P V T T S U O J A N O S A A M I S K E S K U S T u t k i m u k s e s t a s u o r i t u s k y k y ä

Transkriptio

1 3 / 2008 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti TUTKIJANUMERO P V T T S U O J A N O S A A M I S K E S K U S T u t k i m u k s e s t a s u o r i t u s k y k y ä Radiotaajuisen sensoritekniikan ajankohtaista Vuosi EU:n nopean toiminnan joukkojen kyydissä Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen haasteista

2 3 / 2008 SENSORI Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen henkilöstölehti TUTKIJANUMERO 3 /2008 SISÄLLYS Pääkirjoitus 2 Tutkimusjohtajan työssä jaksamisen terveiset 3 Radiotaajuisen sensoritekniikan ajankohtaista 4 Radioteknisten sensori- ja tietoliikennejärjestelmien kehittämisen synergiaa 5 ESSOR-hankkeenvalmistelut loppusuoralla 6 Sata syntiä, yksi kolminaisuus 7 Operaatioanalyysipalvelujen kehittämisestä 9 Laskentatuloksia asiakastarpeisiin ja operaatioanalyysivoimaa reserviin 10 Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen haasteista 12 Kuulumisia akustiikan alalta 16 Termisen alueen herätteiden mittaaminen 17 ESSO 18 Chilistä on moneksi OC-heitetutkimus 20 Vuosi EU:n nopean toiminnan joukkojen kyydissä 22 Kokemuksia työskentelystä euroopan puolutusvirastossa 24 Professori Kari Nieminen, suojelualan arvostettu asiantuntija 26 Markku Mesilaakso RSOS:n johtoon 27 SENSORI Julkaisija Päätoimittaja Toimittajat Ulkoasu Paino ISSN SENSORI 3 / 2008 Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Mikko Kari Kristiina Nevanpää Elisa Pääkkönen Leijart Suunnittelutoimisto / Kisko Edita Prima Oy Kannen kuva: Laboratorioryhmä harjoittelee pistooliammuntaa Säkylässä. Kuva: Matti Kuula TUTKIJOILLEMME Vuoden viimeinen SENSORI on pyhitetty tutkijoiden vertaisviestinnälle. Tämä lehti siis sisältää eri tutkimusalojemme tiedelatinaa luvan kanssa. Toivon, että joskus tästä numerosta kehittyy julkaisu, jota arvostetaan myös tieteellisesti. Yhdessä kevään sisäisen numeron ja syksyn asiakasnumeron kanssa lehdistä muodostuu kokonaisuus, joka heijastaa arvojamme. Uusi arvoperusteinen huoneentaulumme löytyy lehden lopusta, ja haastankin tutkijat pohtimaan ristiriitaa asiakasriippuvan vaikuttavuuden, työyhteisöä ylläpitävän konsensuksen sekä tieteen kovien ja ehdottomien periaatteiden välillä. Määrittelin edellisessä numerossa kumppanin tasavertaiseksi tutkimustahoksi, jonka kanssa rinta rinnan pyritään asiakkaan toivomiin tuloksiin. Tulemme kutsumaan ensi vuoden asiakasneuvotteluihimme eri tavoin teidät kaikki, jotta monikantaisuus ja avoimuus toteutuvat. PVTT pyrkii omilla vahvoilla tutkimusalueillaan päätoimijaksi. Tavoitteemme on, että asiakas saa meiltä tilattua kokonaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että alkaisimme tehdä kaikkea itse tai että mestaroisimme jatkossa teidän muiden vahvoja aloja. Tavoitteemme on, että kehitteillä olevan suojan kokonaiskonseptin avulla jäsennämme asiakasvaateet paremmin, selvitämme niiden väliset riippuvuudet ja kuvaamme tutkimusongelman siten, P Ä Ä K I R J O I T U S että ratkottavat osaongelmat ovat jäsennellympiä ja formaalimpia. Näin ratkaisuihin päästään suoraviivaisemmin ja osat on helpompi koota lopuksi integroiduksi kokonaisuudeksi. Tiedän, että tällainen analyyttinen pilkkominen haastaa holistisuuden ja se saattaa jopa estää innovatiiviset ratkaisut. Toisaalta oletan, että jatkuva vuoropuhelu kokonaisuuden kanssa osatutkimusten aikana ainakin paljastaa liiat rajoitteet ja että riippuvuuksien aikainen tunnistaminen auttaa myös tutkijaa. Suojan kokonaisuus ja sitä tukeva operaatioanalyysi ovat seuraavat vuodet PVTT kehittämisen keskiössä. Kaikkea kehitettyä sovelletaan koko ajan Epäsymmetrisessä Sodankäynnissä (ESSO, työnimenä oli aiemmin CIED) sekä elektronisen sodankäynnin ja häivetekniikan yhdistävässä avainprojektissamme. Suojan teknologiaohjelma on keskeinen kehittämisen kannalta. Tavoitteenamme on myös luovuttaa ohjelmistoradio asiakkaillemme siten, että kustannustehokkaan ja toimivan teknisen tiedonsiirtoratkaisun lisäksi myös asemien suojakonsepti on perustellusti muodostettu. Suojan negaatio on läpäisy, joka taas on perusta kaikelle vaikuttamiselle. Projekteistamme ESSO sisältää tämän ajatuksen alusta saakka sisään rakennettuna. Velvoitan kaikki tutkijamme avoimen kriittisesti perehtymään näissä sateenvarjoissa tehtävään työhön, kokeilemaan lähestymistapaa omissa projekteissaan ja antamaan rakentavaa palautetta. Ja pyydän samaa kumppaneiltamme, jotta lopputuloksena on yhteinen, tieteellisen kritiikin avulla muodostettu kokonaisuus, joka hyödyttää meitä kaikkia. PVTT strategia ei vielä ole yksissä kansissa kauniisti muotoiltuna, mutta strategian toimeenpano tarkoittaa yllä esittämääni. Uskon tekemiseen ja siinä oppimiseen: saa aloittaa, niin tekemisen kuin kritisoinnin. Jos ette tiedä, kenelle kritiikkinne osoittaa, lähettäkää se suoraan minulle. Mika Hyytiäinen

3 Teksti: MIKKO KARI Tutkimusjohtajan työssä jaksamisen terveiset Taas on saatu kahvipöytäkeskusteluihin puheenaiheita: lama, taantuma, rakennemuutokset, pankkikriisit. Useissa teollisuus- ja tutkimustyöyhteisöissä painaa mieltä epävarmuus tulevasta. Onko töitä, suoriutuuko perheemme asuntolainojen maksuista ja kuinkahan lasten harrastusten käy? Ei mene hyvin yliopistoillakaan. Esimerkkinä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka aikoo vähentää työntekijöitään lähes puolella sadalla. Samaan aikaan liikkuu huhuja, että Tampereen teknillisellä yliopistolla olisi samansuuntaisia pyrkimyksiä. Tosin TTY:n rehtori on asioista toista mieltä. On otaksuttavaa, että henkilöstön vähentäminen ei kohdistu yliopistojen ydintoimintoihin vaan hallinnon päällekkäisyyksien poistamiseen. Yliopistojen ydintoimintoja on sen sijaan tehostettava, sillä kansainvälinen kilpailu yliopistojen paremmuudesta on arkipäivää ja siinä pätee markkinatalouden lait kuten teollisuudessakin. Vaikka Puolustusvoimat pyrkii tehostamaan omaa budjettiperusteista toimintatapaansa, muun julkishallinnon tavoin, ulkoistamalla muun muassa tukitoimintojaan strategisille kumppaneille, on se silti työnantajana hyvä vaihtoehto. Vanha sanonta; valtion leipä on pitkä ja kapea on hyvä slogan muistaa. Meillä PVTT:ssa riittää puuhaa, välillä se ylittää jopa sietorajan. PVTT:n uusi tutkimussuunnitelma ( ) on saanut siunauksen Sotavarustepäälliköltä. Olemme siten saaneet työrauhan kevääseen -09 asti, jolloin käynnistyy taas uusi asiakasneuvottelukierros. Käsitykseni mukaan PVTT:ssa koetaan tällä hetkellä varsin paljon onnistumisen elämyksiä, työn iloa ja tekemisen meininkiä. Laitos on saanut loputkin johtajapaikat täytetyiksi ja se tuo näkyvyyttä ja dynamiikkaa johtamiseen. Tekemisen meininki liittyy yleensä onnistumisiin ja huippuhetkiin kun on saatu jotain merkittävää aikaan. Monista pienistä asioista osataan iloita silloin, kun ei tarvitse murehtia turhia, toisin sanoen, kun asiat ovat kunnossa, työkaverit innostavat ja kaikki kokevat olevansa tärkeitä työssään toimiessaan niin yksin kuin ryhmässä. PVTT:ssa on käynnissä varsin paljon omia projekteja eli tehdään tutkimuksia ja töitä yli osastorajojen. Tämä on iso askel suuntaan ja etenkin toimintatapaan, jossa Me teemme aidosti töitä yhdessä. Linjaorganisaation ja matriisiorganisaation johtamistapojen yhteensovittaminen luo haasteita johtamiselle kaikin tavoin. On tärkeätä, että työntekijöiden osaamista tuetaan jatkuvasti. Hyvät tiedot ja taidot sekä ammattilaisen leima antavat ihmisille pystyvyyden tunnetta. Itsetunto paranee kohisten, kun tuntee itsensä pystyväksi ja osaavaksi. Siten työstä suoriutuu merkittävästi paremmin. Vaikka tuntemukseni ovat näin mairittelevat, niin edellytän ja teen työtä myös sen eteen, että kaikki tarkastelevat omia toimintatapojansa ja keskittyvät siten parantamaan omaa suoriutumistaan yhdessä tekemisen hyväksi. Puolustusvoimien muut iskulauseet: "Ihminen on tärkein voimavara ja tee työtä, jolla on merkitystä" pitävät kyllä paikkansa. Mutta työnantaja ei tähän vain yksin pysty, vaan Me kaikki olemme siinä varsin keskeisessä roolissa. Jos vedämme köyttä samasta päästä, se vaikuttaa oleellisesti työmotivaatioon ja työstä koettuun iloon. Huono johtaminen, heikko itsetunto, joustamattomuus, ahdistava työilmapiiri ja työssä ilmenevä painostus heikentävät kaikkien niin johtajien kuin työntekijöiden työviihtyvyyttä ja työssä koettua iloa. Jos työssä koko ajan tapahtuu nopeita muutoksia ja työntekijät joutuvat kokemaan turvattomuutta, työn ilo voi helposti kadota. Kiire ei kuitenkaan välttämättä yksin vähennä työn iloa. Kun tiukan rupeaman jälkeen saa tuloksia aikaan, kokee henkilö useimmiten tyydytystä omasta suorituksestaan. Työn iloa voidaan työpaikoilla lisätä järjestämällä olosuhteet sellaisiksi, että työntekijät voivat hallita omaa työtään ja käyttää osaamistaan paremmin tunnistamiensa uravaihtoehtojen suuntaan kalifiksi Kalifin paikalle. Johtajien pitää havainnoida työntekijöiden työssä menestymistä ja kyetä valistamaan heitä laitoksen omissa rakenteissa piilevien urapolkujen mahdollisuuksista. Hyvää mieltä ja jaksamista niin töissä kuin kotonakin on mukavampi iloita yhdessä kuin yksin. SENSORI 3 /

4 Teksti: LIISA TERHO Kuva: PIRJO LAURIMAA Radiotaajuisen sensoritekniikan ajankohtaista Tutkasovellusten merkitys säilyy 2020-luvulle tultaessa. Radiotaajuisten aaltojen käyttö mittauksiin ja kohteiden havaitsemiseen toimii vuorokauden kaikkina aikoina, sääolosuhteiden vaihdellessa, savussa, pimeässä ja uusimpien tekniikoiden avulla jopa tahallista häirintää väistäen, joten tutkaa on vaikea korvata muilla sensoreilla. Sotilassovelluksissa myös toimintaympäristöt monipuolistuvat ja oikean tilannekuvan ylläpitäminen muuttuu entistä haasteellisemmaksi. Kaupungistuminen jatkuu ja vuoteen 2020 mennessä suurin osa maailman väestöstä asuu eri käyttötarkoituksiin rakennettujen alueiden muodostamissa keskuksissa. Yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisen infrastruktuurin sijoittuminen kaupunkiympäristöön altistaa kohteita myös terroristiryhmien suunnitelmille. Tulevaisuudessa perinteisen maa-alueen puolustuksen operaatioissakin tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja: usein yhdistelmä pieniä joukkoja varusteinaan entistä suorituskykyisempiä tiedustelun- ja valvonnan järjestelmiä, jotka lisäksi ovat kevyitä ja energiatehokkaita. Samankaltaisia vaatimuksia tutka- ja tiedustelusensoreiden suorituskyvylle rakennetun ympäristön olosuhteissa asettaa myös toimiminen kansainvälisen kriisinhallinnan tehtävissä. Eri- laisten ympäristöä tarkkailevien sensoreiden käyttötarpeet lisääntyvät muillakin kuin sotilasviranomaisilla. Radiotaajuisen sensoritekniikan mahdollisuuksia selvitetään saattueiden suojautumisessa, alueiden ja rakennuskompleksien valvonnassa, henkilöiden, varustuksen ja ajoneuvojen reaaliaikaisessa havainnoinnissa ja luokittelussa, jopa tarkkaampujien paikannuksessa. Tutkan korkeampi toimintataajuus merkitsee paitsi pienempää kokoa, myös pienempää kantamaa. Rakennetussa ympäristössä haasteena on enemmänkin radioaaltojen etenemiseen liittyvien ilmiöiden, kuten monitie-etenemisen, haittojen hallinta. Kansain- SENSORI 3 / 2008

5 välisessä tutkimusyhteistyössä pyritään selvittämään teknologisia ratkaisuja kevyiden, kompaktien ja halpojen tutkajärjestelmien modulaarisiin toteutuksiin. Uudet kannettavat tai miehittämättömille alustoille sijoitettavat sensorit tulevat operatiiviseen käyttöön arviolta 2015 alkaen, mutta ratkaisut ovat osin integroitavissa olemassa oleviinkin järjestelmiin. Perinteisessä tutkassa lähetin ja vastaanotin sijaitsevat samassa yksikössä, kiinteässä asemapaikassa. Tutkan lähettimen aktiivisuus paljastaa myös vastaanottimen sijainnin. Monipaikkatutkassa radiovastaanotin ja -lähetin sijoitetaan toisistaan erilleen vaikeuttamaan lähettimen aktiivisiin toimintajaksoihin perustuvaa järjestelmän havaitsemista ja paikannusta tuhoamistarkoituksessa. Passiivisessa monipaikkatutkassa suojautumista on tehostettu edelleen korvaamalla tutkan oma lähetin jo muutenkin ympäristössä toimivien radioasemien lähetteillä. Matkapuhelinverkkojen tukiasemat sekä digitaaliset ja analogiset televisio- ja radioasemat ovat potentiaalisia tutkamaalien "valaisijoita". Yleinen toimintaperiaate on hahmoteltu kuvassa: kohteesta (esim. lentävä maali kuten lentokone) siroava radiotaajuinen sähkömagneettinen energia saadaan tutkan vastaanottimeen myös suoraan edenneenä. Maalin paikannus onnistuu vertaamalla kulkuaikaeroja maalista sironneen ja suoraan referenssiantenniin vastaanotetun radiosignaalin välillä. Passiivisen tutkaverkon kaupallisia demonstraattoritoteutuksia on eri valmistajilla. Esimerkkejä löytyy sekä matkapuhelinverkkoon että FMpaikallisradioasemiin perustuvista laitteista. PVTT tukee kaikkia puolustushaaroja tutkimustiedolla, jota tarvitaan teknologisen kehityksen mahdollisuuksien ja uhkien arvioinnissa. Uuden radiotaajuisen sensoritekniikan mahdollista suorituskykyä meri- ja maaalueemme tai ilmatilamme valvonnassa on analysoitava omissa erityisolosuhteissamme. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään myös hankintojen välillä, yhteistyössä siviilitutkimusyhteisön ja teollisuuden kanssa. Olemme mukana arvioimassa ja analysoimassa passiivisen tutkakonseptin mahdollisuuksia mm. ilmavalvonnan sovelluksissa suomalaisessa toimintaympäristössä osana tutkajärjestelmien elinkaarta tukevaa tutkimusohjelmaa. Teksti: LIISA TERHO Signaalinkäsittely ja suorituskyvyn rakentaminen: Radioteknisten sensorija tietoliikennejärjestelmien kehittämisen synergiaa Viime vuoden lopulla Amsterdamissa pidetyssä Wireless-tapahtumassa oli esillä kännykkämaailman uusimpia keksintöjä ja strategioita. Lehdistön erityisen huomion kohteiden joukossa oli Nokian Click to Find -konsepti, joka vastaa käyttäjän tarpeeseen löytää esimerkiksi kadoksissa olevat avaimet. Toiminto toteutetaan eräänlaisella tutkasovelluksella. Avaimeen kiinnitetty tunniste toimii langattoman teknologian avulla ja aktivoidaan avaimia etsittäessä kännykässä olevasta dedikoidusta sovelluksesta. Sovellus käyttää suuntivaa antennia ja näyttää nuolella suunnan, josta avaimet löytyvät. Samanaikaisesti pystytään pitämään hallussa satoja tunnisteilla varustettuja esineitä (siis valtaisankin käsilaukun sisältämä omaisuus). Kokonaisuudesta löytyy menestystarina tutkimusyhteistyöhankkeesta ja teknologioiden kahtaiskäytöstä. Lähempi tarkastelu paljastaa kännykkään toteutetun radiosuuntimon ja sen signaalinkäsittelyn pohjautuvan Teknillisen korkeakoulun signaalinkäsittelylaboratoriossa prof. Visa Koivusen johdolla tehtyyn väitöskirjatyöhön. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä signaalin tulosuunnan estimoimiseksi korkealla resoluutiolla antenniryhmän avulla. Erona aikaisempiin tulosuunnan estimointimenetelmiin oli mm. antenniryhmän konfiguraatio, jolta ei vaadita erityisiä symmetria tms. ominaisuuksia. Signaalinkäsittelyalgoritmi itsessään ottaa huomioon ryhmän, antennielementtien ja kännykän muiden osien aiheuttamat epätäydellisyydet ja mahdollistaa mielivaltaisen antennigeometrian. Mielivaltainen antennikonfiguraatio eli antennielementtien ryhmittely on tarpeen, koska kännykkään joudutaan sijoittelemaan paljon muutakin tekniikkaa säännöllisen antennigeometrian kustannuksella. Väitöskirjatyön juuret löytyvät puolestaan älyantennien signaalinkäsittelyn tutkimushankkeesta, jota Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto koordinoi ja jossa tehtiin yhteistyötä mm. ohjelmistoradiokonseptia tukevaan tutkimukseen liittyen. Ohjelmistoradio ja -tutka ovat konsepteja, joissa juuri signaalinkäsittelyalgoritmeilla on oleellinen rooli tarvittavan diversiteetin luomisessa. Diversiteetti mahdollistaa ohjelmistollisen sopeutumisen ympäristöolosuhteisiin. Dynaamisella adaptiivisella aaltomuotojen valinnalla parannetaan suorituskykyä eri etenemis- ja häiriöolosuhteissa riippumatta siitä, onko tavoitteena langaton tiedonsiirto vai tutkamittaus tai jopa näiden yhdistelmä monitoimisovelluksena. Yhdistämällä näitä ratkaisuja ja sovelluksia pyritään toisaalta tehostamaan sähkömagneettisen spektrin käyttöä. Lähitulevaisuudessa kognitiivinen radio ja kognitiivinen tutka käyttävät tietämystekniikoita signaalin- ja datan käsittelyyn. Useat tutkimusryhmät ovat jo edenneet varsin pitkälle kehitystyössään. MIMO-tekniikka (multiple input multiple output) tietoliikennesovelluksista tutkakonseptiksi siirrettynä herättää kasvavaa mielenkiintoa. MIMO-järjestelmillä odotetaan tutkasovelluksissa ratkaisevaa parannusta nykyisiin vaiheistettuihin antenniryhmiin verrattuna. Toistaiseksi parannuksia on demonstroitu lähinnä simulaatioin eikä esimerkiksi tutkakirjallisuuden klassikon, Merrill Skolnikin Radar Handbook, uusin painos vuodelta 2008 vielä sisällä aihetta. Kuitenkin Yhdysvalloissa vuosittain järjestettävässä tapahtumassa, Asilomar Conference on Signals, Systems and Computers, oli 2007 esillä korkeatasoista MIMO-tutkatutkimusta sekä US Naval Postgraduate Schoolin että TKK:n signaalinkäsittelyryhmän kiitetyissä esityksissä. Lupaavia ratkaisuja odotetaan mm. kohteiden tunnistukseen erityisesti häivetekniikan vastakeinona. Suomen vahva osaaminen MIMO-tietoliikenteessä on siis kontribuutio myös tutkasovelluksiin. SENSORI 3 / 2008

6 Teksti: JARI SEPPÄLÄ ESSOR-HANKKEEN VALMISTELUT LOPPUSUORALLA Helmikuussa 2007 Euroopan Puolustusviraston (EDA) hyväksymä ESSOR-hanke (European Secure Software Defined Radio) pyritään käynnistämään kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hanketta valmistellaan EDA:n B-kategorian tutkimus- ja teknologiahankkeena, jossa ovat mukana vain ilmoittautuneet maat. EDA:n ja osallistujavaltioiden suunnitelmien mukaan ESSOR-hanke on tarkoitus toteuttaa puolustusmateriaalialan yhteistyöjärjestön OCCAR:n (Organisation Conjointe de Coopération en matière d'armement) puitteissa. Valmisteluihin osallistuvat Suomen lisäksi Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi ja Puola, joista Ranska, Italia ja Espanja ovat OCCAR:n jäsenmaita. OCCAR on vuonna 1996 perustettu kansainvälisiä puolustusmateriaalialan kehityshankkeita koordinoiva kansainvälinen organisaatio. OCCAR:n tavoitteena on lisätä puolustusmateriaalialan yhteistyötä ja sen tehokkuutta sekä kustannussäästöjä, aktivoiden samalla eurooppalaisen teollisuuden yhteistyötä ja osallistumista yhteisiin teknologiahankkeisiin. OCCAR-EA (Executive Agency) on järjestön hallinnollinen keskuselin, joka koostuu keskustoimistosta (Central Office) sekä hankekohtaisista osastoista tai toimistoista (Programme Division). OCCAR:n nykyisiä ohjelmia ovat muun muassa A400M-sotilaskuljetuskone, Boxer-taisteluajoneuvo, Fremm-fregatti, FSAF-ilmatorjuntajärjestelmä ja TIGER-taisteluhelikopteri, joilla kullakin on oma osastonsa. OCCAR:n päätoimipaikka, keskustoimisto, sijaitsee Bonnissa, jonne myös ESSOR projektitoimisto on tarkoitus perustaa. OCCAR:n alkuperäisjäseniä ovat Italia, Iso-Britannia Ranska ja Saksa. Järjestöön ovat lisäksi liittyneet Belgia vuonna 2003 ja Espanja vuonna Järjestön yleissopimus mahdollistaa myös muiden maiden hankekohtaisen osallistumisen ilman yleissopimukseen liittymistä, tämä mahdollistaa ESSOR hankkeen hallinnoinnin ilman Suomen, Ruotsin ja Puolan jäsenyyttä. Aiemmin KVPROTO-alusta. Kuva: Reima Kettunen vastaavaa mahdollisuutta ovat hyödyntäneet muun muassa Belgia, Luxemburg ja Turkki A400M-lentokonehankkeeseen liittyen. OCCAR:n hankkeisiin osallistuminen edellyttää, että maat hyväksyvän järjestön säännöt ja toiminnan keskeiset puitteet. Laki Suomen osallistumisesta OCCAR:n hallinnoimaan EDA:n ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta astui voimaan Kirjoittaja, majuri Jari Seppälä, on valmistellut OCCAR:n ESSOR projektitoimiston perustamista ja tukenut osallistujamaita teollisuuden kanssa käydyissä sopimusneuvottelussa kansallisena asiantuntijana OC- CAR:n keskustoimistolla helmikuusta 2008 alkaen. Vuosina kehitetty ohjelmistoradiodemonstraattori. Kuva: Jari Seppälä SENSORI 3 / 2008

7 Teksti: MIKKO KIVIHARJU Sata syntiä, yksi kolminaisuus Spammin tulo hiljeni eilen (14.11). Mahdotonkin on siis mahdollista, koska tietoturvan synnintekijät syyllistyivät itse yhteen aidoista seitsemästä kuolemansynnistä: laiskuuteen. Tarkemmin ottaen tietoturvan murtajat, hakkerit, krakkerit, phreakkerit, kalastelijat ja koodinmurtajat unohtivat suojata oman selustansa, ja tyytyivät tehokkuussyistä keskittämään palveluntuotantonsa suureksi osaksi yhdelle operaattorille, kalifornialaiselle McCololle. Kun tältä operaattorilta katkaistiin yhteydet, mm. spam-viestitulva hiljeni parhaissa tapauksissa jopa 70%. McColon tapaus on esimerkki inhimillisen toiminnan merkityksestä jopa niiden keskuudessa, jotka ovat tehneet inhimillisistä haavoittuvaisuuksista (tai synneistä) itselleen elinkeinon. Haavoittuvuuksien hallinta on erittäin työlästä niiden loputtomalta tuntuvan monimuotoisuuden vuoksi. Tämän monimuotoisuuden käsittelemiseksi ja jopa hallitsemiseksi haavoittuvuuksia ja ylipäätään tietoturvan käsitteitä on pyritty ryhmittelemään eri tavoin hierarkkisiksi rakenteiksi. Informaation ontologiat (olemistot) ovat hyvä tapa kuvata käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Erilaisia tietoturvan käsitteistöjä, määrittelyjä ja ontologioita on kuitenkin lukuisia. Koska käyttäjä, eli inhimillinen tekijä on edelleen tietoturvan heikoin lenkki, on selkeä tarve ryhmitellä esimerkiksi yleisimpiä virheitä myös käyttäjän näkökannalta. Erään ryhmittelyn tällaiselta kannalta laitoksen huhtikuun teematilaisuudessa esitti laitoksen johtaja, insev Hyytiäinen. Tilaisuudessa esitettiin tietoturvan seitsemän syntiä / rikkomusta lääkkeineen tutkimuslaitoksen näkökulmasta. Nämä olivat, järjestyksessä: Saatavuusrikkomus, joka tässä määriteltiin tiedon oikeutetun käytön estämiseksi. Lääkkeeksi ehdotettiin metadatan käyttöä ja tutkimusrekisteriä. Eheysrikkomus, määriteltiin tiedon päivittymisen estämiseksi ja vanhentuneen tiedon tietoiseksi hyväksikäytöksi. Lääkkeeksi hahmoteltiin tiedon omistajuutta ja tietovirran konsepteja. Luottamuksellisuusrikkomus, joka määriteltiin salattavan tiedon saattamiseksi (tarkoituksella tai huolimattomuuttaan) Seven Sins. Lähde: Wikimedia Commons vääriin käsiin, lääkkeenä sisältöperusteinen ja monitasotietoturva. Jäljitettävyysrikkomus, eli tiedon alkuperän ketjun katkaiseminen, lääkkeenä tiedon omistajuus, viitteistys ja copyrightseuranta. Ajantasaisuusrikkomus, joka on määritelty tiedon luotettavuusluokituksen ja jakelun päivittämisen laiminlyöntiin, samoin lääkkein kuin eheysrikkomus. Varmistusrikkomus, määriteltiin tiedon varmistamisen laiminlyömiseksi siten, että tieto tuhoutuu, lääkkeenä varmistaminen verkossa, monentaminen ja arkistointi. Yksisilmäisyys, ts. jonkin tietyn näkökannan yliarviointi. Näkökannalla voitaneen tässä tarkoittaa sekä yksittäistä syntiä että esittämistapaa rikkomuksina tai luottamuksena synnittömyyteen. Em. seitsemän (vars. kuusi) rikkomusta voidaan luonnollisesti, kuten kirjoittaja esittää, nähdä myös tietoturvan ominaisuuksina, eräänlaisen ontologisen hierarkian toisena tasona. Tietoturvan käsitehierarkioita on kuitenkin olemassa lukuisia, ja on epäselvää, mikä näistä milloinkin on tarkoituksenmukaisin. Perinteisimpiin tapoihin kuuluu mm. luottamuksellisuus-eheys-saatavuus (nk. CIA)-kolminaisuus, tietojen turvaaminen (Information Assurance, IA) ja toimintavarmuus (dependability). IA sisältää CIA-triadin lisäksi myös aitouden (authenticity) ja kiistämättömyyden (non-repudiability). Toimintavarmuus taas laajentaa tietoturvaa toiseen suuntaan, käsittäen luotettavuuden (reliability), huolletta- vuuden (maintainability) ja turvallisuuden (safety). Toimintavarmuus on sinällään jo laajempi konsepti kuin pelkkä tietoturva, mutta pelkästään tietoturvan sisällä voidaan kuitenkin väittää, että tietyin edellytyksin normi-cia-triadi on yhtä kattava kuin mikä tahansa muu ainoastaan tietoturvan sisäinen ontologia. Nämä edellytykset toteutuvat nk. monitasotietoturvan kehyksissä. Monitasotietoturva tarkoittaa nk. hilapohjaisiin tietoturvan malleihin sisältyvien tietoturvapolitiikoiden toteutustapaa, esim. nykyisen tietoturvaluokittelun (ERSAL Julkinen) mukaisen politiikan toteuttamista yhtenäisellä alustalla. Tämän eräs alijoukko on sisältöpohjainen tietoturva (Content-Based Information Security, CBIS), jossa pääsynhallintainformaatio hajautetaan itse sisältöön / dokumentteihin, ja suojataan salausteknisin menetelmin. Olennainen osa CBIS:iä on metadatan sisällyttäminen dokumenttiin ja sen (kryptografinen) käsittely muun datan tavoin. Karkeasti yksinkertaistaen CBIS salaa ja allekirjoittaa digitaalisesti kaiken tiedon ja metatiedon (sisältäen vähintään salausavaimet, digitaaliset allekirjoitukset, identiteettitiedot dokumentin tai sen osien luojasta, muokkaajista ja omistajista, tiedon (tietoturva-)luokittelut ja mahdollisesti myös dokumentin sisällön muokkaushistorian) hierarkkisessa XML:n kaltaisessa rakenteessa. Salaustekninen suojaus CBIS:ssä tarkoittaa pääasiassa kahta asiaa: datan rakenne sotketaan tarpeeksi hyvin, että informaatiota siitä on käytännössä mahdotonta saada irti ilman salausavaimia; lisäksi dokumentti varustetaan tarpeellisella informaatiolla, jotta siihen oikeutetut tahot voivat tehdä tarkistuksia informaation väitetyistä ominaisuuksista. Perinteisiin referenssimonitoreihin nähden ero on siinä, että syntiä ei yritetä niinkään estää kuin tehdä siitä hyötyminen mahdottomaksi, havaita yksityiskohtaiset seuraukset ja saada tekijä vastuuseen. CBIS:n kehyksissä, joissa saatavilla on erityyppistä metatietoa ja suojaus on salausteknistä, CIA-triadin kaltaisella kolmijaolla voidaan toteuttaa suurin osa tietoturvapalveluista (on laskettu alustavasti pitkälle toistakymmentä palvelua, sisältäen mm. kaikki IA: n palvelut). PVTTEIOS:n CBIS-tutki- SENSORI 3 / 2008

8 Tietoturvan kolmijako. Lähde: Wikimedia Commons, muokkaus: Mikko Kiviharju muksessa mallia on kutsuttu ECI-malliksi. CBIS-järjestelmä toteuttaa ECI-mallin, jos se pystyy tarjoamaan kolmenlaisia elementtejä: Järjestelmäpalveluja tarjoavan kontrollerin (Controller, C) Tarkoin määritellyn, kryptografista informaatiota tarkistavan ja suodattavan filtterin (Enforcer, E) Riittävää informaatiota (I) järjestelmästä, jolle pätee, että o Informaatio ylipäätään on syötetty järjestelmään (Existence, E) o Informaation luottamuksellisuutta ei ole rikottu (Confidentiality, C) o Informaation eheyttä ei ole rikottu (Integrity, I) Tässä riittävä informaatio tarkoittaa tarvittavan metatiedon olemassaoloa. Esimerkkinä edellisen kolmijaon toimivuudesta tarkastellaan tässä sellaisia eheyteen liittyviä käsitteitä kuin aitous (authenticity), jäljitettävyys, kiistämättömyys (non-repudiability) sekä ajantasaisuus. Mikäli tiettyjen metatietojen eheys ja olemassaolo voidaan varmistaa, dokumentista voidaan siis taata sen: Aitous: jos identiteetin ja lähettäjän, tiedon tuottajan eheys voidaan varmistaa Kiistämättömyys: jos datan, sen omistajan ja pääsynhallintatietojen eheys voidaan varmistaa, sekä pääsynhallintatietojen olemassaolo pätee Jäljitettävyys: metatieto tiedon alkuperästä on olemassa ja eheää. (Metatiedot on linkitetty toisiinsa, ja linkitystieto on digitaalisesti allekirjoitettu: jokaisen linkin muutokset ja puuttuvat linkit voidaan havaita Enforcer / Filter komponentin tarkastuksessa) Ajantasaisuus: aikaleimatut metatiedot dokumentin jakelusta ja sen käsittelijöistä (niin henkilöistä kuin automatisoiduista prosesseistakin) ovat olemassa ja eheitä; metatieto uusimmasta tietoturvapolitiikasta tai sen käännöksestä ko. dokumentin tietoturva-attribuutteihin on olemassa ja eheää; 8 SENSORI 3 / 2008 Metatiedot ja niiden määrittely ovat ratkaisevassa asemassa CBIS:ssä ja ECI-ajattelussa. Niiden avulla voidaan paitsi tarjota huomattava määrä tietoturvapalveluja, mahdollistetaan myös muuttuvien ja yhtenäistettävien tietoturvapolitiikkojen muutosten vienti automaattisesti käytännön tasolle. Oletetaan esimerkiksi, että käytetyn tutkataajuuden desimaalien määrä tekee tietystä dokumentista TLL III-tasoisen. Mikäli kansainvälisen yhteistyön seurauksena Suomessa käytetty desimaalien määrä katsotaan liian pieneksi oikeuttaakseen TLL III-luokituksen, ko. dokumentit olisi uudelleenluokiteltava TLL IV:ksi. Jos nyt ko. taajuuden sisältävässä dokumentissa on ilmoitettu metatieto käytetystä desimaalien määrästä, järjestelmän filtterikomponentit voivat automaattisesti päivittää dokumentin luokituksen tämän metatiedon ja muuttuneiden politiikkasääntöjen perusteella. (Ko. päivitys luonnollisesti vaatii lokimerkinnän jälkeenpäin todettavin mandaatein, josta syystä erilaiset delegointimekanismit ovat myös olennaisia CBISkryptossa.) McColo ja sen kautta internetin verkkoinfraa väärinkäyttävät tahot syyllistyivät useampaan syntiin, osin myös omien suojattavien tietojensa kohdalla. Kuitenkin operaattorin yhteyksien sulkemiseen johtaneelle toiminnalle riitti, kun viranomaiset pitivät huolta omalta osaltaan kolmesta asiasta: Tiedon luottamuksellisuudesta keskenään, että operaation vaatimat tehtävät saatiin tehdyksi ennen kuin tekijät pakenivat muille palvelimille ja että mahdolliset ilmiantajat eivät joudu kärsimään Tiedon olemassaolosta (saatavuudesta), että todisteet ylipäätään ovat olemassa, ja niiden verifioimiseksi tarvittava metatieto on tallella Tiedon eheydestä, että todisteet (tieto) ja niiden todistusketju (metatieto) ovat riittävän vakuuttavia saamaan oikeusjärjestelmä sekä McColoon kiinnittyvät verkko-operaattorit eristämään päätekijä; että tutkimus- ja jäljitystyön tuloksena saadut tiedot ovat luotettavia, jotta ei syyttettäisi väärää operaattoria ja ylipäätään pystyttäisiin löytämään olennaisimmat tekijät Lopuksi, mikäli tietoturvan kolmijako ei ole kunnossa kaikilla informaation esitystasoilla CD-levyn urista semantiikan tulkintaan, niin tiedolle kuin metatiedolle, tietoturvapalveluiden toteutuminen on enemmän onnen ja väärinkäyttäjien perisynnin, laiskuuden, kuin puolustuksen hyveiden varassa. Teksti: MATIAS AUNOLA Operaatioanalyysi (OA) on yksi Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen (PVTT) nopeimmin kehittyvistä tutkimusalueista, jossa asiakastarpeet ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Operaatioanalyysillä tarkoitetaan paitsi sotilaallisten operaatioiden mallinnusta ja analysointia, myös päätöksenteon tukea erilaisissa tilanteissa. Kyseessä voi olla konseptien vertailu, hankevaihtoehtojen kustannustehokkuuden arviointi tai erilaisten suorituskykyjen vertailu. Tärkeimmät menetelmät perustuvat mallinnukseen ja simulointiin, joten kokeneet mallinnusasiantuntijat ovat keskeinen voimavara. Menetelmiä on osattava soveltaa uusilla tavoilla ja asiakkaiden tarpeet on nähtävä yksittäistä sovelluskohdetta laajemmassa viitekehyksessä. Tarpeisiin nähden niukat voimavarat on osattava keskittää vaikuttavuudeltaan tärkeimpiin kohteisiin. Toimintatavat ja ratkaisut PVTT:ssa Vuoden 2008 alusta operaatioanalyysin toimintatapoja ja kehittämistä on pohdittu PVTT:n johtajan Mika Hyytiäisen ohjauksessa. Päätoimiset OA -tutkijat on sijoitettu elektronisen sodankäynnin tutkimusalalle (Matias Aunola, Esa Lappi, Bernt Åkesson ja Juhani Hämäläinen) sekä optroniikan ja akustiikan tutkimusalalle (Tapio Heininen, Sami Helle, Ilkka Kujamäki ja puoliksi Ilkka Rajakallio). Räjähde- ja suojelutekniikkaosastolla yhteyshenkilöiksi on nimetty Matti Harkoma ja Arto Jäppinen. OA -ryhmien yhteistyötä on tiivistetty ja asiakastarpeita ja resursseja tarkastellaan jatkossa koko PVTT:n näkökulmasta. Syntyneen ryhmän asiantuntijoiden näkemys on tarvittaessa myös muiden tutkimusalojen käytössä. Vastaavasti ryhmä tarvitsee usein puolustusvoimien erilaisista järjestelmistä tarkkaa tietoa, mitä on toistaiseksi saatu kiitettävästi. Verkottuminen myös PVTT:n ulkopuolella on elinehto tehokkaalle toiminnalle. Asiakkaiden, joita ovat puolustushaarat, Pääesikunnan osastot ja puolustusvoimien muut tutkimusorganisaatiot, tarpeet, toiveet ja ongelmat on tunnettava yksityiskohtaisesti. Kyky keskustella heidän kielellään on tärkeä taito ja eri asiakkaiden yhteiset tarpeet on osattava yhdistää resurssien säästämiseksi. Seuraavan sidosryhmän muodostavat puolustusvoimien eri alojen asiantuntijat, joiden näkemystä ja tietoa tarvitaan mallinnuksen parametrien asettamiseen ja tarkentamiseen.

9 Operaatioanalyysipalvelujen kehittämisestä Toimittajien eli yritysten ja tiedeyhteisön tunteminen on välttämätöntä, koska henkilöresurssit ovat jatkossakin hyvin rajalliset. Yhteistyöllä voidaan monia asioita tehdä puolustusvoimien ulkopuolella. PVTT:n osaamista tulee silloin käyttää toimittajan ohjaamiseen ja yhteistyön tarvitsemien tietojen välittämiseen molempiin suuntiin. Ensi vuonna keskitytään oman toiminnan kehittämisen lisäksi ulkopuolisen verkoston järjestämiseen ja PVTT:n työtä tukevien osaamisten kartoittamiseen. Omat työkalut ja osaamisen siirtäminen Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen Elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosastolla (PVTTEIOS) Esa Lapin johdolla kehitetty Sandis -taistelunmallinnusohjelmisto mahdollistaa maataistelujen ja niihin vaikuttavien tekijöiden ja järjestelmien analysoinnin. Ohjelmistosta on kerrottu jo aiemmin Sensorissa ja toisaalla tässä lehdessä sen rinnalla tehtävästä reserviläisten kouluttamisesta. Toinen merkittävä työkalu on Lakialan ryhmän käytössä oleva FLAMES -alusta, jolle voidaan rakentaa erilaisia korkean resoluution simulaatioita. Toistaiseksi mallinnus on kohdistunut lähinnä Maavoimien kalustoon, mutta yhteistyön laajeneminen Merivoimien suuntaan on jo vuoden 2009 tavoitteissa. Kumppanina tulee toimimaan VTT, jolla on kokemusta vesielementistä. Puolustusvoimien teknologiaohjelma 2010:n Suojan alaohjelman projekti Suojan integrointi on myös keskeinen haaste PVTT: n operaatioanalyytikoille. Oman osaamisen kehittäminen ja top down -lähestymistavan käyttäminen mahdollistavat suuremman vaikuttavuuden, ainakin pidemmällä tähtäimellä. Samalla kumppanit hoitavat osat, joihin puolustusvoimien sisällä ei voi keskittyä. Syntyvillä työkaluilla on varmasti käyttöä ja niiden jatkokehittäminen tukee Suojan osaamiskeskuksen vakiintumista 2010-luvulla. Osaamisen siirtämisen kautta tulevat päättäjät osaavat käyttää operaatioanalyyttisiä työkaluja päätöksenteon tukena. Opetuksen tarjoaminen erikoisupseerikurssilla ja yleisesikuntaupseerikurssilla on tärkeä keino, mutta sen lisäksi PVTT:n tutkijoiden osallistuminen Maanpuolustuskorkeakoulun muille kursseille on eduksi. Pidemmälle vietynä yhteistyön muotona Tekniikan lisäopinnot 5 -kurssilla opetetaan erillisenä modulina Sandiksen käyttöä. Toisaalla kurssilaisille tarjotaan hanketoiminnan vaiheita opiskeltaessa suppea OA-paketti asiantuntijapalvelun muodossa. Siinä kurssilaiset voivat esittää kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia yhdessä muiden puolustusvoimien eksperttien kanssa. Palautteena voi olla esimerkiksi, ettei tähän kysymykseen pystytä vastaamaan annetuilla lähtötiedoilla tai sitten saadaan alustava arvio jostain suorituskyvystä. Suorituskykylähtöinen ajattelu on tulossa vähitellen puolustusvoimiin ja tekniikan lisäopinnot ovat airut aiheen parissa. Tavoitetila Tavoitetilassa vuosien tienoilla PVTT on puolustusvoimien johtava ja kansallisesti tunnustettu operaatioanalyysin osaaja, Flames 2D Flames 3D joka tarjoaa asiakkaille yhden luukun palvelua suurissa ja pienissä ongelmissa. PVTT: n asiantuntijat voivat arvioida nopeasti pikapyyntöjen suuruusluokan ja tuottaa alustavan kuvauksen toteutuksesta. Tutkimustarpeet kartoitetaan asiakasneuvotteluissa. PVTT:n osaaminen käytetään tehokkaasti ja ulkoistamalla tuotetaan haluttuja tuloksia nopeasti. Tutkimukset kiinnittyvät puolustusvoimien ydinprosesseihin ja operaatioanalyysin käyttö hankkeiden esivalmistelussa yleistyy. Kiinteät suhteet puolustushaaroihin mahdollistavat alan koordinoinnin koko puolustusvoimien tasolla. SENSORI 3 / 2008

10 Teksti ja kuvat: ESA LAPPI PVTTEIOS Sandis tutkimusryhmä: Laskentatuloksia asiakastarpeisiin ja operaatioanalyysivoimaa reserviin PVTTEIOS operaatioanalyysiryhmässä on palvellut lukuisia varusmiestutkijoita, joiden työpanos on ollut ratkaiseva mm. Sandis -taistelumallinnustyökalun ohjelmointityössä, skenaarioiden laskennassa ja laskentamallien validoinnissa kenttäkokein. Erityisalojen varusmieskoulutus voi olla monipuolinen kokonaisuus, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät, ja lopputuloksena on sotakelpoinen joukko. Operaatioanalyysiryhmän koulutuksen taustana lainsäädäntö Puolustusvoimien yhtenä tehtävänä on sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen. [1] Varusmiespalveluksesta säädetään asevelvollisuuslaissa [2], jonka mukaan varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset koulutetaan ja harjaannutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten osaltaan luodaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. (36 ). Edelleen asevelvollisuuslain 37 mukaan varusmiespalvelusaika on upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavilla 362 päivää. Tämä on terveen operaatioanalyysiryhmäläisen palvelusaika, koska vaativiin taistelumallinnustehtäviin harjaantuminen edellyttää kokemusta ja harjoitusta. Taistelumallinnuksen erikoiskoulutukseen pyritään saamaan johtajakoulutettuja varusmiehiä tai erikoistapauksessa myös 362 vuorokauden miehistön erikoistehtäviin soveltuvia osaajia. Valinnan perusteet saadaan asevelvollisuuslain 38 pykälästä, jonka mukaan varusmies voidaan määrätä miehistön erityistaitoa vaativaan tehtävään soveltuvuuskokeissa ja palvelustehtävissä osoittamiensa taitojen ja ominaisuuksien sekä ennen varusmiespalvelusta saamansa koulutuksen tai hoitamiensa tehtävien perusteella. Valikointi Sandis -ryhmään Valinnassa perusteet painottuvat ennen varusmiespalvelusta saatuun kokemukseen, jossa painavat ohjelmointitaito, opinto- ja kilpailumenestys sekä soveltuva koulutus ja työkokemus. Sopivia henkilöitä pyritään informoimaan jo ennen varusmiespalveluksen alkua vaihtoehdosta palvella tutkimuslaitoksella, ja jo palvelleet reserviläiset toimivat puskaradiona, joka välittää tietoa eteenpäin. Myös hyvä yhteistyö Viestirykmentin kanssa toimii osaajien rekrytointiväylänä. Haastattelun ja valintapäätöksen jälkeen tarvittavat hallinnolliset kuviot ovat vaihdelleet eri tilanteiden mukaan. Tutkijakokelaat on valittu erityisalojen varusmieskoulutusmenettelyn kautta, jossa Maavoimien esikunta on määrännyt RUK:n alussa jätettyjen hakemusten perusteella tulevat upseerikokelaat erityistehtävään. Muissa joukko-osastoissa palvelevat alikersantit ja miehistön Suoran tulen koeammunta osana tutkijan koulutusta. Ampuja (kuva 2) tähtäämässä maalinukkea (kuva 1), jonka tarkoituksena on vastata ihmisen haavoittuvaa pinta-alaa. 10 SENSORI 3 / 2008

11 erikoiskoulutettavat on useimmiten pyydetty PVTT:n lähettämällä PVAH -asiakirjalla siirrettäviksi varusmiestutkijan tehtävään majoitusyksikkönä Viestirykmentin Esikuntakomppania, ja pyyntöön on useimmiten saatu positiivinen vastaus. Viestirykmentissä palvelevien osalta asia on toteutettu varuskunnan sisällä keskustelujen pohjalta, jonka jälkeen tutkimuslaitos on omalla asiakirjallaan vahvistanut varusmiestutkijan tehtävän ja toimipisteen. Taistelumallintajien koulutus OA-ryhmän asevelvollisten koulutuksen voi esittää koulutuspaketteina, joiden suorittamisen myötä eri taistelijat saavuttavat erityyppiset osaamistasot. Pelkkä teoria ei tietenkään riitä, vaan todellinen sotaväen suoritusvarmuus saadaan vain harjoittelemalla. Siten työskentelyjaksot PVTTEIOS Oravan kiinteistössä ja erilaiset harjoitusjaksot vuorottelevat osin PVTT:n asiakastilausten tuoman työpaineen tahdissa. Harjoituksia on usein sattunut myös viikonlopuiksi, joten operaatioanalyytikot voivat elvistellä mahdollisuudestaan päästä varusmiesjoukkueensa kinesten ennätysten kirjaan. Viestirykmentin tarjoaman johtajakoulutuksen ja PVTT:n koulutuspakettikokonaisuuden tavoitteena on luonnollisesti sotakelpoinen joukko, jonka koko teho syntyy vasta reserviläisten jatkokoulutuksen myötä. Ohessa esitetystä koulutuspaketeista osa osuukin varusmiespalvelukseen ja osa suoritetaan vasta reservissä. Reservissä PVTT:n operaatioanalyysiryhmän reserviläiset on kutsuttu vapaaehtoisiin harjoituksiin ja käsketty myös kertausharjoituksiin, joissa pidetään yllä varusmiespalveluksen aikana saatuja simulointitaitoja sekä koulutetaan vaativampiin tehtäviin ja perehdytetään PVTT:n reserviläiset taistelumallinnuksen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Koska varusmiestutkijat ovat yksittäisiä taistelijoita, vasta varusmiesten ja reserviläisten yhteisharjoituksilla harjoitetaan PVTT:n joukkokokonaisuuksia niille suunnitelluissa kokoonpanoissa. Reserviyksikkötoiminta on myös saatu käynnistettyä, ja PVTT:n entiset varusmiestutkijat ovat jatkaneet työtä muun muassa puolustusvoimien määräaikaisina virkamiehinä, yliopistoilla PVTT:n tilaamissa projekteissa ja jopa yhteistyökumppanin palkkalistoilla ulkomailla. VIITTEET: [1] Laki puolustusvoimista ( /551), 2 c)-kohta. [2] Asevelvollisuuslaki /1438 (luku 5) Kenttämittaukset (1+2+3 ov) Kenttämittaukset muodostavat taistelumallien parametrien hankinnan ja validoinnin kovan ytimen, minkä vuoksi niihinkin liittyy selvä nousujohteinen koulutuspaketti. Kenttämittauksen ensimmäisen opintoviikon tavoitteena on perehdyttää kenttämittausten tilastollisiin ja tieteellisiin perusteisiin. Oppimateriaalina ovat todennäköisyys ja ampumaopin perusteokset ja harjoituksessa osallistutaan kenttämittauksen käytännön toteutukseen avustajana. Seuraavassa jaksossa opitaan ja harjoitellaan mittausten toteuttaminen, avustajaryhmän johtaminen ja raportointi. Kolmas jakso on parametrimittauksen suunnittelu ja johtaminen, jossa luodun mallin parametrien määritys ja validointi suunnitellaan, johdetaan kenttätilanteessa ja raportoidaan itsenäisesti. Kenttämittausharjoituksia on järjestetty esimerkiksi tykistöleirin yhteydessä Rovajärvellä, Maasotakoululla, Jääkäriprikaatissa ja Karjalan prikaatissa. Mittauksiin on liittynyt tiivis yhteistyö Maasotakoulun ja Sotilaslääketieteen keskuksen tutkimusryhmien kanssa. Simulointiohjelmiston perusosa (1 ov) ja taistelumallintajan jatkokurssit (2+4 ov) Simulointiohjelmiston peruskurssilla opiskellaan operaatioanalyysityökalun näppitekniikka ja toteutetaan staattinen kustannustehokkuusvertailu. Kurssin jälkeen varusmiestutkija pystyy käyttämään ohjelmistoa valmiin mallinnetun dynaamisen tilanteen vaihtoehtoisiin tarkasteluihin ja staattisiin laskelmiin. Jatko-opinnoissa opiskellaan sekä mallin laskennallisia yksityiskohtia että harjoitusvahvuuksia ja organisaatioiden toimintaperiaatteita tavoitteena omaehtoinen sotapelin rakennuskyky. Harjoituksia on järjestetty sekä PVTT:n omina harjoituksina että mm. MPKK: n harjoitusten yhteydessä tai myös virka-ajalla PVTTEIOS Oravan kiinteistössä. Niissä on luotu dynaaminen peli ja raportoitu tulokset asiakkaan haluamassa muodossa. Järjestelmäharjoitus (1 ov) Järjestelmäharjoituksen tavoitteena on opettaa tutkijat laskentaryhmän toimintaan ja tutkimus- ja laskentaverkon pystyttämiseen kenttäoloissa. Tavoitteena on kyky rakentaa usean laskijan tehokkaan toiminnan edellyttämät verkkoyhteydet nopeasti erilaisissa ympäristöissä. Harjoituksia on järjestetty muun muassa maavoimatutkimuksen laskentaseminaarin yhteydessä siten, että ryhmä on vaihtanut toimipaikkaa kahdesti vuorokaudessa (majoitusalue tutkimusharjoitus majoitusalue), ja välissä toteuttanut laskenta- ja ohjelmointitehtäviä. Esikuntaharjoitukset (1 2 ov / harjoitus ) Esikuntaharjoitukset jakaantuvat harjoitteluvaiheen harjoituksiin ja tavoitevaiheen toimintaan. Harjoitteluvaiheen esikuntaharjoituksessa PVTT:n sisällä muodostetaan esikuntaa tukeva ryhmä, jonka tehtävät on saatu esimerkiksi PVTTEIOS vanhemmalta osastoesiupseerilta esikunnanomaisessa toimintapaikassa. Tavoitevaiheen harjoituksessa ryhmä toimii oikean esikunnan tukena tai suuren sotaharjoituksen peliryhmän tukena. Koulutuksen ja harjoituskokemuksen myötä kehitytään PVTT: lla toimivasta laskentaoperaattorista lopulta itsenäisen simulointiryhmän johtotehtäviin. Ohjelmistoharjoitus (3-6 ov) Ohjelmistoharjoituksen tavoitteena on syventää tarkasteltavan mallin tuntemusta ja samalla tuottaa ja testata laskennan edellyttämää ohjelmakoodia. Harjoitus tapahtuu melko itsenäisesti työpisteellä ja muodostuu ohjelmakoodin suunnittelusta, ohjelmointityöstä, testaamisesta (verifiointi) ja dokumentoinnista yhteistyössä tutkimusryhmän mallintajien kanssa. Työ edellyttää koodaustaidon lisäksi yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta parhaimpien ratkaisujen löytämiseksi tutkimusryhmän osana. SENSORI 3 /

12 Teksti: MARKKU MESILAAKSO Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen haasteista Kansainvälinen kemiallisten aseiden kieltosopimus astui voimaan Tällä hetkellä sopimuksen ratifioineita valtioita on 184. Kieltosopimuksen ja sen jäsenvaltioiden tärkeimpänä tavoitteena on kemiallisten aseiden ja niiden valmistuslaitosten hävittäminen tai eräissä tapauksissa valmistuslaitosten peruuttamaton muuntaminen rauhanomaisiin tarkoituksiin soveltuviksi. Eräänä tavoitteena on kemian käytön edistäminen tarkoituksiin, joita sopimuksessa ei kielletä. Alun perin kemiallisia aseita on ilmoittanut omistavansa kuusi jäsenvaltiota ja varastoituja kemiallisia aseita (kemikaaleja) on ilmoitettu yhteensä yli tonnia. Sopimuksen mukaan kemiallisia aseita omistavat jäsenvaltiot ovat itse vastuussa niiden hävittämisestä. Kaksi jäsenvaltiota on saanut hävitystoiminnan päätökseen. Hävittämisen takarajaksi oli sopimuksessa asetettu , mutta tavoite ei toteutunut määräaikaan mennessä ja seuraava, sopimuksen määrittelemä ehdoton takaraja on Eniten kemiallisia aseita omistavat valtiot, Venäjä ja USA, eivät todennäköisesti saa hävitetyksi kemiallisia aseitaan edes tähän määräaikaan mennessä. Sopimuksen jäsenvaltiot Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen allekirjoittaneita ja ratifioineita sopimusvaltiota on jo 184. Käytännössä 98 % maailman väestöstä ja maa-alueesta sekä 98 % maailmanlaajuisesta kemian teollisuudesta on sopimuksen piirissä. Ulkopuolella on vielä 11 valtiota, joista Bahama, Dominikaaninen tasavalta, Israel ja Myanmar ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät ole ratifioineet sitä. Angola, Pohjois-Korea, Egypti, Irak, Libanon, Somalia ja Syyria eivät ole allekirjoittaneet sopimusta. Irakin odotetaan tulevan sopimuksen piiriin lähitulevaisuudessa. Kieltojärjestöstä ja sen toiminnasta Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) päämaja sijaitsee Haagissa, Alankomaissa. Järjestön sihteeristössä työskentelee noin viisisataa henkeä eri kansallisuuksista. Sen järjestyksessään toinen pääjohtaja on argentiinalainen suurlähettiläs Rogelio Pfirter. OPCW:lla on kemiallisiin analyyseihin tarkoitettu laboratorio ja välinevarasto Rijswijkissä lähellä Haagia. Suomen Alankomaiden suurlähettiläs toimii järjestössä Suomen pysyvänä edustajana. Sihteeristössä työskentelee tällä hetkellä yksi suomalainen, mikä on vä- 12 SENSORI 3 / 2008 hän ottaen huomioon järjestön tavoitteiden toteutumiselle muuten antamamme tuen. Suomalaisten asiantuntijoiden tulisikin aktiivisemmin hakeutua OPCW:n palvelukseen. YK:n tavoin OPCW kerää varat toimintaansa jäsenmaksuina vuosittain sopimuksen jäsenvaltioilta. Sen käytettävissä olleet varat vuonna 2007 olivat noin 78 miljoonaa euroa. Suurimmat maksajat järjestölle ovat USA, Japani, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska, joiden yhteenlaskettu jäsenmaksuosuus on 41,5 miljoonaa euroa. Suomi maksaa noin , Venäjä ja Ruotsi euroa. Budjetti jakaantuu karkeasti kahteen osaan siten, että todentamis- ja tarkastuskustannuksiin suunnataan noin puolet. Mainittakoon erityisesti, että OPCW käyttää kansainväliseen yhteistyöhön ja avunantoon noin 5 miljoonaa euroa. Suomi on ulkoasiainministeriön (UM) johdolla ollut perinteisesti varsin aktiivinen toimija kansainvälisen yhteistyön ja avunannon alueella. Kehitysmaiden asiantuntijoiden koulutustoimintaan, jota koordinoidaan yhteistyössä OPCW:n sihteeristön kanssa, on käytetty vuosittain enemmän kuin mitä jäsenmaksuosuutemme OPCW:lle on. Toinen tärkeä alueemme on ollut taisteluaineiden, niiden lähtöaineiden ja hajoamistuotteiden analyyttisten näytteenvalmistus- ja tunnistusmenetelmien kehittäminen. Näitä menetelmiä on julkaistu myös kansainvälisissä julkaisuissa. Edellä mainittu todentamiskustannusten suuri osuus johtuu tarkastusten kalleudesta (henkilötyövoima, matkakustannukset). OPCW:n toimintaohjelman mukaisesti sen tarkastajat suorittivat vuonna 2007 yhteensä 426 tarkastusta 258 laitokseen tai kohteeseen 59 jäsenvaltiossa. Tarkastuspäiviä kertyi yhteensä yli , joista 79 % suuntautui kemiallisten aseiden hävittämislaitoksiin. Tarkastukset pyritään suuntaamaan sopimuksen kannalta tärkeimpiin kohteisiin ja hävittämislaitokset on katsottu tällaisiksi. Näiden lisäksi tarkastuksia suoritetaan teollisuus- ja muihin kohteisiin. OPCW:lle ilmoitettuja tarkastettavia teollisuuslaitoksia oli vuonna 2007 yhteensä ja niihin tehtiin yhteensä 200 tarkastusta. Laitoksista oli ns. muita kemikaaleja tuottavia laitoksia, jotka sopimuksen mukaan tiettyjen kriteerien täyttyessä on ilmoitettava OPCW:lle. Järjestön resurssit riittävät tarkastuksiin vain pienessä osassa teollisuuslaitoksia ja siten näillä yleisesti ottaen on varsin pieni todennäköisyys joutua tarkastuksen kohteeksi. Vähäisestä tarkastusten määrästä

13 johtuen on olemassa riski, että mahdollinen sopimuksenvastainen toiminta jäisi paljastumatta. Yleinen käsitys onkin, että teollisuustarkastusten määrää tulisi lisätä. OPCW ilmoittaa tarkastuksesta sen kohteelle ja suorittaa tarkastuksen oman aikataulunsa mukaisesti. Tarkastuksen kohde ei pysty ennakoimaan tulevaa tarkastusta. Kohteet pyritään valitsemaan tasaista maantieteellistä jakaantumaa noudattaen ja arpomalla. Huomattavaa on, että vain sopimusvaltioiden itse ilmoittamat laitokset voivat joutua näiden ns. rutiinitarkastusten kohteeksi. Sopimuksen määrittelemällä tavalla myrkyllisten kemikaalien kanssa toimintaan oikeutettuja laitoksia on maailmassa 22 jäsenvaltiossa yhteensä 28 laitosta, joista Suomessa on kaksi. Yksittäisiä pienimuotoisia laitoksia on kahdeksan, suojeluun tarkoitettuja laitoksia on 18 sekä lääketieteellisiin, farmaseuttisiin ja tutkimustarkoituksiin tarkoitettuja laitoksia kaksi kappaletta. Näihin tehtiin yhteensä 11 tarkastusta vuonna Sopimus sallii myös missä tahansa sopimusvaltiossa minkä tahansa perustellusti epäillyn kohteen tarkastamisen käyttäen ns. haastetarkastusmenettelyä. Kynnys pyytää haastetarkastuksen suorittamista toisessa sopimusvaltiossa on osoittautunut kuitenkin poliittisesti niin korkeaksi, ettei menettelyä ole toistaiseksi käytetty. Kieltojärjestön tavoitteista Toimintansa tehostamiseksi OPCW on vuonna 2005 määritellyt neljä ydintavoitetta, kaksi näitä tukevaa tavoitetta ja yhden operationaalisen tavoitteen. OPCW:n ydintavoitteet ovat (1) kemiallisten aseiden varastojen ja kemiallisten aseiden tuotantolaitosten hävittäminen, (2) kemiallisten aseiden riisunta toteuttamalla sopimuksen mukaisia todentamis- ja täytäntöönpanokeinoja, (3) avunanto ja suojelu kemiallisia aseita vastaan, niiden käyttöä vastaan ja käytön uhkaa vastaan ja (4) taloudellinen ja teknologinen kehitys kansainvälisen yhteistyön avulla sellaisilla kemian aloilla ja tarkoituksiin, joita sopimuksessa ei kielletä. Edellisiä tukevia tavoitteita ovat (5) sopimuksen yleismaailmallinen noudattaminen ja (6) sopimusvaltioiden kokonaisvaltainen ja tehokas sopimuksen Artikla VII: n (kansalliset täytäntöönpanotoimet) noudattaminen. Operationaalisena tavoitteena on (7) sopimuksen kaikkien vaatimusten kokonaisvaltainen, tehokas ja tasapuolinen täytäntöönpano. Kansainvälisen kemiallisen aseen kieltojärjestön (OPCW) päämaja Alankomaiden Haagissa. Kuva: Markku Mesilaakso Kansallinen viranomainen ja lainsäädäntö Jokainen sopimusvaltio nimeää tai luo kansallisen viranomaisen, joka toimii tehokkaan yhteyden ylläpitämiseksi OPCW:n ja muiden sopimusvaltioiden kanssa. Vuoden 2007 loppuun mennessä kansallinen viranomainen on perustettu 177 sopimusvaltioon, 126 jäsenvaltiota (72 %) on ilmoittanut OPCW:lle toteuttamistaan lainsäädäntö- ja hallintotoimista kemiallisten aseiden kieltosopimukseen liittyen, mutta vain 82 jäsenvaltiolla (46 %) on kaikki avainalueet kattava lainsäädäntö. Kattavan lainsäädännön omaavien jäsenvaltioiden lukumäärää ei voida pitää tyydyttävänä sopimuksen oltua voimassa jo yli 11 vuotta. Ulkoasiainministeriö on Suomessa yleissopimuksen ylin täytäntöönpanoviranomainen, jolle kuuluu yleissopimuksen soveltamisen ja valvonnan ylin johto. Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos toimii UM:n ohjauksessa yleissopimuksen VII artiklassa tarkoitettuna kansallisena viranomaisena yhteistyön tekemiseksi kieltojärjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa. Valvontalaitos antaa UM:lle asiantuntija-apua yleissopimuksen määräysten noudattamisessa ja toimeenpanossa sekä huolehtii tiettyjen yleissopimuksen määräysten toimeenpanosta Suomessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomeen kohdistuviin tarkastuksiin ja Suomen vuosittain OPCW:lle toimitettaviin ilmoituksiin liittyvät tehtävät. Eräs kemiallisten aseiden kieltosopimuksen velvoittamista valtiollisista toimenpiteistä on lainsäädännön toteuttaminen. Lainsäädäntö on toteutettu maassamme kattavasti ja kemiallisten aseiden kieltosopimusta vastaan rikkovia voidaan rankaista rikoslain perusteella: laki kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta ( /347 ja /485). Laissa asetetaan lisäksi mm. velvoitteita sopimuksen mukaisen toiminnan ilmoittamisesta kansalliselle viranomaiselle. Jäsenvaltiossa lainsäädännön puuttuminen vaarantaa sopimuksen tavoitteiden toteutumista. Ilman lainsäädäntöä ja sen toteutumisen valvontaa jäsenmaa ei kykene laittamaan esteitä esimerkiksi kemikaaleja rikollisesti tai terrorismin välineenä käyttämään pyrkiville. Tilannetta on yritetty parantaa mm. siten, että OPCW ja useat sopimusvaltiot työskentelevät kahden- ja monenkeskisesti lainsäädäntöä vailla olevien jäsenvaltioiden kanssa näiden lainsäädännön kehittämiseksi. Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen rinnalla Suomi toteuttaa kaksikäyttötuotteiden (eräät kemikaalit, teknologia) vientivalvontaa Euroopan unionin ja oman lainsäädäntömme pohjalta. Vientivalvontaa ja asiaan liittyvää tietojen vaihtoa kehitetään myös Australian ryhmässä yhteistyössä muiden ryhmän jäsenvaltioiden kanssa. Haasteena taisteluaineiden hävittäminen Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen toteuttamisen suurin ja tärkein haaste on kemiallisten aseiden täydellinen hävittäminen. Sopimuksen I Artiklan 2. kappaleen mukaisesti Jokainen sopimusvaltio sitoutuu tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti hävittämään omistamansa tai hallitsemansa tai lainkäyttövaltansa taikka valvontansa alaiseen paikkaan sijoitetut kemialliset aseet. Tavoitteet oli asetettu seuraavasti: vähintään 1 % 1. kategoriaan kuuluvista kemiallisista aseista (sisältää mm. hermokaasut ja sinappikaasut) tuli olla hävitetty viimeistään kolmen vuoden kuluttua (siis ), 20 % viiden vuoden kuluttua ja 45 % seitsemän vuoden kuluttua sopimuksen voimaan astumisesta. Kaikki myrkylliset kemikaalit oli määrä hävittää kymmenen vuoden kuluessa eli mennessä. Hävittämisohjelmat eivät ole toteutuneet sopimuksen määrittelemässä aikataulussa. Hävittämisen loppuunsaattamiselle voi valtioiden välinen konferenssi pyynnöstä myöntää lisäaikaa. Myönnettävän lisäajan on oltava mahdollisimman lyhyt, eikä sopimusvaltion määräaika kaikkien kemiallisten aseidensa hävittämisen loppuunsaattamiselle saa missään tapauksessa olla pidempi kuin 15 SENSORI 3 /