitoon tulee kirjata lomapalkka- ja lomarahavelka sen suuruisena kuin kunta joutuisi maksamaan, jos lomapalkat ja lomarahat maksettaisiin eli näin saadaan tilinpäätösvuodelle kuuluva menoerä kirjattua kuluksi. Kuntajaosto on antanut asiasta lausunnon. Varovaisuuden periaatetta noudattaen lomapalkka- ja lomarahavelka kirjataan jo vuoden 211 tilinpäätöksestä alkaen uusien sopimusten lomamääräysten mukaisesti. Lomapalkka- ja lomarahajaksotukset voidaan tehdä myös laskennallisesti arvioon perustuen, jos laskentaa ei ole mahdollista tehdä henkilöittäin. Someron kaupungin tilinpäätöskirjaukset on tehty kuitenkin vielä vanhaa ohjetta noudattaen, koska em. lausunto ilmestyi sen jälkeen, kun kirjaukset oli jo tehty. Jaksotukset vaikuttavat kaikkiin palkkalajeihin jokaisella talousarvion kustannuspaikalla. Kirjausten jälkeen oli tehty erilaisia kustannuslaskelmia, vuosilaskutuksia ja tilastoja, joiden uudelleen tekeminen olisi aiheuttanut paljon lisätöitä kaikilla toimialoilla. Tästä syystä korjauksia ei ole tehty. Muutokset tulevat automaattisesti huomioonotetuksi vuoden 212 tilinpäätöksessä. Lomapalkkavelasta on ajettu uudet listat ja loppusummaa vertaamalla on päädytty n. 222 euroa suurempaan lomapalkkavelkaan kuin tilinpäätökseen on kirjattu. Mikäli summa olisi kirjattu eri kustannuspaikoille menoksi, olisi kaupungin vuosikate em. summaa pienempi eli 3,1 milj. euroa Kaupungin henkilöstö Koko henkilöstö yhteensä Vuoden lopussa kaupungilla oli työntekijöitä 36 henkeä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suuri henkilöstömäärän vähennys johtui lomatoimen henkilöstön poistumisesta (34 henkeä). Kaupunki laatii vuosittain erillisen henkilöstötilinpäätöksen, jossa on tarkemmat selvitykset henkilöstömuutoksista, sairauspoissaoloista ym. Henkilöstökustannukset: Palkat Henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yhteensä Henkilöstökulujen muutos -3,4 % 3,1 % 3,6 % Lomatoimi huomioon otettuna +2,6 % Sisältää työllisyysvaroin palkattujen henkilöstökuluja Valtion työllistämistuki Tuen osuus henkilöstökuluista 42 % 46 % 4 %

11 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttamista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Someron kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen hyvä. Vuosikate oli 3,3 milj. euroa ja taseessa on ylijäämiä n. 2,4 milj. euroa. Vuosien taloussuunnitelmassa investointien yhteismäärä on n. 36 milj. euroa. Lainaa joudutaan ottamaan monen vuoden tauon jälkeen. Nykyinen lainamäärä asukasta kohti on 29 euroa. Myös paineet tuloveroprosentin nostamiseen kasvavat. Väestön väheneminen heijastuu verotulojen määrään. Työttömien määrässä (395) ja työttömyysasteessa (9,7 %) on suunta vuoden takaiseen verrattuna hieman parempi. Tulevien vuosien talousarvion laatimisessa tulee entistä enemmän ottaa huomioon toimintojen tehostaminen ja resurssien oikea kohdentaminen. Väestön ikääntyminen tuo paineita perusturvatoimen menojen kasvuun. Perusturvalautakunnan bruttomenojen kasvu oli vuoden takaisesta 5,4 %. Tietohallinnon suurimman riskin muodostavat Salon kaupungin, Salon seudun koulutuskuntayhtymän ja Someron kaupungin yhteinen tietoliikennesolmu internet- verkkoon. Yhtenä merkittävimpänä riskinä nähdään myös tietojen varmuuskopioiden tapahtuminen yhdessä ja samassa palvelintilassa. Lisäksi varayhteyksien puuttuminen nähdään suurena riskinä. Riski tulee korostumaan, kun otetaan käyttöön eresepti ja earkisto. Tietoliikennekapasiteetti/-yhteydet ovat myös paikoin huonot (mm. alakoulut). Lähivuosien tietohallinnon kehittämistarpeet on kirjattu tietohallintostrategiaan, jossa ovat ne strategiset suuntaviivat, johon suuntaan tietohallintoa lähivuosien aikana tulisi kehittää. Lisäksi tietohallinto-ohjelmassa tuodaan esiin ne konkreettiset toimenpiteet, joiden mukaisesti toimimalla päästään tavoitteisiin. Erityisen tuen tarve on kasvanut koko ajan. Kaupungissa on useita perhekoteja ja sijaisperheitä, joista lähikouluihin ohjautuu moniongelmaisia lapsia. Riittäviä pienryhmätiloja ei ole kaikissa kouluissa, puhumattakaan akustoiduista tiloista, jotka takaisivat tietosuojan säilymisestä esim. oppilashuollon osalta eri yksiköissä. Kuntien opetustoimen tehtävät / vaatimukset kasvavat koko ajan, mutta resursseja ohennetaan ja mm. sijoituslasten aiheuttamat todelliset kustannukset eivät kata heidän opetusjärjestelyjään. Perusturvan henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa lisäksi tukipalvelujen täytäntöönpanon hidastumista suunnitellussa aikataulussa. Rakenteellisia riskejä esiintyy esimerkiksi koulurakennuksissa ja jonkin verran myös nuorisotalolla. Sisäilmaongelmat ja rakennusten peruskorjaustarve on niistä keskeisin. Kaikki koulurakennukset eivät vastaa taito-taideainetiloiltaan ja pienryhmätiloiltaan nykyisin voimassa olevan opetussuunnitelman ohjeistusta. Pienissä saleissa ja puutteellisissa teknisissä tiloissa on havaittu tarkastusten yhteydessä vuosittain turvallisuusriskejä. Pihojen talvikunnossapito aiheuttaa myös välillä ongelmia (liukkaus, välituntien aikana pihojen avaaminen on riskitekijä). Tekninen lautakunta on päättänyt kiinteistöjen huoltokirjojen laadinnasta. Tätä toimenpidettä jatketaan tulevina vuosina niin, että koko kiinteistömassa on valvonnan ja seurannan piirissä. Tietoliikenneverkko ja konekanta tulisi saada sellaiseksi, että kaikista sivistystoimen yksiköistä on yhtä laadukkaat yhteydet ulospäin. Akuutein peruskorjaus- ja saneerauskohde on koulukeskus. Tuotantoriskit ovat toimintoja, jotka aiheuttavat sivistystoimen arkeen riskejä toistuvasti tai muutaman vuoden välein. Näitä ovat esimerkiksi sairaalakoulupalvelujen saatavuus eli yksinkertaisesti pula sairaalakoulupaikoista sekä kuljetuspalvelujen saatavuus tarjolla oleva kaluston koko, kaupungin pinta-ala ja kouluverkko huomioiden. Tiheä kouluverkko aiheuttaa myös opetusvelvollisuuksien täyttämisriskiä koko ajan sekä työn epätasaista jakautumaa / kuormitusta. Liikenneturvallisuus on syytä mainita myös yhtenä arjen riskinä, koska Somerolta puuttuu mm. kevyenliikenteen väyliä ja turvallisia teiden ylityksiä sekä parkkitaskuja ja riittäviä koulujen taksi- ja linja-autojen pysäköimis- ja kääntöpaikkoja.

12 11 Oikeudenkäynnit ja mahdolliset vahingonkorvaukset: 1. Talonrakennuspuolella uimahallin alkuperäisen pääurakoitsijan kanssa purettu urakkasopimus on taloudellisesti erittäin merkittävä riski. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on kehottanut Someron kaupunkia vastaamaan Rakennusliike Kerroskivi Oy:n päivätystä haastehakemuksesta ilmenevään kanteeseen Someron kaupunki on vastannut kanteeseen ja kiistänyt sen, sekä ilmoittanut tulevansa vaatimaan vastakanteella urakoitsijalta korvauksia urakkasopimuksen purkamisesta aiheutuneista lisäkuluista. Tämän hetken arvio korvausvaatimuksen määrästä on n. 1 7 euroa. 2. Markkinaoikeus on antanut päätöksen eräiden metsäyhtiöiden kilpailunrajoituslain vastaista menettelyä koskevassa asiassa. Markkinaoikeus on katsonut, että Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPM Kymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina kilpailunrajoituslain vastaiseen menettelyyn (raakapuun hankintakartelli). Kartellin tarkoituksena oli keskinäisen kilpailun rajoittaminen ja yhteisen raakapuuhinnan hallinta, josta on aiheutunut puunmyyjille vahinkoa. Yleisten arvioiden mukaan kartellin aiheuttama vahinko on n. 3 % käypään markkinahintaan verrattuna. Kuntaliitto on antanut asiasta yleiskirjeen, jossa se kehottaa kuntia arvioimaan, onko niiden pantava vireille vahingonkorvauskanne metsäyhtiöitä kohtaan ja tekemään yhteistyötä korvauskanteiden ja vahinkojen selvittämiseksi. Kuntien on syytä mahdollisuuksien mukaan muodostaa yhteistyöverkostoja asian hoitamiseksi ja yhteisen asiamiehen palkkaamiseksi. Useamman kunnan yhteisen asiamiehen käyttämisellä saadaan synergiaetua erityisesti oikeudenkäynnin ja mahdollisen sopimusneuvottelujen hoitamisen osalta. Kaupunginhallitus päätti käynnistää selvitystoimenpiteet mahdollisen oikeudenkäynnin valmistelemiseksi ja antaa asiassa toimeksiannon Asianajotoimisto Krogerus Oy:lle. Someron kaupungin myynnit kartelliyhtiöille ovat yhteensä n. 1,3 milj. euroa, josta kuitupuun osuus on,8 milj. euroa. Asiantuntijaselvitysten mukaan kartellin vaikutus on kohdistunut juuri kuitupuuhun, mutta tukin osalta selvää näyttöä on vaikea saada esille. Alkuselvityksessä käsiteltiin mm. puukartellin taustaa, kanneperusteita ja vahingon määrän arviointia. Lisäksi siihen liittyi kaksi erillistä taloustieteellistä selvitystä kartellin aiheuttamista vahingoista. Kaupunginhallitus päätti alkuselvitykseen nojautuen , että raakapuukartellia koskeva asia viedään saadun selvityksen perusteella oikeudenkäyntivaiheeseen, mikäli 2 mukanaolijan ehto täyttyy. 3. Käräjäoikeus on antanut tuomion keväällä 211 työturvallisuusasiassa, jossa kaupunki todettiin korvausvelvolliseksi. Someron kaupungin kaksi puistotyöntekijää olivat kiinnittämässä jouluvaloja vuonna 28. Traktoriin oli kiinnitetty henkilönostokori, jossa työntekijät olivat. Koriin tulleen vian johdosta he olivat joutuneet tekemään hätälaskun ja ohi ajanut kuorma-auto oli törmännyt koriin. Kori oli pudonnut kadulle ja työntekijät olivat loukkaantuneet. Toisen henkilön kanssa on vahingonkorvauksesta jo sovittu ja se on maksettu, joten hänen osaltaan asian käsittely ei tule enää käräjäoikeudessa jatkumaan. Toisen loukkaantuneen henkilön osalta asia on vielä kesken. Asia pyritään sopimaan niin, ettei oikeuskäsittelyä tulisi. 4. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut tuomion vahingonkorvausasiassa, joka koski vammaispalvelulain mukaista asunnon muutostyötä. Muutostyöt tehtiin vuosina 1999 ja 2. Kyseessä oli olemassa olevan WC-tilan laajentaminen henkilökohtaista hygieniaa palvelevaksi tilaksi. Vesikattoremontin yhteydessä oli vuonna 29 havaittu kosteusvaurio, joka todennäköisesti johtui virheellisesti toteutetusta WC-pesuhuonetilan ilmanvaihdosta, tuuletusputki oli jätetty ullakkotilaan. Käräjäoikeus katsoo, että kaupungin olisi työn suunnittelijana ja valvojana pitänyt varmistua WC-pesuhuonetilan oikeasta ilmanvaihdosta. Vahingonkorvausvastuu syntyy suunnittelussa ja valvonnassa todetun laiminlyönnin kautta. Kaupunki velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvauksena 12 1,13 euroa sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut 15 31,3 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

13 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen valvonta ja vastuut on määritelty hallintosäännössä hallitukselle, lautakunnille, toimialajohtajille ja esimiehille. Sisäistä valvontaa koskevaa ohjeistusta annetaan vuosittain talousarvion täytäntöönpanoohjeissa, jotka hallitus hyväksyy vuoden alussa. Someron kaupungin konserniohje on päivitetty ja otettu käyttöön alkaen. Päivitetty hankintaohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja se on tullut voimaan Kaupungin hankinnat on kilpailutettu ohjeen mukaan ja ilmoitukset on julkaistu sähköisessä ilmoituskanavassa (HILMA). Tavoitteiden ja talousarvion toteutumisen seuranta on esitetty jäljempänä tilinpäätöskirjassa. Myös keskeiset poikkeamat toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin on selvitetty. Lautakunnille raportoidaan kahden kuukauden välein talousarvion toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle esitetään koko kunnan talousarvion toteutumisvertailu kuukausittain ja valtuustolle puolivuosittain. Vakuutukset on kilpailutettu. Kaupungin vakuuttamispolitiikan mukaan kiinteistöissä sovelletaan vakuutustekijöinä ensivastuuperiaatetta vakuutusmäärien perustuessa euromääriin ja asuintaloissa täysarvovakuutuksia perustuen kuutiotilavuuteen pääsääntöisenä vakuuttamistapana. Kaupungissa on tehty vakuuttamisohjelma vuonna 28 yhdessä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Riskienhallinta poikkeusoloissa on otettu huomioon valmisteltaessa Someron kaupungin valmiussuunnitelman yleistä osaa. Tämä perustuu Valmiuslakiin, jonka 4 :n mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Tilikauden aikana omaisuuden luovutuksissa ei ole kirjattu myyntitappioita. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.

14 Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot ja kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. 13 TULOSLASKELMA (ulkoiset erät) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 14,9 % 18,1 % 18,1 % Vuosikate/Poistot, % 191,6 % 21 % 235 % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 1 * Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku osoittaa, että 14,9 % toiminnan menoista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Tulot ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna johtuen lomituksen siirtymisestä Ypäjälle. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista = 1 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 1 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa /asukas: = Vuosikate / asukasmäärä tilikauden lopussa Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen

15 14 organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon myös erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta on pystynyt tilikauden aikana toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka kunta on käyttänyt palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Antolainauksen muutoksina esitetään kunnan myöntämien lainojen lisäykset ja vähennykset. Myös kunnan maksamat palautuskelpoiset liittymismaksut näkyvät tässä erässä. Lainakannan muutoksista ilmenee, paljonko kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta lainaa tai lyhentänyt niitä. Oman pääoman muutoksina otetaan huomioon edellisten tilikausien olennaisten virheiden omaan pääomaan tehdyt oikaisut, jotka vaikuttavat rahavirtaan. Muut maksuvalmiuden muutokset kohtaan on laskettu toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutokset, pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset.

16 15 Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua rahavarojen muutosta. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset -189 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 59, % 235,9 % 88,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,2 % 188,4 % 78,4 % Lainanhoitokate 6, 7,54 5,77 Kassan riittävyys (pv) 2 pv 33 pv 9 pv INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, %: = 1 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitusprosentti on laskenut 59 %:iin, kun se edellisenä vuonna oli 236 %. Tulorahoitusprosenttiin vaikuttavat investointien määrä ja vuosikatteen suuruus. Vuonna 211 investointien määrä oli huomattavasti edellisvuotta suurempi.

17 Pääomamenojen tulorahoitus, %: = 1 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo paljonko tulorahoituksella on pystytty rahoittamaan investointeja, antolainoja ja lainanlyhennyksiä. Luku voi vaihdella eri vuosina hyvinkin paljon riippuen investointien määrästä, pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä ja vuosikatteesta. 16 LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Tulos osoittaa, että rahavarat riittivät 2 päivän kassasta maksuihin. Kaupungin maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä, eikä uutta lainaa tarvinnut nostaa. Kassavarat heikentyivät vuoden aikana 1,5 milj. euroa ja olivat vuoden lopussa 3,2 milj. euroa. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

18 17 milj. 6 Vuosikate, poistot ja investoinnit Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Investoinneista on vähennetty rahoitusosuudet = investointien omahankintamenot Lainanhoitokustannukset Korot Lyhennykset

19 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

20 19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Edellisten tilikausien ylijäämä III Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta: Omavaraisuusaste, %: 82,8 % 83,5 % 82,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, %: 17,2 % 16,1 % 16,9 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainat /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Omavaraisuusaste, %: = 1 * (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 7 %:n omavaraisuutta. 5 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Someron kaupunki. Tilinpäätös

Someron kaupunki. Tilinpäätös Someron kaupunki Tilinpäätös 212 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus. 2 2. Kaupungin hallinto.... 3 2.1. Kaupunginvaltuusto... 3 2.2. Kaupunginhallitus 4 2.3. Toimielimet.. 4 3. Taloudellinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Somero kirjamessuilla 2013. Someron kaupunki. Tilinpäätös

Somero kirjamessuilla 2013. Someron kaupunki. Tilinpäätös Somero kirjamessuilla 213 Someron kaupunki Tilinpäätös 213 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus. 2 2. Kaupungin hallinto.... 3 2.1. Kaupunginvaltuusto... 3 2.2. Kaupunginhallitus 4 2.3. Toimielimet..

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalo Katajakoti

Vanhusten palvelutalo Katajakoti Vanhusten palvelutalo Katajakoti Tilinpäätös 214 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus. 2 2. Kaupungin hallinto.... 3 2.1. Kaupunginvaltuusto... 3 2.2. Kaupunginhallitus 4 2.3. Toimielimet..

Lisätiedot

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ISBN 951-755-923-2 Suomen Kuntaliitto 2004 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot